Vapaus, March 10, 1951

              Lauant^una, maalisk. 10 — Sat; March 10
V t -
sm
' 'Suomiessa i |
, --SAlrn • •
lahjapaketilla i
lUIft .yliätML lokakuim ^alust^
Keliänneskilo (puoU patmaa)
«ntkolmea kuukanden aniic»
y]id»11» hengelle.
* / T l , tMia;y|sg:^
SAL:n paketit sisältävät'
ensiluokkaista tavaraa -kähr
' t ^ CWhite Rose, jauhettuna
l i patin, ilmatiiviissä tölkeis^
5ä)jf riisiä, kuivattuja hedelr
^miä^ suklaata, mausteita, sa-
^vukkeita ja nylon-sukkiai;^
-Kaakki näfnä tavarat on huo-
*lellisesti harkiten valittu par-hainfpina
tyydyttämään suo-malaisten
makua ja tarpeita.
1^
mm
ms
i 1
' T d d i n valltteTana on kolme
ÖKLin lafaJapaketUvaUoU:
TYPE *TA"
HINTA $10^0
' 4 paunaa kahvia
-Zfpsaxaatst liisiä^
^ palc^sekabedehntä
1'patina lutunuja
4 ^ ttnssln pakettia makeata
suklaata
!S patin. B ^ e r i n kakaota'/
^2 pakettia savukkeita
1 p a r i Kylon>8Ukkla, vain
No. 10* .
^^r^Kekottalspalao II pannaa v
TYPE " F B "
^ ^ HINTA $7.60
1 t^unäa kahvia
Z; paunaa valk. riisiä
IpäketU-kuivattuja
«^ihedelnfuä^
1 pauna kuiy. luumuja
VA unssia'kaneellA f
- XtiuMubpabio 11 p a a uu
vt.
j 'sVfi;:;':'
' Si^JBÖlnN SUKSI
'^?^gW»iiuJettu asiamies «M
'i^^SUOBUBY. ONT.
Pt. Arthur haastaa
suuret paikkakunnat
kilpasi le kanssaan
Port Artbnr, — Täällä' pidettiin v i i ­me
tiistaina Iltapäivällä Vapauden a -
siamiesten kokous, jossa Järjestettiin
Vaadimme Maiinerheim-pabonmirloiiettam^^
Suomeii entisten puiiakaartilaistenjiilkilausu
Mannerheimin kuoleman johdosta
ryntäys uusien tilausten hankkimisek­si
t i ; l 5 p : n alkavan YajKtuden l e v i -
tjrfikampanjan ajalla. '
P o r t ' Arthurilaisct, haastavat kaik­ki
i^uremmat'tp{äkkakunnat^^k^
luun. ValklE^'edeUisisiä Vape(uäen ja
Lioldn' ryntäyksis^^fiJönme jonni^tu-i;
icet hyvin, n i i n " ' e t e f e ' s i i h en kajoa
^lviiStellek[Muttd:v1itt3ammc siihen
vain/siksi^ että saisimme ioisfen paik­kakuntien
p-ntäysjou&ot käsittämään
että me '(Azmme tosissamme. Joka
kanssamme 7 lähtee kilpasille, sak v a ­rustautua
tosi kilpailuun.
^ / I ^ käydään rauhan puo­lesta
suomalaisten joukkotahdon liik­keelle
saamisen meiiiCeissä; Mutta k i l -
pailtm pää maalina lehden. levitykseen
nähden on joukkotoimlnnalla osoittaa
Simms & Pickering
.Vakuutuksia Ja kiinteimlstöjä
' .Kiinteimistdlainoja^v ja boudeja :
20 Pine St. N . • Timmins, O n t
Puhelin 112
Suomen työläisiä : j a torppareita
vastaan aseelliseen hyökkäykseen v.
1918 ryhtyneen porvariston luokka-kaartin
läällikkö, 'Suomen työkansan
viliamiesr.&Iaimerheim;i;on ;.kuollut;
Hänen kanssarikollisensa^ taaptumuk-sellinen
porvaristo j a sen lakefja, o i -
kdstt^osialidenlokraattipra; : ; J ^^
r>hmä yrittävät jälleen, tyrkyttää
Suomen kansalle; punakaartilaisille j a
heidän jälkeläisilleen,sankarina Bfon-nerheimiä>.
mtika, sutu^na kaztsan- ja
isänmaanystävittä j a humanistina. He
mihin todella pystytään^ sillä nyt ase­tetut
päämaaiit ovat vain cnsin^näl-'
nen pysäkkii Kysymys on siitä kuinr
ka paljon ylite^än hankintamäärät,
— A T H . ,
B E U FUNERAL
HOMB '
HAVTAANTOHMITTAJAT
Hyvämaineinen palvelus
2746 East Hastlnfg Street
PUBEUN HA. 0015
Vancouver ' Br. Columbia
Barnes Drug Co.
— s KAUPPAA —
Saolt Ste. Marie Ontario
; RCA Victor Ratioita
; Nyal4ääJ£^tä,
* Tfyd^nUen •»naiO läikkeUi.
PÖstUilaufcfet täytetään,
huolellisesti f
yrittävät < jälleen -yhdistää" - kansaa
valheella; kiihoittsa jatkamaan sitä
rikollista; Suomen kansalle'turmic^
Usta sota- j a seikkailupolitiikkaa, jouv
ka, henkilöUymä i l a n n e ^ i c i m . oU.
on uskotella; että luokkasodassa läEeri^
Suomen työläiset j a entiset* torppaa
Intolun osuuskaupan
säilyttäminen on^
iiyvih tärkeä asia
; Intola. olemassa
kaksi kulttuuriaian ty.ömaata; - n i m i t ­täin
International Osuuskauppa' Ja
C S J : n osasto, jotka;^ aikoinaan edis-tyl-
vät taloudellisesti tyydyttäväksi-
Nykyään on kauppamme tuottanut
tappiota jo useampana -vuotena, jo-p
i niinkin hucmaltavastl, että viime'
vucsikokous jo vakavasti harkitsi l i i k ­keemme
.lopettamista.. Se vielä t u l -,
laan tekemiän: jos tappion annetaan'
edelleen Jatkua. Ja; se Masa harmit*
taajcin.kun.. me ehdottomasti tätä l i i ­kettä
tarvitsemme, Ännammeko sen.
mennä käiistämme? Emmcl Mddan
ei tarvitse siltä luopua. Jos muutam­me
hicmnn suhtautumistamme lilket-tänune^
kohtaan, olemme sille ostous-;
k o l l i s i ! ja'ncstahimc illkevaihdonvd-hintäin
$5 000 kuukaudessa. Silloin
oUsi:xiiikkeellttmme';varma; tulevai­suus..'
NuhdäkseiU cl. kenelläkään ole
fjrytäqtlsläytyä, tavara oi ole sen k a i -
liinpaa eikä huonompaa k u in kaupun-glssa.
Tcaan, useassa tapauksessa hal­vempaakin.
^ - ;
/ j ö s njl'nk'ln'hullusti sattutl käy­mään'
ottä liike menisi. öUsi se k^rn
vaainatori' ^aicatalvi ^meille., ' Silloin;
säi-slmme tilrihe muutteeksi yksityisen
lilkiemiehenv' joka ^ l ^ täiHlä tulisi a h i a -
kaän' alennusmyyntiä harjoitta inaan.
k a r i " , "kansanystävä". j a 'Onitnanlsttr
tamä:'karkea'sotahertk oU. ' K y s y m ­me;
sankanmdeh aiMckäcÖ o1i'iRc, että
hampaisUn asti aseistetut ja. sotUaal-lisesti
hyvin koulutetut valkokaartit
Mannesrhein^' j t ^ o l l a mlffhasivat
leipäänsä j a Uunlsbikeuksiaan puolus­tavia
huonosti aseistettuja t a i koko­naan
: aseettomia työläisiä; torpparei­t
a ; nuorisoa j a vanhuksia, miehiä ja
naisia luokl6sodan rintamilla j a r h i -
taman takana? - S a n k a r u u t t a k o o l i I
35,0(K> puolustuskyvyttömän v]hmi£en^
tappaminen luokkasodan jä]kWn so-;
rakuoppiin^ vankileireihin.' petomai­s
i in kidutuksiin; > Ihmisyyttäkö'; cn o-soitettu
punakaartU^steh: JesUUe ja
orvoille; punainvalildeäle j a heidän
HUR
; o / . ^ ^ . i i 8 J W a b h Block:
Port Arthur. Ont.
•tolWijmjWlllW>W1»1«>Mi«»imiliiiiuiiir^^^^^
!- •Vastaanottoa-, vaxton
69Hta}taa.4-274l,i
perheUlecn, r i i s t ä m ^ heiltä. ,rhtei8r
kunnan turva j a oUceus saadtT osak­seen
inhimiUistä Ja oikeudenmukaista
kohtelua? Sanotaan^ että - Manxier-
'hcim ci ollut valkoisen terrorin kan-.
nalla.. Se on valhe.; silla jos b a n olisi
qllut sitä vastaan, olisi hän voinut sen
myös estää,
Mannerhelm^ O
panija ii sellaisen;» hän on ^ävä
Suomen historiaan molstttttamaan
kan.<(aamme verivihollisestaan,' .
1 (
m
41
•0mi
li
' 4
•f
-»Jm
Viii
KilMLUSIUDEII
UtENNUSMYYNTl
KAIKKIEN TÄSSÄ ILMOITUKSESSA MAINITTUJEN
KIRJOJEN HINNAT ALENNETTU NOIN . . .
Postikulut lUtettävä mukaan: yhdestä kirjasta 10c, kahdesta 15c Ja kolmesta 25c.
äankkikaa nyt itsellenne hyviä kirjoja,
iliua niitä saa puolella hintaa.
Siementti
Nidottuna
Tavallinen' hinta 75c
Alennusuyyntlhlnta 35 C
Kuopuksen kengissä
Tavallinen hinta-$1.50
:: ?; AlennosmyynUhlnta 50<^
Spartakus
Tavallinen hinta 50c
. AIcnnusmyyntlhInU 256
^Merkkivalot valtateille
^ X : , T a v a l l i n e n hinta $125 •
J1^ AiennusmyyaUhinta 60t
Minua sanotaan
puusepäksi
TavalUnen hinta $1.25
: ; ' Alennoänyyntlhtnta
Suomesta Hawaiin
, Ta^älUnen hhita 75c
; Alennnsmyyntlhlata
Jfume Kuutio
• r TavalUnen hinta $1.75
AlenmnmyynUhlnta 85Ö
Vellkoshumskin
valloitus
, TavaBUnen hinta $150
g; AleimBaiayyttUhlnt»..7S^'
Kertomuksia^sodasta
Tavnninen hinta $1.63
Alcnnusmy.vpUhinta 80(i
Jokamiehen atomikirja
T.ivaUinen hinta 75c
: Alennusm.vyntihinta 40c
Matka partisaaiiieii
^valtakuntaan _ .
' •Tavallinenlilnta;;50c i
-. Alerfnusmyyntlfiint* 25c
' •.',''.':v-'''Cy'';• :
' Suurrtcos .
Taide ja Mammona
' Tavalhnch htntä $3.25
AIrnnusmyyntihinta,S|,,85
Suur-teos
Klim Samginiii eläipä
Tavallinen hinta $3.251
AlrnnusmyyntlHlnta S l . ^S
Volokolamskin valtatie
Tavallinen hinta $2.75
Alennusmyyntihlnta Sl*35
Henki ja aine
Tavallinen hinta 50c
Alennusmyyntihinta 25c
Siipikarja ja
maitotalous
Tavallinen hinta 85c
' Alennnsmyyntihinta 451
Sevastopolin viime
paivat
Tuvallinen hinta $1.25 -
Alennusmyyntihinta 60«^
Kuinka "teräs karastui
. Tavallineli TiinlÄ $3.50
.\Iennu!anyyntihinta S1.25
Sisarukset
. Tavallinen hinta $1.00,.
. Alennnsmyyntihinta 50c •
Päivälahden. tarina v:
Tavallinen hinta 60c .
AIcnnusmyyntlhint» 30c
Nevan rannalla
Tavallinen hinta 60c
.Mcnnusmyyntlhinta 30c
Seitsemäsluokkalaiset
Tavallinen hinta $1.00
Alcnnusmyj-ntihlnta 50c
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
X69 SUDBURY. ONTARIO
Poftamme ja - pojanpoikamme kul­jetettuni
rikollisiin :neuvostovastnL<;iin
sotiin Maimcrhcimln< Johdolla,: Tä­män
"sankariteon'' tulokset' näkyvät
Jokaisella kitkkomaalla. > tuhotuissa
kodeissa, leskien Ja orpojen, sotainva-liidien
ja koko. työkansan taloudelli­sessa
ahdIngo.«isa ja. turvattomuuden,
sa.,: Meiltä,; suomalaisilta työmiehiltä
j a maaseudun plcneläJiUö cklsbotuilla
varallla.r on-> porvanston. svftUtovalta:
jtehnyt. t palvelijalleen-^ miljoonalahjoi-,
tukalaan Jarylläpltänyttäta laatelte-hen-
aa ulkomailla,:-Jossa:Mannerhei­min:
todellineniisänniaa'on^aina ollut.
Suomessa on tämä kaikkien kapltflllS",
tistei) suurjftltain uskolllnmii' vasalli
IjaJ • * 6u(iiÄerf ') taanUimn^jJorvar»ston
työläisiä .yastaan.-, ^^uudjAiksI.* ,että
Mannerheim 'iA ohuFlföäatfl^tl' eikä
; kaiisanys^vä,l)änestä JH>kqj[menkym-menfii^
^vuoden ajan on y r i^tty jä. jftl-
^Je«n, yritetään t ^ d ä , siJä. k<xpaelden
.jmataost^mppujenva^^^^ .:; • • • - '
rHls^riau totuutta ei .kuitepkjaan
voicia'- piainostempuilla Ua-'^valheella
hävittää. Kansalltseankareita;^ciitule
kansaa pyöveleistä. •
Todellis kansaa sMkarelta. ovat
y. 19C5 Ja 1918 vailaaknmooksissa
taistelleet punakaartilaiset. ' Sao-men
kansan oikeuden J» itsenäi­syyden
paolosfajat. Kansamme
sankareita ovat ne. Jotka veriin
lyötylnäkla nostivat - uudelleen
talstelnUpun Ja iähUvät työhön
maamme työvienlnokan Ja-koko
sorretun : kansanosan olkenloden
: puolesta. Saomen Itscnälsyytlen
' Ja vapauden todellinen esilaLstellJa
on maamme tyoviienluokka. Joka
el koskaan ole kaupitellut-- Isän­maataan
kenellekään Ja Joka on
sen varmin turva myös tänä päl-
^ vänä. Kansamme «ankareita ovat
ne. Jotka tinkfanittoniSstl ovat
puolustaneet Ja pnohctavat työtä­tekevien
ellnolluaksta. luettavat
Suomen Ja Neuvostoliiton kansojen
ystävyyttä, pnohtstavat rauhaa.
Me, entiset punakaartibiiset tuo­mitsemme
jyrkästi Suomen porvaris­ton
Ja oikeistososialidemokraattisen
harjoittaman sotakiihoituksen ja h i s ­torian
vääristelj-n. Tuomitsemme
valtiovallan taholta ja kustannuksella
Järjestetyt juhlamenot selvänä-, mie­lenosoituksena
maamme työväestöä Ja
kaikkia rauhan5'stävlä vastaan. Vaa-dunme
kaiken .Mannerheim-palvon­nan
lopettamista kansaamme syvä.stl
loukkaavpna ja. sen-, tulevaisuudelle
turmiollisena j a häpeällLsenii.
ENTISTEN' PUNAKAARTILAISTEN
MAATAKÄ8ITTXVA K E S K O S -
" TOIMIKUNTA
Helkki Joki Mandi Nironen
U K R A I N A L A I S T E N KANSALLISRUNOILTJA
. Kuvamme esittä ukrainalaisten kansallisnmollUa Taras Shevcheiicn
muistopatsaan; Kievissä, i - ukrainalaisten- edistysmielisellä: järjestöllä. on
tarkoitus pystyttää;samanlainen patsas hänen; kunniakseen Palermoon;
' Ontarionsa, Jonne: on tari(oitus rakentaa myöskin Shevchenkp-museo.
Patsaan paljastaminen tapahtuu tulevan h e l n a k . i pnä, jolloin vietetään
' juhlia ukrainalaisten asutuksen alkamisen johdosta Canadassa ko>ka
he.ovat rakentaneet^tatä^maata 60 vuoden ajan Sbcvchenko olimyöc-fcin
suori demokraatti; jota ukrainalaiset kunnioittavat n i i n Ncuvosto-
; |il(os.;a, kuin muuallakin maailmas-sa. - '
' Laulamme TThdikkäfti'
I^ulmi vaikutus/itee -laulajaanja
v a r s i n k i n l a u l u a f sjrrjäs-ä kuuntele­vaan
riippuu ratkaisevasti siitä, - , m i -
ten. laulu- esitetään. : K u n on kysyr
mys jouikijläuiu^^tift • yhtelsl3t|lustai
.emme ^yol ryhtyä käsittelemään'sel­laisia
läuluteknlUlsiäkyssnpyksiä kuin
äänen niuotöilui sanojen ääntäminen
tms,' ammattlkysymyksiä. Sensijaan
ptdiiunme •• laulajan' asennosta,. laidun
t&!hdista, laulajan persoonallisesta
Eiditautumisesta' laulamiseen. Silloin
kun. j u h l a - tai yleisessä, kokoustllal-suudessa
esitetään ^^teislaulua on sc
tapana suorittaa seisoaltaan. Se k u u ­luu
jo sinänsä hyviin tapoihhi j a helr
pottaa laulamista; Istualtaankin voi­daan
-j^hteislaulua' esittää; mutta se
sopii . v a in tOTeri-illanviettoJen tai
muiden intiimien tilaisuuksien: tyy­liin;
Tällöin ei sovi esitettäväksi m i -
Isään työväen j ifnlaJaulu, puhumatta-kaan>
sellaisesta laulusta kuin Kaur
?ainvällnen. . Tihnltaan laulettavaksi
aopivat en-nomai-sesti kjuisanlaulut Ja
muut- sopivat .laulelmat ohjelmiston
väUpalolksi tai erikoisessa: laulu-illas­sa,
' , A l k y - j a .loppulaulut lauletaan
aina seisaaltaan
m es
Kunnat saavat kaivan­tojen
verodoUareista
ainoastaan^4.SjimtCiä \
Toronto. — Puhuei-.iaan ma.tkuiuuin
lainlaatljakunnassa kalvnntoktinticn
iJaulajan asento vaikultaa suuresti
laulun onnistumiseen'veltto.-j kofcoon-lysäflitänyt
ihminen ei vor laulaa hy­vin
eikä hänen laulunsa, tee lnn;;sta-vaa
• vaikutusta; - Valitettavan usein
näkee^ laulajan nojailevan edessään
tai takanaan'olevaan penkkiin, aiyan-kuin-
laulu vaatisi aivan ylivoimaisia
ruutpiilllsiä, ponnistuksia. Vielä ylelr
sempää^ on käsien painazainen syvälle
taskuihin Juuii:silloWkun laulu al­kaa:
..Jalalta toiselle ihuojuva" ja. l i i -
kichli-vtl l3ulaja-ei- myöskään tee haus-,
4aa Vaikutusta Ja saattaa .myös" häiri­tä
.'Seisovaa •• toVeria.*^Vaikka- ei ole­kaan
tarpeen jäykistyä -'miksikään ki-vlpotsaatoilaulun
ajaksi «n'syytä, kö-rctfcaä'hyvänä
suoran i T h d i h ' j a v a ­paan
asennon .suurta merkitystä lau­lun
e-slttamlsen kannalta. Jokainen
käJiittäa. ctta sivusta katsoja.inkin te­kee
hv\äaLiuhiasennon ottanut Jouk­ko
paremm.in vaikutuksen kuin r y h -
dittömjn j3i; huojuvjrfi joykon katse­leminen,
' tfcisälliryhtnicn csityltsiln
kuuluu oIcnnaLscnn osana myös l i i k ­avustaniLsen
tarpeellisuudesta, sanoi keet, m. u,t ta ,n. iiden , on ,o-l ta, va enna, ko,l -
ccf:li.inen Cochrane South valitsija- J> ^^vin Harjoiteltuja
piirin edustaja W. J . OrummettrAn-
.«ionviUestii. että kaivantojen maksa­mista
\-erodollarcista sna liittovaltio
88 senttiii, maakunta kahdeksan sent­tiä
Jn kunnat ninoa.staan neljä sent­tiä.,
•
Mr. Gruounctt esitti la'inlaatija-kunnnlle
sellaisen ajatuksen että k a i -
vatinot maksaisivat kunnille veroja
ollakseen laulua tehastavia.;
. Laulamme Innostavasti!
"Laulu syömmcc aukaisee" s.\no-tsan.'
Mutta kyllä a'»asti tuntuu l a u ­lajiamme
katsellessa, että el helt,*!
aukea kunnollisesti edes suukaan; jos-,
ta laulun pitäisi kuulua. Monnsti tun­tuu
kuin laulu c i vähuiikadn liikuttai­si
laulajaa, joka Umeettömänä ja
sen perasteella miten monta niiden kuin miekan nlelleenä saattaa l a u -
IMk
työläisistä asuu kunkin k i ^ an
alueella; Jne. Sen mukaan Raisi ftsl-mcrkiksi
Timmin&in kaupunkf ^näitfl
veroja $217,542 enemniän kuin n j - -
kyään.
'Mi
••:ys&.
laa mitä innostavinta ja ihaninta l a u ­lua
yleisön edessä tai osana laul.\vas-ta
joukosta. Stfdlle suomalaisille on
omloaista» jäykkyys^-ja .arvokkuuden
tavoittelu, joka ei sledii vällttömyttä
jä tunteiden Um alsemistai Kuitenkmv
ihastumm? suuresti kataelesTsm^me j r
kuunn'elles?amme /Venäläisiä; laulajia*
ja kuoroja j a - ihailemme nimenomaah
sitä''s;ällttömyyttä ja.; laulamisen iloa^
joka pursuu- h,ei,dän keko olcmukses-
,taan j a ilmeistään. Miteii.p'alion v a i ­kuttavampi
onkaan, laulu, jotka esite­tään
täydestä sydämestä, s j a jonka
s^TUij-ttämä ,tunne - helikutta a silmi­ämme
ja. saa ilmeemme muuttumaan
txmnelmlen mukaan. Kuvitelkaa vain
miltä", kuulostaa esim. Kansain väli­nen
laulettuna innottomasti ja laula­jain
olemuksen ollessa aivan ulkopuo­lella
tuon toimituksen. Tai kuvitel­kaa
edessänne ihminen laulamassa;
Merikannon kaunista laulua " P a i , pai
paitaressu..." samalla ilmeellä j a ää-nenvoimalla:
kuin Jauletaan: esim;
laulua •'Eespäin, eespäui tiellä taisto­jen"..
- Jokainen tuntee silloin oikeaik-.
s i s e n vaatimuksen, että laulun, ollak­seen
tehokas j a nautintoa .syxmytta-vä;
tulea vallata- ennenkaikkea: esittä>
jänsä ja- etta, ei riitä vain äänen ja
;§anoJen kuuluminen; vaan mukana on
oltava^' myös - laulajan sydämen,: 11-
meitten, kokro i olemuksen. Tämä ei
ole. mahdoton saavuttaa jos laulaja
sjrventyy läulim sisältöön ja tulkitsee
sen herättämät timteet oikein. .
Rytmi Ja sävelkorkeus
.-'^huomioitava
- Tarikeätä. Jjcukkolaulussa on myös
oikeaa rytmin tavoittaminen. Ei m i ­kään
ole kauheampaa kuin reippaan
marsshi esittäminen laaMavana.'su­rumarssina.,.
Harvoin esitetään •meil­lä
mitään laulua liLin-nopsalla-vaifli-diUa,
mutta laahaamine.n • on • varsin
yleistä; •. Vaikka Joukkclaujua-. el. voi-,
da esittää;" l i i i n nopein tempoin'._kuin
esim, kuoro- Jonkun laulun laulaa, e i
se. suink9an'> merkitse sitäi että < laulu
pitää^cisata. - ,
.-- Ojkean r,ävelkorkeuaen-valitsominen
'on joukkolaulussa^ a j a o^- Surkeata
•on kuulla- liian korkealta-aloitettua
joukkolaulua, joka panee vähemmän
iaulancen äänijänteet kovalle kce-tukscll
« ja muuttaa laulamisen piipi­tykseksi
mikäli se ci-katkea alkuunsa
kuin kanan ylento. Oikean äänen t a ­voittaminen
on vaikea juttu.' Siksi
pitäisi "jölcaisessa tilaisuudessa; missä
Joukko!Jiulua.esitetään, olla joku var-maäänmen
toveri, joka pystyy anta­maan
äänen oikcaRa korkeudelta —
mieluimmin aina • matalalta — ja
joka varmana laulun sanoista ja sä­veleistä
ikäänkuin Johtaa joukkolau­lua.
Joukko'-rlauIiMI aina matalam­matta
kuuiyksityhien laulaja tai kuo­ro,
j a se on otettava huomioon yhteis-l
a u l U S S . ! . ; |
Laulut jolta kunntelcmme seisten
. J o edellä mainitsimme, että K a n ­sainvälistä,
laulettae-ssa tai. kuimnel-taessa
sitä orkesterin tai kuoron esit­tämänä
noustaan ahia' seisomaan,
Sc on kunnianosoitus tälle kansain-
\-rilL<;cn tyaväcnlilfckecu t.nL<:tcluIaulul-rFi^
kseii45.VD0SMmiLA
DON-HAALILLA, TORONTOSSA
Sunnuntaina maaliskuun 18 p:nä klo 4 Lp.
OUJELMA:
SOITTOA ' CSJ:n os. TOittokujit^
ESITYS Pikkutyldt
«Ohj, Annette Ilomäki»
ESITYS PikkupDjat
(Ohj. Eay Välkkn
ESITYS - Kuoret tylol
(Ohj, E k i e Jokinen >
VANNEVOIMISTELD Ohj. Liilie SuonHa
' M I E S T E N M A T T O U I K K E I T A Ohj, Tyko Kivunäfci
HARMONIKKASOOLO :
JUHLAPUHE iJllic Suomela
» VALL\IKA
TYTTÖJEN VOianSTELUESITYKSIA . Ohj Klsie Jokinen
TANSSIESITYS Doloreti Vuon j a Elsie Jokinen
MIESTEN NOJAPUULHKKEITA ,.. . O h j . 'l^yko Kivmia!;t
SOOLOTANSSI Dolores Vuon
NAISTEN VOIMISTELULIIKKErrÄ Ohj. Llllra Suomcb
, , . Kaikki esitykset säestää pianolla A. Numipineo. -
TERVETULOA!
(m
le. (Muille työväenlauluille ei tällais­ta
kunniancsoitusta töhdä. Meilii
levinnyt tapa kuunnella seisaaltaan
mm Tjoväen. marssia, Barrikaadi-marssia
ja n^uita vana meillä tunnet­tuja
e2u aina suinkaan työväelle o-mistettuja
säveleitä, (esim. Barrikaa-dimarssin
saveL on oikealta nimeltään
L<;änmaan kaiho jä sen sä-veltäjänä on
tLettävästt ollut joku venäläinen v a l -
kocmigrantti). on virheellinen; sillä £e
poikkeaa kansamvälisistä tavoista ja
käytännöstä ja syrmyttää sekavuutta
yleisön suhtautumisessa* laulujen
iiu).incel.3mi£een. Siis noastakcon
miirile työväenlauluille seisomaan
vam silloin kua^niitä itse lauletaan
j a Istutaan siiloni kun kuunnellaan
mitä orkesterin tai kuoron, eäittäm:-
n i . Silloin niille sopii myös aplodee­rata,
mitä ei milloinkat^ saa tehdä,
JOS laulua on kunnioitettu seisaalleen
nousten!
.-Myös eri maiden kansallislaulut ja
hymnit (esim; Maamme laulu) kuun­nellaan
j a esitetään aina seisaaltaan.
Siten osolteta'^n kunniaa toiselle kan­salle;
. Niidenkään esitysten jäilkeen
ei aplodeerata, vaikka esittäjänä olisi
kuinkakin (hyvä orkesteri. Kunnian­osoitus,
riittää yleisön kiitokseksi esit­täjille.
' ^ ^
'Poikkeuksen naista"' edellacöltta-mistäni
säännöistä tekevät. luonnol­lisesti
jotkut crikoistilaisuudet j a esi­tykset.
Sellaisiin .sisältyy esim. .hau­tajaismenoihin
kuuluvien smiimarssi-
3n tai hymnien kuuntelenh'nen :sel^
Saksassa sallitaan
jullcaista sotilas-julkaisu
Bcriilnl. — Ensimmamen sotilaaij
katsu iSaksassa sitten , toi£en
mansodan - laskettiin myytaväk;! •
si-^aksassa viime tiistaina.
' Tami julkaisu, jonka nmu cä rJ
rcpaeitilie Sicherheit.y julkaista^
•amerikkalaisten luvalla; Sen tt-ii
tajoaia on M a r t i n !H; Sommerfeld,
•ka Ecdan aikana, oli: Saksan yleist
kunnan sanomalehtipääJlikkö:
.-^Pehmeän kivihiilen kuorma
nen maanalla on nopeistunut h-menkertaisesti
viimeksi kuluneen
menen vuoden aikana;
saaltaan; 'Luonnolhsesti myos hea
lö, jotka pltaä tarpeellisena kirk
käyntiä on velvollinen noudattama^
niitä- saantoja, jotka kirkko on omi
simut naiEsäi asioissa. Olemme
tuneet vain niihin tapoilun, jolij
vallitsevat työväenjärjestöjen vkrij
sä tilaisuuksissa. .
'• --'V :. , ;• •"' "•' ••: • • • -y^-Meillä on monessa suhteessa h
peen kiinnittää huomiota edellae
tamiini. l^ii3amistarko|kpviin:
mytaAiit Erlkoisösti': ört AuöfisomE
velvolhsmis koibentaa laulukulttuui
-ommcjjvkaytb-iä laulun malitia cnlil
ta ttihokkaammiu suurten ja kai
niiden piKtmaariensa 'iiyväksi. — 'hi
ieiiöesta,
. ' . J k
Pusia Siittrteoksiä saapuriut
MAILA TALVlt) - , ,
RAKKAUDEN RIEMUT .f A TUSKAT
398 sivua - lliöta sidottuna $3.5n '
Talvion parhaat novelht kokoelmana, jonka. ti;nnusmei:k'45ja .ovaX.jteravä!
ihmiskuvaus,. drama;itlis€u ki ntciV tapalituniairi kehittcls^-ja syrvamielmeiif
symboliikka. ' ^ - >j ,
MAILA TALVIO
KUKKASET JA KUKKASET
4. PAINOS
: 293 sivua r Ilinta sidottuna $2.75 :
Rikas muistojen romaani, jossa Maila Talvio hänelle luunteencmaisella
hehkuvalla eläytymis- ja kuvausvo:nialla IIJO viehättävän kuvan lapsuu
tensa Ja nuoruutensa ympäristostii. y . .
Nykyaikainen ihmiskuvaukceu loiötonayle
TALO VEDEN AIXA
K i r j ; Francis Brett Youn^ - Suom. Väinö 3Ieltti
489 sivua Hinta sid. 33^^
Nykyisen Englannin huomattavimpiin kertojiin kuuluvan Francis Bret?
Yotmgin romaani kertoo huimapäisillä-irahansijoituksilla: seikkailevasta
kiihkeän elämäntahtiinsa tuhoutuvasta G n f f l t l i Tregaronista ja: hansa
perheestään, jonka jäsenistä kukin elaa oman kohtalonsa Tregaronin itse
valtiuden varjossa. Tapahtumat liikkuvat Walesissa.ennen ensmmaisti
maailmansotaa ja sen aikana. Tapahtumarikas romaani;
HUCKLEBERRY FINNIN SEIKKAILUT
K l r j . Marie Tvrain - 391 sivua - B h i t a sid. $2.00
Ratkiriemullinen kertomus Huck Finnin seikailuissa Mississippijoella «E
saanut nuoren: väen suosion kuin vain harvat' teokset ja epäilemättä £t
onkin nuorisonklrjoista nerokkaimpia. Huck el- ole suinkaan mikaäs
kaavamainen mallisankari: hyvän ja pahan rajamaat eivät ole hauelle
täysin selvillä. Mutta- kaikkien kepposten j a vallattomuuksien pohja!!»
on Lurrneltumaton, aito nuoruus;- teeskentelemättömän kertomuksensa ta­kaa
Huckleberry Finn paljastuu etikä koko poikakirjallisuuden ichirrj!]i-sunniäksl
sankariksi.
QUOVADIS?
K i r j , Henryk Slenkinricz - 516 sivua - Hinta $2.75
Puolalaisen mestarikirjailijan Henryk Sienklewlczin luoma historialliss
romaa.ni,:jo.ssa kiihkeanä .sykkii julman keisari Neron ajan elämä. Kirjai­lijan
henkilövalinta kertoo, tahdosta seuloa esiin olennaisin asiasta, jotä
nan csittaa: nnnpa totuttuun historiallisen romaanin tapaan^tassäkm c«
sankan ja-sankaritar; konna j a kyynikko, mutta nämä vähklukmsetkE;
henkiiotyypit ovat nun luonteenomaisesti Ja intuitiivisesti nähtyjä, efö
he pyrkivät todella eläviksi yksilöiksi,. , . ; :
GEORGIAN POIKA
K i r j . Erskine Caldwell - 190 sivua - Hhita sid.
"Georgian poika"- on älykästä leikittelyä ihmisten heikkouksilla ja nä-il
rettavuuksiha. K i r j a i l i j a tarkkailee kuvattaviaan pienen pojan WilliaE-|
pojan näkökulmasta. -Teoksen päähenkilönä on ^'meidän äijä", l£äp3pia|
Stroup, pienten inhimillisten heikkouksien ja'lapsekkaan avuttomuudesS
reimukas henkilöitymä; EUrja tyylillisestlkin on mitä viehättävintä lue'«-l
tavaa.
SAAREN LUMOT
K i r J . Elizabeth Gondsre - 367 sivua - Hinta sid, $2.75
"Saaren lumot" on Elizabeth Goudgen. ensimmäisiä maailmanmainecal
saavuttaneita romaanejaan, jolla omaelämäkerrallisen aiheensa vuoksi cal
kirjailijan tuotannossa pysyvä oikoisasema. Kuvaa du FrocquenperbefBj
äidin elämäntarinoita Englannin kanaalin saarelta. |
Herkin ääriviivoin hän kuvaa vanhan opnelllsen ajan kodin viehättäviini
ihmisineen ja yksityiskohtineen: perlieen rakastetun Ja ihailtun äldsil
epäkäytännöllisen isän. jonka onnistuu vuosien ei^itoivoisen uurastuksesi
jälkeen pelastaa perheensä toimeentulo sattumalta julkisuuteen jOUtu;!
neella.kh-jallljantyöllään; perheen viisi vUkasta j a valloittavaa lasta setJJ
salaperäisen muukalaisen. Joka odottamattomalla tavalla joutuu puutto-l
maan perheen kohtaloihin. ; I
"Saaren lumot".jon runollinen j a mielikuvitusta kiihottava khrja, iotio\
epäsovinnainen j a lämmin elämänviisaus on lukijalle todellinen virkistpj
K i r j a a on %-aln rajoitettu määrä. Hankkikaa heti Itsellenne.
Tilatkaa osoitteella: „
VAPAUS PUBLISHING CO.,LTD.|
BOX 69 " ' SUDBURY/Ol
.:,V.f ^