Vapaus, May 14, 1957

              Shni2 Tiistaina, toukok. 14 p. — Tuesday, May 14, 1957
VAPAUS AIBEBnr) — j&ufependeDt Xatmr
Ongan of FfnnUb CanadUm.
taUUbed NoF. e. 1917. Authozlzed
aa feoond daas maa by the Post
*,Olllee Dotartmest, Ottawa. Pab>
lUhed thrlee areddjr: Tuiesdays,
Thursdays and Satitrdays by Vapam
Pobltohing Company Ltd.. at 100>102
mqi 8 t W., Sudbuzy. Ont, Canada
Telephones: Boa. Office 06. 4-4aM;
Editorial Office OB, 4-426S. Manager
E. SidcsL Editor W. Ekltsid. Mailing
address; Bo» 4», Sodbuiy, Ontario.
AdvertifiiRg rates npon appUcatlon.
Translatloö free of cbarge.
TUMJemnSAT:
Tanadaasa: 1 vk. 7 i » 6 kk.
3 kk. 225
/hdysvalloiBsa: 1 vk. 8JOO « kk. 4 10
Suomessa: 1 vk. 8 J 0 6 kk. 4.75
Mitä millit sanovat
pait:
• M
lipillSl
m
1917 — Juhlavuosi—- 40^ vuosikerta—1957
* * *
Tulevat liittoparlamentin vaalit
; Vaalitaistelu on nyt täydessä menossa —^ ja se käy sitä kuu-memmaksi^
mitä lähemmäksi tulee vaalipäivä, kesäkuun 10 p.
' Yleisesti myönnetään kaikissa yhteiskuntapiireissä, että vaalei-
;^htq-osallistum-nen ja äänestämässä käyminen on asiallisesti puhuen
«sa kansalaisvelvollisuuksistamme. Sei vää nimittäin on, että kenellä­kään
meistä ei ole mitään arvosteluoikeutta parlamentin ja hallituk*
sen edesottamisista, jos emme yksityisesti ja yhteisesti vaivaudu ot­tamaan
selvää, mistä asioista vaaleissa päätetään ja: miten ne mie­lestämme
tulevat parhaalla mahdollisella tavalla ratkaistuksi.
: V Aktiivinen osallistuminen vaalitaisteluun, vaalikysymyksiin tu-
'tustum:hen'ja äänestämässä käyminen on siis erottamaton osa kan­salaisvelvollisuuksiemme
täyttämisestä;
; Totta on, että suuri osa valitsijoista kuuluu ns. "kotipuoluee­seen'^
joka omia .etujamme valvomatta auttaa toimettomuudella Ja
välinpitämättömyydenä niitä yhteiskuntapiirejä,, j eivät tavalli-
.s^n;k!ansan apua tarvitse, eivätkä ole sitä anasainneetkaan. Mutta
iyy^eiote^niinkään paljoa näissä ^^'^ asian
'tärkeyden ^ymmärtämättömyydessä.
••''•'y:JKetä sitten pitäisi tulevissa liittovaalcissa äänestää?
:' : V tähän löytyy siitä, mitä me itse kukin haluamme ja toi-
' voimme.. , ^
Vaaliehdokkaina on tietysti vain "hyviä miehiä" ja' "hyviä nai­sia".
Kaikki;puolueet kehuvat omaansa kuin mustalainen hevostaan.
tHelppba ei siis ole valinnan teko varsinkaan sellaisille henkilöille.
Jotka:kiintyvät yhteiskunnallisiin asioihin ainoastaan vaalien-aikana.
>Mutta fbyvänmiehen" kannattamisen perusteella voidaan ajau*
^ua Häyddllisestii hakotielle. Muistettakoon, miten esim. Adolf Hit­leriä
mainostettiin aikoinaan "hyväksi mieheksi", joka ei "juonut
viinaa" ei lailgennut naisiin, eikä kaiketi syönyt lihaakaan. Mutta ^
rsiitä 'huolimatta ^saksalaiset katuvat vielä ^^t sitä, että
antoivat^ kannatustaan sille miehelle, joka syöksi maailman sodan
Utkkeihinjä aiheutti muiden mukana Saksallekin suuronnettomuuden.
^'"^ Vaalikysymystä ei voida oikein ratkaista "henkilöperustalla."
Vanhojen puolueiden ehdokkaat voivat olla— ja monessa tapauk­sessa
ioi^tkin -—"helliä perheen isiä, hyviä seuraihmisiä, rehellisiä
WiäpiiiieUa ja ^muutenkin moitteettomia elämäntavoiltaan. Mutta
; kuh he övät jäseninä puolueissa; joita rahoittaa ja tukee suurpääoma,
vniin he joutuvat valituksi tultuaan tämän tunnottoman — kokonaan
Juokkapohialla toimivan pupluekoneiston välikappaleiksi. Hyvät ja
Vastuuntuntoiset^miehet ja naiset voivat tuntea s^itä omantunnon-;
"tilgkia,nyitta ryhtyessään vanhojen puolueiden ehdokkaiksi ja tul-tiiaan.
yolUuk?! sim^ ominaisuudessa^ puoluekoneisto määrää heidän.:
^kannanottonsa kaik-^ mahdollisista omantunnontuskista välittä-
" jttä.
Pikkuihmisiria,työläisinä> farmareina, ja vapaiden ammattien
1^ vähempiosais­ten
puolella. Me kaik-n olemme yksimielisiä siitä että kaikilla Canar
dan asukkailla on oikeus vauraaseen ja onnelliseen elämään; Me
kaikin olemme sitä mieltä, että jotkut suurrikkaat saavat kansanjouk-
• kojenlpuutteiden kustannuksella aivan liian suuren osan kansallistu-
«Iqistänime.
\ ; Me' toivomme, että esim. yanhuudeneläke kohotettaisiin ainakin
^ ^5 :een dollariin kuukaudessa, että lapsiavustustusta lisättäisiin tuii-iuvasti,
ja että vihdoin viimeinkin saisimme nyt luvatun kansallisen
^iraalavakuutuksen. .a
h ^ Totta ön;Tettä kaikissa näissä ja muissa samansuuntaisissa asiois­sa
me voimme vaikuttaa myönteiseen kehityksen vaaleissa. Mutta
miten?
Vanhat, eli suurpääoman puolueet vakuuttavat; että ainoastaan
he pystyvät nykyoloissa hallituksen muodostamaan, ja että niinmuo­doin
esim; työväenehdokkaille annettu ääni "menee hukkaan'?.
Katsotaanpa asiaa:
Olettakaamme^väittelyn vuoksi, että ujompi kuhipi vanhoista puo­lueista
voittaa tulevissa liittovaaleissa; Olettakaamme edelleen, että
titidtstuksiä vaativat työväenehdokkaat saisivat entiätä huonomman
kähhätuksen. Tällaisessa tilanteessa meille selitettäisiin aivan var-
•inasti, että "kansa on hyvin tyytyväinen nykyiseen eikä halua mi-itään
uudistuksia" — ja tätä väitettä tuettaisiin viittaamalla vaalitu­loksiin.
9^ että vaikka jompi kumpi vanhoista puo­lueista
voittaisikin vaaleissa^ mutta työväenedustajat saisivat huomat-
>tavasti lisää kannatusta. Miten silloin tulkittaisiin vaalitulokset?
iSelväätikin.vanhat puolueet vetäisivät ilman muuta sen johtopäätök­sen,
että seuraavissa Vaaleissa ne voivat hävitä, ellei joitakin kansan
•vaatimia uudistuksia panna täytäntöön.V
. % Juuri tässä onkin yksi perustekijä tulevissa vaaleissa. Samatta
iktin esim. liberaalit väittävät, että Juuri heidän hallituksensa on laa-
'tihUt lakeja lapsilisän järjestämiseksi, vanhuudencläkkeen jakami­seksi
jne., ne "unhoittavat" sanoa sen, että nämä uudistukset on tehty
vasta sitten kun yleinen mielipide on tullut niiden vaatimisen puoles­ta
niin voimakkaaksi, etteikansan tahtoa ole enempää voitu uhriata.
Näin siis nähdään, että työläiset ja farmarit haaskaavat todelli­suudessa
äänensä aina jos he äänestävät vanhojen puolueiden ehdok­kaita.
He haaskaavat äänensä sittenkin, vaikka heidän äänestämänsä
vanhojen puolueiden ehdokas tulisi valituksi.
Toisaalta työläiset, farmarit ja muut pikkueläjät hyötjrvät vaa­leista
vain sikäli, missä määrin ne saavat voimansa yhdistetyksi uu­distuksia
ja parannuksia vaativien työväenehdokkaiden taakse.
' 'Kaiken tämän perusteella me suosittelemme täkäläisille maanmie-
<billemme aktiivista osallistumista liittoparlamentin vaaleihin — työ-väeniehdokkaiden
hyväksi, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa valta-
Rosalta X?CF: n ehdokkaiden tukemista ja kannattamista. Totta on,
'#tta'työväenliikkeelläkään ei ole aina kaikkein parhaita mahdollisia
idbdokkaita. Mutta kaikista heikkouksistaankin huolimatta he ovat
r kuitenkin vapaita niistä suurpääoman kahleista, joihin vanhojen puo-
-Ideid^ ehdokkaina valittavat'henkilöt auttamattomasti joutuvat.
^Jdkainen yksityinen päättää tietenkin itse miten hän äänioikeu-te
erittäin vaikea
tehdä ratkaisua. • Tämä pitää paikkansa niiUä bludlla niissä on ehkä.
^ti^äiftpi kum yksi työväenehdokas ja myös niiUä alueilla, missä el
^,<iIe'iifuita'li;uin'vanhojen puolueiden ehdokkaita. ' t . .
[^Zjr tMiitta kun huomioidaan kussakin yksit}nstapauksessa se, mitä
iiludokkaat^-o sekä
HUOLENSA S A I K I I XA
Financial Post-Iebti on huolis­saan.
Mitä työtätekevät ihmiset
tulevat tekemään vapaa-aikansa
kanssa, jos he voittavat nelipäiväi­sen
työviikon?
Olut ja pesäpallo, sanoo Post tu­levat
saamaan yliotteen y l i Baehin
j ja Beethovenin ja pokeri tulee voit­tamaan
enemmän kannattajia kuin
Picasso.
Niin, me tyydymme siihen, että
mallimme tulevaisuuden pitää huo­len
siitä. Se on kyllä ongelma, sen
tunnustamme, ja ainoastaan sosia­lismi
tulee tekemään vapaa-ajasta
täydellisesti nautinnollisen ja sosi­aalisesti
hyödyllisen. Mutta me
emme hyväksy Post-lebden äkki­näistä
huolestuneisuutta Canadan
työläisten kulttuurellisen tason joh­dosta.
Epäilemme, että tämä huo­lestuneisuus
on jokseenkin onttda
laatua. Se on kohdistettu nelipäi­väistä
työviikkoa vastaan eikä kuJt-tuurin
puolesta. :
J a mikäli tulee kysymykseen olut,
pesäpallo ja pokeri, emme näe mi­tään
syytä miksi niistä ei voisi naut­tia
yhdessä Beethovenin ja Shake­spearen
kanssa. Yksinpä nekin suu­ruudet
olisivat yhtyneet samaan
ajatukseen. — Canadian Tribune.
U I " • m-mm • .mm • • • . mm •,• mm-nkari
tana paivana
Kunfuuripiirien
vetoomus Rudlsissä
Tukholma. — llistaina, toukok.
7 pnä Julkisuuteen saatetussa Jul­kilausumassa
kääntyvät 2 4 ruot­salaista
merUttäväa mieltä Ja
naista, talouselämän, tieteen, us­konnon,
UrJaiUJaln, taiteilijain,
koululaitoksen Jne. edustajaa am-matUllsten
Ja muiden Järjestöjen
puoleen toivomuksella saada tu­kea
ruotsalaista sotilaallista ato-mivamstelua
vastustaville voimil-e.
'^Katsomme, velvollisuudeksemme
nyt elävää ja tulevia sukupolvia
kohtaan tukea näitä voimia", sano-aan
julkilausumassa. Lisäksi he
Imoittavat antavansa tukensa ehdo-ukselle
lopettaa ydinasekokeilut.
Julkilausuman allekirjoittajien jour
costa huomattavimpina mainitta­koon
pankkiiri Olof Aschberg, kan
sanedustaja Georg Branting, profes­sori
Gunnar Beskow, do/entti Lars
Ehrenberg, pastori C. G. Hjelm, kir-ailijat
Erik Asplund, A. Gunnar
Sergman, Stig Karlsson, Carl Emil
Englund, Nils Periin, Jan Fride-gard;>
Gustav Hedenvind-Eriksson,
Jevan Oljelund, Jeanna Oterdahl,
aiteilija Peter Weis3, sekä rehtorit
Ingegärd Granlund ja Honordne
Hermelin-Grönbech.
K i i J . STEVE SZOKE
Hulrtikuun 4 päivän inmniaksi,
jolloin tuli kuluneeksi 1 2 vuotta sii­tä
kun neuvostoliittolaiset 'Joukot
vapauttivat Unkar:r' v. 1945, tmKarJ-laiset
kivihiilikaivustyöläiset kaivoi­vat
päivää aikaisemmin 78.893 ton­nia
kiv.hiiltä. Tän>ä oli suurin tuo­tanto
sitten lokakuun 2 3 päivän.
Vaikka työssä oh vähemmän työ
Iäisiä tämä määrä oli suurempi kuin
vuoden 1956 kolmannen neljännek­sen
keskimääräinen päivittäinen
tuotanto. Näin tapahtui sen jälkeen
kun kaivostyöläiset olivat kärsineet
pahoin Rakosin javGeron virheelli
sen taloudellisen johdon ja vasta­vallankumouksellisten
ailcaansaa-
,mien työseisahdukfi en johdosta.
Unkarilaisten Julkaisemien lilas
tojen mukaan teollisuus kokonaisuu
dessaan osoitti helmikuussa 10 %
nousua tammikuuhun verrattuna ja
työn tuottavaisuus osoitti .huomat­tavaa
lisääntymistä. Työläistä
kohden tuottavaisuus osoitti
nousua kivihiilituotannossa, miltei
4 0% metallurgisessa tuotannossa ja
no:n 25% konerakennusteoUisuu-dessa.
Tuotanto ei ole vielä saavut­tanut
viime syyskuun tasoa, mutta
se on kuitenkin parantunut siitä mi
tä se oli viime tammikuussa.
Täniä oh erittä n tärkeä seikka.
Työläiset saavat
kolme tuntia
ä varteii
Ottawa. — Vaalipäivänä, joka» on
kesäkuun 10 päivä, työssä olevat
työläiset saavat kolme tuntia aikaa
äänestystä varten' menettämättä
palkkaansa tältä ajalta.
Äänestysaika vaalipäivänä on kel­lo
8:sta aamulla kello 6:een illalla
standarttiaikaa ja siellä missä on
volinassa päivänvalon säästöaika ää­nestysaika
on'kello 9:sta aamulla
kello 7:ään illalla.
Äänivaltaisille työläisille annet­tuun
äänestysaikaan ei lueta . ruo-kailuaikaa.
Työnantajalla kuiten­kin
on oikeus määrätä minä aikana
äänestysaika annetaan.
Neuvostoliiton
ravureita Suomeen
Helsinki. -^Suomen* ravirengas
on saanut Neuvostoliitosta sähkeen
jossa ilmoitettiin, että kaksi neu­vostoliittolaista
ravimiestä on läh­tenyt
Suomeen neuvottelemaan neu­vostoliittolaisten
ravureiden osallis­tumisesta
Suomen kilpailuihin ja
kilpailujen järjestämisestä.
sillä paitsi kaivosteollisuutta, suurin
osa teollisuudesta--jm:.J(eskittynyi..lituk&en.^OO--miljoonatt-forintin
Budapestin ympärille, jossa vasta­vallankumouksen
vaikutus oli suu­rin.
Kotimainen kauppa kärsi 6 00
miljoonan forintin tappion, mukaan­lukien
200 valtion omistaman vers­taan
hävittämisen ja 400 muun pa­hasti
vaurioitumisen, jotka miltei
kaikki Budapestissa. Lähes 20,000
asuinhuoneistosta Budapestista : on
jo uudelleen rakennettu noin 6 0 % .
Länsimaiset kirjeenvaihtajat tun­nustavat,
että ulkomaalaiset vieraili­jat
tuskin huomaavat sen minkä lä­pi
Unkari joutui käymään viime
syksynä.
On mielenkiintoista huomioida,
että ruokatavaratuotanto, vieläpä
loka- ja marraskuussa oli yhtä suu
ri kuin syyskuussa.
iSuotuisampi palkkapolitiikka, am-imattiyhdlstysten
osallistuminen :ta
louspolitiikkaan, tuotannon kontrol­li
työläisten neuvostojen toimesta,
työläisten asekaartien perustamia
nen, suuri moraalinen ja aineellinen
apu 'muilta sosialistisilta mailta,
ovat muutamia n i s t ä syistä, miksi
työläiset luottavat Kadarin haUituk-seen
j a Unkarin sosialistiseen työ­väenpuolueeseen.
Vastavallanku­mouksen
torjumisen jälkeen kehite
tyy vähittä.nen aika semman johdon
Unkari ,oll saanut vastaanottaa va­paata
ap«ia seuraavasti: 218 miljoo­nan
rapian arvosta, tavaroita Neu-^
vostoliitosta, 9 0 >hii)joonan kruu
min arvosta tavaroita Tshekkoslo­vakiasta'
100 miljoonan\ zlotyn ar­vosta
tavaroita - ^tdgariasta, läO
dinarin arvosta Jugoslaviasta, 22
miljoonan markan arvosta Itä-Sak­sasta,
3 0 miljoonan arvosta vapaata
valuuttaa Kiinasta ja jonkun ver­ran
apua Albaniasta, Vietnamista,
Koreasta j a Mongoliasta.
Neuvostoliiton ja Unkarin välil­lä
maaliskuun 2 8 päivänä allekirjoi­tetun
sopimuksen mukdisesti Neu­vostoliitto
toimittaa tämän vuoden
kuluessa Unkariin 1,010 miljoonan
ruplan arvosta jpeilistuotteita.
Neuvostoliitto on antanut Unka­rille
pitkäaikaista luottoa 750 mit
Joonaan ruplaan asti käytettäväksi
kuluvan vuoden aikana. Tästä sum­masta
on 200 miljoonaa ruplaa maa­ilman
markkmoilla kelpaavaa ^va­luuttaa.
Tätä luottoa ~~on' annettu
2 % korolla ja velka voidaan mak­saa
kymmenen vuoden kuluessa a i
käen vuodesta 1961 Unkarin tavalli­silla
vientitavaroilla.
Neuvostoliiton hallitus on myön­tänyt
pitkäaikaisen "lykkäyksen ai­kaisempaan
Unkarin hallituksen
150 miljoonan ruplan velkaan näh­den
ja on vapauttanut Unkarin hal-velasta,
-joka johtui aikaisemmasta
saksalaisesta Unkarille annetusta o-nuiisuudesta:
ja , Neuvostoliiton
osuudesta Unkarin ja Neuvostolii­ton
yhteisistä yhtiöistä.
Muista pitkäaikaisista lainoista
Unkarille mainittakoon Kiinan an­tama
200 miljoonaa ruplaa, josta
puoli vapaassa valuutassa ja puoli
tavarassa, 6 0 miljoona ruplaa raaka-aineissa
ja teollisuustuotteissa Itä-
Saksasta samanaikaisesti kun länsi­maat
ja niiden . finanssilaitoksensa
ovat kieltäytyneet antamasta mitään
pitkäaikaista' lainaa Unkarille. ,
DEMOKRATIAN LAAJENTA­MINEN
Joistakin ; kulutustavaroista on
vielä puutetta, mutta tuotanto, jä
työn tudtavaisuus ovat terveellä
pohjalla. Saaden veljellistä apua
toisilta sosialis^isUta mailta ja jon­kun
verran hei^gitysaikaa voidaan o
dottaa maan talouden edelleen edis­tymistä.
Eräs toinen innoittava seikka on
se, että parlamentaariset valiokun­nat
tutkivat laillisia ja muita muu­toksia
sosialistisen demokratian laa-lentämiseksi^
syventämiseksi ja
turvaamiseksi^
Sosialistisen Työväenpuolueen,
eivät olleet suurempina tekijöinä
demokratian IceUtyksen estämises­sä,
vaan e t t ä suurin virhe tällä kau­della
oU vallitsevan demokratian
rajolttaminen.-
."Kansandemokratia ei ollut kyllin
vaikuttava luokkavihollista vastaan
ja työläiset eivät saaneet osakseen
kylLksi - demokratiaa. Siksi voim­mekin
ymmärtää kansan keskuudes­sa
kehittyneen tyytymättömyyden,
l ^ t ä kiihoitti vielä edelleenkin Im­re
Nagyn vastuuton demagogia.
"Vuoden 1945 jälkeen unkarilai­set
typläiset eivät vain täyttäneet, v.
1948 tehdyt suunnitelmat vaan 'so­sialistisen
kehityksen ansiosta meni­vät
vieläkin pitemmälle. Me saavu­timme
suuria tuloksia sosialistisessa
muodonmuutoksessa. Me pelastim­me
maan siitä hirvittävästä tilan­teesta
.johon se joutui Horthyn val­lan
ja sodan jälkeen ja lopetimme
ainiaaksi ihmisen riiston toisen ib
misen toimesta."
Tämä on merkityksellmen lausun­to.
Sillä kesti, jonkun aikaa ennen­kuin
^Kadarin hallitus ja. työväen­puolue
kykenivät julkisesti paljas­tamaan
; cfikeisto-opportunismin ja
vastavallankumouksen ideologisen
vaikutuksen ja määrittelemään oi­kein.
taistelussa esiintyneet eri te­kijät.
>Jo kuukausia ennen lok^uun
23 päivää olkeisto-oppprtunistinen
"ka: kille vapaa" edesvastuuton Hay-
Nagy-Losohczy ryhmän sekä "Va­paan
Euroopan" j a muiden länsi­maisten
ryhmien propagandan on­nistui
hämätä sosialismin perussää
vutuksia Unkarissa siten, että ne ai­nekset
ylikorostavat Rakosin j a Ge-ron
johdon vu-heitä ja kehittivät tu­lenaran
ilmapiirin sekä siten verho­sivat
'vastavallankumoukseen val­mistelun.
;^yös konerakennustuotänto on lisääntynyt
.Unkarissa osoittaen noin 25prosentin lisäys­tä
jokaista teollisuuteen kiinnitettyä työläistä
kohden.
sojärjestöjen yhteisessä julistuksesr
sa sanotaan: '!^eidän tulisi perustaa
kansanrintamaa'joka olisi, ,ei^^^.'^V^^^
vaälikitfeeistoivvaah -joka otlai^s^
tiivistä osaa kansäii ongelmien r a^
kaisuun. Se <^oisi esittää myös kont­rolloivaa
osaai. <i Sen tulisi o^a <kuit
tiiurikeskus/sen tul ä
Usia p^rihteitämihe. Sen t u^
kenneliä pati^iötismin; puolesta ja
koota joukot tai^eluuh.sosia^^^^
sen demokratian puplesta." C v
Edelleen julistuksessa jatketaan:
''VastavaUanlwmQUkselliset'välitti'
vat demokratian • puolesta, mutta
meidän on <hiEiivatttava; että viime
vuosien äikahä vallinnut mönipuplu.
elsen jär jesteimän - puute j ä puolu­een
johtava jsema yaltiön johdossa
vallan vihollisten asemistaan poisfa
minen ja sosialistinen demokratia
kaikille työtätekeviUe.
VOITTAVAT TYÖLÄISTEN v
LUOTTAMUKSEN
Kadarin hallitus ja Työväenpuo­lue
ovat voittaneet talonpöikalstQn
luottamuksen. Vastavallankumoiis
ei saanut talonpoikaisten keskuu­dessa
niinkään pajljon kannatusta
kuin työläisten keskuudessa. Talon-poikaisto
pian havaitsi, että minds-zentyt
ja eszterhazyt halusivat maa­tilansa
takaisin. Kadarin hallituk­sen
yksi ensimmäinen toimenpide
oli poistaa heidän suurin vaatimuk­sensa,
epäoikeutetun halvan ja pa
koUisen sadon valtiolle toimittahii-sen.
Vastavallankumouksen ja Imre
Nagyn politiikan suurin vaikutus
maaseuduilla oli- maatalousosuus-kuntiin.
Jotkut heikomihat hävisi­vät
ja jotkut Olivat pakbitettujä lik­vidoimaan
itsensä vastavallankumo­uksellisten
lentävien joukkojen
edessä*. Nyt niitä herätetään uudel­leen
henkiin. . /
Yleensä maalaloustilanne nyky­ään
on parempi ku;n ennen vasta­vallankumousta.
V E L J E L L I N E N A PU
Hallitus ja puolue eivät olisi on
nistuneet' niin nopeasti aikaansaa
maan parannuksia ellei muilta so­sialistisilta
mailta olisi saatu suurta
moraalista j a aineellista apua.
Tammikuun 1 5 päivään mennessä
ATOMIFYYSIKKO UUSI
VAROITUKSENSA
Berliini. — Atomimaailmanso*
dan vaara suurenisi vielä huomat­tavasti,
Jos myös pienemmät maat
— kuten Saksan Liittotasavalta -r-saavat
omistukseensa atomiaseita,
totesi rprofessori von VVelssäcker
Dusseldorfissa ilmestyvän Der
Mittag-lehden toukok. 6 pn nu­merossa.
von Weizsäcker on ^ s i niistä" 18
länsisaksalaisesta tunnetusta atomi­fyysikosta,
jotka äskettäin allekir­joittivat
Länsi-Saksan atömivariiste-luja
vastaan tähdätyn väroitusve-sen,
miten heidän ohjelmansa to­teuttaminen
vaikuttaisi 'käytäntöön
pantuna, niin silloin tulee ratkaisu
helpommaksi. Jokatapauksessa ine
toivomme, että täkäläiset maanmie­hemme
täyttäisivät (kansalaisvelvol­lisuutensa
ja osallistuisivat yhdiste-teyin
rivein nyt käynnissä olevaan
vaalitaisteluun työväenehdokkaiden
valitsemisen hyräksi.
toomuksen. Professori Weizsäcker
vastasi kirjoituksenaan länsi-saksaa;
laiselle fyysikolle professori Pas-cual
Jordanille,, joka jokin aika sit­ten
samassa lehdessä oli esittänyt
atomivarustelusta päinvastaisia mie­lipiteitä
kuin vetoomuksen alli^kiP-joittajat
Atomisodan vaara ei kuitenkaan
ole täysin poistettu sillä, että atomi­aseita
on vain suurvalloilla, koros­taa
Weusäcker kirjoituksessaan.
Tämän vuoksi pitäisi kaikin suinkin
mahdollisin tavoin pyrkiä atomiv»>:
rustelojen supistamiseen. Tarkkai­lun
alainen atomivarustelujen su-^^
pistäminen on Weizsäckerin mu­kaan
eräs tämän hetken tärkeim-.
mistäpäämääristä.
VMissSan tapauksessa ei siaa
sallia, ettei olla tietoisia aseisti-riisunnan
karilleajantnmisen ras­kaista
seurauksista. Tämä vaaira
levisi Länsi-Saksassa viime k uv
Idnisinar nopeasti ja sen vnolud'
oUliiieldin vetoomuksemme sillä'
heUtoUä välttämätön."
CLC:n presidentti
tiyikäsi senaatin
jäsenyystarjoulisen
Ottawa. — Nyttemmin on paljas­tunut
aikaisemmin visusti salassa
pidetty pääministeri St Laurentin
tarjous CLC:n presidentin Claude
Jodoinille. Canadan pääministeri
oli tarjonnut Jodoinille elinkautista
senaattorin tointa.
Ehdotuksia tästä $10.000 vuosi­palkkaisesta
virasta tehtiin Jodoinil­le
jo vuotta ennen Canadan kahden
ammattiyhdistysten .. keskusliiton
yhtymistä. Suunnitelman mukai­sesti
Jodoinista olisi tehty itsenäi­nen
työväen senaattori, mutta mai­nittu
työväen johtaja hylkäsi' ehdo
tuksen ehdoitta.
Sanof mr. Jodoin:;. "CLC vastus­taa
nimitettyjä lainlaadinnallisia eli­miä
Ja olisi varmaan mahdotonta
minun osallistua siihen."
VAPAUS SAI JÄLLEEN
10 UUTTA TILAUSTA
-. r
Vapaioi sai ^ e e n viikon vaihteessa kymmenen antta tilansta nos.
taen sen,nyt Ic&ynnissä olevan kampanjan aikana saatnjen uusien tilaus­ten
määiiln 94:äSn.
tJaaia tilauksia saapui seuravraati:
Tilaaja, Claremont, Ontv 1 uusi tilaus.
HiUa Smith 1 Ja tilaaja 1. yhteensä. Sudburysta 2 tilausta rapioiksi
Sudburysta on nyt saatu 15 uutta tilausta. / ^
Helfä'l>ie8anen, Kirfcland Lake.:! uusi tilaus.
;Otto Halminen, Samia, 1 uusi tilaus.
T. f Hill, ,Port Arthur t uusi tilaus.
'' Juho -Nisonen i, Lydia Anderson 1 Ja ryntäyskomitea 1. yhteen^
Torontosta 4 uutta tilausta. Torontosta on nyt tullut 9 uutta Ulausta. .
IKirfcltlnd Lalten osuudesta puuttuu enää yiui — Sarnian osuus on
täytetty 200-prasenttise8ti Ja samoin Port Arthurin. EntSa muut?
W. C. Beecliing LPP:n etidolcas {Reginassa
R3inanias!ta tulee '
kbva joukkue
Moskovan kisoihin
Bukarest — Romania on päättä­nyt
nhettää Moskovan festivaali
kilpailuihin hyvin edustavan jouk­kueen.
9oman:an urheilujoukku­een
vahvuudeksi tulee 280—320 jä­sentä
ja osallistuvat romanialaiset
22 eri lajiin.
-Regina.— Täällä pidetyssä LPP:n
vaalikokouksessa valittiin yksimieli­sesti^
•puoluetta edustamaan tässä
vaaljpUris,^ tulevissa liittovaaleissa
W. C. "Beeching.
Ottaeäsaan ehdokkuuden ° vastaan
Beechiii^;^ puhui farmarien ja työ­läisten
järjestöjen sekä CCF:n ja
LPP:n yhtenäisyyden suuresta tar­peesta
taistelussaan monopooleja
vastaan. Jos sellainen yhtenäisyys
olisi vailcuttamassa tänä päivänä^
niin .olisi^^mahdolLsta valita voima­kas
parlamenttaarinen ryhmä tais-telemaan|
jnonooplJen politiikkaa ja
niiden ppjliittisten puhemiehiä vas­taan.
, " L P P tulee edelleenkin tais­telemaan,
koko voimallaan sellaisen
yhtenäisyyden saavuttamiseksi",
sanoi Beeching.
Puhuessaan kokouksessa^ LPP:n
Saskatchey^anin maakuntajontaja
Nelson Clarke sanoi, että Saskaiche-wanin,
joka on kautta historiansa
kärsinyt n^bnopoohen edesottamisis­ta,
tulisi saattaa häviölle kaikki mor
nopoolien puolueiden— liberaalien,
konservatiivien ja social creditti-
Iäisten — ehdokkaat Mr. Clarke
lupasi.^että LPP tulee työskentele­mään
tämän päämäärän saavuttami­seksi,
mutta hän varoitti, että
CCF:lle - lankeaa suuri vastuu siitä.
"On olemassa suuri vaara CCF:n
vaikutuksen menettämi^stä ellei se
ryhdy varmasti asennoitumaan sel­laisiin
kysymyksiin nähden kuia
atomiasekokeilut ja kaupankäynnin
kehittäminen laajentuvien sosialis­tisten
markkinoiden kanssa."
Ennätysryritys. ei
nyt onnistunut
Los Angeles. — Seiväshypyn maali-,
manennätysmles Bdb C3titowslki, Joka
äskettäin korotti seiväshypyn maail­manennätyksen
478:een. yritti taas
viime viificolla uutta ehnätystä.
Tulokseksi jäi kuitenkin 4.71. HJto
yritti kolme kertaa 4,80 mistä, tnutto
ei onnfetunut. ;
PÄIVÄN PAKINA
Taas yitsi mestauspöfkyite
Torontosta' viikko sitten tulleissa
uutistiedolssav-kerrottiin^ että 46
vuotta ilmestynyt ja' vaikuttanut
juutalaisten päivälehtiV Daily Heb-revr
Johmal. on talousvaikeuksiensa
vuoksi nyt mcstauspölkyllä --- myy­tävänä.
Me suosittelemme, että .täkäläis­ten
maanmiestemme kannattaa py­sähtyä
miettimään niitä asioita mit
kä liittyvät mainitun lehden "kuole­mantautiin".
'
Lainatkaamme kaikkein ensim­mäiseksi
Globe and Mail lehden
kirjeenvaihtajan Ralph Hymanin
uutistiedosta^.sanatarkasti se, mikä
on oleellisia j a nukS käsittääksem­me
fSrkelntä tässä adassa.
Mainittua lehteä on ylläpUänyt
vuosikausia sen omistajatoimittaja
Sam iShapiro j a Toronton juutalais­ten
lahjOifUkset. setittää Globen khr-jeenvaihtaja
j a jatkaa: ;
'^JoutnäIb^ttlIoJeh väheneminen
ja kustannusten lisääntyminen sekä
-tilausten väheneminen ovat kriisin
aiheuttajUla.
"Se (JuoimaDon niyytävänä joko
sanomalehtenä tai romuna" sanoi
toimittaja, Shapiro eilen. Jos kuka
^hansa haluaa ostaa tämän lehden
ja jatkaa sen julkaiseihista. minä
j S ä n n t i e l i h y ^ I ä sen toimittajaksi
*^hapiro, Pohjois-Amerikan yksi
parhaiten tunnettu -juutalaislehden
"tohhltts^a^ :on vakunttunut-etta |o-
8aisi'<^ournaIhik taloudellisesti kan­nattavaksi'.
^Riafan jmute-^on' vaivannti^^^ sitä
vuodesta 1911 asti jolloin se perus­tettiin
viiKitot<aiaeksi.'' Alhoastaan
yhtenä vnoitnasemi-tuöttaniit voit­toa
Sen^fcorlceitt ttUmjamäärä
ilmoita sen nykyistä jtilaajamäärää.
"The Daily Hebrew Journal oli
monessa mielessä ybteislaitos. To­ronton
juutalaiset ovat yksityisesti
ja yhteisesti pumpanneet siihen
rahaa vuosi vuoden perään, mutta
rahaa ei ole koskaan ollut muuta
kuin juuri''pinnalla pysyäkseen . . .
•'Hyvin toimitettu/pirteä lehti .
"Journal oli juutalaisväestön oma­natuntona.
Se ukkosti, kehoitti, tuo­mitsi
ja kiitti lahjakkaan toimitta­jansa
toimituskirjoituksissa. Histo­riansa
eri vaiheissa -Journal oli l i -
be^aalhien, konservatiivinen. Sha­piro
oli j a on sosialisti. Hänen tu­liset
taistelunsa kommunisteja vas­taan
ovat vieläkin puheenaiheena.
Kun hän katsoi, että juutalaisia uh­kaa
vaara siiiä jos on juutalaisia
kommunisteja parlamentissa, -hän
heitti sanomalehtensä David CroUin
tueksi . .
"SiUoin oU kommunisUjohtaja
Tim Buck puolueensa ehdokkaana
sUnä piu-issä. Ci-ollui ehdokkaaksi
ryhtyminen pakotti Buckhi surty-mään
Trinlty vaalipiiriin j a hänen
tilalleen tuli Sam Carr . . . Etusivun
toimituskirjoituksessaan Shapiro
julisti sillom. että jos Carr voittaa,
hän lähtee lopuUisesti i>Ois TorOn^
tosta . . .
; ' V . 1949 lakkautettiin kustannus­yhtiö
ja Shapiro otti lehden hal­tuunsa
ja lamasi $10.000; muiden
velkojensa lisäksi. Hän Jatkoi pir­teän
lehden julkaisemista . . . : T U -
lojen kannalta Journal nteni ontuen
e t e e n i ^ . Oman aika-ajottaista
mutta hyvin tervetuniifia juutalals-viestön
-taloudellista ;tUkeaJotDmal
olisi aikoja ^ t t en kboUut..;,
Tämä on tuttua, joskin koriiton
on oUut 18.000.. . . Toinflfiaja-el. ta^Ki^«9^iist«ilAn}|a^
laisryhmieÄ sanomalehtien jatkuvis­ta
talousvaikeuksista.
Tässä "yhteydessä sietää huomioi­da
vielä tämä: Torontossa on melko
suuri juutalaisasutus. Totta on, et­tä
suuri osa Toronton juutalaisista
on "toisin kuin puusta katsoen
luulisi — palkkatyöläisiä j a niin­muodoin
•:myös työväenlehtien kan­nattajia.
Mutta totta on myös,' että
Torontossa on paljon juutalaista
keskiluokkaa, kauppiait:», lääkärei­tä,
lakimiehiä j a muiden vapaiden
a m m ä U ^ h a r j o i t t a j i a . Juuri tämä
keskivarakkaiden ryhmä on lahjoi­tuksillaan
ylläpitänyt Journalia.
Mutta vaikka Toronto on ehkä
Canadan toiseksi suurin juutdläis-keskus,
missä heidän lehdellään on
parhäSi^fiialidollisuudet ilmoitusleh-^
tenäkin -:r sielläkään ei ole lisään­tyvien
kustannusten vuoksi riittä­västi
kannatusta tällaisella pikku-lehdellä!
Merkillepantavaa on vielä tämä:
Daily'^fl«brew Journal on kokenut
myös~^f*sutunutensa" päivät. Suhen
aikaäft^qlloin sen "toimittaja heitti
lehtensä mr. Crollih" tueksi, sai
Journal päänsilitystä j a kannatusta­kin
isoisfllä. Ja kun mr. CroU voit­t
i , niin, toimittaja: Shapiro julisti
voitonriemuisessa toimituskirjoituk-sessaari:
'«Mmä jään", tarkoittaen
sitä, ettei hänen tarvinnutkaan
"kommunistien voiton" takia jmis-tua
Torontosta.
Mutta se suuruuden aika oli vahi
väliaikaista. Tämä On toisiasia, joka
sietää pitää mielessä niissäkm pii­reissä,
jotka luulevat että "pelaa­malla
palloa" isoisten kanssa voi­daan
pys^ästi ratkaista siutölais-ryhmien
lehtien talousongelmat
Sellainen "mahdollisuus" sen
lialpamaisuudesta puhuihätta —- oh
pai^haassakin (tai pitäisikö smi(»
sittenkin r.pahimmassa) «tapauksessa
vain i ^ a i k ä i s t a laatua. '
f Täinän porvarillisrä juutalaisleh-Öen
edessä, 'olevat 'talousvaikeudet
pvat ^asiallisesti puhuen käikUeh
BMrtomaalajsfflhmjqi. .Jel»tien,:f»lea:
sä. -Yhdellä kertaa, riippuen poliit­tisesta
ilmapiiristä, on jonkun ryh­män
lehtien tilanne ehkä hieman
helpompi kuin toisten — miitta
^'karhut" eivät ole kaukana mistään
pikkulehäistä.
Tässä on kysymys, joka antaa a-jattelun
aihetta siitä, että mitä pi­täisi,
ja mitä voidaan tehdä siirto-laisryhmien
^ sanomalehtien ylläpitS;
misen j a säilyttämisen hyväksi.
Kaikkein varmin tae siirtolaisryli-mien
sanomisten voimistuttamisen
ja ylläpitämisen hyväksi olisi kaik-kikäsittävä
yhtenäisyys vastuuntun­toisten
ryhmien ja järjestäjien kes­ken.
Hyvällä tahdolla se voitaisiin
toteuttaa sanomalehtialallakin niin.
että eri virtaukset j a suunnat saisi­vat
demokraattisesti tasapuolisen
mahdollisuuden ^siansa hyväksi.
Vapaus ei ole koskaan kieltänj
sen edessä olevia talousongelmia ja
niistä johtuvia muita- vaikeuksia.
Kustannusten yhä lisääntyessä 43;:
mä vaikeudet tulevat epäilemättä
edelleen kärjistymään. Mutta ko­kemus
opettaa, e t t ä Vapauden väla
ylläpitää lehtensä kaikista vaikeut;
sista huolimatta, joko nykyistä pie­nempänä
tai sitä suurempana, vielä
kauan; aikaa senkin jälkeen kon
eräät muut lehdet lakkaavat ihnes:
tymästä.
Mutta kysymys ei olekaan sen tai
tämän ryhmän l e h d ^ t ä —^ vaan^
tä, mitenf-päästäislhi siihen, että tä­käläiset
maanmiehemme saisivat
m
mm
käytettäväkseen parhaan mahdolli­sen
lehden miten he voisivat säi­lyttää
kontroUin ja täydelUsen sa-navallan
lehdissään j a samalla vSlt-tää
sellaistaikilpailua, mikä vaikeni
taa ja; loukkaa yhteisiä etuja.
Toronton juutalaisten porvarilli­sen
päivälehden kohtalo velvoittai
meitä -Tiyvän sään** aikana etsimää»
keinoja tulevaisuudessa ehkä nonsfr
vien siaaepälvien varalle — ja o^*
keinot' löytyvät vaih yhieisymin»^
b f c e s t ä /a y h t e n ä i ^ d e s t ä .