Vapaus, February 12, 1963

              Sivu 2 Tiistaina, helmik. 12 p — Tuesday, Feb. 12, 1963
VAPAUS (LIBERTY)
Editor: W. Eklund
INDEPENDE^4T"LAJÖOR O R G A N '
OF FlNfJISH GANAOIANS
EstablLshed Nov. 6. 1917
Manager: E. Saksi
Telephones: Office;OS 4-4264 - E d l t o r i a l OS 4-4265 .
Published thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Put^lishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbufy. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising ratesupon application, translations free of charge.
Authorized as second Cass rnail^ the Post Office Department, Ottawa,
and for paymettt of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 € kk."^.25 r USA-ssa:
3 kk. 2.50 " Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80'
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
-CANADIAN LANGUiVGE-RRESS
tarifii I
laisten esittdmänä
CSJn järjestöasioitä
Tammikuussa pidetyn CSJn edustajakokouksen suunnitelmien perus­teella^
ryhdytään lehdessämme julkaisemaan tästä päivästä alkaen eri­koista
" C S J n järjestöasioita" osastoa, missä käsitellään Järjestön asi­oita
yleensä j a kulloinkin sen edessäolevia tehtäviä. Tänään julkaista­vassa,
ensimmäisessä "Järjestöä asioita" osastossa on Järjestön kan­sallisen
johtokunnan, eli tpk:n, tärkeä lausunto tulevista liittovaa-leista.
Tämän uuden osaston tarpeellisuus ja hyödyllisyys näkyy mm.
seuraavasta: • ••
Sen avulla ja kautta voidaan nopeasti tiedoittaa sekä Järjestön
jäsenille että kannattajille kulloinkin käsiteltävinä olevista asioista
ja tehtävistä.
' tJseimmat osastot kokoontuvat kerran kuukaudessa. Muutamat
vieläkin harvemmin. Tällä välillä voi kuitenkin nykyoloissa tapahtua
monenlaisia asioita. Jotkut "päivänkysymykset" ovat toisinaan jo
"vanhentuneet" ennen jäsenkokousten pitoa. Tältä pohjalta katsoen
Järjestön jäsenet ja kannattajat saavat tästä uudesta osastosta entistä
nopeammin tiedot Järjestöä koskevista asioista, ja k u l l o i n k in edessä
olevista tehtävistä. Sen lisäksi tämän osaston avulla päästään monen
" l i i a n pitkän kirjeen" lukemisesta osastojen kokouksissa. K u n jäsenis
tö on etukäteen lukenut, mistä on k u l l o i n k in kysymys, s i l l o in voidaan
monissa tapauksissa "säästää" huomattavasti kokousaikaa ja ryhtyä
välittömästi päätösten tekoon. Toiseksi, jos on j o k in erittäin tärkeä
kysymys, osaston kokouksessa muodostuu entistä hedelmällisempi kes­kustelu
asiasta nimenomaan sycsi, kun kaikki jäsenet ovat jo etukä­teen
voineet tutustua käsiteltävänä olevaan asiaan.
Tämä uusi osasto ei luonnollisestikaan ole aivan "ventovieras"
Vapauden lukijoille. Lehtemme on julkaissut jo vuosikausia esimer­kiksi
' S C A U L n tiedonantoja*'. Toimituksen tarkoitus on, että..: näitä
molempia — j a ehkä myöhemmin tulevia .muita samantapaisia "tie­donantoja"
julkaistaan aina määrätyssä paikassa lehdessämme niin,
että .'tjärjestöväki" voi niitä helpommin seurata.
' " C S J n järjestöasioita" osastoa julkaistaan jatkuvasti, mutta' E I
määräpäivinä — siis aina s i l l o in kun tarpeellisia asioita tule. Siinä,
julkaistaan joko keskuksen v i r a l l i s ia päätöksiä tai julkilausumia, ku­ten
menetellään tänään, tai Järjestön jonkun toimitsijan tai edustajan
omalla nimellä varustettuja selostuksia eri päätöksistä tai tehtäviltä.
Järjestön jäsenillä ja kannattajilla sekä lehden l u k i j o i l l a yleensä
on tieteiikin mahdollisuus j a oikeus jatkaa tätä keskustelua "Kirjeitä-osastossa,
mikäli siihen aihetta iliiiaäntuu.
'.,Toivotamme hyvää annea ja menestystä tälle uudelle osästollel
Huhtikuun 4 päivänä 1957 kirjoit­t
i Los Angeles Timesin ilmailu toi­mitta
j a ' Mervin Miles U-2-koneesta
kei-toela, että konetta käytetään E u ­roopassa
j a Japanissa "huippusalai­sissa"
tehtävissä. " S i l l o i n k i n kun
koneet ovat U S A n tukikohdissa, n i i ­tä
vartioidaan öin ja päivin", hgn
k i r j o i t t i . .y,
Maaliskuussa 1958 Model Air-plane
News sanoi vahvistamattoman
huhun tietävän, että U-2 lentää rau­taesiripun
takana ottamassa ilma-valokuvia^
Toukokuussa 1958 neu­vostolainen
Soviet Aviation-lehti ni­mitti
konetta 'vakoilun mustaksi
naiseksi" kertoen tämänmerkkisten
koneiden toimivan Wiesbadenista,
Länsi-Saksasta käsin ja lentävän i l ­man
tunnuksia. Syyskuussa 1959
julkaisi japanilainen. lehti A ir
Views yksityiskohtaisen selostuksen
U-2:sta ihmetellen, miksi erään U-2-
koneen^ murskauduttua japanilaiset
estettiin aseella uhkaamalla lähes­tymästä
konetta ja miksi koneessa
ei ollut tuntomerkkejä.
Francis Gary Powers suoritti
kuuluisan vakoilu lentonsa vasta
toukokuussa 1960.
Amerikkalaiset David Wise ja
Thomas B. Ross ovat julkaisseet pa-risatasivuisen
kirjan "The U-2 Af-f
a i r ' ' (U-2 juttu), jossa luvataan
kertoa "the inside story", kulissien
takainen tarina, U-2 lentokoneen
synnystä, toiminnasta, tuhosta, Po-wersin
oikeudenkäynnistä ja Parii­s
in huippukokouksen luhistumises­ta.
Alussa olevista lainauksista jo
selviää, että U-2:n luonne tiedettiin
ammattipiireissä jo hyvissä ajoin
ennen Powersin nolosti päättynyttä
lentoa. Itse asiassa kiinnitettiin U-Wise
ja Ross mm. Powersin käytet­tävissä
olevan ajan vähyydellä ja
toiseksi sillä, että U-2-lentäjät eivät
luottaneet tähän käytännössä kokei­lemattomaan
tuholaitteeseen.
V A L M I I T " U U T I S E T " J A
V A S T A U K S E T
U-2-koneen tuhoutumista silmällä­pitäen,
näin kertovat Wise jafl^oss,
oli CIA laatinut valmiiksi "Käiiftu-tetun"
uutisen säähaväintoteHtävls;
sä olleen koneen katoamisest2l'sekä
säilönyt vastaukset uteliaiden lehti­miesten
kysymyksiin. Niissä mm.
neuvottiin kieltämään koneen eri­koislaitteiden
olemassaolo ja aikai­semmat
operaatiot itäisellä pallon­puoliskolla.
Vakoilukoneiden lähdöt j a saapu­miset
ilmoitettiin kummastakin pis­teestä
toiseen sekä Washingtoniin.
Kun Bodoon saapumisaika meni um­peen,
tiesi muutaman tunnin sisällä
kolme amerikkalaista vakoiluasia-miestä,
yksi Bodossa, toinen Pesha-warissa
j a kolmas USA:ssa, että jo­tain
oli mennyiTvikaan. Päähenldlöt
pitivät sunnuntaivapaata ja saivat
tietää koneen katoamisesta vasta vä­hitellen.
Allen Dulles, CIAn pääl­likkö
oli Powersin koneen putoami­sen
aikoihin Waldorf Astorian- ho-tellissfi
New Yorkissa vastaanotta­massa
palkintoa tunnustukseksi hal­litukselle
suorittamistaan palveluk­sista
ja " k r i s t i l l i s t en aatteiden" to­teuttamisesta!
H R U S H T S H E V I N " P O M M I"
Nyt seurasi hauska näytelmä. Ve­näläiset,
jotka olivat ampuneet Po-wersin
koneen Sverdlovskin yllä.
sen lennettyä nelisen tuntia Neu­vostoliiton
alueella, odottivat hyvän
aikaa amerikkalaisia selityksiä, en-korkeudella,
sai CIAn uskomaan
sekä neuvostolaisten tutkalaitteiden
erinomaisuuteen että ohjusten am-pumatarkkuuteen.
Powers tuomittiin julkisessa oi­keudenkäynnissä
: 20 vuoden van­keusrangaistukseen,
mutta vapau­tettiin
jo helmikuussa 1962 20 kuu­kauden
jälkeen, j o l l o in hänet vaih­dettiin
- U S Assa pidätettyyn Rudolf
jAbeliirt.'- Vaihdon järjestäjänä oli
.amerikikalaisella/^iipuolella sama Ja
jäin vaihtamisesta lääkeaineisiin.
H U I P P U K O K O U K S EN
SORTUMINEN
Wise ja Ross arvostelevat k i r j ^ -
saan U-2-lennon järjestämistä h u ^ -
pukokouksen aattona. He ovat yrit­täneet
tutkia, oliko, lennon järjestä­minen
tähän aikaan väin pelkkä sat
tuma vai e i ja tulevat siihen johto­päätökseen,
että lento' ajankohtia
neen oli tahallinen. ' Koneen lähet­täminen
o l i välittömästi yhteydessä
huippukokoukseen", he sanovat.
USAn hallitus pelkäsi, että Pariisis­sa
syntyisi sovinto jonka ehkäisisi
vakoilulentojen suorittamisen ja
siksi oli lennettävä ennenkuin se
olisi myöhäistä. Näin he päättele­vät.,-.,•
Ross j a Wise arvostelevat myös
Eisenhowerin päätöstä ottaa vas­tuulleen
lennon järjestäminen siitä
huolimatta, että Hrushtshev puheis:
saan useamman kerran tarjosi tilai­suutta
"syntipukin" etsimiseen ja
huolimatta siitä, että "syntipukke­j
a " jopa tarjoutui maalitauluiksi.
Hrushtshev ja Neuvostoliitto odot­tivat
aina toukokuun 16 päivään
saakka, että USA olisi esittänyt täl­laisen
selityksen lentojen per uutta
NLn nootti
Japanille IJSÄn
CSJ:n Toronton ^stontvuosikokous
i^tsoiluottäfniiMIa tulevaisuuteen
Tokio. — Neuvostouootissa syy­tettiin
viime keskiviikkona Japa*
jiia siitä, että Yhdysvaltalä ydin­sukellusveneiden
ankkurissa olo
Japanin satamissa muodostaa^ va­kavan
uhan rauhalle kaukoidässä.
Nootin luovutti Neuvostoliiton
suurlähettOäs Vladimir Vinogra-dov
Japanin ulkoministerille Mas-ajoshi
Ohiralle, joka sanoi; että
ankkurointilupa on annettu ai­noastaan
ydinkäyttoisille sukellus-veneille
— ci ydinasein varuste­tuille
sukellusveneille.
mes Donovan, joka neuvotteli Cas-trön
kanssa Kuuban maihin.i^usi+„ sanottim. etta
2-koneisiin ^ huomiota jo v, 1956, nenkuin laukaisivat pomminsa. Vas- misesta. Mitään tällaista e i kuiteh-
^'Voimäkas hallitus" - mitä varten?
Liberaalipuolueen johtajan j a hänen kannattajiensa yhtenä kaikkein
keskeisimpänä vaalitunnuksena näyttää olevan: "Canada tarvitsee voi­makasta
hallitusta; päättäväistä hallitusta ja päätöskykyistä hallitus­t
a ! " "
Mutta nämä-paatosmaiset puheet 'voimakkaan" hallituksen tar­peesta,
nostattavat kysymyksen: Kenen hyväksi ja mitä varten?
-Ottakaamme kysymys ydinaseiden vastaanottamisesta Canadaan,
mitä jenkit tyrkyttävät keinoja kaihtamatta ja joiden vastaanottamista
cafiadalaisten enemmistö vastustaa.
Jostakin meille käsittämättömästä syystä liberaalipuolueen johta­ja,
Lester B Pearson hyppäsi muutama viikko sitten paistinpannusta
tuleen. Sen sijaan että olisi j a t k a n u f s a l a i s e s t i " jenkkien ydinaseiden
vastaanottamisen kannattamista, Pearson ryhtyi ydinaseiden kiihko­mieliseksi
" j u l k i s e k s i " kannattajaksi ja puolestapuhujaksi.
Sitäkö varten olisi valittava liberaalien"voimakas" hallitus ja
s i l le suuri enemmistökannatus alahuoneessa, että se voisi tehdä pää­töksensä
jenkkien ydinlatausten vastaanottamisen hyväksi? Varjelta^
köpn meitä kansakuntana tällaiselta "hallitusvoimalta-' j a päätökseltä!
<^ Tai ottakaamme kysymys rauhasta j a sodasta laajemmassa mitta-kavassa.
-
. V a i k k a Lester B. Pearson sai muistaaksemme vuonna 1957 Nobe­lin.]
rauhanpalkinnon, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän o l i si
ahertanut pääasiassa rauhanasian hyväksi. Päinvastoin ön valittaen to­dettava,
että mr. Pearsonin sydämenasiana on amerikkalaisten sane­lun
mukaan muodostettu NATO ja NORAD, joiden jäsenyydestä Ca­nadan
pitäisi, omien kansallisetujensa vuoksi päästä vapautumaan
mahdollisimman pian. Mr. Pearson ei kuitenkaan kannata eikä suosit­tele
NATOsta ja NORADista eroamista, vaan lisämiljoonien haaskaa­mista
näiden hyökkäyhenkisten sotaliittojen hyväksi.
Totta on, että mr. Pearson puhuu talouselämän vilkastuttamisen
j a työttömyystilanteen huojentamisen "tarpellisuudesta". Mutta hä­nen
puheensa ovat näiltä tiimoilta yhtä epämääräisiä j a yleispiirteisiä
kun tekopyhien vakuutukset, että ' he vastustavat syntiä". Yksi esi­merkki
riittänee: Jenkkien ydinlatauksista puhuttaessa nu". Pearson
ei jätä mitään arvaamisen-varaan. Hän sanoo, että jos liberaalit tule­vat]
valituksi hallituspuolueeksi, s i l l o in " k u n n i o i t e t a a n " toryjen sopi­muksia,
eli otetaan näitä ydinlatauksia Canadan maan kamaralle ja
canad^laisille asevoimille. Mutta kuntulee puhe maamme talouskysy­myksistä,
esimerkiksi työttömyystilanteen korjaamisesta, niin silloin
ei häniellä ole mitään konkreettista sanottavana ja esitettävänä. Hän
" v a s t u s t a a " vain yleisesti työttömyyden nykyistä laajuutta! Tosiasia
tietenkin pn, että automatisoinnin ja tekniikan kehityksen johdosta ei
työttömyystilannetta voida korjata muulla icuii^ yhdellä tavalla: lyhen­tämällä
työpäivää, pidentämällä maksullisia lomia, alentamalla vah-huudeneläkkeen
saannin ikärajaa ja korottamalla palkkoja eli kansa­kunnan
ostokykyä.
Mutta tällainen ohjelma on liböraalipuoltieelle kauhistus. Se ei
halua siihen koskea edes seiväshypyssä tarvittavalla seipäällä!
.Sama pitää paikkansa sosiaalisen laihlaaididrian alalla. Liberaalit
piriiuvat jotakin yleispiirteistä esimerkitai yleisesti tarvittavan ja ha­lutun
terveyshuoltolain tiimoilta, mutta kirjanoppinutkaan ei saa sel­vää^
mitä he todellisuudessa tarlfoittavati
yatmareltakäan ei ole tietenkääifi 'unWöitet(u''. Liberaalit lupaa-vat^
vihdoin viimeinkin nostaa farmarit pois sllUi kriisitilasta missä
he ovat olleet jo toistakymmentä vuotta. Milktta miten? Lopcttanfialla.
v i l j an myynnin Kiinaan ja muihin sosialistisiin maihin — joista aina­k
i n lännen viljafarmarit ovat viimevuosina saaneet vähän elämän elik­siiriä
kuihtuneisiin verisuoniinsa!
j o l l o in niitä tipahteli maahan sekä
USAssa että Länsi-Saksassa.
U-2-K0NEEN SYNTY­V
A I H E E T
= Koneen ''isä" pii Lockheed-lentOr
konetehtaan . pääsuunnittelija Cla­rence
L. Johnson, joka o l i jo joulu­kuussa
1953 esittänyt vakoilukonet­ta
koskevat i^uunnitelmansa USAn
ilmavoimien edustajalle. Asia sai
vauhtia marraskuussa 1954, j o l l o in
USAn salaisen palvelun (CIA)
•.päällikkö AUei^^ Dulles liitustui
.Johnsonin suunnitel»hfian;^^J'ohnso-:
n i n tavoitteena oli lentokone, joka
pystyisi lentämään 70^000^ j a l an kor­keudessa
eli 20,000 jalkäia' korkeam­malla
. kuin siihenastiset koneet."
(Ennätys silloin o l i 54,000 jalkaa).
U-2 ei ollut ensimmäinen amerik­kalainen
vakoilukone. RB-47-merk-kiset
koneet olivat jo sitä ennen
tunkeutuneet vakoilutarkoituksissa
Neuvostoliiton rajojen^ sisäpuolelle
ja monet niistä tuhoutuneet raja­seudulla,
i
^ M A I H I N N O U S U A "
JOHDOSSA
Ensimmäinen U-2 valmistui elo­kuussa
1955 ja s i l l o in päätettin, että
U-2-koneiden isännyys uskottaisiin
salaiselle palvelulle. Toiminnan
johtajaksi tuli Richard M. Bissell,
joka muuten o l i U S A n epäonnistu­neen
Kuuban-maihinnousun järjes­täjä
V. 1961. Jo alusta alkaen U-2:n
toiminta naamioitiin säähavainnoin­niksi,
mikä toisaalta aiheutti sen
haitan, että o l i otettava yhteys myös
NACAiaan (nyk. N A S A ) , jOnka n i ­missä
lennot suoritettiin.
Vakoilulentojen tukikohdaksi va­l
i t t i in Turkki, Pakistan, Japani,
Formosa^ Okinawa, F i l i p p i i n i t , Alas­ka,
Länsi-Saksa ja Englanti.
Francis Gary Powers, joka oli tu­leva
maailman kuuluisimmaksi len­täjäksi,
sijoitettiin I n c i r l i k in lento­tukikohtaan
lähelle Adanaa Etelä-
Turkissa yhdessä kuuden muun U -
2-lentäjän kanssa. Naamioinnin ta­kia
o l i lentoryhmä ristitty "Toiseksi
säähavaintoeskaaderiksi". Lentäjien
palkka oli tähtiluokkaa, 2500 dol­laria
kuussa.
L E N T O V A R U S T E E T
Powersin vakoilulento alkoi Pa­kistanissa
sijaitsevasta Peshawaris-ta,
jonne hänet o l i kuljetettu muu­tamaa
päivää ennen kohtalokkaan
lennon alkamista.e^uljettuna ilma­tiiviiseen
' avaruspukuun", erikois­kameroin,
äänettömin automaatti-pistoolein,
suurin valuuttamäärin j a
myrkkyneuloin varustettu Powers
kiipesi U-2-koneeseensa toukokuun
1 pnä klo 6.25 paikallista aikaa ja
suuntasi koneensa kohti Neuvosto­l
i i t on alueita Stalinabadia, Aralskia
ja Sverdloyskia päämääränään Bo-don
lentokenttä Pohjois-Norjassa.
Koneen "mahassa" oli seitsemän
reikää, joiden kautta huippuluokan
kamera tarkasteli maisemia.
Wise ja Ross eivät anna lopullista
vastausta 'U-2-lennon yhteydessä
nousseeseen kysymykseen, oliko va­koilulentojen
järjestäjien tarkoituk­sena,
että lentäjä mahdollisen epä­onnen
sattuessa olisi velvollinen te­kemään
itsemurhan. Joka tapauk­sessa
edellytettiin, että laskuvarjol­la
pelastautuva lentäjä hävittää
tiettyä "liipaslnta" painaen todis­tuskappaleen,
vakoilukoneen. Si^ä,
että näin ei tapahtunut, selittävät
ta»toukok 5 pnä ilmoitti Hrush­tshev
Kremlin palatsiin kokoontu
kaan tapahtunut. J a sitten kävi niin­kuin
kävi: Huippukokous loppui en-neelle
Korkeimmalle neuvostolle i nenkiiin se pääsi alkamaankaan.
amerikkalaisen tunnusmerkittömän
koneen alasampumisesta Neuvosto­l
i i t on alueella. Ne, jotlca lähettävät'
tällaisia ko'neita liikkeelle, leikkivät
tulella, Hrushtshev sanoi lisäten,
että USA täten aikoo torpedoida
huippukokouksen, jonka piti alkaa,
Pariisissa saman toukokuun 16 pnä.
Hrushtshev esitti sitten suoran ky­symyksen,
kuka on koneen lähettä-njiseri
takana, presidenttikö vai US­An:
puolustusministeriön militaris-
Ut. - •
HÄMMENNYSTÄ
WASHINGTONISSA
Neljä tuntia myöhemmin kutsut­t
i in U S A n turvallisuusneuvoston jä­senet
kokoukseen .'Variksen pesään'
salaiseen vuori^topäämajaan, ja -juf'
listettiin hälytystila, joka kesti kol­me
päivää. Monen tunnin aikana
yrittivät uutistoimistot turhaan ta­voittaa
vastuunalaisia miehiä ja
Valkoisen talon lehdistöediistajaa
Hagertyä saadakseen vasta kymme­nen
tunnin kuluttua Hrushtshevin
puheesta virallisen lausunnon, jossa
vain toistettiin aikaisempi "kannu-tettu"
uutinen siten parannettuna,
että lentäjän epäiltiin kadottaneen
tajuntansa ja koneen ajautuneen
automaattiohjauksensa avulla Neu­vostoliiton
alueelle. U S A n senaatto­r
i t syyttivät tietämättä asian laitaa
N e u v o s t o liittoa 'kylmäverisestä
murhasta". '
UUSI " P O M M I"
Toukokuihini pnä Hrushtshev rä­jäytti
uuden pommin ilmoittamalla,
että lentäjä oli elossa ja Neuvosto­l
i i t o l la hallussaan laaja todistusai­neisto
koneen vakoilutehtävistä.
Viimemainittuja esiteltiin välittö­mästi
Korkeimman neuvoston jäse­nille.
Tämä paljastus aiheutti täyden
hämmingin Washingtonissa. Allen
Dulles tarjoutui eroamaan, valtio­sihteerit
Bohlen ja Cumming vaati­vat
entisessä tarinassa pysymistä ja
siis vakoilun kieltämistä. Harold E .
Stassen tarttui puhelimeen ja omine
valtuuksineen ilmoitti, että koneen
o l i lähettänyt joku tai jotkut puo­lustusministeriön
upseereista: Sano­malehdistön
ahdistamat puolustus­ministeriön
ja N A C A n virkailijat
saivat lopulta virallisen lausunnon,
jossa sanottiin, ettei lenrföllä' ofläl
virallista vahvistusta. Myöhemmin
vastaus muuttui ja lennöh'sanottiin
tapahtuneen itsensä p:isenhbwenn
siunaamana.: ; ' * .
Ensimmäisen kerran historiassa
j o k in valtio nyt myönsi harjoitta­neen
vakoilua vieläpä, että se ta­pahtui
maan korkeimman tahon n i ­menomaisella
suostumuksella.
T U T K A L A I T T E E T JA
O H J U K S E T
Amerikkalaiset vakoiluspesialistit
olivat väittäneet, etteivät neuvosto­laiset
tutkalaitteet pystyisi saamaan
selville U-2n lentoja ja että konetta
ei missään tapauksessa -saataisi am­muttua
alas, koska sen lentokorkeus
y l i t t i siihenastiset cnilätykset. A i na
Powersin oikeudenkäyntiin salakka
amerikkalaiset kieltäytyivät usko­masta,
että"mahdoton'' olisi tapah­tunut.
Vasta Powersin todistus,
jonka mukaan'hän'koneen alasam­pumisen
hetkellä lensi 68,000 jalan
Hilkka Ahmala.
N-liitto varoittaa
Ranskaa natseista
, Pariisi'. ^ Neuvostoliitto pitäisi
Länsi-Saksan varustamista ydinaseil
la toimenpiteenä, Joka pakottaisi
sen välittömästi ryhtymään vasta­toimenpiteisiin,
sanottiin Neuvosto I
l i i t on Ranskan hallitukselle viikko I
sitten tiistaina jättämässä nootissa,!
Ranskan pääkaupungin virallisten 1
p i i r i en mukaan.
Nootissa, joka jätettiin myös län­si-
Saksan hallitukselle, Neuvostoliit
to esitti vastalauseensa ranskalais-saksalaisen
yhteistyösopimuksen
allekirjoittamisen johdosta..
Siinä sanottiin, että "neuvostohal­litus
katsoo tarpeellisena huomaut­taa,
että Länsi-Saksan Bundesweh-r
in vanistaminen ydinaseilla, tapah­tui
se millä tavoin hyvänsä, mer­kitsisi
Euroopan tilanteen tuntuvaa
huonontumista".
Neuvostoliitto, joka on johdonmu­kaisesti
pyrkinyt rauhaan, ei jää
välinpitämättömäksi, kun Yhdysval:
lat vastaa näihin pyrkimyksiin kes­kittämällä
sotilasvoimaansa ja J a ­pani
hyväksymällä sellaisten alusten!
ankkuroinnin, jotka ovat hyökkäyk­sen
välikappaleita.
Neuvostonootti annettiin samaan
aikaan kun Yhdysvaltain apulais-ministeri
Roswell Gilpatric saapui
Tokioon. Gilpatricin on ilmoitettu
vaihtavansa vierailunsa aikana mie­lipiteitä
japanilaisten kanssa kau­koidässä
vallitsevasta tilanteesta.
Yhdysvaltain seitsemännen laivas
ton komentaja, vara-amiraali Tho­mas
Moorer ilmoitti Japanin leh^
distöUe viime viikolla, että hän ha­lusi
saada sukellusveneittensä mie­histölle
luvan nousta maihin Sase
bossa ja Jokosukassa. Syynä o li
miehistöjen tarvitsema lepo eivät­kä
mitkään strategiset seikat.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ida Mäkelä. — Black Lake, Ont.,
täyttää torstaina, helmikuun 14 päi­vänä
70 vuotta.
H i l j a Smith, Sudbury, Ont, täyt
tää torstaina, helmikuun 14 päivänä
77 .vuotta.
John Salminen, Sudbury, Ont,
Toronto. — CS3n Toronton osas­ton
vuosikokous; joka pidettiin Don
haälilia helmikuun 3 pnä alkaen
kello 11 aamupäivällä, j a joka vas­tasi
tätä meidän Toronton edistys­mielisten
suomalaisten parlament­tia,
o l i täydellisesti yksimielinen
siitä kysymyksestä, että me ,emme
tarvitse Canadassa atomiaseita. Jo­kaiselle
pöydälle kokoussalissa o li
laitettu jo ennen kokouksen alka­mista
Canadan' pääministerille, osoi­tettuja
kirjeitä, joissa o l i otsikkona
•No Nuclear Arms for Canada" ja
jokaineiTkirjoitti niihin nimensä ja
edelleen 60 osaston jäsentä lähetti
ne pääministerille osoituksena siitä,
että me emme halua yhtyä Ameri­kan
tyrkyttäinään kansainväliseen
itsemurhaklubiin, Vaan haluamme
elää j a taistella paremman maail­man
puolesta. -
Ensimmäiseksi valittiin kokouk­sen
puheenjohtajaksi Matti Rasmus
ja sihteeriksi Helien Tarvainen,
sen jälkeen kokouksen tarpeelliset
virkailijat, kuten sanomalehtikir-jeenvaihtaja,
äantenlaskukomitea ja
pöytäkirjantarkastajat. Päivällinen
päätettiin syödä kello yksi, koska
siellä ruoka jo tuoksahtikin kokkien
häärätessä ravintolan pöydän taka­na.
Ruokailuajan määräämisen jäl­keen
s i i r r y t t i i n k in eri komiteoiden
raporttien antamiseen. Ensimmäi­seksi
sihteeri luki johtokunnan toi­mintakertomuksen,
jossa tuotiin
esille, etta johtokunnalla oli ollut
toimintakauden aikana 25 kokousta
ja yleisiä kokouksia 12. Yleensä
kaikissa kokouksissa oli johtokun­nan
jäsenten välillä ollut hyvä yh­teisymmärrys
ja asioita oli käsitel­ty
kitkattomasti parhaalla mahdol­lisella
tavalla, kuitenkin vuoden
loppupuolella oli johtokunta joutu­nut
työskentelemään vajalukuisena
kun kaksi johtokunan jäsentä A.
Salminen ja A . Nummi sairastuivat
ja Salminen on vieläkin sairaalassa.
Keskimäärin o l i osaston kokouk­s
i in osallistunut kuluneen vuoden
aikana noin 30 jäsentä. Osaston jär
senmäärä oli pysynyt tasoissa edel­liseen
vuoteen verrattuna. Kuole­man
kautta o l i riveistämme poistu­nut
Jack Karvonen, Matti Heiska j a
Impi Tulonen, joiden työtä j a muis-selviydymme
isäntäväen tehtävistä
jäU^n kunnialla. : ,
Finlandia kuoron faportissa ilme­ni,
että kuoro oli harjoitellut sä^n- ",
uöllisesti kerran viikossa kahden
kuukauden kesälomaa lukuunotta-.
matta. Johtajana on toiminut Tjr
Lemberg ja Paul Hietala on anta­nut
auliisti, apuaan kun vakituinen. ,.
johtaja; pii estetty; saapumasta kuo-..
ron harjoitiUcsiin. Kuoro o l i järjesf,
nyt toimintakauden aikana kaksi.
hyvin .onnistunutta konserttia Do^, , •
haalilla ja tehnyt myöskin onniptiit .
neen konserttimatkan St; Cathari-nesin
hmlille. Myöskin kuop oli, ;
järjestänyt kolmet, kotikutsut yksi^ <
tj^isteni kodeissa, kahdet laatikkopäir; ,.
valliset Don haalilla, v.- ja u . - s e u r a .
Yrityksen kanssa yhteiset " P i k k u ,
liitto- Ja laulujuhlat" Tarmolassa,
käynyt laulamassa' Donland United.
kirkossa ja myöskin ottanut os{(9^ .
^ p r t Arthurissa pidettyihin suur- •
j U h l i in y.m., joten on siinä ollut
touhua ja toimintaa kun vielä kuo­roni
mukana toimii suurta suosiota,iV.
saanut sextetti, jota toisinaan sano­taan
mieslaulajiksi, koska siinä on .
jo useampiakin mieslaulajia. He;
ovat-, myöskin tehneet vierailuja:
toiskielistenkin keskuuteen monien, ,
omien tilaisuuksien lisäksi. Kuoroon
on myö.r.in liittynyt useampia uu^, ;
sia jäseniä, joten voimme sanoa,, et-r :
ta se on voimistunut ja he katsovat,
luottaipuksella eteenpäin tuleviin,
ensi kesän suurjuhliin, jotka nyt
vietetään kuoron omalla kotipaikal- ,
la. Osaston yhteydessä toimivan
Toimen naisten kerhon raportissa.
myöskin ilmeni touhua ja innostu^S:. ^
ta Sekä säännöllistä toimintaa, ikä­vä,
ettfl raportin pituuden johdostaiA.-».
mainitsen vain sellaisia tärkeitä
kohtia, kuten annettu rahallista
apua Canadan Rauhan kongressille;
kerätty käytettyjä vaatteita Kuuban
avustukseen ja avustettu rahallises­ti
Maailman Ylioppilaiden ja NUo-rlsofestivaaleihin
edustajien lähet­tämistä.
Kuubassa pidetyssä Etelä-
Amerikan naisten konferenssissa
o l i ollut edustajaHa heidän kerhon­sa
jäsen Kerttu Laakso, jonka mat- •
kakuluihin oli myöskin osallistua»,.,
.'i Sairjöhuoltokomitean räjkJrtiStr-'
ilmeni, että oli käyty kymmenissä
Toronton sairaaloissa katsomassa
sairaita ja viety pikkulahjoja jfh^ ;
-leensä parinsadan dollarin edestä, .
jotka rahat he olivat saaneet kerää­mällä
yhden kolehdin Don h a a l i l la
ja myyneet pieniä lahjavoittolippu-ja,
johon he olivat saaneet voittoja
mm. mrs. Mary Perälältä, jonka jo­kavuotiset
lahjat ovat olleet heille
suurena apuna ja he haluavat täten
kiittää Mary Perälää uhrautuvair
suudesta.
Vielä annettiin raportti näyttä-mökomitean
puolesta, josta ilmeni,
että heidän puolestaan on myöskin
toiminta ollut vilkasta. Kolme koko
i l l an näytelmää on jo näytelty ja
pätkiä lisäksi. Tämänkuun lopulla
esitetään englanninkielinen näytel­mä
"The Inspector General", joka
on erikoisen hauska huvinäytelmä.
Yksi koko i l l an suomenkielinen näy­telmä
cn tulossa myöhemmin^ yksi-näjrtöksisiä
näytelmiä harjoitellaan
näytelmäkilpailuihin j a toiminta on
vilkasta yleisesti.
Nyt jätän raporttien selostami­sen,
vaikka niissä olisi vielä
Jatk. 4. Siv.
täyttää torstaina, helmikuun 14 pnä . " ' * ' V . .. -
65 vuotta • tama vuosikokous kunnioittikin
R i i k k a Helminen, Windsor, Ont.,
täyttää lauantaina, helmikuun 16
päivänä 72 vuotta. •>
Bert Johnson/: Vancouver, B.C.;
täyttää sunnuntaina, helmikuun 17
päivänä 84' vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
SITÄl
JA tÄTÄ
— Lääketieteellinen tutkimus on
edistynyt niin paljon, että nykyi­sin
on mahdotonta löytää täysin ter­vettä
ihmistä. Aldous Huxley.
V A N H A L A U LU
U U S I L L A SANOILLA
Autoilija Onnisen "Volga" merk­kinen
auto joutui epäkuntoon maan­tiellä
j a Onninen ahtautui vaunun­sa
alle etsimään vikaa: Siellä ma­naili
voimakkaasti. Siitä osui kul­kemaan
myös Tuomaalan "Taavetti,
joka Onnisen puhetta kuuneltuaan
totesi:
••—r Sieltäpä tuntuu tulovan Vol­gan
lautturin laalu suomalaesena
sovituksena.
minuutin hiljaisuudella.
Koska tämä tulisi liian pitkäksi,
allekirjoittanut ottaakin oikeuden
selostaa kokouksessa annetuista toi-
, mintaraporfeista vain lyhyesti oman
harkintani mukaan mielenkiintoi­sempia
ja tärkeimpiä kohtia. Kui­tenkin
mainitsen vielä johtokunnan
raportissa esitetyn huolestuneisuu-vden
varhcVsnuoriso toiminnasta ja
johtokunta vetosikin kokouksessa
läsnäoleviin, että lapsissa j a nuori­sossa
on toimintamme tulevaisuus
ia varhaisnuoriso toiminnan uudel­leen
alkamiseen pitäisi saada asiaan
innostuneita henkilöitä. Lopuksi
johtokunta halusi kiittää kaikkia
eri komiteoita ja henkilöitä, jotka
ovat n i i n monipuolisesti työskennel­leet
osastomme e r i tehtävissä j a et­tä
tämä vuosikokous voisi jälleen
valita ja täyttää e r i komiteat tehtä­viinsä.
Työmme , edistysmielisissä
työväenjärjestöissä ei mene huk­kaan,
vain siitä on hyötyä ja iloa
meille itsellemme j a tovereillemme.
Meillä torontolaisilla onkin suuri
työ, tulevan kesän suurjuhlat, mut­ta
joukkotyö on voimaa j a varmasti
PÄIVÄN PAKINA
Mitä on vuoden aikana tehty?
Kuinka paljon työtä j a toimintaa
sisältyy sellaisen kulttuurijärjestön
kuin Canadan Suomalaisen Järjes'
tön yhden ainoan osaston vuosiker-tomukseen^?
Pöydällämme on CSJ:n Sudburyn
osaston pöytäkirjurin, Sofia Pöii-tiön
laatima toimintakertomus, j om
ka hän esitti noin viikko sitten pi
detylle osaston vuosikokoukselle.
Vaikka siinä ei yritetäkään antaa
yksityiskohtaista selitystä osaston
kaikista riennoista ^— niin tämä
toimintakertomus antaa kuitenkin
erittäin kauniin kuvan siitä, kuinka
>ä^voka5ta ja monitahoista työtä
^niaihittu Jai-jestö suorittaa kansa­laistemme
hyväksi eri puolille laa­j
a a maatamme.
Lainaamme toimintakertomuksen
eräät mielenkiintoisempia kohtia
•sanatarkasti seuraavasti:
" K u l u n u t vuosi on ollut osastos­samme
työn ja toiminnan vuosi",
sanotaan aluksi ja jatketaan ". . ,
Muistakaamme kevättalvella pide»
tyt markkinatanssit, j o i h in n i in näi-
.set kuin miehetkin valmistivat vii­kosta
viikkoon moninaisia käsitöi­tään
lahjavoitoiksi. Se apu°' mitä
siinä saimme ulkopuolelta oman
jäsenistön oli suuriaravoista.
Maininnan ansaitsee myös osastom­me
50-vuotisjuhlat Työn Puistossa.
Ne onnistuivat hyvin. Samoin alue
juhlat, perinteelliseksi muodostunut
Kalevala-juhla, ja Suomenitsenäl-
.syyspäivä, missä o l i hyvät ja aryok-kaat
ohjelmat. Vapauden 45-vuotis-/
j u h l a oli hyvin onnistunut n i in oh­jelmansa
kuin yleisökannatuksen-k
in puolesta; Unhoittaa emme saa
myöskään keväällä pidettyjä n'äytel-mäjuhlia,
joilla oli erittäin hyvä
yleisömenestys.
"Taloudellisesti tuottoisampia t i ­laisuuksia
ovat olleet bingot j a päi­välliset.
. . . Osaston yleisiä kokouk­sia
on pidetty 10 , . .Keskustelut
yleensä ovat sujuneet toverillisessa
hengessä.
"Osastonune ratkaistavana on o i
lut monta suurta vaivatinäköä vaa­tivaa
tehtävää . . . Esim. Työn Puis­ton
vesi- ja_ viemärikysymys. Sa­maan
aikaan'sattui myös' saunan
kuumavesikattilan uusiminen . . .
N e j u l i v a t maksamaan pyöreissä l u ­vuissa
noin $10,000, josta summas­t
a olemme kuitenkin saaneet takai^
sin Sudburyn kaupungilta, joka vie­märijohdot
laittoi paikoilleen,
$1.041.80 . . . "
Selostettuaan eräitä sellaisia ky­symyksiä,
joissa osasto on tamnnut
lakiniiehenkin apua, toimintakerto
muksessa kiinnitetään huomiota leh-tiemme
asioihin: "Sanomalehtiem-me
levitystyöhön ja niiden tukemi­seen
on koetettu kiinnittää huomio­ta
niin paljon kuin on mahdollista
ollut: Osastossamme toimiva sano-malehtikoraitea
on järjestänyt usei
ta bingoja' haasteryntäyksen aika­na.
Saaduilla Varoilla on tilattu
myös lehtiä varattomille kansalaisil­lemme
sairaaloihin jne. ,
Heikommaksi on kuitenkin jää­nyt
työ lehttemme levittämiseksi.
Haasteryntäykseen lahjoitettiin
osaston toimesta $482.40. Samoin
kerättiin paperirahastoon yksltyisil-tä
henkilöiltä, jäseniltä ja kannat­tajilta
$300.00.
"Muista lahjoituksista mainitta­koon
Historiarahastolle, annettu
$25.00 lahjoitus, sekä Punaiselle
Ristille, Tuberkuloosiyhdistykselle
j a Helsingin nuorisofestivaalin ra­hoittamiseksi
annetut lahjoitukset.
"Merkityksellisenä tapahtumana
viime vuoden ajalta on mainittava
e r i kansallisuusryhmien yhteisvoi­min
perustama Canadan kansalli­suusryhmien
neuvosto (CCNG)
minkä jäsenyyteen l i i t t y i 10 e r i kie­liryhmää,
mm. meidän suomalainen
järjestömme. Osastostamme on va­l
i t tu 5 jäsentä sen paikalliseen neu­vostoon
ja edustajamme ovatkin
huomattavalla tavalla auttaneet sen
työtä. Neuvoston tarkoitus on aut­taa
erikoisesti niitä, joilta on mie­livaltaisesti
evätty kansalaispape
rien s a a n t i . . Osastomme lähetti
myös edustajansa 0^awaan maini­tun
uuden järjestön kansalliseen
konferenssiin.
"Rauhantyö olisi ^saanut osastos­samme
olla voimakkaampaa, vaikka
.sitäkin työtä on tehty . . .
' K a i k k e i n heikoin kohta toimin­nassamme
on ollut uusien jäsenien
hankinnassa . . . Useita osastomme
jäseniä.on poistunut sinne, mistä ei
paluuta ole, ja heidän poistumisen­sa
on jättänyt suuria aukkoja rivei-himme
. . .'
"Useita .uudistuksia on tehty
omaisuuksiemme hallinnassa; ^ palo­vakuutuksia
on alennettu, otettu uu­sia
omaisuusarvioita Finnish haalis­ta,
tehty korjauksia ja muutoksia
Työn Puistossa, suurimmaksi osak­si
talkootyönä. . . .
"Musikaalinen toiminta on ollut
vilkasta. Siitä ovat kuoromme ja
orkesterimme pitäp^t huolen. Ne
ovat järjestäneet tilaisuuksia yhdes
«ää ja erikseen ja musikaalisen toi­minnan
kohokohdaksi muodostui
luonnolli.sesti Port Arthurin matka.
''Näyttämötyö ei ole ollut vallan
n i i n tuloksellista kuin edellisinä
vuosina, johon on ehkä suurimpa­na
syynä ohjaajapula. Samoin on
uusien, mielenkiintoisten näytel­mien
saanti vaikeata . . .
''Erikoisen maininnan ansaitsee
sairashuoltokomitean työ mikä saa
ehkä kaikkein suurinta kiitosta u l ­kopuolisilta.
Kiitollisuuden osoituk­sena
huoltokomiteamme saa jatku­vasti
lahjoituksia toimintansa tuke- '
miseksi.
" L a s t e n komitean toimesta on
järjestetty kaksi kaunista tilaisuutta
vuoden aikana: äitienpäivä- j a jou­lujuhla,
jotka ovat saaneet ansaitus­ti
hyvän tunnustuksen . . . ,
' "Naistenkerho on toiminut-kiitet­tävällä
uutteiiiudella pienestä jä­senmäärästään
huolimatta. Mainit­takoon,
että se lahjoitti osaston hy­väksi
$100.00. •
" V a l i s l u s k o m i t e a n johdolla on
järjestetty erinäisiä fihni- ja kes­kustelutilaisuuksia'.
. .'V '
Rajoitetun tilan vuoksi ön j u t tu
lopetettava tähän, vaikka osaston
toimintakertomuksessa olisi vielä
paljon mielenkiintoista Finnish haa­l
in hyvän kirjaston huolto-asioista,
ravintolahenkilökunnan työstä;:'
omalsuUskysymyksistä, johtokunnan
kokouksista, j a sen jäsenten teh­tävistä
jne. .V.
iTodcttakoon vain lopuksi, että
paljon'^on osasto toiminut j a työtätf
tehnyt' sen hyväksi, et^ä arkihfth' ^
elämämme saisi vähän vaihtelua ja
virfeisfj^tä - - sillä, kuten sänotaäig ^
"ihminen ei elä vain leivästä". / ~
Iriilretaamme yhteisvoimin täl-^-ri