Vapaus, May 12, 1960

              tm
i i
. ( U B E R T Y ) ^ ^ ;inaependrait;
'Oi«aiifbf^iPlimläh ','QanadIans.-i,Es-'
Of floe ^Delmrtri^ent; J Ottava.Pub-?
*llsheäi|thrlceVt:iwee^y::"-r'Tues(iays,'
^miuMdays and.Saturdaysby,Vapaus
,>Publlshiiig'Company,.Ltd^at'10q,-102
Elin'St; W.,''Sudbury;'Ont.; Canada.*
Telephones.vBus.^Office OS.''4-4264,-
Editorlal omce OS. 4-4265. Manager
Suksia iEditor W. Eklund; Mailing
address^, Bqx^ 69,.'Stidbiury,'/OntarIo.'
Adviertlsing 'jrates.^upon appUcatton.
Tr^nslation. free of . c h a r g e : ' -
Canadassa: 1 vS. '8.00' 6 ik.-4.25
3 kk 2 50"''
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk! 4!80.
'Suomessa: , 1 vk. 9.50 6 kk. S.25
i ii
il
m
Hyvin sänottUy mr. Gr^n
Esittäessään" alahuoTieenr^istunnossa vakaan hiiolestunei-suutensa
siitä kun Yhdysvallat lähetti Neuvostoliiton alueel­le,
vakoilulentokoneen — mikä teko olisi voinut aloittaa uii-
' den-sodan,-atomisodan kuten hän-sanoi — ulkoministeri»-
Howafd Green tulkitsi Canadan kansan miltei yksimielisen
käsityksen , asiasta. Erittäin tervehdittävänä on pidettävä
^ myös ;-sita kun tämä ^ulkoministerimme valittelu ilmaistiin
hetimiten tämän provokation julkisuuteen-tultua. Pitäen
mielessä' tiedemiesten ja_^muiden asiaintuntijain lausuntoja
ja selityksiä, ulkoministeri Green oli varmaan oikeassa selit­täessään,
että "jonakin päivänä sellainen tapaus voi aloittaa
ydinasesodan' ja hän varoitti siitä "kuinka vähällä voidaan
aiheuttaa maailmanlaajuinen onnettomuus".-
Aiheellista on kuitenkin kysyä, riittääkö pelkkä valit­telu
ja vastalauseiden lähetys? Vai vaatiiko nykyinen vaa­ratilanne
päättäviä toimenpiteitä — Canadan irtaantumisek­si
Pentagonin sotaherrojen kahleista?
Ulkoministerimme ei valitettavasti kyllä kajonnut asian
tähän puoleen lainkaan. Mutta'h^n esitti harkittavaksi tä-
• män kysymyksen äärettpmän" terävästi selittäessään, ettei
Canadan hallitus (eikä edes NATO-liitto) ole tietänyt mitään,
että näitä vakoilulentoja on harjoitettu Neuvostoliiton alu­eella
jö neljä vuotta, kuten Washingtonista on julkeasti kers­kuen
nyt, selitetty. Jos Pentagonin sotaherrat harjoittavat
"tällaista "sodan partaalla" seikkailua liittolaistensa (myös
• Canadan) selän takana, kuten' ulkoministeri Green nyt selitti,
niin silloin on todella korkea aika tarkastaa, mihin me olem­me
kansakuntana joutumassa.
Palautettakoon mieleen Neuvostoliiton pääministeri Ni-
' kitar Hrushtshevin :v^
varoitus niille USAn satelliiteille, joiden alueilta yhdysval­talaiset
lentokoneet suorittavat provokaatiolentojaan Neu­vostoliittoon.
Mita jos jonkun amerikkalaiskenraalin päähän
pälkähtää; ajatus, että tällai
:>alueelle' suoritetaan Canadan maank
dysvaltaiaiselta lentotukiasemalta? M nyt tulleen,
•lausunnon perusteella me olemme silloin
ressa vaarassa — hallituksemmekaan tietämättä, että tällai­nen
provokatio on tehty ,/rneidän maastamme?
Onneksi tätä nyt tapahtunutta provokatiolentoa ei suo-
• ritettu^Ganadan maan .kamaralta;^ :M
lä avustajilla oli ilmeisesti kovaa omantunnon kolkotusta ja
sen aiheuttama hätä koska esimerkiksi Pakistanin Lontoon
•lähetystön eräs puhemies sanoi, että Pakistan tulee tu
;menikö ^tämä yhdysvaltalamen • vakoilukone^ kohtalokkaalle
lennolleen ^Pakistanin kautta kuten on Moskovasta tiedoi-tettu..
Jos näin on asia, sanoi mainittu pakistanilainen, se
lento tapahtui vastoin Pakistanin tafitoa ja tietoa — ja siinä
tapauksessa Pakistan tulee esittämään voimakkaan protestin
Yhdysvalloille, i
Norja on'^myös Yhdysvaltain sotilaallisessa talutusnuo-
•rassa "ja-Neuvostoliitossa aias^.a
lentäjä sanoi, että hänen päämääränään oli Bodessa Norjassa
•sijaiteeva lentotukiasema. Mutta Norjan ulkoministeri Hal-vard
Lange sanoi, etta Norjalla ei ollut mitään tietoa tällai­sesta
lennosta, ja etiä Norja ei ole koskaan antanut lupac
-käyttääNorjan lentokenttiä toisten-maiden koskemattomuut»,
, ta loukkaavia lentoja? varten!
Samanlaisia lausuntoja on kuultu Turkista, mikä myös
tuntee omantunnon vaivoja "osasyyllisyydestä" Neuvostolii­ton
ilmatilan rikkomisessa.
Kaikki nämä seikat antavat lisää pontta ja painoa vaati­mukselle,
että Canadan pitäisi sanoutua irti kaikista Yhdys­valtain;
johtamista sotaliitoista, purkaa amerikkalaisten tuki­asemat
maamme kamaralta ja omaksua ulkopolitiikakseen
täydellisen puolueettomuuden sekä vedota suurvaltoihin, et­tä
sodan syttyessä niiden/tulisi kunnioittaa maamme puo­lueettomuutta,
kuten on aikaisemmissa sodissa kunnioitettu
esimerkiksi'Sveitsin ja Ruotsin puolueettomuutta. Vain sel­lainen
puolueettomuusohjelma takaisi sen, että amerikkalai­set
sotaiset kenraalit eivät vedä meitä kansakuntana tuhon
ja perikadon tielle.
Ulkoministeri Greenin selitys, että "Canada ei ole tietä­nyt
mitään" näistä provokatioista tulee, epäilemättä tuntu-
. vasti voimistuttaraaan canadalaisten keskuudessa kasvavaa
vaatimusta täydellisen puolueettomuusohjelman puolesta.
ona - on
''tJps /satutte/-Jtuntep»^an, Jionkui^^
joka .4'on ^^innostuhut \ moraalisen
aseistautumisen (MRÄ) kustantäl
maanv/'Ideqlogia ja rinnakkaiselo"!
nimiseen ^ kirjaäeen,-^niin; kertokaa
hänelle ''seuraava ..kertomus:'
^'Manchester Guardian'kirjoitti v.
1936* että tri/Frank Buchman|
MRA:n ' ylippapi; 'oli' erään New
Yorkin lehden mukan' sanonut:
"Kiitän taivasta. sellaisesta, mie^
hestä, Jcuin Adolf Hitleristä,-joka
rakensi eturintaman kristillisvas^
taista kommunismia'^ vastaan. Par­turini
sanoi minulle, että Hitler
pelasti koko. Euroopan kommunis-.
miltä. Luonnollisesti ~ en hyväksy
kaikkea mitä natsit tekevät. Anti­semitismi?
Pahap^^luonnoUisesti. Us­kon,
että Hitler näkee Karl Marx­in
jokaisessa juutalaisessa, Mutta
ajatelkaa jos Hitler luopuisi' juma­lan
kontrollista. Sellaisen miehen
avulla voisi jumala saada kansa­kunnan
kontrolliin vuorokaudessa
ja ^ratkaistuksi: kaikki - mitä seka­vimmatkin
ongelmat."
Äskettäin aivan samalla tavalla
tri Adenauer sanoi paaville, että
saksalaiset toteuttavat jumalallista
tehtävää pelastaakseen maailman
kommunismilta. - (Mahdollisesti ju­mala
on Kruppin teollisuus- ja ra-havaltiaan
puolella.)
Ei ole ihme jos tri Adenauer on­kin
kirjoittanut esittelyn Frank
Buchmanin elämäkertaa kuvaavaan
teokseen "Tuoretta toivoa maail­malle!',
jota toimittaa ranskalainen
katolinen filosofi Gabriel Marcel.
Adenauer kirjoittaa:
"Tämä saa useat ihmiset ajatte­lemaan.
-Ennenkaikkea; saattakoon
se ihmiset käsittämään, että vain
heidän pyrkimystensäja ;elämän­tapojensa
muutuminen voi aiheutf
tää toiveita todellisesta y, rinnakkaisr
elosta eri kansakuntien väillä."
Liittäkää tämä vain yhteen paa­vin
sanoman kanssa niin teillä on
Hitlerin — Adenauerin — Buchma­nin
ohjelma: kommunismin hävit­täminen;
ihmisten elämäntapojen
muuttaminen nykyiseen imperialis^
miin soveltuvaksi, rauhalliseen rin­nakkaiseloon
imperialismin puit­teissa
ilman kommunismia. .
* • •
MRA:n yksi päämäärä on lopet-taav^
aistelu työnantajan ja työläi-s^^
vvälillä, eikä suinkaan suostu-
Julkeata ja kestämätöntä
, Jouduttuaan kiinni sekä itse teosta että sen peittämiseksi
lasketusta hätävalheesta, Yhdysvaltain hallitus meni vakoi-lulentonsa
yhteydessä toiseen äärimmäisyyteen, julkeaan
kerskuntaan siitä, että vakpilumatkalla se-lentokone oli, että
sellaista ilmavakoilua on Yhdysvaltain toimesta harjoitettu
jo -neljä vuotta, ja että tapahtukoon mitä tahansa ilmavakoi-
'lu tulee edelleen jatkumaan. ~,
_ "Yrittäessään jotenkin puolustaa tätä julkeata asennet­taan.
Yhdysvaltain viranomaiset ovat vedonneet siihenkin,'
että kaikki maat harjoittavat nykyään vakoilua ja niinmuo- ~
doin Yhdysvalloille on muka täysi oikeus lähettää korkealla
, lentäviä nopeita lentokoneitaan Neuvostoliiton-alueelle, mu­ka
oman ja ns. vapaan maan "turvallisuuden" nimissä.
'Tämän väitöksen kurjuus on ilmeinen ensinnäkin siksi,
että mikään muu maa ei ole lähettänyt tiedustelukoneitaan
'New;Yorkin,^'Chicagon' ja Yhdysvaltain muiden kaupunkien;-:,
ylle., Toiseksi on sentään eroa sillä, jos harjoitetaan "taval-»
lista'^vakoilua — tai lähetetään toisen maan alueelle nyky- ;
- .«ikäinen nopea sotilaslentokone, minkä lastina voi 'olla yhtäs.;
>= hyvirr atomipommi, kuin valokuvausvälineitäkin. Meidän!*
TilkorSinisterimme, mr. Green oli tuhannesti oikeassa selit--»
täessään, että tällainen provokatio voi helposti sytyttää uu- s
'äeri Äiaailmansodan, sillä kun tällainen• kutsumaton vieras!
^- tunkeutuu johonkin maahan —- blkoojx se sitten^Yhdysvallat
Jo M ,,tai^Neuvostoliittö'V niin siellä [voidaan luulla, että nytHule-
?J''r "'Ivat ensimmäiset 'atomipommit — ja niin lähetetään nykyai-
S
lp
hyvinkin luulla vieläkin vaa­rallisemmiksi,
;mitä: ne ovat.
Tällaista "sodan partaalla"
seikkailua ei Voida millään
määrällä julkeutta "oikeuttaa"
maailman; yleisen, mielipiteen
edessä. .
; Vielä vähemmän sitä voidaan
"oikeuttaa" vetoamalla sellai­siin
kylmän sodan uhreihin,
kuin esim. Julius ja Ethel Ro-senbergiin,
että he muka. olivat
Neuvostoliiton vakoilijoita ku­ten
tiistaina vätysteltiin. Tosi­asia
on, että heitä ei edes syy­tetty
vakoilusta, puhumatta­kaan
siitä, että olisi vakoilu­syytös
näytetty toteen — sillä
heidäthän teloitettiin kostoksi
siitä kun_he. kieltäytyivät ryh­tymästä
Juudas Iskariotin kur­jaan
ammattiin — ja teloituk­sen
"syyksi" ilmoitettiin vain,
että nämä kylmän sodan uhrit
olivat "salavehkeilleet vakoil-laakseen"
Neuvostoliiton hy­väksi
— mihin sisältyy se hir­veä
ajatus, että kylmän sodan
sankarit tiesivät muka mitä
Rosenbergit ajattelivat ja lan­gettivat
tuomionsa sen perus­teella,
kun he olivat "salaveh­keilleet"
ehkä vakoillaakseen
jo.skus! ^
~ Luonnollisesti on totta, että
^tässä epätäydellisyyksien maa-^
ilmassa on vakoiluakin, niin
puolelta kuin toiseltakin. Mut­ta
vaikka toivoisimmekin ajan
koittavan, jolloin vakoilusta­kin
vapaudutaan, niin korostaa
sentään täytyy, että vakoiluil­la
ja' sotaisilla provokatioilla
on suuri ero.-Sotaprovokatioita
ei voida mitenkään eikä mis­sään
oikeuttaa sillä, että vakoi-lua
harjoitetaan kaikkien mai­den
toimelta.
Jos tässä asiassa hyväksyt­täisiin
sellainen "oikeutus",
niin silloin täytyisi hyväksyä
etukäteen• myös se,.että Neu­vostoliitto,
saa lähettää sotilas­koneitaan
Yhdysvaltain salai­suuksia
tutkimaan "turvalli­suutensa"
takia. Koska uskom­me,
että Washingtonin herrat
eivät sellaista vakoilua hyväk­sy
Neuvostoliiton 'taholta —
niin silloin ori hiedan turha
odottaa ymmärtämystä tai
myötätuntoa,ny t, esittämälleen
kerskumiselieenVettä he "telce-maila
työläisten vaatimuksiin, vaan
saamalla ,"luokkarauhä"Y luokka;^
taistelunsijasta.Kovasti * voittoa
tuottavaa'työnantajille.' Kuulkaa'
mitä manalle'mennyt. John Riffe/
,erään'kerran" Congress of Indust­rial
;>Organizationin.warapresidentt
(CIO) ja MRA:n puhemies,' sanoi
puhuessaan Yhdysvaltain isenaattor
riUe: "^Teidän tulee sanoa Ameri­k
a l l e , e t t ä kun Frank Buchman
muuttisJohn Riffen- mielipiteen:'*'se
säästi; viisisataa :miljoonaa;;dollaria
Amerikan teollisuudelle."
Päästäksenne asian ytimeen tei-dän:
tulee- tietää, että uskonnon teh­tävänä
on se, ettei teollisuus tar-ivitsetyösuhdejohtajaa.
iSelvästi. sa­nottuna
teollisuus johdetaan työn­antajan;
mielensmukaisesfi; Ei- ole
ihme, ;jos suurliikkeet; länsimaissa
wat valmiita ;,tuhlaamaan;miljoonia
dollareita; "Ideologia ja rinnakkais-elo"-
kirjasen levittämiseksi.
* * *
Ketkä kannattavat MRA:ta? Ja­panina;
.pääministeri^ jonka hallitus
suostui, järjestämään : Yhdysvaltain
^atomipommitukikohtia Kiinan
Kansantasavaltaa vastaan. Filip­piinien
-presidentti, jossa' maassa
on hyökkäystukikohtia Kiinaa vas­taan.
^ Kansanvastaisesti nostettu
Etelä-Vietnamin hallitus;^^^]^^
rikkalaiset ; militaristit><l<ontrolloi-vat:;>
Me emme tiedä kannattavatko
Syngman;Rhee .taikka r Etelä-Afri­kan
, pääministeri Vcrvvocrd
tä;sAdenauer luonnollisestisjl^
taä_ sitä.'"/''
MR A - ei I ole yliin, .teoUisuuäen
johdon ase,>aan kuten^ Manchester;
Guardian; sanoo se on ^NATO:~n jä-
SEATO:n ^ ]^'u^ontb". ' Se -'(mj
USA:n' ase ,\sen yrittäessä estää
maailman ihmisiä-pääsemästä rau­haan
ja taloudelliseen turvallisuu­teen.
" ' '
• . ' • •
Kirjassa kerrotaan, että heti so
dan päättymisen jälkeen Saksan kir;
vihiililäutakunta , vieraili Frank
Buchmanin luona. Kivihiilen tuot­tajain
päät' tiedustelivat mitä tri
Buchman voisi'jehdä Saksalle. "En
tiedä, mutta jumala sanoo teille",
vastasi hän Kirjasessa jatketaan:
"Seuraavana, päiväni teollisuusmie-h~
et soittivat ja kehoittivat Frank
Buchmanin eri maissa olevia voi
liia Ruhrin kivihiiliteollisuuden
keskukseen, joka oli kommunistien
aktiivisuuden keskus;: Tarkoitukse­na
oli ideologisen vsuujinanmuutokr
set Saksassa.
Frank Buchmanin jumala on ras­kaan
teoU isu uspa tai Joonan puolella.v,
t • •
Buchmanin kirjan Guardian vkri-tiikkö
lopettaa arvostelunsa "pilkal­la.
Viitaten MJlA:n "sisävaloihin"
hän kirjoittaa: "G. K, Chesterton
kerran sanoi, ^että sisäinen valo on
pahimmanlaista valoa. J os hän ..oli­si
tuntenut MRA:n hän olisi voinut
sanoa sitä pimeydeksi."
Guardian ohsi voinut lisätä: MR-MRA;
ta. Mikään ei csläisi; heitä sii-1 A:n; jumala on mammona.
TYÖMIES-ETEENPÄIN-LEHTI
LUJITTAA TALOUSASEMAANSA
Helsinki.^' ^.Kansainvälinen ^aai
tonäyttelyT ' jossa T esittäytyy' Jähes;
?56'^ autohallia,,, avattiiii^?'Hel8inginJ
Messuhallissa.-^ yaaisuiiteeii" qsallfe|
/ul~ mm. tasavallan presidentti ,Ur-hö
Kekkonen -ja moiiisataisessa kut-
' suvierasjoukossa nähtiin mni.
maamme hallituksen ja diplomaat­tikunnan,
edustajia. Kutsuvieraiden
tutustuttua näyttelyyn avattiin se
klo 14 yleisölle. Näyttely on avoin­na
16. 5. asti, joten mni. 'eläintar-;|
hanajoja seuraamaan saapuvilla on
tilaisuus samalla tutustua tähän
edustavaan autokatselmukseen.'
' Autokantamme' on viimeisten 10
Vuoden ' aikana neltnkertaistunut.
Voimakkain, lisääntyminen on ha­vaittavissa
! henkilöautojen yköhdgl;
ta,^'joiden' lukumä^ärä pn tänä' ai­kana
kasvanut l^es 7-kertaiseksi,
totesi näyttelytoimikunnan puheen­johtaja,
.varatuomari Ake Roshier-.
Holmberg tervehtiessään-.avajaisti-,
laisuuden kutsuvieraita. Hän mai­nitsi
puheessaan edelleen mm., et­tä:
tilastotiedot; autokannan jakau­tumisesta
omistajien ammattiase­man
^mukaan osoittavat, että Hen­kilöautojen
omistajien lukumäärä
palkannauttijain piirissä vuosi; vuo­delta
koko maailmassa suhteelli­sesti
lisääntyy jätettä henkilöautos­ta
siis yhä enemmän tulee joka­miehen
työ- ja kulkuväline. Suo­messa
ohtämä kehitys ollut hitaam-^
paa. \ ' ' y
Tästä huolimatta osoittavat vuo­den
1959 viralliset tilastot, että uu­sista
henkilöautoista silloin rekis­teröitiin
työntekijäille 5.7 pros. ja
toimihenkilöille 23.5 pros., eli
näille molemmille palkannauttija-ryhmille
siis yhteensä n. 30 pros.
^: viä siiihkumoo^orilla varnsteiiiiia ti<^du<'^elukoneita^voidaaa vät,niitä tahtovat". i,] suori
Supcrior, ^Is. — (Työmies-
. Eteenpäin) Aarilännesta aina kau­kaiseen
itään ; ja Floridaan saalika
oli: s a a p u n u t v ä k e ä , lelitlliikkeem-me
vuotuiseen kokoukseen; keskus­telemaan
• lehtiasioista; liikkeenne '
tukemisesta,, 'lehtien levityksestä,
toinUtuspolitiikasta: ja , tyovacnliik-
; keen ja. koko; työtätekevän kansan :
edessä olevista. päivän polttavista
• kysymyksistä. Huomiota • kiinnitet­tiin:
myös sellaiseen tärkeään kysy-
- n^ykseen kuin lainlaadinta, :van- ;
huushuoUon ja terveysvakuutuksen
puolesta. Ja lehdille:annettiin tun-:
.nustus rohkeasta; - e s i i n t y m i s e s t ä -.
kaikissa työtätekevää, kansaa. kos­kevissa
kysymyksissä, Tyomle»-
Eteenpäin kevatlevitysta paatettUn
l a h t e ä edistämään:, entisellä ' reip- ,
paalU. tarmolla, silla yleensä ; kasi-: i
tettiin tilanteen olevan otollinen
•tyovaenlehden levittämiselle,; Vaik-
.:ka vanhuus ja sen mukanaan tuo­mat
vaivat runteleva tkin suurinta
osaa lehtlemme.tyontekijbisU, niin •
. yhdessä asiassa — sen; taas tämä :
kokous totesi — me emme ole van-,
hojar emmekä runneltuja: meissä
e l ä ä - y h t ä voimakkaana kuin nuo­rina:
ja terveinäkin ollessamme us­ko
työväenliikkeen voittoon. Se
kannustaa meitä eteenpäin, ja sll-.
hen; eteenpäin menemiseen sisältyy v
ennenkaikkea ityovaenlehden :luker::
minen; tukeminen Ja levittäminen;
LehtUiikkecn taloudellista asemaa
päätettiin jälleen tukea haasterynr
täyksellä, jonka tavoitteeksi hy­väksyttiin
^loiooo.
V Ensiksi pidettiin Työmies • Societyn:
vuosikokous;, jolle esitettiin iliilckeen-hoitaja"
Ernest Kosken laatima tili-,
ja toimlntaselostus Ennen keskuste­lun-
;alkamasta ;luettiin -Californian
aluetoimikunan teivchdys, jossa toi-
.vottiin ^kokoukselle • hyVila-:menestys­tä
hyvien paatosten tckemisessx ja
samalla pahoiteltiin,.sila,.ctla-:alueeiii
edastaja ei 'vomufc; olla !kokoukscs,sa.
Esitys, myös tehtiin :vuoHikokousajaii
muuttamisck.si Jo.s .se pidettäisiin
;myohcmmin kcsjilla;: arvelivnt,'..cali-fornialaisct;;
voisi;;cncniman::ecluKtajia,
lulla kauempaakin Kun a.siaa oli
harkittu kaikin puolin ja o~oilettu
teknilluset vaikeudet, 'niin päätettiin
hyljata;,Gallfornlalai.sten hyvä esitys.
Abia on siten, etta vuosikokous on
pidettävä lähimain -.tilivuoden .paat-,
tymisen jälkeen. Jos se vcnyi.si ke­sään,
olisi -tarpeellista panna tilivuo-
.si päättymään jonakin muuna aika­na
eika vuoden lopussa. 8iita ai­heutuisi
monimutkaisia jäijestelyja,
Kun oli esitelty kauempaa tullölta
edustajia^ pidettiin pieni hiljaisuus-hetkl
johtokunnan edesmenneen
kirjurin Alma"Kantolan muistolle
""-Seurasi sitten Ameilcan Finnish
Pubi. Inc "Vuosikokous. Virallisten
kokousjärjestelyjen ,ii:ja-,;tvirkaillj
valinnan jälkeen seurasi tili- ja toi-mlntaselostus
Lily Killuselta. Se oli;
: sangen^mielenkiintoinen ja ;innostava'
selostus.' Huolellisesti ja tarkkaan:
siinä .selostettiin iliikkeemme toimin-'
nan pienemmätkin värähtelyt "^Huo­miota
herätti ennenkaikkea se, etta
lehtllllkkcen asema on kalkin puolin
varmistunut. Tappiota on kyetty vä-!
hentame&n sitcn,^ e t t ä kustannuksia
on 'hyvällä, järjestelyllä saatu ple-,
neminäksi.'' Viime' vuosikokouksen
tekemät supistukset ovat suuresti
voimistuttaneet liikkeen, asemaa. Sa­maan
afkaaii kaikki lyntäyksct ovQ.t;
onnistuneet kalkki odotukset yllttäcjn
ja se tietenkin ,on ollut ratkaiseva
tekijä slUe.^että" viimei vuoden aikana^
fsuorltctut' m'uuloksct"ovat=
tuneet liikkeen eduksi; •. Vuosikokous
Ojensi näkymättömiä ;; kukkia ;; niille
uurastajille, miehille ja-nalslUe, jot­ka
kaikki vaivan.sa ja vastuksensa
voittaen ovat niin suurenmoisestl ja
uhrautuvasti: tehneet tyota; lehtensä
.jjuolesta ja sen; kautta tehneet mah­dolliseksi
sellaisen hyvän Ja innosta­van
raportin. Joka voitiin esittää
talle vuosikokoukselle.
Toimituksen raportin esitti Leo
Mattson, siksi kun Tyomles-Eteen-p
ä l n v a s i a a v a t o l m i t t a j a Mlkko 'VVasT
tila oli vakavasti, sairastunut Ja: jou­tunut
menemään, sairaalaan. Vuosi­kokous
: paatti lähettää • edustajiston
tervehtimään ; kokouksen puolesta
Wästilää sairaalassa 'ja lausumaan
hänelle edu.stajlen tervehdyksen.
: -Mainitsemme siita vain; kohdasta,
joisa mainittiin Wastilan kautta
maan ; ulottuneesta - puhujamatkasta,
joka oli jälleen uusi todistus siitä
lämpöisestä kannätuk.sesta,. jota leh-:
temme..;saa kaikkialla Amerikan suor
m.ilai.sen työkansan keskuudessa,
Wastila keitoi innostuksen lehteä
kohtaan;olevan suorastaan .Ihmeellis-.
ta Ihmiset saapuivat kaikkialla
suurilukuisina puhetilaisuuksiin.
; ;Kun Helen Kruth oh: e s i t t ä n y t ko-kouk.
selle ToimeenpanVivan komitean
tervehdyksen ja Frank Walh.;lukenut
N.usten Viirin toimituksen lyhyen
raportin. alettnn;yleinen-keskustelu.
Puheenvuoronsa alussa O.. Davldr
son toi lännen terveiset ja sen jäl­keen
selosti,- mita kannella arvellaan
lehdistamme. Pientä arvosteluakin
ilmenee. Massan alueen sihteeri
•Maiju Kolehmainen . t o i idän:; tervei­set-,
ja • sanoi ihmisien yleensä olevan
tyytyväisiä; lehtemme- .toimituspoli­tiikkaan
Antti Roine puhui koti­paikan
alueen puolesta ja rohkaisi
tilausten ottajia. Rahkonen Michi­ganista
melkeinpä kehui lehtiämme
eika sanonut alueella nähtävän .niis­sä
mltääri arvostelemista. Hulda Sa-:
vela selosti, mita lehdistä arvellaan
Chicagossa. Yleensä niihin oltiin
tyytyväisiä. • -
Kalkki muutkin puheenvuorojen
käyttäjät korostivat; s i tä kunniakasta
historiaa, joka lehdellamme on Ame­rikan
suomalaisten työläisten taiste­luissa
aina Hancockin laikosta So-,
cial Security :lainlaadinnan;' puolesta
käytyihin taisteluihin ja kaikkiin
nykyajan kamppailuihin' saakka
Iflansankirjeista puhuttiin paljon
;ja: jonkin, verran v.arvosteluakin .oh.
Toivottiin, etteivät kirjoittajat, kir­joittaisi
Illan paljon itsestään eikä
perheistään, vaan pyrkisivät kihinlt-tämään
huomiota paikkakuntiensa
koko väestön I elamaan.. ja loytamaan
kiijoitusaiheita, jotka saisivat laa­jemmat
lukljapu-it kilntymaön leh­teen.
(
Keskustelun jälkeen hyväksyttiin
ponsivahökunnan. .laatimat . paatos-:
lauselmat seuraavista'kysymyksistä.
• Toimituspolitiikasta, lehtien talou­dellisesti
tukemisesta. vanhusten
terveysvakuutuksen puolesta, Naisten
Viiristä, Tyomies-Eteenpain kevat-
'evltyksestä ja ulkosyntyisten puQluSr.
tuksesta. Paikalliselle kongressimie-helle,
0'Konskille päätettiin lähettää
sähkösanoma, jossa hanta kehoite-taan
toimimaan Porand lakiesityk­sen
voimaansaattamisen puolesta.
• Loppusummauksessaan Leo, Matt-^
son korosti lehtiemme tehtävää ja
totesi, että . meillä; on määrätyt peri­aatteet,
joiden puolesta on seistävä.
iBflais^iiteoiMniTiöni^^
|»;K-fe5;;?:s-;SS?^f«K»-^
Ä ÄS®ss;sfej:S5&;aS Kadöniiut huoruus
Kun seuraa maailman menoa niin
tuntuu 'siltä että nykyajan ihmisiltä
on; kadonnut;;yksl: ikäkaiisivkokonaan
nlnilttäinv nuoruu8;:;.Tämä; el :taTkoita
sitä, että^ nykyään ihmiset pysyvät
nuorina paljon kauemmin' kuin -en­nen,'
Jotkut^kbko ikänsä, mikä kyllä­kin
on ilolla' pantalva merkille sillä
eikö olekin paljon hauskempaa kat­soa
miellyttävää;; nuorekasta;: Iloista
ihmistä' kunhan i:ei • 6imäkään;f mennä
lilaUlsuukslin, JoUoin se taas näyttää
naurettavalta. Tässä on tarkoitus
pohtia-vain näin^^htaasta-)'näkökul­masta
'Sita muotia, jonka sota toi
mukanaan. nUn. "Mitä hällä vähä,
eletään: p ä i v ä kerrallaan reilusti; huo­menna
se voi olla myöhäistä". Hei­kommat;
sortuvat i t ä h ä n \ elamäntyy-iim.
; Kuinka kauan kestää lapsuus, kos­ka
< alkaa nuoruus Ja milloinka ihmi­nen
on ; alkuinen? Ne:^ ovat sellaisia
kysymyk*sia joihin el yoi yleistä; vas-:
tausta antaa,; yksi kehittyy, aikaisem­min
:!toinen myöhemmin;-vaikka laki
asettaakin Joltakin raJa-altoja; esim.
koulupakkoon kuudentoista ikäiseksi
ja 21-vuotia5 katsotaan aikuiseksi ja
saa^iis. maarata omat: elämäntapan­sa.
Mutta kun lehden palstoilla 'kysy­tään
yleista - mielipietta kuinka var­haisessa
iässä tytöt saavat alkaa
kayttaakaunistuaineitat: ja siihen
;vastataan 12—13 vuotiaina ^,nim; ei-r
köhän se ole liian aikaista, nuori Ih­minenhän
on; juuri :vlehättavä'luonr;
nollisena ja se aika kestää niin va­han
aikaa. Miksi nuoriso leikkii air
;kuista?.;Kun kolmetoistavuotiaat ovat
s y y t e t t y i n ä juopumuksesta^ huumaus-:
aineiden käytöstä, varkauksista,
jopa ryöstömurhista: ja itsensä myyn^
n i s t a n i i n silloin OI) syytä ajatella
e t t ä tällä nuorisolla ei ole nuoruutta
ollut eika sita tule . h e i l l ä koskaan
olemaan.
Mlsta tämä sitten johtuu? Syyte­tään
TV:ta, elokuvia Ja huonoa seu­raa.
Ennen ei tosin ollut:TV:tä,.mut^
•ta- huonoja esimerkkejä; on aina oi-,
luti ::vain heikko ihmhien syxttaä huo­noa
seura ja; ulkonaisia seikkoja lan­keemuksestaan.
: Satuittekö : näkemään suomalaisel­la,-
näyttämöllä esitetyn"Vh-taset:: Ja:
Lahtiset^?: Se on huvinäytelmä, mut-:
ta kuinka s e l v ä n kuvan se antaa ny­kyaikaisesta
;.; p e r h e - e l a m a s t ä , . .jossa
vanhemmilla .on mielenkiintoa kaik­kea
muuta muttei omia lapsiaan;kohr
,taan. Kuinka riipaisevaa siina oli
nuoremman tyttären rakkauden - kai­puu
"Kun ei minusta kukaan vaU-ta"'.
Vanhemmat lapset olivat jo op-puieet-
taidon lypsää rahaa vanhemr
miltaan
Ehka taman yhden ikäkauden ko-konaan.
katoamiseenonkin Juuri syyr
na kotien valmpitamattömyys tai
vastakohtana Inka sankaruus lap­siaan
kohtaan. He lentävät maail-
' malle mahdollisimman nuorma tul­lakseen
vapaiksi ja sitovat usein it­sensä
toiseen yhta nuoreen Ja elä­mää
ymmärtämättömään. Kun arki-r
paiva el sitten olekaan sitä mitä sil­tä
; odotettiin niin; s y y t e t ä ä n aviopuor
lisoa, joka varasti nuoruuden ja
v ä s t a s l l l o l n huomataan mitä on me-r
netetty. Tilastot ovat osoittaneet ct-^
t ä useat aviolUtot solmitaan *.
vuoden Ikälsinä.^Silioinhan ei voi öf- '"^"^ '^^'^
la minkäänlaista käsitystä ,^eläm^'-''C'-^'^^^^
vastuusta eikä työntekiemisen taitoa;
puhumattakaan amm'aWteido»t'af/Oii''' ''•''^''•'''%\
lohdutonta . Itikea sa
kuinka 16-vuotias äiti Joutui^ luopU-'
maan.vastasyntyneestllapsestaanljaisi; „
18-vuotias Isä 'vankilaan kuri;heillÄ,^l„ ,
ei ole' t y ö t ä eikä asuntoa., l i p s i ; p o i | ^ ^ X t^
Ja isä vankilaan määrää laki Jcmi : '
hän oli työttömänä JouCunut.ilu- ^ 1'*^
saukseen ottaa veljensä tlliltU pan- J ' ^
kista rahaa. Se oli rikos vaikka h ä n
sanookin tehneensä sen vaimonsa jä'"'
tulevan Japsensa takia, km ei vply
nut nähdä vaimonsa näkevän nälkää
ja vilua.
> Miksi Ihmisillä on niin kiire e l ä r ' '
Ja hukata kaunein aika elämästään, ^
nuoruus, Joka ei kestä kuin hetken,"'
vaikka selvästi on osoitettu, että Jh-'"'-»
misten elinikä on pidentynyt nm- - •
saasti viimeisten .vuosien aikana? .b&'^:^v
ko se muotia, Joka sotien aikana Jäi'
hallitsevaksi ja on vaikea p t ^ t ä sii- *'
ta eroon. ^ ^
Palotorjunnasta
t'<r,(Si(i\
Tilastot osoittavat, että suurin
osa tulipaloista, jotka tuhoavat ih- 'l
misten normaalin elämän kehyk-sen,
"kodin — ja, jotka myös vaa- Z<^'
tivat useimmat kuolonuhrit, joh- -
tuvat huolimattomuudesta, tietä-mättömyydestä
tiai ,välinpitäfflättö- -
myydestä.
Tällaisesta huolim£|ttomuudesta,
ovat todistuksena huonosti hoide--;
tut ja rikkinäiset tulisijat. Savu-,
piipun ;halkeamastarojuiselle:uUai?v.-
koUe lentänyt kipinä on varma pat.
lonaiheuttaja. Savupiipun huolta-"
minen on tietysti isännän tehtävä*
mutta rojujen uloskanto emännän: ,
Roskia poltetaan varomattomastiyv
lauantai saunanlämmityksineen ja.,
perjantai leipomisineen ovat mus- -' '•<- v
tan tilaston kärjessä. Aamukasteen.. .1
aika on leivinuunin läramittämis-'" - sl?
aika pärekattoisessa talossa. Myös..;.,,o .
tulisijan edusta on pidetävä ros- - -V-kista
vapaana, lastukopat, matot. j a.M. . - ' 4 , . r i
tyynyt pois kipinöiden, ulottuvilta, rvf.r.,f;ig,
puhumattakaan siitä, että pesän-edustan
on oltava päällystettynä päj,,.
lamattomalla aineella. Juuri tällai­sista
rojuihuin pudonneista^ kipi-.
nöistä ovat hyvin monet niistä pa-loista
saaneet alkunsa, joissa si- , -
säänlukitut pienokaiset, äidin ol-1'T l
lessa kauppamatkalla,tai karjakar-^ ^
tauolla työskentelemässä, ovat pa-*"^'' ^
(Jatkuu 4:11a sivuUa)
A I
p I
SITÄII
J A
IITÄTÄ . 1
AIVAN MAHDOTONTA , *
— Nykyään on mahdotonta elää *l
palkallaan. • •'
— Niin. mutta toisaalta on mahi v " : 2 J
dotonta elää Uman sitä.
f/ Haistatti" jänkeillä sotkuaan
1'aiMstcltuaan NL:n korkeimman
neuvoston istunnossa, että syvällä
NeuvostoliitoTT;alueella oli ammul-tui
ala.s amerikkalaisten : vakoilulen
tokoneipääministe|i-iHrushtshev sa­noi
Yhdysvalloille, että "haistelkjia
nyt" sotkuanne, mutta samalla hän
korosti erikoisesti, että hän ci »ha­lua'nostattaa-
vihamielisyyttä, vaan
;mieluimminkin vedota, valppauteen.
Luokitellen tämän provokation
.'^hyökkäystoimenpiteeksi^.; kylmän
sodan lietsomiseksi rja-hermostutta
misyritykseksi" pääministeri Hrui
shtshev kuitenkin sanoi haluavan­sa
uskoa presidentti Eisenhovveria,
ettei viimeksimainittu tiedä mitään
lästä^lennosta. Mutta, jos asia näin
on, selitti hän, silloin oVat milita­ristit
ja kenraalit Yhdysvaltain to­dellisia
hallitsijoita.
Vaikka pääministeri Hrushtshov
oi millään tavalla loukannut yhdys­valtalaisia
yleensä, eikä edes Yh--
dysvaltain hallitusta tästä provoka-tiosta,
niin hän ruoski kuitenkin
säälimättä niitä militaristeja- ja
kenraaleja, jotka tämän hyökkäyk­sen
järjestivät. Seuraavassa,on joi­takin
otteita hänen purevasta pu
hccstaan: ,
. . . . He, (amerikkalaiset ken­raalit)
luottivat kykyyn lentää kor­kealla
IIc kcibkutyat, ettet mikaan
taistelukone voi^ sitä ' lentokonetta
saavuttaa, ja siksi; "jos taisteluko-noet
eivät •'sitä savuta,' silloin sitä
ti saavuteta liloin' ilnmtorjuntaly- litkalaitteista." '
keillä. Tämän vuoksi se voi suorit­taa
lentoia Neuivostoliiton alueilla
. . . Se on todella korkealla lentävä
lentokone, sen ylärajana on 20,000
metriä "(12 12 mailia). Mutta me
saavutimme senja vaikka he-lentäi­sivät
korkeammallak*n, me saavu­tamme
heidät yhtä hyvin
' Mu'.la sc ei ollut varustettuna
säa«utkimuksia varten . . . Se oli
vain tavallinen sotilastiedusteluko-ne
. . ^Meillä ei ole vain siitä ko-,
noesta löydettyjä instrumentteja,
vaan myös sen filmi, missä on ku
via useilta alueiltamme . . . Se on
heidän filminsä ja me olemme ke­hittäneet
sen. ' _
"(Lentäjä) Powers sai ylemmil-tään
'tehtävän huhtikuun 27 pnä.
Toukokuun 1 pnä-hän lähti . . .
Tässä on mitä hän sanoi:
"'Minun oli noustava Peshawa-rissa.
Paikstanissa,sijaitsevalta lon-;
tokentäljtä, ylitettävä Neuvostolii­ton
raja ja lennettävä Neuvostolii­ton
yli Nprjaan (Bodon) lentokcri-tälle.
Minun oli lennettävä vissien
paikkojen yli Neuvostoliitossa. Niis­tä
muistan Murmanskin ja Arkan-gelin.^
Lentäessäni Neuvostoliiton
alueella, minun piti panfia joitakin
instrumentteja ' päälle ja. pois vis
sien maamerkkien kohdalla, mitkä
oli merkattuina" karttaan. Otaksun
lentoni- tarkoituksena* Neuvostolii­tossa
olleen > tietojen ' hankinhan
Neuvostoliitori4ohju.stukia.semlsta-5Ja
" . . . hän lensi yli 2,000 kilo­metriä
(1240 mailia) meidän alu­eellamme.
"Kun meidän ilmatorjuntapattc:
rimme ampui alas, hänen koneensa,
lentäjä tuli ilmeisesti pian tajui­hinsa
(Washington ilmoitti aluksi
että .lentäjä oli ilmeisesti "hapen
puutteen takia menettänyt tajun­tansa
ja lentänyt vahingossa.Neu­vostoliiton
alueelle" - r K) ja hyp­päsi
laskuvarjon avulla alas. Lisäk
Sl, olkaa hyvä ja huomioikaa, hän
hyppäsi pois itse sen sijaan että
olisi käyttänyt hyväkseen: automaat­tisesti
toimivaa ulosheittäjää . . .
On syytä kysyä miksi? Miksi hän
menetteli n iin s iitä. huol imatta et­tä
hänen käytettävissään oli nope­asti
toimiva automaattinen laite?
Ehkä hän menetteli niin siksi kun
koneessa oli räjähdysainepanos mi­kä
olisi tuhonnut koneen sen=jäl-keen
kun lentäjä heitetään siitä
pois.»Lentäjä tiesi sen ja pelkäsi
ehkä sitä, että-se räjähdys tappaa
hänet. Me näytämme kaiken tä­män,
me näytämme kaikki kaikille,
me näytämme sen lähettiläille ja
kaikille jotka haluavat sen nähdä.
"Ei riittänyt se, että siihen len­tokoneeseen
oli pantu se helvetilli­nen
koneisto. Näiden rikosten peit'
tämiseksi oli lentäjälle sanottu, et­tä
hän'ci saa antautua elävänä neu­vostoviranomaisille.
Siinä I tarkoi-tuiksessa
hänelle oli annettu erikois-neula.
Hänen pii määrä, pistää it­seään
tällä^ myrkytetyllä neulalla
mikä olisi ^ aiheuttanut kuoleman
heti. Mitä. roistomaisuutta, toverit.'
Tässä on .sc neula, Yhdysvaltain
viimeisin jalo.stc ihmisen tappami­seksi
"On sanottu,' että se lento suori­tettiin
tieteellisessä ^ tarkoitukses-
" sa,. •. . Multa miksi piti' aseistaa dn.
lentäjä äänenvaimentajalla varus­tetulla
pistoolilla? . . Lentäjälle,
jonka väitettiin tutkineen atmos­fääriä,
oli annettu myös 7,500 ru^^;
laa Neuivostoliiton rahaa.
"Sopii kysyä, missä ja miten hä^^
nen piti käyttämän sijä rahaa? Oli.
tarkoitus että'hän tulee vaihtamaan
vanhoja ruplia uusiip? Lentäjälle
oli annettu myös ranskalaista ra-,
haa . . . Ne on kääritty parhaaseen
amerikkalaiseen tapaan Mihin tar­koitukseen
annettiin niitä frange­ja?
. Oliko niillä tarkoitus hank­kia
tarkkailua varten ilmaa . . j , -
Hänellä oli,myös Italian ja Länsi-
Saksan rahaa. , -
"Oman kellonsa lisäksi hänell? '
oli annettu 2 kultakelloa ja 7 hais-^
ten rannerengasta. Mitä hän-^niillär^ .|
teki atmosfäärin - korkeimmassa
osassa? Ehkä lentäjän oli tarkoitus ^
lentää vieläkin korkeammalle Mar-5
siin, i, mis^ä hän aikoi viekoitella
Marsin neitosia? ' - ^ ^ - _
"Tässä on häneltä saatu neuvos­toliittolainen
raha. Tässä on tikari,
mikä myös oli hänelle annettu. Kyl
lä, hänelle oli annettu myös erään­lainen^
tikari. Atmasfäärin ylim­mässä
> osassa voi tapahtua mitä ta­hansa,
siksi he antoivat' hänelle
myös ryövärin aseen, kylmää teräs-^
tä ampuma aseen lisäksi . . . " ' * ;
> Näyttää siis siltä kuin ne ame­rikkalaiset
militaristit olisivat lop-f
pujen lopuksi aika poropeukaloita >
•— antoivat kaikenlaista todistusäi-;
nehistoa Neuvostoliitolle, kun' eivät \
saaneet luotettua' miestään' räjSyt-^;
tamäan lentokonettaan ja itseSäii;
isiensä. tykii, v eikä redes ottamaan' 'If-myrkkynculaa'
, -provokaattorien-
-4i
"K\
' I
f "
*
^:öM^ •
'IS
^ I
li
• I
lm
i i i
1
i^'maineenLs'£;Qelastamj|beksi» mikäli
sellaisilla.'mUit^isteilla mainetta^ 8^ v i i
Känsäkoura.
mi Mii:
1 „
i i n