Vapaus, March 10, 1951

              ^,u^2^ Lauantaina, npaalisk. 10 p. — Sat., March 10
iiiiiisiiiiiiiii IS
Ml
iiMiiiiiii
t^ov. etiL 1917. ilQmcKrizeö
_-(iee(»d cliss nudl by the Post
.Ssd«]P« «nd CtottmUjrs I 9 Vapaus
fkiKUibfnr COttpaxqr XÄi« at 100-102
TelephoDes: Business Office 4^4264.
Edlt<ii1al Ölflca 4*429^ ISMOM
e. SulcsL mtor W. EUu<ui;MalJ|^
sddnss Box 89. Sndbonr. Ontario.
Advertisitjg » t e s upon applicatios.
Tramiatlon free of charge. _
rtnJjAaBUINNATi
Canadaua: 1 vk. «JOO 6 kk. S36
3kk^3jO(r
VbdysTanoissa: 1 ^ . 700 « kk.
Sucffiessa: 1 vk. 7.S0 6 kk. 423
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
TaikoiUehne, välnnit, NYTf
^^"'-',1-,. ' ' Tämä ,urheili joille ja urheilua yleiiesti harrast^kville suömalabille '
"i^i 'J' ? tuttu tocriJvi on taas annettu Vapaudi-n hrvityarvDtäyaktlpailu^sa^iayä .
|fs^'\j^iii%«Maatt'raul^ J^tctsymmärräykscn sanoman sdtä itse totuuden
^ rKuteO on aikailemin kerrottu, tänään alkavan kcvätlevitysryn-iJ^';?"
tayksen tavoitteena ort vähintäin 250 uuden tilauksen hankkinjinen ja
V ' / f^il^en iwätt)rvien tilauksien uudistaminen.
t, j^^^lähiföivat kertovat yleisölle siitä, millä paikkakunnilla on' tehty
' ^ M v „ - fiiK^eUista alkuvalmistelua le^ity-sryntäyksen hyväksi, imutta vitiä on
%\ ' riittävästi afitaa lähdössä vähän myöhästyneillekin, jos asiaan tartu­it;!'
r t^n'nyi l»ättävästi "kiinni.
V 'j.Jfiaomattavaa michinkiintoa ja kannujen valamista on jo aiheuttanut
5;,^^ 7 ^»ytdys siitä ^ttä ''voittaako Port Arthurin alue nytkin ylivoimaisesti
tsäiää katnqpanjan, kuten on viimeaikoina totuttu pitämään jo miltei
''ff; limestään selvänä asiana, vai pannaanko jollakin toisellapaikkakunnal-
.m^^k*» kovaa-vastaan".
^ ; Y£^i;asia on kuitenkin selvä. Nyt jos koskaan tarvitaan sellaista
pii- , ijfpiiäistli ^'öväenlehteä kuin e&im, Vapaus jota eS-ät sotaiset suuren
t iSp|iim oo^ct saa sen paremmin ostamalla 'Icuin onuutenkaan SUI/REX
'^'^VjätHEt^ levittäjäksi onnettomuutta ennustavien sotavalmistelujen
HalomonPoikUniäU Beaver Lakein
ta iB. n, 1. WorthIngton, Ontl> saa-truttaa
tänään 76 vuoden iän.
.'John (<alo Niplgonl&ta, bnt., täjrt^
tää tänään 81 vuotta. '
Yhdymme onnitteluihin!
Maailman Rauhanneuvosto >^aätii
viiden vallan rauhansopimusta
Mitä muutisanoval
»' ^n><:SJ:ti-osastoille ja naiitenkerhoille sekä SCAUL-.n'seuroille.
-'.-•TP^ffl^iballa'Vapauden hyväksi edistetään parhaalla mahdollisella ta-
"•y-f-l /, Ayja*-CSj:n valistus- jä kulttuuritoimintaa sekä urheiluliikkeemme
' *^fyysiultluuria. .Levittämällä Vapautta lujitetaan^unionistista liikettä,;
rVj', .""CBUUitoiitninnallisia laitoksia ja farmarien 'järjestöjä. .*ianälla sanoen^
Vftpai^ on,se -kollrfitiivinen orgaani, jonka avulla cd-stysimicliäet
Vapautta on
t&tdtlu,käyttämään yhteisenä tiedonantajana, puhemiehenä ja jär-
^^^'^'jktälifilä; j a . kaikki merkit viittaavat siihen, että tulevien vuosien;;
i'-./ ) sSiw^ tnti^tä suuremmat joukot tulevat omaksumaan Vapauden;
caittänian,rauhan ja yhteistoiminnan kannan. Vapautta käytc(ää.-i
$iis'^^yfatclsesti omistettuna välikappaleena hy\ ien asiain edistämisen
^.^ iijni^i ^ 'mutta> voidak«>esn m.ihdolli.stmman tehokkaa.^ti edistää''
1," 'Viitkgäilh»ntan.saUaVdittclia;V4pjiUs tarvitsee yhä .suurempaA lukija- JaJ
!fV""' .^'•||anDÄ'^untaa-. • ' '
\ , 'v^TSHaiaen on .se lilanne niisiU Vapauden,.levitx^lvaippanj^^ gn nyt
'•'/-'•j-iv^rV''""'' '• •• ..•/>. .• ... ...... . . . . . . .'.
f\ i <JWak4«roe kiilauksia,-mistä ni^tä-Äaanwve, ja -j^-jokuf lcl>ten)fij^j
' * V^ijk cl halua vaivautua siihen, «ttä lähettäisi hknkkanansa tilauksen fr
l^den konttoriin.^niinpaikallincrja.Mamik'; tekee !*n hänen
te^' ' f,, ilomielellä. Varsinaisten'tilaastinottamr^tn h''^k?i fulcijat \'0i<'at'*
Ifl' „ ^ Ifehdä-paljon rotiutskif».''* "Hc v.-irvat ilmoittaa i)avkaUlselle,/i*ian>^3llc^
if' ' ' ' ^^§1 -n^iscllelvcCtö^sc.tärtäm^^^^ asuu Mcllskja .Mcllä. ja.ctlä.häi^
V / ; oUaa varmaan Vapauden tUauk-sisn. jos häntä •mennuän tapaamaan..-
LJevi^yBryntäystä voidaan auttaa siten, että puhutaaivnaapurcilltt;-t\St-M
taville ja työtOf\ercille Vapauden puolesta jne.
oO£>
•
i i i
Mitä hiimat meiUe ker^^
iOtsikossa olevaan kysymykseen voidaan antaa useita chdottonuisti
r oikeita vastau|ts:a. Jatkuva hintojen korottaminen tarkoittaa eli.n-tason
huononemista; Se tarkoittaa rikkauksien entistä nopeampaa
^ii^-iäsaantumista joidenkin hanojen kä.siin. Se tarkoittaa scsiaalisen
• 4^ tyytyiÄättöm^^ kaavamssta työläisten, farmarien ja keskilupkkar
i' Iäistenkin keskuudessa. Se tarkoittaa sitä, että hallituksen palitiikässa-;
SK bn^ijotakin v^ vaikka;
* «BriUa'on^^
r elintason jatkuvaan parantamijecn.
1^^^ : katsotaan pitkän watkan tahtätmclhi tätä hintakysymystä
V ja 1'vertaillaan sitä eräitten muiden maiden hintapolitiikkaan, niin;
I silloin saadaan vielä vastaus siihenkin, että mikä valtojen ryhmä val-
; mistuu sotaan ja mikä harrastaa rauhallista kehitystä.
^ H^^^^^ julkaistiin lehtemme u\itisi>5aslolla pttä-vj^^^
inastatuUut virallinen selostus .siitä* että Canadan el nkustinnusindiHisi.
nousi huknasti tammikuun arkana, ja että tämä nousu jatkui edelleen «
s helmikuun aikana. Tammikuun aikana elinkustannu3indek.si ubiisi;
* 3;7,pisteelläja saa%'Utti kaikkien arkojen ennätystason 175.2 pi:?tettä.'.
i ;%Saman»päivän lehdessamtne kerrottiin toi.<e5.sa uulistiedos.sa melko
V yfaalyi^ohtaisesti siitä miten ovat erinäisten tavarain hinnat jatku-fiVaäti
kohonneet, fefmcrkkinä mainittiin liha. Jos nelihenkinen perhe
tajTitsii y lihan ostamiseen SI2 viikossa; niin viime vuonna
)5 n^ se t3r\'iti;i siihen tarkoitukseen ja tämän vuoden
i: maäUskuussH $22.
^ ;v;:i^amanlaisia esimerkkejä voitaisiin ottaa Ahdysvalloij^La. Brltan-
JJfl^ta.-JRanskasta. Italiasta jne. Lyhyesti \^anoen. Yhdysvaltain
vcjohlamissa Atlantin paktin mais.«a nousevat hinnat jatkuvasti, aiheut-taen
v*äestön elintason huononemisen.
^^^^^^ najitävät kchiityvan asiat siellärauta-
' vesiripuö'' takana. Aiimciiikon lopulla ilmoitettiin .Moskovasta, että
• 'Nem-ostoliitos-sa on nyt toimeenpantu kulutu.-tavarain neljäs kansal-
; Unen Hintojen lasku kolmen vuoden aikana. Mainitun- tiedonannon
t mukaan on nyt hiskcttu 46:n tärkeän kulutustavaralajinhintoj.i
alkaen k>^ pro^ntiMä aina kahlceirky:nnH'neenkahtccn .pj^itu--
. 5 ^ asti; Samanlaisia uutii^ia lo'stuvi5ta hintnja aVentanilsiiia
on saatu kaikista kansandemokratian niai.>ta. Lyhyesti sanöi;ri
^ ;New ja kansandemokratian maissa hinnat la.skevat jätku-
: väsU^ elintason kohoamLseu.
- .Kysymys ci tässä yhteyde.via ole siitä, kummassa maaryhmässä on
. tänä päivänä parimpi elintaso, vaan siitä, nnikä vm kehityksen sirarita,
'/ja missä on muutaman vuoden kuluttua parempi elinta.so. jos nyk>ineo ;
kehitys jatkuu.
erottamattomalla tavalla .myös ulkopoliittiäct
•jatkuvasti sclitettyl että sptavalmiste-cdcllecn
rajoitettava asuntojen rakenta-
O^r;'?'!. '«n|stä ja siviilituotantoa yleensä, ko.-^ka "on tehtävä tykkejä voin
'"y^hr /«Janesta" Jä kuri valmistetaan tykkejä voin asemesta. niin,silk>in
Tl ttavacainJiinnat-kohoavat. ^lainitta-koon, että porvarilliset ja mairxi'
. Porllalnaä, SKpL:'n"äänenkannat^
taja $at»knn|D3mjTyp, on li;Jdjains9
lilcUteefta.j^Baanut .useita, lah^rttukr
sla,^^ oöselstolatsten sosialidemokraatti^
eo ' kunniapaikkausrabosto^n" — ja
«a:ä« lahjoittaja, »ellttaä kirjeessään:
"JTäln leftdeasähne- uutisen, että on
perustettu Perin «eudun sossarien
kUnnlanpaikkausrahasto; mikä lyhenr
nys käslttääicsenir tarttolttaa sosiali­demokraattista
iiiioluettaf sitä ennen;
kunnioitettua puoluctti,'jonka riveis-Ä
33 vuotta sitten taistelimme Venä­jän
• vallankunjouksellisilta karkuun
päässeen tsäarivallan kenraaliluut­nantin
J^^^
yaitaan.'' l ^ m ä «kunnia ' kuitanjkin
rmimlsröykkiöiden ja^
den alle nukutettiin Ja herättyään se
oJjtrJöklrcvltty; että paikkaus on to-äeliav
tarpeen^;: Koska vihdoinkin on
iJerustettu palkkausrahasto, nllni yhr
dys' aloitteen tekijään .myöskin 500
markallai'- i^Jas se /ktmnia tämän ra­han
avuna>-'saadean entiselleen;! niin
kehbltait kalkkia. »jiHnlkkcJa varojen-
(ffii; mUkäanf^artuttathaanr tätä rahas­toa.
Kannattava'y*ity«,",
JUUDAS »KABiOT JA
BXNEN HOPEAPEN-NIN8Ä
Toimittaja Knut ÄellÖctstä va.s-taan,
kuten niin monta muuta työr
täenmiestä ja. -naista vastaan; on
käytetty kahta urkkija-ilmiantajaa
^todistaakseen", että hän .on "kom­munisti".
Jollaisena hänet pitäisi il­man
mimta karkoittaa maasta.
• Olimme l ä ^ Heikkisen kuuluste-lUJtsa
la saimme tilaisuuden hsrvin l a -
!ieU&^'s«t»rata ^molfemplen paViattujcn
•'töd|ista'jlcn''' kabvenlMeftä. -fotiftfetta
ja^heldaH^ä^tSytJ^mistäänr - Ken ta-
Häiisi*^'al'<cätsi^ntfaiih4{euhtnnut Utki.
kiian'--fc»Uifiti\feili»Mf.-IfÄti!Varhiastiftin
^eii tunsi inolemniÄt' rietjfypit.'jblVi
iÖ»lffeslttivä£ Tdöllh'^ baiiitShtHsi'. Toli-nebl
kokchialtojfidmi)!'. • dlf "tarkoin
ht^Joii<iitu ^önlirMayn- 'Juurf ^bellai«?en
rdsl&iiks^n •jolStisAsif• ^ky^^VkVeen.
Jo'i^b^tä-';}ä'otett»h(Tmv:4a^?'tor^
AMi'tkokeneempl'f6ir^rtt"taln h4hikA.«s
tieill^-oti' abri^ttavanäfnn^firts* puolesi
t^K't-i'>-fi, o\ < :Ji ...
' Öel\-:irangättöJÄ(*^lkUr*lfa' ori mo-tJpnialsli;-:!-
helpcAti *b*tettaVfaMfty-cfelllScenSrrtJätoiVoon''
vajonneita'' J»
nr»<«"«e11a^'la;''?«^kä vrittävat pelt­inä^
^öMensa;' tutfnan la oMah' Ttvkei
nemättÄmvyten?Ä tulia 'kunniallisin
tavoin toimften,täs.'iäniatois€s''a maa-
Umossa räiRkvvSllä. kerskailevalla
suunsa: repfmlsellS. iMutta loppuka-de<.
sä he eivät ole muuta kuin to­della
;5\n1<utelta via raukkoja... —
T5*mJe?-Eteenpäin. ::
Berliinissä helmikuun 21—24 pnä pidetyssä Maailman Rauhanneuvoston ensimmäisessä kokottk-sessaShejjieldin-
Varsovanrauhankongressin jälkeen hyväksyttiin^ s^^^ allekirjoita
tivat neuvoston JOS jäsentä ja 57 eri maiden edustajaa.
Knsimmäinen u^a tästä Maailman Rauhanneu-vo..
5tonveto'omuk^.«ta julkaistiin viime tiistain nu^
mcj»3.«ä, ' • • \ ' -Q
Svö^ä tanoaa nvt
vQAnemmän miehiä
kuin naisia
• ^ Cleveland. — Syöpaa on aikaisem­min
pidetty, jossakin mää rassi enem-mrin
naisten kuin miesten tautina,
mutta lääkäri Charles S. Catnerou
tualla pitdm&n selostuksen mukaan
onfcJn jo tällä kerralla asla niin, että
«nlchia kuolee S5'öpään enemmän kuin
nali.i«y '
Cameron. joka on Amerikan syöpä-yhdlstyfofen
lääkintätlriehtöörl, sanoi
prJhuessaan 150 .spesialistille, että jo
vuonna 1041 kuoli syöpään hiukan
enemmän mlehla kuin naisia. Mai­nittuna
vuonna fctioll syöpään 102,671
micstc» ja 1C1,080 naista.
H-.ln .myöskin mainitsi piUicessaan.
ett;t sybv3n nopeaan parantsmilsen
mnhdolllsuDtta cl ole olemassa, vaan
etu se on astceltalsenT)roscssln alai­nen.
— V; 1871 joutui Ranska lue m t a -
hxaan Eljoss-LothrlngsrUn: Saksalle;
kärsittyään tappion sodafsa.
• ii'
JAPAXI.V KVSVMYKSK.V ^
R.\trHALLrNEN RATKAISU'
Rauhanpuolustajain Toisen Maailmankongressin
päätösten mul^aisesti ;5raailman Rauhanneuvosto tuo­mitsee
{)äättävästi ; Japanin suudelleen aseistamisen,
mitä miehitysmaa nyt toteuttaa vastoin Japanin kan­san
tahtoa.
AfaailmanRauhanneuvo.sto katsoo tarpeelliseksi
yleisäänestyksen suorittamisen asiaan kiintyneissä
mai-^sa Aasia5.sa, -Vmcrikassaij^ Ktelämeren saari3to.?sa
Japanin uudelleen aseistaimisesta, s<rkä rauhansopimuk­sen
teosta aseistariisutun ja rauhallisen Japanin kanssa;
'^Maailman Rauhanneuvosto tuomitsee kaikki >Ti-tykset
erillisen rauhan tekemiseksi Japanin kanssa:
Se 'katsoo, että täma. rauhansopimus on alistettava
Kiinan Kansantasavallan, 'Yhdysvaltain, Neuvosto­liiton
ja Suurbritannian keskusteltavaksi, ja että sen
tulee saada ;kaikklt.n asiaan .kiintyneiden maiden hy-väks>
r.nisen. Rauhansophnuksen allekirjoittamisen
jälkeen on heti tuotettava miehitysjoukot pois. Ja­panin
kansalle on taattava demokraattinen> rauhalli­nen
elämä.
Kaikki militaarlset järjestöt ja instituutit, tunnetut
tai peitetyt on kiellettävu ja koko teollisuus käännettä­vä
rauhan tehtäviin. * ^ ^
Maailman Rachanneuvo.stokehoiltaa- kaikkia rau-hanystäviä
Aasian ja Tvynenmeren alueella, myös
Japanin .rauhanpuolustajia, kokoontumaan mahdolli­simman
pian yhteisvinmärryksessä alueensa rauhan-konfercn.
ssiin, taatalcseen rauhallisen ratkaisun Ja­panin
kysymykselle, siten, poistaakseen vakavan sodan
vaaran Kaukoidässä.
KORKAN KVSV.XrVKSEX
RALH.VLLLVEN R.VIKAISU
Korean kysymylcsen rauhailiien ratkaisun hyväksi
Maai\nuin Rauhanneuvosto laaatii. ;pttä'.'J>utsutaan
hetikohtaLst^sti- kaikkien asiaan rktintyneidcnJ maiden<
konfirca^si: ' • ' " '
••Mc vetoamme kaikkien maiden rauh^rakasta\jiin,
ihmisiin. f|tta .hp yaati^^iisvat. h^Uituksiaan, kannatta-maan.
iylkiroainjtuo konferenssin hetikohtalsta koolle
kutsumista. ' \.x ' \ > - " ^
• fMaailman Rauhanneuxösto-' pitää /tiukasti kiinni
iiitä^ icatsain toianiiasta. että. ulfcaaiaalaiset sotajoukot
oli poistettava' Koreasta,, että korealaiset saavat .Itse
l-atkaLsta,.sisäiset QiSiansa. •
SAKS,W,liVSY.MYKSEX
R.^L'HALL1NE'X R.\TKAISU
Loukaten kansojen tahtoa, joiden puolesta halli­tukset
- ovat allekirjoittaneet tiukan vaatimuksen Sak­san
'aseistariisumiseksi, militaristisia ja natsilaisra voi-mia
herätetään eloon. Tämä 'Saksan, asevoimien ja
sotateollisuuden ch^j^ttäminen muodostaa uuden;maar
ilmaiisodan vakavan vaaran.
Maailman Rauhanneuvosto huomioi suurella tyy­dytyksellä
rauhanvoimien ka.svun Saksassa ja Esse­nissä
kokoontuneen rauhankonsressin menestyksen. Se
tervehtii kaikkia rauhanpuolustajia Saksassa, Jotka
yhdessä muiden rauhaarakastavien kanssa, ov-at val­miit
toteuttamaan yloisäänestyksen. mikä julki toisi
Saksan kansalaisten mielipiteen heidän maansa uu­delleen
aseistamisesta ja rauhansopimuksesta, mikä
lopettaisi'nykyJsen pahaentcu^n tilanteen,
r vMaatlman ^Rauhanneuvosto 'kehoittaa -^älittön^
uh^alaisia maita yhdistämään voimansa päättävässä
'protestilintkeessä siten,"että miljoonat niiehet j a naiset
pakoiltavat hallituksens,i allekirjoittamaan tänä vuon-nai
rauhansopimuksen rauhallisen ja yhtenäisen; Sak-,
san kanssa, Jonka aseistariisuminen, minkä takaa kan­sainvälinen
sopimus, on paras Tjftihantae Euroopassa.
VK:n EP.^OIKEUTEITU P M T Ö S
KIIX.AX HVÖKKÄU^KSI JULISTAMISEKSI
Maailman Rauhankongressi^sahyväksytj^n määri­telmän
hyökkäyksestä: "Hyökkäys on rikollinen toi-menpidc.
vaitiolta, mikä ensimmäiseksi 'käyttää ase­voimia
iQlsta valtiota vastaan minkä tekosyyn perus­teella
tahansa'' ja tuomitsee cpäoikeutetiriisi ja laitto­maksi
VK': n Yleisneuvoston sen päätöksenj mikä tuo­mitsee
Kiinan Kansantasavallan hyökkääjäksi Ko­reasi.
4
Tämä päätös muodostaa suuren esteen Korean ky-'
symyksen rauhalliselle ratkaisulle ja aiheuttaa sodan
laajenemisen, vaaran: Kaukoidässä siten uhaten iruden
maailmansodan syttymisellä.
Maailman Rauhanneuvosto vaatii YK:ta purka­maan
timän päätöksen.
RAUaVXTALSTELU SIIRTOMAISSA
YK: n peruskirja, missä tunnustrtaan kansojen itse­määräämisoikeus,
nostatti suuria toiveita siirtomaissa
ja riippuvaisuussuhteissa olevissa maissa. Mufta täs-
.säy kuten monessa muussakin suhteessa, ATidistjmeet
Kansakxr:nnat-jäTJe.stö, toimien väliivallan ja sorron
[jeittäjänä, ja seuraten ohjelmaa jonka tavoitteena on
pitää kansoja -siirtomaariippuvaisuussuhteissa ja or­juudessa,
on aiheuttanut pettymystä näiden toiveiaen:
suhteen.
Tämä tilanne kärjistää uuden, maailmansodan vaar
raa.
Maailman Rauhanneuvosto titomitsee sen vallieelli-sen
propagar.dan. mikä pyrkii kuvailemaan, että tiusi
maailmansota johtaisi siirtomaiden ja riippuvaisuus-suhtejssa
>olpvien -maiden kansat itsctmääräämisoikeu-teen
vievälle!tielk". - Se j uiistaa, ^ että" kaikkien kansojen
Kl>OLI EILEN SOOSSA
. . Vapauden pitkäaikainen asiamies
Ja kirjeenvaihtaja Olga^ Rissanen
kaoll eilen klö 5 aikaan lltapäiräUa
Soossa. Hautajaiset ' pidetään Kick-land
Lakella ensP tiistaina klo 2 ip.
Symingtonin Iiaataiistoimistosta.
r SITA:
:TÄTÄ.
IIABJOriEU.IIT
lääkäri; "Te ryitte belpommih
aamuna.' t
PotUas: "Totta kaiketi, sillä
han harjoitellut rykimlstär koko 790.1
aiAALI AUTTAA
Opettaja: "Sanopas Säml miksi ]
^et V yleensä elävSt kauemmin
miehet?"
' Sami: "Minä en tledämirata^miu
olen kuullut - että maali lisää
vj'>ttä." '
, . * * • ' ,
ilELPPO »pCJUtATA
• — Paljonko minun autoni korj:
minen tulisi maksamaan? > 1
T-^ Mikä'vika.'siinä; on?;.
— En tiedä.
— Se maksaa $5^.00.
« * *
HINTA JA AKVO
"Mmka aivoisia ovat perunat
naan?"
"Saman arvoisia ; kuin .-.enne
mutta hinta. vain on kolmlnke
nen."
Pikaista toimintaa tarvifaan
liyölcl(äy[(seii torjumiseksi
Kirj. J. B. Salsberg, MPP
'äofidaärinenTtaistehi'rauhan • puolesta on ratk
tfeijä-'siirtomaVlen ja riippu'\'aisuussuhteissa olevien
-maiden, faistelussa itscrnäaräämisoikeutensa puolesta.
^iEhdotuk3etrauhan9maisen ratkaisun saavuttami-
.leksi 'Korean taistelussa ia muissat tärkeissä kysymyk­sissä^
IV&siÄ'(Taiwan,'Viat Cs'am, Maläkka) sekä
Saksanvjaf.Japaninprobleeminen rauhallinen ratkaisu,
ja- myös-Joidenkin .aasian, .arabian ja muiden maiden
Jtsealotteiset rauhantoimet, auttavat, samanaikaisesti
rauhan .säilyttämistä ja kansojen itsemääräämisoikeu­den
toteuttamista, •
'Siirtomaiden Ja riippuvaisuussuhteissa olevien, mai­den
kasvava vastarinta hyökkäystä ja sortoa sekä va­pautensa
kuristamista vastaan, näidqn kansojen kasva­va
vastarinta siinä, kun niiden maat >Titetään liittää
hyökkäyspakteihin.- kun yritetään muodostaa sotilas-yksiliköjä
ja käyttää niitä toi-sia kansoja vastaan, kun
ulkomaalaLsia sotajoukkoja majoitetaan niiden alueille,
kun näiden maiden alueita annstaan sotatukikohdiksi
ja kun niiden kulttuuriarvot tallataan jalkoihin
kaikki tämä vastarinta on näiden kdmsojen luonnollista
tukea taisteltille rauhan säil>ttämisen hyväksi.
^laailman Rauhanneuvosto ter\'efhtii poikkeuksetta
kaikkien kansojen solidaarisuutta taistelussa vastaan
sotaa, joka uhkaa koko ihmiskuntaa.
Reginan legionalaiset
vastustavat Meyerin
vapauttamista
. Rcslna. — Canadian Legionan Regi­nan
osasto No. 1 vahvisti yksimielises­ti
lausunnon, jossa vaaditaan sotari­kollisen
Kurt Meyerin pitämistä van- I
kllassa. Tamj^ päätös tuli kokonaan'
yllätyksenä Legionan johdolle.
Päatö3lauielman esitti kokoukselle
Prcd Praseer Ja sai se yksimielisen
kannatuksen. Legionan maakuntasih-teerj
Len. J . Chase sanoi jälkeenpäin
mainitun päatöslaussllnan johdosta,
cttii hänen mielestään sellainen po­liittinen
ky:ymvs olisi tullut jättää
'korkeammmc elimille". Hän myös­kin
sanoi, etta jos Kurt Meyer vapau­tettaisiin,
nlm hän voisi olla apuna
"tappamassa venälaLslä".
Hiihtäjä kuoli
tapaturmaisesti
Oltawa..—'Nuori ottawalaJnen op­pilas
PatU Alleh kuoli täällä lauan­taina
kun hän mäenlaskussa lensi
puuta vastaan. Hän; sai pa^callon
murtuman. Se oli ensimmäinen tapa-tiu\
Tialnsn kuolema hlihtomäessä ku­luvana
talvena Canadan Itäosassa ja
amutlaatulnen Ottawan piirissä.
; suun erovaisuus vallitsee Canadan
järjestyneen tj'övae3tön mielialoissa jä
sen toiminnassa Canadan. työsuhde-lautakunnan
CSU:ta /Vastaan kohdisr
taman paatoksen- tuomitsemisessa.
Tilanne on sima maann, vaarallinen,
että työläisten tulisi kayda yhtenäi­seen
toimintaan vlipymiitta. :
Tässä ei ole tarpeellista laihteä
toistamaan sitamika on jo ennemmin
sanottu, etta kysymys ei ole V3in"me-;
rimiesten union • puolustamisesta tai
tuomitsemisesta. Minkään union ei
tässä tarvitse ottaa kantaa enempää
merimiesten union puolesta enempi*
kuin sitä. vastaankaan. Kysymys on
uniolden ja työväenliikkeen nouse­misesta
vas tusta maan työsUhdelau-takunnan
mielivaltaista; imääraysval-!
taa vastaan. TyöSuHdelautakUnnan
menettely on törkeä loukkaus voimas'-.
saolovia työlakeja vastaan rfr niintmO-:
noja ja puutteellisia-kuin -ne lOyatkin
— ja-uhkaa £c koko maan imionistista;
liikettä. - . ' ; jjl^,
- Kun työsuhdelautakupta'-kielsi rme-t
; rimiesten uniolta-Branch fLines-ygiir
ön työläisten edustusoikeuden, >valitf:
tämättä silta tosiasiasta, etta käytän-^
nöllisesti katsoen kaikki-yhtiön työ­läiset
kaimattivat sitä, se julkeasti
poi:%l yhden työläisten perusoikeuden
oikeuden kuulua itse valitsemaan­sa
unicon. Ta ma paatos cli ensim­mäinen
a vom askel fasistista työrinta­maa
kohti Canadassa. Jcs tällainen -hysterian Jäsjestäjät Ja Johtajat) orat
teessä erikoisen merkifcyksellinen,
CCL:n presidentti Mosher, joka tyi
suhdelautakunnassa äänesti lautakui'
nan tekemän päätöksen ^puolesta,
kokouksessa puolustamassa kantaan
sa.
British Columbian Pederation
Labor (CCL) myöskin äänesti
delautakunnan päätöstä .vastaan jj
sen peruuttamisen puolesta. iMsöskn!
on mainittava, että monet GOL-CCPs
oikeistolatjet johtajatkta ovat p:
saan tucminncct työsuhdelautakmmaii
kannan: Epäilystäkään ei ole sil
etteikö myöskin TLiC :n unioissa va!.
Jitse samanlainen mieliala;
Mutta- kuitenkin huolimatta kai­kesta
cdellämainitusta, tarpeeksi laa.
}9ä joukkoliikettä cl ole noussut ^vaa.
timaan| hallitusta peruuttamaan tuoa
laittoman ja työläisten perusoikeufcli
loukkaavan päätöksen.
Syytä tähän ei kuitenkaan ole vai­kea
lojiiaa. Ensiksikin'ne, Jotka ovat
lisallistuneen punakaiöiun Ja
munistivastalsen hysterian ^,lietsoa
taan', o'vat löytäneet itsensä;r$stiriidas.
sa oman itsensä kanssa.' fiekaa
!tU!aknpunakaiihuniiottaan,he-havait-öevat
valkeaksi selviytyä vaatustanuas
kaikkien unioiden-olemassäoloavaa.
TantaVäa;päätöstä,-Joka.6n naamioi
tu xmnakauhuverbdon.
Toinen syy: on se, että työlalsvas-talset
voimat (pxmakauhun Ja sota.
menettely sallitaan, silloin .ei .yksi­kään
Canadan unioista ele turvassa:
Jollei tata vaaraa torjuta aikanaan,
silloin voidaan pian menettää vuosi­kymmenien
taisteluilla ja uhrauksilla
saavutetut tulokset. .
Se että työläiset yleensä havaitse­vat
mamitussa paatoksessa piilevän
vaaran on selvä: .Lukuisat unio-osas-tot
eri puolilla\ovat prctesteeranneet
Jyösuhdelautakminan t o 1 m e npiteen
johdoista. Monet unioneuvostot ovat
tehneet samoin. Äskettäin pidetty On­tarion
Federation of Laborin (CCL)
vuoSikoicus meFiem yksimielisesti
(vam kak.si äänesti vastaan) tuomitsi
työsuhdelautakunnan päätöksen ja
vaati sen peruuttamista.
Ontarion Federation' of Laborm vuo­sikokouksen
paatos oh silnakm suh-taidokkaasti
-turvanneet asemaansa
"työväen edustajlna" lautakunnassa
(herrat Mosher ja D'Aoust) missä/ h»
äänestivät mainltnn tiyölälsvastaisöi
päätöslauselman puolesta. Tästä sjys-t
ä monet uniolden jdhtajat, jotka vas.
tustavat työsuhdelautakunnan päätös­tä,
pelkäävät lausua sitä Julkisesti,
ikoska se johtaisi heidät yhteentör­mäyksen
ylempien johtajiensa ja pu-hemiestensä
kanssa..
Tästä syystä j ää unioiden nvijase-nistöUe
tehtäväksi —kalkiUe.unioil-le
— kaikkialla maassa, nostaa kaf-tärmölllnen
vastarinta j a taistelu u-nioiden
ellnolkcuksia vastaan suunna­tun
hyökkäyksen torjumiseksi. Viipy­mättä
tulee järjestää palkallisia kffli-ferensseja,
joihin tulee lähettää sa
(Jatkoa seuraavalla sivulla)
PÄIVÄN RÄKINÄ
Köyhän kansan leipävarras kohoaa
talli
l i i
ci\-:i^ riitä kehitv"l;sen nykyvaihee.-vsa laajakantoiseen sotavalmisteluun
ja samalla väestön, elintason jatkuvaan parantamiseen. ; ^
..Ntmusloliiton pääministeri J,StaHn^ joka tunnetaan myös siitä,
että hän tietää yhtä ja toista talouspoliittisista kysjinyksistä. lausui
U.skettäin tämän kysjTnyksen yhteydessä mm. seuraavaa:
V-Jos pääministeri ,\ttlee tuntisi Im-in; finanssi- ja taloustiedettä,
hän voisi vaikeuksilta käsittää, ettei mikään valtio, mukaanlukien
neuvostovaltio, voi iKiippuunsa^ asti kehittää yivälitaloutta. aloittaa
.-iuuria rakennussuunnitelmia kuten Volpan. DnicjXTin. .Vmur-Darjan
\ m. .«sähkölaitosten rakentanii.scn. jotka vaalivat kjTnmcniätuhansia
niiljjonia budjettivaroist:i: jatkaa järje-stelmälIistä kuluHistavarain
h'iitojen alentamisohjelmaa. mik;imyö.s aiheuttaa kymmenien tuhan-
•sien miljoonien menot . . . Ei ole vaikea käiittää. että sellainen ohjelma
johtaisi valtion vararikkoon. 1 Pääministeri .Vttleen pitäisi tietää omista
kokemuksistaan sekä Yhdysvaltain kokemuksista, että maan sota­voimien
lisääminen ja as<.'i5taut;::nLskampanja johtaa iotatcollisuudcn
laajenemiseen. srviilitetilHsuuden ss.ipi5tunnseen, suurten sivilliraken-nujprojekticn
keskeyttämiseen, verojen kohoamiseen ja kulutustava­rain
hintojen nousemiseen . . . "
; Toisinsanoen liintojen jatkuva nousu Yhdysvalloissa ja *en 'liUto-lai
«maissa" on yksi li.<älodi;flus siitä, että ATidysvaltain imperialismi
,lais!rt;lalousnJiehet ovat jjTkästi eri mielisiä kaikis."<i peruskyi>ymyk- , valmistuu .sotaan. jotavAstoin ssoossiiaalliissttiin en Neuvostoliitto kdidistaa l^j;^/«fc^.^'inutla lyksimielisiä^ siinä, että minkään tmjian varat ja resurssit i>hjelman<>a ranhanlielle.
Lehtemme viime tiistain numerossa
kerrottiin, että Canadan elinkustan­nus-
Indeksiluku on kohoimut tammi­kuun
aikana 2.7 pisteellä Ja että tuk-kukauppahirmat
viittaavat siihen, et
ta elinkustannukset ovat kohonneet
edelleen helmikuun aikana. Meidän
perheemme rahastonhoitaja väittää;
etta tama kohoaminen jatkuu yhä
edelleenkin. • siis nyksisessa maalis
kuussakin. Kaikkein selvimpänä to­distuksena
sUtä oli viime lauantaina
esitetty : vaatimus, etta allekirjoitta­neen
pitäisi antaa entista enemmän
vilkkopalkastaan perheen talousme­nojen
maksamiseen ja tulla toimeen
entistä Vähemmillä taskurahoilla. Kun
asiasta oli keskusteltu perinpohjaises­ti
tehtiin sellainen kompromissipaa-tos.
etta jäädään odottamaan mita
maaliskuun Indeksiluku osoittaa. Täs­tä
elinkustannusten kohoamisesta oli
mahdollinen merkki inj'öskhi se tosi­asia,
että tänään oU eväsvoileipäln
juusto ja liha leikattu tavallista
ohucmhiak.sl ja leipä sitä vastoin ta­vallista
paksummaksi.
Olipa näiden todistusten laita mi­ten
tahansa, tosiasiana kuitenkin py­syy,
että köyhän kansan leipävarras
on jatkuvasti kohonnut entista kor­keammalle
siUu työläbtcn palkat laa­hustavat
aina hlntain kohoamisen jä-
Icssä. Vatsan vaatimusten tyydyttär
mlnen on n>t monille Ihmisille hyvin
•\-alfcea pulma. Se.*^lottaa Ja halut'
taa kuin hyvä ruoka Hartikaista'*,
kuten Oulun tienoilla tavattiin .sannn. mattavla
Silla nykyaikainen terveydenhoito
vaatii iht^istä syömään oikeita Ja ra­vitsevia
ruokia, joissa on kaikenlaa­tuisia
vitamiineja,: mineraaleja yms.
— kalorioista puhunmttakaan. Mutta
kukkaro käskee säästämään kaikella
mahdollisella tavalla. Varsinkin kun
tiedämme, etta juuri ruokatarvikkei­den
hmnat ovat kohonneet eniten,
lainkaan välittämättä mistään keski­määräisestä
indeksiluMista.; Niinpä
esimerkiksi lihan hinta on kohonnut
sUna määrin, että s-e lihamäärä mikä
maksoi v. 1939 2.6S dollaria maksaa
.nyt 8.33 dollaria. Jos muutamme sen
mdeksUuvuiksl antaa se tulokseksi
'^14..3 pistettä, nalkall lihan hinnat
ovat kysymyksessa. Samanlaisia esi-'
merkkejä -voitaisiin esittää monien
muiden elintanlkkelden suhteen.
Kalkki se panee aivelemaan, etta her-rahi
Indeksiluvut saattavat olla jos­sain
maarln sairaita koska ne civat
kykene Juoksemaan hlntain kohoami­sen
rinnalla sima määrin, että ne
heijastaisivat oikealla tavalla elinkus­tannusten
kohoamista, varsinkin mi­käli
- huonoimmin palkatut työläiset
ovat kysjTnyksessä.
Tässä on slvumcynen todettava, et­tä
herrat ovat myöntäneetkin,"että
heidän indeksilukunsa o^-atkin todella
Jossain määrin sairaat. Sillä pari tai
kolme vuosikymmentä sitten laaditut
perheen talousarviot eivät pidä enää
paikkaansa koska kansan ravintoasl-otssa
on sen jälkeen tapahtunut huo-kimus
ym. seikat ovat johtaneet sii­hen,
etta köyhänkin kansan ravinto
on muuttunut huomattavalla tavalla
silta mita se oli esuncrkiksi 30 vuotta
Sitten. Ja meillä on hyvin vounakas
aavistus, etta se on tullut entista kal­liimmaksi
siita syystä, että nyt pitää
.syödä entista runsaammin kaikenlaa­tuisia
vitamimiruokia yms., joista, el
ollut tietoa muutama vuosikj-mmen
takaperm: Sen johdosta ovat herrat
asettaneetkin eräänlaisen komitean
tutkimaan tätä chnkustannus-indek-sUuvim
perusteiden . uudistamista.
Kunhan ei vaan tapahtuisi siten, että
se laaditaan sellaiseksi joka o.soittaa,
€linkustanrtu.stenkohoam'sen vieläkin
vähäisemmäksi kuin nykjinsn indek­si
Koska asia on silla tavalla kuin
Kangasniemellä tavattiin sa noa, 'että
"Joka ei ruoki ruumistaan cl tiedä sie­lustaan
mitään", -karsii kansa tästä
ruokatarvikkeiden hintaln . hirveästä
kohoamisesta myaskin henkisessä
suhteessa, monclla<eri tavalla. Koska
ruumiillinen ravinto on pidettävä etu-tilalla
ja kaska se maksia entista
enemmän, jaa henkinen ravinto .sltxi
puuttcellKcmmaksl, kaikenlaatuisesta
huvitukscst^ puliumattakaan. Sitä
kuvastaakin numltslaisten sananpar­si,
etta "hyvä cn olla uskovauien kun
on täysi maha!" -
Tama Inflatlojuttu merkitsee sitä,
että työläisten on vaadittava entistä
ryssäläisestä valkoisesta lyhrcristi
Hän ei tosin sanonut MannerhcimUi
ryssäksi, vaikka Mannerheim on juiff
oikea suomalainen ryssä, Jos kukaan
Tätä asiaa valkaisee huomattava»
tavalla natslkenraall •Waldemar Eli-furth
viime vuoden lopulla Umestj-ncessä
teoksessaan "Dei: finniset!
Krieg (Suomen sota) 1941—Ifl^", jo­ka
Julkaistaan piakkoin, suomeksitott
Tätä natsIkenraaUa: miellyttää eritji-sestl
se, että Mannertielm el Suomei
vastaan kohdistimeen tsaristisen sce-ron
pahimmillaankaan ollessa halun­nut
luopua uskollisuudestaan hall#
jaansa kohuan Ja nautti tästä syysS»
tsaarin yleisesikunnan erikoista luot
tamusta. % ^
Kenraali puhuu teoksessaan Man^
nerheknista' "venäläisenä kenraalina'
Ja pyrkii kohottamaan hfinetsuonJ»*
lais-saksalalsen ascveUeyden henki­löitymäksi
Teokseen-JIlttyvSssä
nerhelmln elämäkerrassa korostetaas
useissa kohdissa sitä. että ajatus Sflo-]
men Itsenäisyydestä oli M&nnerliei-j
mille täysin vieras ainakin «lihen a£>S..
kunnes Suomen Itsenäisyys jo oli sa»*i
v-utettu. Tekijä toteaa, että Mannff-j
hehnl laski koko tulevaisuutensa tsaa­rinvallan
varaan ja Jatkaa:
-"JoUei vuoden 1917 Venäjän »allao-kumousta
olisi tullut, niin Mannff'
muutoksia.
suurempia korotuksia palkkoihin.
Täkäläisissä .suomenkielisissä leh­dossa
on; viime aikoifaa hymistetty aika
tavalla Mannerheimin muiston kun­niaksi.
IJUnpä cnt. punakaartilainen
Kivlperan Pekkakin, joka on hyvin
nopsa rysslttelemäan hänen kanssaan
eri mieltä olevia cnt. punakaartilaisia.
heim olisi todcnnäkölscsU koboniJ^
kaikkein korkehnpiln virkoihin anneJ-y
jassa Ja tsaarin hovissa sekä elänj^
elämänsä loppuun asti Pietarissa.
Sellaiselle altoryssSUe Pfckka suit­sutti
kaikella taidollaan Ja joutui slK^j
Itse * siihen suomalaisen ryssän
maan. Josta hän on moittinut
ihmisiä.
Olemme katsoneet
panna tämän t^iieetOle^ ettei t
Vitamiinttut-j pani Iehteea<:ä yllstytsiä tä.stä valta-
'•''1 V . ' ' i T ' ' V ' * - [ ^ " ' ' ^ -V mmmmm
u n o h t t d s l i ' K a l l e Ter*.'