Vapaus, April 17, 1951

              äiar
ESKIA
: saapui pjjj
anintunnustös
'.tehneenne sj»
'Mutta «BtiS
«nuuta faiin ji
sanoi MikCi-ij
•tekemään
kumaaOi"
SJELLE
>ä leikki
usti Korven hautau^tilaisuudesta
luodostui mieliiripainuva surujuhla
ymmenet vainajan ystävät ja monet järjestöt
Eittivät kunnioituksensa kukin ja seppelein
leikkiä talon
Jaa, k o ^
Ja.
leita vuokraöj
* : o ' teillä
a aiti."
silla me BBo
t. sillä he ota
n ]a rIkkoiBiji
ja
an .
Easvaa
koslovakiaD
ivaihto tulee ti
25%, suureaii
euvostoliltto ft
[Qittamaan ms
5,030 tonnia
vuonna. Sanaa
arvinaisten n»
eiden, seliu]»
ojea vlentiää
paikkata Sonth Porcupine. — Viime viikon
i.n Thtääo^ iKEVukÄona levisi tieto kylässämme.
^ kä yJ'^ paikkakuntamme alkuial-o^
at ojista on ummistanut silmänsä i k i -
Kaupunsisäi j , ^neen; elämä sammunut yhdestä työn
aslttamasta ruumiista,
laiifi kerralla oli elam&i^ riajari tbl-eJle
puolelle siirtymisvuorb Kusti
3l3S Korvelle, joka oU,syntynyt Sei-fijoella
68 ^ o t t a 5 kk: sitten,
ijjjnä Jäi vainajaa suremaan, hänen
aljDonsa Hilma, poikansa A r v i d ja
rttarensä Aune perheineen, siskonsa
!ffs. Justiina Ritari perheineen! Sud-uryssa
sekä yksi veli jossakin Caha-r
i s ^ (osoite ei ole tiedossa); Myöskin
laja tuttava- ja toverijoukko täällä
ultaperukalla. • ...
Vainaja oli saapunut tähän maahan
.1903. Hän asui ja työskenteli aluk-l
Sudburyn nlkkeliälueella,.' josta
Bnkin vuoden kuluttua siirtyi Co-alUin
hopea kaivosalueelle. • Vuonna
nÖMn muutti South Porcupineen ja
sui lä&Uä siitä lähtien. .V. 1912 h l ^
lenl naimisiin Hilma Pesosen kanssa,
ikensivat tänne kodin missä Wat
sulieet yhdessä^ eläen vaatimatonta
jFöläisperheen elämää, kasvattaneet
kouluttaneet lapsensa aikuisiksi.
Hautaustilaisuus viune lauantaina
£iin kuuluvia sekä xuiorempia että
vanhempia työläisiä. Hautaussaa-tueen
saavuttua haalille kello 4 l p .
soitti^mrs. Jeanne Lazcher suriihym-nla
"pianolla, jonka aikana vainaja
kannettiin häntä^ varten varustettuun
paikkaan, joka oli koristettu kymme-xiillä
kukkalaitteilla ja ruususeppe-
Taistelu 5 vallan sopimuksen puolesta
rauhanliikkeen tämän hetken tehtävä
suntoa' lapsij modostui suureksi j a mieliinpainu-äksi
surujuhlaksi, vainajan hyvästi-
LttötUaisuudeksi. Jo ennen määrä-
Ikaa oli S J :n osaston haalin avaraan
ihlasallin kokoontunut runsaasti v a l ­ajan
tuttavia lähiympäristön kylistä,
oukossa oli moniin eri kansallisuuk-a:-
wian ^lenniss
NeuvostoliKtoa
n maihin. Jotti
elinlarvikki
iolLsuuden m
leessä "TOM'
:a on toimitU-urd,
mainitaa
itereen.parasti
en joukossa >
tävainme Paz'
itti Lund Port
gistä Laettd!
olevan parhai-t
koska maini­ta
käsittäräsä
kokonaista i
i ja muuaHi-a
Joku mmto
tti Lund. oHi
leiliä.
Vainajan paarien ääreen astui sit­ten*
sur. John Koskela joka laajassa
mieliä liikuttavassa puheessaan pa­lautti
mieliin vatoajan elämäntyön j a
ne vaikeudet mitkä veteraaneilla on
ollut tullessaan nflUle maille. Samal­la
kun he ovat raivanneet veiintilaa.
ovat he taistelleet luokkansa oikeuk­sien
puolesta sitkeästi ja; monet ovat­k
i n olleet ne parannukset joita he
ovat saavuttaneet. Niistä nauttivien
jälkipolvien tulisi aina muistaa, että
ne eivät ole olleet helposti saavutetta­vissa.
•
E. Telkkinen lauloi laulun "Ruusu
haudalla" hyvästiksi pitkäaikaiselle
tuttavalleen. Se lienee samalla ollut
hyvästljättölaulu meiUe monelle, sillä
Telkkinen muuttaa näinä päivhiä
B r i t i sh Columbiaan. HUda Hakala
lausui nmon vainajan muistolle j a'
sen jälkeen naistoverit Hilda Aalto­nen,
Bertha Kummu, Hilda Laitinen,
Lyyli Pakka, E l l i Haapakoski j a Hilma
Vuori lauloivat. Erick Junnila esitti
kukkalaitteiden ja seppeleiden lähet­täjät,
joita oli kymmeniä. Yksityis­ten
lisäksi olivat seuraavat järjestöt
lähetätneet muistoseppelet: So. Por-
USA:n. Englannin. Ranskan Ja mo­nien
muiden maiden taan^umusleh-distö
yrittää sivuuttaa tämän asIaUr-:
Jan valkenemalla. Se on kuitenkin Jo
kerran epäonnistunut pyrkiessään
tappamaan vaitiololla Tukholman ve­toomuksen,
jossa vaadittiin atomi­aseen
kieltämistä ja sen hallituksen
julistamista sotarikolliseksi, joka en­simmäisenä
käyttää tällaista asetta.
Ne 500 miljoonaa aUddrJoitnsta,
jotka Tukholman vetoomnkseen
. kerättiin, ovat vakava vanrftns so­danlietsojille.
; Taantmnns - el us­kalla
enää välttää, että TnUholman
vetoomuksen ovat alltklrjolt^aeet
yksistään kommnnisUt. 500 mil­joonaa'
henkilöä meifcitsee kafldden
maiden: yhteisen kommnnlstimää-rän
kaksikymmenkertalstamlsta.
Kautta koko maailman alkoi voi­makas
yhteiskunnalUnen liike atomi­asetta
vastaan. Amerikkalaiset vi-cupinen
palokunta. S J : n osasto. Nais­ten
kerho, kaivosmiesten unio-osasto
^41 ja Workers Co-op-liikkeen palve-luskunta.
Tämän jälkeen vainaja saatettiin
kauppalamme uuteen hautausmaahan.
Haudalla puhui vielä lyhyesti John
Koskela ja naiset lauloivat yhteislau­lun.
Kantajina toimivat Matti Luhta.
David Laine, Antti Kangas. Heikki
Kivijärvi, Otto Hinkkurl Ja Matti
Visti. — H .
Kirj. J . MIROV
MaapaUon kalkissa maissa Coistettan näinä päivinä useasti maail­man
raohannetrroston Jnllstuksen yleviä noja. Jotka tulkitsevat rau •
haarakastavfen kansalaisten Ihmlsknnnan kohtalon Johdosta tuntemaa
levottiminntta Ja viltolttanit; rauhaa lujittumiseen Johtavan tien. Ju>
«M^»!»"*»" ""M"» «iljpopign ihmisten pyrkimysten mu­kaisesti.
pyiUmystcn. Jotka eivät riipu siitä, minkälaisia mielipiteita
helli» on 87isti.Jofika synnyttävät maaibnansodan vaaran; rauhan
lujittumiseen Ja kansainvälisen turvallisuuden takaamisen nimessä
vaadimme rauhansopimuksen solmlamista viiden suurvallan —
Amerikan Yhdysvaltojen, iNenvosUriUiton. Kiinan Kansantasavallan,
Iso-Britannian Ja Ranskan — kesken.
Jos Jokin suurvallan hallitus.; kleltäyt»- neuvottelemasta; Rauhan-sopimuksen
aikaansaamisesta, tulemme pitämään sitä todistuksena
tämän halUtnksen hyökkäysalketsta.
: 'Keloltamme kalkkia rmuhantahtolsia maita; antamaan tukensa
rauhaiisoidmukselle. Joka on avoin kaikille valtioille.
AUcldrJoituune tämän vetoomuksen ja kutsumme kaikkia hyvän
tahdon Uunlidä sekä kaikkia rauhan luJIltamLseen pyrkiviä järjestiijä
allekirjoittamaan sen".
TOIVOMME PARHAINTA ONNEA JA XENESTYSTi
KAREN, CLAIRE, IRJA
JA PAAVO KIVISELLE
leidän muuttaessaan lieskuudestamme pois toiselle
paikkakunnalle
inen natsiken-in
Raukan f»
^niodeksi vas-ien
todisUjas
änet syyllisekä
Joukkojen iso-tkalaistekoSuä
pinta on mai'
jalkaa meren-lä
ajatuslcaoii
irooppaan.
nincn —.
u raaxsatUa*
äittää ran
tään
istuTiicsi.
iuk.%t oai
ai\-Bn sanani
6a näin •>
g. «Tät
eneatpii
setläfin
Uineita
;en
laisten
i epäl
ään
Mrs. Alma Lahtinen
PaiLsy ja Paavo Isännäinen
Irja Korhonen
Mary ja J a l lu Saari
Linnea j a Jarl Lind
Ida ja Oscar Männistö
Hilda Kauppila
R. ja K. Närhi
Ester ja Eino Siren
Ida Ja Aatu Koivula
Judy, Marjorie j a J . Lehtinen
Elsa ja Erkki Niemistö
Maria Huhtala
Hanna Ja John Kopsala
A., H. ja H . Mäki
Victor Saari
Uuno Sirviö •
John Pulkkinen
Romisen perhe
Aatu Koivula
Alma ja John Pulkkinen
Hilja Ja Anton K a i s la
Alma ja W. Eklund
Sanni j a Frank Plh-to
Hilma Ja R i k u Valir-
Maiju ja Yrjö Ah-ila
Eino Köykas
U Mäkelä
K Salo
Impi ja Prank Tommila
Anni ja :V. Mäntynen '
Kaaruia ja Arne
Bertha j a Olavi Laine
Aune ja Elis K a l l io
H. Palomäki
Emi, L«mpi j a John Sahnbien
Elma. Viola ja V i l i Pankka
Vieno Ja E . Johnson
Mr. ja rars. Laalo
Sandra Mäki
Eilen ja KaUe Saari
Anni ja j . Liinamaa
Hilma ja Ensio Vuori
Olga ja Hannes Sula
Maire. Martha Ja E . Kaiho
LUy ja Einar -
K . K., K . Ja T . Länsi
Helga j a Arne Backus
Elna ja MartU Ahonen
Senja 'ja Edwin Suksi Ja
Gloria
Fiija ja Cristo Wllta
Siiri j a Arvo "
Hilina j a Prank Kbivu
Källi
Ellen ja Fred Kivinen
Matti Penttilä
Hihna j a Juius Seppälä
I r ja Ja WIhner
Irma ja Emle Impola
Pifa-aiset
Kaarina j a Aimo »föki
J u l i a j a M a r t t i Sutinen
Hilda j a Thos. Tuori
Garl Sundholm
Hilda ja Jussi Raivo
A i i i i Jä Vilho Ollikainen
HUda Huhtanen
Signe ja Einar Elgbacka
Lempi ja Oliver ffirvfelä
Emmi, Paavo j a Hans
Suomala
Martta j a . V i l i Mäki
Sofia Järvi
Edla Möttönen
Pentti, Annie j a Toivo
PenttUä
L i l j a Lahti
E l l a ja Helkki Ström .
Elmi ja Uuno Falk
K Keskinen
P. Rauhala
A Kaipainen
m^ii Ja Aaro Poutanen
Katari Ja U . K o r p i
Olga j a Otto Salo
Kerttu ja Svante Salo
HUja j a Arvo Salo
Hilma ja T om Vilanen
Arne, Aune ja Urho Koivu
Ttoini ja Prank Niemi
Helvi j a Mauri Preeman
Reino Keto
Alma ja A n t t i Ranta
Aino j a Robert HoUnberg
Paula Ja Sidney Woodley
ranomaisct eivät ole uskaltaneet käyt­tää
atomipommia Koreassa, Jossa hei­dän
hyökkäysjoukkonsa ,ovat kärsi­neet
ankaria tappioita. Koko maail-xaai
1^ muistaa, millaista kiihtymystä
synnytti kaikklalla^presldenttl T r u -
ma|Un vUme marraskuun 30 p:nä a n ­tama
lausunto, että atomiasetta voi­daan
Korean sodassa käyttää Mac-
Arthurin harkinnan mukaan. Saman
päivän iltana julkaistiin uusi lausun­to,
jossa lievennettiin hänen aamtil
lisiä sanoja atomipommista. -
; Maailman nuhanneavoston en-simmäisessä
kokouksessa tehdyn
\^ päätöksen mukaisesti aletaan nyt
kalkissa maissa knatä nimiä ve­toomukseen
viiden suurvallan väli­sen
rauhansopimuksen solmlmlses-
' ta. • Yksikään p»SnrTT'ff*n!'" rakas­tava
ei voi kieltää viiden suurval­lan
v&Usten snli^den normaallsUc-sl
saattamisen suurta mertdtystä
; ratihan. lujittamiselle.
Neuvostoliiton valtuuskunta esitti
jo viime syksynä Y K : n yleiskokouk­selle
ehdotuksen viiden suurvallan vä­lisestä
rauhansopimuksesta. Amerik-kalahien
/'enemmistö" torjui kuiten­k
i n tänään samoin kuin myös monet
muut rauhaa tarkoittavat ehdotukset.
Tämän "enemmistö" edustajat eivät
kuitenkaan kyenneet esittämään y h ­tään
asiallista väitettä rauhansopl-musta
vastaan. He vetosivat ainoa.s-taan
."snlien, että mainittua sopimusta
koskeva periaate sisältyy jo YK-jär­jestön
sääntöihin. Tuollaisen teko­pyhyyden
varjolla rikkoi "enemmistö"
suurvaltojen välisen yksImielLsyyden
periaatetta jo yleiskokouksessa sodan
j a rauhan kysymyksistä päätettäessä.
On todettava, että aina kun rauha
Joutuu kansainvälLsen politiikan näyt­tämöllä
vaaraan, alkavat kansanjou­kot
toimia entistä aktiivisemmin suur­valtojen
välisen yksimielisyyden puo­lesta.
Tästä syystä.kansanjoukot an­toivat
tukensa Neuvostoliiton äskei­selle
ehdotukselle neljän suurvallan
ulkoministerien neuvoston koolle kut­sumista.
^Länsi-Saksan remilitarisoi-mlsta
koskevan ky.symyk.sen ratkaise­miseksi.
On luonnollista, että laajat
kansanjoukot tukevat suurvaltojen
jatkuvaa yhteistoimintaa rauhan hy­väksi.
Tätä äämäärää palvelee myös
ehdotettu rauhansophnus.
Norjan oikeistososialistien äänen­kannattaja
"Arbeiderbladet" julkaisi
äskettäin vääristelevän j a parjaavan
kirjoituk.sen maailman rauhanneuvos­ton
päätöksistä; Lehti sivuutti ko­konaan
kysymyksen rauhansopimuk-
Kusti Korven muistolle
Hannes Huhtanen
Geo. Vainio
Leo Laine
Aura Ja B i l l Kol^?u
Mary ja Ray Larton
K. Tulla
Hehni ja Aaro KIvmen
Hilja ja Peter .
Ahni j ä Niilo Kautiahien
Eino Lehtola
Maiju ja Tuomas Majander
Sofia Ja Jaaklcb Pöntiö
Eric Närhi
K a i j a ja L a i la
Senja ja Ehio Mackie
Pikku-Jäkkl
Henry Miettinen
Olga ja Aino iHrskancn
Nellie j a Wilfred Salo
Nancy j a Charlie Jacobson
,\ Kusti Mäki
Paul Käppi I
Lempi Pajula
; Dolores. Irene j a Hannes
Vuori
Kusti Elias Korpi oU todeUakin nU-tä
Ihmlsläi joita ei turhan tähden
nimitetä tämän kultaperukan alku-raivaajiksi.
Hän oli ensimmäisiä
suomalaisia, jotka tänne kauaksi poh­jolan
sydänmaille raivasivat tiensä Ja
asuhisijansa. Tänne sitten lopuksi
kätkettllnkin ; hänen työnraslttama
tomumajansa.
Kusti Korven toiminta el. kuiten­kaan
rajoitttmut hänen» jokapäiväi­seen
työhönsä. Raskaan työnsä ohel­l
a oli hän perustamassa niitä järjes­töjä,
jotka työläiset ovat omistaneet
omikseen. Jo varhaisempina vuosina
kuultii hän jäsenenä mainehikkaaseen
"Lännen' Kaivosmiesten Liittoon'-,
jonka taisteluhlstoria on monellekin
lehden lukijaUe tiedossa, Niinikään
hän oliCSJ:nperustavia jäseniä, kuu­luen
siihen kuolemaansa asti. Silloin
kun tänne perustettiin Workers CJo-op
liikettä, oli hän yksi perustajista.
pysyen sen kannattajana loppuun asti.
Kalkkiin työläisten tohninnoihin osal­listui
hän aina tvointinsa mukaan.
SJ:n tehtävissä hän suoritti pitkän
päivätyön, toimien Jatkuvasti näyttä­mön
kullsslmlehenä 25 vuotta, saa-vutti^
en sUnä kaikkien näyttelijöiden
kunnioituksen täsmällisyydellään ja
taidollaan. Vapaus-lehteä hän tilasi
sen ensimmäisistä numeroista alkaen.
Samoin oli Liekki hänen lehtensä.
Me jälkeenjääneet emme muistele
Kustia korkeita kouluja käyneenä op­pi-
isänä. Siihen hänellä ei ollut
mahdollisuuksia. Me muistelemme
häntä rehellisinä kansanmiehenä Ja
toverillisena ihmLsena, joka oli aina
valmis auttamaan milloin hänellä oli
mahdollisuus siihen. .
Muistosi, Kusti, tulee säilymään
kauan meidän jälkeenjääneiden kcs->
kuudessa, — H .
sesta. Muita päätöksiä vastaan se
esitti puolestaan vähemmän viisaita
väitteitä. Se hyökkäsi näitä vastaan
ainoastaan siksi, että eräät nllstil ovat
yhdenmukaiset Neuvostoliiton ehdo­tusten
kanssa.'
Jo viime vuoniyi lausuivat neu-
A-ostovaltttUtetut Tukholmassa pl-
' detyssä rauhanpuolustajien vaki-
' naisen komitean kokouksessa, että
rauhanpuolustajat eivät - puolusta
Neuvostoliittoa, vasui Neuvostoliit­to
on ylpeä siitä, että se puolustaa
rauhan asiaa.
Puolan edustaja; Infled lausui sa­masta
asiasta;; rauhanneuvoston en­simmäisessä
kokouksessa seuraavasti:
••Meitä .syytetään siitä, että me r a u ­hanpuolustajien
liikkeen varjolla toi­mimme
muka tosiasiallisesti Venäjän
hyväksi. Vastustajat eivät kuitenkaan
sanottavammin huolehdi ajatuksiensa;
loogillisuudesta tai täsmällLsyydcsUV.
Niihinhän sisältyy jo ajatus siitä, etui
rauhan säilyminen on*, Neuvostoliiton
etujen mukaista. Tämä pitää todella­kin
paikkansa, mutta se on va-sta T?är
häincn osa koko totuudesta. Sc on
myös Puolan etujen mukaista. Puolan,
joka jälleenrakentaa tuhottilja kau-punkejaan
ja kyliaän Ja toteuttaa
suurta : kuusivuotissuunnitclmaatisä.
Rauhan säilyminen on myös Englan­nin
Ja Ranskan etujen mukaista, mai­den,
jotka ovat yhden sukupolven a i ­kana
jo kaksi kertaa joutuneet kärsi­mään
kansainvälisistä selkkauksista.
Tämä on tasinsia. Rauhan säilyminen
on myös USA:n kansojen etujen mu­kaista,
kansojen, joille tulc%'a sota ci
enää merkitsLsi seikkailuja kaukaisissa
maissa, vaan onnettomuutta omassa
kodissa".
Rauhanneuvoston päätösten vas­tustaminen
sillä perusteella, että
niitä tukevat neuvostoihmiset, on
aivan samaa kuin sanottaisiin Jou-kolUe:
»;tlkää syökö leipää, sillä
leipää syödään Neuvostoliitossa-kIn".
Rauha on kaikille kansoille
yhtä tarpeelUnen kuin Jokapäivfii-
-nen;leipä.'.''" •
Rauhanneuvoston julistus raivaa i t ­selleen
tien kaikkiin maihin, kaikkiin
tehtaisiin, kaikkien työtätekevien Ja
kalkkien rehellisten ihmisten koteihin.
Sen sanat ovat saaneet ja tulevat saa­maan
suurten kansanjoukkojen kan­natuksen.
Kiinalainen sanomalehti
"Zhenmlnzhibao" kirjoittaa, että maa­ilman
rauhanneuvoston päätökset
"merkitsevät kaikkien maiden rauhaa­rakastavien
kansalaisten uutta askelta
kohti pyi^yvän rauhan saavuttamista"!
" K a i k k i ovat yhtä mieltä siltä, että
on parempi käsitellä kaikin mahdolli­sin
keinoin erimielisyyksiä kuin sotia.
Kaikki ymmärtävät, että hallitus, joka
kieltäytyy kä.slttelemästä erimieli-syyksiä.
todistaa siten vihamieliset a i ­keensa",
kirjoittaa "Humanlte".
Taistelu viiden suurvallan välisen
rauhansopimuksen puolesta on taiste­lua
kiihkeätä asevarustelua, nälkää Ja
kurjuutta vastaan.
Rauhansopimuksen solmimista
tulevat vastustamaan kaikin voi­min
anoastaan Amerikan suuryh-tymät,
JofJia ovat Korean sodan
alltana huomattavasti lisänneet
voittojaan Ja joiden puhdas voitto
nousi viime vuonna 23,5 miljardein
dollariin. Rauhansopimusta tule­vat
vastustamaan ainoastaan Ame­rikan
suuryhtymlen asiamiehet.
Nimien menestyksellinen kerä&mi-nen
rauhanneuvoston vetoomukseen
merkitsee sitä, että kannat ottavat
rauhan asian omiin käsiinsä, "Rauha
saadaan säilytetyksi Ja lujitetuksi, jos
kansat ottavat rauhan sällyttäralsen
asian omiin kä»iin.sä ja puolustavat
sitä loppuun saakka", sanoi J . Stalin
äskettäin Pravdan kirjeenvaihtajalle
antamassaan haastattelussa, (SIB.i
••';A-W^:?;/';-''^ti::t
Tiistaina, huhtikuun 17 p, — Tuesday, April 17,195i JSiva ^"'f.
Kuvamme erittää. St^tnlan osuuskaupan uuden liikerakennuksen, Joka val­mistui
käyttökuntoon viime vuonna. Tämän Canadan suomalaisten vanhim­man
osuuskaupan Johtajana toimii Hannes Myntti. Tämä liiketalo on
Sotntofam suurin rakennus.
Finnish-haalilia Sudburyssa
huhtikuun 14 p:riä 1951
KIITOS
Haluamme kiittää teitä CSJ:n Sudburyn osaston
näyttämön Johtokuntaa siitä ihanasta lauantal-IllasU,
jonka järjestitte meille poismuuttomme johdosta. K i i ­tos
teille Illan emännille j a kaikille, jotka n i i n suuren
Vahran näkivät meidän tähtemme. Kiitos suurelle ystä­vä
joukolle kaunUsta lahjoista. Olemme varmoja^ että
Joka kerta kun se kaunis kello soittelee, muistamme
teitä täällä kaukana. Karen'in Ja Cl»ire'n puolesta myöa
suuret kiitokset lahjoista. Jotka pysyvät Ikuisena muls-tofaja
Sudburyn ajoilta. ,
Tämä Illanvietto säilyy aina muistossamme Ja t o i ­vomme,
että Joskus tapaamme teitä siellä meidän paik- "
kakunnallamme- -
Siis näkemUnl
KAREIN, ClAmE, IRJA Ja PMVO
j 1
Sointulan osuuskaupalla ^
menestyIcsellinen vuosi
Kaupan käytettäviinä nyt yli $60,000 maksanut
Ipikin puolin nykyaikainen kaupparakennus
Sointula.—Sointulan osimskatipan
vuosikokous pidettiin maalisk. 30 pnä.
K tm vakituinen iniheenjohtaja oli es­tetty
pääsemästä kokoukseen, joudut­t
i in valitsemaan kokoukselle puheen­johtaja.
Johon teOitävään asetettihi
vanha puheenjohtajaveteraani Thony
Anderson.
Kaupan todettiin menneen hyvin e-teenpäln
viime vuoden aikana, vaik­ka
onkin ollut suuret menot, nimit­täin
uuden kaupparakennuksen r a ­kentaminen.
8« on tähän mennessä
tuUut maksamaan t60437j63. Vielä­k
i n siihen on kiinnitettävä varoja en­nenkuin
se on täydellisesti valmis.
Liikevaihto oU viime vtumna $262,-
mS2. Joeta puhtaaksi voitoksi Jäi
$ZSSi22B, afidta tuloja dl sen lisäksi
komissioni öliynmyynnistä ym., joUca
nostavat pubtAan voiton $7,093.42.
Kaupan pahrehftsessa on nykyään
11 henkiUia, siihen luettuna UikSceen-hoitaja,
flYiyttöäUtft kaiulle on k y l -
Uksi totihufl, etenkin lauantaisin Ja
postfpäivlna. Uusi kauppa on pyritty
JSrJestibn&ia n i l a imikavalDsi kuin
'':j!'i;:t.'',31&L'i'lr:
suinkin mahdollista. Alakerrassa on
ruoka- j a rautatavaraosastot, yliker­rassa
vaate- j a sähkötavarat. Yläker­rassa
on myöskin lääkärin toimisto ja
Credit Union konttori, «ekä johtokun­nan
kokoushuone, Alakerras.sa on e-dellämalnittujen
lisäksi ravintola, jos­sa
saa kahvia j a syötävää, jääkermaa
j a savukkeita.
Vanhasta kaup];>arakennuiksesta on
ollut aikomuksena tehdä asuinhuonei­ta,
mutta tällä kerralla ei katsottu voi­tavan
ryhtyä niitä valmistamaan, sillä
uusi kauppa on vienyt siksi paljon va­roja,
että ee homma täytyi jättää toi­seen
kertaan. Täällä kyllä vallitsee
asuntopula, varsinkin mikäli kulkevat
ihmiset - ovat kyxymyfcseasä. Hotelli
mikä täällä oli paloi viime vuonna.
Mainitsin edelleen lääkärin kontto-rlsta,
Joten pitänee sanoa, ettei täällä
ole lääkäriä vakinaisesti, mutta käy
lääkäri täällä Joka toinen keskiviikko,
tullen naapurikylättä Alert Baysta.
Hän käy tiseimminkin jos tarpeellk-
Dangaardenin
kansa" Porcupi-nessa
huhtik. 28 p.
South Porcupine. — S J : n osa.ston
järjestämät lahjavoittotanssit pidet­tiin
viime lauantaina. Ovipalkinnot
voittivat seuraavat henkilöt: A; Suur-niemi,
Kapuskosing, mrs, Elmi Kan'*
gas, South Porcupine ja mr», Mary
Niemi, Vancouver. Komiteamme hen­kilöt
olivat lähettäneet lippuja myy­täväksi
tuttavilleen ulkopuolelle ky­lämme.
Lausun vilpittömät kiitokset
kaikille niille Jotka tavalla tai toimella
auttoivat tämän asian onnistumista^
»anxraardenin kansa on sen näytel­män
nimi, joka täällä on viimeksi
harjoiteltu esityskuntoon. Sen esltye
tapahtuu haalillamme t.k, 29 päivän
Iltana, Täten tarjoutuu tilaisuus kai-/
kille paikkakuntamme suomalaisille
pääfftä nauttimaan hyvästä näyt«l-mästa,
se tulee monellekin olemaan
ikäänkuin vappujuhla, vaikka csitye
tapahtuukin pari päivää ennen tuota
kansainvälistä juhlapäivään
Mainittu näytelmä on tanskalainen
kansannäytelmä ja on sen kirjoitta­nut
Andersen Nexö, joka on tunnettu
hyvänä kansan elämän kuvaajana
monien kansallisuuksien keskuudes­sa.
Näyttämöllämme on näytelty
moniin eri kansallisuuksiin kuuluvien
kirjailijoiden kirjoittamia ja eri kan­sojen
elämää Scuvaa via-näytelmiä. On
ollut ruotsalaisia, eaktalaisla, ranclta'
Kevätiltamaa
vahnistellasin
Lappessa
Lappe. — Kevään nnsiota on kai
se. että tekee oikein naeji kirjoittaa
lehteen.
Talvi oli kylmä tiiällä pfiln niin­kuin
tavallista Jn lunta paljon; cika
se vielä tähän memuys-sä ole paljon­kaan
alentunut. K a i i4i kuitenkin a l -
lalsla. englantilaisia j a aina amcrlk-klalslln
ja kiinalaisiin asti, mutta U i ­ma
tanskalainen näytelmä ei Jää k u i -
tenkaan ollenkaan huonommaksi nuii-ta.
*
Tulette ; varmaankin viettämään
mielenkiintoisen illan "Dangaardenin
kamsan" parissa Jii sitst keholtnnklu
lähikylien suomalaisiu : vaimtautu-maan
tatji esity.stu varten. — H .
kaa suloa pian. kuten a l h a ' « m e n ^ '^•^'^
keväällä. Sellaisessa' toiirossa i t t o l ^ ^ '
ollami. koska itääim o » ' ' u * i U ^ ,^
•järjestää Jotakin 'häuskai»^')riela51)« '
toukokuun 23 päivän I l l a ^ '
Tietenkin ihmiset "ottavat sälalsii;^
tiedon ilolla vastaan. Miten n^uutexi
voisikaan nauttia keväästä sen pa*
remmin, kuin rlentämäUft'' siUoia
Lappcn haalille. Tämä on nyfe-vain
alkuhuomautus siltä varalta.- ettei­vät
lählympärlstöläiset JäTje3tälst
siksi illaksi mitään. Tästä'kai tulee
vielä* tarkempi tledoltus "myöhcm^
min. } ], \ l
Jännityksellä jäämme odottamaan
mitä tuleman pitää. Yksi. - I
— Vuonna 1776. jolloin Amdlkkft
taisteli ; itsenälsy}'staistelua;:viBntan«
maa vastaan, piti Thomas I^atype voi­makkaan
puheen siirtomaiden oilceuk»
A l e n puolesta. ,|
1®^
odottavat tilauksianne
UUSI MATKAKIRJASARJA
SININEN NAUHA ..
• CAMII.LO IIRANCIII ' ,. '
SINISILTÄ SAARILTA ATOLLIEN AURINKOON'
311 hlvua — Hinta niU. $2.25
<f Verrattoman hauska rcngn-sretki Tyynen valtameren romantti-hcen
ek-soottlseen sanrimnallinanii.
m OSA JOHNSON
ELÄMÄSTÄNI TULI SUURI SEIKKAILU :
3C0 sivua —. Hinta nid. $2.Z!i
Tämä on parhaita jnatknkLrjoja. mitä suomeksi yleensft on 11-
mo.stynyt — säkenöivän hau-skn, vauhdikas ja täynnä raikasta^
huumoria.
O RICHARD IIALLinORTON
RUHTINAALLINEN R E T K I ROMAIITIIKAN
MAILLE ^', > =
315 sivua — Hinta sld. S2.75 • ' \
Hulllb,urtonln kon-onta on Ikltuoretto. Hän kertoo huimanhaus-'^
ka.sta kulkurielämästä, «ätpilcvistä seikkailuista; hänen retken-
8!l puitteisiin mahtuu niin loputtoman paljon värikkyyttä Ja
riemukasta dhijiimlfltu Ju oikeata seikkailuhenkeä, ettei koko
klrjuftta löydä kuollutta kohtaa. / " ' .'
O E R M N G TAMBS
HÄÄMATKALLA YLI VALTAMERIEN " ^
24» sivua — Hinta sid. $2M
Huoleton norjiilulnen nuoripari purjehtii vtrkaheltolla-luotsi-:^^ -
kutterilla Norjafata Uuteen Seelantiin Jo kokee suuren selk- .
kuilun riemut Ja kauhut,
m H A K A N MUlt.VK
KUJ.LATTU KURJUUS
3M sivua — Hinta nId. $2.W
"TIenvilttnna sattuma-, päämääränä seikkailu" suomenruotsa- '
luinen maalUnanmatkallija lähtee lutustumaanKcakl-Amerl'--
kan oikukkniblin kultamaihin. Hän löytää thmeelliBten vaata- <
kohtaLsuuk.slen maan: pilviä hipovia tulivuoria,: reheviä aamio-mcthlä,
orkldoaln loistoa ja kirjavien lintujen leikkiä. MerkllU-
. siä, u-seln vaarollislakln Ihmisiä oijastoa; tässä kähvpensaiden
ja ljunannlen paratiisissa.
• SAGA ROOK
SADUN J A SEIKKAILUN KONGO
217 »Ivua — Hinta nld. $2.25
Nuori .suomalainen neitonen Saga Roos joutui kahdeksi vuo- \
deksl Afrikiin sisäosiin, Kongoon, mentyään naimisiin Belgian
hallltuk,<M:>ii palvc'ltik.%v»a olevan suomalaisen- komentojakap-^::«
teenin kam;sa. "Sadun Ja seikkailun Kongo" kuvailee värik­käästi
hiiiKjnelämykslään valkeakulkulBllla virroilla;;«alaperftl-:^
sen viidakon alkuusukaskylissä ja myös: iipo-uudcnalkalalssa'-
kaupungelasa. Kuutamoinen virtahevon-metsästys Jöiimttää te-'
kljää j a lukljstt, tam-tam-rummut ja hurjasti tanssivat alku­asukkaat
viehäty vut ja kammottavatr. troopilliset taudit, ( v a a -;
raJllsct liyöntclhct ja myrkyillnet kasvit pelolttavat.
URHEILUN P I K K U JÄTTILÄINEN '
m TOIMITTANUT MARTTI JUKOLA
1382 «Kua — Hinta sld. $3J50
Ohjekirja nuorille urh<!iliJoilIe, tietokirja kaikille urhellunhar-nistajlllc.
Maailman kaikki urhfillut esitetty sen 22;8sa luvussa.
Kuvia yhtecnf-a n. J20a.
Urheilun Pikku Jättiläinen todella tietää kaiken urheilusta:
«en historian, eri lajien tekniikan, taktiikan ja valmennusmene-t^;
lmät, pelien fiaännöt. tirheilumerkklen vaatimukset, maaU»
man-ja Suo-Ticn cnmitykset, Olympian kisojen saavutukset; ra«*-
tarlen elämänvaiheet ym.
TEKNIIKAN PERUSKIRJA
047 Rivua — Hinta sld. 55.50
Todellinen tekniikan P I K K U JÄTTILXINEN, alan perustiedot
ykelÄSä kandissa. Jokaisen eteenpäin pyrkivän Ja itsekseen <qM8-
kelevan työmiehen, opiskelijan Ja tekniikkaa harrastavat) pojan
ainoalaatuinen tiedonlähdel Y l i 1000 valaisevaa'kuvaa.
T E K N I I K A N PERUSKIRJA opastaa selkeästi Ja havalnnolll-
»estl tekjillllscen matematiikkaan ja teknilliseen pllrustttiäeeij;
U^IlLsuudcn tärkeimpien raaka-aineiden j a tuotteiden timtemi-
Kcm, koneiden rakcnt«e«cen ja toimintaan, konepajatöUUn: me-taUltölhin,
«ähkOtekn likkaan ym, - •
RAJOITETTU MÄÄRÄ K I R J A A VARASTOSSA
• HFXMI KOKKI.HIEIIKN Ja EVA S O M E R B A I ^N
KEITTOTAITO '
KOTEJA J A K O U L U J A VARTEN
679 bivua — Hinta sid. $Z.50
im RESEPTIÄ. 206 K U V A A ; VÄRILLINEN SIENIKABTt-A
"Keittotaito" on uudenalkaltln ^a laajin suomalainen keitto-^
kirja, mita nykyisin on saatavlfifia. Sen reseptit ovat kokoonpa-^
noitaan tarkoin liarkitut j a käytännössä koetellut. Kussakin re-ficptlaiä
o n mainittu ruokalajin tieteellisesti laskettu ravintoarvo/
Ruokaohjeiden Iisaksi kirja ebiältää perusteelliset sälMfaUs-,
tähtc-Idenkäyttö- j a ruokalisbuohjoet. Runsas ja ensllutritkalnen
kuvitus e/iJttää ruokien valmhtusta.tarjoOua, työvälineitä;Ja•
ruöka-aitvslta, "Keittotaito" on todella voittanut perheenemän-r
tien luottamuksen, • . ,
• P E A R L B U C K ,
LOHIKÄÄRMEEN SUKU -
486 sivua — Hinta nld. $L75 Ja sid. «2.00
Suurenmoinen romaani Kiinasta. "Lohikäärmeen - suku" kutraa^'-
Japanin-Kiinan «odan sitä ajankohtaa. Jolloin japanilaiset tun­keutuivat
Nanklnglln, Liikuttava Ja järkyttävä roinaani'kiina-'
lal'x»n talonpoikaiskylän uljaa.<<ta taistelusta viholUsen väkival£aak;<y^^
va.M;tan.
VAPAUS PUBLISHINGvCO/
'^•:^Vr'^>'^,•'•~#''••';''V•.•':v••'l•'.^.;.^Ä
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
LIMITED
Box 69
Iit-:
S
.1.
-^1
>'3
4
1
- A
14
•
m