Vapaus, October 6, 1925

              •fr-ff
4
li
Mm'
i l
II;
9 Ä J g
i •
«•IV*
-tili:,-
m
P
P
4-
JK,)
> 1
Mi
m
Ii 'li
m
m
.il
i f ;
liri
' 1^ ••••
%\
•M'-
1^
s. G. « E E . ^ • ' ° ' " " ^ ' ' W 0 V A A E A .
VAPAUS (Uberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada.'Pab-
IMied in Sudbory. Ont, every Tuesday, Tbursday and
^^^Stercd at the Post Office Department, Ottawa,
Bfl cgcond clasa mattcr.
General advertifiing rates 75c per eoL ineh. Mi-cimam
chaige for single insertion 75c The Vapaus
ta the best advertising medium among the Finnish
People in Canada»
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset 51.00 kerta, 92.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoamotukset 60c pajstatuuma. ^
NimenmuutosUmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymaimotnkset $1.00 kerta. $2.00 3, kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
?uoI*manUmotnk8et $2.00 kerta, |50c lisämaksu
dltoalauseelta tai muistovärssyltä.
Halutaan tiedot ja osoteirmoYökset 50c kerta, $1.00
*^**^^topifelmottajlen Ja ilmotusakenttuurien on, vaa-dittaessa.
lähetettävä ilmotdshinta etukäteen.
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Hrjeeseenne, kirioittakaa uudeyeen liikkeenhoitaja.!
öcrsoonallisella nUbellä. \
J . V. KANiC4ST0. Liikkeenhoitaja.
Kaikissa kapitalistisissa maissa varustellaan tule­van
sodan varalla. Erään canadalaisen lehden yhdes­tä
ainoasta numerosta löydämme seuraavat uutistosikot:
«Tuleva sota tullaan voittamaan ilmassa», «Laivaston
ilmailijat tulevat yrittämään Jtnantereen yli lentämistä»
«Isot Berthat (tykit) viedään lännelle suojelemaan
Yhdysvaltain rannikkoa laivastohyökkäyksiltä», «Lai-vastoliitto
(Canadan) on jaettu'kahteen osaan», «Turk­kilaiset
asestqutuvat taisteluun brittiläisiä vastaan»,
«Britannia panee toimeen historiansa mahtavimmat ar­meijan
manööverit»; Lahtihuoneita valmistetaan ja
lahtareita harjotetaan 'tehtäviinsä, mutta lahdattavaksi
määrätty karja torkkuu tyytyväisenä, huomaamatta lä­hestyvää
vaaraa. '
MinkätäKden nämä varustelut? On selvää, että niil-jotka
tekevät työtä, ei ole mitään aihetta riitaan
toisten maiden työläisten, kapssa, mutta he ovat kui­tenkin
niitä, jotka tulevat käymään labtelut. Yksinpä
porvarillinen lehdistökin,'joka sodan . syttyessä tulee
kiihottamaan verenvuodätulä&en,- kertoo meille, että
Britannian armeijan mäitöoverit antoivat perin epäto­dellisen
yaikuluben, sehtähden, että kreivi Haig ja
hänen kumppaninsa, seisoivat tuliUnjajla.
€an'adan'' työläisten-ei tarvitse^ luulotella olevansa
sellaisena'Häe&äfiöa, eitä asia <ei koäkisi heitä. Canada
on 'poil|t^^s^^^uKbessa.'Su'urbritanni ja si-dQUt()
p.^^jl|^f01^ (6l^^iY;billin ja .Stanley Baldvrinin sota*
haokkfiisUibinilliojeaaitd on moamme sidottu taloudelli­seesi*
<>tel«ÖBS3a New Yo^kin^^^^^W^ raharuhti-
. n m x i n , ,
Cäabadaa'ValIassaoleva luokka kuuluu samaan hallit-fie^£
ian jcastiin, kuiq se mikä hallitsee noissa toisissa
nq^ssa,^ ja kpn, nämä' päättävät sodasta, niin Cahadan
tyoläisten.mielipidettä ei tulla kysymään. He tulevat
vedetyksi-mukaani tahtotvatpa tai ei.t On tarpeeksi ikä­vää
olla-, nenästä vedettävänä, mutta paljoa ikävämpää
on tulla veretyksi niskavilloista, varsinkin kun se ta­pahtuu
ilman li^vintäkääh vastalausetta, sormeakaan
nostamatta itsepuolustukseksi. Ja näin tapahtuu juuri
tällä hetkellä tässä maassa. Joka päivä sanomalehdet
kirkuvat sodasta, mutta harvoin, me, kuulemme mistään
järjestelystä sodan yastustamisesta. Canadan tehtaili-
•jäin' yhdistys vaatii .«viipymätöntä toimintaa» Kiinaa
vastaan vientikaupan etujen suojelemiseiksi. Ja Cana­dan
työläiset antavat hiljaisen suostumuksensa omista­van
luokan "sotayllytykselle.
Ryöväriyliteiskunnan kannattajat laskevat parhaat
poliittiset kauppamatkustajansa ravaamaan konserva­tiivista
ja liberaalista suuntaa edustavina parlamentti-
/ehdokkaina. Niinä ovat ihanassa järjestyksessä kaiken­laiset
veijarit, alkaen nykyisänä pääministeri Kingistä
ja päättyen Wale8in prisdin maatilan hoitajaan. Puos-karoimisella,
jota he harjottavat ei ole mitään tekemistä
työväenluokan kanssa» _Pankkiirit ja suuret teollisuus-porhot
rahastavat heidän vaalimenonsa. Ja toimivat
niiden erikoisten ryhmäin hyväksi, joita he edustavat.
Jos imperialistiset mahdit sekottavat \maailman uuteen
sotaan, niin tulevat nämä imperialistien kauppamatkus­tajat
asettamaan Canadan työläiset ensimäisessä tilai­suudessa'uhrialttarille.
Heidän pyijMmyksenään on ulkomaakaupan edistä­minen,
halvan .työvoiman hankkiminen ja armoton työ­läisten
riistäminen. Ainoa ryhmä, joka näissä vaa­leissa
edustaa työväenluokan parasta, "on Canadan Työ­väenpuolueen
dfidokkaat. Ei ole väliä, varldca heidän
lukumääränsä onkin, pieni, hä voivat jokatapauksessa
puolustaa raatajain etuja ja taistella työväenliikkeen
tunnetuksi .tekemisessä. Mitään ei voida odottaa tun­netuilta
suurkapitalistien edustajilta ja kapitalistisen
järjestelmän kannattajilta.
Puoiueemme uudelleen järjestä­minen
Puoluekonvenisionin hyväksymä päätöslauselma uudet*
teen järjestämisestä ' ;
Puolueemme nykyinen, alueellisiin osastoihin - pe­rustuva
järjestömuoto on liian löysä ja Kommunistisen
Kansainvälisen päätöksille vastakkainen. Jäsenistöm­me
«n nopeasti tullut huomaamaan, että nykyisessä jär-jestomuodossamme
on heikkouksia, joita ei voida pois-taai'
ennenkun puolue tulee uudelleen järjestettyä. K.
Km ja'sen'organisatsionidepartmentin päätöksien mu-
^kaisesti.-.--
Nykyises«>a kokoonpanossaan puolueemme ei ole
vsliaöaiissä yhtejdessä työläisjoukkojen ja työläisten
jokapäiväisten taistelujen kanssa, samalla kun puolu­eemme
eri jaostojen ja kalkkien jäsentrai taholta myön­netään,
että me emme voi edistyä tosikonununistisena
puolueena, ellemme me ole työläisten johdossa noissa
taisteluissa.
Puolueen uudelleen järjestäminen työpaikka- ja
asuntoryhmäin perustalle tulee vetämään koko jäsenis-tÖD
puoluetoimintaan, siirtämään . puolueen typn työ­paikoille
ja tekemään puolueelle mahdolliseksi mitä
laajimmassa mitassa ottaa osaa työläisten jokapäiväi­siin
taisteluihin, lisäämään puolueemme arvovaltaa ja
laajentamaan vaikutustamme työläisten keskuudessa se­kä
vetämään puolueen riveihin jäseniä laajojen työväen
joukkojen keskuudesta. , /
Saatt^dcsemme itsemme kykeneviksi suorittamaan
edessämme olevat tehtävät, täytyy meidän ryhtyä uu­delleen
järjestämään puoluettamme työpaikka- ja asun­toryhmäin,
ja muiden sellaisten väliaikaisten paikallis-järjestömuotojen
pohjalle, joita kielelliset ja alueelli:
set vaikeudet joissakin erikoistapauksissa vaaWat.
Missä hyvänsä kolme tai useampia puolueen jäseniä-työskentelee
yhdessä työpaikassa, lulee heidän muodos­tua
työpaikkaryhmäksi. Lähellä toisiaan asuvat puo­lueen
jäsenet tulee järjestää asuntoryhmään. Nän
työpaikka- ja asuntoryhmät tulevat olemaan puolueen
perusyksiköitä. Niiden tulee liittää itseensä puolueen
kaikki jäsenet alueillaan, sukupuoleen, kansallisuuteen
tai kielisuhteihin katsomatta. ,
' Kaupunkikomiteain tulee 'muodostua työpaikka- ja
asuntoryhmäin edustajista ja saada poliittisesti ja jär
jestöllisesti 'johtavan .puolue-elimen vallan alueillaan.
Vieraskielistä toimintaa, propagandaa ja agitatsio-nia
tulee puolueen vieraskielisten jäsenten pitää yllä
kielillään toimivain kansallisten- ja kaupunki-agit.-
prop. komiteain ohjauksen alaisina. Nämä komiteat tu
lee määrättyinä aikoina valita vieraskielisten jäsenten
toimesta. Kaupunkien agit.-prop. komiteain ohjauksen
alaisina tulee aika-ajottain pitää kaikkien vieraskielis­ten
jäsenten kokouksia heidän toimintaansa koskeyain
asiain käsittelyä varten. Agit.-prop. komiteain tulee
olla toimeenpanevan keskuskomitean ja kaupunkikomi
teain määräysvallan alaisina.
Siirtymisen työpaikka? ja asuntoryhmiin perustuvaan
järjestömuotpon tulee tapahtua seuraavaan tapaan:
a) Kaupunkikomiteain johdolla tulee toimittaa täy­dellinen
rekisteröiminen jäsenten asuntojen ja työpaik-kain
mukaan. '
h) Täten kerättyjen tilastojen perusteella tulee heti
muodostaa ryhmiä,'missä hyvänsä kolme tai useampia
jäseniä työskentelee yhdessä työpaikassa, tai asuu lä
hellä toisiaan. Työpaikkaryhmäin' muodostaminen tu­lee
aina pila ensimäisellä tilalla, asuntoryhmäin muo­dostamisen
tapzdituessa vain siellä, missä työpaikka­ryhmäin
muodostaminen pn mahdotonta.
e) Näille ryhmille tulee heti antaa kantojen mu-kainien
edustusoikeus kaupunkikomiteoissa ja^ tilaisuus
alkaa toimia puolueyksikköinä.
d) Näiden ryhmäin muddostamiserij tulee
tehdä katsaus jälelle jääneistä jäsenistä, jotka tulee,
mikäli mahdollista, uudelleen järjestää alueellisiin ryh­miin.
', • •••' / y"-' •• ' -
e) Mahdollisimman -tarkka huoli tulee pitää siitä,
ettei tovereita tarpeettomasti satuteta alttiiksi työnanta-luokan
vainolle, ja 'missä välttämätöntä, täytyy ryhmiä
muodostaa salais^ti. Jäsenten täytyy kuitenkin pyrkiä
toimimaan niin, että he voivat heti alkaa vaikuttamaan
työläisiin työpaikoillaan.
f) Toimeenpanevan keskuskomitean tulee, jos mah­dollista,
lähettää järjestäjä ohjaamaan uudelleen jär­jestämistä
ja avustamaan puolueen paikallisia järjes-toja
tassa tyossa.
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
Te jialuatte hävittää meidän liikkeemme!^ Tekö?
Meidän liildceemme, jonka tarkotuksena on turvata in­himillisten
oikeuksien toteuttaminen, ihmisellisen elä*
misen mahdollisuudet miljoonille raatajille, liikkeen,
joka on kudottu köyhistä, upotettu yhteiskunnan poh-jaliejuun!
Koettakaapa tehdä se, herrat! Siellä ja
täällä te voitte sammuttaa liekin, mutta ieidän laka­nanne,
teidän oikeaHa ja vasemmalla puolellanne syt­tyy
aina uusi taistelun leimahdus. Se on maanalainen
tuli, jota te ette voi sammuttaa. Sekin maakappale,
jolla te seisotte, palaa. Te uskotte, että maanalaiset
voimat eivät työskentele. Ajattelette, ettette enään\usko
noituneen, johon esi-isänhe uskoivat, jotka polttivat
noidat roviolla, mutta uskotte «salaliittoihin», salaisiin
järjestöihin liikkeessä, jokai on «keinotekoisesti» syu'
nytetty. Te muistutatte lasta, joka näkee kuvansa pei
Iistä ja koettaa kädellään tyhjää paikkaa. Mitä te näet
te ja ketä vastaan te hyökkäätte, ei ole mikään mUu
kuin teidän petollinen käsityksenne. Te toivotte hävit
tavanne «salaliittoilijat», .«agitaattorit» ja «agentit».
Menkää vain herrat ja hävittäkää jokainen liikkuva
lihas orjienne työstä. Hävittäkää jokainen maanomis­taja,
joka raataa orjana hänen tiluksilliajU); siten lisä­ten
lisää peltoa hänen tiluksiinsa; hävittäkää jokainen
kone," joka vallankumouksellisentaa teollisuutta ja
maanviljelystä,! kiihottaa tuotantoa ja raunioittaa tuot­tajansa,
poistakaa kansallinen rikkaus ja jättäkää ne
nääntymyksen partaalla olevien luovan työn tekijöitten
haltuun, niin te näette uusien rikkauksien kohoavan
kuin tuhasta. Hävittäää rautatiet; sähkösanomalaitok-set,
höyrykoneet. Hävittäkää kaikki ne ja' jokainen
niistä, senvuoksi, että ne ovat valläidcumoidcsellisiiuden
myrkytlämiä ja levittävät vallankumouksellisia myHc-kyä.
— LieHcnecht. . ; ;
— Tietämättömyys on pahahenki. Me pelkäämme,
että se on vielä aikaimsaava monta, murhenäytelmää.
Hyvällä syyllä ovat Kreikan suurimmat runoilijat an­taneet'Mykenean
ja Theban kuningassukujen kauheissa
murhenäytelmissä sille traagillisen 'kohtalon 'osan.
Karl MarX'
Maailmansodasta alkaen on Kreik­ka
ollut ainaisten poliittisten järky­tyksien
alainen, jotka myllerrykset
yhä edelleenkin jatkuvat. Jo vuon­na
1915 pitivät Kreikan armeijan
korkeat upseerit politiikkaan se­kaantumistaan
tarpeellisena senta­kia,
että kuningas ja koko hovi ha­lusivat
maailmansotaan nähden py­syä
puolueettomuuden kannalla. Tä­mä
puolueettomana pysyminen oli
itse asiassa saksalaisten suosimista.
Hovin politiikkaa kannattivat eten­kin
suurmaanomistajat. Upseerit
taas olivat sitä mieltä, että Kreikan
olisi yhdyttävä maailmansotaan.
Heistä tuli tämän .takia hpvipolitii-kan
ankaroita vastustajia. He ryh­tyivät
yksiin toimiin Venizeloksen
puolueen kanssa, joka puolue oli
englantilais-ranskalaisen kapitalis­min
puoltaja. Mutta- hovin näen­näisesti
pasifistinen, rauhaarakasta­va
politiikka aiheutti sen, että hovi
sai puolelleen laajat kansanainekset,
varsinkin talonpoikaisväeston.
Edellämainittujen kahden puolu­een,
venizeloslais-sotilaallisen puolu­een
ja monarkistisen puolueen ym^
parilla onkin Kreikan viime vuo­sien'poliittinen
elämä sitten pyöri­nyt.
Kreikan, Vähässä-Aasiassa v.
1922 sjryskuussa kärsimän tappion
jälkeen muuttui tilanne kuitenkin
huomattavasti. Tämä johtui siitä,
että nfonarkistinen puolue jatkoi ve-nizeloslaisten
alkamaa so|;aa, jolloin
se kär^i vararikon laajoihin kansan­joukkoihin
nähden. Upseerit otti­vat
vallan käsiinsä^ valti-okeikauksel-la
sekä julistivat tasavallan. Mufta
hekin ovat osottautuneet olevansa
sangen kykenemättömiä tyydyttä­mään
Vähässä-Aasiassa tapahtuneen
romahduksen jälkeen laajojen kan­sanainesten
ja puolentoista miljoo­nan
suuruisen päkolaislauman al-keellisimpiakaan
tarpeita. Siten ovat
myöskin laajojen kansankerrosten
harhakuvitelmat, jotka liittyivät näi­den
käsityksiin tas&vallasta, vähi-telleh
alkaneet kadota.
Sen jälkeen kun maa oli julistet­tu
tasavallaksi pantiin toimeen uu­det
vaalit joulukuussa 1923, joihin
ei kuitenkaan monarkinen puolue
ottanut osaa: Valittiin kansallisko­kous,
jossa oli ainoastaan tasavalta­laisten
puolueiden edustajia; , Vaik­ka
kansalliskokous pääasialliselta si-säUöltaän'
oli ' p ^ r v a r l i l i Ä ' ainesten
muodostama, eivät nämä kuitenkaan
kyenneet luomaan vakaata hallitus­ta.
Vaaleista on nyt kulunut puoli­toista
vuotta, jay sinä ^ikana on
Kreikassa' ollut kuusi en hallitusta.
Äskettäin oli hallitusohjaksissa,
kesäkuussa tapahtuneesieen kumouk-aeen
asti, ryhmäkunta Michalako-pulos-
Kondylis, jonka toimiala oli
sangen vankka. mönarkistis-fascisti-nen
vivahdus j a joka ei häikäillyt
käyttää mitä välineitä hyvänsä Krei­kan
työläisten-ja talonpoikaiston ku­kistamiseksi.
Siten tämä ^ryhmjl
esim. saattoi joukon työläisiä vanki­loihin
sekä tukahdutti näiden toi­meenpanemat
lakot sotaväen avulla
j.n.e. Tämä halli^us^ •joka itse asias­sa
oli anglo-f^nerikalaisen trustin
agentti, syöstiin vallasta sotilasku-moukseila
kolmisen kuukautta sit­ten.
Uuden hallituksen etunenään
tuli kenraali Pangalos. ,
Uusi hallitus teki tiettäväksi, että
sen tarkoituksena, tulisi olemaan tu­kea
kansan intress^bjä, järjestää ar­meija
uudelleen, hajoittaa kansallis­kokous
sekä .panna toimeen uudet
yaalit suhteellisen vaalitavan perus­teella.
Hallituksen pää selitti, et­tä
kaikki Vangitut komniunistit, työ­läiset
ja talonpojat tullaan la^e-maan
vapaalle jalalle, sekä ne rau­tatieläiset,
jotka olivat edellisen
hallituksen aikana, tekemänsä lakon
johdosta ajettu pois toimistaan, tul­taisiin
ottamaan jälleen takaisin.
Tämän julistuksen antamisesta on
nyt kulunut jo nelisen kuukautta ja
tähän mennessä ei ole annetuista lu­pauksista
tullut juuri yhtään toteu­tetuksi.
Päinvastoin. Tämä halli­tus,
joka on pakoitettu elämään
amerikalaisen kapitaalin päkori alla,
heitätti joku aika takaperin lukui­sia
pakolaisryhmiä kadulle kurjista
asumuksistaan.
Yhä jatkuviin sotilaallisiin myller­ryksiin
ja .otteluihin, joka on saat­tanut
parlamenttarismin Kreikassa
täydelliseen vararikkotilaan, eivät
laiajat kansanjoukot ole ottaneet
ensinkään osaa^ j < ^ ^ ^ ° ^ ° ^^
gen merkillepaiÄava. Joukot aika»
vat kyllästyä porvarillisten . puoluei­den
ainaiseen petokseen, joka on
tapahtunut kaä:enlaisten lupaukden
muodossa, s ^ on alkanut lähestyä
väslemmistotyoy^eniiikettä.
Kreikan vaseministotyövfien ja ta­lonpoikaisliikkeen
ymnoont johtanut
siihen^ että äkSISisen kommuni^
sen puolueen keslraskoBnitcan jäse­net
seka 400 sarottiU puplneelle
myötätuntoista jäsentä on vangittu,
enemmän kuin 250 työväenluokan
töimihenldloa eläSr- maanpaossa
Egeanm^en pienillä ^saarilla.
Koko kommunistisen". puolueen
keskuskomitea, kommunistisen nuo­risoliiton
keskuskomitea, kansainvä­lisen
punaisen avun sihteeristö, am­mattijärjestön
toimeenpanevan va­liokunnan
kaksi jäsentä, edelleen
Atenan ammatillisen Iceskusjärjestön
puheenjohtaja, kommunistisen' puo­lueen
virallisen äänenkannattajan
"Rizospasisin^ viisi toimittajaa se­kä"
koko joukko muita työväenliik­keen
huomattuja johtajia on täteii
asetettu syytteeseen siitä, että nä­mä
ovat agiteeranneet kommunisti­sen
puolueen asettaman tunnuslau­seen:
"On luotava vapaa sekä riip­pumaton
Makedonia ja Trakia" puo­lesta.
Syytöksessä mainitaan yllä-lueteltujen
järjestöjen ja henkilöi­den
tällä propageerauksellaan har-jottaneen
valtiopetosta. Termi on
siis sama kuin muuallakin. Edellä-olevat
vangitsemiset ovat kuitenkin
rajoittuneet vain Atenaan. Maa­seudulla
on vaino paljon rajumpi.
Salonikissa, 'Kreikan puoleisen Ma­kedonian
pääkaupungissa, tuomittiin
esim. heinäkuussa 9 työläistä yh­teensä
132 vuodeksi linnaan sen ta­kia,
että olivat ottaneet osaa Ma­kedonian
vapausliikkeeseen. Laris-sassa,
Missolongissa ja Patraksesta
ovat sotaoikeudet työskennelleet
tuomiten kommunisteja.
Sen johdosta, että ortodoksisen
kirkon patriarkka, joka oli Kreikan
porvariston agentti, , karkoitettiin
Konstantinopolista, uhkasi syttyä
uusi sota Kreikan/ja Turkin välille.
Tämä vältettiin ainoastaan kommu­nistisen
puolueen urhean kannan­oton
ja maailmansotaan osaaottanei-den
järjestöjen toimenpiteiden avul­la.
Tätä urheata esiintymistä seu­rasivat
ankarat vainotoimenpiteet
työläisiä lastaan Atenassa ja muilla
seuduin Kreikkaa. Useissa paikoin
sattui verisiäkin yhteenottoja.
Siitä ajasta alkaen kuin Kreikan
valtio perustettiin — siis v:n. 1821
vapaussodasta —- kuuluu Kreikan
maaperä etupäässä suurmaanomista­jille,
n.s. tsiflikadeille.
Jo useita vuosia ovatkin siitä syys­tä
maan eri piirien köyhät talonop-j&
t, varsinkin Tessalian,''pitäneet yl­lä
ankaraa taistelua maan jakami­sesta.
Viime kuukausina ovat, eten­kin
Tessalian maakunnan köyhät ta­lonpojat
ja maailmansotaan osaaot-taneet
sotilaat, omin päin ryhtyneet
takavarikoimaan suurmaanomistaji­en
tiloja seH jakaneet ne sitten
köyhien talonpoikien kesken. Tästä
syystä on jälleen syttynyt' verisiä
kahakoita seka linnatuomioita, esim.
Larissassä, Trikalassa ja Livadiassa.
Ne sptilaat, jotka; Kreikassa uskal-
^tavat osoittaa myötätuntohan sika-
Iäiselle kommunistiselle puolueelle,
tuomitaan pakkotyöhön. Kesäkuus­sa
esim. Salonikin sotaoikeus tuo
mitsi 18 sotilasta 1%—lp vksi lin­naan
ainoastaan sen takia, että nä­mä
sotilaat olivat lukeneet kommu­nistisen
puolueen sanomalehteä.
Kuten edellisestä siis käy selville,
ovat Kreikan "tasavaltaiset" halli­tukset,,
harjoittaneet sangen ankaraa
terroria^ maan vasemmistotyöväen-liikettä
kohtaan. Tämä ei kuiten­kaan
ole aikaansaanut sitä, mihin
sillä on^ pyritty: vasemmistotyöväen-liike
on maassa päinvastoin kasva-nlassa,
ja se on saamassa kannatusta
niidenkin taholta, jotka aikaisemmin
ovat olleet "Tasavallan" innokkaita
kannattajia sekä siltä odottaneet jo
takin hyvää. '•:
ja huvittava kauniine lauluineen ja
scittoineen. Kappale on neljässä
näytöksessä. ' .
Ketksa. mmmen Meighen oli avaa­massa
täällä liberaali-konservatiivi­en
Vaalitaistelun kaikkine temppux-neen.
Olipa puhujalavalle myös kii--
vennyt heidän ehdokkaansa tästä
piiristä, Langworth, joka puhuja-tempuillaan
muistutti enempi näyt­telijää,
kuin puhujaa. Samaa voi
sanoa puheen sisällöstäkin, sillä ko­ko
puheensa oli letkauksien laatele-mista
toisille ehdokkaille. Saa nyt
nähdä miten tämä 'Haantumukselli-nen-
edistysmielinen puolue", tai mi­kä
se oikein on suomennettuna, al­kaa
saamaan ihmisiä mukaansa,
Cana^n Labor Partyn työläisten
valitseman ehdokkaan, A. E . Smit­hin
kokoushuone on 64 Cumberland
St' Samassa paikassa tullaan pitä­mään
joka ilta puhetilaisuuksia.
Sieltä saa myös kaikkea vaalikirjal-lisuutta.
Käyttäkää sitä hyväksen­ne
työläiset ja käyMä siellä. Tu-kekaa
omaa ehdokastanne, ja muo­dostakaa
yhteinen rintama porvari­ehdokkaita
vastaan.
IkSvSnlunen aato-onnettomnas ta­pahtui
maanantaiaamuna kello 1 ai­koina
Intolaan menevän tien varrel­la,
jossa auto ajoi hevosen päälle
seurauksella, että hevonen kuoli, ja
Mrs. Couszank, joka oli rattailla,
sai niin pahoja verihaavoja, että hä
net piti viedä sairaalaan sidottavak­si.
Samoin sai ajuri Bell.
Mrs. Couszank oli menossa kotiin
farmille ja häntä vastaan ajoi kau­punkiin
päin mainittu ajuri, joka
oli ollut Intolassa Ö.B.U:n haalilla
tanssinsa. Ajuri ilmotetaan oUeer
päihtyneessä tilassa.—J.
Ft Wi]liamin uutisia
kantaa onnettQznnzvtzza.
hänet itsemurhaan. ^ ^-^
Tapa, millä Tolfer käattelea ^
hen j a naisen rakkautta.
hen eairauden tähden joctaf*?^
naiseen koettekmukseen
tekijällä olevan terävän W ^
sen katseen. Aiheen t a , ^ °>
desta huolimatta on hän
«ttelyn hilUtyn hie.otuSd^
puitteissa. ~ Tämä sielutiSS
probleemin rimialla on ToUett?
sessain antanut melkoisen bl,„
titiikalle, mikä paikia p ^ b ^ ^^
tuu liiaksi tarkotukseS
Henkilöt ovat terävästi hoZu7
tuja. Nykyaikainen elämä St
laonivaiheisessa kirjavuudessaT?
oksessa runsaasti esiintyvETL^
tygeissä. Kokonaisuus tuntuu^
Osastoa naisjaosto on myB, ,iv,
nut toimintansa kesälomansa £
keen, ja mikäli olen kuuUat faU
se järjestämään suuret iltaiiat K
päivä lokakuuta. Mennäänpis 1
ten katsomaan mitä he ovat ^
neet aikaan. — Vilho.
Naisjaoston iltamat ovat siis en­si
lauantaina t.k. 10 päivä. . Silloin
tulee olemaan humua haalilla. Oh­jelmaa
tulee olemaan paljon ja re-päsevää.
Orkesteri s o i t t a a . N ä y ­telmä
"Kun naiset pelkäävät" on
sellainen naurupilleri, joka panee
jörSmniänkin nauramaan. Kun vie­lä
mainitaan kuvaelma "Vapaa Ve­näjä"
sekä kupletit, runot y.m.-
Lopuksi tietysti tanssitaan • orkeste­rin
soitolla; Lähemuiin ilmotukseiä-sa
seuraavassa numerossa.
nntisia
"RykmenUn soittaja" bn viimein­kin
saapunut näytt^möllei puhalta­maan
torveaan sekä samalla anta­maan
ohjeita Blomvalille. Setä
Slomvallin leipomo ajiassa otetaan
niinkuin pieni loma ja aletaan "plei-jaamaaa"
hienoa, koska rahaa on
p^'o. Rykmentin soittaja. on sen­tään
aina rykmentin soittaja j V se
voi vielä vanhan ^lomvalinkin saa­da
ymmärtämään, että parempi on
pysyä kiinni leipomossa, kuin ruveta
hienostOa"pIeijaamaan", kun el kui-tei^
caan siihen sovL Lauantaina t.
k. l 6 päivä on tämä kaikki nähtä­vänä
osaston näyttämöllä. Kukaan
ei jätä tätä hauskaa laulunäytelmää
katsoipatta, sillä kappale oti kaunis
Nayttamountuas. Osaston näytel-mäaeura
harjottelee parhaillaan sak­salaisen
proletaarikirjailijan Ernest
Tollerin järkyttävää ja voimakasta
sotavastaista näytelmää Hinkeman.
Näytelmä on aivan uutuus tällä
mantereella, joten sitä ei ole ehditty
vielä missään muissa osastoissa esit­tämään.
Nyt avautuu Fort Willia-min
ja ympäristön työläisille tilai­suus
nähdä tämä harvinainen näy­telmä.
Näytelmä on siksi paljo työtä ja
samalla varoja kysyvä, että näytel-mäseura
on päättänyt tehdä perin­pohjaista
työtä' saadakseen terjota
yleisölle hyvän näyte^nän kunnolli­sesti
esitettynä. Esitysajasta ilmo­tetaan
tuonnempana. ^
'Lainaan tähän mitä, "Suoman
Työväen ' Näyttämötaide"-lehd'en
'Berliinin kirjeenvaihtaja lausuu näy­telmästä,
kun sitä esitettiin ensiker­ran
Saksassa: Saksan nuoremmaii
polven huomatuimmalto kirjailijalta
Ernest ToUerilta on ilmestynyt lukui­sia
näytelmiä, joista uusin ja var­maan
tärisyttävin pn "Hinkeman"-
niminen näytelmä. Kun tämä näy­telmä
ensikerran esitettiin Dresde-nissä,
sai se aikaan katsomossa te-yattoman
myrskyn, toistuen, aina
kun kappaletta esitettiin, niin että
lopulta\ esittäminen kiellettiin^ Sen
jälkeen esitettiin näytelmää eräässä
yksityisessä^eurassa Berliinissä yah-vasti
asestetun järjestysmiesvalvon-nan
alaisena, miehistölle annetuilla
tiukoilla 1 määräyksillä nyrkeillä suun
lukkoon, jokaiselta joka häiritsi esi­tystä.
Tämä auttoi. ' Ensi-esitys
Berliinissä suuressa Besidens-teatte-rissa
sujui rauhallisesti, joskin edel­leen
lujasti poliisivalvonnan alaise­na.
. j ,
Näsrtelmässä on aihe ankara, J3n^-
kästi sotavastainen ja siksi syväl­tä,
erikoisesti maailmansodan syn­nyttämää
raakuutta paljastavaa, et­tä
ei ole ihme että se on katsojissa
myrskyä synnyttänyt.
Näytelmän sisältö: — Hinkeman
— sukupuolisuutensa sodassa menet­tänyt
invaliidi! — Aviorakkaus, jo­ka
ei tämän oniiettomtiuden .tähden
enää voi saada luonnollista tyydy­tystään,
muuttuu miehessä suureksi
sielulliseksi rakkaudeksi; jonka pa­kottamana
hän vihdoin, vastein
luontoaan myy itsensä markkina-huvipaikalla
voimaihmisenä näyt-teille
pantavaksi. "Saksan sankari
syö eläviä rottia ja hiiriä!" Erotiik­kaa
kaipaava vaimo antautuu hetr
kellisessä heikkoudPBsaari miehensä
ystävälle, mutta päästyään sattu­malta
selville miehensä suuresta
uhrautuvaisuudesta herää hänessä
entistä voimakkaampana rakkaus tä­tä
kohtaan. — Kummankin puolinen
kärsimys —' Rakkauden — inhon ja
vihan tunteiden taistelua! — Naises­sa
perustelematenta tunteiden läi-kähtelyä;
miehessä voimakkaiden
elämysten tulosta. ,
Miehessä p^ttsry tämä tunnetais-telu
syvään sääliin ^'hätyytettyä
kiusattua» elukkaa" kohtaan, jonka
tuskan hän näkee anteeksiantoa ru­koilevan
väimonsar silmissE. Hän
luuli rakastaneensa -— vihanneensa
— inhonneensa itseänsä, onnellisem­pana,
ja hänen silmänsä avautuvat
näkemään saman suuren hädän, jo­ka
ajaa hahtä. Tunteet kuolevat,
jälelle jää. vaan sääli ja suuren­moisen,
tyyni, surullinen kohtaloon
alistuminen: yksin omalla tiellääiL
Nainen ei pMse tähän sisäisen elä­män
tyyneyteen, hän ei jaksa yksin
SaiiSkMarienöaiisH
"Soturi" ,^ io).,n^e^ ^. ^ ,
taa mita tuo mmi tarkottaa. Saita
reitakin on monenlaisia, mutta h
vauksen oikeasta saiturL^ saatte"
kun tulette katsomaan Molierin Idr'
jottamaa 5-näytöksistä komediaa \L
ka tullaan esittämään näyttamöltäo.
me lokak. 17 päivä.
Naoriso-osaston ketkuitelnkokosi
on torstaina t.k. 8 p:nä. Alkaa
7.30 ip. täsmälleen.
Asitatsionikomitean näylo»., oL.
jelma- Ja ^nssi-iltamat ovat cnä
lauantaina t.k. 10 päivän "Väalj-nuotalla"
on sen huvinäytelmän ni.
mi, joka silloin esitetään.
Nelja kuukautta vankeutU
Mrs. Ethel Burns We]Ungton.h.
dulla sijaitsevan rohdoskaupan
ryöstön avustamisesta. Eyöväyg ta­pahtui
viime heinäk. 30 päivä. Mrs.
Burns kieltäytyi silloin tulemasta
tuomituksi , ilman lautakuntaa ja
siirrettiin silloin juttu s>7skäräjfl.
le, joka on sen nyt päättänyt
Sakkoja ja vankilatuo.inioits ova
saaneet useammat viime aikoiiia
viinanmyynnistä, sakot vaihdellta
$200.00—$800.00, riippuen kuinia
usein on ennemmin sakotettu;
S. F.
KIRKLAND LAKE, ONT.
Osaston toiminta on ollut perin
hiljaista, rajottuen etupäässä tans­si-
iltamien pitoon. Muunlaiseen
toimintaan e^ tähänastisessa ahtaa>
sa haalissamme ole juuri snnria-/
kaian edellytyksiä ollut. Mutta njt
kun ehkä jo kuukauden kuluttua
valmistuu lisärakennus, niin silloin
on alettava voimaperäiseen toimin­taan.
On vedettävä myös mukaan
sellaiset, jotka ovat tähän saakka
olleet syrjässä.
Vasta pidetyssä puoluekonTent»
•ionissa korostettiin toimimaan u
sionlssa korostettiin toiminnan tä'
keyttä joukkojen keskuudessa; puo­lueen
uudelleen järjestämistä työ­paikka-
ja asuntoryhmäpohjalle;
sekä unionistisen liikkeen tehoiste-mista.
Käsittääkseni tulee meidän
käydä käsiksi ennenkaikkea "viiaek'
si mainittuun kysymykseen niida
ohjaiden mukaisesti, joita on oM
sanomalehdissä.
Ammatilliseen liikkeeseen kuulin
kaikissa maissa , työn karkaisemi»
joukkoja, jotka ovat tietoisia
semman siiven tehtävistä, ja joti»
voivat vaikuttaa myös tulevissa tais­teluissa
paljo, ja Canadassakaan fl
taisteluita voida välttää. Siksi a
meidän pyrittävä tehoistamaan i«
voimassaolevien taloudellisten. jär­jestöjen
taistelukuntoa sekä;jär]fc;
tämään lukuisat järjestymättSnai»
Olevat joukot.
-TySoloistk. Työtä tehdään ^,
valla'kikeellä. Sitä todistaa se<^
siekka, kun kaivosten tuotantoi?»*'
rä on vuoden kuluessa kaksirffl;
taistunut. Miesten lukumääraj^
kyliä ole suhteeUisesti^ lisätty, Jo*|
kaivospomot ovat pusertaneet ^
tistä- enemmän, urti orjainsa J"» -
tä jä verestä. Toisin sanoe%^
vää äiikäa on ^uut ja sitä cdeDes
jatkuu työnantajille
Usem. kuuluu valituksia,
herrat kiusaavat miehiä P»*^
päivillä: Kun ensin, on
paikassa, täytyy miehen
tyään ryhtyä ylitöihin oinaUa^
killääh. Mikä laittaa kuntoon
Viemäreitä, mikä "^^e"""^, L
Ifliajan tekeminen k o t i n «^
tuu hionnollisesti siitä s y J ^ ^
icaiyannbissa ei maksete^^ ^ .
keaa pälMcaa, että
lainen hankkia J^^:^^^
mitä jokapäiväiseen l&P^^ ;
h i n . o — i _
I H
I
•«.•.-.IL;-'