1957-12-19-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VUODENAJAN TERVEHDYKSN
Kiitos suomalaisille suodostanne
YOUNq ELECTRIC
SÄHKÖTÖIDEN MESTARI
350 Vi(Storia St. Puh. OS. 4^746 Sudbuj^y
Iloista Juhlaa kaikille ja parhainta
menestystä tulevana vuonna
Kiitoksemme iinionistiliikkeen
kamiattajiUe ja avustaj^^ x
LUMBER & SAWMILL
WORKERS UNION
LOCAL 2537
495 Spruce Street Sudbury, Ontario
Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja tuttavillemme
OIKEIN HAUSKAA JOULUA JA
MENESTYKSELLISTÄ V. 1958
KUNNAS TAILOR SHOP
87^ Durham St. S. yläkerassa, iManitoulin Jcukkakaupan vieressä
HUOMIO! Naisten vaatteiden valmistuksen lisäksi teemme kaikenlaisia
miesten vaatteiden korjauksia huolellisesti ja taitavasti.
K i i ^ VUODENAJAN^
1 TERVEHDYKSEMME
"iimf JA KIITOKSEMME
FROOD HOTEL
237 Kathleen Street West Sudbury
RAUHAISAA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
Lausumme parhaimmat kiitoksemme
suomalaisille asiakkaillenune kannatuksesta
UIKKEENJQHTO JA HENKILÖKUNTA
Sudbury Copper Cliff Lively
HAUSKAA JOULUA
JA MENESTYSTÄ
VUONNA1958! .
Kiitokset asIakkaiUenune, . .
EVOY
HOME FUBNISfllNGS'
UBOTED
KAJLUSTUKSEN
KESKUS
' 33 Lisgar S t N ,
, ' BöfUBUBX
Kulqulla on pifka, monjyailein^^^
nunisea cnsisljaidiui tarptiaa
ovat «Ina oUeet moka. «tialo Ja
vaatetus. Ensimmäinen haneDe
luvattiin, jos hän iyöskenfeliä otsansa
hiessä; toisen hän sai luolista
ja muista luonnon tarjoanJs-
«a onkaloista» kunnes hin oppi ra-kentanuan
itsdleen alteelUi^
asumuksia; ja kolmas pakotti lii-nen
kekseliiiisyytensa 'liikkeelle
jo ^ammoin ätten,- varsinkin sen
jälkeen kun-han oli tatnstonnt
erilaisiin kniCnihin Ja nUden käyt-,
tomahdoUisnuksiin.
Kehruu- j a Icutomateollisuud^n
alkuvaiheet ovat hämärän -iniiinai-suuden
peitossa, : mutta Jo ' ennen
k u i n Mrjoitettua historiaa o l i ole-massai
ihminen o l i oppinut kiertä*
mään kuituja yhteen j a sujuttelemaan
niitä toistensa lomaan, niin
että niistä «Ii syntynyt yhtenäinen
levy — kangas. Nun tärkeäksi on
tämä taito sittemmin osoittautunut,
että telcstiilien raaka-aineet ovat
aina olleet hyvin tavoiteltuja.
K a i k k i eläin-, kasvi- j a kivikun-nasta
perä.isin olevat kuidut on otettu
käytäntöön j a yhä uusia haetaan
jatkuvastL Vaatetuksen lisäksi valmistetaan
kuiduista mm. kuorma-peitteitä,
konehihnoja, latUamatto-j
a , kattobuopaa, autorenk«ta jne.
Eläinmaailmasta on saatu lampaanvillaa,
hevosenjouhia, mohair
r i a e l i angoravuohen villaa, laaman
äpakkaviUaa. lehmän ; ' k a i n d i n - ^ a '
kanuoSnkarvoja sek^ silkkiS.
Kasvikunnasta on JtuUut puuviU
laa, pellavaa, hunppua. niintä, juut*
tia,vkookoskuitua, manillahamppua,
sisalia, formiunUa (ns. Uuden Seelannin
hamppua). an»iäskuitua jne.
Paperistakin on tehty varsin käyttökelpoista
lankaa j a kangasta, n i i n kuin
jokainen tietää.
Kivikunnastä. ts; mineraalien p i i ristä
on otettu käyttöön ainoa; Var-'
sinainen* .mineraalikuitu.. ashesti,
mutta myös kultaa, hopeata; kupaf-r
i a j a l a s i a on- muutettu hiehoiksi
langoiksi j a käytetty kehruu- j a k u -
Jääköön joulun hauskuus
> kaikkine lämpöisine
tunnelmineen kaikkien
ystäviemme mukana
kautta uuden vuoden
MARTIN
KIINTEIMISTÖ- JA
VAKUUTUSTOIMISTO
PuheUn OS.,4-0735
67 Elm Street'Eiast'
' S U D B ' O B 'y
tomatarkoituksiin;
Tähän saakka qn maailman k u i
tujen saanti^ollut pääasiassa maan^
viljelyksen j a karjanhoidon varassa.
Nämä kuidut eivät kuitenkaan
ole riittäneet tai n i i d en laatu ei ole
tyydyttänyt^hä kasvavia tarpeita:
K u i t u j a on täytynyt siis ruveta tuot:
tamaan keinotekoista tietä.
Jo n i i n varhaisessa vaiheessa kuin
v. 1664 esitti englantilainen t r i Robert
Hooke ajatuksen, että sopivii»
aineita oli varmaan olemassa kuitujen
tuottamista varten. 1841
esiteltiin British Associationnimi-sen
tieteellisen seuran kokouksessa
Manchesterissa erikoinen tekokuitujen
kehräämiseen sopiva kone.
Vaikka tämä keksintö ei vielä s i l l
o in johtanut minkään uuden teollisuuden
syntyyn, o l i tämä kone kuitenkin
tekosilkin e l i säterin valmistuksessa
käytetyn kehruusuuti-men
edeltäjä. Samassa tilaisuudessa
esitetyt kuidut olivat muuten
eräänlaista l a s i v i l l a a / j o k a nyt meidän
aikanamme on saavuttanut varsin
laajan vkäytön nun. eristysai-neena.
^
' Tekokuitujen aikaansaamista oli
tämän jälkeen jouduttamassa erikoisesti
sähkölampputeollisuus. Se
näet tarvitsi bieiioa lankaa hehkulamppuihin.
V. 1883 S i r Joseph Swan sai patentin
uudelle selluloosanitraatista
valmijBtetuUe kuidulle. Näitä kuituj
a nähtiin ensi kerran kaksi vuotta
myöhemmin eräissä verkoissa. V.
1884 o l i myös kreivi de Cbardonnet
saanut patentin menetelmälleen,
joka seki^ koski k u i t u j e n valmista^
mistä selluloosanitraatista. Hän ei
kuitenkaan ollut vienyt keksintöään
t^-peeksi pitkälle j a hänett ke^
hittämistään kuiduista valmistetut
tuotteet, olivat n i i n vaarallisia — t u lenarkoja,
j a räjähtäviä , ättä nii^
den käjfttö kiellettiin;. •'
TekosilkkiteoUisuus,sellaisena
^ k u in me = sen v k^^täm^e,. alkoi. ^oi;
keastaan 1891, j o l l o i n Cross J a
Bevan 'havaitsivat, että selluloosaa
voitaisiinvhajoittaa eräiden kemikaalien
aVuUa j a tuottaa' siitä pak-sujuoksuisia
liuoksia j a niistä taas
kuituja.; Näiden ensimmäisten tcko-silkkUajien
jälkeen p n keksitty l u
kuisia muita, niiden joukossa ase-taattisilkki,
maapShUnän ~ valku<
aisaineesta tehty ardil, meriruohost
a saatu alginate-niminen ^ u i t u.
maissista tuotettu vicara j a kaseil'
nista —^ jonka raaka-aineena on
maito — jalostettu " l a n i t a l ".
Tällaisen tutkimuksen päästyä
kerran- alkuun kemistit tutkiva
kaikkia mahdollisia aineita jätteit
myöten yhä uusien kuitujen kehittämiseksi.
Munanvalkuainen, liöyhe-net,
'silldcijätteet^' soijapavut, kala
jne. olivat silloin v kemistien mier
lenkiinnon kohteina.
Tekosilkin eU täterin keksimisen
aikoihin, o l i kUitujen varsinainen
rakenne kuitenkin vain heikosti sei
Viliä. Orgaanisen kemian klassUli
set tutkimusmenetelmät tuottiva
vain heikosti tuloksia kun siirrytt
i i n kuitujen p i i r i i n . Kuitujen kes
tävyyd^stä, venyvyydestä, kudonta
kelpoisuudesta yms. oltiin kyllä s e i
v i l l a , mutta kuitujen sisäinen mole-^ köysiä j a luodinkestäviä liivejä.
kyylirakennc o l i vielä varsin tuntematon
j a vähän tutkittu ala. V i el
silloinkin kun säteriteoUisuus o l i jo
vahvasti j a l o i l l a a n , o l i nykyaikainen
kuitujen rakennetta koskeva teoria
syntymättä. Säterin I^eksiminen oi
siis oikeastaan ollut eräänlainen sattuma.
> Vasta sitten kun alettiin p^äst
selville ketjuun asettuneiden molekyylien
ominaisuuksista eli ketju-polymeroinnista
rupesi kuituasia
tiedemiehille valkenemaan. Kävis
pitkäksi luetella j a vaikeaksi ym
märtää k a i k k i a tässä matkassa olevia
Icemiallisia mutkia; riittää, kun
mainitsee, että kuitututkimuksen
Jcultainen aika sattui vuosiksi 1928
'—38.
- V. 1928 amerikkalainen suurybty
mä D u Pont pani t r i W. H . Carot
hersin johdolla alulle pitkäntähtäi
men tutkimuksen kuitukysymyksen
kaikinpuoliseksi selvittämiseksi. E n
simmäinen huomattavampi tutkimustulos
saavutettiin - v. 1931, V.
1938' Carothers j a D u Pont ottiva
patentit polyhexamenthylene; adi'
pamide-nimiselle aineelle, J a mitä
tämä oli? N Y L O N !
Se o l i , ensimmäinen varsinainen
synteettinen. k u i t u j a ensimmäinen
nykyaikaisen kuidunrakehQeteorlan
hedelmä." ' ' ,
' N y l o n i n keksiminen pani alulle
valtavat^ tptkim^styiin yhä uusien
RAUHALLISTA J ^ ^
JA ONNEIMST^
UUTTA VUOTTAj
Asiakkaillamme parhaat
-k/ /*! ^ . ' kiitokset
MenyCnilstmas
Hierojat Helvi ja Win. Waltonen
Sudbury
244 Victoria Street PUHELIN OS. 3-0658
Olkoon Joulunne mitä
hauskin *ja tuleva vuosi
^ mitä onnellisin!
John Bazar Jewellery Limited
JALOKIVIKAUPPA
100 Durham Street South Sudbury, Ontario
hakemuksia. Nykytnäailinä tuntee
M a i s e t aineet kuinperlonin^ M ;
löpi»,,;aqrilanin, vmyonm, saranln,
tery^ceninjne. , •
; ^y^jtee|:tisten .kuitujen I^elcsimi-nen
i ^ i ole ^ kuitenkaan ei ainakaan;
tähän mennessä —~ johtanut
vanl^Qjcn kuitujen syrjäytjrmiseen
^Tekosilkin tuotanto on kasvanut 2
milj.'- naulasta (naula'=i= 454 gj • v.
igop^^^li 3.500 m i l j . naulaan v. 1950.
Synteettisten kuitujen valpnistus-määrä
on sitten vuoden 1938 noussut
2 m i l j . naulasta 150 m i l j . naulaan.
Molempien tuotanto laajenee
yhä, molemmat kilpailevat luonnon
kuitujen kanssa. Siitä huolimatta
sekä-puuvillan että villan käyttö on
tällä vuosisadalla laajentunut. Silk
i n k i n menekki, joka v. 1900 o l i 38
m i l j i i naulaa, o l i kolme vuotta sit
ten vielä 36 m i l j . naulaa, vaikka
sota oli tehnyt erityisen paljon tu
boa luonnonsilkkiviljelyksille.
Maailman tekstiilikuitujen tuotanto
on tätä nykyä noin 22.000
m i l j ; naulaa vuodessa. Viim^sen
kymmenen vuoden aikana tucoanto
on noussut noin 3 prosentilla vuodessa;
Tästä määrästä tulee ihmisen
tekemien kuitujen osalle suunnilleen
15 %. Vasta tulevaisuus näy^
tää, millaiseksi luonnonkuitujen
j a - muiden kuitujen välinen suhde
muodostuu.
On epätodennäköistä, että kaikk
i i n -tarkoituksiin soveltuvaa ihan-nekuitua
voidaan milloinkaan kek<
siä. Ajatelkaammepa vain niitä mon
i a .vaatimuksia, joita kuiduille
yleensä asetetun/ Niitä ensinnäkin
pitää olla saatavissa riittävän suu'
r i a tnäSriä <rr j a kun maailmassa on
vaatetettavana 2.000 m i l j . ihmistä,
mitkfiän pienet jnäärfit eivät t i e t ä kään
riitä. Kuitujen tulee myös o l la
l u j i a , venyviä tai venymättömiä,
helposti värjäytyviäikosteudenJkes-:
täviä, lämpimiä, haponsletäviä, t u lenkestäviä,
lian -vastustavia jne^
Monet kuiduilta halutut ominaisuu*
det ovat suorastaan toistensa vastakohtia,
kuten vUlan lämpimyys,^ j a
puuvillan viileys.
Tässäkin asiassa on tietysti pitänyt
löhteä erikolstumilsentiell,e,rkttv
ten nykyaikaisessa elämässä yleensäkin.
Tätä vaatii kuosi, tätä vaat
i i teollisuus ~ muukin f teollisuus
k u i n teksUili —. Säteri lähti l i i k keelle^
tavallisena lankana j a kankaana,
mutta nyt sillä on suuri
käyttö autorenkaissa. Nylon on' sukkien,
naisten alusvaatteiden j a miesten
paitojen piiristä lähtenyt suo^
rastaan sotaan: siitä on haet tehty
laskuvarjoja; liitokoneiden hinaus-
Suuntaus on nykyisin se, että k u i tuja
pyritään sekoittamaan toisiinsa,
j o t t a 'saataisiin mahdollisimman
monipuoliset j a edulliset ominaisuud
e t Ajateltakoonpa vain kangasta,
j o l l a on kapokin keveys, asetäattK
s i l k i n mukautuvaisuus: puuvillan:
halpuus, villan lämpimyys, silkin
uhkeus, nylonin l u j u u s j a l a s in t u -
lenkestävyysl
Maailman väkiluvun kasvaessa
saattaa aikoinaan muodostua sellainen
tilanne, joka vaatii >,ottamaan
puuvillan; pellavani hampuui; juutin:
ym. kuitukasvien viijelyksessä käytetyt
maat elintarvikkeiden tuotan^
toon. Luonnopkuitujen määrä vä-^
b e n i s i s i l l o i n : h u o m a t t a v ^ s t i . .Maapallon
pohjoisosissa, joissa ravinnon
tuottaminen ei ole mahdollista
tai yhtä .tehokasta kuin lauhkeissa
tai< lämpimissä maissa, voisi puusto
kuitenkin jäädä tuottamaan säterin
j a sillan raaka-aineita. Suomen kan-:
naita katsoen tällainen näköala on
tietenkin miellyttövä — kunhan sitten
vain saataisiin;ruokaa jostakin.
Mikäli vielä o n kysymys synteet-
Usistä eU "täysin keksityistä" k ^ i - :
duista. saattaa niiden määrä jäädä
j o n k i n verran rajoitetuksi raaka-aineen
saantivaikeuksien vuoksi tai
ao. tehtaiden ^' kalleuden ' taklä
Yleensä ei tiedetä, ,mi^^n kallista
lystiä tämä on; Niinpä Du Pont
käytti nylonin fUkaabsitaralsessa ensin
10.4 miljardia i n a r k k k tutki-mustyöbÖ^/
14j9 'mi|jfii^di(i( jBipljion
taan j a myynnin järjestämiseen sekä
45.3 miljardia tehtaiden^ raken
tamlseen. Valtavia i6umröi{){ Englantilaisen
Imperial Chemical'yhty-män
teryleenitehtaati arvellaanv^tur
tevan maksamaan 6.5 miljardia.
A s i a i n näin ollen j4odella käyttö--
kelpoisten j a suosittujen synteettisten
kuitujen ilmestyminen n^uodos
tuu varmaan varsin harvinaiseksi
tapahtumaksi. Itse ^ asiassa' 'olikin
n i i n , että tuhansiin eri aineisiin
25 vuoden aikana kohdistuneet tie'
dcmiesten tutkimukset ovat toistaiseksi
johtaneet vain viiden kuitu-ryhmän
keksimisen.
O l i miten o l i , j a muodostui eri
kujtujenprosenttisuhde tulevaisuudessa
miksi hyvänsä, tekstiiliteollisuudella
on nyt joka tapauksessa
käytettävissään ennen aavistamattomat
mahdollisuudet-kauniiden, kestävien
ja lämpimien vaatteiden
tuottamiseen. Ihmisten kolmas suur
i perustarve voi j o siis tulla kaikin
puolin hyvin hoidetuksi - ^ k u n h an
ihmisillä vain on rahaa, millä ostaa.
Mutta se on taas kysymys erikseen.
H. L . M .
Lahjoitnksia saapui nyt 'sevisaviliai/
-^H. |A ^BS. Y. BONN, Toronto, t)At;^va$|aiiv|i,'
itoj^t|($||n#Si^^
g o f l , ^ t . vastaavat kumpikin ,52.00 (?Jhle«u^;«^flf^^^^
•l^IVO mnX, W9nup,.QnL» vastaa .^OO^.ITflif
I. >.Kif(ft8>uh<» kun miilstil* ' 'hi^li 12:11^1
«een,,
seen.
Pathain
Jouluterveisin ja
Menestystä V. 1958
E. KOLÄRrN KELLOLIIKE
(Kuuluisia sveitsiläisiä Cyma-kelloja),
59 Lorne St. South Sudbury
Ystävälliset joulun ja
unien vuoden tervehdykset
MONET KIITOKSET ASIAIOKAILLI Bl
FASHI(m CRAFT StfOPS Ud.
HOEshiEN LAATUVAATTEITA'
18 Elm Street East .' ^ < ' •' jSudbiify
Parhaimmat
tervebdyksemme
. asiakkaillemme
'•; • ia.
tuttavillemme!
" ELECTRIC
TV, m-n. HADIO
MYYNTI ja PALVELU
RADIO YHTEYSLAIT-TEITA
VUOOtATAAN
ESSO ölJYPoltHim^ ia
fceskttslanunityksia
Puhelin OS. 4-1991
3iVmm-^.'W0eb- '\ r Sndbutr
Havaittu t^V&r
seksi yli
sata kertaa
Whltby. — 72-vuotias Wiiliam
Murphy ihmetteli:^poliisioikendessa
kuinka vajaa pullo viiniä o l i joutu^
nut hänen kassaan: Hän selosti tuomarille,
että ilmeisesti j o k u hänen
ystävistään hyvää tarkoittaen o li
pannut hänen tietämättä pullon kassaan,
josta poliisi sen löysi.
Selostuksista huolimatta tuomsrl
havaitsi Murphyn syyllistyneen väkijuomien
hallussa pitämiseen yleisessä
paikassa Ja lisäksi tuomari
myös havaitsi hänen olleen juopuneena.
Oikeudessa todettiin, että Murphy
o l i havaittu .«yylliseksi.yli^ sata e ri
"kertaa. MurpJby o l i v a l m b ' tunnustamaan,
että hänet o l i ensimmäisen
kerran havaittu syyl^seksinuo^
ruusvuosinaan vuonna 1898.
Tarkastettuaan rikosluettelon tuomari
huomautti, että rikokset veivät
rajoittuneet nuoruusvuosiin,'; vaan;
että mahdollisesti Murphy o l i saavuttanut
toisen lapsuutensa.'
m mm mmm
Radio- |a televisiokilpailuissa
on
iiuomioitava Ityky
OUaira, Canadian' Broadcas-ting
Corporationin johtokunnan puheenjohtaja
A. D. Dunton kertoi
täällä kuluvan viikon aikana^;
että mahdollisesti ensi helmikuussa
C B C : a johtokunta tulee liarkitse-maan
sääntöjä valvomaan niitä. olt^^
jelmia, joissa jaetaan palkinto/a; 'I
? Dunton on selostanut«;'ettäuudett
säännöt mahdollisesti määrittelevät;^
että palkintojen jakanUsesss»>adH>^^
Ja televisio ohjelmissa huomioidaan':
k i l p a i l i j a i n kyky. N y k y i s i n ratkaisij;^,
us^b-Rahtua' arponiaiM^r'^ " y-, *
i « keholKayat l u | i | t ^.
vaataam^i^^ömtä^yif^K^Itt^^ lehtemme II^Mrfsiinbett.,
va8Uti^ltn;:Q/.;^'r-i''/t'\n'/:ct^., ' , ' - U,
' : KllU/A!M^^f^l;|A:^JffiNq<iarklandl^
EIlen^^«^iCineli!t^(^^
•mUni«*aartcl8lliii;i»^^
H t ^ ^ y p i ^ i S K A V ^
teeseen.
ALEX H A A N P A X,
Belnikalsen haasteeseen;
'^:^-^:'-;'MAIBESIA;;^^
sa haasteisifta. Anteeksi hltautcfmme. ^ . <^ ,V , '^^^"^h
^mLlJNpElV^^M^
:. ;>->TÄIIWI^KlJUSEtÄi^Ni^
OIKAISU: Joulukuun 3 p:n haostekalsauksessa ol^CSlm SOUTB^OB^^ ^ ' -'sM
/ CUPINEN OSASTON lahjoittama summa 4<hmotrsJtth|asla H ^ ;M
:>u<v^:;:::::^;,Täs8a-kat^au^ ^0.0^
.--.;;>....>Enne||g^ -3
•'-"i/ii 'isAI-fVö *•
Kääilaukkukaapparikin oU *1tov(h^
Toronto. — Osshigtoh Avenuen läukku^^ljl^
poliisiaseman tarkastaja J o e ' A c k - min JPcfeK^A
royd selitti tUstaina./ttä eräs mtek- laukusta ,
konen- joka o l i kaapannuf LIndsey, $ljS.OO. P
avenuella vanhemm>nnuoleIsen^)rft)l- ettäv;|>hten
sen käsilaukun, s(U ebkä siinä'm^ä„ krir,7e
r i n joulutunnelmassa, että otti v^in' "
$5.00 j a jätti laukkuun
h9
ja. että ottt V9in' päissäSp käsilaukusta k a i k k i a taho-' i ^j^
^ y i « l ä ' A i n i t ta
^ r v j l e v a t . k u l t e n k i n t t ^
m mm onnien u
löytänyt höta, | m
<4
HAUSKAA
ONNEA OA
ly
V; 19^58
Lanisuimne^;!^ Jkutoksetnme
\ dUiiM^lotaiiine edelleen!
Jr
m: m3 «
i i i
4):
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 19, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1957-12-19 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus571219 |
Description
| Title | 1957-12-19-05 |
| OCR text |
VUODENAJAN TERVEHDYKSN
Kiitos suomalaisille suodostanne
YOUNq ELECTRIC
SÄHKÖTÖIDEN MESTARI
350 Vi(Storia St. Puh. OS. 4^746 Sudbuj^y
Iloista Juhlaa kaikille ja parhainta
menestystä tulevana vuonna
Kiitoksemme iinionistiliikkeen
kamiattajiUe ja avustaj^^ x
LUMBER & SAWMILL
WORKERS UNION
LOCAL 2537
495 Spruce Street Sudbury, Ontario
Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja tuttavillemme
OIKEIN HAUSKAA JOULUA JA
MENESTYKSELLISTÄ V. 1958
KUNNAS TAILOR SHOP
87^ Durham St. S. yläkerassa, iManitoulin Jcukkakaupan vieressä
HUOMIO! Naisten vaatteiden valmistuksen lisäksi teemme kaikenlaisia
miesten vaatteiden korjauksia huolellisesti ja taitavasti.
K i i ^ VUODENAJAN^
1 TERVEHDYKSEMME
"iimf JA KIITOKSEMME
FROOD HOTEL
237 Kathleen Street West Sudbury
RAUHAISAA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
Lausumme parhaimmat kiitoksemme
suomalaisille asiakkaillenune kannatuksesta
UIKKEENJQHTO JA HENKILÖKUNTA
Sudbury Copper Cliff Lively
HAUSKAA JOULUA
JA MENESTYSTÄ
VUONNA1958! .
Kiitokset asIakkaiUenune, . .
EVOY
HOME FUBNISfllNGS'
UBOTED
KAJLUSTUKSEN
KESKUS
' 33 Lisgar S t N ,
, ' BöfUBUBX
Kulqulla on pifka, monjyailein^^^
nunisea cnsisljaidiui tarptiaa
ovat «Ina oUeet moka. «tialo Ja
vaatetus. Ensimmäinen haneDe
luvattiin, jos hän iyöskenfeliä otsansa
hiessä; toisen hän sai luolista
ja muista luonnon tarjoanJs-
«a onkaloista» kunnes hin oppi ra-kentanuan
itsdleen alteelUi^
asumuksia; ja kolmas pakotti lii-nen
kekseliiiisyytensa 'liikkeelle
jo ^ammoin ätten,- varsinkin sen
jälkeen kun-han oli tatnstonnt
erilaisiin kniCnihin Ja nUden käyt-,
tomahdoUisnuksiin.
Kehruu- j a Icutomateollisuud^n
alkuvaiheet ovat hämärän -iniiinai-suuden
peitossa, : mutta Jo ' ennen
k u i n Mrjoitettua historiaa o l i ole-massai
ihminen o l i oppinut kiertä*
mään kuituja yhteen j a sujuttelemaan
niitä toistensa lomaan, niin
että niistä «Ii syntynyt yhtenäinen
levy — kangas. Nun tärkeäksi on
tämä taito sittemmin osoittautunut,
että telcstiilien raaka-aineet ovat
aina olleet hyvin tavoiteltuja.
K a i k k i eläin-, kasvi- j a kivikun-nasta
perä.isin olevat kuidut on otettu
käytäntöön j a yhä uusia haetaan
jatkuvastL Vaatetuksen lisäksi valmistetaan
kuiduista mm. kuorma-peitteitä,
konehihnoja, latUamatto-j
a , kattobuopaa, autorenk«ta jne.
Eläinmaailmasta on saatu lampaanvillaa,
hevosenjouhia, mohair
r i a e l i angoravuohen villaa, laaman
äpakkaviUaa. lehmän ; ' k a i n d i n - ^ a '
kanuoSnkarvoja sek^ silkkiS.
Kasvikunnasta on JtuUut puuviU
laa, pellavaa, hunppua. niintä, juut*
tia,vkookoskuitua, manillahamppua,
sisalia, formiunUa (ns. Uuden Seelannin
hamppua). an»iäskuitua jne.
Paperistakin on tehty varsin käyttökelpoista
lankaa j a kangasta, n i i n kuin
jokainen tietää.
Kivikunnastä. ts; mineraalien p i i ristä
on otettu käyttöön ainoa; Var-'
sinainen* .mineraalikuitu.. ashesti,
mutta myös kultaa, hopeata; kupaf-r
i a j a l a s i a on- muutettu hiehoiksi
langoiksi j a käytetty kehruu- j a k u -
Jääköön joulun hauskuus
> kaikkine lämpöisine
tunnelmineen kaikkien
ystäviemme mukana
kautta uuden vuoden
MARTIN
KIINTEIMISTÖ- JA
VAKUUTUSTOIMISTO
PuheUn OS.,4-0735
67 Elm Street'Eiast'
' S U D B ' O B 'y
tomatarkoituksiin;
Tähän saakka qn maailman k u i
tujen saanti^ollut pääasiassa maan^
viljelyksen j a karjanhoidon varassa.
Nämä kuidut eivät kuitenkaan
ole riittäneet tai n i i d en laatu ei ole
tyydyttänyt^hä kasvavia tarpeita:
K u i t u j a on täytynyt siis ruveta tuot:
tamaan keinotekoista tietä.
Jo n i i n varhaisessa vaiheessa kuin
v. 1664 esitti englantilainen t r i Robert
Hooke ajatuksen, että sopivii»
aineita oli varmaan olemassa kuitujen
tuottamista varten. 1841
esiteltiin British Associationnimi-sen
tieteellisen seuran kokouksessa
Manchesterissa erikoinen tekokuitujen
kehräämiseen sopiva kone.
Vaikka tämä keksintö ei vielä s i l l
o in johtanut minkään uuden teollisuuden
syntyyn, o l i tämä kone kuitenkin
tekosilkin e l i säterin valmistuksessa
käytetyn kehruusuuti-men
edeltäjä. Samassa tilaisuudessa
esitetyt kuidut olivat muuten
eräänlaista l a s i v i l l a a / j o k a nyt meidän
aikanamme on saavuttanut varsin
laajan vkäytön nun. eristysai-neena.
^
' Tekokuitujen aikaansaamista oli
tämän jälkeen jouduttamassa erikoisesti
sähkölampputeollisuus. Se
näet tarvitsi bieiioa lankaa hehkulamppuihin.
V. 1883 S i r Joseph Swan sai patentin
uudelle selluloosanitraatista
valmijBtetuUe kuidulle. Näitä kuituj
a nähtiin ensi kerran kaksi vuotta
myöhemmin eräissä verkoissa. V.
1884 o l i myös kreivi de Cbardonnet
saanut patentin menetelmälleen,
joka seki^ koski k u i t u j e n valmista^
mistä selluloosanitraatista. Hän ei
kuitenkaan ollut vienyt keksintöään
t^-peeksi pitkälle j a hänett ke^
hittämistään kuiduista valmistetut
tuotteet, olivat n i i n vaarallisia — t u lenarkoja,
j a räjähtäviä , ättä nii^
den käjfttö kiellettiin;. •'
TekosilkkiteoUisuus,sellaisena
^ k u in me = sen v k^^täm^e,. alkoi. ^oi;
keastaan 1891, j o l l o i n Cross J a
Bevan 'havaitsivat, että selluloosaa
voitaisiinvhajoittaa eräiden kemikaalien
aVuUa j a tuottaa' siitä pak-sujuoksuisia
liuoksia j a niistä taas
kuituja.; Näiden ensimmäisten tcko-silkkUajien
jälkeen p n keksitty l u
kuisia muita, niiden joukossa ase-taattisilkki,
maapShUnän ~ valku<
aisaineesta tehty ardil, meriruohost
a saatu alginate-niminen ^ u i t u.
maissista tuotettu vicara j a kaseil'
nista —^ jonka raaka-aineena on
maito — jalostettu " l a n i t a l ".
Tällaisen tutkimuksen päästyä
kerran- alkuun kemistit tutkiva
kaikkia mahdollisia aineita jätteit
myöten yhä uusien kuitujen kehittämiseksi.
Munanvalkuainen, liöyhe-net,
'silldcijätteet^' soijapavut, kala
jne. olivat silloin v kemistien mier
lenkiinnon kohteina.
Tekosilkin eU täterin keksimisen
aikoihin, o l i kUitujen varsinainen
rakenne kuitenkin vain heikosti sei
Viliä. Orgaanisen kemian klassUli
set tutkimusmenetelmät tuottiva
vain heikosti tuloksia kun siirrytt
i i n kuitujen p i i r i i n . Kuitujen kes
tävyyd^stä, venyvyydestä, kudonta
kelpoisuudesta yms. oltiin kyllä s e i
v i l l a , mutta kuitujen sisäinen mole-^ köysiä j a luodinkestäviä liivejä.
kyylirakennc o l i vielä varsin tuntematon
j a vähän tutkittu ala. V i el
silloinkin kun säteriteoUisuus o l i jo
vahvasti j a l o i l l a a n , o l i nykyaikainen
kuitujen rakennetta koskeva teoria
syntymättä. Säterin I^eksiminen oi
siis oikeastaan ollut eräänlainen sattuma.
> Vasta sitten kun alettiin p^äst
selville ketjuun asettuneiden molekyylien
ominaisuuksista eli ketju-polymeroinnista
rupesi kuituasia
tiedemiehille valkenemaan. Kävis
pitkäksi luetella j a vaikeaksi ym
märtää k a i k k i a tässä matkassa olevia
Icemiallisia mutkia; riittää, kun
mainitsee, että kuitututkimuksen
Jcultainen aika sattui vuosiksi 1928
'—38.
- V. 1928 amerikkalainen suurybty
mä D u Pont pani t r i W. H . Carot
hersin johdolla alulle pitkäntähtäi
men tutkimuksen kuitukysymyksen
kaikinpuoliseksi selvittämiseksi. E n
simmäinen huomattavampi tutkimustulos
saavutettiin - v. 1931, V.
1938' Carothers j a D u Pont ottiva
patentit polyhexamenthylene; adi'
pamide-nimiselle aineelle, J a mitä
tämä oli? N Y L O N !
Se o l i , ensimmäinen varsinainen
synteettinen. k u i t u j a ensimmäinen
nykyaikaisen kuidunrakehQeteorlan
hedelmä." ' ' ,
' N y l o n i n keksiminen pani alulle
valtavat^ tptkim^styiin yhä uusien
RAUHALLISTA J ^ ^
JA ONNEIMST^
UUTTA VUOTTAj
Asiakkaillamme parhaat
-k/ /*! ^ . ' kiitokset
MenyCnilstmas
Hierojat Helvi ja Win. Waltonen
Sudbury
244 Victoria Street PUHELIN OS. 3-0658
Olkoon Joulunne mitä
hauskin *ja tuleva vuosi
^ mitä onnellisin!
John Bazar Jewellery Limited
JALOKIVIKAUPPA
100 Durham Street South Sudbury, Ontario
hakemuksia. Nykytnäailinä tuntee
M a i s e t aineet kuinperlonin^ M ;
löpi»,,;aqrilanin, vmyonm, saranln,
tery^ceninjne. , •
; ^y^jtee|:tisten .kuitujen I^elcsimi-nen
i ^ i ole ^ kuitenkaan ei ainakaan;
tähän mennessä —~ johtanut
vanl^Qjcn kuitujen syrjäytjrmiseen
^Tekosilkin tuotanto on kasvanut 2
milj.'- naulasta (naula'=i= 454 gj • v.
igop^^^li 3.500 m i l j . naulaan v. 1950.
Synteettisten kuitujen valpnistus-määrä
on sitten vuoden 1938 noussut
2 m i l j . naulasta 150 m i l j . naulaan.
Molempien tuotanto laajenee
yhä, molemmat kilpailevat luonnon
kuitujen kanssa. Siitä huolimatta
sekä-puuvillan että villan käyttö on
tällä vuosisadalla laajentunut. Silk
i n k i n menekki, joka v. 1900 o l i 38
m i l j i i naulaa, o l i kolme vuotta sit
ten vielä 36 m i l j . naulaa, vaikka
sota oli tehnyt erityisen paljon tu
boa luonnonsilkkiviljelyksille.
Maailman tekstiilikuitujen tuotanto
on tätä nykyä noin 22.000
m i l j ; naulaa vuodessa. Viim^sen
kymmenen vuoden aikana tucoanto
on noussut noin 3 prosentilla vuodessa;
Tästä määrästä tulee ihmisen
tekemien kuitujen osalle suunnilleen
15 %. Vasta tulevaisuus näy^
tää, millaiseksi luonnonkuitujen
j a - muiden kuitujen välinen suhde
muodostuu.
On epätodennäköistä, että kaikk
i i n -tarkoituksiin soveltuvaa ihan-nekuitua
voidaan milloinkaan kek<
siä. Ajatelkaammepa vain niitä mon
i a .vaatimuksia, joita kuiduille
yleensä asetetun/ Niitä ensinnäkin
pitää olla saatavissa riittävän suu'
r i a tnäSriä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-12-19-05
