Vapaus, December 7, 1965

              Sivu 2' Tiistain®, jouluk. 7 p. — Tuesday, Dee. 7, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6t 1917
EDITOR: W . EKLUND . MANAOERi E . SUKSI
TELEPHONE: O F F I C E AND EDITORIAL 674-4264
PubUshed thrloa we^ily: Tuesdays, Thursdays a i ^ Saturd^ys by Ve^aqs
Pttbllsliilng Co. LlnUt^, 100-102 Igl* iBt. West. 3udbwyi Ontario, Canada,
Mailing Addieas: Box 69
Advertislng rates upon appllcation, translatlon free of charge.
Authorized -as seoond claas maU by the Post Gffioe Department, Ottawai
and 9or t^&ymejat of po^tage l<i oa^b.
CANI\D!<IN:UNGUAGE|PRES
V TII*AUSBIKNAT:
Canadassa: l vk. J9.C0. 9 »*i 14.78 USA.ssa 1 vk. $10.00.6 kk. $5J15
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vki 10.60, 6 kk. 6.75
Aikovat kajentaa yhä sotaa
Vierailtuaan pari Vuorokautta Etelä-Vietnamissa, kan­sainvälisenä
"pahana lintuna" tunnettu Yhdysvaltain puo­lustusministeri
Robert McNamara sanoi viikko sitten, että
Yhdysvaltain edessä on Vietnamissa"pitkäaikainen taistelu",
ja että Yhdysvallat tulee edelleen laajentamaan sotatoimiaan
lähettämällä Vietnamiin entistä enemmän sotilaita ja sotilas-välineitä.
McNamaran puheet sotatoimien edelleen laajentamisesta
eivät liioin ole pelkkää kuumaa ilmaa, sillä pian hänen ko­tiutumisensa
jälkeen Yhdysvallat lähetti ensinmiäisen atomi­käyttöisen
sotalaivansa, lentokoneiden emälaivan Enterprisen
Vietnamin rannikolle^ mistä sen suuret F-84 pommituskoneet
suorittivat jo torstaina pommituksia vietnamilaisia vastaan.
Mr. McNamaran lausunnon perusteella ovat huomioitsi­jat
vetäneet sellaisia johtopäätöksiä, että tämän vuoden lop­puun
mennessä Vietnamissa olevien amerikkalaisten asevoi­mien
miesvahvuus nousee 200,G00:een — nyt heitä on siellä
arviolta 165,000•—• ja ensi vuonna 300,000:een mieheen.
Täten jatkuu Vietnamin sodan laajentaminen mistä yh­dysvaltalaisten
aloitteesta on otettu käytäntöön uusi "eska-laatio"
määritelmä.
JÄRJETTÖMIÄ SELITYKSIÄ
Oikeuttaakseen maailman yleisen mielipiteen edessä
suunnitelmat Vietnamin sodan edelleen laajentamiseksi, mr.
McNamara väitti, että Pohjois-Vietnam on laajentanut se­kaantumistaan
Etelä-Vietnamin asioihin ja niinmuodoin
Washingtonilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin lähettää
lisää sotavoimia sinne.
Vaikka olettaisimme, että mr. McNamara puhui totta
siitä, jotta vietnamilaiset ovat laajentaneet "sekaantumista"
oman maansa asioihin (?), niin tämä selitys herättää toisen
vastausta vailla olevan kysymyksen: Missä päätetään Yhdys­valtain
sotaohjelmista — Hanoissa, PohjöiSrVietnamin pää­kaupungissa
vai Washingtonissa, Yhdysvaltain pääkaupun­gissa?
Jos maailman suurimpana sotilasvaltana itseään pi­tävän
Yhdj-svaltain täytyy tanssia Hanoissa tehtyjen pää­tösten
mukaisesti, niin silloin on jotakin radikaalisesti vää­rin.
Selvää tietenkin on, että Washington ei tanssi Hanoin
pillien mukaan ja niinmuodoin ei voida tulla muuhun kuin
siihen lopputulokseen, että mr. McNamaran "perustelut"
ovat kaikkea perää: ja pohjaa vailla.
Ja mitä. enemmän ajatellaan niitä meriselityksiä, mitä
on Washingtonista Vietnamin sodan johdostaannettu yleen­sä,
sitä ilmeisemmäksi tulee, että "suuri valhe" on siellä nyt
valttia.
Kymmenkunta vuotta sitten meille kerrottiin, että Yh­dysvalloilla
on Etelä-Vietnamissa ainoastaan pieni määrä
"neuvonantajia". Nyt tästä "pienestä" 70Ö-henkisestä neu.
vonantajaryhmästä on näiden vuosien aikana vähitellen ke­hitetty
165,000miestä käsittävä hyökkäysarmeija.
Ensin niistä "neuvonantajista" tuli Etelä-Vietnamin dik­taattorien
"avustajia", jotka olivat lentäjinä Etelä-Vietnamin
sotilaslentokoneissa, mutta eivät niin meille sanottiin —
koskeneetkaan ampuma-aseisiin. Seuraavana askeleena oli
tiedoitus, että yhdysvaltalaiset sotilaat tulevat "puolustau­tumaan"
ja antamaan "vastaiskuja" jos ja kun heitä vastaan
hyökätään. Sitten yhdysvaltalaiset rupesivat järjestämään
"syvävartiointia", pitääkseen Vietkongin voimat pois tuki­asemiltaan.
Lopuksi annettiin — virallista sotaa julistamatta,
se pantakoon merkille — Yhdysvaltain sotilaille määräys to­taaliseen
sodankäyntiin vietnamilaisia vapaustaistelijoita
vastaan sekä Pohjois-Vietnamin kylien ja liikennelaitoksen
tuhoamiseen ilmasta.
Toisin sanoen, Washington sekaantui ensin laittomasti
kansainvälisiä sopimuksia eli lakeja rikkoen Etelä-Vietnamin
sisäisiin asioihin ja on siitä lähtien suuren valheen turvin
jatkuvasti laajentanut hkaista sotaansa Vietnamin kansaa
vastaan.
ENTÄ "TULOKSET"?
Silloin kun Yhdysvaltain presidentti Johnson antoi mää­räyksen
Pohjois-Vietnamin ilmapommituksen aloittamiseen,
meille sanottiin, että siten menetellen Vietkong tulee saa­maan
vähemmän sotatarvikkeita ja apujoukkoja Pohjois-
Vietnamista ja että sotatoimien laajentaminen eli Pohjois-
Vietnamin pommituksen aloittaminen tähtää todellisuudessa
sodan lyhentämiseen, koska se "pakottaa" Pohjois-Vietnamin
antautumaan neuvotteluihin.
Tämä oli noin kynunenen kuukautta sitten. Mutta mr.
McNaniara, jonka "neuvojen" ja suositusten perusteella Poh­jois-
Vietnamin pommitus aloitettiin, sanoi nyt meille, että
Pohjois-Vietnamista on tullut "kolmeTcertaa-entistä suurem­pi
määrä apujoukkoja" Vietkongille. Tämän perusteella on
muka Washingtonin lähetettävä lisää sotavoimia Etelä-Viet­namiin
ja ryhdyttävä pommittamaan myös Hanoin kaupun­kia,
pauhaavat nyt Yhdysvaltain kaikkein sotaisimmat poli-
Kekkonen ehdotti Norjan
uusia turvallisuusjärjestelyjä
;anssa
(Jatjtoff)'"-
JErityisen tSrKeää Suomen kannal­ta
on, että sopimukseen el sisälly
mitään automaattisesti toimivaa me­kanismia,
niin kuin esim. NATOssa
ja Varsovan liitossa. Neuvostialiiton
mahdollisen avunannon kytkee so-
{i|imus tarpfeesfeen, jonka Vaatimasta
avusta sopimuspuolet keskenään so­pivat.
Toisen artiklan edellyttämien
neuvottelujen lähtökohtana on, että
molemmat osapuolet toteavat hyök­käysuhkan
olemassaolon.
Varsinaisesta sotilasliitosta yya-sopimtls'
eroaa siis siinä, että soti­laallinen
yhteistoiminta rajoittuu
Suomen alueeseen, on toissijainen
eikä synny automaattisesti. Kuinka
suuri ero todellisen sotilassopimuk­sen
ja yya-söpimuksen välillä on,
voidaan havainnollisesti osoittaa sil­lä,
että myös Euroopan NATO-maat
olivat'vähällä joutua ilman omaa
myötävaikutustaan sotilaalliseen
konfliktiin Kuuban kriisin aikana,
vaikka tapahtumien polttopiste oli
Atlannin toisella puolella. Suomen
osalta vastaavanlaista tilannetta ei
yya-sopimuksen nojalla voisi syntyä.^
Ne erikoispiirteet, jotka erottavat
yya-sopimuksen varsinaisesta sotilas
liittosopimuksesta, korostuvat eri­tyisesti
sen nojalla että sopimuksen
johdannossa tunnustetaan Suomelle
oikeus pysyä suurvaltojen välisten
eturistiriitojen ulkopuolella. Tähän
perustuen me puhumme Suomen
puolueettomuuspolitiikasta ja nou­datamme
puoluirettomuuspolitiikkaa
Sille on saatu hyväksyminen ja tun­nustus
maailman johtavien valtojen
taholta.
EräSilä näkyvänä osoituksena
puorueettomuspolitikkaamme ja it­senäisiä'
puolustusjär jestelyjämme
kohtaan tunnetusta luottamuksesta
on Pariisin rauhansopimuksen kaik­kien
allekirjoittajavaltioiden, niin
itäisten kuin läntisten, suostuminen
esityksemme mukaiseen ohjusartik-lan
tulkintaan. Tämän ansio.sta meil­lä
on nyt mahdollisuus hankkia puo­lustuksellisia
ohjuSaseita ja näin on
myös käytännö.ssä tapahtunut.
Kun tarkastellaan yya-sopimuksen
sotilaallisia artikloja, voidaan tehdä
.se johtopäätös, että ne ovat luon­teeltaan
yksinomaan puolustukselli­sia.
Sopimuksen perimmäinen tar­koitus
on rauhan .säilyttäminen ja
.sen vaihtoehdon välttäminen, joka
aiheuttaisi s o p i m u s mekanismin
käyfitiinpanon .sopimuksen edellyt­tämällä
tavalla. Suomen edun mu­kaista
siis on, että voitaisiin estää
sellaisen tilanteen syntyminen, jon­ka
jälkeen yyasopimusta olisi pak­ko
toteuttaa käytännö.ssä. Jos har­kitut
toimenpiteet meidän puolel­tamme
voivat edistää tällaiiieh mah­dollisuuden
torjumista, on niihin
ryhdyttävä. Tähän näkökohtaan pe­rustui
.se lau.suntoni viime helmi­kuussa
jossa arvostelin monenkeis-keisten
ydinasevoimien (MLF) pe-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Salini LUjegvist, Mattawa, Ont.
täyttää maanantaina, joulukuun 13
pnä 70 vuotta.
Arvi Lahti, Sudbury, Ont. täyttää
perjantaina* joulukuun 10 pnä 71
vuotta.
Taimi Rajala, Gobalt, Ont. täyttää
maanantaina, joulukuun 13 pnä 65
vuotta.
Jenny Kangas, Sault tSe. Marie,
Ont. täyttää torstaina, joulukuun 9
pnä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoiovtuksiin.
rustamlsta NATOn yhteyteen. Puo­lueettomuus
ei ole itseisarvo, vaan
se on ifuomen pioUtiikan keino maan
itsenäisyyden, rauhan, kansallisten
elinetujen ja kansainvälisten hyvien
suhteiden säilyttämiseksi.
Turvallisuutemme lujittamista on
edistänyt -sotilaspoliittisen asemam­me
helpottuminen viime aikaisen^
kansainvälisen tilanteen kehityksen
valossa. Pohjolan alue ei enää ;pit-
,kään.aikaan ole näytellyt tärkeätä
osaa kansainvälisissä kiistakysy­myksissä.
Kuten jo aikaisemmin mai
nitsTn, on ydinasehyökkäyksen koh­teeksi
joutumisen vaara suurempi
sotilasliittoihin kuuluvilla mailla
kuin niihin kuulumattomilla puolu­eettomilla
valtioilla. Tähän on vielä
lisättävä että yleensäkin voidaan
Tsuursodan todennäköisyyden arvioi­da
vähentyneen tapahtuneen aseke-
'hityksen johdosta. Mahdollisen suur
soilan aiheuttamien tuhojen suunna­ton
kasvu on puolestaan pienentänyt
myös rajoitettujen sotien todennä­köisyyttä
Euroopan alueella, koska
tiämä saattaisivat helposti laajeta
suurvaltojen väliseksi voimienmitte-lyk^
i.
Tätä kuvaa täydentävät vielä eräät
hyökkäysmenetelmien teknilliseen
kehityliseen liittyvät seikat, joiden
johdosta oman maamme ja koko
Pohjolan alueen strateginen merki­tys
on suurvaltojen kannalta pienen­tynyt.
Hyökkäystoiminta, joka aikai­semmin
edellytti maasotajoukkojen,
laivastojen ja lentokoneiden käyt­töä,
voidaan nykyisin aloittaa esi­merkiksi
puolueettomien maiden y l i
lentävillä kar^i-ohjuil illa. Vastaa­vasti
myös puolustustoimenpiteet
voidaan suorittaa keskitetysti hyök-käyskohteiden
välittömästä ympäris­töstä.,
Va.stapuolcn toimenpiteiden
tarkkailu ei liioin vaadi puolueetto­man
maan koskemattomuuden louk-kau.
sfa. Tällainen toiminta voidaan
jo suoritta! mm. avaruudessa lentä­vien
salelliT^lien avulla. Puolus-luk.
selli.sen esimaaslon arvo on tä­ten
olennaisesti vähentynyt. Yksit­täisillä
tukikohdilla tai alueellisilla
ky.symyksillä rajoitetuissa puittei.ssa
ei enää ole samaa merkitystä kuin
aikijisemmin. Osoituksena tapahtu­neista
muulokiJista ja .samalla Suo­men
ja Neuvostoliiton välisten suh­teiden
suotuisasta kehityksestä o li
Porkkalan alueen palauttaminen
k y m m e u L M i vuotta .sitten.
Vaikka Suomen asema onkin näin
sotilaspoliittisesti katsoen helpottu­nut,
ei tämä merkitse sitä, että mei­dän
tulisi olla tyytyväisiä vallitse­vaan
tilanteeseen. .Jokaiselle valtiol­le
on ominaisia herkeämätön pyrki­mys
vahvistiia ulkopoliittista ase-maansa.
Se ei koskaan, parhaimpina-kaan
aikoina, ole liian hyvä eikä
tarpeeksikaan h y v ä . Sen vuoksi on
•syytä jatkuvasti tutkia, mitä ehdo-
Affitä muut itahovat
Mansfield rauhan asioissa Saigonissa?
Saigon. — Tiukka salaisuus ver­hoaa
amerikkalaisen senaattorin
Mike MansfleUin Saigonissa käy­mien
neuvottelujen yksityiskoh­tia.
Senasjlin demokraattien johta­ja
saapui kaksipSh^selle vierai­lulle
Vietnamiin torstaina.
Amerikkalaiset 49hteetmyötiiii-vät
kuitenkin, että hänen matkan­sa
päiitarkoitnksena on tutkia
mahdollisuuksia rauhanneuvotte­lujen
aloittamiseksi Pohjois-Viet­namin
kanssa.
aseita tai ainakin uhattaisiin niillä.
Sen vuoksi on jokaisen valtion vel­vollisuus
jo omankin turvallisuuten­sa
edistämiseksi tuk6a Yhdistynei­den
Kansakuntien pyrkimyksiä ydin
aseiden leviämisen ehkäisemiseksi
ja myös omalta osaltaan tehdä posi­tiivia
ehdotuksia tässä tarkoitukses­sa.
Senaattori Robert Kennedy esitti
13. 18. 196.5 US An senaatissa pitä­mässään
3uurta huomiota herättä­neessä
puheessa kuusi kohtaa toi­menpiteiksi
ydinaseiden leviämisen
estämiseksi. Toisena kohtana hänel­lä
oli ydinaseettomien vyöhykkeiden
luominen. ' ;
Tämän vuoksi on vielä kerran
aiheita palata ehdotukseeni Pohjo­lan
ydinaseettomasta vyöhykkees­tä
ja toivon, että se voisi toteutua
.eräänä askeleena kansainvälisen
turvallisuuden rakentamisen ~ja
.ydinasesodan vaaran vähentämi­sen
tiellä.
Tässä yhteydessä on syytä myös
tutkia, mitä mahdollisia uusi^ sopi­musjärjestelyjä
voitaisiin esittää
Suomen turvallisuuden edistämisek­si.
Meidän etujemme mukaista olisi,
,että mahdollisen suurvaltojen väli­sen
seikkauk.sen heijastusvaikutuk­set
eivät uhkaisi turvallisuuttamme.
Siinä tarkoituksessa Suomi on val­mis
harkitsemaan sellaisia sopimus­järjestelyjä
Norjan kanssa, jotka
rauhoittaisivat Suomen ja Norjan
välisen raja-alueen mahdollisilta so­tatoimilta
myös suurvaltojen välisen
selkkauksen varalta.
Hahmottelemani sopimus olisi se^
kä Norjan että Suomen etujen mu­kainen,
koska se lieventäisi sotilaal­l
i s t a jännity.stilaa kansainvälisten
kriisien aikana Pohjois-Kalotin alu­eella
ja helpottaisi niin Norjan kuin
.Suomen mahdollisuuksia turvata
alueellinen koskemattomuutensa aja
tellavissa. olevi-ssa suurvaltain väli­sissä
konfliktei.ssa. Tällainen sopi­mus
liittyi.si eräänä renkana siihen
hyvään yhteistyöhön, joka Pohjolan
maiden välillä vallitsee.ja toteut­taisi
tällä sektorilla Tukholman pu­heessani
esittämääni linjaa.
Pohties.sani Suomen asemaa mah-dolli.
sen .sodan sytyttyä Euroopassa, sipuolisesti sotilaallinen leima yh-on
huoleni ymmärrettävästi kohdis-jdessä kansallissosialismin maassam-tuiuit
juu;i s i i h e n ainoaan maara- me .saaman kannatuksen kanssa oli­jaamme,
j o n k a välittömä.ssä tuntu- vat ne kotimai.set tekijät, jotka eni-massa
NATOn ja Varsovan liiton i ien olfvat ehkäisemässä maan poliit-v
a l t i o K l e n r a j a t kohtaavat toisensa, jliscn johdon puolueettomuspyrki-
Kun viime helmikuussa Moskovassa i my.sten onnistumista. Puolueetto-pitämä.
ssäni puheessa esitin realisti- muuspolitiikka vaatii tietenkin soti-
J»tipAJATUS
"Minä sanoisin, että «nommistö amerikkalaisista tukee vankasti
hallituksen ohjfelmaa^^retnamlin iiHhderi*V sanoi Chicago Tribune-lehden
kustantaja J. Howard («sallistuess^aif-Amerikan sanomalehtien kustantaa
jien yhdistyksen johtokunnan kokoukseen Torontossa — V ) . "Olisiko
meidän alunperin pitänyt mennä Vietnamiin, se on eri asia; mutta nyt
ei ole miiuta vaihtoehtoa kuin olla siellä kunnes saavutetaan kunniallinen
rauha. Toivon meidän.selviytyvän tästä sodasta paremmin kuin selviy-dyimine
Koreasta . . . Tästä sodasta ei ole lauluja kirjoitettu ja hallitus
on tehnyt täysin tiettäväksi, että se ei pääty pian." — Globe and Mailin
uutistieto jouluk. 3 pnä.
kysymys, joka on omiaan ylläpitä­mään
jännitystilaa Itämeren ' alu­e
e l l a . .•
Sen sijaan on valitettavasti näh­tävissä
tekijöitä, jotka meillekin
vakavalla tavalla saattavat lisätä
selkkauksen vaaraa Itämeren pii­rissä.
Ydinaseiden hallinnan laa­jentaminen,
tapahtuipa se missä
muodossa tai millä alueella tahan
sa, muodostaa uhan maailmanrau­halle.
Edellytyksenä Itämeren
alueen tilanteen kevenemiselle on
pidettävä sitä, ettei jaetun Sak­san
kumpikaan puoli saa hallin­taansa
ydinaseita, joita voitaisiin
käyttää yrityksissä ratkaista Sak­san
kysymys väkivaltaisin keinoin.
Tähän luentosarjaan kuuluvassa
pohjoismaista puolueettomuuslinjaa
käsitelleessä esitelmässään on tri
K. Killinen todennut, että 1930-lu-vun
puolueettomusulinjallemme an­nettiin
korostetusti sotilaallinen sä­vy,
jonka vuoksi se saattoi herättää
epäilyksiä. Väittäisin, että «tämä yk-
MansCielä ja hänen seurassaan
matkustavat neljä muuta senaat­toria
ovat jo vierailleet monissa
muissa pääkaupungeissa. Mans­field
matkustaa tiettävästi presi­dentti
Johnsonin henkilökohtaise­na
edustajana.
—-Senaattori on tullut tänne
kuuntelemaan, esittämään kysy­myksiä
ja jälleen kuuntelemaan,
sanoivat lähteet.
Senaattori Mansfield ei ole rau-hanneuvottclumatkalla
tähdensivät
lähteet. Samalla kuitenkin lisättiin,
että-"rauha .on hänen jatkuvana ai­heenaan".
Perjantaina Mansfield neuvotteli
Etelä-Vietnamin johtajien kanssa.
Isäntämgan edustajia johtivat hal­litsevan
sotilasneuvoston puheen­johtaja
kenraali Ngujen Van Thieu
ja pääministeri NgujenCao Ky.
.seen arviointiin perustuvan, kieltä­mättä
vähemmän valoisan käsityk-
.soni siitä, että emme voi säilyttää
puolueettomuuttamme, jos .suursota
laallista puolustuskykyä, mutta pää­vastuu
meidän sodanjälkeisestä puo­lueettomuuspolitiikastamme
on ol­lut
ja tulee olemaan ulkopoliitikan
puhkeaa Euioopa.ssa, oli lähinnä | o.salla. .Jos meidän onnistuisi tur-iniolessäni
juuri Lapin vaaranalai­nen
asema. Jos Norjan j a Suomen
välisin .sopimuksin tämä uhka pois­tuisi,
olisi pe.ssiinismin suurin syy
tuksia Suomi omalta osaltaan voisi I väistynyt. Suomen maarajat olisivat
tässä miele.ssä tehdä. Lähtökohtana sen jälkeen niin hyvin suojatut
tällöin on SO tosiasia, että Suomi ei kuiu ne sopimuksilla voidaan turva-omasta
tahdostaan eikä sopimusten
velvoittamana hyökkää minkään
maan kimppuun eikä .salli minkään
muunkaan valtion tehdä tätä Suo­men
alueen kautta.
Ydinaseiden leviäminen on aikam­me
vakavin kansainvälisen politii­kan
ongelma. Tällä hetkellä on Vii­dellä
valtiolla ydinaseita, mutta yhä
u.seammalla alkaa olla tekniset ja
taloudelliset mohdollisuudel niiden
nankkimiseksi. Kun eri tahoilla
maailmaa on vielä monia ratkaise­mattomia
poliittisia kiistakysymyk­siä,
saattaa ydinaseiden leviäminen
lisätä vaaraa, että näiden kiistojen
selvittämiseen käytettäisiin ydin­tä.
Neuvostoliiton kanssa Suomella
olisi sopimus ystävyydestä, yhteis­työstä
ja avunannosta ja Norjan
kanssa rauhan turvaamisesta Norjan
ja Suomen välisen rajan kummalla­kin
puolella. Huotsin osalta taas
maan perinteellinen tunnustettu s i ­toutumattomuus
riittäisi turvaa­maan
rauhan länsirajallamme.
Jäljelle jäisi tällöin enää kysymys
jännityRseh lieventämisestä Suomen
merirajoilla. Tältä osin ei ainakaan
tällä hetkellä ole näköpiiirssä sei-lai.
sta sopimusmenettelyä, joka toisi
Suomelle vastaavaa helpotusta Itä­meren
suunnalla. Valkeutena on en­nen
muuta ratkaisematon Saksan
vallisuuspoliittisin sopimuksin luoda
takeita rauhan edellytysten vahvis­tumiselle
niillä maantieteellisillä
sektoreilla. Lapissa ja Itämerellä,
jotka välittömästi liittyvät NATOn
ja Varsovan liiton voimien kohtaä"-
misalueisiin, tuntuisi loogiselta, että
se vaikuttaisi myös puolustuslaitok­semme
merkitykseen puolueetto­muuspolitiikassamme.
Mikäli ne näköalat, jotka avautu­vat
sotatekniikan kehittymisen yh­teydessä,
todella merkitsevät muu­tosta
valtioiden turvallisuuspolitii­kassa
— kuten voisi olettaa — on
Suomi omalta osaltaan valmis ak­tiivisesti
myötävaikuttamaan kaik­kiin
ratkaisuihin, jotka edistävät
jännityksen lieventämistä ja sodan­uhan
vähentämistä. Tässä mielessä
puolueettomuuspolitiikkamme on
oleva aktiivista, sillä passiivisuus
rauhankysymyksessä saattaa merki­tä
antautumista sodalle.
E i POMMITUKSIA,
VAATII NY TIMES
New Y o i k . — N e w York Times '
vaati jälleen perjantaina Yhdysr
valtoja lopettamaan Pohjois-Viet­namin
pommituksen. Pääkirjoi­tuksessaan
lehti kehotti Yhdysval­tain
ilmavoimia lopettamaan pom­mitukset
pitemmäksi ajaksi kuin -
viideksi vuorokaudeksi, jotta rau­hanneuvotteluille
saataisiin mah­dollisuus.
Sodan laajentaminen on epäon­nistunut.
Edelleen laajentaminen
epäonnistuu hyvin suurella toden­näköisyydellä
j a aiheutta hyvin
vakavia j a laaioja vaaroja", kir­joitti
New York Times.
NE:n uusi rakettikoe-sarja
Tyynellä
valtamerellä
M o s k o v a .— Ulkoavaruuden tut­kimus-
ja valloilRssuunniteiman
mukaisesti on Neuvostoliitossa jäl­leen
suoriteltu kantorakettien lau­kaisuja
Tyynen valtameren vesialu­eelle.
Rakettien kaikki laitteet ovat toi­mineet
normaalisti, niiden lennossa
ei ole ollut mitään tavallisuudesta
poikkeavaa j a viimeisen edellisten
vaiheiden pienoismallit osuivat las­kettuun
putoamiiskohteeseen erit­täin
täsmällisesti.
Sen johdosta, että ulkoavaruuden
tieteellistä tutkimusohjelmaa aior
laan laajentaa, laukaistaan Neuvos­toliitossa
kuluvan vuoden marras­kuun
25. päivänä ja joulukuun .25.
päivän välisenä ajanjaksona kanto­raketteja
Tyynen valtameren keski­osaan.
Turvallisuuden takaamiseksi Neu­vostoliiton
hallitus pyytää muiden
Tyynen valtameren meri- ja ilma­teitä
käyttävien maiden hallituksia
antamaan ohjeet, jotteivät alukset
ja lentokoneet poikkeaisi vaaralli­selle
vesialueelle ja ilmatilaan
PÄIVÄN PAKINA
valtain sotilaallinen tilanne ei ole
enää huononemassa Vietnamissa, se­littää
mr. McNamara. Mutta hänkään
ei puhu enää mitään "voiton mah-dollisuudesita",
vaan siitä, että "sota
jatkuu kauan aikaa".
Ilmeistä onkin, että vain sellaiset
sotahaukat kuin Richard Nixon, ken­raali
Curtis Lemay, Barry Goldwater
ja kumppanit, jotka ovat valmiina
heittämään koko ihmiskunnan olemas­saolon
atoiihisodan armoille, uneksu
vat enää Vietnamissa muka saavu­tettavasta
"voitosta". Yhä useammat
amerikkalaiset sanavat nyt toivovan­sa,
ettei . Yhdysvallat kärsisi Viet­namissa
sen pahempaa arvovaltako-lausta,
mikä tuli sen osaksi Koreap
sodan häviöistä. Poliittisessa mielessä
Yhdysvallat on jo hävinnyt tämän so­dan
auttamattomasti. Mikään mahti
tiikantekijät. Siitä ponmiituksesta ei siis ollut mitään hvö- »aa muutetuksi sitä tosiasiaa, että
tyä!
Yhdysvaltalaispiirien omaksumana käsityksenä on, että
pärjätäkseen "tasaväkisenä" sissien kanssa, heillä täytyy olla
vähintäin 8—1 miehen ylivoima sisseihin verrattuna. Toisin
sanoen, jos Vietkong-sissit saavat mobilisoiduksi riveihinsä
10,000 miestä entisten lisäksi, Yhdysvaltain täytyy lähettää
sirme sen vastapainoksi lähes 100,000 miestä.
Tämä sellaisenaan osoittaa kuinka mieletön on mr. Mc­Namaran
edustama sodan eskalaatio-ohjelma.
Palattuaan vimeisim^nältä Saigonin matkalta Yhdysval­tain
puolustussihteeri McNamara sanoi, että ''Yhdysvallat
"ei ole enää häviämässä tätä sotaa". Toisin s^moen^ Yhdys,
Yhdysvallat joutuu maailman yleisen
mielipiteen edessä kantamaan vas­tuun
Vietnamin sodan aiheuttamj^ta
suunnattoman suurista inhimillisistä
kärsimyksistä ja omaisuusmenetyk-sistä.
,.
Jos koskaan, niin nyt on Yhdysval­tain
kansan ystävien velvollisuus ko­rottaa
;Canadasta ja kautta maailman
äänensä Wflshingtonin kurjaa sotapo­litiikkaa
vastaan. On entistä päättä-vämmin
vaadittava tulen lopettamis­ta,
neuvottelujen aloittamista ja kaik­kien
ulkomaalaisten sotajoukkojen ko­tiuttamista
Vietnamista.
TELEVISIO JA KÖYHYYS CANÄDÄSSA
Onko meidän suuressa ja rik­kaassa
Canadassanime köyhiä?
Jotkut sanovat, että ei ole, ja
jos heitä joitakin on, niin se on
heidän oma syynsä.
Mutta mikä on tosiasia?
.Jos pidetään lähtökohtana sitä,
että rutiköyhyyde.ssä elää perhe,
jonka vuositulot ovat $2,000 tai
sitä vähemmän, silloin elää 2,000,-
000 canadalaista kurjuudessa..
Jos pidetään lähtökohtana ylei­sesti
hyväksyttyä käsitystä, että
4-henkinen perhe, jonka tulot ovat
vaille $3,000 vuodessa, ovat köy­hiä
ihmisiä, niin silloin voidaan
todeta, että joka viides canadalai
nen (4,000,000) elää jatkuva.ssa
köyhyydessä.
Kukaan vastuunalainen henkilö
ei yritäkään kieltää sitä tosiasiaa,
että Canadassa on nykyisestä "ihy-.
västä ajasta" huolimatta — ji\
meillä on nyt .suhteellinop. hyvä
aika — joukkomitassa köyhyydessä
ja kurjuudessakamppaiievia ihmi­siä.
Juuri tätä silmällä pitäen lu­pasi
liberaalipuolueen hallitus vä­hää
ennen vaaleja järjestää "so­dan
köyhyyttä vastaan", cli sellai­sen
sodankäynnin, mitä mu kaikin
voisimme sydämemme syvyydestä
tukea.
Mutta minkälaisissa olosuhtci.ssa
nämä Canadan köyhät elävät?
Kutsukaamme tässä ensimmäi­seksi
todistajak.Hi työväenliikkeen
ulko^puolelta olevia voimia.
Nuorten mie.sten kristillisen yh­distyksen
(YMeA: n ) kansallinen
neuvosto julkaisi pari vuotta sit­ten
raportin Upper Ottawa Val-leyn
tilannetutkimuksesta. Sen
tutkimuksen tarkoituksena oli saa­da
selville, miten YMCA voi par­haiten
toimia ja palvella ei-kau-punki|)
aikoissa. Tämä tutkimus
kohdistui pääasiassa Lanark Coun-tyn
alueeseen,, missä on tunnuste­tusti
melkoisia "talouspulmia".
Alkaen joulukuun kuudennesta
päivästä, Canadan yleisradion
(CBG) TV:n ' T l i e Sixties'! ohjel^
massa nähdään kaksiosainen ku­vaus
mikä perustuu yllämainittuun
YMCA:n tutkimuikseen.
Ensimmäinen näistä ohjelmanu­meroista
nähtiin jo viime maanan­taina,
siis jouluk. 6 pnä, klo 10 i l ­lalla
ja toinen osa seuraavana maa­nantaina,
eli joulukuun 13 päivänä
kello 10 ip.
Tässä yhtcydes.sä sietää palaut­taa
mieleemme, että YMCA ei ole
ainoa järjestö, mikä on köyhyys-ongelmaamme
syventynyt. Onta­rion
Federation of Lahor — sa- •
noo viime vuonna julkaisemas­saan
tätä asiaa koskeva.ssa rapor-lis.
sa, että 13 prosenUia canada-laisista
(siis 13 canadalaista sa­dasta)
elää rutiköyhyydcssä (ab-ject
povcrty) ja ,sen lisäksi 9 pro­senttia
köyhyydessä (subsistant le-vel).
Tämän mukaan joka .viides
canadalaiuen (20--100:sta) elää
köyhyydessä ja sen lisäksi sano­taan
Ontarion työväenliiton rapor­tissa,
on 2,500,000 sellaista cana­dalaista,
joilta puuttuu jokapäi­väisen
elämän mukavuuksia.
Ontarion työväenliitto pitää tut­kimuksensa
lähtökohtana myös
sitä, että 4-henkinen perhe, jolla
ei ole 3,000 ja yksityinen jolla ei
ole 1,500 dollaria suuremmat vuo­situlot,
elää rutiköyhyydcssä.
Puhuen Canadasta yleensä, tässä
raportissa sanotaan, että 25 pro­senttia
maamme farmareista j a 27
prosenttia Ontarion farmareista
elää nykyään rutiköyhyydessä;
Kaikki canadalaiset huomioiden
Ontarion työväenliiton raportissa
.sanotaan, 46 prosenttia meistä
elää joko köyhyydessä tai rutiköy-„
hyydessä. tullen siitä Ontarion
osalle 43 prosenttia.
Ennakkotietojen mukaan tänä ja
seuraavana maanantaina esitettä­vissä
"The Sixties" ohjelmis.sa ku­vataan
Lanark Countysta kahteen
yllämainittuun luokkaan (köyhien
ja rutiköyhien ryhmiin) kuuluvien
ihmisten elämää.
Siinä nähdään mm.^ eräs mies,
joka yrittää ylläpitää 6-henkistä
perhettä $l„'iOO vuosituloilla.
On sanottu, eikä suinkaan suot­ta,
että televisiomme pyrkii enem­män
mielten tylsistyttämiseen kuin
valppauden kehittämiseen.
Se yrittää joko tietoisesti tai
tiblämältä, mikä on lopulta sa­mantekevää,
naurattamisen ja
yleensä viihdytysohjelman avulla
saada ikuulijat unhoittamaan nyky­päivän
huolensa ja ongelmansa.
Mutta se tunnustus on meidän
CBC:n TVrlle kuitenkin annetta­va,
että se antaa sittenkin enem­män
kuin yksityisesti omistetut
TV-asemat ja sanomalehdet, joita­kin
sellaisiakin ohjelmanumeroita,
missä pyritään lisäämään kansa­laisten
tietoisuutta ja laajenta­maan
heidän maailmankuvaansa
yleensä.
Minkälainen on tämä tunnetun
sanomalehtimiehen Charles • Lyn­chin
johdolla esitettävä "The Six­ties"
ohjelman köyhyyskuvaus
maastamme, sen näemme pian olo­huoneen
nurkassa seisovasta töl­löttimestä.
Me toivomme~fletenkin
parasta, mutta huonommassakin ta
pauksessa sjtä ohjelmaa kannattaa
seurata siksi kun näistä köyhyys-ongelmsta
pitäisi esitettämän kat­saus
OttaWassa pian kokoontuval­le
liitto- ja maakuntahallitusten
konferen.ssille.
Mikäli näin tapahtuu ennakko­tietojen
mukaan joulukuun 8 pnä
kokoontuvassa liitto- ja maakunta­hallitusten
konferenssissa, ja mi­käli
siellä esitetlävät tilastotiedot
annetaan heti suuren yleisön käyt­töön,
kuten on toivottavaa, silloin
tulee maamme suuri köyhyyson-golma
koko kansakunnan keskus­telun
aiheeksi. Tältä pohjalta kat­soen
voidaan tyydytyksellä todeta,
että 'The Sixties"-ahjelman' ku­vaus
maamme köyhyyslilanteesta
on ajaukohtainen. •— Känsäkoura.