Vapaus, January 21, 1960

              Sijm 2 Torstaina, tammik. 21 p. — Tfiursday, Jan.' 8,. 1960
J V A P A O S
tlWERTY) Independent Labor
Org«n-of Finnish Canadians, Es-tabHshed'
Npv.^ 6, 1917., Authorized
as "^second' class' mail ~by the Post
.jMfice • Department, •"Ottawa. Pub-lished
vjthrice' weekly: Tuesda3^
TKnrsdays; and; Saturdays by Vapaus*:
PuMishingGompany^Ltd;-at 100-102^
,Ehni JSt: i Sudbuiyi • Ont;/ Canada:^
> Telephories: Bus. Offk^ OS. 4>4264;
Editorial .Office OS.^4-4265: Manager.
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69,-Sudbuiy, Ontari6;=
{Vdvertising rates upon^appUcation.
Translation free öf " c h a r g e . '
V, TILAUSHINNAT: ^] -
Canadassai^s , 1 vk.'^.00' 6 kk. 425
. , »kk. 2.50
YhdysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: . .1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
.e- „| Voimsm osoitus rauhan hyväksi
aseyoimien
. . Pääministeri Hrushtshevin viime' perjantainen puhe.
Neuvostoliiton korkevmmassä neuvostossa oli maailmaa hät-
.»kähdyttävä osoitus siitä suuresta' voimasta ja eteenpäinme;^
nosta mikä on leimaa antavana piirteenä Neuvostoliiton sisä-;
'jä'ulkopoliittisessa .kehityksessä tällä kertaa. .Kaikki lehdet \
J_a"^huomioitsijat ovat kiinnittäneet suurta huomiota tähän
historialliseen-nuheeseen, minkä yhteydessä ehdotettiin, että,
iieuvostomaan asewimien miesmäärää vähennetään :;kolm
neksella eli y l i miljoonalla miehellä! K u n pidämme mielessä
~~sitä, että esife NATO-liiton amer^Js^iainen ylipäällikkö,
kenraali Norstad on vaatimall^*S^tmut asevoimiensa lisää­mistä
ja tehostamista, n i in silloin on helpompi nähdä kuinka
kovalla vauhdilla Neuvostoliitto,xOn saamassa aloitteenteon
omiin käsiinsä eri aloilla, ja erikoisesti juuri aseistariisumis-kysymyksessä.
^
Merkillepantavaa on, että Neuvostoliitto katsoo voivansa
suorittaa asevoimiensa supistamisen yksipuolisesti välittä-emättä
siitä; miten kansainväliset: neuvottelut aseistm
kysymyksestä edistyvät. Tämä selaisenaan on osoitus Neu­vostoliiton
suuresta puolustusk>'\'ystä j a siitä sotilaallisesta
ylivoiniasta, minkä se on ilmeisesti:saanut,, kuten.pääminis-^^
teri Hrushtshev puheessaan korosti.
Yhtä merkillepantavaa on se, että mullistavaa laatua
olevista uusista aseistaan huolimatta,: joihin m r . i ^
puheessaan viittasi, Neuvostoliitto ei suunnittele mitään
hyökkä3'ksiä: Hyökkääjät tarvitsevat yhä suurempia ja suu-
:rempia armeijoita; maanpuolustuksessa riittää pienemmätkin,
asevoimat: Tämä sellaisenaan osoittaa että Neuvostoliitolla;
ei todellakaan ole mitään hyökkäysaikeita, ei sittenkään,-'
vaikka sillä on ilmeisesti suuri ja valtava etumatka uuden
sotatekniikan kehityksessä. Toisaalta pääministeri Hrusht­shev
varoitti kuitenkin, että saavuttamansa etumatkan joh­dosta
Neuvostoliitolla on armeijansa supistamisenkin jälkeen
niin-suuri iskuvoima, että se voi:hyökkääjät panna kirjaim
lisesti maan tasalle. Toisin sanoen, hän varoitti kuumapäi-siä
sodanlietsojia tekemästä mitään laskuvirheitä Neuvosto­liiton
asevoimien supistamisesta.
', Varma myös on. että tämä yksipuolinen toimenpide Neu­vostoliiton
asevoimien;supistamiseksi yhdellä kolmanneksella
tulee nostattamaan kautta maailman entistä voimakkaam­man
vaatimuksen vka^
•allekirjoittamisen puolesta; \Otettakoon tässä:v^^
tuskoe: Aseistariisumissopimusta vastustavat piirit ovat kapi­talistimaissa
vedonneet aina Neuvostoliiton asevoimien? mies ^ ..
voiman suuruuteen ja selittäneet,: että mitään sopimuksia sen-;:
paremmin, aseistariisumisen .kuin ydinaseiden:hävittämisen­äkään
suhteen ei H^oida tehdä n i in kauänrkuinNeiivostol^
-on maailman suurimmat asevoimat. N y t e i ole|enää^tätäkään
veruketta, sillä -supistamispäätöksen toteuttamisen ; jälkeen
'Neuvostoliiton armeijan miesvoimamäärä jää Yhdysvaltain
armeijaa pienemmäksi.
Toisaalta tämä Neuvostoliiton toimenpide osoittaa myös
.sen, että se "rautarengas", minkä Yhdysvallat on rakentanut
yli '400 ulkomaisen sotatukiasemansa. avulla Neuvostoliiton
ympatille, on auttamattomasti yhtä vanhanaikainen kuin oli
•Maginot linja toisen maailmasodan-, alkaessa. Ei ole siis
strategisestikaan enää:; mitään .järkeä näiden sotatukiasemien
ylläpidossa. — i ' ^ .
: : Ei ole epä etteikö. Neuvostoliiton'toimen­pide
asevoimiensa. supistamiseksi tule;: nopeistuttamaan maa­ilmanlaajuista
aseistariisuntaa, mitä ihmiskunnan suuri
enemmustö haluaa: Jättiläismäinen kansainvälinen::k
erilaisen järjestelmän kilpailu paremmuudesta tulee käänty­mään
yhä enemmän taloudelliseksi kilpailuksi siitä, kumpi
järjestelmä voi antaa kansalaisilleen vauraamman elämän;
'lyhemmän työpäivän,- paremman .paljcanjtäyteläisemmän
kulttuurielämän ja paremman terveyshoidon, kehdosta hau­taan
asti.
' • . M e puolestamme t
omaksuu tässä yhteydessä rohkean ja päättävän kannan
•vähentää meidän asevoimiamme viivyttelemättä.myös yhdel-:
läkolmamieksellav-fSiten saatu säästö voitaisiin \k^
Äsakunnan yhteiseksi hyväksi ja se lujittaisi Canadan asemaa-sata
kertaa enemmän kuin ne bomarc-ohjukset mitä rajan
eteläpuolelta meille tyrkytetään ydinasekärkineen.
. Kun vissit piirit ovat täällä "se­littäneet
kuten paholainen raa-
'mattna"'sitä puhetta, minkä yh­teydessä
pääministeri Hrushtshc
ehdotti NL:n Korkeimmalle Neu­vostolle:;
asevoimien: -miljoonasuT
ptstusta, -niin me julkaisemme:tfls^
tä asiaa koskeyat kohdat häiien
puheestaan niin, että täkäläiset
rkansalaisemme saavat tilaisuuden
itse liikea, mitä mr. Hrushtshev
'todella sanoi^: ja tehdä omakohtaiT,
sia^ vertailuja niiden meriselitys- '
ten kanssa, joiden tarkoituksena
on kuvata tämä puhe pelkäksi
propagandaksi tai jopa vallan "sa-pclinkalis^
luksi".
Tassin—välittämän uutistiedon
mukaan Korkeimman Neuvostot^
hyväksymä päätös, edellyttää, että
Neuvostoliiton armeijan ja lai­vaston:
miesvahvuus tulee ole-olemaan
^2,423,000 miestä. Näin­ollen
Neuvostoliiton: 'aseyoimien^^;
miesvahvuus .tulee olemaan pier" •
nempi kuin se määrä, jonka USA,
Englanti: ja .. Ranska ehdottivat
vuonna: 1956, jolloin käsiteltiin .a-seistariisumisongelmaa.;
Näiden
suurvaltojen ehdotuksen: mukaan
Neuvostoliitolle ja USA:lle olisi
tullut 1 kummallekin 2,500,000 mie­hen
vahvuiset asev,oimat. Perus-tellKsaan:
ehdotusta Hrushtshev
antoi myös tietoja Neuvostolifon Myöhemmin NLn' asevoimia on
: asevoiipien-!miesvahvuuden: muii-supistettu;ja^^
.^toksista yli 30 vuoden aikana, on 3 623,000 miestä. ' '
Pidämme mahdoilisena suorittaa
Kysymyksiäpä
vastauksia
Kysymys: .:Onko. talonomistajalla
äänioikeus.. kunnallisvaaleissa r jos
hänellä ei: ole kansalaisoikeuksia?
— Tiedosta kiitollmen.
.: Vastaus: E i oleiicikä ole koska.in
ollut, vaikka tässä suhteessa on vis^
sejä:harhakäsiHeitä sillä perusteel­la
kun jotkut . e i kansa!ai:et:. ovat
joskus slaaneet nimensä äänestyslis
tallejonkun.sattuman tai poliittisen
avustajan toimesta. Kunnallisvaa­leissa
on lain mukaan äänioikeus
vain kansalai::illa j o i l la on kiinteä^
tä omaisuutta, nimenomaan: k.o;
kunnan alueella; tai vuokrahuoneis­to
mistä .hän, maksaa vesi- ja: sähkö­laskut.
Japanin' imperialismin. aggressio
kaukoidässä j a fasismin valtaantulo
Saksassa aiheuttivat miesvahvuuden
liäämisen Neuvostoliiton asevoi­missa,
jotka vuonna 1937 käsittivät
1,433,000 miestä. Vuoteen 1941
mennesrä N L : n asevoimien luku­määrä
o l i lisääntynyt 4,207,000 mie
heen. Hitler-Saksan valapattoinen
hyökkäys Neuvostoliittoon ja neli­vuotinen,
sota pakotti -NLn lisää^
mään asevoimansa vuoden: 1945.tou-:
kokuuhun mennessä 11 365,000 mie­heen.
_
Heti sodan -loputtua alkimefifl ko­tiuttamisen
tuloksena N L : n asevoi
miien miesvahvuus'Oli vuoteen 1948
mennesrä supistunut 2 milj. 874,000
mieheen. Neuvostoliitto aloitti ase­voimiensa
hifDmattavan;. supistami­sen
ctoivoen, että myös länsivallat
tulevat . pitämään ohjenuoranaan
rauhan ja Ystävyyden ylläpitämisen
aatteita, j a lujittamaan hitlednvas-taisen
liittoutuman 'liUal^en välillä
muodostuueita: suhteita; ,; N
veet eivät kuitenkaan toteutuneet.
Hrushtshev sanoi eitä NATOa
aggi-ecsiivisen liittoutuman muodos-taminon
lännessä, pelottelu;:atomi-pommilla
niihin; aikoihin, jolloin
Neuvostoliitolla ei sitä vielä ollut;
pakotti Neuvostoliiton /puolustuk-
.^ensa lujittamiseksi: provokaatioiden
varal:a lisäämään puolustusvoimien-lukumäärää;
Vuonna 1955: n i i h in
kuului S^milj. 763,000 miestä."
Mitä muut sanovat
Pearson on yhä eksyksissä
V.ailika.jotkut ihmiset väittävät, että he eivät ole kos­kaan
eksyneet eivätkä eksy, nim useimmat korpimaita sa­moilleet
ja muita tuntemattomia seutoja kulkeneet henkilöt
tietävät miltä tuntuu olla eksyksissä. Aluksi eksyminen ai­heuttaa
vissinlaista paniikkimielialaa, mutta sitä mukaa kui
henkilöoppit käyttämään hyväkseen karttaa, kompa
rinkoa ja muita avuja hän on yleisesti "tilanteen herrana"
vaikka sattuisi tulemaan sankka lumipyry tai sumu. Tottu­mattomille
eränkävijöille qn; eksymistilanteessa melko yleis-.
tä vuoren varma usko siihen, että pitää mennä jonnekin
muualle, muttei sinne mihin kompassilta! muut avut viitoit­tavat
tietä.' " . ' ,
Tähän' viimeksimainittuun eksyneitten luokkaan kuuluu
liberaalipuolueen kansallinen johtaja Lester B, Pearson, joka
ei vieläkääij käsitä, miksi liberaalipuolue kärsi joitakin vuo­sia
sitten niin murskaavan vaalitappion, vaikka se p i i vuo­renvarma
voitosta. Hän ei ole liioin löytänyt suuntaa pois
siitä kurimuksesta' missä liberaalipuolue nyt on. Kaikista
kompassi- ja karttamerkeistä huolimatta mr. Pearson tarpoo
edelleen .eksyksissä ja vie ilmeisesti itsetahdotonta puoluet­taan
sellaiseen rämeikköön että sieltä ei kohta kuulu enää
äänikään. ' , - ^
Liberaalipuolueen hallitus kompastui itsekaivamaansa
hautaan. Canadan'kansa tuli näkemään, että liberaalipuolue
: sitoo maatamme käsistä ja jaloista yhdysvaltalaiseen sotako­neistoon,
ja että siinä "täydellistyttämisprosessissa" (liberaa-
^ Iit käyttivät sitä "integration" nimitystä) Canada joutui päivä
päivältä poliittisesti, taloudellisesti j a sotilaallisesti yh^
enemmän Yhdysvaltain satelliitiksi. Tässä tilanteessa tory-^
1 puolue omaksui yleensä mihinkään kelpaamattomaksi,siihen
tast^katsotun ohjelman, jonka päätunnuksena'oli Canadan-kipeästi,
jos pielitään johtaa
l i b e r a ä l i p u o ueen poliitti.set
itsenäisyyden suojeleminen, parlamentin arvovallan palaut- mukulat pois korvesta. ~ /
taminen,; Canadan talouselä-:
män kehittäminen ja kaupan­käynnin;
siirtäminen 15-proi
senttisesti, Yhdysvalloista; :Bri-^^^^
tanniaan-. Tämä ohjelma antoi
t o r y puolueelle; odottamatto­masti
vaalivoiton.
Mutta ymmärtämättä vielä­kään::
mitä todella vaaleissa t a -
pahtui,:; liberaalipuolueen: j o h ­taja
jatkaa vanhaa perikadon
ohjelmaansa, kuten konsanaan
eksynyt mies; joka luulee vlöy-
;tävänsä::jonkmlaisen; ulospää­sytien
kunhan jatkaa huhto-mista
sinne ja tänne.
Meidän mielessämme on eri­koisesti
mr. Pearsonin alahuo­neen
istuniiossa. viime maanan­taina
pitämä :puhe. Hän oli sy-västi
huolissaan sotaisen N A -
TOrl iiton . haj oannsVaarasta' j a
sen : estämiseksi mr. Pearson
luopui aikaisemmasta kannasr
taan, että Canadan pitäisi saa­da-
tänne sijoitettavaksiv aiotut
yhdysvaltalaiset ydinaseet.kon­t
r o l l i i n s a Sen asemesta hän
esitti va^jU,n ajatuksen, että
Brifannian ja• Yhdysvalta!n p i -
täisi antaa ydinaseensa N A T -
0:n kontrolliin — tosin vain
NATO-alueella.
Ajatella tämän ajatuksen­juoksun
syväluotausta? Libe­raalipuolueen
johtaja suostuu
nyt ydinaseiden sijoittamiseen
Canadan alueelle, jos Yhdys­vallat
suostuuantamaan niiden
kontrollin NATO:lle, sen omal­la
alueella! Kun amerikkalai-set^
kenraalit ja amiraalit kon­trolloivat
NATO-liiton, kuten
muutkin Washingtonin sanelun
mukaan muodostetut sotaliitot,
niin toteutettuna mr. Pearso­nin
ehdotus, on verrattavissa
siihen, jos Setä Samuli siirtäi­si
ydinaseensa vasemmasta o i ­keaan
käteensä! Ja tätä mie-lettömyyUä
mr. Pearson puo­lustaa
e ^ l l e e n pahamaineisen
täytellistytlämisohjelmani(intc-gralion)
.perusteella selittäen;
.ettärlRanskaa ei saada hyväksy­mään
' tätä , "t^ydellistäfnisoh-jelmaa','
ilman ellei Canadakin
mene sokean lailla atomisodan
vaaravyöhykkeeseen ja näytä
siten esimerkkiä Pariisille!'
Uutta "Moosesta" tarvitaan
SUOMEN TYOV.^ENLEHDET.
HRUSHTSHEVIN PUHEESTA
Suomtfn Sosialidemokraatti (Oir
keislo-sosiahdemokraatii):
".Mutta eleenä — varsinkin kun
Hrushtshev :huomautti^piihee:saani
että toimenpide tapahtuu yleisen;
varustelujensupistamis«JlTn!WTan ui-;
kopioleila —"Ife-tulce oivallisesti si­tä
tiMsteluaaseistarjist)5iinanpuole,v
'a, minkä kohokohtami oli Hrush­tshovin
vume'yksyi|jfii^ esiintymi­nen
Y K . n ylciskp^kouk-sessa. Koke
musten pernsteeflla on selvää, ettei
yleistä. aseistariisuntaa voida ai
kaansaada, jos kaikki suurvallat jat­kuvasti
lisäävät asevoimiaan. .Siinä
vaaditaan hyvää tahtoa j a esimerk­kiä.
Hrushtshev haluaa osoittaa näir
tä:molempia nyt maailmalle: ja saa­da
siten vauhtia .pian istuntonsa ai-;;
kavallo aseistariisuntakongressiller,':
Päivän Sanomat (Sosdem; opposi
li6).
".Miten suhtautuu länsi uuteen ti­lanteeseen?
Länsivaltain varovais­ta
suhtautumista aseistariisumiseen
ja NATO:n varustelupolitiikkaa on
menomaan: perusteltu "Ncuvostolii-;
ton "konventionaalisten'', asevoimien
. (ennen kaikkea maa armeijan):: lu­kumääräiseen
ja materiaaliseen yli­voimaan
vedoten Entä nyt kun
Neuvostoliitto ilmoittaa supistavan­sa
"vanhanaikaisia" puolustusvoi­miaan
ja siirtyvänsä ydinase- j .i
olijuskannalle? Miksi NATOrn d i ­visioonia
pitäisi enää polkea .maasr
ta? Moni Nato-kenraali tuntee var­maan
olevansa heikolla jäällä.
. Luonnollis'^sti lilrushtshevin eh­dotus
tulkitaan tietyissä.länsipiireis:
sä;'propagandatrikiksi';- Eikä siinä
väiItämässä ; tietyssä - mielessä mi­tään
väärää olekaan. Länsivaltain
kannalta tuntuu tietysti valitetta­valta,:
että rauhanomaisen: rinnak^
kaiselon propagandataistelursa länsi
taas on myöhästynyt pahan kerran
ja jhävinny.t. yhden erän: Samaan
aikaan kun kenraali Norstad vaatii
lisää aseita, niin Hrushtshev vaatii
aijevöimiä ;supi.stettavaksi^' k
n"ksellä! Maailman reaktion voi
helposti arvata ja se reaktio on
luonnollinen. NATO apcmeijoiden
Iaajentamis::uunnitelmiin ei uusi: ti-,
lanne voi olla vaikuttamatta."
Kansan Uutiset (SKDL):
.Pääministeri Hrushtshevin; eilinen,
puhe . . . o l i erinomainen näyte sii­tä
räjähdysmäisestä.-vallankumouk­sellisesta
voimasta, joka; on tyypil-listä
tänä päivänä niin Neuvostolii­ton
sicälliselle; rakennustyölle kuin
sen kansainväliselle politiikalle.
Juuri kuurcnsi kohu. Tyynellä merelr
lä suoritettavasita rakcttikokeisia
alkaa vaimentua, räjähtää maail­man
korvissa uusi, entistä kovempi
sensaatiopommi, ; Hrushtshevin eh­dotus
neuvostoarmeijan mii joonasu^.
pistuksesta . . .
:: .vN^ etumatka avaruusV
tieteen alalla on saattanut myös
sen asevoimat uuden tilanteen ^cteen
j a ;kohottanut-sen puolustuskykyä ja
iskuvalmiuUa niin, että se v o i olla
:varma; huomattavasta .etumatkasta
kapitalistisiin maihin .verrattuna
myös asevoimien suhteen. Lisäksi
pääministeri Hrushtshev totesi ra-kettiaseiden
kehityksen mullistavan
koko tähänastisen sotatekniikan . . .
Neuvostohallitus on painanut
ländvallain nenän yhä syvemmälle
tosiasioihin, niin syvälle, ^että nii­den
on varmaan melko pian mahdo­tonta
ti(-'Pgittää,elleivät ne näitä tO'
siasioila'lunnasta . .
Neuvostoliiton , asevoimien uuden
suuren supistamisen kuten^ aikai-seiiiminkin,
oma-alötteisesti; j a r i i p ­pumatta
siitä, miten aseistariicuii^
taongelman ratkaisu edistyy kym­menen
valtion koniiteassa tai muissa
kansainvälisissä elimissä, lausui
Hrusht:hev.
lamän jälkeen hän esltti~~kor-keimman
neuvoston käsiteltäväksi
neuvostohallituksen ?jaNKPn£kes-;
kuskomitean ehdotuksen maan ase­voimien
supistamisesta lmilj^200,>:
000 miehellä.. Jos:tämä ehdotuS:hy­väksytään,
sanoi Hrushtshev, niin
armeijamme ja laivastomme mies?
v<ihvuus tulee olemaan 2,423,000
miestä.»
Kysymys N L n asevoimien uudesta
supistamisesta on . t u t k i t tu tarkasti
ja V perusteellisesti.; Puolustusky­kymme
tulee olemaan tarpeellinen
j a olemme ottaneet; kaiken huomi­oon
realistisesti.
SUPISTAMISEN LÄHTÖKOHTA
Vakaumuksemme että suunniteir
lut toimenpiteet ovat oikeita, perus-,
tuu siihen, että neuvoctomaa elää
koko kansantaloutensa ennen kuulu^
mattoman. voimakkaan;' kehityksen
kautta. Se perustuu neuvostoyh­teiskunnan
murtumattomaan moraa­liseen
ja poliittiseen yhteenliittymi-seen.
Neuvostoliiton tiedemiehet,
insinöörit :3a työläiset ovat tehneet
mahdolliseksi armeijamme varusta-mi:
en sellaisilla aseilla,;;jotkaov.nt
olleet tähän mennessä v tuntematto->
mia, kuten atomi, vety-, raketti-, j a
muut nykyaikaiset aseet.
Taloutemme kehitys, tieteellistek­nillisen
ajattelun saavutukset ovat
luoneet: edellytykset asevoimien 3U-pistamiseen
ryhtymiseen, jatk')i
Hrushtshev.: Sitä paitsi me otamme
huomioon: lujittuvan, ja ;-ka:vavan
mahtavan ^sosialistisen leirin joka
on vankka rauhan linnake.
Hrushtshev tähdensi, että leni­niläisten
aatteiden, sosialismin
luomisen ja kommunismin menes­tyksellisen
/rakentamisen "voiton
tul,oksena; Neuvostoliitto' kulkee
nyt eteenpäin k a i k i l l a aloilla. Näi-
. d e n ; saavutusten:pohjallavpuolus-:
tusalan.-ieollisuudessa. toimivat
tiedemiehet^ insinöörit ja-^öläir
set: ovat luoneet uudcntyslipisiä
aseita,; jotka ovat huippumoderne­ja,
tieteen ja tekniikan viimeisen
;sanan mukaisia. Se suo; meille;;
mahdollisuuden supistaa ; asevoir
voimiamme aiheuttamatta vahin­koa
maan puolustuskyvylle.
, ^Neuvostoliitolle on - kerääntynyt
tarpeellinen määrä atomi- j a vety-aseita.
Niin kauan kuin ei ole pääs­ty
sopimukseen ydinaseen kieltämi­sestä,
on. meidän pakko jatkaa nii­den
; valmistusta.' Joudumme ^tie­tenkin
käyttämään siihen tarkoituK-seen
melkoisia varoja^ Mutta tällä
kertaa me emme vielä voiläydelli-se
ti luopua ydinasetuotannosta:
sellaisesla päättämisen tulee olla
seurausta .: ydinaseita omistpvien
valtioiden sopimuksesta.
: Neuvostovaltiolla on:käytettävis­sään
: mahtava rakettitekniikka.lau-'
suiHrushtihev. .Sotatekniikan nyv
kyisen kehityksen vallitessa.sotilas-ilmavoimat
:ja. sotalaivasto ovat; me­nettäneet-
aikaisemman :merkityk-.
s^nsä. Tätä aselajia ei' supisteta,
vaan se korvataan toisella. Sotilas-^
ilmavoimat korvataan miltei; koko­naisuudessaan
rakettitekniikalla; Me
olemme .nykyisin voimakkaasti su^
pistäneet j a nähtävästi vastedes vie-läkin
supistamnfe^^ja-vieläpä" lope-tainme,
pommikoneiden ja muun
;vanhentuneen .»kaluston tuotannon::
Sotalaivastossa^^saa sukellusvenelai-vasto;'
suurerf'merkityksen.
NL:n asevoimat on merkittävässä
määrin muutettu rakettivja ydinase-perustalle:
» Noita'aseita kehitetään;
jatullaan vastedeskin;;kehittämään
siihen asti kunnes ne kielletään.
Nyt on neuvostoarmeijan käsissä
sellaiset taisteluvälineet ja sellai­nen
äsemahti.^^joUaista ei ole kos­kaan
r ollut ;^hdelläkään; armeijalla.
Meillä dn^niin paljon lyduiaseitav
atomiÄja^^; vetyaseita•; sekä ohjuksia
mahdollisen hyökkääjän i alueelle lä­hettämistä
varten, että jos j o ku jnie-lipuoli
aiheuttaisi hyökkäysken mei­dän
valtiotamme; taikka;:muita .so­sialistisia
valtioita vastaan; niin me
voisimme ;; tuhota ' ; kimppuumme
hyökänneen maan taikka maat kir­jaimellisesti
maan tasalle,, sanoi
Hrushtshev.
1&—17 MRD. R U P L A N SAXSTÖ
Hrushtshev korosti, että Neuvos­toliiton
asevoimien uuvsi, supistami­nen
ei tule missään määrin aiheut­tamaan
sen mahdin heikentymistä
Lukumäärän pienentäminen ei estä
meitä pitämästä maan puolustusky­kyä
asianmukaisella ^ tasolla;; Meillä
tulevat edelleenkin olemaan kaikki
maan puolustukseen tarvittavat kei.
not, ja -vihollinen tulee; sen; erino­maisen
hyvin tietämään, j a j o l l e i se
tiedäv n i in varoitamme sitä ja avoi­mesti
tiedotamme että puolustus'
voimiemme:;määrää supictaessamme
me emmev-pienennä niiden tulite-hoa,
vaan se tulee päinvastoin rtio-ninkertaisosti
lisääntymään.
Hrushtshev sanoi, että Neuvos­toliiton
puolustusvoimien supistami­nen
antaa noin 16—17 miljardin
ruplan säästön vuodessa.
. Hän .sanoi V Neuvostoliiton viha-miesten
valheiksi väitteet: että Neu^
vostoliiton l pyrkimys; aseistariisun­taan
johtuu, jojstakin vaikeuksista
kansantalouden kehitystä edellyttä­vän
seitsenvuotissuunnitelman to-teuttamisesra.
Emme ryhdy supistamaan ase
voimiamme taloudellisen taikka
hudjettiheikkouden vuoksi^ vaan
siksi, että olemme voimakkaita ja
: noudatamme : tällöin kansamme;
rauhantahtoisia pyrkimyksiä. :
Hrushtshev korosti Neavdstolii--
: ton toimeenpanevan : asevoimien
supistamisen siksi^ ettei se tahdo
:soiaa eikä aio hyökätä kenenkään
kimppuun, ei halua uhata ketään
eikä haudo< minkäänlaista valloi-.
tussuunnitelmia. Supistamalla
: puolostusvoimiemme lukumäärää:
^me osoitamme, .ettei; maallamme
.: o le : minkäänlaisia .aggressiivisia,
:; yaan yksinomaan rauhantaht.olsla
aikomuksia.
UUSI OIIJUSTEKNIIKKA
Ydinaseista luopuminen vaatii
kaikkien = ydinaseita • omistavien val­tioiden
yhteistä sopimusta.
Valtiomme käytettävissä on mah­tava
ohjustekniikka; Sotilaalliset
ilmavoimat j a sotalaivasto ovat ny­kyisen
t"kniikan oloissa menettä­neet
entisen• merkityksensä. Näitä
aselajeja eivsupisteta, vaan ne k o r
vataan uusilla. Sotakoneiden tilal­le
tulee ohjustekniikka. Olemme,
supistaneet: j a ; ilmeisesti supistam­me
edelleenkin pommikoneiden j -i
muumvanhentuneen tekniikan tuo­tantoa,:;
Laivastossa saavat sukellus-yeneet
surren merkityksen: kun ve­den
pinnalla liikkuvat laivat, eivät
enää voL esittää , samanlaista - osaa
kuin ennen.
.Kommunistisen puolueen keskus­komitea
ja' neuvostohallitus ilmoit­tavat'
teille, toverit kansanedusta­jat,
että meillä nyt jo käytettävissä
oleva ase, on ankara ase. • Mutta se
joka^on nyt niin sanoakseni lähtö
kuopissa; on vielä täydellisempi,, v i ^ ;
lä I ankarampi. Ase,, jota nyt teh­dään
ja joka on kuten sanotaan,
tiedemiesten; ja: suunnitteli jäin sal­kussa,;
on uskomattoman,; tehokas
ase.
I Meidän aikanamme maan puolus-
Ituskykyä. ei :määrä^ se;' miten paljon
'miehiä, on asemissa. Sen määrää
tulivoima.' Nyt' esitetty .sjipistus ei
mitenkään vähennä ;asevoimiemme
tulivoimaat j a se. on? pääasia. Tällä
hetkellä neuvostoarmeijalla on. sei-:;
laiset ' taisteluvälineet j a sellainen
tulivoima^ jollaista e i .ole;;koskaan
ollut millään-.;aEHiii]blla.: Korostan
vielä kerran; että; meiUä on j o n i in
paljon ydinaseita —/^atomi-,: vety­jä
niitä vastaavia ohjusaseita -r- vie
tavaksi mahdollisen hyökkääjän ;a-lueelle,
että jos joku.; mieltön ;mies
"lähtisi ; hyökkäykseen; valtiotamme
tai muita :EOsialistisia valtioita' vas-,
taan, niin: me voisimme kirjaimelli­sesti
.pyyhkiä pois maan; pinnalta
meitä vastaan hyökänneen maan tai
maat.
: Jokainen:järki-ihminen:ymmärtää
hyvii? että atomi- Ja vetyaseet uh
kaavat eniten maita,:.joiden;asukas­luku
on tiheä.>^ Uuden maailmanso­dan
syttyessä kärsisivät tietenkin ta­valla
tai toisella kaikki maat. Myös
me kärsisimme suuria vahinkoja,
tulisi olemaan paljon uhreja: mutta
me jäämme elämään, alueemme on
laaja j a sen väestö on vähemmän
keskittynyt;;; Sii^uriin; teollisuuskes-:
koksiin kuin: monissa muissa mais­sa.
Länsi kärsisi «verrattomasti
enemmän.
Jos hyökkääjät: päästävät vai-"
loilleen uuden sodan, el se; tule ;
olemaan ainoastaan heidän; v i i ' ':
meinen sotansa, vaan myös kapl-
:,talismin: tuho; koska kansat käsit­tävät
selvästi, että kapitalismi on :
sodan aiheuttaja eivätkä tule kau­emmin
sietämään tätä järjestel-
: mää, joka tu,o ihmiskunnalle kär­simyksiä
j a onnettomuuksia.
Jos kaikki tämä otetaan huomi:
oon, niin neuvostoihmiset voivat
t un'. ea olonsa ra lihalliseksi Vj a varr
maksi: neuvostoarmeijan nykyaikair
nen aseistus : turvaa . täydellisesti
maamme koskemattomuuden. ;;.
Koskemattomuus on tietenkin
varsin ehdollinen; käsite.: Sillä ei
saa unohtaa:.sitä,^ että vastustajam­me
— j a ; muutamat valtiot -jotk.T
eivät lainkaan salaa sotilaallis poliit­tisia
tarkoitu.ksiaan, itse: nimittävät
itseään meidän v^istustajiksemme - -
eivät polje paikallaan.; Jos näillä
valtioiJlanyt ei ole sellaista, määrää
ohjuksia :kuin; meillä, niin; ja hei­dän
ohjuksensahanovati huonompia
kuin meidän, pn heillä kuitenkin
mahdollisuus ottaa kiinni tilapäinen
•jälkeenjääneisyys, :'parantaa; raket-titekniikkaansa;
j a : ennemmin tai
myöhemmin tasoittaa tilanne.
USA esim. on ottanut tehtäväk
seen Neuvostoliiton: saavuttamisen
ohjusten tuotannossa viiden vuoden;
kuluessa.. He tulevat tietenkin pon­nistamaan
: kaikki voimansa . s a at
taakseen vrakettitekniikkansa pois
siitä'tilasta ;• jossa se. heillä nyt on.
ja päästä parempaan asemaan. Mut­ta
olisi naivia olettaa, että me tu­lemme
jytänä-aikana-istumaan kädet
riitissä.^ Sanotaanhan ;USA:ssakin:
:;:"Luulett'?ko että venäläiset odot­tavat
ja pelaavat.noppaa?"
N i i n me tietenkin teemme kaik­kemme
Jfävttääksemme: voitetun a:
jan hy<«semmc ohjusaseistuksen
SITÄ
l i i
NAAMIOINTIA '
Sorsat olivat käyneet hjn^in vafp- ^
vaisiksi jä niin päätUvät Petteri ja
Antti naamioida'itsensä-lehmänah- ••
kaan, jotta pääsisivät ampumae^-
syydelle. Hetken kuluttua^kuiskasl
Antti: " ' - ^ ^ ' \ Z/ ^
— Anna pyssy''tänne! , '
— Mutta eihän sorsia näy mis­sään,
, vastaa Petterj^
— Anna pyssy tänne ja hetil tiuk­kaa
Antti yhä. nyt vielä hätäiseja>
min. •' . . p-v
— Sssh! Älä huuda! Sinähän pe- =
lästytät sorsia jos Riitä tääll-i
yleeifsä on! ' ^ ^ .^^
•^Viis' sorsista! Anna pyssy^Js
heti — sonni tulee . . !
N-liiton valtion -
sinfoniaoiltesteri
Canadaan hehnik.
Moskova. — Neuvostoliiton val­tion
sinfoniaorkesteri — yksi kol-S
mesta Neuvostoliiton johtavasta
orkesterista — tulee antamaan kon­sertin
Torontossa helmik. 9 pnä-ja
Montrealissa helmi. 10, 11 ja 1^>^
päi\inä. Tämä 120 henkilöä kasit- ^
tävä sinfoniaorkesteri antoi ensim­mäisen
konsertin New Yorkiäsa
Carnegie Hallissa tk. 3 pnä alkaeiL-siten
kaksi kuukautta kestävän'
konserttimatkan Yhdysvalloissa':'=ja;;:;
Canadassa.; Yhdysvalloissa se; esiinri: ;
tyy 14 eri kaupungissa antaen' 40'
taikka useampia konsertteja.
Torontolaiset: saavat kuulla T s h a i - :
kovskin viidennen sinfonian, joteai
pianosolistina esiintyy maailmatta- J
kuulu pianisti E m i l Gilels ja orkes­teria
johtaa Konstantin Ivanov.
Montrealissa on järjestetty .kdl-,
me^esitystä^-joUoin^;saädaan :kuuU|..^";v^
Gilelsia, kahta nuorta Boläioi*
teatteriir solistilaulajatarta, Galina
Yishnevskajaa j a viulutaiteilija< Va-;
leri Kliihovia. K i r i i Kondrashin toi-:
mii orkesterin johtajana. Yksi Neu­vostoliiton;
parhaimmista sellisteis-tä,
Daniel Shafran, esiintyy kier- '
tueella. Erikoista tälle konsertti-seurueelle
on se, että siinä esiin-,
tyy useita- nuoria taiteilijoita; jotka. ;;
ovat sitten 1956 yhtyneet orkeste­r
i i n.
Orkesteri on saanut tunnustusta .;
Puolassa, Romaniassa,^ Kiinassa ja
Brysselin; maailmannäyttelyssä senT,;;;.
jälkeen kun; sc alkoi -konsertoimaan: •;
ulkomailla 1956. Nykyinen kon­serttikiertue
on. osa. Neuvostoliiton
-^Yhdysvaltain :kulttuurivaitosopi-'-.'
muksen pohjalla tehtävistä.
' Ohjelma tulee pääasiassa ole­maan
Tshaikovskin sävellyksiä kun­nioituksena
tämän suuren venäläi-,
sen säveltäjän 120. syntymävuoden
muistoksi. Ohjelmassa .saadaan kui­tenkin
kuulla Mozartin, Beethove­nin.
Rahmaninovin, Prokofievin,
Shoshtakovitshin j a Hatshaturianin
sävellyksiä.
• Konserttimatkan alkaessa pääjoh­taja
Ivanov sanoi, että konsertti­matkan
tarkoituksena on osoittaa
Yhdysvaltain ja Canadan musiikin­harrastajille
suuren venäläisen sä­veltäjän
musiikin kauneutta. "Me
toivomme, että amerikkalainen mu-,>;;::
siikkiyleisö tulee pitämään siitä"
sanoi hän " j a että se t u l i s i autta­maan
kahden suuren maan kansaa
keskeistä yhteisymmärrystä ja ys­tävyyttä."
, 1
kehittämiseksi ja pitääksemmeJohr-;
tavan aseman tällä alalla siihen
saakka, kunnes saadaan aikaan kan­sainvälinen
sopimus aseistariisumi-;;
sesta. *
Miten iiilaleliti synnytefään?
Suuri canadalainen humoristi,
Stephan; Leakock selitti eräässä yh-.
teydeäsä,; että ; professorina; hänellä
ei ole mitään vaikeuksia artikke­l
i ^ ; ; j a ' talouskatsauslcn kirjoittamt-:
se:sa mutta: humoristisen; j u t un kir­joittamisessa
menee^sekä tupakkaa
että aikaa.
MutJ^a joillakin "iirmoitetuilla"
näyttää olevan taipumusta kirjoit­taa
.humoristisia >j>rttuja silloinkin
kun niiden'tarkoitus on puhua va-kaviscaan.'
joistakin;tärkeistä asiois-
.ottakaamme esimerkiksi j o k in ai­ka
sitten täällä ilmaiseksi jaettu
MRA:n;;kirjanen; minkä: avaussanoi­na
komeilee: "Olemme sodassa.
'Kolmas maailmansota on alkanut."
Tällainen sanoma on omiaan nos.
taitamaan, kylmiä ' viluväreitä sel­kään.
Mutta kun sitä' tekelettä lu­kee
pitemmältä, niin vastaan tulee
tällainenkin kohta:' "(Neuvostoliit­to)
ajaa ydinascittcn kieltämisen
asiaa ja,kannattaa rauhanomaisen
rinnakkaiselon, käsitettä, joka ^mer­kitsee
kuolemaa . . ."
;Mikä~hii'veä vatua sieltä Venä­jältä
uhkaakaan — "r^^uhiijllisen
rinnakkaiselon käsite, mikä merkit­see
kuolemaa . . ." Toista olisi M
RA:n mielestä, _ jos Neuvostoliitto
hylkäsi erilaisten yhteiskuntamuo^
don ;"^^^^
sitteen'^ja;vaatisi entistä:kovempaa
varuste^ukilpaaija kaikkikäsittqvää
sotaa, mikä johdonmukaisesti M-RA:
n ajatuksenjuoksua seuratan
tarkoittaisi nykyisenä: atomikautena
elämää! ^
Erikoisen pahana, esimerkkinä
mainittu .tekele erittää; Hrushtshe­vin
seuraavat sanat:
"Sosialismi vpittaa. ' Meidän "ji
tarvitse ryhtyä sotaan saadaksemme
tämän voiton.. Rauhanomainen kil­pailu
riittää."
Ymmärrän yskän. Kun on "vaa­r
a " , että sosialismi voittaa rauhan
oloissa, niin silloin olisi .tietenkin
tartuttava "muihin keinoihin" e l i
sotatoimiin J o s mielitään kapitalis­tinen
' ihannejärjestelmä säilyttää.
Tällaisen kuvan antaa MRA. -
Mutta näitä poliittisten hölmö-läisjuttujen^
värkkääjiä qn enem­mänkin.
' ^ ' ^ •
Torontossa ijmestyvä suomenkie
Jinenilehti.-^lähimmäisen säälistä
jääköön: nimi mainistematta: —: lei­masi
' toim|tuspalstallaan "5apelin
kalisteluksi"; sen.;.kun Neuvostoliit­to
tiedoitti. että se tulee vähentä­mään.-
asevoimiaan kolmanneksella;
eli y l i miljoonalla miehellä.*
:. .Veronmaksajina- me canadalaiset
tykkäisimme kovasti tällaisesta '*sa-pelinkalistelusta'.'.;
täällä kotonakin;
koska se säästäisi; meille eräitä dolla­reita,
puhumattakaan nyt _siitä
myöntoisestä;-vaikutuksesta;-mitä a-
.seistukse^v vähentämisellä on kan­sainvälisen-
rauhan säilyttämiseksi.;;;:
Unhoittaen tarkoituksellisesti sen
tosiasian, että Neuvostoliitto on
jehdottanjit kaikkien . ydinaseiden
kieltämistä ja ydinasevarastojen
"mereen upottamista" ^ ko. lehti
yritts^ tehdä.suuren numeron siitä
kun ;;NL:n'^pääministeri; Hrushtshev;
selitti, että;:sikäläisen;armeijan.tuli-tusvoima
ei' 'armeijan- pienentämi-
-scstä' vähene vaan" lisääntyy edel­leen
uusien aseiden, kehittämisen
ansiosta;: Mutta; pilajutun;,kirjoitta-j
ja ci 'muista artikkelinsa lopussa
enää sitä, mitä alkupuolella tuli sa­notuksi,
.
Kus näin se tapahtui: "Venäjän
pääministeri Khrshshev piti muut.\-
ma päivä sitten puheen, joka jos
mikään — ,oli mitä suurimmassa
määrin propagandaa ja aseiden uh­kan'välä^;
ltelyä_^jj^^J^ .sanoi Ve-niijän
olevan;rak:cltiasei(len'^lalla
monta vuotta edellä Yhdysvaltoja
. . . Samaan aikaan kun Khrushchev
sapeliaan kalisteli; länsimaiden; pe-.; i
loitteluksi .' . . Nämä Venäjän so-^
taanvarustautumistoimenpiteet ovatv
jo niin pitkälle edistyneet, että:;
Khrushchevilla on varaa yrittää
kailulla valmistaa tietä 'huipputa-,
sön'neu.votteIuille;.ja; niissä. myoii->
nytyksien saamiseen . ."
Mutta loppupontena lehti laukoo^
kuitenkin tähän tapaan: ^
"Mitä tulee siihen seikk|an, etta<
Yhdysvallat j a länsimaat yleensäkin'
olisivat 'vuosia jälessä' Venäjästä'
rakettias^iden alalla, n i in . T. liänT
(ei) itsekään usko aseittensa ylivoi--^
maisuuteen . . ' •
_ ' K u n asia o'n näin selvä j a yksipui-'
nen, niin miksi herran^nimessä pi-^,
tää kahden palstan -pituudelta haas- "
kata lehden kallista tilaa asialle.Jol-la
ei loppujen lopuksi ole' mitään ' ,
kantavuutta? ' \
- V a i olisiko niin^ että joku muu ei
usko enää itseään — vaan yrittää^
kuitenkin sisutella. j a ylläpitää itse-*,.,
suggestion avulla sellaista uskoa ja;'
toivoa, minkä tietää olevan kaikkea-,
perää j a pohjaJ'vailla?
Jokatapaukcessa näyttää, etta ^pi-^
lälehtien ' toimittaminen > on suhteel-^
liscn helppoa hommaa, kunhan vain.
katkaisee hävyltä hännänkin ja^pti-V
hiiu- vakavista asioista mitäisylki,~
sattuu suuluui tuomaan KSllsS-]