1957-12-19-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
2; TorstaiD|a,JoittIuk, 1? p. — Thursday, Dee. 19,1957 bf Pliudsb Canadians. E B - feHdisbed Nor. e, m7. /Aattuntsed a* iiseaood d a » maU tqr the JPätt Qffiee;Dqiartment, OttBvra. t>at>- Ilslu4j>, ttiiice we«Uy: Ttusdays, Tbunaays and Satutdays Iqr Vanaits PttblMHnff Company Ltd, at 100-102 Sbn W, Sudbmy. Ont. Canada. Tetephones: Boa. Offk» o a 4-4284; EditoilalOfilc? Oe. 4-4285. lAmager E.6U1KL Edltor W.£klnhdi liaOlng addreas; BOT 6>r gndbigy, Ontario. Advertising ratea iQion ajipUeatlon. Translatlon free of chargc^. Canadaasa: 1 vk. tOO 6 tt. 8 kk. 225 TbdysvaOoIipa: 1 «k. &00 6 Idc 430 Suomeasa: 1 vk. flJO 6 Idc. 475 Bidganinin l^jeuvostoliiton ministerineuvostM puheenjohtajan,''Nikolai JiiA*' ganioln pääini^^ viime! peij>ntaira'lahettäniä U niit ^Hiihepäivinä suurta huomiota osakseen — jja tulc« ep^i|nnät^ vieläkin isaamaan. Mitä muii^ «ainovat piefenbaker seurasi kaibeti vanhasta ^^to^^ val-tiö< i|)iteeri DuIIesin linjaa ja sivuutti alustavasti Bulganinin kirjeen propagandana"? Tämä valitettava lausunto pakoitti <X!F;n johtajan mr. ColdwelIin tiedustelemaan alahuoneen istunnossa, että onko että;päaJiunisteri;Diefc!nbak^^^ esitti DuIIesin eirmitääh neuvottelua tu-lausuntönsa B u l ^ kirjeen "epävirallisen ehglanninkie-huoieliisföti. Jos missääh^^ vähemmän kadehittavaan asemaan suuren ylei- |NATO-neuyostp^ iPariisissa pääministeri Diefen-oiioeksi jp reail^ Sen sijaan "että häh 'yrittänyt 9yuutt£^ Canadan j a Neuvos-toliilpn välitien suh^^ ha, gohpn ei kannata huomiota kiinnittää, pääministeri Diefenbaker ilmaipi nyt kä^^ jänsimaiden pitäisi ryhtyä neuvot-telu| in Neuvostoliiton kanssa kansainvälisen jännitystilänteenlievenT t^n|selai. '/••i*;.; V ^ . ^ Eräässä suhteessa pääministeri {Diefehbakerläbe määrässä Bulganinin esitystä. Kuten tiedettänee, Bulganinin ko-rpstaä kirjeessään» että vissit ongelmat, kuten esimerkiksi aseistarii-sumUltysy^ siksi monitahoisia^ v ettei niitä voida kädenkään-• teessitlkSdkdiiääh: itätk^iät^v' '^TäHiäh ^nibksi hän- ehdottaa iasteetiais^/; eli ^pK|l asjceleel!», tehtäviä ratkaisuja piutä' kySymyksiäta^ joista yh»- teis^Jrattärryl^h — "Bulganin,' vbiÄiah kä(>^nbllise$ti Beyenlaa*'jä^^^ ' laaripaaperää; suuremm^ tie^.; ''^•-%m:--^-::-.:u..*]L --«-^--»uksi taksan: poliittisen' bngelrnah' ra josta' SALOIIONIN ^ S X T i i S E I 4 iBAIPI^AilESTABILiLA ON MUITAKIN T H T E Y K S lk Sen jälken kun Charles £^^^^^ WJ1' son otti haltuunsa (Yhdysiältain) puolustusministeriön, nousi^fauonuit-tayasti arvostelua hänen väitetyistä ^teyfcsistään General Motorsin-fcanssa. Hänen iraistnmisensa Jälkeen oli rakaisevana kumpia iruve- .taan tuottamaan, Hior- tai Jupiter-nimistä keskimatkojen ohjusta. TIusi puolustusministeri Neil Mc EIrpy lukeutuu Business Weekin mukaan -niihin, jotka Ovat vastuussa siitä, että siirryttiin enemmän t y J ^ i h i n voin asemesta". Hän vuotta itäiia i i i i at<uiiivt>im£daitosta muutti aikaisemman päätöksen, ja i^ntQi tuotan^purfikat sekä. Jupiterih että Thorin täditajnaii^kffl, ^i/sakka kumpakaan ei ole vielä täysin kehitetty, ja Jupiterin koe o l i juuri epäonnistunut - McEhroy tunnetaan saippuajobta-jana. Hänien kaksi muuta johtokuh-tayhteyttään on vähemmän mainostettuja. Yksi niistä on Chrysler, joka bn pääasiallisin Jupiterin ura-koi, t6ija, töinen pn General Electric, toiseksi suurin Thor-urakoitsija-yhtiö. • ••• -^National Guardian. keskusliikkeisiin kuuluva Osuustuk-kUkauppa täjtti 12 joulukuut^ 40 vuotta, iJtike on perustettii 12. 12. 1917 eli kuusi päivää sen jälkeen 'kun Supmi julistautui itsehäiseksL: Perust^assa kokotiksessa Uudes^ sa ylioppilastalossa Helsingissä, «li edustettuna 105 edistysmielistä osuusliikettä. Jäseniä niissä oli sil< loin vajaa satatuhatta. Uuden Uik-keen toiminta pääsi virallisesti käyntiin vasta kesäUä 1918. Ensin jasen Taj^äJitiiuko;kaniojen~välisteii suhteiden' parantaminen näissä tai joissakin toisissa puitteissa, se ei ole mielestämme niinkään tärkeätä. Pääasia on, että pyritäm yhteisymmärrykseen ja sopina subteen sopimustei^^ tekö on käytänhöllisesti mmenomäai^ siinä mielessä, että voidaan neuvotteluja jatl^aa ja^tehdä:^^^ sopimuksia, kuten mr; Dl^enbaker selitti. pääministeri Diefenbakerin Pariisin pu-hän sanoi: "Monen maan, mukaanlukien \l ' miiiun maani mielipide on tulossa kärsimättömäkisi väitöksestä, että m^tn <\^il' lläähhssiminaiata^t^^iyeäi^tjtpiloe^len^reitleä^v ^ neeuvvootttteelluiihiin.. Meidäii jtäytyy iTaiumme neuvotella Neuvpstpliiton kanssa . •• • • Tämä bn todella tärkeä seikka. Länsi, tarkemmin sanoen Y h - neuvo tulevat perus- Tätenbn lykätty neuvpi^ieluja tuonnemmaksi ^ j ^ annettu ettäi IsyUä me sitten neuvottelemme kun saamme esim. Saksan militarismin uudelleen aseistetuksi ja ehdottoman sotilaallisen sosialistisiin maihin verrattuna. on selitetty aikaisethmin ja juuri tätä piti pääministerimme varmaan nuelessä kOTostaessaan, että niin Canadassa kuin muuallakin tämä väitös on vanhentunut ja harmillinen. Kuinka typerä tämä tanfit Yhdysvallat satelliittien ja kauko-ohjusten kehittämisessä, on toimesta selitetty, että '^länsi ei voi neuvotella en-saavutetaan Neuvostoliitto kauko-ohjusten ja satelliittien oppia seurataan, ja olettaen, että yhdysvallat saa- •vutlalsi WuVost(Dlliiton tällä tieteellisellä alalla, me saamme olla va-ttuneita siitä, että seuiraayaksi iskulauseeksi tulisi väitös **lännen itkan tarp^lisiiud^sta" — josta pu' ätv^ riittämJiif pauliattu Canadan kan-f f ipllQlf 3' näi^ä kylmän sodan vuosina. Me uskommekin, että Canada kanssa f^f^r^^^ftllSpiv^^:?!^-^'^^^^ enemmistö! ori' pääjcninistert : p i e f ^^ on huomioita'va ensinnäkin se, että , ' ; - ^|?f|; N^vostoliitto on ilmeisesti hyvin huolissaan nykyisestä kansainvälis e t Jilanteesta. Toiseksi kiiiifyy huomio tämän kirjeen hillitty3m p^);f;^,:- K siitäkin huolunatta, että Bulgänln ' ^Ki^Jää kiertelemättä oman maansa arvion tilanteesta ja siitä, mitä h: se ^euypstoliitpn mielestä vaiatii. r Bulganinin kirjeessä, tehdään useita käytännöllisiä ehdotuksia "if.,- kansainvälisen jännitystilanteen huojentamiseksi ja samalla myös |^Ä|\;iji^tvostoliiton ja'Canadan'suhteiden parantamiseksi. Mutta mei'- fi^k;-:^: lul%)aiatavaa on, ettei näitä esi^ksiä tehdä ''ottakaa tai jättäkää" VVInnlpeg. Täällä äsken pidetyssä Labor Progressive puolueen vaalikokouksessa päätettiin asettaa lainlaatijakunnan jäsen William Kardash LPP:n ehdokkaaksi uuteen Burrpws-VaaUpiiriin. : Kardash valittiin ensi kertaa Ma-nitpban lalnlaatijakuntaari vuonoa 1941 ja ^än on jatkuvasti palvellut valitsijoitaan lainlaatijakunnas-sa sen jälkeen. Hänet tunnetaan parhaiten • Campbellin hallitusta vastaan tehdyistä arvosteluistaan. Ottaen vastaan ehdokkuuden Kardash osoitti, että hallitus suoritti uudelleen jakelun Winnipegin vaa-lipi^ eissä siinä mielessä,, että voi-daah': estää ^öylerielil^^^ seniinen. Monesta VaUipiiristä aikaisemmin valittiin kaksi ; edustajaa läinlaatijakuntäan. Nyt valitaan väin yksi edustaja käs^äkiii Vaalipiiristä; Kardash on 'jcult^hkih vakuuttu- Viut siitä- ;^tä)typ«äen toiminnalla v'vöidaän • voittaa vaalit uudessa ButTÖws-vaalipiirlssä. ' ' Vaalipäivästä ei ole vielä tarkemmin ilmoitettu; mutta'tietöiisissa piireissä ennustetaan, ' että vaalit toimitetaan ensi Väödep alussa. Nykyinen libei-aalibällitud valittin kesä- ;]|(uusisä 1953 ja vaikka liberaalien tappio liittpvaaleissä linnustaa huo^ ^oainiih liberaalit eivät v o i lykätä vaalien pitoa^ oli luotava kaupallinen organisaatio j a , mahdollisimman nopeasti oli myös koetettava päästä teollisuustoimintaankin käsiksL Viipuriin, Tampereelle jä Kuopioon perustet tiin myyntitoimistot 1919, j a kahden lähimmän vuoden aikana sellaiset syntyivät myös Turkuun, Vaasaan, Helsinkiin, Jyväskylään ja Ouluun. Näitä myyntitoimistoja OTKUa on nyt kahdeksan ja. useimpien yhteydessä toimii ns. piirivarästo. Samoina alkuvuosina muodostettiin pääkonttorin yhteyteen ensimmäiset kaupalliset osastot: teoUisuustava-ra-, siirtomaatavara- jne. Myöhemmin on liikkeen sisäinen organisaatio perusteellisesti uudistettu v:n 1946 alusta. . OTKn jäsenosUusliikkeiden määrässä ei ole tapahtunut kov^ suuria muutoksia näiden 40 vuoden aika-; na. Niitä on nykyisin 120, mutta monet ovat kasvaneet suuriksi piirikaupoiksi, joilla on myymälöitä useita kymmeniä. E r i alojen myymälöitä niissä on tätä nykyä noin 4.000 ja jäseniä y l i 530,000, MYYNTI LÄHES 50 MILJARDIA, OTK:ri harjoittama tukkumyynti on jatkuvasti kasvanut ja nousi viime vuonna jo 45 miljardiin. Tänä vuonna päästään jo lähellä 50 miljardia. Jokaista työpäivää kohden kertyy myyntiä noin 167 milj. markkaa. Kahdeksasta kaupallisesta osastosta suurin, siirtomaaosasto, myi viime vuonna tavaraa 11.2 miljardin arvosta. Lisäksi maatalousosasto ja rautaosasto pääsivät yli 9 miljardin vaihtoon. OTK:n osuus maan tukkukaupasta on 13—14 %, Vaikka liikkeen välittämien tavara-artikkelien luku nousee moneen kymmeneen tuhanteen., on kuitenkin useita tukkukaupan aloja, joilla OTK ei toimi. Mutta liikkeen merkitys esim. elintarvikekaupan alalla on sitten sitä suurempi ja tärkeämpi. . Helsingissä liikkeellä pn kolme varastoa: Söriiäisten, Katajanokan ja Verkkosaaren. Kehitteillä on paraikaa yhteinen OTK:n ja sen jäsen-osuusliikkeiden välinen aluevarasto-järjestelmä, joka merkitsee varsin pitkälle vietyä varastoinnin ja kuljetuksen rationalisointia. MAAN SUURIMPIA T E O L L IT SUUDENHARJOITTAJIA : OTKn perustavasi^ kokouksessa omaa tuotannon aikaansaamisen tärk^rteen. Ruttämättömät pääomat eivät kuitenkaan antaneet mahdollisuuksia täiriän puolen kehittämiseen moneen vuoteen. Poh-i, janlabden rannikolle ' perustettiijr äksyllä 1918 eräitä ailakansuolaa-moja, mutta vasta 1923 voitiin hankkia ensimmäinei^ > varsinainen tuotantolaitos, ruismylly Jääskestä. Sen jälkeen on tehtaita tullut suunnilleen "vuosi j a tehdas" vauhtia,,sillä niitä on nyt 30. • i.; ; -. OTKn harjoittaman teollisuustuotannon arvo nousi viime vuonna 12.5 miljardiin markkaan e l i tukkuhintojen mukaan arvioiden hoin 29 % : i i n OTKn koko myynnistä. Tänä vuonna päästäneen jo 15 miljftrdiinl Vaikka eri liikkeiden tuotantomääriä on vaikea vertailla keskenään mm. siltä syystä, että osalla tuotteita on liikevaihtovero, osalla ei, näyttäisi siltä, että OTK asettuisi maan kymmenen suurimman teolli-suudehharjoittajan joukossa 6. sijalle. Sen edellä olisivat tällöin Enso- Gutzeit, Värtsilä-yhtymä, Kymin Oy, Ahlström-yhtymä ja SOK, ja sen jäljessä Rauma-Repola Oy, Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaät, Tampella ja Valmet. 30 Tt/OTANTOLAITQSTA Tuotantolaitoksia OTK:lla on nyt juhlavuotenaan kolmekymmentä. Suurimman ryhmän—- 9.6 miljardia eli 77.3 % V . 1956 tuotannon arvosta — muodostavat elintarviketehtaat. Tämän teollisuuden harjoittamista on OTK heti alun alkaen pitänyt tärkeänä; ja tällä alalla lii= Ottawa. — LUttohaUituksen taholta myönnettiin viime tiistaina, että työttömyys on lisääntynyt Canadassa 40 prosentilla vain yhden kuukauden kuluessa: ^ - . ''i--: Ammattiyhdistysväen johtajien keskuudessa ilmaistiin suurta huolestumista asiantilan Johdosta. Kuukausittain toimitettavien katsastuksien mukaan Canadassa oU marraskuun 16 pnä 292,000 henkilöä työttömänä Ja työtä etsimässä, eli 84,000 .enemmän kuin kuukautta a i kaisemmin. Luku oli yli kaksi kertaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin, JoUoin työnetsijöitä oli 135,000 Työssäolevien lukumäärä arvioitiin 5,698,000:ksi eU 99.000 pienemmäks kuin kuukautta aikaisemmin. Kansallisen työn välitystoimiston Julkaisemien numeroiden mukaan marraskuun puolivälissä 352.044 hen kilöä etsi työtä. Tämä numero osoittaa 73.346 lisäystä lokakuun puolivälin lukuun ja 149.882 enemmän kuin viime vuoden marraskuussa. f neqgessa, vaan nimenomaan korostamalla, että. Ne^VQ!Stol^tt9vcni- . - ' ' nudlestaan vaVnls harkitsenfaan kaikkia ehdotdl^iä^ ihitä Canada ^' fa^^naulen naapurimaiden suhteiden parantamiseksi. 'mmmm Bulganinin kirjeessä on avoin varoitus, että meidänkin maamme kuten joutiiisi -NL ja kaikki muut-kirf maat — voi joutua Mryittäväij atomipommituksen . kohteeksi, jos amerikkalaiset aloittavat Canadan alueella sijaitsevista sotatukiase-mista hyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan. Tämä selldsenäan on varteenotettava"' seikka ja korostaa edelleen sitä, että liittohallituksi tulee edelleen pitää kiinni siitä, ettei ulkomaisia ydinaseita ja' ohjuksia saa sijoittaa Canadan alueille. Tämän ilmeisesti ajankohtaisen varoituksen lisäksi Bulganinin kir-eeh ylivoimaisena painona korostetaan rauhallisen rinnakkaisdon tarpeellisuutta, kiistakysymysten rauhanomaista ratkaisua ja hyvien naapurisuhteiden jäfjestariiistä Canadan ja Neuvostoliiton ke^eh..^ : (|baeistä on, että puheet "prppa-padastä'? e l v a t : ^ n ^^ teessä ketään. Canadian Labor Congressin presidentti sanoi tilannetta vakavaksi ja vaati hallitusta ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin. Hän sanoi, että hallituksen numerot -tekevät ilmeiseksikin, että CLCn aikaisempi arvio tämän vuoden työnetsijäin korkein 500.000 arvioluku Ja kansallisen työnvälitystoimiston rekisterissä arvioiden olevan 750.000 luku "on vähiten sanottuna erittäin varovainen." ' Transporttiministeri Hees Ilmoitti hallituksen suunnitelmista rakennuttaa Ja korjata hallituksen palveluim Joitakin laivoja. Joissa töissä olisi tilaa kuitenkin vain 17.000 miehelle kuukauden ajaksi. Ministeri puhuu $10.- 000,000 rakennussuunnitelmasta, mutta el kuitenkaan voinut luvata näiden töiden alkamista ennen helmikuuta. Työministeri Starr sanoi samassa yhteydessä, että hallitus tekee kaik-ikensa saadakseen täi vi työsuunnitelmansa edistymään. "Mutta tuloksia el olla vielä näh- ;ty", sanoi CCFn apulaisjohtaja Stan- ,ley Knowles. • ke on päässytkin hyvin mittaviin saavutuksiin. Siten sillä on kuusi lihanjalostustehdasta — Lahti, Tampere, Oulu, Vaasa, Kuopio ja Turku ~ , kaksi myllyä, toinen Helsingissä ja toinen Hämeenlinnassa, kaksi tytäryhtiöiden nimissä olevaa meijeriä (Humppila ja Perniö), Oy. Perunan perunajauho- ja mallastehdas Tampereella, Kontio & Kontio Oy:n ^kalan^ublaamo jä -savustamo Turus- •sa sekä kahvipaahtimo, margariini- 'tehdas ja makaronitehdas Helsingissä. Liike on tiettävästi-maan suurin jnakkarävalmisteiden ja lihasäilykkeiden tuottaja. Toisella tilalla- se on lisäksi margariinitePUisuudessa (suurin puhtaasti kotimainen tahdas ) sekg lu{il£äva4ti yehnäj^tshbjpnJ tuottajana.' ' ^ )i/ Vaatetusteo^lisyutta edustavat, OTKissa pUkUte^Lda^l^paitäteiiä^S^a^ kappa, j a leninkitehdas Helsingissä, vuodeyaätetehdas ja vanutehdas; Hyvinkäällä gekä työvaatetehdäs Savonlinnassa;' Täniän alan valmistus-^ arvo .oli-viime vuonna 1.2 miljardia eli 9.9 % koko tuotannon arvosta! ^ Viime vuosina on Q TK kiinnittänyt erityistä huomiota rakennustarvikkeiden tuotantoon. OTKn Puu Oy • Hämeenlinnassa on - npussUt maan suurimmaksi ovien ja ikkunoiden valmistajaksi, ja Oy Sotkian nauiatehdas Orivedellä on naulojen tekijänä -maassamme toisella tilalla. OTKn Puu Oyn sahalaitos tuottaa sahatavaraa, kattohuopatehdas Keravalla kattohuopaa ja Oy Sötkian vanha tehdas Kylmäkoskella rakennuslevyjä: Tämänkin teollisuudenhaaran tuotannon arvo oli viime yiionnä toista miljardia eli 9.0% koko tuotannosta. Muuta teollisuutta edustavat OTKssa teknokeniialli-nen tehdas Helsingissä, tulitikkutehdas Tampereella j a ' rehutehdas Hämeenlinnassa suurmyllyn yhteydessä. . ^ ' HUOMATTAVA TYÖNANTAJA >- OTKn valmistamien tuotteiden määrä on kasvamistaan kasvanut ja nousee nykyisin toiselle sadalle. Itse asiassa luku on paljon suurempi, jos otetaan k»kki alaryhmät huomioon; niinpä makkaraa tehdään 38 eri lajia. Vudellätoista eri paikkakunnalla olevissa tuotantolaitoksissa työskentelee tällä hetkellä kolmisentuhatta eri alojen ammattimiestä j a -naista. Liike on näin ollen huo^ mattavah suuri työnantaja. Erik-seenhän tulee vielä varastojen, konttoreiden, . korjaamojen ym. väki. :^ • • LAADUNTABKKAILUTOI- : MINNAN URAANUURTAJA i Jo 1920-luvulta on' liike pyrkinyt kiinnittämään .erityistä huomiota laatukysymyksiin. Laaduntarkkailu-osasto, jPk9' pn kiinteässä yhteistyössä keskuslaboratorion ja viiden tehdaslaboratorion sekä erityisten kuluttajalautakuntien. kanssa, muodostaa kiinteän organisaation, jonka tehtävänä on sekä omien että vieraiden tavaroiden laatuun kohdistuvien arvostelujen tutkiminen, omien valmisteiden laatutason jatkuva kohottaminen jne. Liikettä voi pitää järjestetyn läaduht^u-kkailutoimin-n ^ uranuurtajana maassamme. Jo toimintansa ensi vuosina OTK sai valtiovallalta valtuudet jäsen osuusliikkeittensä säästökassojen valvomiseen. Nykyisin on' näitä säästökassoja 116 ja niillä talletusten vastaanottopaikkoja 2.645' sekä taUettajia noin 275.000. Talletuskanta, joka lokakuun lopussa oli 9.2 miljardia, on tänäkin vuonna osoittanut lisäystä ja kehittynyt jonkin verran suotuisammin kuin talletus-toiminta yleensä. OTKn pääjohtajana j a johtokunnan, puheenjohtajana toimi vv.-1918 —52 vuorineuvos Julius Alanen. Vuoden 1952 jälkeen on tätä (ras-tuunalaista tehtävää hoitanut kaup-pat. t r i Uuno Takki. Liikkeen hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii kauppaneuvos Kaarlo Halme Lahdesta.; JBradvell, Eng. — J o u l i ^ u n 9 päivänä täällä aloitti 18 niiestä käyttävä italialainen tiedemiesediistah jisto keskustelut brittiläisten tiedemiesten kanssa tarkoituksella saada taipeellisia . tietoja > atoimvpimälai-toksen perustamiseksi Italiaan. A i komuksena'pn käyttää Britanniassa valmistettua' reaktoria y.m. aloitteena atoniiybimafuunnitelman toteuttamiseksi, ':. •••; ' niiiliri 3Ä SAI TIE Oli kerran hyvii ukko K. Kun hän e: ulkoasustaan, p i i h l ta kuin rikkaan ,ni hän tuU käyneeksi gin hienoimmassa Ketjuruokatavarakauppo-jen myynnit lisääntyvät Toronto. —. Kuluneen 12 yupden ajan suurien ruokatavarakauppojen myynnit ovat Jatkuvasti nousseet Ja näyttää siltä, että noususuunta Jatkuu tänp,kin vuonna. .Tällaiseen, ennustuksen ovat tehneet ketjukauppo-jefi 17 johtajaa.; . . ; Eräät häistä j6h|ajis^ byat osolU jtaifeet,, että. ansiotulojen "^vähentyessä ^efahlä äiiieilla yöl merkitä, että Jauhelihan myynnit nousevat Ja .kalliimpia pihvejä, myydään vähemmän, miitta kaikki ennustavat, 'että myynnit edelleen nousevat. •' Port Arthur; — Riistanvartija tapasi ^metsässä metsästäjän, joka äänettömästi seulräsi peuran jälkiä. Häh pysäjHti/metisästäjäh' jä 'vaati näyttämään metsästyslupaansa. Metsästäjä hyvin suUtuksissaan vastasi riistanvartijalle, ettei 'hänellä ole aikaa kaivaa sitä esille, kos- .ka hän oli hyvin lähellä peuraa, koska peuran jäljet lumessa olivat aivan tuoreet. Riistanvartija kuitenkin vaati metsästyslupaa ja metsästäj'ä vih-dAn sen löysi pengottuaan kaikki t i k u n s a ja koko ajan haukkuen riistanvartijaa. Metsästyslupa oli kunnossa ja vielä suutuksissaan oleva metsästäjä lähti uUdeUeen jäljille. Riistanvartija katsoi peuran jälkiä ja huusi metsästäjän perään selostaen, että peiira oli menossa toiseen suuntaah. ' keessä. Eras suuren lytti häntä,.koska s€ liilta. " ' • — Mitai tuo peili, • Kauppa-apulainen nut miestä, antoi ; tauksen: r • ! — Mitäs te siinä ite -sitä kuitenkaan b K. potkaisi peilin rauhalH^sti: • — Eikös tuota hii tää? .'yy^yjZ Ja hän Sai sen tie Lähes 300,000 i laista Canadaa kuluvan vuodei Ottawa. - 1 Surt» toime^sta on ennuste van vuoden aikana puu.yli 280,000 siu on yli viisituhatta i aikaisemmin ennUste Tilastot osoittavat ensimmäinen 9 kuu saapui kaikkiaan 244,: Vastaavana : aikana, saapui 110,009 siirto viime vuoden aikana 17 kylää tuhoutui miltei täydellisesti ja l,2i87 ihmisen sanotaan saaneen surmäns Teheran^ ^ Toinen maanjäristys- maanjäristyksessä ja i vapisutti Iranin länsiosassa ja aina- siä loukkaantui. ^ • V , kin 17 kylässä se aiheutti suuria Noin _kaksi niinuu ^ . . . . . ... . , maanjäristys ennen p. menetyksiä;. Uusi maanjäristys ^j^ta hajoitti asmitoj haittasi viime perjantaina sattu ihmisiä jäi kodittoma lunta, oli satanut maal ,. Maanjäristyksen ^ y ^ } iSehnehissa, joka pn 2 Jiaiseen Teheranista; . Teheranin radiotied« viime viikon Ibpulla^.( sa ja sbn lähellä ^lev kissa aibeiitui suurim] Viimr.meh; maanjäristys' .tuntui noin m^^ sekuntiii' ajan.' Viime lierjäntaip^a sa^^ maan-, järistyksen aikiaria sai' surmansa 1^287 henkilöä.! FaKanginv kyläir 1,100 asukasta sailsurmahsa; :in^^ iäriEtyksessä,;^ riö., , Teheran. — Ankara maanjäristys vapisutti Iranin länsiipsaa yiiiae perjantaina. . Epävirallisten, tietojen mukaan 350 ihmistä,^ai sulinansa OU anguardia pah aus Washington. — Yhdysvaltain kongressin johtajat tyrmistyivät tiistaina eurooppalaisten liittolaisvaltain vastarinnasta isiiheti' kun 'Yhdysvallat tyrkyttää atomi- Ja rafcettiasetta niiden alneiDe. - • - ; Nämä fcongressijohtajat pitävät liittolaismaiden vastarintaa te^ NATOn yhtenäisyyttä vastaan ja samaUa myös Yhdysvaltain propagandalli-sena tappiona. ,>••••••'••'- ^ ' • • '^'^ • ^. Eräs demokraattipnoiiieen joht^^ jotta tiedot Saksan, Ranskan, Norjan jäXandian vastarinnasta Eisenhpwerln ehdbtaksiln' inähden, ovat "Icatastrofisia". Eräs toinen ilmaisi nMeUpiteen, että Yhdysvaltain arvovalta sai NATO-kqkpnksessa, Vangnardln :;(^önnistra^ kolauksen.' ^..VV.'- -^/''y:''^'-'-'!'^'^^ .' Mutta edustaja :RaIph Flanders (R.-Vt.) sanoi sanotaalehtimiehille; "Tämä ei tallot fcofcopaan yUaUäen. SOnä epälTen lllttolaistemine ^ kat.^ sovan, että nie pidämme niitä sateilUtteina.** ^^^^^^ ; - % Samin osa kongressin Johtajista oli'otaksunut, että NATO-kokoaksen suhteen oU tehty. peni8t«lliset alkovalmlstelut, jotta mitään yllätyksiä ei voisi talla. y : < • : , { - ;.'f:"-[-i.) - ^• Senaattori Styles Bridges sanoi: "Minä olentyrmistynyt niin sanottajien, liittolaistemme: kannasta niiden yhtdstyön puUMcesta meidän tärke^^ snuimltehnassamme vapaan-maaflman , suurimi jä. niideii lähellä olevi seimmät tuhoutuivat. - -; 'Raskas lumisade ' a ; kurj Utitta- maan järisty millä paikkakunhilla. ,',Eräs hallituksen pui että vbi'ottaa useita ] kuin ihmismenetykset voidaan tarkalleen saa Vakavaa määnjärlst myöskin Ateenassa jä s xistöllä viime perjantai! Atomiredktori ali toimimaan Itä-Sj Berliini. — Itä^Saksai doitti viime maanantai l^nireaktori alkaa: toimi na Itä-Saksassa. ReakI Neuvostoliitto ja sen.! van Rosendorfissa, läli nia. • 8 henkilöä menet henkensä tulipali l Elfabell, Ga. — Tunt syystä aiheutunut tulip suntbrakehhuksen : ; p myöten viime perjantai heuttäen 8 henkisen nec kuoleman. Onnettomuu surmansa mr. ja mrs. I heidän kuusi lastaan. Kairo. Egyptin presidentti Nasser julisti viikko sitten torstaina pitämässään puheessa., että E - ,gypti pn nyt itsenäinen valtio, jonka alueella ei ole vieraita miehitjrs-joukkoja eikä tukikohtia ja joka on liittoutumien, ulkopuolella. . . Nasser syytti lännen imperialisteja siitä, eitä ne yrittävät hajoittaa ja eristää arabivallat sekä estää nii- !den yhdistymisen. Keski-Idän maiden on itse huo-, lehdittava alueittensa puolustamisesta tekemättä. liittoja suurvaltojen kanssa ja suurvaltojen siihen sekaantumatta. Keski-Idän puolustns- Näin joulun tienoissa me kaikki syyllistymme joko suuremmassa tai pienemmässä määrässä itsepetoksen harrastukseen siinä sinisilmäisessä toivossa, että '^pitämällä sidaisuju-temme'*, voimme pairhaiten ilahduttaa omaislanune ^iUcUlahjoilla. • "{'• Erittäin ''salaperäisiä"; byat pikkulasten isät, äidit, mummot vaarit j a muut sukulaiset He kuiskailevat tosin keskenään, mutta lasten aikana, näyttelevät viattomuutta j a pii helevät vain joulupukista. Mutta yhtään , huonompia ."näyttelijöitä'' eivät ole ne:, lapsetkaan. ky^rmyksen oikea ratkaisutapa olisi, että muodostettaisiin tämän alueien käsittävä puolustusliitto^ Nasser sJ^fhenipbltettiin rbVibUa sekä/^irprin-npL- Bagdadin sbpimoksen tavoitr teeoa oli taiaisen kehityksen vastus-tainbaäi. joilla on: vakavaa laatna olevaa epäi-lyä joulupukin henkilöllisyydestä, mutta ovat kuitenkin kaiken varalta valmiina ottamaan hänet täydestä! Kaikin mokomin, suotakoon meille tämä viaton~ "salaisuusleikki" kerran vuodessa! Miittä näitä "saisasuuksit^" oh kahta sorttia jonlupiikkisalai-suuk^ a, miUä ei ketään loukata^^ja sitten sellaista "salaisuushystepaa'^, jonka perasteella^polte^aan mia äluhisiä sähkötuolissa, khteh' eh-ajatblevia" tietäjiä, etGi toisteli misteti vihoihin joutuneita noita-akfcbja.: • Samalla kun tavalliset ihmiset puuhailivat joulusalaisuuksiensa parissa, tuli Britanniasta viime viikolla tieto, että sikäläiset tiedemiehet ovat saaneet kehitetyksi tärkeän voimanlähteen merivedestä. Tätä tieteellistä keksintöä pidettUn suurenmoisena saavutiiks<bhä yksistään sen vuoksi kun inerivettä bn niifi paljon, että' sitä riittää pitkiksi ajoiksi, noikä on erittäin seikka siUoinV|ain • tiedetlSn btta :esim. öljy- jä Vräät inutft Ittohnon-iresurssit ovat; nopeasti vähenemässä. . " Mutta samoissa uutistiedoissa selostettiin, että brittiläiset tiedemiehet eivät voi antaa mitään yksityis-kbhtaisenipia tietoja keksinnöstään, sillä Washington vaatii sen bhdotto; massa ''salaisuudessa'' pitämistä. Meillä ei ole mitään syytä epäillä, etteivätkö brittiläiset tiedeiniehet ole tehneet; nusia keksintöjä: yety-voiinsm hyväksikäytön suhteen. Päinvastoin .bn vissejä;merk^jä.sii-. tS, että näin on tapahtunut > - mikä on kunniaksi brittiläisille: tiedemieh i l l e . . Mutta ^kaikki.aikaansa seuraavat ihäiiset tfetäyät, <etta vetyvoiman bygäksilSyttÖä taäStaan kaikkialla Genevessä viime vuonna pidetyssä tiedemieskphferenssissa esim. venäläiset tiedemiehet selostivat että he pvat suorittaneet jo pitkän aikaa tutkimustöitä tällä alalla? Tämä ei tieWkään vähiennä lainkaan brittiläisten tiedemiesten saa* vutusteh ährba, mutta tarkoituksemme onkin v^n maalliU^ona todeta, kuinka hullunkuriselta^ tuntuu Was-hingtonin vaatimukset etteivät brit-tiläi& etsaa):,''salaisuuksiaan'' paljastaa/ ISt^oIe lainkaan ihme vaikka -brittiläiset lehdet ovat »esittäneet valituksia tästä asiasta! .Palautettakoon Releemme vielä eräs.yleisesti tunnettu;tpsiasäa- :v ' Lähetettyään suur-jsputnikinsa avaruuteen Neuvostoliiton; viranomaiset ilmoittivat^ että siinä.' ybv teydessä käytettiin aivan uutta^ydin-, polttoainetfc^,-;-f,.".- -.J'^^:/-ih Ja kim ^naerikkalainen sänpma-lehtikuningas iHeai^^^^ seniiieineen nyt kauUa maailman tunnetuU, haastattelunsa Hrushtshe-vin kanssa! hiin hän palasi toistamiseen itähän kysymykseen Uii^esta voimanlähteestä.- 7 Hearst J m eräs seuralainen kysyi suoraan^ että bhkP Neuvostoliitto halukas juovuttamaan mahdollisen uuden polttoaineensa maailman käyttöön. i^pkp Kyiläryaih selitti Hrushtshev sub-rasukaiseehytapaansa ^ heti kun kylmä sota lopetPtiaan ohjukset upo-teteah meiJehsyvyyteeni , i , Mamittakoon, e t f S N S ? < * 4 i B h; ' l o i m i e n vallankambns% johon on tuosta midesta ydinpolttoaineesta on toistaiseksi' päästet teen. Senakirjpitukseh män periaatteen! keksi Saratpv ja Tamm jo v. : turnaja" Gazeta nimitti teeksi" joka oli täyn aurinkoja" ja omaa .-Us! voimamäärän: Sen kc ovat psallistuneet neuy set tiedemiehet tri Kun danu ja Alihanjan, Sen sen lähtöaineenaion tay — j a mahdollisesti litiUi ja sen varsinaisena vbin ovat radioaktivoidut me : Kuten sanottii, rae ta dun nueheiijä' -haiset en kaan ymmärrä nyfcyaik rista keksinnöistä. Muti r sevuraamine^" ;, rbäyaihtojemme perust ^impila^v^iUn^ ^i^an Merc^ Iran .kiiuleni maisia puheita 'nieteeäi spufadsta", jptka;civät kään ole mitään "salaist nan varsinaisessa m i e l^ Pareinpi olisi ihmiskt jen kannalta katsoen, c tieteelliset keksinnöt saa yyttelemättä ihmiskiinna omaiseen palvdukse«^ S pn tietenkin sotayairusteli ^mineni^fjpU^^ niinen ja.Iuotfamiikseilisi deh; j ^ u t t a m i n e n . kai ^kuutepn^^ianhallisen^i ^ n ; . periaatteen pohjall siih luopua "isalaisoushnc tStf* ianalldhi;v paitsi joi «m;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 19, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-12-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus571219 |
Description
Title | 1957-12-19-02 |
OCR text |
2; TorstaiD|a,JoittIuk, 1? p. — Thursday, Dee. 19,1957
bf Pliudsb Canadians. E B -
feHdisbed Nor. e, m7. /Aattuntsed
a* iiseaood d a » maU tqr the JPätt
Qffiee;Dqiartment, OttBvra. t>at>-
Ilslu4j>, ttiiice we«Uy: Ttusdays,
Tbunaays and Satutdays Iqr Vanaits
PttblMHnff Company Ltd, at 100-102
Sbn W, Sudbmy. Ont. Canada.
Tetephones: Boa. Offk» o a 4-4284;
EditoilalOfilc? Oe. 4-4285. lAmager
E.6U1KL Edltor W.£klnhdi liaOlng
addreas; BOT 6>r gndbigy, Ontario.
Advertising ratea iQion ajipUeatlon.
Translatlon free of chargc^.
Canadaasa: 1 vk. tOO 6 tt.
8 kk. 225
TbdysvaOoIipa: 1 «k. &00 6 Idc 430
Suomeasa: 1 vk. flJO 6 Idc. 475
Bidganinin
l^jeuvostoliiton ministerineuvostM puheenjohtajan,''Nikolai JiiA*'
ganioln pääini^^ viime! peij>ntaira'lahettäniä U
niit ^Hiihepäivinä suurta huomiota osakseen — jja tulc« ep^i|nnät^
vieläkin isaamaan.
Mitä muii^ «ainovat
piefenbaker seurasi kaibeti vanhasta ^^to^^ val-tiö<
i|)iteeri DuIIesin linjaa ja sivuutti alustavasti Bulganinin kirjeen
propagandana"? Tämä valitettava lausunto pakoitti |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-12-19-02