Vapaus, September 22, 1956

              mii •
Sfe
m
mt ii
i i i i
mm
V-v—C •»«ii';
-VAPAUS
«UMUIfft — Independent Lebor
titflMbed Nor. 6, 1917. AatHoHzed
«s «eeond ida» raaJl f>jr tbe Fost
CMOee DepartBCDt, Ott8wa; Pob-l
l t f M l tbtlee veeUy: TueKUy«.
VbunöMya «nd Saturdays by Vapaus
PlttlttSib» Ctanpany Ud., at UM-XOZ
J t o Bt. W^ Sodbuiy, Ont, Canada.
Telepiiones: 8us. Qffjoe 06. «-«264;
EOitorial Office OS. 4'4265. Mamser
E. Suksi. Editor W. Eklund- SSaJling
addxess; Box €9, Sudtuiy, Ostaria. Advertisins rates upon zftpliaUoa,
Tranilation free of cbanKe.
TILAUSHINNAT:
Cuaäzssa: S vl(. 7i» « kfc. S.7S
3 kk.
ybdysvallol5M: 1 vk. 8J00 6 kk: 4.30
suomessa: 1 vk. 0 kk. 4.75
SYNTYA4Ä-
PÄIVIÄ
. . . . . .
lOnko maailmassa liikaa ihmisiä ?
Kiri n^rald ^maihm sivät 'liiallisesta väestön lisäänty. • "Koillis-BrasiUa on byiä esiroerJt- tyväisyyden lasitu tapahtuu ehdotto^j
»***J^ **r*T*** rrtfeocfä'^ i>-;;t/htrv/«oc4ä i n i i k t n t t / K t - ? iri t ä « t ä Ripiiä nn maataloudelle masti samassa suhteessa kuin per-f
SITA
TÄI
vaan metsässä
V Poliittisena kiihkoilijana tunnettu professori ^Vatson Kirkconneli
on yksi niistä kovan onnen politiikan pelaajista^ jotka ovat aina met­sässä,
kuteD"hoitoa'' pelaavat "huonon onnen" miehet tavallisesti
ovat. '
.Eräässä vaiheessa — kylmän sodan kuumimmillaan riehuessa —:
näyttt siltä, että rajantakaista noitaj^ht^ajaa, senaattoria McCartbya:
ittEitkivasta professori Kirsconnellista tehdään Suuren Rahan lehtien
leimalla seÖainen suuri ''kansanjohtaja^' kuin oli aikoinaan Vihtori
: ^^Qsola Jumalan armosta isiemme armaassa syntymämaassa lapua-
I^kaudella.
^ Mutta ."joka Itsensä ylentää, hän katajaan kapsahtaa", kuten
viisaassa suomalaisess^^^ sanotaan. Hyppiväksi Joeksi
sanotun McCarthyn osa silloin kun jou-dättiin
tunnustamaan/ että kylmän sodan avulla ei päästä minne-
^ ^ , , p a l t s i ojasta allikkoon. Samalla sammui myös kirkkaana lois^^^
tiuut professori Kirkcohnellin tähti. Jatkuvasti Suuren Rahan sa­nomalehtien
etusivuilla esiintynyt *kommunistij^öjä" painui kaikessa
hiljaisuudessa muihin toimiin Nova Scotiaan.
p M ja hautaamista vailla niin
SM» henkisukulaisct ^fcCarthy, Kirkconnell ja kumppanit' itkevät
jCuitenkin vielä rakkaimpansa menua ja yrittävät epätoivunyvimmalla
»ada sitä henkiin. Xiinpä nähtiin, että McCarthy mölähytti kuin
Illiollut haudan takaa, että "amerikkalaisten salaisuuksia'/ on muka
|»IJastettu venälätsitte — täällä Canadassa. Ja että/ hän^ei olisi
<^pi-isäänsä huonompi, lähetti professori Kirkconnell'WolfvilIcsta
N.\! S. toroiitolaiselle Globe and Mail-lehdcIIe kirjeen, missä hän
kuoleman pelossa parkaisi sen johdosta kun kalastusministerimme,
CHon^ Sinclair) on esimerkillisellä tavalla kohdellut täällä vierailleita
neuvostoliittolaisia kälastusasiain erikoistuntijoita.
' M u t t a samalla kertaa, tarkemmin sanoen samana päivänä jol­loin
Globe^Iehti julkaisi arvon: professorin naapurivihasta sähisevän
parjauskirjeensä sisäsivullaan/julkaistiin saman lehden uutisosastolla
kölmen^alstan otsikolla Ottawan uutinen, missä kerrottiin, että Neu­vostoliiton
W^ ministerin vierailusta voi koitua suurta
hyötyä Canadalle. Mainitun uutistiedon mukaan Neuvostoliiton
kälastusasiain ministeri Ishkovin aloitteesta on Canadasta ostettu
$37S;000 arvoinen kotikäyttöön viimeistelevä kalojen ffrozen fish
sticks") valmistuslaitoksen koneisto. Nämä koneet on sivumennen sa­noen
tilattu torontolaiselta John Inglis yhtiöltä. Mainittu yhtiö on
puolestaan suostunut siihen, että te tekee näihin koneisiin sellaisia
muutoksia, mitä neuvostoliittolaiset ehkä kokeilujen i)erusteeUa ha­luavat
Tällä perusteella, kerrotaan mainitussa uutistiedossa, XeiP
vostpliitto qn valmis ostamaan 10-^ 15 muuta samanlaisen tehtaan
£oko koneiston täältä.
li" Lisaiksi kerrotaan, että vierailun johdosta Neuvostoliitto voi
q^taa miljoonien dollarien arvosta uudenaikoisia kalastaja-aluksia ja
muuta tavaraa Canadasta.
-V, Ja tässä oHkin professori uusi lankeemus: Globen
^uurl lukijakunta tuli näkemään, mitä hyötyä on ja voi olla hyvistä
naapurisuhteista Canadan ja Neuvostoliiton kesken. Niin hautaan-tui
arvon professorin koko epätoivoinen yritys kylmän sodan lietso­miseksi.
" , .
-Kuvaan muuten kuuluu, että, Torontossa ilmesly-vä Toronton
Vapaa Sana julkaisivprofessoriKirkconnellin kirjeen kokonaisuudes­saan,
mutta ei maininnut halaistua sanaa niistä eduista, mitä ko. vie­railun
perusteella Von Canadalle odotettavissa! Tämä sellaisenaan
on ykisi uusi esimerkki siitä, kuinka tärkeätä on huolehtia Vapauden
ilmestymismahdollisuuksista ja siitä, että Vapaus leviää yhä laajem­mille
joukoille.
kv*;, i
Ontuvaa ''kaksinaamaisuutta"
Yhdysvalloissa ilmestyvä "Raivaaja" syyttää Neuvostoliittoa
atomiaseiden kokeilujen. takia ''kaksrnaamaisuudcsta", mutta pal­jastaakin
siinä yhteydessä oman ohjelmansa molemmilla jaloilla on­tuvaksi
kaksinaamaisuudeksi.
Mainittu lehti kirjoitti Neuvostoliiton atomiasekokeilusta m^m.
seuraavaa:
. .Samansuuntaista kaksinaamaisuutta osoittaa se. että Ve^
näjä on useampia kertoja esittänyt vaatimuksen atumiascitt^n kokei­lujen
lopettamisesta, mutta itse se kuitenkin toimii tiukasti, kaikki
mahdolliset voimansa kiinnittäen atomistcn aseiden kehittämiseksi,
jossa kokeilujen toimeenpaneminen palvelee päämäärällisiä tarkoi­tuksia
. .
Kuten huomataan, Raivaaja pitää kovin pahana atomiaseiden
kokeilua ja syyttää Neuvostoliittoa "päämäärällisistä tarkoituksistxi"
atomikokeilujensa johdosta.
Mutta onko kukaan koskaan kuullut, että Raivaaja olisi vaa­tinut-
atomiaseiden kieltämistä tai edes atomiaseiden kokeilujen lo­pettamista?
Ei olel Raivaaja ei ole vaatinut atpmiasciden kieltä­mistä
eikä edes atomiaseiden kokeilujen lopettamista siitä yksin­kertaisesta
syystä kun se haluaa sokeudessaan olla "hvuiänä^lchtenä''
niiden isoisten kirjoissa, jotka haluavat jatkua nykyistä kilpavaruste­lua.
Kuten näkyy, Raivaaja ontuu mclko pahasti vasenta jalka:insa
syytellessään nyt Neuvostoliittoa siitä, mitä lehti itsekään ei halua!
Mutta jos asiaa tutkitaan hieman perusteellisemmin, niin silloin
havaitaan, että Raivaaja ontuu tässä yhteydessä yhtä pahasti lois­takin
koipeansa; " Meidän mielessämme on Raivaajan vätystely "kak-siiiaamaisuudesta''.
Sen näkövikkelistä katsottuna Neuvostoliitto
on muka "kak5inaamainen'\jatkaessaan atomiaseiden kokeiluja sa­malla
kun se on ehdottanut näiden kokeiden loi^ettamista.
Tosiasia on luonnollisesti tarua kummempi. Neuvostoliitto. Ja­pani
ja muut atomiaseiden kokeilujen lopettamista ehdottaneet vallat
. eivät ole koskaan esittäneet sellaista ajatusta, että atomiaseiden ko- ,
keiiu pitäisi lopettaa, "yksipuolisesti". Mikään maa. tai rauhanpuo-^
lustajain järjestökään ei ole koskaan, eikä missään ehdottanut, että "
esim. Yhdysvaltain pitäisi lopettaa yksipuolisesti atomiaseiden ko­keilun
samalla kun Neuvostoliitto jatkaisi niitä. Mutta Japanin
parlamentti on ehdottanut, että kun sopimukseen ei ole päästy ih­miskuntaa
uhkaavien atomi- ja vetypommien kieltämiseksi, niin
maailman valtojen pitäisi sopia alustavasti siitä, että kaikki atomi-javetyf)
ommikokeilut lopetettaisiin heti. Neuvostoliitto ja monet
muut maat ovat r\'htyneet kannattamaan tätä kieltoehdotusta. mitä
sivumennen, sanoen on maailman rauhanliikkeen toimesta vaadittu
jö kauan aikaa. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että Yhdysval­lat
on julkisesti kieltäytynyt tästä rajoitetustakin toimenpiteestä
atomisotavaaran torjumiseksi. '
Kuten näkyy, Neuvostoliiton esiintjTiiise-ssä ei ole* tässä yhtex'-
dessä mitään kaksinaamaisuutta. Mutta Raivaajan esiintymisessä
miseslä", köyhyydestä, joukkotyö^; k i tästä, . .Siellä on. maataloudelle
Mn. Aluna galaaios, Toronto,' "Edistys", sanoi kunnianarvoinen; lömyydestä ja suuresta kuolevaisuu- suotuisa ilmanala... Nykyään feaik-
Ont„ täyttää keskiviikkona, gyys-1 Charles Danvin, "on ollut paljon desta. -= — ^ -^-^
kuun 25 pnä 70 vuotta ' yleisempää kum rappeutuminen," Nykyään yli 200^)00,000 venäläisiä
Yhdymme sukulaisten ja tutta-j On todella onneksi, että "tebitys-j „auttii täystyöUisyydes^
vain onnentoivotuksiin.:
Mitä muut sanovat
EI SIIS AUTTAISI
PBESIOENTTI NASSEBIN
"OEMOKEAATTISVUSKAAN!"
i Tämä panee mr. Dullesin
. ; Egyptin: hallituksen puolelle,
joka on äänekkäästi julistanut ole­vansa
valmis 'tunnustamaan* kana
van käyttäjäin oikeudet jä v. 1888
tehdyn sopimuksen säädösten hen­gen.
Nämä julistukset ovat arvot­tomia
siinäkin fapauksessa vaikka
(Egyptin) hallitus olisi demokraat­tinen.
Britannia Ja Ranska tietä­vät
tämän; siksi ne vaativat kan­sainvälistä
kontrollia . . . — Globe
and Mail, toimituskirjoituksessaan
syyskuun 19 pnä 1956.
SotasyyNisef jäävät
sotasyyHisfksi
Helsinki. (S-S) -^Eduskunnan
täysistunnossa 11/9 jaettiin oikeus­ministeri
Helmisen vastaus edusta­jien
J . Wirtaseh. (k) ja Hakalan (k)
kyselyyn. Joka koski sotaansyyllis­ten
rankaisemisesta 21.2.—46 anne­tun
tuomion poistamista.
Vastauksessa sanotaan, että halli­tus
on tietoinen siitä, että sotaan­syyllisten
rakaisemisesta annetusta
laista ja sanottuun lakiin pohjautu­neesta
oikeudenkäynnistä on varsin
erilaisia käsityksiä vallalla. On kui­tenkin
j>alautettava mieliin, että
Suomen oli, hävittyään sodan, käy­tävä
myös sellaisiin kansainvälisiin
sitoumuksiin joidetn pohjalta laadi­tut
lait eivät perustuneet Suomessa
aikaisemmin noudatettuihin oikeus
periaatteisiin. Tätä taustaa vastaan
on arvosteltava myös sotaansyyllis­ten
rankaisemisesta annettua, hal­litusmuodon
ja valtiopäiväjärjestyk­sen
edellyttämässä järjestyksessä
laillisesti säädettyä lakia.
Tuomion poistaminen lainsäädän­töteitse
olisi rauhansopimuksen; vei
voitusten vastaista, minkä vuoksi ei
ole syytä ryhtyä tällaiseen lainsää­däntöön,
(HS),
Japani uudistaa
kirjoitustavan
: • Tokio.—Japanin viranomaiset ovat
ilmoittaneet; aikovansa nyt yrittää
yksinkertaistaa monlmutlcaista japä.
nilaista kirjoitustapaa, joka on estei­nä
Japanin Ja - muun imaailman vä­littömille
yhteyksille. Ja Joskus jo]^a
estää yhteyden oman maan eri osien
väliUä,
Tarkoituksena on ottea käytäntöön
kirjoitustapa; Jossa käytetään suu.
rimonaksi osaksi roomalaisia aakko­sia
niiden monimutkaisten'kirjain­merkkien
sijasta. Jolta nykyään tar­vitaan
hyvinkin yksinkertaisiin tie-doituk&
iin.
Japaninkielessä on yhteensä 49,700
kirjoitusmerkkiä, mutta koska useilla
niistä on monta eri merkitystä, voi­daan
niiden katsoa vastaavaan noin
550.000 sanaa.
'Tavallisessa kielessä, esimerkiksi
sanomalehdissä selvitään noin 3.000
kirjoitusmerkUlä. Tavallisia kirjoitus­koneita
ei'tietenkään voida käyttää.
Myöskään ei sähköttäessä voida käyt­tää
morse;.merkkeJä. Eniten erilaiset
kirjaimet kuitenkin ovat esteenä Ja­panilaisen
halutessa tutustua ulko­maiseen
kirjallisuuteen.
Marsin ikasvullisuus
Uusimmat tiedot - osoittavat, että
Marsin kasvullisuus on toisinaan rus­keanpunainen,
toisinaan sininen. Ve­näläinen
professori Gavrll Tinov, joka
on jo yli 40 vuoden ajan tutkinut tätä
tähteä..on Moskovan radiossa kerto-
1 opin isä" ei ole enää hengissä. Voit
; te kuvitella hänen kauhuaan jos hän
f saisi kuulla oman pojan poikansa
I esittävän sitä teoriaa, että on aivan
1 paikallaan ja o i k e i n — t a i ainakin
väistämätöntä — että miljoonilla
ihmisillä ei ole riittävästi syömistä.
Mainittu pojan poika, sir Charles,
sanoi äskettäin Britanniassa, että
eläinkunnassa, aina kaloista ihmi
siin asti, on olemassa yleismaailmal
linen laki, jotta ne synnyttävät
enemmän jälkeläisiä kuin kykenee
jäämään eloon. Hänen mielensä
mukaan sodat eikä syntyväisyyden
rajoittaminen voi aikaansaada tasa
painoa. Ainoa tasoittava tekijä on
nälkäkuolema.
Hän kieltäytyi ennustamasta vety
asesotien vaikutusta tähän, mutta
hän kyllä sanoi, että tähänastiset so­dat
eivät ole olleet läheskään kyl
Iin murhaavia vaikuttamaan väkilu
kuun.
Sir Charles mahdollisesti voi olls
kuuluisa ydinfysiikko, mutta hän on
myös sellaisen välinpitämättömän
teorian kannattaja, jonka perusteet
la oikeutetaan sodat, työttömyys
köyhyys, nälkäkuolema, taudit ja
epäinhimillisesti hyväksikäytetäär
kiertämätöntä luonnonlakia.
»ALTHUSIN TEORIA
Nämä kauhistuttavat mielipiteet
ilmaisi ensin englantilainen pastor
Thomas Malthus v. 1798. Pian ser
jälkeen ne kyllä heitettiin roskako
riin, mutta vedettiin taas esille ai
kaisin tällä vuosisadalla.
Ne ovat ehdottomasti vääriä.
Kieltämättömästi maapallon 2..r
miljardista asukkaasta 1.6 miljar
dia elää nälänhädässä. "
Yhtä kieltämätöntä on se, että nr
Ihmiset on löydettävissä Juuri siel
tä; missä imperialismi on vielä vai
lassa — Latinalaisessa Amerikassa
Afrikassa ja Aasiassa.
Mutta kolonialismia vastustava
liike ja sen liittolaiset käyvät voi­makkaammiksi,
joten imperialistit
ovat pakoitettuja turvautumaan teat
teriraaiseen kampanjaan ilmeisem
pien painostustoimenpiteittensä li­säksi.
Niinpä esitetään Malthusin teoria.
Mainitun teorian perusteella impe­rialistit
yrittävät oikeuttaa useita
paheitaan.
Malthusin mukaan köyhyys on
biolooginen ilmiö eikä johtuva ta­loudellisista
suhteista. Köyhyys on
hänen" mielestään luonnollinen ilmiö
joka johtuu väestölisäyksestä, joka
yhä lisääntyvässä määrässä käyttää
enemmän ruokaa ja muita elintar­vikkeita
kuin on saatavissa.
"Oleellisiin esteisiin (väkiluvun
räjoittoman kasvun estämiseksi)
kuuluvat kaikki vaikutteet, olivat
ne sitten lähtöisin paheista tai kär­simyksistä,
jotka jossain määrin
auttavat ihmiselämän lyhentämisek­si",
kirjoitti Malthus.
"Täten näiden joukkoon voidaan
luetella, kaikki epäterveelliset työ­alat,
raskas työnteko ja epäedulliset
ilmantosuhteety erittäin suuri köyr
hyys lasten huono huolto, suuret ky­lät,
kaikenlaiset liiallisuudet,, koko
joukko kaikenlaisia yleisiä taute­ja,
sodat, kulkutaudit ja nälänhätä."
lä oli huutavaa puutetta sen enem­pää
kuin "liiallista väestöäkään."
Vaikka maapalolla on sen maa­pinta-
alasta 50 pros. sellaista, jota
voitaisiin nykyisen tieteen ja tek-ki
nielevä, itsensä tuhoava sokeri­teollisuus
on anastanut haltuunsa
kaiken saatavissa olevan viljelys­maan,,
joka on Eoker}ruo'on peittä-mänä.
Sen johdosta tämä on yksi
mannermaan nälkäalueista."
"yLIMASIAVAESTö"
1 OIEEUDESSA
heen pään kykyjen kehittäminen pääisette tällä kertaa sak
maksaa hinnassa ja ajassa.
AUiaisimmin palkattuihin työläi­siin
nähden tämä hinta mitätön.
Myös taloudellisten ongelmiensa ra^
kaisemiseksi he pyrkivät lisäämään
perheeseen niin monta palkkaa
nauttivaa kuin - mahdollista.
(Burmassa on maailman korkein
niiton avustamana viljellä, sitä on^. .Ka>^."f.?'»»'y^^^^^^ syntyväisyys, 49^ jokaista 1,000
viljelyksen alaisena^ vain 10 pros. työväestöstä, ja voitot sijoitettiin ko-
Merissä olevia ruoka-, mineraali- ja ««/^^oon, jolca vuorostaan korotti
voimaresursseja on tuskin koskettu- Jokaisen tyolaasen työn tuottava»-
suutta. Tama taas vuorostaan johti
* . { liikatuotantoon ja sitten "ylijäämä-
LATINALAISESSA AMERIKASSA I väestöön" — työttömyyteen, työtä-
Nälkä ja "ylijäämäväestö" seu- tekevien, reserviarmeijaan.
.-aavat imperialismia. "Työtätekevä väestö", kirjoitti
"Etelä-Amerikassa ei ole yhtä Karl Marx, "tuottaa täten, yhdessä
kään maata, jonka väestö olisi täy- tuottamansa pääoman kanssa, ne
>in vapaa nälästä", sanoi Jose de
.lastro auktoriteettisessa kirjassaan
'Nälän maantiede".
"Onko mahdollista, että maassa
olisi liian suuri väkiluku ja että nä-änhätä
on johtuva si|,tä?" hän ky-
;yy.
"Kaukana siitä . . . Y l i 7 miljoo-laa
neliömailia käsittävällä alueel-a
elää vain 90 miljoonaa ihmistä —
naailman harvemmin asuttuja alu-
:ita.
"Etelä-Am.erikassa vallitseva nä-änhätä
on välittömästi johtunut
nannermaan historiallisesta men-leisyydestä.
"Se on siirtomaariiston historia,
iiellä oli kokonaisia alueita, joilla
Motettiin vain yhtä tuotetta. .
•aaskattiln .mineraalirikkauksia. ja
Ylenkatsottiin alueelliset ruokatuo-annon
mahdollisuudet.
keinot, jotka muuttavat itsensä työ­väestön,
suhteelliseksi ylijäämäväes-töksi.
"Tämä on kapitalistiselle tuotan­tomuodolle
ominainen väestöä kos­keva
laki." :
Tämä "ylij äämäväestö" synnyttää
enemmän lapsia kuin yhdyskunnan
muut osat ja niinollen tekee tilan­teen
rasittavamraaksi. Mutta he ei­vät,
synnytä enemmän lapsia sen
takia, että. heidän tietoisuutensa oli­si
alemmalla tasolla, kuten uus-malthusilaiset
väittävät.
(Canadan liittovaltion tilastotoi­miston
V. 1954 suorittamassa tarkas­tuksessa
todettiin, että mitä enem­män
on lapsia perheessä sitä pie­nemmät
ovat sen tulot. AJhaisim-massa
palkkasarjassa olevilla oli
neljä tai useampi lapsi.)
Tilastotiedot osoittavat, että syn-
CLC SUUNNITTELEE KAMPANJAA
HINTOJEN NOUSUA VASTUSTAEN
Ottawa. — Canadian Labor Cong-
•essin varapresidentti Gordon G.
Cushing ilmoitti täällä viime viikol-.
a, että mainitun unioliiton toimesta
•uunniteliaan toimenpiteitä kulutus-
.avaroiden hintojen nousua vastaan.
"Me olemme erittäin huolissam-ne
elinkustannuksien jatkuvan hou-iun
johdosta", sanoi hän. "Juuri täl­lä
hetkellä me valmistaudumme te-cemään
ehdotuksemme hallituksel-,
e ja aijomme esittää^asiamme. pal­hon
voimaperäisemmällä kielellä
iuin olemme aikaisemmin käyttä-leet.
Pian saavumme ajankohtaan,
olioin qn käytettävä muitakin kei­loja
kuin hallitus. nykyään käyttää'
liutojen nousun torjumiseksi."
. Korkojen korottamisella ei ratr
kaista ongelmaa, sanoi v Cushing.
"Työläiset ovat juuri niitä ihmisiä,
jotka joutuvat vaikeuksiin. Heidän
velkansa ovat jo äärimmäispistees-sä.
"Me olemme virallisesti korkojen
korottamista vastaan, erikoisesti
rakennuslainakorkojen. Siitä ei
johtuisi mitään muuta kuin hyötyä
kiinnityslainayhtiöille. Juuri äsket­täin
on ilmoitettu 1,500 uuden laina-yhtiön
perustamisesta; Niin ei ta­pahtuisi
jos siitä liiketoiminnasta
ei olisi tulossa voittoja."
CLC:n puhemies viittasi,myös sii­hen
seikkaan, että liiton tutkimus­työn
johtaja Eugene Forsey par­haillaan;
tutkii hintarakennetta. Hä­nen
suorittamansa työ osoittaa, et­tä
yhtiöiden voitot ovat lisääntymäs­tä.
esukasta kohden; teollisuusmaassa.
Ruotsissa se on alhaisin, 14.6 jokais­ta
1,000 asukasta kohden.
Ei voida väittää, että maailman
väkiluku ei olisi kasvanut 1,600
miljoonasta v. 1900 aina 2.400 mii
Joonaan v. 1950.. Ja epäilemättäkin,
jos väkiluku lisääntyy edelleen sa­massa
suhteessa, v. 2,000 mennessä
on maailman väkiluku 4,000 miljoo­naa.
Onneksi, maailma on kommunis­tinen
\ennen .sitä aikaa, jolloin sir
Charles Darwin väittää, että maail­massa
ei ole enää kuin seisomati-laa.'
•
V, 1881 Frederick Engels joutui
vastusten saman kysymyksen Icans-sa:
"On luonnollisestikin olemassa se
abstraktinen mahdollisuus, että vär,
kiluku kasvaa siihen määrään, jot­ta
on asetettava raja lisääntymi­selle,
"Mutta jos kommunistinen yhteis­kunta
havaitsee tarpeelliseksi ih­misten
syntyväisyyden rajoittamisen
(kuten on jo säännöstelty joidenkip
tuotteiden .tuotanto) se tulee ole­maan
juuri tämä yhteiskunta, joka
yksistään voi sen toteuttaa vaikeuk­sitta.,...
. ^ : • •
. "Jokatapauksessa jää kommunis­tisen
yhteiskunnan- ihmisille päär
tettäväksi josko, koska ja kuinka se
toteutetaan ja mitä keinoja he ha­luavat
käyttää sitä tarkoitusperää
varten."
mutta yrittäkää s y t vastedes
tää kiinnijoutumista.
Niinhän minä olen yritt
kin, mutta silloin joudun syj
seen poliisin i/'astiistamisesta.
* * • . *
TORSTAISIN SOPU
— Valitettavasti en voi nu
tänään laskua. Tulkaa jonakin :
na päivänä.
— Sopiiko torstaina? .
— Sopii mainiosti. Tulkaa
torstaisin.
Tukkuliikkeet rikastuvaf farmarien
ja myös kuluttajien kustannuksella
nut. ettei Marsissa ole pelkästään
sammalta — kuten amerikkalaiset i hittyneissä ja ravituissa"maissa.
TOSISEIKAT PUHUVAT TOISTA
Sitten sen ajan, jolloin kapitalis­mi
muuttui imperialismiksi tai mo-nopolikapitalismiksi
(noin vuosisa­dan
alussa) Malthusin teoriaa on he­rätetty
erinäisissä valepuvuissa.
Suurilla monopoleilla on nyt
mahdollisuus käyttää vähempää työ
voimaa (esimerkiksi automoinnin
ansiosta) ja tämä lisää työttömien
ja puoltyöttömien "ylijäämäväes-töä".
Vähentyneet markkina'mahdol-
Ii.suudet ovat myös antaneet osansa
tähän. Samoin myös kolonialismis­ta
vapautumisen liike.
Todellisuudessa, vastoin Malthu­sin
teoria, syntyväisyys on vähenty­nyt
useissa suhteellisesti hyvin ke
tähtitieteuyät väittävät — vaan myös
runsaasti lehtivihreätä sisältäviä kas­veja,
joiden väri vaihtuu vuoden var­rella.
Alkuvuodesta kasvit ovat punarus-keitä.
Sen Jälkeen ne saavat tavan-
Yhdysvalloissa lisääntyvät farmi-,
tuotteiden ylijäämät ovat. todisteena
siitä, että teoria ruokatuotannon
jälkeenjäämisestä väestön lisäänty
misestä on valheellinen. "'
Neuvostoliitto tarjoaa varsin il
omaisen kesävärinsä, joka Maisissa i haduttavan todisteen: V. 1800 siel
on sininen eikä vihreä. | lä 0114,000,000 venäläistä, jotka kär
pn! Se vaatii XeuvostoliitoUa jotakin sellaista, mitä se ei vaadi,
omalta hallitukseltaan, eikä itseltäänkään ja mistä sen oma hallitus
pn muiden pyynnöstä, anomuksista ja vaatimuksista huolimatta kiel­täytynyt.
Täten osoittautuu, että Raivaajan kaksinaamainen ohjel­ma
ontuu niolemmilla jaloillaan!
Mitä tuli^ meihin —^ ja rauhanpuolustajiin yleensä — niin Va-
..jxiuden^mielestäpitäisi atomi- ja vetyaseiden kokeilut lopettaa mah­dollisimman
pikaisessa järjestyksessä kaikkialla maailmassa; Sel­västikään
ei voida vaatia, että. Yhdysvallat yksinään lopettaa nämä
kokeilut. Selvää myös" on, ettei voida vaatia Neuvostoliittoa yksi­nään
lopettamaan näitä kokeiluja. Mutta Yhdysvaltoja, Neuvosto­liittoa,
Canadaa ja maailman kaikkia valtoja voidaan ja tulee vaatia
kansainräliseen sopimukseen, joka kieltää ehdottomasti kaikki atomi-ja
vetypommikokeilut. Tämä on mahdollinen Ja käytännöllinen en--
simmäinen askel ihmiskuntaa uhkaavien atomi- ja vetyaseiden kiel­tämiseksi,
sillä kuten kokemus on osoittanut, kokeilukiellon toteut­tamisen
esteenä ei ole edes sellaista väitöstä, ettei muka ole tietoa, - p i ­tävätkö,
sopimuspuolet lujjauksensa'": Tosiasia nimittäin on. että
atomi•^ ja" vetypommikokeilut %-oidaan radioaktiivisuuden lisäänt\-mi--
sen perusteella todeta heti kautta maailman ja siten paljasta.r 'Mipi-m
uksen rikkojamaa. "
Ottawa. — Kuka hyötyy eniten l i ­sääntyneistä
ruokatavarain hinnoista,
farmarit tai suuret ruokatavaroita
Jakelevat yhtiöt?
Viime viikolla tänne sa apui Y K : n
ruoka- Ja maatalousjärjestön kokouk­sesta
raportti; Jossa osoitetaan, että
kanadalaiset ja yhdj-svaltalaiset far­marit
ovat ruokatavarakaupassa ta­pahtuvan
keinottelun uhreja.
Tämä siksi, että on olemassa suuri
3ro sillä mitä farmarit saavat kasvat­tamistaan
tuotteista Ja sillä mitä he
joutuvat maksamaan maatalousko­neista
ja muista maataloudessa tar­vittavista
välineistä Ja aineista,
k Käyttäen w; 1952-53 hintoja pe­rustana
(100) mainittu järjestö to­teaa,
että canadalaiset farmarit sai­vat
v. 1954 ensimmäisellä neljännek­sellä
tuotteistaan indeksihinnan 97.
joku luku oli laskenut 83:een tämän
vuoden vastaavalla ajalla.
Mutta farmarien maksamat hinnat
äilylvät miltei muuttumattomina
I02:ssa V. 1954 ja 103:ssa tämän vuo­den
ensimmäisellä neljänneksellä.
Sama piti paikkansa yhdysvaltalaisiin
farmareihin nähden.
Verratkaamme näitä lukuja suurten
ruokatavaroita välittävien tukkuliik­keiden
voittoihin.
Maaliskuussa 1956 laskettiin Cana­da
Packersin voittojen vuodelta 1955
olleen 27.7% suuremmat veropoisto-j
en jälkeen kuin edellisenä vuonna.
Yhtiö ilmoitti saaneensa voittoa $4,-
745.533 verrattuna $3,716.652:nedelli-ssnä
vuonna.
L0blaw Groceterias ilmoittaa,, että
.kesäkuun 2 pnä päättyneen fiskaali-vuotensa
kuluessa yhtiö oli saanut
$5668.088 voittoa eli 11% enemmän
kuin edellisenä vuonna.
Ruokatavarayhtiöt, jotka maksavat
farmareille alhaisia hintoja ja vaati­vat
kuluttajilta korkeita hintoja, ovat
toimineet itsellensä .erittäin edullises­ti.
H. J . Heinz of Canada on laajen­tanut
Leamingtonissa sijaitsevaa lai­tostaan.
Yhtiön toukokuun 2 päi­vään
päättyneen vuoden voitot olivat
15% suuremmat kum 'sitä edellisellä
vuodella.
Kansan Tahdon toimitus
paliemmassa kuin pulassa
"punaisen kukon'' vuoksi
Helsinki. — Oulussa ilmestyvän
typväenlehden toimituksessa elet­tiin
keskiviikkona, syyskuun 13
pnä jännittäviä hetkiä. Ullakko­kerroksessa
riehui "punainen kuk­ko"
ja palokuntien ruiskuista
syöksynyt vesi tippui likaisena ja
lämpimänä työssä olleiden nis­kaan.
Puisten ilmatornien kautta
ullakolta pudonneet kekäleet sy­tyttivät
palonalku ja talon kolmes­sa
kerroksessa, mm. kahden puo­len
Kansan Tahdon toimitusta si­jaitsevissa
huoneissa. 7
Toimitus oli koko ajan evaku- .
moisvalmiuden . alaisena^ arvok­kain
kalusto oli jo viety suojaan,
mutta, työt jatkuivat, tulesta ja-vedestä
välittämättä, ja Kansan
Tahto ilmestyi lukijoittensa käsiin
normaaliin aikaan. Palon valta
saatiin lannistetuksi vasta kello 3
ja palopaikan raivaus kesti aina
kello 9-aamulla.
lisää vilua Ita-
CanadaQe; kaunista
säätä lännelle?
Kylmän ja sateisen fcesän
msteella lämmintä ja kuivaa i
syä ennustalleet *itä-canadala!i
tietomiehet taitavat "varmo:
merkeistään" huolimatta peti
sillä tieteelliseen tutkimustyöl
perustuvien, pitkän tähtäin
sääennustusten : perusteella
Canadassa (ja -Yhdysvallois
vallitsee seuraavan 30 päivän
kana normaalista alhaisempi li
pötila, tiedoitettiin eUen. Näi<
tietojen perusteella tulee ' k(
Ontariossa, vallitsemaan "pai
normaalista jtlhaisempi" lämpi
la.
Saskatchewanista lännellep:
aina Tyynenmeren rannalle sa
ka tulee sen sijaan olemaan i
maalista lämpimämpää aikaa.
Kaiken lisäksi ennustetaan,
tä. Ontariossa saadaan sadettal
jos ei raskaanpuoleisesti, niin
nakin tavallinen määrä. Perä
kuulun, miten näiden ennustusi
käy?
Hatojama Moskovaan?
Tokio. -— Japanin pääministeri
Hatojama lentää syyskuun loppu-puolQlla
Moskovaan alkaakseen jäl­leen
neuvostohallituksen kanssa
neuvottelut Japanin ja Neuvostolii­ton
välisestä rauhansopimuksesta.
Uusi estejuoksun
maailmanennätys
Budapest. >- Unkarin ja Tsh
kosloväkian maaottelun . toisf
päivänä, syyskuun 16 pnä, juo
Unkarin Sandor Roznyol 3,(
metrin esteet ajassa 8.35,6. Ai
on uusi loistava maailmanennät
Karvonen piti yllä
kovaa vauhtia
Helsinki. -^Syyskuun 16 päiv
juostulla "Mikkelin piikillä", j
juostiin radalla, piti Veikko Kai
nen yllä kovaa ja tasaista vaul
koleasta, ja sateisesta säästä hi
matta. Hän voitti ylivoimais
ajan ollessa 1:19.38,6.
Kovaksikeitetty
Kööpenhamina.'—-20-vuotias tyt­tö
on paljastunut kovaksikeitetyn
Nyhavnin liigan johtajaksi. Liiga on
erikoistunut ryöstämään juopuneilr
ta ravintolavierailta mainitussa kuu-'
luisassa satamakorttelissa. Monet
ruotsalaiset ovat joutuneet liigan
uhreiksi.
Nuori tyttö, joka tunnetaan Gret-hen
nimellä, alkoi toisen liigan hou­kutuslintuna,
mutta: kaikki tämän
jäsenet joutuivat vähitellen poliisin
käsiin ja näin tyttö aloitti oman
toimintansa.
Taipale päihitti
Englannin Norrisin
Helsinki. — Turpn kansaim
sissä yleisurheilukilpailuissa s;
kuun 17 pnä voitti Ilmari Taii
Englannin Norriksen-5,000 mel
juoksussa noin metrillä. Ajat oli
i4.17,4 ja 14.17,6.
Rekola juoksi 100 metriä 10,8
V. Laine heitti keihästä 72,78.
Uusi Canadan ennätys
korkeushypyssä
Trail, B. C — Täällä pidetyi
urheilukilpailuissa hyppäsi vanc
veiilainen Alice Whitty korkei
5 jalkaa 3Vs: tuumaa. Tgmä on
rempi tulos kuin Ether Gathens
din vuonna 1928 saavutta Canac
paisten ennätys korkeushypy!
Olympialaiskarsinoissa Alice Whi
hyppäsi vain 5 jalkaa 2 tuumaa
ka tulos ei riittänyt olympialaisjo
kueeseen pääsylle.
AtomireakJtoritarpeita
saapunut Unkariin
Lontoo. — Unkarin uutistoimi
MTI ^iedoitti maanantaina, e
Neuvostoliitosta on saapunut ens
maiset koneet,' joita tarvitaan i
mireaktoi-in rakentamiseksi Un
riin.
Vanhan Vihlorin mietteitä
Vanha hyvä ystävämme — sano­kaamme
häntä vaUdca Vihtorilcsi —
3n viimeaikoina "nukuttanut toista
takajalkaansa", kuten hän sanoo Ja
saiken lisäksi sairastellut myös hen-
: genahdistusta mitä astmaksi taide­taan
kutsua.
No. eihän tässä mitään erikoista
ole, sillä paljon on tässä matoisessa
maailmassa jalkavaivaisia, kuten se
entinen sotilaskaveri, jonka Jalkaa
hiersi aina pitkälle marssille lähdet-^
tyä siinä määrin, että sai suurimman
osan matkasta kyytiä kuormastossa
meidän "kovien poikien" paiskiessa
lapikasta. toisen eteen milloin Tapai­silla,
milloin muuten sopimattomilla
teillä ja ,poIuilla.
Vihtorin tauti on kyll%^akavampaa
laatua, sillä ikääkin on jo miehelle
karttunut, mutta silti ei hän ole huu-sempi^
in puolia elämästä. Öän pitää
onnellisena sattumana sitä kim h e n -
kitorvl huutaa ja viheltää pahimmin'
aamuisin, jolloin reumatismin runte-'
lemä jalka on. levon Jälkeen hieman
parempi. Ja kun työssä vaivautuva
jalkaa alkaa pahimmin jomottaa puo­lisen
jälkeen, niini silloin tuntuu jc
siltä kuin henki Tculkisi vähän ke­veämmin.
Muuten, selittää Vihtori, sairasta­misesta
on vähän hyötyäkin. Loppu­vat
ne alinomaiset kiireet. Aluksi se
on hieman hankalaa ja vastenmielis­tä,
mutta .ajan niittaan siihenkin tot­tuu
ja niin saavat kiireet mennä me­nojaan..
Timtuu aivan siltä, että tämä
maailma ' ei ' lakkaakaan. pyörimästä,
vaikka yksilö ei niin paljoa räpyttele-kääh
raajbjaaii. Sitäpaitsi hiljaisempi
elämäntahti antaa aikaa vähän ajat-morintajuaan
menettänyt. Mies. on telulle.^.ja ajatteleminen dn klireit-sitkeä
ja sinnikäs kuin takapihan
vanha, harmaa kollikissa, joka toisen
silmänsä menettämisestä huolimatta
ten takia tahtonut monesti jäädä s i ­vuseikaksi,
selittää Vihtori.
Pahinta on kuitenkin kotielämä.
jatkaa juoksujaan ja siihen liittyviä Eukolla olisi muutenkin työtä omiksi
tappeluita.
Suuremmin kurjuuttaan ruikutta­matta
Vihtori yrittää löytää valoi-^
tarpeiksi, . mutta nyt hänen täytyy
huolehtia myös miehiselle miehelle
kuuluvista kotitöistä aina "tuplien"
paikalleen panoon asti. Tässä on kui-;
tenkin se etu, ettei eukon tarvitse
pelätä liikkumisen puutteesta johtu­vaa
tai kehittyvää liikalihavuutta,
lohduttaa mies itseään.
Mutta helppoa on tämä yksilön
"hengenahdistus" ja raajojen kolotus
jos sitä verrataan siihen suurisuun­taiseen
puristukseen, mitä. nyt harjoi­tetaan
esimerkiksi Egjrptia vastaan,
selittää Vihtori ja tähdentää, että sii­tä
lystistä taitaa • tulla lisää hinnan­korotuksia,
verotuksia ja: muita pu­ristuksia
meille ^länsimaalaisillekin^'.
Vihtori on aikansa kuluksi laskenut
tätä jupakkaa seuraavasti:.
Jos "kolme suurta" järjestää nyt
taloudellisen boikotin Egyptiä vas-^
taan, kuten on uhattu, niin se aiheut­taa
luonnollisesti vaikeuksia Egyptil­le.
Egypti el .sa£^aan Suezin kanavas-r
ta niitä tuloja, mitä se: tavoittelee, jos
länsivallat suimtaavat laivansa sieltä
"pitkälle reitille'*.:': ,
Mutta kuka maksaa tästä "pitkästä
reitistä" koituvat laskut? Luonnolli­sesti
me tavalliset kadun miehet ja j
naiset.: selittää Vihtori. Nyt jo on
brittiläisten toimesta korotettu Sue­zin
kanavaa: käjrttävien laivojen va­kuutusmaksuja.
Se nostaa siltä maa*
ilman kolkalta tuotettavan tavaran
rahtimaksuja ja hintoja.
Muistaa sopii, sanoo Vihtori^ ettei
tätä vakuuutsmaksujen korottamista
toteutettu Egyptin; vaan brittiläisten
suurrahamiesten toimesta.
Jos Suezin kanavaa normaalist
käyttävät laivat suunnataan "Egyp
kiusaksi" sille "pitkälle reitille", m
tä nyt Lontoon konferenssissa keski
teilaan, selittää Vihtori, niin se
heuttaa vieläkin suuremman rahti-hlntakorotuksen
— minkä joudum
me "länsimaailman" ihmiset mafc
maan vain. siitä; ilosta, että eri
suurrahamiehet saavat "tehdä kiusi
Egyptille.
Eikä juttu lopu tähän, sanoo V:
tori. Jos, kaiken tämän tulokse
tyrehtyy Lähi-Idän öljyn: tulo i
rooppaan, niin silloto tulee ameriki
laisille öljypohatoille kultainen til
suus keinotella: gasoliinilla ja. Öljy
myös täällä.
Kaiken tämän perusteella sar:
Vihtori, että hän (vastustaa-imperi
listisen "astmakuristuksen" järjesi
mistä Egyptiä vastaaru sillä siitä k
tuu lopulta laskut meidän maksetl
vaksemme — puhumattakaan nyt s
tä; että hengenahdistus voi olla ka
sakunnillekln yhtä kiusallinen vi
; kuin se on yksilöillekin.
Vihtori on muuten kiitollinen su
että meillä Canadan suomalaisilla
ainakin tämä Vapaus-lehti. jc*a av(
mesta puolustaa pikkukansojen^
elinoikeuksia. Sellaista lehteä taxri
taan ja kannattaa tukea s ^ levi
tää; käskee hän sanoa.
Känsäkoura.
»
:T^ VV • =^«3aKi-:Sf "»ii^J^^