Vapaus, January 9, 1954

              Lauantaina, tammik, 9 p. — Satui-day,. Jan, 9, 1Ö54
M i i i i i i l i i
(LBBBEfT) XndejXisdent Lebor
Ofgas of FbmUb Csnadtang. Es-tabUAed
Kov. «, 1917. Autborized
M ieeon4 class xnail bjr the Post
Office Dei»rtinent, Otfavs. Pub-
Urtied tbriee wedl(l7: Tuesdays
TbtindayB aadSaturdayaby vapaus
Pol>ll<l)ix« Company LtdL/at 100-102
Bba 8t. Sadbuty, Ont., Canada.
Telephone»: BusJjieai Office r4<4J!8f
Editorial Offtoe 4>4265. BCanager
E, Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
adäresa: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon.appiicstlozi.
Tranalation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Caoadaaas:, 1 vk. 74)0 8 kk. 8.7S
3 kk. 2.25
ThdysvaUoiJts; 1 Vk. BM 6 ik. 420
Suomessa 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
Indo-Kiinan sota
Muutama viikko sitten. Bermudan konferenssin aikana, aloitti­vat
ranskalaiset ••suurhyökkäyksen" \'ietnamia vastaan tarkoituksella
saada lisää sotilaallista apua Yhdysv'a)loL*;ta,:Silloin^;m
:suuriäänisestii että tarkoituk.<«:na on: antaa tuntuva Isku Vietnamin
kansalikille joukoille. Tässä mielessä puhuttiin ranskalaisten -etene­misestä"
ja "'voitoista" joitakin pan-iä, kunnes nämä "voittouutiset"
haihtuivat hiljaisuuden yöhön ja kuten tavallista, vähän myöhem­min,
tarkemmin sanoen jouluviikollavmyönnettiin^ että -Vietnamin va­pansa
rmeija on saanut suuria voittoja etenemällä ainaTaimaan rajalle
saakka, jakaen IndorKiinas.sa olei;at ranskalaiset kahdeksi erilliseksi
Kysymyksiä ja
vastauksia
^jsaksi.
Näissä merkeissä On tätä Ranskan ••likaista sotaa" käyty jo yli
seitsemän vuotta. On nimittäin muistettava, että Ranska aloitti tä­män
sodan A'ietnamin kansaa vastaan joulukuussa 1946.
Yleisesti tiedetään, että Ranska on kuoleman väsynyt tähän so­laan;
josta sillä er ole minkäänlaisia voiton mahdollisuuksia; Tosi-'
asiassa: Ran.ska olisi jo aikoja sitten ryhtynyt' neuvotteluihin .tämän
/ sodan lopettamisesta, ellei' Vhdy.wakain taantuma
män "likaisen sodan'^ jatkamista yhtenä ''ehtona"
varten.
Kuinka tuhoisa tämä sota on ollut Ranskalle, se näkyy seuraa-
: vasta: Kuluneen seitsemän vuoden aikana. Ranska on joutunut maksa­maan
siitä noin neljä 'miljaardiadollaria, joka selittää osaltaa'^ sen,
miksi Ranskan 'kanjsan elintaso on edelleen hyvin aikainen, ja myös
sen, miksi Länsi-Saksasta on-taas tullut kuolt-tlava kilpailija Ranskan
teollisuu.spiireille> maailman markkinoilla. Vararikkotilan.partaalla
oleva Ranskan valtio ylläpitää Indo-Kiinassa 250.000-miehistä arr •
meijaa, jonka mieshukka on jatkuvasti suuri. .On arvioitu, :ettäRans-^^;;
ka on tässä .sodassa menettänyt kuolleissa lähes 40,000 mie.stä ja että :
se joutuu lähettäniään joka vuosi 26.prosenttia uutta ,upseeristoa ja 42:
prosenttia uutta aliupseeristoa tämän .sotamolokin kitaan.
Selvää on, että ainoa ulospääsytie on siinä, että lopetetaan am-fpuminen
ja ryhdytään neuvottelemaan rauhasta, :kuten.Vietnamin
hallitus on useita kertoja ehdottanut. '-Ja- Indo-Kiinan sota voidaan
f «vannasti lopettaa, koska voitiin 'Koreankin sota ;lopettaa^;^^T^^
muuta ^vaihtoehtoaeiolej sillä mitä kauemmin- tätä sotaa 'käydään.
sitä kauemmaksi menee mahdollisuus Ranskan '•voitoista".
i sellaista: ;:mahdollisuutta; että^Y
miaan Ranskan avuksi Indo-Kiinaan. On selitetty silmää räpäyttä­mättä,
ikäänkuin se:olisi tavallinen liikekysymys; että kun Yhdysval­tain
rahat vja* sotakoneet; ^ ole
tuottaneettoivottujatuloksiav niin muuta keinoa ei ole kuin,sp, että
lähetetäänsinne myös amerikkalaisia .sotavöimia^^^^.r^^
•tamantaakse ranskalaisten joukkojen kauhuksi. :v^Iutta\^
tuloksia - sillä toimenpiteellä saataisiin? Aasian kansojen vieläkin
•suurempi vihamielisyys Yhdysvaltoja kohtaan: Ja jos- Korean sotaa
voidaan mSttapuuna pitää;' niin mitäi^^ taetta ei se antaisi.Ranskalle:
voHon suhteen. , • ' ' -
•Mitä pikemmin Ranska .lopettaa tämän "likaisen sodan" Indo-
^'Kiinassa, sitä parempi se on koko ihmiskunnalle ja erikoi
kalle itselleen. Kaikki merkit viittaavat, myös siihen, että nyt,on
• otollinen hetki «tämänkin.sodan lopettamista varten ja ;se puolestaan:
;.selHtääkin sen miksi valtavan :suiiri enemmistö ranskalaisista vaatii
neuvotteluja Vietnamin kanssa siinä mielessä, että Indo-Kiinan sota
lopeiettaisiin. f Tässä rau^
vkarkkea oman "maansa ja valtionsa etujen mukaisesti, mutta kun Indo-
Kiinan rauha auttaisi rauhan asiaa kaikkialla maailmassa, ni
iiSika^alset; isänmaanystävät saavat, s yleisen:
"^inatuksen kautta maailman.
vKorean sotavankijupakka
Näyttää siltä, että Korean, sotavankijutusta yritetään kehittää ;
uutta riitakysymystä.
K
"kotiaan f pelkääviä!? i sotavankeja suostutellaan kummaltakin puden
90 :päivää;.= jonka^^^j
suhteen, jotka eivät suostu palaamaan kotiin.
aikarolisi päättynyt joulukuun 23 päivänä. M utta asia ei ollutkaan
näin yksinkertainen;. .Amerikkalaisten hallussa on kaikkiaan 'noin
22,000-kotiaan '•pelkääviiä'- korealaista ja kiinalaista solavankiav^j
kiinalaisten hallussa on 335 eteläkorealaista ja 23, amerikkalaistar
jotka eivät- halua palata kotiin; Viimeksiniainitussa tapauksessa on -
t_ - suostuttelijain. toimesta puhuteltu kaikkia niitä sotavankeja, jotka
eivät hai ua palata sea pa rem m in Y hdys vai toi h i n kii in Sy ngman Rheen
Koreaankaan. .Vain 8 elelä-korealaista suostui palaamaan- Syngmah' •
•Kheen armoille ja l amerikkalainen ilmoitti, että^ hiin haluaa palata
Y*häy9\'aItoihin. • -
' - Toisella puolen kiinalaiset ja korealaiset suostuttelijat saivat tä­män
90 päivän aikana puhutella ainoastaan 1.995 :ttä kiinalaista ja
l',220;pohjoiskorealaista sotavankia. Ensinmainituista oli 91 sellaisia, •
jötl^ halusivat päästä kotiinja jälkimmäisistä 48.
iiMiksiei kolmen kuukaiideniaikana voitu puhutella kaikkia so-tnaa^
taan.lähetettyjä suostuttelijoita; 'H
ei .vpitu järjestää sovitun 90 päivän aikana, vaan ainoastaan
man päivän kuluessa, sillä Syngman Rheen j i Chiang Kai-shekin
agentit, jotka on-jstutettu sotavärikien "joukkoon, terrorisoivat siinä
mä^in "alaisiaan" .«otavankeja. ettei mitiiän puhutteluja voitu jär­jestää.
, -
"^-^JPuolueettomien maiden muodostava kotiuttamiskomissio jätti
l J puolestaan joulukuun lopulla VK:n ylipäällystölle 44 sivua käsittä-
' vän«kirjelmän jossa huomautetaan, että vapgeilla ei ole ollut täyttä
KVStSKAAUASES
RATStPOLILSl
Kyvyoiys: Minkälainen laitos on
se Canadan kuninkaallinen.; .rai-su-pDliisi;
J05ta--mainitaan .tämä
uulisu-n ym. yhteydessä.- Minkalalr
£«t valtuudet s:llä on: maa-ssa, pal-
. Jonko Siina on miehiä Ja mika on sen
enkoistehtävä? — Vapauden lukija.
Vastaus: Kuninkaallinen :rat.5UpQr
insilaitiss perustettiin alkujaan;-"lain
ja järje-styksen ylläpltämL^eksi^' Ca-nada.
i harvaan asutuilla : seuduilla,
jotka eivät kuuluneet silloisiin .maa-;
kuntiin; 'Myöhemmin siitä on kehit-
'ynyt sellainen liittovaltion polilsi-v
laitos, joka valvoo liittovaltion lain­säädännön
noudattamista kaikkialla
maassa Ja. jonka yhtenä erikoistch-:
tävänä on työväenjärjestöjen; valvo­minen;
mitä varten sen- tiedetaan s i ­joittaneen
urkkijoitaan niiden .kes­kuuteen.'
: Se.i johdosta tämä poliisi­laitos
muistuttaa hyvin' suuressa
määrin Suomen surullisen kuuluisaa
valtioli;.sta poliisia.
Viime aikoina ovat useat maakun­nat
tehneet liittovaltion hallituksen
kan.ssa sopimuksia siltä, että kunin­kaallinen
ratsupoliisi huolehtii myös
maakuntien; poliisitoiminnasta, jos­ta
maakunnat maksavat korvauksen;
liittovaltiolle. Sen johdosta el maa­kunnallisia
.:poliisilaitok.sia ole enää
muualla kuin Ontariossa: j a Quebe­cinsa.
Viimeisten tietojen mukaan oli rat­supoliisin
palvelukses.sa 5^0 miestä,
1L7 hevosta, 14 poliisikoiraa, 227 ve­tokoiraa;
1,040 autoai 8 lentokonetta
ja 61 erilaatuista alusta. Tämä ar­meija
on: jaettu 15 r y h m ä ä n ja' sillä
on kaikkiaan 602 a.semapaikkaa C a ­nadan
eri osissa.
, Näiden poliisivoimien lisäksi toi­mii
.Canadassa: kuimallisetpolisilai-tDkset;
rautateiden j a monien suurten
liikeyritysten omat poliisilaitokset;. Jo­ten
esimerkiksi Sudburyn seudulla
toimii yhteen.sä seitsemän en poliisiT
laitoksen miehiä.
Neuvostoliiton ja Suomen Icaupan kehittyminen
Mitä muut sanovat
j ; ( N K K I - I M P E R I A L I S M IA
VASTAAN INTIASSA
? "Toimittamani yksityinen äänes­tys
Intian kansalaisten keskuudessa
antoi tuloksen; että: kymmenen yhtä
vastaan oli - Yhdysvaltoja • vastaan.
Minä ^kysyin; heiltä:y, 'Kannatatteko
Yhdysvaltain ;politi:kkaa. K e s k i - . ja
Kauko-Idä<sä?'
"Ehdottomana kielteisesti vastan-:
neihin lukeutui korkeita hallituksen
virkailijoita, ministereitä ja sellaisia
vaatimattomia ihmisiä kuin. on Ma-labar-
hotelf.n: lukutaitoinen siivooja.
He.dän selityksensä keskittyivät sii-.
hen, ,«tta: he epäilevät Yhdysvaltoja
'dollari-imperialismista' ja uskovat
Washingtonin yrittävän ;^ pakottaa
heille jäykän j a lujan asenteen kum--
munismln. suhteen: ja siita huoli­matta
missä se esiintyy ja mitä se
aiheuttaa." — Toronto Daily Starin
Bombayn kirjeenvaihtaja William^
Stevenson. tammlk. 4 pnä. 1954.
Intian kommunistien
soihtukulkueessa oli
150,000 osanottajaa
: M a d u r a , Intia. Kun Intian kom­munistipuolue
oli pitänyt täällä konr
grcssinsa; oli sen johdosta järjestetty
viime sunnuntai-illaksl valtava soih­tukulkue,
johon . osallistui. noin; 150,-
000 henkeä. Mielenosoittajat polttivat
John Bullin muotoiseksi puetun mie­hen
kuvan ja kuulivat Britannian
kommunistipuolueen pääsihteeri Har­ry
PolUtt in puheen, jossa hän vas­tasi
siirtomaasihteeri Oliver Lyttle-toniu;
väitteeseen, että: minkään brit­tiläisen;
kansojen yhteisön maan ei
sallita muuttua kommunistiseksi;
"Mr. Lyttleton. te olette liian pal­jon'
myöhästynyt i Te ette kykene te-kemäan
mitään, pysahdyttääksenne
kommunististen aatteiden leviämisen
Aasiassa ja Afrikassa", sanoi mr;
Pollitt.
Huhtii£uu 1952, Säätytalon sali,
jossa ennen istui Suö.men eduskunta.,
on yieisoa täynnä. Siellä on halJiJ
iuk.sen ynscTusi., Suomen .suurimpien
pa:va- ja aikakauslehtien työnteki|
jo.*^ ja ulkolaisten lehtien edustajia.
Siellä' on tiedoitustilai-suussanoma-lehdiitoHe,
Puhelavalla on Suomen
ulko.ministerlön: kauppapoliittisen,jo--;
.sasion.johtaja Artturi,Lehtinen.; ;Pu-.
huen ulcuden eri alojen tilasta;; h än
.sanoi. ettaainoa.staan.Suo.men vien­titeollisuuden
::kahden alan;-.ei :;.tarvit-,
.se- tuntea menekkivaikeuksia. Ne
ovat puutaloteollistius, joka on Neu­vostoliitossa
»aanut .hyvät rmenekki-;
markkinat, j a metalli teollisuus, ajolle,
Neuvostoliiton kanssa solmittu kaup­pasopimus
on taannut -tilauksia rilt-;
tävasti.
Toiseen ...maailmansotaan; .asti: . ei
naiden naapurimaiden ^ Neuvosto­liiton
ja Suomen välillä ollut liioin
minkäänlaista kauppaa. Suomen s i l ­loinen.
hallitus boikotti' kaupankäyn­tiä
Neuvostoliiton kanssa; Esimerkiksi
vuonna 1938" oli Suomen Neuvostohi-ton-
kauppa amoa-staan• 0,9 -prosent­tia
Suomen koko ulkomaankaupasta,
lioppui sota; Suomen kansan e-nem.
misto alkoi ymmärtää, e t t ä ainoa
oikea tie ön taloudellisten j a kulttuu­riyhteyksien.
lujittaminen .näiden
maiden välillä. Huhti^ussa. 1948
"Moskovassa - a^ekirjoitettnn Suomen
j ä 'Neuvostoliiton. y s E ä v y y s T , ; y h t e i S T ;
t y ö ^ j ä 'avunantosopimus. Tämä .so­pimus,
joka vastaa kummankin maan
etuja ja edistää rauhan ;ja turyalli-:
suuderi. lujittumista Pohjois-Euroor
passa, muodosji Neuvcstoliiton ja
Suomen suhteiden lujittumisen -.ja
kehittymisen pohjaksi.
Kahden vuodenkuluttua tämän so.-
pimuksensolmunisen jälkeen; vuon­na
1950, Moskova.ssa allekirjoitettiin
: vlisivuötltien kauppasopimus, joka ar;
•väsi mahdollisuuden : Neuvostoliiton
j ä Suomen' kauppasuhteiden edelleen
kehutymiselle,; Siitä, lahtien on Neu­vostoliiton
j a Suomen kauppa .kehitT;
tynyt herkeämättä. Vuoden 1932
syksyllä viisivuotista kauppasopimus?
tä. täydennettiin uudella, Helsingissä,
allekirjoitetulla sopimuksella tavara­vaihdon
läajentam'sesta Neuvostolii­ton
ja Suomen välillä vuosina 1952—-
55. - Neuvostoliiton-.kaupallaan ; Suo-;
ml jö t ä n ä vuonna tyydyttää täydelli­sesti
:viljatarpeensa,;,:soicerintarpees-,
ta SS tyydyttää 80 prosenttia, rehutii-:.
vistelden tarpeesta 75 : prosentia • ja
saman verran naftatuotteiden.tarr
peesta. .
: Uusi; askel eteenpäin Neuvostolii-ton:
j a ; Suome-n kaupan kehittämises-;
sä - otettiin juuri hiljattain; - (Marras­kuun
26 • päivänä neuvostolehdet JUIT
kaisivat tiedonannon ;pöytäkirjan ai-"
le kirjoittamisesta tavaratoimitusten
suhleeii _Neuvostoliiton ja; • Siiomen
välillä ;v, 1954. 'Pöytäkirja e"dellyttää
kaupanlcäynninv edelleen kasvun ;sii-;
hen ^verraten kuin se oli vuodeksi
1954 määritelty viisivuotisessa kaup­pasopimuksessa
j a vuoden 1952 Lsa-
,sopimulc3essa, Neuvostoliitto saa
Suo.T.elta laivoja, uivia nostureita,
pape.-lteollisuuden tuotantokoneistoa,-
puutaloja, sahatavaraa, paperia, kar-
- onkia, selluloosaa, kuitua ja muita
lavaroita. Suomi saa Neuvostoliitol-,
ta nafta tuotteita, valssi terästä, vil­jaa,
sokeria, puuvillaa; axKOja, erilais-;
: tä tuotantokalustoa, lannotteiia,;raii-
Lä-amsita, a.sbestia, silikaatteja, vä­riaineita
y.m. Erikoisesti kasvaa kau­pankäynti
kulutustavaroilla, Vuo-
;een 1953 verraten .se kasvaa 2-ker-ta:
ises;!,
0--1 tunnettua, että Suomessa t ä -
pöytäkirjan •.a,llekirjoittaminen
herätti suurta -mielenkiintoa. ;: Suo­men:
teollisuus: kohtaa nykyään suu­ria
vientivaikeuksia...Suomen kauppa
useiden länsimaiden kanssa supistuu..
Tämän. tuloksena kasvaa työttömyys
ja ulkomaanvaluutan puute.
: KäuppasopimuKset :, >euvosM^^
kanssa; kuten Suomen ulkoministeri
Balf Törgren bUjattaIn korosti, f Sanoxat kirjoittaa, että pöytäkirja
beipotlavat (aisteina työttömyyttä
TOKtaanti ja ^laikuttavat moness»
muussakin ^ s u h t e e s s a :;: suotuisasti
taaam talouteen" Sitäpaitsi kauppa
Neuvostoluton kanssa ei tarvitse
dollareita j a puntia, joista Suomella
on puute.
Sik-si ei ole mitean ihmeteltävää
siinä,rettaApoytakirjan allekirjoitta­mista
-.avarato-mituksista. %'uonna
1954 Suomen laajat yhteiskuntapii­rit
ten'ehtivat lämp .masti.
; "Suomen kansalla'.', sanoi Suomen;
nykyinen kanppar. j a teollisuusminis­teri
Teuvo Aura, "on syytä olla tyy­tyväinen
irtanKauppamrte kemtyk-seen."
Aura samalla ^ korosti; i e t tä
"pöytäkirjassa sovitut Iiinnat ovat
edulliset Suomelle".
• Mainiten,retta-kuluvan.vuoden lop­puun^
mennessä Suomen :vienti; Neu-vostlöliittoon:
inotisee. 30. prosenttiin,
koko^ Suomen :. v i e n n i s t ä , S u o m e s sa
eniten levinnyt lehti — Helsingin
on "buomattava askel eteenpäin
Teidän äänenne auttaa
rauhan asiaa eteenpäin
Harvinainen otus
.Toronto. — Maakunnan riistavi-ranomaiset
ilmoittavat, että Silver
Mountainin: tienoilla' toimiva, träp^
pari Victor; Ranta on saanut nut­rian;
(rämemajavan),: joka - on ilmei-^
sestlkin;ollut varsin kaukana varsi­naisilta
kotipaikoiltaan: koska tämän
eläimen sanotaan olevan Etelä-Ame­rikan
asukkaan. Otus oli y l i kah­den
jalan pituinen ja muistutti rot­taa.
Välinpitämättömyys
voi jolitaa tulioon
eil(ä rauliaan
Kolmetuhatta edustajaa
rauhankong^ressiin
;. Toronto. :— '.'Meitä : vastassa on • nyt
uusi vuosi minkä, pitäisi osoittautua
käännekohdaksi rauhan ja — ei so­dan:
vaan tuhon välillä",; sanoi V Ca-
•naaan ; Raunanxongressin : sihteeri
Mary Jennisonkehoitaessaan kaikkia,
rauhan ystäviä kaikin mahdollisin
keinoin tukemaan , taalla tammik; 30
pnä alkavaa kongressia neuvotellun
rauhan tukemiseksi. : Samalla h än
kehoitti muistamaan : myöskin; sitä
rauhanäänestystä mikä on y h ä edel­leen
kftynnissä.
:.;;'Tamm{kuun aikana on meidän joi;
•kaisen liankittava lisää äänestäjiä
rauhanäänestykseen ja enemmän
edustajia kongressiin sillä- meidän ei:
pida heittäytyä, siihen väärään us­koon,
että rauhan työ olisi :nytsuo-
.ritettu j a jäänyt diplomaattien teh-
.taväk.si. . M i k ä ä n ei ole sen tUrmiol-'
Isempaa kuin sellainen käsitys", sa­noi
miss Jennison. Hän lisäsi, että
välinpitämättömyys saattaa merkitä
tuhoa sillä -sodanvalmisteluja vas­taan
ei ole mitään 'muuta; kuin kan­san
tahto.— joka on rauhan piolesta;
(Kansan tahto on siitä syystä saa­tava;,
mahdollisimman .voimakkaalla
tavalla kaikkien kuuluville ja se ta*-
pahtuu parhaalla tavalla rauhan-äanestyksen
avustamisella ja samal­la
siten, että tulee kongressiin 3,000
edustajaa ja 5,000 kirjeenvalhtojä-scntä..
Nyt kun suuria pommeja kunnos-ä>
tetaan, ..mutta-niiden::pannaan julis­taminen
on mahdollinen . , .
Nyt;kun meidän pitaa-kunnioittaa
sbdassa"kuölleita j a tehdä, varmaksi,
että Saksan militarismi ei: enää kos­kaan
uhkaa Canadaa . ..
;Nyt kun -tykit On vaimennettu. Ko-;
rpassa ja me voimme huolehtia silta;
että ne eivät enää .koskaan elämöi;
: .Nyt kun miltei jokainen maailmasr
sa ajattelee, e t t ä Kiinan pitäisi .saa-.:
da oikeutettu ..paikkansa Y K : s s a . ..
Nyt kun -: kylmä sota tuhoaa ulko­maiset
markkinamme j a aseistautu-miskilpailu
vaarantaa elintasomme..
Nyt kun - Canadan' kansan ; t e h t ä -'
vana on. McCarthyismin - hylkäämi­nen
: j a on puolustettava oikeuttam­me
saada vapaasti keskustella raur
hasta . . .
•. Nyt kun kansojen rauhan puolesta.
liikehtirninen^ on .johtanut viisi suur-,
valtaa nhden neuvottelujen partaal-;
le mitkä saattavat;lopettaa kylmän
sodan . . .
- Nyt .kun yritetään .vaarallisin kei-^
noin, sekoittaa ja -nukuttaa yleinen:
mielipide.siten^ e t t ä sotamielialan elr;
vyttäminen oi"si mahdollinen--.;,;. • •
• Nyt kun riauhan .edistyminen tai
sodan voittaminen on vaakalaudalla
ei ole mahdollisuutta toimettomana
olemiseen . .,
Nyt kun • teidän äänenne, j a • jokai-^
nen; ääni; tarvitaan -puhumaan raur
han puolesta.
« » *
Canadan.Rauhankongressi on kut­sunut
koolle Kongressin f neuvotellun-
.rauhan tukemiseksi, mikä kokooni,
tuu Torontossa- tammik. 30' j a 31;
pnä.; Rauhanjunat lännestä; idästä,
pohjoisesta ja etelästä tuovat tUr
hansia, edustajia ilmaisemaan aja-,
tuksensa; ;; K a i k k i . . . canadälaiset ja
kaikki canadalaisten järjestöt kutsur
taan osallistumaan.
:; Henkilökohtaisesti puhumaan saa­puvien
lisäksi on -tuhansittain rau­hanpuolustajia;
jotka haluaisivat t u l ­la:
mutta. eivät. voi poistua , kodeisr-
DR. JAAIES G. ENDICOTT,
25 CUMBERLAND ST.,
TORONTO 5.
;7 enclose Sl.OOjor ivhich plcase enrol me as acorrcsponding delegate
tothe Go''grcss:oJrSuppori for Negofiatcd Fcacc.
Tri Endlcott
taan • ; tai työstään., -Jos te olette
yksi heistä,-pyydän-,minä .teitä, ryh-tj-
mäkn tämän;- kongressin ; kirjeen-:
vaihtoedustajaksi.
.Lähettäkää minulle iiimenne.-ja
o£-oitt?enne ynnä yksi dollari rekiste­röintimaksuksi
osoitteella 25 Cumberr
land.;St.,: Toronto. 5. Käyttäkää sitä
varten;- alla ^olevaa kuponkia. - Minä
huolehdin sutä, että teidät luette­loidaan
kirjeenvaihtoedustajaksi; ja
etta tesaatte;; täydellisen selostuksen
kongressista niin pian ; kuin se on
päättynyt.
Jos sitä-.haluatrte,-: voitte-.kirjoittaa
mielipiteistänne ja lähettää;, kirjoi­tuksenne:
rekisteröintimaksun muka­na.
. Mieliplteeenne ovat tervetulleet
ja' joutuvat;;kongressin :harkittaviksi
ikäanku n te .olisitte saapunut - puhu­maan
edustajille henkilökohtaisesti;
Tuhannet :;-'kirjeenvaihtoedustajat
tulevat auttamaan, että taman kon­gressin;
aani saadaan hallitusten ja:
koko maailman ;;kansojen,kuuluville.
;:Lahettaisittekö SIIS-kuponkinne tä­n
ä ä n — James G. Endicott.
NAME
ADDRESS
PÄIVÄN PAKINA
rt Kosl(emattomdt" Intiassa
VK:n yH(lys\-altalainen päällystö on vastannut kielteisesti Xeh-run
ja hänen kannattajiensa vetoomukseen ja suhtautunut äärettö­män
ylimielisesti puolueettomien maiden kotiuttamiskomissionin
; :X4
reaani'tai Kiinaan.
•; ','Kuten muistetaan, j-llämainituh lausunnon allekirjoitti puolueet-'
pitävät sotaisia puheita: ubkailerat aloittaa sodan uudelleen ja "-va­pautua"
voimakeinoin nämä onnettomat sota:Yang»t- ' '
:. Vuoden lopulla. Intiastasaapimeis-sa-;
tiedoissa kerottiin,:: e t t ä - Nehrim
hallitus on esittänyt Intian-parla­mentille
lakiehdotuksen; minkä tar­koituksena
.on ryhtyä sellaisiin toir
menpiteisiln,: joiden pyrkimyksenä on
sen surullisen kuuluisan V kastijako-laitoksen
poistaminen mikä on val­linnut;
Intiassa ' kuluneiden vuosisa­tojen-
ja jonka; ulkopuolella on; ollut
vielä valtava "saastainen" paarias-luokka,
jonka; jäseniä sanotaan"kos--
kemattomiksi" ja jotka ovat olleet
vailla kaikkia kaiisalaisolkeuksiar, ja
vapauksia.
Vaikka Intian nykylneiTTperustiis-laki
takaa maan :kaikiUe- asukkaille
— siis koskemattomillekin samat
^oikeudet j a vapaudet, mikäli sellai­nen
yleensä on mahdollista kapitalis­min
vallitessa, ovafvallassäolijain'
pakko ja väkivaltasynnä; vuosituhan-;
sieii perinnäistavat niin syvälle juur­tuneita
varsinkin maaseudulla, jos­sa"
valtava räemmlstö, maan väes­töstä
asuu,-'että perustuslaki on tässä
suhteessa j ä ä n y t lijrvin suuressa''inää-xln.
kublleeksl koska siii)ä'el ble sitä
varten' tarpeellisia;' hampaita." ' SUtä'
johtuukin, e t t ä hallitus on oHut pa-
Icoltettu antamaan ^ lakiehdotuksen;
jossa luvataan.' rangaista dol­l
a r in sakolla tai kuuden' kuukauden
vabkeitdeUa'käikklk nUta, j ö t ^ ' edel--
määräyksiä Lakiehdotuksessa mää­ritellään,
erikoisesti;; rikokseksi; mm.
pääsyn , ehkäiseminen koskematto­milta
myymälöihin,' hotelleihin,! kirk­koihin,
huvipaikkoihin, hautausmailr
le, yleisille kaivoille, kylpylöihin,
jcenrantapaLkoille jne.
.., Taantumuksellisten : voimat ovat
varsinkin maaseudulla yrittäneet; kai­k
i n ;mahdclllsin; keinoin; terrorisoida
koskemattomia;' pitääkseen heidät: a i ­soissa,
SO. entisessä sorretussa ase­massaan.
Niinpä esimerkiksi heiltä
on yritetty jkieltää hyvän voin • syö­minen,
koristeiden; pitäminen nais­ten
Vaatetuksessa jne. K u n eräs
koskemälon; rohkeni'asettua;: ehdok­kaaksi
kylän valtuuston vaaleihin
nan. järjestivät kartanoherrat lynk­kaus'joukon
häntä vastaan." - ^
EUä lukija/ollsi perusteellisemmin
selvillä; tästä kasti jakolaitoksesta,
lieriee';sy'yfä kertoa - asiasta, hiukan
perusteellisemmin. ; ' ' '
, Hindut ovat olleet Miskdnnon pe­rustalla-
jaettuina' pääasiassa 'tiel-jään'"
suureen. luistiiii-ellperihölliseen
säätyyn,' jakautuen 'seuraavalla-, ta­valla:'.
•l)/".brahiniinlt,v jotka .käsitti­vät"
papit, ^oppineet,: tojailijat,' tie^
demfehet,hamtiianlehet yms.';' 2)"
sotUaat;,' 3 / kauppiaiden. vUjeiijäin^
ynasl*säaty j a 4) erilaatuisten palve-
Suomen ja Neuvostoluton - kaupan
kehityksen tiellä". Liikepiirien ä ä ­nenkannattaja
Kauppalehti kirjoit­taa,
että Moskovan "neuvottelut ja
sieimasiaUisella pohjalla; tehdyt pää-,
tokset on saatu aikaan valtuuskun­tien
ponnisteluilla ja kununankm
osapuolen hyvällä tahdolla".
"Värtsilä" yhtiön Hietalahden te­lakoilla
(^Helsingissä) laskettiin h i l ­jattain
juhlallisesti vesille Neuvos-
•iDliltt.:>a värien siellä rakennettu
jäänmurtaja. Tilaisuudessa puhui
Suomen hallituksen kutsusta.-sinne
.saapunut Neuvostohiton ulkomaan-käupänministeri
,1. Kabanov. K o s -
keteltuaan uuden pitkäaikaisen kaup-:
pasopimuksen solmimisen- näköaloja,
koska: kahden vuoden kuluttua Suo-;
men ja Neuvcstoliiton visivuotinen
kauppasopimus loppuu, .1. ; Kaganov
sanoi: '
"Neuvostoliiton hallitus on - suos-,
tunut Suomen hallituksen :ehdotuk-;
seen neuvottelujen.; aloittamisesta
tällaisen :. sopimuksen : solmimiseksi.
Minä uskon, e t t ä neuvottelut, jotka
lähiaikoina alkavat tällaisen . sopi- .
muksen solmimisesta, päättyvät
myönteiseen tulolcseen. ; Tämä : sopi­mus-
turvaa kaupan ; edelleen kasvun
maittemme kesken • kummankin puo­len
eduksi j a pitkäksi ajasi, luo otol­liset
ehdot: Suomen teollisuuden pe­rusalojen,
siinä luvussa laivanrakenr
niis- j a metalliteollisuuden:: edelleen
kehittymiiiielle ja turvaa. Suomelle
vankat j a taatut menekkimarkkinat.;
. Nykyisissä .oloissa on taatuilla teol­lisuustuotteiden
; menekkimarkkinoil-la
erikoisen suuri merkitys maan
taaloudelle ja työllisyydelle."
• Kummallekin sopimuspuolelle edul­linen
ja .osapuolten- täydelliselle ta-sararvoisuudelle;
- pohjautuva; Neur
vostoliiton ja Suomen kauppasopimus
lujittaa. Suomen kansallista riippu-matto.
muutta: ja: vapauttaa: sen or-.
juuttavista lamoista j a kehittää maan
taloutta. ~
Neuvostoliiton - j a ; Suomen talou­dellisten
suhteiden kehityksessä on
,vielä eräs hyvin: tärkeä puoli; K a u ­pan
laajentaminen Neuvostoliiton j a
Suomen välillä; osoittaa koko maa­ilmalle,
- ettei yhteiskunnallisrtalou-dellisen
valtiojärjestelmän erilaisuus
ole eikä voi olla esteenä kansainväli­sen
kaupankäynnin kehity tmiselle,
jos osapuolilla; on siihen hyvää tah­toa
ja - jos ne toimivat kummankin
puolen eduksi.
;Sodanjälkeisten; vuosien., kokemus
osoittaa vakuuttavasti; - etta: Neuvos-,
toliiton j a ; Suomen ystävällisten ta­loudellisten
i ja poliittisten suhteiden
lujittaminen vastaa täydellisesti mo-'
lempien maiden kansojen ;'etua sekä
koko maailman rauhan etuja;'. ;•
SITÄ
ITÄTÄ
KUU..%KIX' KEINONSA
Eras p jckupoika o l i saatu k i i n l pa­hanteosta,
jenka johdosta hänen us­kovainen
äitinsä moitti poikaa'Ja ky­syi
lopuksi:
— Miten sinä aiot i d ä s t ä taivaaseen
kuu elat s 11a tavalla?
Poikanen ajatteli muutaman: mi-
; nuutm ajan ja i vastasi sen ;jälkeen,
seui;aavaan tapaan:
:— Minä juoksentelen siellä taivaan
eteisen ovissa edestakaJsin.ja paiske-len
ovia kiinni kunnes joku ;sanoo:
."Herran tähden, tule sisään t a i pysy
ulkona*' j a kun minä kuulen Sen niin
silloin minä menen taivaaseen.
Riistalakirikköumukset
. Port; Arthur, . Ont. ; Riista viran-;-
omaiset ilmoittavat, että marrask. a i ­kana;
annettiin: taalla riistalain rlk-
•comilsten johdosta kaikkiaan; 57 tuor
miota, johtaen 1,070; dollarin sakkoi­hin,
jonka lisäksi .takavarikoitiin - 53
;pyssyä, 2 v e n e t t ä j a ulkolaitamootto-
! ria, ;15 verkkoa, 13. ansaa, 24 ;pyytä
ja suuri määrä muita riistaa.
Joka 7. sai peuran
; Maple, Ont. — Riista viranomaiset
ilmoittavat;:että Huron-järven lähei­sissä
Bruce, Grey, Oxford, Perth ja
;;Waterloa kaunteissa peuranpyynti-aikana
:. toimitetuissa tarkastuksissa
päästiin; sellaiseen tulokseen; ; e t tä
vain Joka; seitsemäs- metsästäjä sai
peuran. 'Kaikkiaan 1,239 metsästäjää
tarkastettiin. He olivat saaneet 191
peuraa, joista ^kolmasosa o l i vasikoita.;
Kaasuturbiini-veturit
diesel­veturien
tilalle
Montreai. -L Täkäläisen McGill-yliopiston
tiedemiehet;ovat ^suoritta
neet ensimmäisen menestyksellisen
kokeilun hiiltä polttavalla kaasutur-;
biiniveturilla,:;minkä väitetään saat­tavan
aikaan vallankumouksen- rau-:
tatieliikenteen • alalla; j a ottavan ny-:.
kyisin '-muotiin tulleiden: dieselvetu­rien
paikan.
;:; Tiedemiehet;:väittävät, e t t ä kolme
vuotta .kestäneiden suunnitelmieni j a
kokeiden-: jälkeen :, kyetään > rakenta­maan
uusia vetureita, jotka toimivat:
halvemmilla kustannuksilla-'kuin ;
koskaan ; ennen raiteilla liikkimeet
laitteet; V Edelleen he väittävät, että
näiden veturien valmi^amlnen, mer-;
kitsee maan lamaannustilaan joutu- -
neen hiilituotannon elvyttämistä, var-.
sinkin koska keksittyä kaasutur-biinikonetta:
voidaan .käyttää muil-.;
lakin aloilla, jossa öljy on;myös ot^
t a n u t h i i l e n -tilan polttoaineena;
: Uuden :kaasuturbiinikoneen - keksi­misen
väitetään .olevan- seurauksena :
s i l t ä i liittovaltion hallituksen pyyn-;'
nöstä,;;että iMcGill-yliopistossa- ryh- :
dyttäisiin; kokeilemaan hiiltä:- käyt- V
tävän ' kaasuturbiinikoneen kehittä­miseksi,*
e t t ä siten saataisUn kysyn­t
ä ä Canadan hiiltä varten.
; Keksijät ovat arvMineet, e t t ä t ä n i ä ';
uusi veturi kykenee vetämään sa­malla
hiilimäärällä matkustaja- tai
taavaravaunuja neljä;:kertaa pitem­män
matkan kuin;, nykyään ja: e t t ä i
polttoainekustannukset ovat ainoas­taan
yhden kolmannen osan diesel- ;•
veturien kustannuksista. Kaiken l i ­säksi
vältetään keksityn koneen ky­kenevän
käyttämään huonompaa
hiiltä 'uin nykyiset veturit.
Pirofessori Donald Louis. Mordell,
joka on johtanut tämän vuoden voi­makoneen
^keksimiseen johtaneita
t ö i t ä , a r v e l e e - tarvittavan • vlelä^ kui­tenkin,
kaksi vuotta ennenkuin kaik­ki
tarpeelliset tiedot j a laitteet voi­daan
yhdistää ;.täydellisen mallin rä-keniftttamista
varten.
Nunnian merkit on
kielletty kouluissa
: Toronto, r^; Maakunnan opetusmi­nisteri
:W. . j . D u n l o p on m ä ä r ä nn
että, Hawke.sbury; Collegiaten opetta­jina
..toiifalvlen nunnain on poistetta-va
- vaatetuksestaan . r i s t i i n n a u l i t un
kuvat ja rukousnauhat toimiessaan
mainitussa: koulussa.: Sen lisäksi oh •
nunnat ohjattu käyttämään: koulussa
ollessaan oikeata nimeä' eikä s i t ä us­konnollista
nimeä, jonka edellä on
titteli sisar.
Määräys perustuu siihen maakun­nan
lakiin, mikä kieltää vissiä us­kontunnustusta
käsittävien merkkien
käyttämisen maakunnan jatkokou-luissa.
mien., joukko, varsinainen .paarias-luokka,
jonne lukumääräksi ; n y k y i r
sessä Intiassa arvioidaan noin 60
miljoonaa.
.;;Koske:nattomat ^kiellettiin -:'-kulker
masta -'teillä, ottamasta vettä yleisis­tä
kaivoista j a menemästä temppe­leihin
jne,; V e t t ä • he • eivät läsnäolol­laan
saastuttaisi näitä paikkoja.
Elsimerkkinä mainittakoon, että
kun eräs rjpukko koskemattomia ö li
kerran ;; tunkeutunut •, brahmiinien
temppeliin (josta kerrottiinymm;. Va­paudessakin).;
j a ; olivat, siten: "saas­tuttaneet"
temppelin, olivat papit
pikaisesti : toimittaneet.:: temppelissä
psrusteellisen; puhdistuksen oikein
kaasujen ja tullkiven avulla.
viToisenasivuseikkana on myös syy­tä
todeta, että monet brahmiinit,
kirjanoppineita kun; kerran ovat;;ol-leet
ja ovat yhä edelleenkin "puh-,
taita ate.steja" kuten •Winston's E n ­cyclopedia
vuodelta 1919 totfeaa. S i l ­t
ä huolimatta ovat monet heistä-ol-leet
tämän kastljakolaitoksenpuolusi
tajia, vaikka koko homma penistim
suurelta osalta uskontoon. /
Koskemaf^tomien stioritettavana o-vat
olleet kalkkein raskaimmat, 11-
. kaisinimat'; ja:; huonoimmin palkatut
työt, kuten 'esimerkiksi käymäläto,
teiden yms. puhdistaminen.^ *
: Edellä m a i n i t t i i n ' n e l j ä pääaiiallis-ta
kastia; mutta'todellisuud^sä^
on' valtavat • m ä ä r ä t ' sillä^eslmerklksi
brabmiuiien keskuildessa 'dn''useita
satoja alakasteja.;joiden, jäsenet e l -
v ä t ' saa ^esimerkiksi "»Imla,'avioliito
toa muihin kasteihin Iniuluvien kans-i^
sa., eilcä''myeskätUi/syödä muiden 1
I c e i t t ä m ä ä r u o k a i " jne.» ' , f>
m0m
m:m jne .
Xuhannet .kUometrl
tcisiitaan jVolgalla olev
liiion kaupungin Sta
Englän.Tin- Coventryn.
tunnettua, toisen m
vuosina joutui .kovasti k
'erilaisten ilmavoimien
sista. Pitka matka ei k
Ta na.ia kaupunkeja luj
lavyyden siteitä, jdtl
Britannian ja Neuvoste
jen • yhteistoiminnanan
na. i
Coventryn väestö su
rella mielenkiinnolla :isi
grad ;:tänäan"-nimisee]
näyttelyyn, jonka Sts
Goveritryn- yhteyksien
huolehtiva • komitea , el
laijcsti. Näyttelyn a;
cii-maan Krasvell puh
hiijen: •; ;toistumisen;•;;ss
desta^ ja: korosti, että 1
jä; ,Englannin, kansoje
.niärry scsen; •ja-.ystävallis;
Itij ittamlnen tulee: palvi
tysta ja rauhaa.
Coventryn. j a Stalingr
cn selvä osoitus molen
kansojen pyrkimyksestä
ja yhteistyöhön. Täs
luorittaa e r i t t ä in hedeli
rin muuttun,eet taloudelliset olosuh­teet
ovat viime aikoina kuitenkin
johtaneet (Siihen, että paljon brah-miineja
: on,; sortimut sellaisille elin-keinoaloille
jotka eivät uskonnollisten
säädöstenmukäan sopisiheiUe. Päln^;
vastaistakin- kehitystä on s tapahtunut:
s J l ä lukuisat koskemattomat ovat
edistyneet varsin pitkälle opin tiellä
jne. ja ovat päässeet huomattaviin
asemiin julkisessa elämässä.
Kaikki nämä seikat johtivat siihen,
e t t ä Intian uudessa perustuslaissa
mikä tuli voimaan vuonna 1950, j u ­listettiin
kalkki maan asukkaat: tasa-arvoisiksi
toistensa kanssa. Se mer­kitsi
lopullista iskua • kastijakolai-tokselle
j a uudenlaista kastijäköä m i - ' i ;
k ä ' p e r u s t u u rahaan ja sen turvin
saavutettuun yhteiskunnalliseen ase­maan.
Mutta kaikesta huolimatta taantu­muksen
voimat yrittivät monin eri
-kehioin j a varsinkin maaseudulla p i - , "
tää yllä entistä' kastljakoa koska se
oli' heidän ^etujeiisa/mukaista. On
varmaa,,- e t t ä tämä . taistelu ' tulee
vielä jatkumaan monien vuosien ajat
Ja s i l t ä k i n / h i i o l i m a t t a , ' e t k vanhojen , S
tapojen 'iraudättajia' uhataan raiskail-ia'sakbUla
^Jä^ vanlce^
ta suunn/piirtein^pijjiuen , voidaan
kuitenkin " t o d e t a , ' ' e t t ä ' t ä i ^ ' ^
tumuksellisen laltolBen ' ajat* ovat"
.p^ttyiiMt^/iTpivoip^^ seii ^ tuovan- '
mukaiiaah j t a l s t e l u i i a l u ä / k o s k e i r i ä t - ' '
Si-vumennen; sanoen .voidaan, tstu^ •
yhteydessä !tcäeta;^rettä" s b r i t t l l ä f a e n '-
i | o p e r | a t o t ^ ^
xnipÄn^ t ä i n ä n IbatilaJtoksm dioista- ^ ' i
mise^^i, niiden;'250 ?vuodrä'VaJkaiiai^^
MUISTOl
. Neljä:vuotta t.k.:7'
on JO kulunut;siitä
kun kuolon kylmä
vei rakkaan puolist
ja lastemme helläi
KaihomieUnsiia. a
kaipaamme,
Vaimosi Hannah,'ä
Nyt lausun kauniii
illasta jonka yllättäen
syntymäpäiväni Johd(
titte; käyntinne muist
Kiitos Almalle, Vilr
: sekä mrs. Inbergille j
Kiitos myös niille, j
i l l an iloissa mukana.
Tel
374 Hudson Street
ARTHUR
(MEMBER C
tarjoaa Teille parha
paa koskevissa asioi
Halutess:
• tai
PERI
Konttori: 38
Pnhelin MC
«
MIKi
Vatsa-, sa
olla vaars
-Särkyä j a 1
'' vasemmaU
kua Ja kv
ruokahaliu
: toimintaa.
STOMACI
kavilta sai:
^pullollinen
:; pullollinen
LUSCOE
559 BATHCBST; STB
CSJ:N OS
C S J : D Wanaptn osa
siKokoukset pidet
kuukauden viimei
taina klo 1 fp. osi
Sihteerin < osoite: 'V7anup,pnt.' /
CSJ:n.l1nimiiisin :<»
eikckoukset pidet
; kuukauden^''ensini]
nuntaina kellto 7 il
CSJ:n Toronton'' o
nainen kuttkausikc
Joka kuukauden /
tiistahia„keUo,8
huonefetollÄ^Don-l
;;v-^ tiij.as-g^jaf;:;";^
CSJ:n Beafstiii-o«u
kokouks^tpideiaan
kauden toisena su
CSJ:ii Sndbniyn «iai
pidetään jokaiseni
slmmftlsena 'stmni
heenjohtaja Eino
teeri I r j a Koivula,
8udbuxy« Ontario.