Vapaus, April 17, 1951

              a $iUm
iketilla
ctncssa
Se meni
:akuun alö
(puoli paoj
«kauden aa
Ile. ^
•it sisaltai
tavaraa
^e, jauhetlt
iviissä tölki
^'altuja h
niausteita.
iiylon-sukj
avarat on h
en valittu
yttänriään
ua ja tarpt
'ana on kola
aketttTitlioU:
; "FA"
l $10.80
ia
elniiä.
cettia maktti
il) k a kaota
ukkeit.a •
ikkia, vain
ia
•riisiä , ' I
.ttuja I
luumuji I
eelia , ; •
lo 11 paniui
"FC"
V S5.95
L KAHVU
Q o 7 paunii
huoltaa Im
tykscnne..
Mm
asiamies
UDBUBY. 0^
ilNiitiV,iiniti:nriu
a.;\ aaii rincjl
j^riTinnnnrsl
SHOP
omcstatuiiull
;ii kampaaja-l
thuj, Ontaricj
ONTAlHOl
an
F armanen
Päiväpalsta
Voin ja juuston tuotanto Ontariossa
välienee reliuh liintojen noustessa
Meijerivoin.ja juuston.tuotanto vä-bcni
Ontariossa yli 15 prosentilla hel­mikuussa
verrattuna edellisen \-uoden
he]mikuxin tuotantoon. Vuonna 1950
tuotettiin iielmikuifesa meijerivoita
3,134,800 JBaimaa. mutta tämän vuo­dan
helmikuussa tuotettiin~-väiir 2,-.
691,100 paunaa — vähennys 15.8 pro­senttia.
Juuston tuotanto väheni samaan ai­kaan
964,000 paxmasta. 816,300 pau­naan
— vähennys 15.3 prosenttia.
Voin ja juuston tukkuhinta nousi
huomattavasti k.o. aikana: Voin
tukktihinta oli helmikuussa keskimää­rin
67.1 senttiä pauna verrattuna 60.8
senttiin vastaavana aikana edellisenä
•nionna. Juuston tukkuhinta nousi
28.2 sentistä pauna 38.8 senttiin pau­na.
Ontarion meijenliikkeet ostivat far^
mareilta viime tammikuun aikana ta-
;-allista ja erikoismaitoa yhteensä 930.-
389 -hiuidredweight" yksikköä ja
makfoivat sUtä farmareille keskimää­rin
$4.24 "hundrcdyreightista". K\m
' hundredweightista on noin. 40 vartr
tia, niin tämä tarkoittaa,'että Onta­rion
farmarit saivat keskimäärin
maidostaan 10.6 senttiä varttista. jos­ta
kuluttajam taj-tyy maksaa .20—21
senttiä vartti.
Si\-umennen mainiten voidaan sa­noa,
että meijerien farmareille mak­sama
maidon lunta vaihteli vähän eri
alueilla. Kitchenerin alueella farma­rit
saivat ^4.07. -KlngstonisEa $4.19,
Torontossa $4.23, Sudburyssa $4.75.
Sault Ste. Mariessa $4.66 ja Timmin-sissa
$4.90.
Hinnat, mitkä farmarit joutuivat
rehusta maksamaan, nousivat helml-
- kuun aikana-tuntuvasti "Westem No
1 • rehukauran hinta oli Londonissa
Ontariossa maaliskuun 1 pnä 1951
$74.03 tonni verrattuna edellisen kuu­kauden
$70.31 bintaan ja $65.75 hin­taan
vuosi sitten.
Bräänin hinta oli yllämainittuina
aikoina $60.13. $56.67 jä $55.88 tonni.
•'Öljykaakun'' hinta oli maaliskuun
1 pnä S92 tonni ja kuukautta aikai­semmin
$90.50 ja edellisen vuoden
maaliskuun 1 pnä $75. Kahdenkvm-menen
neljän prosentin "proteini-ftidi"
oli maaliskuim 1 pnä $92.63.
kuukautta aikaisemmin $88.13 ja vuosi
sitten maaliskuun 1 pnä $80.63.
Que. p^runafarmarit
saavat valtioapua
Quebec. — Quebecin maakuntahalli­tuksen
maatalousdepartmentti ilmolt-
•ti \-iime viikolla, että se maksaa $300
dollaria kuudestasadasta siemenperu-j^
sikistä niille kauppatarkoituksessa
perunoita kasvattaville farmareille,
jotka sitoutuvat cstamaan hyvälaa­tuisia
siemenperunoita. . ^
•Hallituksen apurahoja on saatavana
"Fondation" ja "Pondatlon A" sie­menten
ostoa varten. •
Tätä apurahaa ei makseta' yksityi­sille
farmareille, vaan farmarien jär­jestöille,
jotka hankkivat tai vahttär
vzt naita siemenperunoita. ' -
Kuinka paljon hallitus luovuttaa
varoja tätä tarkoitusta varten, siitä
ei ole tietoa,-mutta^ Quebecin maa-kunnanvuosittaisen
perunasadon ar­vo
on noin $20,000,000.
Farmarit saivat
Iisaa pienia
parannuksia
Toronto.. Kolme .viikkoa kestä­nyt
riitä ontariolaisten tomaattien
kasvattajien ja kazmuttamojen välil­lä
päättyi viime viikolla King Edward
hotellissa pidetyssä koikouksessa sii­hen;
että farmarit joutuivat tyyty­mään
vähän pienempään Mntaan mi­tä
<he vaati^rat, mutta ' kanauttimot
joutuvat kuitenkin maksamaaxii vähän
paremman hinnan; minkä sovittelu-lautakunta
määritteli.
/Farmarit salvat $1.50 hinnanylen-nyksen
tonnia kohU. ollen lajittele­mattoman
tomaattitonnin hinta $28.50
($1.50 vähempi mitä farmarit vaati-vatf.
He saavat $92 tonnista herneitä
eli $7 enemmän mitä sovlttelulauta-kunta
määritteli. (Maissin hinnaiksi
jäi $24 tonni.
Farmarit saavat lajitelluista fbmaa-teista
seuraavat hinnat: No I tomaa­teista
$33 J O tonni ja No 2 $23.50
tonni.
Kittiämii voi
pamua hjndn
ja iiuonosti
f; Jokamies voi panna ruudun fSaikal-leen
Ja jatata sen. Mutta Joka haluaa
tehdä hyrfin työn. hän panee: endn
nmsaasti pellavansiemenöljyä, ettei
puu ime kittiä öljystä kuivaksL
Seuraavana toimenpiteenä i. panr
naan iijckunaruudun "alle" puuta vas­taan
vähän kittiä ja painetaan lasi
sitä vastaan niin että kitti pursuaa
Vähän uics Joka puolelta. Siten saa­daan
ilmapitävä tj*ö. ; Sitten pannaan
ul&opual^e: kitti tavalliseen tapaan
painamalla se tiulcasti puuta ja lasia
vastaan.
Jo3 kittiä ^ seataan samanvärisessä
maalissa, millä Ikkunapuut on maa­lattu,
niin se sästää maalaamisen vai­van
myöhemmin. Jos.'käsrtetäfin vä­ritetä
kittiää; niin siUoin pitää sen
antaa kuivua ainakin viikon ennen
maalausta.
Kuinka syvälle siemenet?
— Omenapuu jossa on 100,000 leh­teä,
tai-vitsee noin 96 galonaa vettä
Sellaisesta viljasta kum vehnästä;
kaurasta, ohrasta, rukiista, tattarista,
maissista, paviusta, soijapavuista ja
Sudan ruohosta saadaan parhain sa­to,-
jos niiden siemenet kylvetään noin
tumnan syvyyteen. Tällaiseen tulok­seen
on paasty Canadan . liittohaUi-tultsen
kcskuskoefarmin kokeiluissa:
Näitä kokeita suoritettiin yh nel­jän
vuoden aikana. Kokeilut suori­tettiin
hiekkamultamaalla ja . kokei­lussa
käytettiin yhden, kahden, kol­men
ja neljän tuuman k}'lvösyvyytta.
Kun tattaria ja Sudan ruohoa kyl­vettiin
kahden tuuman sj'vyyteen, niin
tulokseksi saatiin sama kuin yhden
tuuman ikylvöstä. Maissista saatiin
kohtalamen sato neljän tuuman kyl­vöstä.
Pienempien siementen, punaisen
apilan, alfalfan ja timotein, syvyyk­siä
kokeiltiin myös pintakylvöstä kah­den
tuuman s>-vyyskylvöön asti. K c l -
mivuotisten kokeilujen perusteella on
todettu, että näistä lajeista saadaan
parhaat tulokset, kun siemenet sea­taan
pmtamultaan.
Alfalfasta saatiin hyvä sato kim se
kj-lvettiin plnnaUe ja seattiin hara­valla
pintamultaan. -Mutta alfalfas­ta
saatiin hyviä tuloksia siitäkin kun
sen siemenet 'kylvettiin puolesta tuu­masta
kahden tuuman syvj'yteen. Pu-
HYÖTYKÄÄ
KORKEISTA MUNIEN HINNOISTA
Aika jolloin tei­dän
on lisättävä
voittonne ylijää­mään
on hyöty-mällä
korkeista
munien hihnois­ta
silloin kun ei
liian monet nuo­ret
kanat muni
vielä.
MUKllEN HUIPPUTUOTANTO
ON TÄRKEÄ
Siksi pulettien täytyy olla
suuria, yoijnakkaita ja terveitä että ne kestävät jatkuvaa
munatuotantoa. Niiden täytyy olla hyvin kasvatettuja. -
Saadaksenne kaiken mahdollisen voiton hyvin Jkasva-tetuista.
puUeteistai välttäkää liian suurta laskua niiden
kehon painossa ja laskua munätuotannossa edistämällä
korkeinta tasoitetun munitusraäskin ja -pellettien kulu­tusta.
PIONEER BIG 3 MUNITUSMÄSKI yhdistetty BIG 3
MUNITUSPELLETTIEN keskipäivän ruokinnan kanssa
tukee korkeaa munatuotantoa ja kehon painoa.
Korkea munatuotanto on välttämätöntä vastineeksi
korkeUle rehujen hienoille.
PIONEER BIG 3 MUNITUSMÄSKI antaa teille suu­ren
etuisuuden-
Teen kasvatusta .
Canadassakin
Victoria. B.C. — Kauppaministeri
Hon. I«sU9 sanoi viime viikolla
lainlaatijakunnan istunnossa. . että
teen kasvatus voi kehittyä teollisuu­deksi;
mihin osallistuu satoja ihmisiä
British C^luii^iassa. -Hän^ tledoitti,
että eräs liike iMilnerissa, Fraser-
Joen laaksossa kasvattaa tecnpensai-ta
Ja Jo valmistanut parhainta vih­reätä
Ja mustaa teetä.'
1 ^ liikkeellä on nyt 300 teenpen-sasta
Ja se kaksinkcrtaistuttaa niiden
lukumäärän tänä vuonna sekä toivoo
saavansa 2.000 paxman teesadon tänä
vuonna.
MARTIN El TIENNYT
KUKA RAHAT NO$tl
Viisi päivää mj^ölieniiniii hän kuitenkin muisti
itse nostaneensa "kurssiräl^at*' kassasi
llndennuan läänin rikospoliisin
antama rntdmmiinen rapott» TU
LtnlAvalltuJatusU osoittaa ha-vainnolljsrllä
tavalla^: miten Jal­taan
sdka^tnneet henlUlöt, — jeii:
koiscsUWnökfco» Martan Ja Viia-nen
ovat kanhislclnjen aikana
naisesta apilasta saatiin kuitenkin
pienempi sato kun sen siemenet kyl­vettiin
tuumasta puolentoista tuu­man
syvyyteen ja paljon huonompi
sato kun se kylvettiin kahden tuuman
syvyyteen. Timoteistä saatiin hy\'ä
sato aina tuuman s}'vylseea kylvöön
asti, mutta sato hucnoneni paljon sii­tä
syvemmälle kylvettäessä.
AURAUKSEN SYATYS
Kun maata muokataan maissi- tai
viljökylvpä varten, nim voimaa sääs­tävästä
matalasta kynnöstä saadaan
yhta liyvät tulokset kum syvästäkin
kynnöstä. Tällaisiin tuloksiin on pääs­ty
Canadan liittohallituksen maata-lousdepartmentin
kcskuskoefaTmilla
Ottawassa suoritettujen kyntökokei-den
perusteella.
Kokeiltavana oli sekä savi- että
hlekkamultamaa ja kokeiluja on teh­ty
kymmenestä neljääntoista vuoteen,
asti. Savimaassa ei havaittu mitään
etuisuutta maissille siitä että sänki
kynnettiin kolmea tai neljää tuumaa
syvemmälle. Yleisesti puhuen kau^
raan ja chraan ei tuntunut juuri nemisen kanssa. Varsinkin Saskat-leita.
mutta toisinaan niitä on tuo­tettava/
jokin määrä YhdjsvaUoista.
Siemenlain standartticn mukaan
sicmensipulit onilajiteltu No 1, No 2 ja
No 3 luokkaan. No 1 siemensipulien
^ukossa ci saa olla ympärysmitaltaan
^ 3 tuumaa pienempiä sipuleita. Os­tajain
sietää kuitenkin pitää mieles­sään,
että suuremmat siemensipulit
kasvavat helpoimmin siemeniä kuin
sipulin kokoa. Siksi ostajia kehoite-taan
katsomaan minkäluokan sie­meniä
he ostavat. .
XOKITAUDIN KÄSITTELY
Noin 500 vaunulastia viljaa luokl-*
teilaan Joka vuosi Winnipegissa "no­kiseksi".
Jotta tämä suuri vuosittai­nen
menetys voitaisiin välttää Indian
Headissa Sask; sijaitsevan koefarmin
edustaja H. McKenzie kchoittaa far»
mareita käyttävään parasta saata­vissa
olevaa siementä njikä käsitel­lään
asiancmaisella taialla ennen kyl­vöä,
- ~ ; >
PALELTUNUT V I UA
Missä, käytetään paleltunutta vil­jaa,
ohraa; ja kauraa siemenviljana,
siellä tulee siementen määrä ILsätä
antaneet poiiisiUe täyBin ristiriitai­sia
tietoja. Jolkalsemme seuraa­vassa
mantamla lainauksia poliisi-raportin
siltä osatta, missä selvi­tetään
em. henkilöiden fcttolaste-luja.
Helmikuun 15 pnä oli Eino Anselm
Wuokkb maininnut poliisikuulustelus­sa
mielikuvituksellisista Pajulahden
kursseista mm. seuraavaa: .". . . Jos
kerran TUL 9p laskutettu Pajulahden
Urheiluopiston toimesta, on kurssit_jJaan*V
siellä myös pidetty.'-, . ^ n sijaan hel­mikuun
22 pnä suoritetussa kuuluste­lussa
on :Wuokko pyörtänyt edellisen
sanontansa.. Polilsiraportissa maini­taan
tästä seuraavaa: ". . . Icysyttllcs-sä
nyt kysymyksessä olevista kolmesta
laskusta^ selitti/ettci k.o. kursseja to-deUa
ole pidttykään". EdeUeen ra­portissa
Jatketaan Wuokon kertoneen,
että Martin' on nostanut rahat kas­sasta
ja että myös vvuanen oli selvil­lä
asiasta".
Pekka. Kullervo Martin puolestaan
oli helmikuun 15 pnä selvittänyt t i ­lannetta
poliisiraportin kertoman Anu­kaan
seuraavasti: ".:... hänen käsi­tyksensä
mukaan kurssit on pidetty,
koska hän on merkinnyt laskuun hy­väksymisensä".
Ja edelleen: "Kerto­ja
ei Jaksa tarkemmin muistaa, kuka
on niillä rahat nostanut". Helmikuun
20 pnä Martin kuitenkin kertoi jo
seuraavoa: . ; että kyscciäi olevissa
kolmessa laskussa mainitut 314.480
markkaa hän on nostanut TUL:nkafi-sasta
. .
Ketjo KuUeno Vliancn on poUlsi-raportin
mukaan selvittänyt a^iaa
helmikuun 16 pnä seuravastirvKpska
kertoja kuitenkin on, hyväk^iiyt p,o;
laskun, pitää kertoja ilmeisenä; että
kurssit todella on pidetty.' Maalis­kuun
5 pnä oli Viiasen kertomus
tenkin muuttunut perusteellisesti.
Poliisiraportissa sanotaan: ./..vmuut'^
ti aikaisempaa kertomustaan selos­taen
n)'t. että kun k.o.nuoriso-ohJaa-
Jlen kur$slt oli Jouduttu peruutta­maan,
oli siihen varatut rahat pää­tetty
käyttää TUL: n tledoitustolmln-
EdeUä esitetyt lainaukset rikospoUi-sin
raportista antavat selvän kuvan
sUtä teerenpelistä, JoUa syylliset yrit­tävät
kiemurrella irti satimestn.
Wuokko välttää ensin kurssit pide­tyiksi,
mutta peruuttaakin sitten koko
selostuksensa; Martin el muista et^ln,
kuka rahat oli nostanut, mutta viik­koa
myöhemmin hänelle Jo "scivihä".
että nostaja onkin ollut hän Itse;
Vliancn. Josta nyt on tehty Pajulah­den
taloudenhoitaja, vetää samaten
länkiä kaulaansa sen kuin ehtii
Näiden kiemurtelujen päätteeksi so­pii
erinomaisesti eeuraaiva lainaus po-liisiraportista:
"Selvity.stä siihen, mi­ten
varat lähemmin on käytetty, eivät
päätöksen tehneet Uittotoimlkumian
jUsenct Ja. edellä mainitut asian jär­jestäneet
liiton toimitsijat ole anta­neet
eikä niiden varsinaisesta käytöstä
löydy selvitystä TUL:n ^rjanpldosta'?.
Tiistaina, huhtikuun 17 p. ~ Tueaday. Acril47/I951 '
VOITTIVAT PAIrKAlilK
PMtiand, Of«. — (FP) — Intcma-^
tionul WoodworkeTs allekirJoitU täällä
kaksi työehtosopimusta. Jo)den ota­tetaan
asettavan vuoden 1851 palkkä-kaavan
OIO : n : metsätyömailla Ja sa­halaitoksilla.
O^önehtosopimukset käsittävät We-ycrhaeuser
timber yhUön työlSlset
Oregonissa JaVashUigtonln valtlo;sa
sekä noin 5.000 pIywood- Ja ovitehtal?
den työläistä. Sopimuksen <mukaan
työläisten tutipalkka nousee kahdella­toista
Ja puolella sentillä Ja he saa­vat
lisää kolme nutiksulllsta Juhla­päivää.
Joten metsätyömailla tulee
olemaan'kuusi maksullista JuhlapSiV
vää vuodessa.
Uuden työehtosopimuksen sana­muoto
on sellainen, että jos palkko­jen
vapauttamislautakimtji el tulisi
l\s;väksymään sopimuksen ? er 1 kdhtia^
niin lautakunnan cväämät kohdat as­tuisivat
voimaan sinä päivänä kun
rajoitukset poistetaan, 'selosti IntL'
Woodworkerein sihteeri Carl "VVinn
Federated Pressin edustajalle.
Hän kuitenkin llsfist, että sopi-^
muiksct on laadittu sille perustalle,
että "sekä unlQ että työnantajat ovat
sitä mieltä etkei sopimuskohdat tar­vitse
enempää palkkojen vakautta-mtolautakunnan
kuin minkään muun­kaan
hallltttsclimen hyväksymistä täl­lä
kertaa."
Int. Woodworkers oli ryhtynyt toi­menpiteisiin
lakkoääncstyksen toi­mittamiseen
ennen sopimusten ai­kaansaamista.
'
; Neuvottelukomitcan (kokoukset unl-on
Ja toisten työnantajien ryhmien
kesken, mukaan luettuna puutava-yhtiöiden
tcollisuuisuhtcldcn konlitc-
Rautaesirippua ei ollut
RUOTSALAISTEN VALTUUSKUNTA
N-LIITTO-VIERAILUSTA
KirJ. Z. KORTSIIAGINA
Neuvostoliitossa kävi vitpic vuoden
aikana useita valtuuskuntia Ruotsista.
Näihin kuului tieteen ja kulttuurin
edustajia, demokraattisen naisliiton
jäseniä ja työläisiä, rautatieläisiä, ra­kennustyöläisiä.
He olivat erilaisen
maailmankatsomuksen omaavia ihmi­sia,
ja he olivat saapuneect suurista
teolllsuuskeskukfista yhtä hyvin kuin
maan syrjäseuduiltakin, :Mutta heitä
kaikkia yhdisti toisiinsa pyrkimys o-min
silmin nähdä, miten neuvosto­ihmiset
elävät Ja tekevät työtä.
Ruotsin taantumuksellinen sano­malehdistö
on viime aikoina voin^is-suhteellisesti
itävalsyysmäärän vahe- tanut hyökkäyksiään Neuvöstollit,toa
SUOMALAINEN PALVELUS -
EDWARD GRAIN CO.
66 ELM ST. W. ' ' SUDBUBY
lainkaan matalan tai syvän kynnöt!
vaikutus. *
TIEDEMIEHET SANOVAT
SITÄ TÄRKEÄKSI
Onnistuminen voi olla mahdollista
ilman, että siemenille annetaan suo­sittua
kemikaalista käsittelyä. Mut­ta
jonakin vuonna saattaa tulla erit­täin
edulliset olosuhteet tautien ke­hittymiselle
ja silloin voi tulla suuria
menetyksiä.
: Liittohallituksen maatalousdepart-mentin
patologisti tri A. J . Skolko
sanoo, että siementen kemikaalincn
käsittely tällaisia menetysmahdolli-suuksia
vastaan on sirtitcelllscn hal­pa
turvallisuu^eino.
Monet erilaisten viljalajien siemen-taudit
leviävät siementen kautta se­littää
tri Skolko. Vissinlaisten tau­tien
oi^anismi kulkee,siementen sa­dosta
toiseen. Niitä tauteja, jotka
kulkevat siementen pinnaUa sadosta
toiseen, voidaan kontrolloida kcmi-kaaliscn
käsittelyn avulla. Mutta sie­menten
sisällä kulkevia tauteja ei näin
voida kontrolloida. Sensijaan on vii-mcksimalnitussa
tapauksissa saatu
tuloksia kuuman veden käsittelyssä.
Siementen hyvä puhdistus yksinään
poistaa rikkaruohojen lisäksi myös
tauteja, aiheuttavaa kuonaa, mutta
kun siemenet käsitellään kemikaali-sesti,
niin tässä on vielä sekin etu,
ett^ se suojaa siemenet maasta tule­vaa
tartuntaa vastaan.
Kokeet ovat riittävän selvästi to­denneet,
että tällaisesta siementen kä­sittelystä
tulee hyvät tulokset sadon
paranemisen muodossa. Vaikka y .
teisesti suositellaan käytettäväksi hy­välaatuista
siementä, niin se yksi­nään
el estä siementen Ja maan ai­heuttamien
tautien vahinkoa.
Kun taudin oireet ovat selvästi näh-tävifsä,
niin kasvattaja huomaa ne
helposti. Mutta monissa taj)auksessa,
missä laatu on huonoa Ja sato heik-'
ko eikä mitään merkkejä taudista,
farmarit syyttävät siitä 'iiuonoa
maata". Tästä huolimatta on muis-chewanlssa,
mutta muissaikin maa­kunnissa
aiheuttivat syyshallat huo­mattavaa
vahinkoa viime vuonna.
Scottin koeasemalla Sask. suoritetut
itaväisyyskokeet vUttaavat siihen, että
vehnän ItäväisjTs on tyydyttävä, mut­ta
ohran Ja kauran itävälejyscn
huono. Monet lähetetyt kokeiet osoit­tavat,
että itävä isyys on vähemmän
kuin 40 prosenttia, ja-vain aniharvois­sa
kokeissa itäväisyys ylitti 80 pro­senttia.
Missä itävälsyysprosentti on
erittäin alhainen, suositellaan parcm-mSn
siemenviljan ostoa.
tetUva. että monet vUjataudit ilmai­sevätkin
itsensä Juuri täten — ja
joitakin.satomenetykalä voidaan vält­tää
sillä, että siemenet käsitellään
sitä varten. kaupoista saatavilla ke­mikaalisilla
aineUlä,
SIEMENSIPULEISTA
Keskinkertaista määrää vähemmän
mutta huomattavasti enemmän Icuin
viime vuonna. Tällainen on slemen-sipulitllanne
tänä vuonna. Kaikki­aan
on käytettävissä mllj. pau­naa
siemenslpuleita, tledofttaa CTana-dan
liittohallituksen maatalousdepart-menUI.
Canada tuottaa tavallisesti'rUttä-.
vSsti kotUarpeita varten ;slenienslpu-tarjoamaa
palvelusta, joka
ulottuu rannasta rantaan
MATKUSTAESSANNE
SUOMEEN
tai tuotlaessannc sieltä omaisian­ne
tähän maahan.
Huollamme kalkki Teidän matka-
Järjestelynne, passi- Ja viisumi­asiat.
. Nyt on aika tilata
HYTTIPAIKKANNE
OLYMPIAMATKAA
varten ,v, 1952 .
Suomeen matkustaville myyvamc
hppuja seuraaviUe linjoille:
Swedish American Xine
Gdyiiia America Line
Ngnvegian America Line
JLähempiä tietoja saatte
kirjoittamalla:
V A P A U S
TRAVEL
AGENCV
EOW0r SUKSI (aslamfes)
P. O* B<^ 69. Sudhmy, Onl.
vastaan kirkuen hysteerisesti olen^tr
tomasta "rautaesiripusta"; iMutta
tä kovaäänisempää on amerikkalais-ystävällisen
sanomalehdistön neu­vostovastainen
propaganda, sen fiitu-rcmpi
pyrkimys saada tietää totuus
Neuvostoliito.sta. Erittäin voimakas
tämä pyrkimys on työläisten keskuu­dessa.
Kotimaassa palattuaan valtuiuikun-nan
jäsenet ovat esiintyneet työläis­ten
lukuif issa kokouksissa eri kaupun­geissa.
Ja heidän kirjoituksensa, jol^
ta edistykselliset lehdet ovat Julkais­seet,
kumoavat taantumuksen val­heelliset
väitteet-
Niinpä esim.. rautatieläisten valtuus­kunnan
lausunnossa, jonka ovat ai
lekirjolttanect sen kaikki jäsenet,
sanotaan:
"NeuvostoliltoÄsa ollessamme olem­me
todenneet, että puheet: "rauta­esiripusta"
Ja "silmälläpidosta" ovat
silkkaa valetta ja parjausta".
"Se, Joka väittää, että valtuuskun-nan
/äsenct eivät Neuvostoliitossa (laa
näfadää sitä, mitä he tahtovat nähdä,
el saa meitä uskomaan Juttujaan
'Me laadimme Moskovassa itse matka­ohjelmamme
Ja sitä myös noudatim­me",
lausuu rautatieläisten valtuus
kunnan johtaja Folke Persson erä|is-sä
kirjoituksessaan,
*1VAPAA IA ONNELLINEN KANSA
'nitustuminen elämään Neuvostolii­t
o ^ teki valtuuskunnan Jäseniin val­tavan
vaikutuksen. He tutustuivat
myös uusien suuremmoisten voimalai­tosten
Ja Icanavien rakennussuunnitel
miin Ja tulivat vakuuttuneiksi siitä, et­tä
tällaisia laitoksia kykenee raken­tamaan
ainoastaan vapaa rauhaara­kastava
maa.
Valtuuskuntien jäsenet kertovat in­nokkaasti
neuvostoihmisten .elämäsi
tä.
"Tapasimme kaikkialla iloisia - Ja
tarmokkaita ihmisiä. JotlCa olivat aln^
valmiita auttamaan toista Ja jotka
olivat- toverillisia ja optimistisia", to-teavat
ruotsalaiset rautatieläiset, "Ko­ko
kansa osallistuu suuremmoisten
tulevaisuudensuunnitelmien toteutta­miseen
alkaen Moskovan kunnosta-
! mlsesta Ja päättyen juurenmoisiin
i metsilstutustöihin Ja voimalaitosten
Ja kastelukanavien rakentamiseen,
"Meidän lopulUnen Johtopäätöksem­me
on. että valtuuskunta on Neuvos­toliitossa
käydeuään saanut nähdä
vapaan ja onnellisen kansan. Joka
raäuntax scslallsmla Ja entistä vau­raampaa
Ja onnellisempaa elämää i h -
misjcunnalle''.
liiiiiMi^giiiii^^
i "AIVAN UUTEE.V IHAAILSIAAN-Kuotsalaiset
työläiset totesivat,
kuinka suunnaton ero on työolosuh-teUIft
NeuyottoliltOMa ja kapitalisti­sina
fflaix»a;6epplen valtuuskunnan
johtaja Oskar BorgBrcn kirjoittaa, et­tä
nedvostoliittolalsot työläiset suh-tauvat
työhönsä aivan toisella tavalla
kuin ruotsalaiset työläiset. Meitä
kiinnostaa ainoastaan se, kuinka pal­jon
meille maksetaan palkkaa. Tämä
cn tietenkin tärkeätä myös ncuvosto-liittolisclle
työläiselle, "mutta hän p i ­tää
kult<$nkin tätä seikkaa toslarvoi-sena
Itse työhön verrattuna". Edel­leen
Borggren klr^lttaa:
' ^ u n sain tutustua käytännössä so­sialistiseen
elämään Ja nähdä Ja tun-tea
son lämpimän hengityksen, niin
;}7ityi sellainen tunne kuin olisi as­tunut
aivan uuteen maailmaan".
Ruotsalaiset kävivät muuallakin
kuin Moekovassa. <He tutustuivat Le-nlngradiln/
Stalingradiin, Odessaan Jä
Neuvostoliiton sanatorioihin Ja lepo-koteihin.
Suurisuuntainen rauhanomainen ra­kennustyö
teki valtuuskuntien Jäse­niin
voimakkaan vaikutuksen. Aivan
erikoisesti he Joutuivat ihmettelemään
Stalingradln Jä]leenrakennustöi<lcn
nopeata tahtia.
"Unohtumattoman v a i k u tukrcn
meihin teki käyntimme ian.'rarini-sessa
Stalingradissa" k'.rIoIttavat
ruotsalaiset rautatieläiset. "Uskomat­toman
nopeassa tehdLra rakenne­taan
työläisille asuntsji. puUt ja Jsr
palatseja. Kaupunki ,s-nty<- uudsl-
Icen Ja siltä tul':c cnthta kvuniim-
Pl".
EAUTATIETKKMIKKA KOE-KEAMPI
K U N iU OraiSöA
Monissa kirjoituit 1 .';ian valtuus­kuntien
Jäsenet ^cortovat Ruotsin työ­tätekeville
matluivaikutelmistaan Ja
keskusteluistaan neuvostoliittolaisten
työläisten kamsa. Eräisiin kirjoituk­siin
liittyy myös kuvia. Eräässä l^u-vaesa
nähdään, kuinka ruotsala^et
sepät keäjcustelevat työläisten kantta
Moskovan ''Frcsser" tehtaalla, Kyva
puhuu itse puolestaan Ja kumoaa
taantumuksellisten lehtien parjausju-tut.
Joissa uskotellaan, että ulkomaa­laiset
eivät Ncuvostollitoasa saa va­paasti
keskustella työläisten kanssa.
Kertoessaan käynneistään eri tuo
tantolaltoksissa Ja kaupungeista Val­tuuskuntien
Jäsenet korostovat ko
neistuksen korkeaa tasoa Ja^cnelluok-
'£3isia työsuhteita,
'Neuvostoliiton raulatictckniikka
on monensa /ruhtcessa kehittynyt p i ­temmälle
kuin meillä. Tämä koskee
erikoisesti rautateiden rakentamista,
veturlvarikolta ja vaunutekniikan t'
fäitä aloja".
Sepät 1. Lund Ja O; JBorggren'kerto­vat
suurella lämmöllä Neuvostoliiton
tuotantolaitosten Johtajien Ja työläis­ten
välisistä toverillisista suhteista.
Suuren sijan ruotsalaiset työläiset
antavat kirjoituksissaan myös kritii­kille
ja itsekritiikille. Jotka auttavat
paljastamaan heiklMuksia Ja Jatku­vasti
kdilttymään. Valtuuskuntien Jä­senet
ovat valaisseet: tätä kysymystä
väreinkin sen tähden, että Ruotsin
taantumuslehdlstö kirkuu Jatkuvasti
siitä, että Neuvostoliitossa ei muka
saa arvostella eikä tehdä omia ehdo­tuksiaan.
Tutustuttuaan neuvostoihmisten e-lämään
valtuuskuntien Jäsenet yksi­mielisesti
lausuvat:
•Voidaan todeta, että elinolot pa­rantuvat
Neuvostooliltoesa Jatkuvasti.
Myymälät ovat täynnä tavaraa. Ja
ostajia. Keskustellessamme työläis­ten
kamsa saimme tietää^ että tava­roiden
hinnat ovat viime vuosien a i -
kaiu) huomattavasti alentuneet. Sa-:
manoikaisesti työläisten tulot ovat
lisääntyneet" kirjoittavat lalvarakcn-^
nustyöiaiset.
•«TODELLINEN AMMATTILIITTO-UEMOKRATIA
»
Suurimman osan •Neuvostoliitossa
Häynneistä ruotsalaisista työläisistä
muodostavat flmmattililttojcn toimi­henkilöt.
Tästä syystä on luonnollis­ta,
että heitä aivan crikolsesttl klbi-nostl
Neuvostoliitossa suoritettava
ammattlllittot}'ö. Kirjoituksissaan
valtuuskuntien Jäsenet kertovat ruot­salaisille
lukijoille Neuvostoliiton am-raattllltitojen
monipuolisesta' työstä
Ja toteavat, että i"Ncuvcstolllto.«ä ön
vallalla todellinen ammattillttodemo-kratia".
Ruotsalaiset työläiset ihailevat aivan
crlt}'iscstl neuvostovaltion suurta työ­tä
väestönsä terveyden suojelemisekti.
Valtuuskunnat kävivät Klslovotsklssa^
Gagryssa, Suhumlssa jai Ode.<tsassa,
jossa he tarkastelivat sanotorloita Ja
lepokoteja, keskustelivat^ siellä ter­veyttään
hoitavien Ihmisten kanssa
Ja perehtyivät lepomahdollisuukslin.
"NEUVOSTOLIITTO EI TULE
KOSKAAN ALOITTAMAAN SOTAA"
Valtuuskuntien Jäsenet ovat yksi­mielisesti'
todenneet, että neuvosto-
.cama pyrkii rauhaa kohti Ja; tahtco
clUä ystävyydessä* kaiäikien kansojen
::an88a.
Työläinen EuneVcnchog kumoaa
Jatkoa €. sivulla.
imi 'e ..-.-rillit ir.! in I I
kuoli viiiiie iinÄ
•..^^......-..j0Mmm0^BmmM
Enxcst.Bevla kuoU>vUm«4lauaoitfi,,
täällä sydfinhalvQUkseen. Xtfiii:äfl^ ^
Ulkoministerin tehtävästä inaaiulbiib
8 pnä, Joka oli hänen TO^vuotlspiUvif^''^
Mr. Bevln oh sairastanut pltlmnäl, .
^Ikaa Ja siksi wiM>kin hän Qiii,lcim0
ulkomtatoteriön tehtäväsi^. < Hän',^'^' ^
.-astui vakavammin'lauönt'*' "
ja kuoli keUo 5 i.p.
Bevln on ollut häUlttdtsen iä9eti/lu;.-l 1
kuunottomatta lyhyttä aikaa, lähealf ,f
vuotta, fiän oli Winston OhuräiUl^.^
kokoomushallitukseni
Ranskalaiset koulut
Triiha. TBhekkösIoyitklan
on' määrännyt suljettavaksi'; ^ ^
ranskankielistä koulua, Jottei f>vdt~t^|i
ipineet'Prahan yllopbton yhteydieaali?
toulcokuun i pälvänäVunioiUl Prab^'^'
:radlo^i8^^
Koulujen sulkemisen 8yyic8i;jIi|iojr^<
tettiin. ett& hiistä oli tuUut vaUl<
talscnrpropagondan keskuksia.'
—Albany-Jokl, entinen turkis*':;
markklnatle. Joka päättyi Jamea^ay- |
hln, on 320 maUla pitkä. 5 - ' n y f l
an, WiUomctto VaJloyn Ja pctöjlltuo
taniioh teoUisuussUhteldcn^ komitea'
edustajan kanssa oli määrä pltäftfpl
akkom. „ * '\ ^
Nyt soitte saada arvofckaattj
köunokirjallisenfjulkäisu)i:;-
mnjoyiui
Hinta SO^ m
Tässä Julkaisussa on arvokas «I^H
tö Ja taltecUlnen kuvitus. ,
SKDL-.n TaskukalentcrT
mm
A I K A
vuodeksi 195^
^02 sivua
Tämä oonn aistikaa ^ taskukirj»<
koviin kanalin sidottuna.. - .f^^
Siinä on nimliÄiviit,'mutetlta*^
panoslvut Ja paljon" byödymttji^<
tietoja. ^ • ' . • \Sr;
Molemmat, niin Joulu s, kuin"
Taskukalenterikin olivat, Canadan'
tulllson«url6«a kaksi kuukauttajja
sen takia tie tulevat näin myiOiääh},
markkinoille. „ .j;'
r Tilatkaa osoitteella;
y^pms PMisldng
Company Limtei
p.p. Box 69
Sudbury, ^ ,
; * 5
Oatarfo
sr
KAKSI, KIRJA UUTUUTTA;!^
Mies ja punapartaiset herrat
. KJrJ. TOIVO PEKKANEN
200 SIVUA • HINTA SID. $^
Toivo Pekkasen taide onalna oUut volmkjaian ä l y l l ^ -
partaiset herrat" on tässä mlelöJsä hänen hiwmlon8rvojrtinpi»,7\v.
mielenkiintoisimpia saavutuksia. ^ /.T
Novellit ryhmittyvät kuudeksi kertomuspariksl. ioi»^,,JS?^ vA
parin enslhmiälnen novcUi käsittelee aihetta ''^[iS^J^^}^:'^!'^
iwman keinoin; realistisesti, toinen novem slirtto
unen Ja »ymljolllkan piiriin. Näin Oh /(yntynyt merkil taen ieo*. f
KAPPELI KALLIOLLA
KIrJ. EUZABBTH OOVDOE
493 SIVUA • HINTA NID. $3.S!0
• Elizabeth Ooudgcn uusi romaani liikkuu samassa viehättä-i
väsKä ilmapiirissä kuin hänen monet aikaisemmin suurta mm-i
fclota saavuttaneet romaaninsa. Keskellä meren Ja vanhojen,
tarinoiden romantiikkaa saamme seurata kotoisen perlieplirin,
kuvausta, Joftsa mielenkiintomme ryöstää Stellan Ja Zacharyn
kahden aikuiseksi varttuvan lapsen säteilevä rakkaustarina.
Kanaalin rannikon pieneen Torquayn kalastajakylään Pnjmeri
tuonut sekä dtellan että Zacharyn. Sota-aluksen räjähtäessäv
kylän edustalla Stellä on menettänyt äitinsä häneniItsensä^
pelastuessa kuin ihmeen kautta. Herttainen lapseton iaä>
Ja äiti Sprigg ottavat liänet huostaansa;sillä Btelian isättä «i:^.^
saada tietoja. Zachary taas on aat*ll8perhe«n pOika Ja vanhem-, <:
pienaa, kuoltua lähetetty merille saamaan upseerikoulutusta,^
mutta tämä nuori hieveröinen potka on menehtymälsillään
laivan kiduttaviin, sietämättömiin olosuhteisiin Jä karkaa aluk> %
sesta. Joka silloin on ankkuroitu kylän edustalle. Palconiatkal-, >' .-i
laan Zachaiy kohtaa pienien Btelian. Joka armahtavaisena tuo ^ ,'
illansuussa ruokaa hyljätylle kulkurUle. Tästä tapaamisesta alT,^':> ?
kaa heidän yhteinen tarinansa. Jonka, salaperäisissä hurmaa-'i
yissa vaiheissa näyttelee,tärkeätä osaa Oentiaha-kalliolle pya^/K^^
tytetty kappeli, sen n^nnelsyyteen lUttyvät tarinat Ja lcappella>^^^^
hallitseva tuntematon ibbe. lasten .vaitelias Ja uskoUiiiilc^^V',
liSiiiiiiÄi
Tftatkdä
auttaja.
^j'„ V/^,Ä¥W'^^I
i i i i i i i i i i i i ^
P, o. BOX 69