Vapaus, November 20, 1958

              Sivu 2 Torstaina, marrask. 20 p. — Thursday, Nov. 20, 1958
V A P A U S
Organ of PinzUsh Canadlans. Es-tabUafaed
NOT. 6. 1917. Authorized
as aeoond class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ushed thrice weekly: Tuesdays,
Tbursdays and Saturdays by Vapaus
PobUshing Company Ltd.. at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertlfllng rates opon »ppUcatton.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. S.75
S kk. 3.25
YhdysvaDolssa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Kaivosmiehet syyttävät
Mine-Mill unionin paikallisosaston maanantaina julkai­semassa
lausunnossa esitetään hyvin painavia syytöksiä ame­rikkalaisten
rahamiesten omistamaa Incoa vastaan nikkeli-lakon
jatkumisesta ja esitetään ehdottomasti oikeutettu vaa­timus,
että maakuntahallituksen tulee lopettaa Incoa suosi­va
"aidalla istuminen" ja ruvettava vaatimaan, että Inco ryh­tyy
neuvottelemaan työläistensä union kanssa uudesta työ­ehtosopimuksesta.
Kaivosmiesten union julkaisemassa lausunnossa viitataan
siihen tosiasiaan, että Inco on tähän mennessä kieltäytynyt
maakuntamme lakien hengen ja kirjaimen mukaan neuvot­telemasta
työläisiään edustavan Mine-Mill union kanssa.
Neuvottelun asemesta Inco on antanut vain korkean oma-kätisiä
määräyksiä ja komennuksia. Incon ilmeisenä tarkoi­tuksena
on murskata työläistensä kollektiivinen työmaatur-va,
Mine-Mill unio, jotta voitaisiin kääntää historian lehtiä
15 vuotta taaksepäin ja palata aikaan, jolloin Inco voi mieli­valtaisesti
erottaa 40-vuotiaan työläisen "liian vanhana", jol­loin
kenelläkään ei ollut minkäänlaista takuuta huomisesta
toimeentulosta 3a jolloin kuolemaanpäättyneet tapaturmat
olivat jatkuvasti päiväjärjestyksessä.
Mutta vaikka Mine-Mill union toimesta on jatkuvasti
ilmaistu neuvotteluvalmius ja vaikka sen toimesta on tehty
useita myönnytyksiä — viimeksi vihjaten että neuvottelut
voitaisiin avata uudelleen terästyöläisten lakon sopimisen
esimerkkiä seuraten — yhtiö kieltäytyy vieläkin neuvotte­lemasta.
Tässä tilanteessa tuli suorastaan hämmästyttävänä union
nyt julkaisema tiedoitus, että Ontarion työministeri Daley
on sanonut, jotta hän ei voi muka tehdä mitään lakon so­vittelemisen
hyväksi kun tämä amerikkalainen suuryhtiö
istuu isojen rahasäkkiensä päällä ja kieltäytyy neuvottelu­jen
uudelleen aloittamisesta! Haluaako työministeri Daley
täten tunnustaa, että Inco on Ontarion maakuntahallituksen
yläpuolella? Että Ontarioa hallitsee amerikkalainen suur­yhtiö
Inco, eikä pääministeri Frostin hallitus? Että Frostin
toryhallitus ei voi tehdä mitään lakon sovittelemiseksi ellei
saa etukäteen Wall Streetin miehiltä siihen lupaa?
Tässä tilanteessa Mine-Mill unio on tuhannesti oikeu­tettu
vaatimaan, että Ontarion toryhallitus lopettaa Incoa
suosivan "puolueettomuusasenteensa" ja ryhtyy maakunnan
lakien ja valtuuksien perusteella vaatimaan, että Inco ryhtyy
rehdissä mielessä neuvottelemaan työläisiään edustavan
Mine-Mill unionin kanssa.
Me olemm.e myös saaneet kuulla, että Sudburyn seudulla
kerätään nyt allekirjoituksia anomukseen, jotta maakunta­hallitus
ryhtyisi vaatimaan Incoa neuvottelemaan ylläkuva­tulla
tavalla työläistensä kanssa. Me puolestanmie kanna­tamme
sitä vaatimusta täydellisesti, sillä se on vähin, mihin
voidaan tällä kertaa tyytyä.
Uusi Rapacki-suunnitelma
Keskustelu Puolan ulkoministeri Adam Rapackin suunni­telmasta,
joka koskee ydinaseista vapaan vyöhykkeen muo­dostamista
Keski-Eurooppaan, on jälleen astunut laajoissa
puitteissa areenalle.
Kuten muistetaan Rapacki esitti suunnitelmansa jo toista
vuotta sitten jolloin hän suositteli Puolan, Tshekkoslovakian
ja kummankin Saksan pitämistä ydinaseistamisen ulkopuo­lella.
Vaikka tämä suunnitelma vankkoine perusteluineen
saikin suurten kansanjoukkojen kannatuksen kautta maail­man,
länsimaiden hallitukset suhtautuivat siihen kuitenkin
Yhdysvaltain johdolla täysin kielteisesti.
Mutta hyviä asioita on vaikea saada pois päiväjärjestyk­sestä.
Niinpä nousi tämä Rapacki-suunnitelma uudelleen kun
Rapacki vieraili Oslossa, Norjassa, lokakuun lopulla. Esitel-möityään
siellä Norjan kutsusta, ja neuvoteltuaan ilmeisesti
norjalaisten valtiomiesten kanssa, Rapacki järjesti välittö­mästi
Varsovaan tuUuaan suuren haastattelutilaisuuden,
missä hän selvitteli tätä suunnitelmaansa ja teki siihen vis­sejä
muutoksia. Tämän uudistetun painoksen mukaan Ra­packi-
suunnitelma tulisi toteutettavaksi kahdessa vaiheessa:
1. Ydinaseiden valmistus kielletään Puolassa, Tshekkoslo­vakiassa
ja kummassakin Saksassa, eikä po. maiden joukkoja
myöskään ryhdytä muualta käsin näillä aseilla varustamaan.
Tilanne siis vakiinnutettaisiin näissä maissa nykyiselleen.
2. Seuraavana vaiheena ryhdyttäisiin laajemmassa mi­tassa
riisumaan ydinaseistusta siinä määrin, että niihin kuu­luvat
laitteetkin poistetaan ja samalla supistetaan myös ta­vanomaista
aseistusta. Sen rinnalla kehitetään valvontajär­jestelmää.
Tämä koskisi neljän Keski-Euroopan maan lisäksi
neljää suurvaltaa ja muitakin valtioita jotka olisivat asiasta
kiirmostuneita.
Tämä esitys poistaa kansainvälisen jännityksen lieven-tämisyrityksiä
vastustavilta voimilta sen väitteen, millä pe­rusteella
länsivallat hylkäsivät Rapacki-suunnitelman en-sumnäisessä
vaiheessa. Silloin oli Washingtonin sotahuutona,
että ydinaseista vapaan alueen muodostaminen Keski-Euroo^
passa antaisi Neuvostoliitolle aseellista etumatkaa, sillä Ra-packi-
suunnitelmaan ei sisälly lainkaan ns. tavanomaiset ase­voimat
ja niiden supistaminen. Varsinkin Länsi-Saksan sa­nottiin
jäävän Rapacki-suunnitelman puitteissa kokonaan
Varsovan liiton "aseistuksen ylivoiman varjoon".
Kuten odottaa sopii, Rapackin uusimmat ehdotukset ovat
nyt saaneet taas maailmanlaajuista huomiota osakseen, mut­ta
masentavaa on nähdä että vissit länsivallat, mukaanlu­kien
Länsi-Saksa, suhtautuvat nytkin kielteisesti tähän esi­tykseen,
vaikka Rapacki on nimenomaan huomioinut niiden
omat lausunnot ja toivomukset ns. tavanomaisen aseistuk­sen
vähentämisen suhteen. Nyt, kuten aikaisemminkin, näyt­tää
siltä, että Länsi-Saksan hallitus tekee tässä yhteydessä
karkeistyötä yhdsvaltalaisten tukimiestensä hväksi.
• Tämä ei .tietenkään tarkoita sitä, että Rapacki-suunni­telma
on ilman muuta tuomittu epäonnistumaan. Päinvas­toin
on syytä korostaa, että Yhdysvallat ja Länsi-Saksa eivät
yksinään voi määritellä maailman asioita. Rapacki-suunni­telma
on saanut suurta myötätuntoa ja kannatusta varsinkin
pienten maiden keskuudessa ja se on saanut vaikutusval-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Jussi Koski, R. R. 1, Stratton,
Ont. täytti marraskuun 19 pnä 71
vuotta.
/Mrs. Helena Mäkinen, Toronto,
Ont. täyttää maanantaina, marras­kuun
24 päivänä 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotulcsiin.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Näimme Vapaus-Ieli-destä
että ns. eläkeavusta nautti­vien
65-:::70-vuotiaiden pitäisi täyt­tää
jotkut kaavaldceet päästäkseen
nauttimaan tammikuun 1 pnä voi­maan
astuvasta Ontarion sairaalava­kuutuksesta.
Mistä niitä kaavak­keita
saa? — Tiedosta kiitollinen.
Vastaus: Köyhyyden ja työkyvyt­tömyyden
perusteella 65—^70-vuo-tiaiden
"eläkeavustusta* 'nauttivien
pitäisi tulla automaattisesti tämän
sairaalavakuutuksen alaisiksi. Ue
muodostavat ainoan poikkeusase­massa
olevan ihmisryhmän. Mut­ta
heidänkin pitäisi saada hallituk­selta
tiedon, että heidät on rekiste-röitä
asianmukaisella tavalla tä­män
sairaalavakuutuksen saantia
varten.
Vapaudessa olikin silloin puhe
erikoisesti 70-vuotta täyttäneistä,
varsinaista vanhuudeneläkettä naut­tivista
henkilöistä. He eivät tule
automaattisesti saamaan tätä sairaa­lavakuutusta.
Heidän, kuten kaik­kien
muidenkin kansalaisten täy­tyy
rekisteröidä itsensä marras­kuun
29 päivään mennessä, ja mak­saa
yhden kuukauden maksun (4.20
perheelliseltä tai S2.10 yksityiseltä)
jotta saavat tämän tärkeän turvan
itselleen. Näitä rekisteerauskaavak-keita
saa esim. paikallisista pankeis­ta.
Älköön kukaan jättäkö täyttä­mättä
näitä kaavakkeita, sillä nyt
jok orkeat sairaalamaksut tulevat
varmaan entisestään tuntuvasti ko­hoamaan.
Ja kukaan ei tule saa­maan
tätä sairaalavakuutusta ellei
hän rekisteröi itseään marraskuun
29 päivään mennessä. Poikkeuksen
tekevät vain yllämainitut "eläkea­vustusta"
nauttivat 65—70-vuotiaat
mutta jos joku heistä ei saa halli­tukselta
tietoa vakuutuksestaan, hä­nen
on paras huolehtia siitä, että
on tuilut varmasti rekisteröidyksi.
N-liitto omaksunut itselleen mahtavan tavoitteen
Tuoiaimossa asukasta kohti ensimmäiselle tilalle Euroopassa
vuoteen 1965 mennessä; seuraavan viiden vuoden aikana USA:n ohitse
Moskova. — (SIB) — Neuvostoliiton uusi 7-vuotissuun-nilelma
1959—1965 muodostaa uuden vaiheen sosialistisen
ja kapitalistisen järjestelmän välisessä taloudellisessa kil­pailussa.
Suunnitelman menestyksellinen toteuttaminen
merkitsee sitä, että tuotannossa asukasta kohden NL siir­tyy
ensimmäiselle sijalle Euroopassa — se sivuuttaa mm.
Länsi-Saksan ja Englannin — ja ohittaa eräiden tärkeim­pien
tuotantolukujen osalta USAm nykyisen tason ja pää­see
toisten osalta tämän lähituntumaan. Viiden lähivuo­den
aikana 1965 jälkeen NL saavuttaa ja ohittaa USAm
tuotantoluvut tuotannossa asukasta kohden, jolloin NL
nousee tuotantoluvuissa ja myös elintasossa ensimmäiselle
sijalle maailmassa. Tämä on oleva sosialismin historialli­nen
voitto kapitalismista ja sille on NL:n aikaisempien 5-
vuolissuunnitelmien menestyksellinen toteuttaminen jo vii­toittanut
tien.
Näin todetaan äskettäin julkais­tuissa
NKP:n keskuskomitean tee­seissä,
jotka on hyväksytty liitettä­viksi
päämin. N. Hnishtshevin se­lostukseen,
jonka hän esittää tam­mikuussa
kokoontuvalle NKP:n 21.
edustajakokoukselle. Näissä teesi-luonnoksissa
tarkastellaan laajalti
NL:n taloudellista kehitystä men­neiltä
vuosilta, sen tämän hetkistä
tasoa ja ennen kaikkea tulevaisuu­den
näkymiä. Keskeisenä ajatuk­sena,
on sosialismin etevä.mmyys
kapitalismiin verraten ja se seikka
että NL uuden 7-vuotissuunnitel-mansa
puitteissa avaa ratkaisevasti
ovet kommunismin luomiselle.
Teeseissä asetetaan pääpaino ras­kaan
teollisuuden kehittämiselle,
minkä tuotannon edellytetään vuo­teen
1965 mennessä kasvavan 807o
kuluvan vuoden tasoon verraten.
Tuotantovälineiden valmistuksen
edellytetään kohoavan 85—88% ja
kulutustarvikkeiden 62—65%. Tär­keimpien
alojen nousun edellyte­tään
seitsemn seuraavan vuoden
aikana olevan seuraavan:
Vuonna 1965 on tavoitteena
tuottaa 65—70 miljoonaa tonnia
valurautaa, 86—^91 miljoonaa ton­nia
terästä, 65—70 miljoonaa ton­nia
valssituotteita; alumiinin tuo­tanto
kasvaa suunnilleen 3-kertai-seksi
ja puhdistetun kuparin
l,9-kertaisek$i. Huomattavasti
kasvavat nikkelin, magnesiumin,
titaaninpiin sekä myös muiden
Ydinasekokeilujen furmiollinen vaikutus
vaatii varsinkin naiset toimintaan
Toronto. — "Vetypommi kokeilut
on lopetettava nyt", sanotaan Ca­nadan
naisten kongressin äsken jul­kaisemassa
lentolehtisessä ja viime
aikoina naisten kongressi on kiin­nittänyt
päähuomionsa juuri tämän
asian edistämiseksi ja heidän tar­koituksenaan
onkin jatkaa kampan­jaa
kunnes kokeilut lopetetaan.
Naisten kongressi on omaksunut
kannan, että ainoa keino suojella
terveyttä ja kaikkien hyvinvointia
— ja varsinkin lapsia ja naisia kaik­kialla
maailmassa — on saada kol­me
suurvaltaa hylkäämään erimieli-taista
kannatusta myös Britan­niassa
ja Ranskassa.
Meille canadalaisille antaa
erikoista ajattelun aihetta täs­sä
yhteydessä se, että Puolan
ulkoministeri Rapacki oli Os­lossa
luennoimassa nimen­omaan
Norjan hallituksen kut­susta.
Ja Norja on pikkumaana
NATOrn jäsenyydessä kuten
on Canadakin! Meidän päivä-lehtemme
ovat monessa ta­pauksessa
panneet merkille tä­män
tärkeän seikan ja myös
sen, että Rapackin Norjan vie­railu
ei tapahtunut sattumalta
sen paremmin kuin hänen lisä-yksensä
aikaisempaan ehdo­tukseensa.
Mahdollista on, että
neuvoteltuaan Norjassa valtio­miesten
kanssa Rayacki suostui
tähän esityksensä lisäykseen
nimenomaan Norjan toivo­muksesta.—
Jos näin on, kuten
eräät poliittiset huomioitsijat
ovat arvelleet, silloin on mah­dollista
että osa NATO-mais­takin
ryhtyy nyt kannatta­maan
Rapacki-suunnitelmaa!
Mitä tekee siinä tilanteessa Ot­tawa?
Asettuuko se käytännös­sä
aseistariisumisen puolelle,
vai kulkeeko se tässäkin vaka­vassa
asiassa Washingtonin ta­lutusnuorassa?
Lähitulevat vii­kot
tulevat tietenkin antamaan
vastauksen näihin kysymyk­siin,
mutta me toivomme mui­den
hyvää tarkoittavien cana-dalaisten
kanssa, että Ottawa
suhtautuisi maamme kansallis-etujen
mukaisesti itsenäisesti,
maamme ja maailmanrauhaa
edistävällä tavalla tähän Ra-packi-
suunnitelmaan.
syytensä tämän tärkeän asian rat­kaisemiseksi.
Naiset ovat erittäin huolissaan
siitä kun suurvallat eivät ole voi­neet
ratkaista tätä kysymystä ja he
hartaasti toivovat, että käynnissä
olevien neuvottelujen kautta voi­daan
sopia ydinasekokeilujen lopet­tamisesta
ei vain vuodeksi, mutta
ikuisiksi ajoiksi.
Jo tällä kertaa tunnetaan kokei­den
aiheuttaman radioaktiivisen to­mun
turmiollinen vaikutus. Lääkä­rit
ja tiedemiehet selostavat, että jo
tällä kertaa radioaktiivisen tomun
vaara on ohittanut turvallisuusra-jan
ja he ovat varoittaneet ,että se
aiheuttaa enemmän syöpätautia ja
enemmän lapsia syntyy henkisesti
vajanaisina ja se vakiuttaa var­sin
turmiollisesti naisten synnyttä-miskykyyn.
Kaiken lisäksi on vielä laajempi
kysymys maailman rauhan säilyttä­misestä,
koska aseistuskilpailun jat­kuessa
sodan syttymisvaara kärjis­tyy
päivä päivältä.
Juuri näiden syiden johdosta
naisten kongressi on jatkuvasti
työskennellyt ydinasekokeilujen
kieltämiseksi ja se aikoo edelleen
käyttää kaikki mahdolliset keinot
saadakseen väestön käsittämään
kokeilujen kiellon tärkeyden.
Kongressin kansallinen johtokun­ta
päätti äsken pidetyssä kokoukses­saan
,että nykyistä kampanjaa ko­keilujen
kiellon puolesta jatketaan
tammikuuhun saakka ja sitten kun
parlamentti alkaa istuntonsa lähe­tetään
edustajisto pääministerin
puheille ja tapaamaan toisia parla­mentin
jäseniä, kehoittaakseen hei­tä
puhumaan selvästi ja rohkeasti
Canadan puolesta kokeilujen lopet­tamiseksi.
Naisten kongressin toimesta on
jo jaettu tuhansia lentolehtisiä j .i
kongressi on myös kehoittanut nai­sia
puhumaan ydinasekokeilujen lo­pettamisesta
parlamentin edusta­jien
kanssa, kaupungin valtuuston
jäsenien kanssa, ammattiyhdistys
liikkeen johtajien kanssa ja mah­dollisimman
laajasti kaikkien kans­sa.
eirautametallien ja varsinkin har­vinaisten
metallien tuotanto;
— kemian teollisuuden tuotan­non
volyymi kasvaa suunnilleen
2,8-kertaiseksi. Seitsenvuotiskau­della
rakennetaan tai valmistuu
täydellisesti yli 140 suuria ke­mian
tehdasta sekä yli 130 tehdas­ta
uusitaan;
— Naftan tuotanto tulee ole­maan
vuonna 1965 230—240 mil­joonaa
tonnia ja luonnnnkaasun
tuotanto 150 miljardia kuutiomet­riä.
Hiilen tuotanto kohotetaan 7-
vuotiskauden loppuun mennessä
596—609 miljoonaan tonniin.
Edelleen on päämäränä kehittää
niin pitkälle NL:n sähköistäminen,
että sähkön tuotanto on 1965 500—
520 miljardia kilowattitunlia.
Kulutustavaroiden tuotantoa on
tarkoitus kohottaa V/2 kertaa, jol­loin
NLrlla on mahdollisuus pääsä
eräillä aloilla — mm. tekstiilit ja
jalkineet — lähelle USA:n lukuja.
Sama koskee myös elintarpeita.
Teeseissä edellytetään perustetta­vaksi
lähes 250 uutta lihanjalostus-tehdasta,
yli tuhat meijeriä, yli 200
säilyketehdasta jne. 1965 edellyte­tään
viljaa tuotettavan 160—175
milj. tonnia vuodossa, raakapuuvil-laa
5,7—6.1 milj. sokerijuurikasta
70—^78 milj., öljykasvien siemeniä
5,5 milj. ja pcJlavakuitua noin
580,000 tonnia. Perunan tuotanto
kohoaa 147 milj. tonniin ja vihan­nesten
ja juurikkaiden tuotanto
niin suureksi, että se täysin tyydyt­tää
tarpeen. Lihan tuotanto nousee
16 milj. tonniin, maidon 100—105
milj. tonniin, villan 548,000 tonniin
ja munien 37 miljardiin kappalee­seen.
MAAILMAN LYHIN TYÖVIIKKO
TULOSSA
Vielä eräitä hajalukuja: Rau­tatiet
sähköistetään erittäin pit­källe.
Sijoitukset asuntotuotan­toon
kasvavat 80—33% edelliseen
7-vuoliseen kauteen verraten.
Kansantulo kasvaa 62—65% vuo­teen
1965 mennessä. Työläisten
reaalitulo kasvaa vastaavasti 40
% — tämä koskee myös kollek-tiivitilojen
työntekijöitä. Vuoteen
1960 mennessä siirrytään kaikilla
aloilla 7-tuntiseen työpäivään ja
tietyillä aloilla (mm .kaivokset)
6-tuntiseen. Vuoteen 1962 men­nessä
on siirrytty täydellisesti 40-
tiseen työviikkoon ja vuode,sta
1964 aletaan asteittain siirtyä 35-
30-tuntisiin työviikkoihin. Samal­la
ryhdytään siirtymään viiden
työpäivän viikkohiin, jolloin päi­vittäin
työskennellään 6—7 tun­tia.
NL:ssa on tällöin maailman
lyhin "työpäivä- ja -viikko. Vv.
1959—1965 rakennetaan 650—660
milj. neliömetriä asuntopinta-a­laa
eli lähes 15 milj. uutta huo­neistoa,
mikä on 2,3 kertaa enem­män
kuin 7 edellisen vuoden ai­kana.
Teeseissä esitetään edelleen häi­käiseviä
näkymiä terveydenhoidon,
koululaitoksen, sivistyselämän jne.
kehitykseen.
Lopuksi: Seitsenvuotissuimnit,'?l-man
täyttämisen tuloksena Neuvos­toliiton
osuus maailman teoHisuus-tuotanno.^
sa kasvaa merkittävästi.
Kun neuvostomaan teollisuustuo­tannon
osuus maailman teollisuu­den
tuotannosta oli vuonna 1917
vajaat 3 % ja vuonna 1937 noin 10
^ i , niin vuonna 1958 SNTL.n osuus
maailman teollisuustuotannosta on
lähes 20 "'•'c
Laskelmat osoittavat, että vuon­na
1965 sosialismin maiaen osuus
on yli puolet maailman teoUisuus-tuotannos.
a.
MYÖS BULGANIX
PUOLUEVASTAINEN
Moskova. — NKPn keskuskomi­tean
kokouksessa käsiteltyjen kan­santalouden
7-vuotisteesien johdan­nossa
käsitellään maan kehtityslä
viime vuosien aikana ja tässä yhtey­dessä
mainitaan myös vuoden 1957
k'»ällä paljastetusta puoluevastai-sesta
ryhmästä. Tämän ryhmän jä;
senten joukkoon lasketaan kuulu­vaksi
myös entinen pääministeri
Bulganin.
A kohdassa teesien johdannossa
sanotaan:
NKPn kesäkuun istunto paljasti
ja murskasi puoluevastaisen ryh­män,
johon kuuluivat Malenkov^
Kaganovitsh, Molotov, Bulganin ja
Shepilov. Silloin jo osoitettiin, että
tämä ryhmä oli taistellut puolueen
yleistä linjaa vastaan, X X edustaja­kokouksen
omaksumaa linjaa ^vas­taan
ja puolueen johtavaa osuutta
vastaan ja se oli harjoittanut ryh-mäkuntalaisuutta.
Sulkemalla tämän puoluevastai­sen
ryhmän tien puolue on vahvis­tanut
ja lujittanut entisestään sen
rivien leniniläistä yhtenäisyyttä ja
koonnut jäsenensä entistä lujem­min
marxismi-leninismin suuren l i ­pun
ympärille.
Bulganin oli pääministerinä vuo­den
1955 alusta viime maaliskuuhun
asti. Nykyisin Bulganin toimii
Stavropolin piirissä taloudellisen a-lueneuvoston
johdossa.
JA
NASEVA VASTAUS
- Muuan pienikasvuinen asianajaja
tuli kerran raatUmoneelle. Muuan
toinen asianajaja näki hänet ja ky­syi
kuka hän on. Ensinmalnittu an­toi
selityksen, Jonka Jälkeen toinen
huudahti:
— Mitä? — Noin pieni asianajaja!
Minähän voisin pistää teidät vaikka
taskuuni.
— Ehkäpä, mutta silloin teidän
taskussanne on oleva enemmän vii­sautta
kuin_teidän päässänne.
NEUVO VAIMON VALITSIJALLE
Muuan isä neuvoi naimaiässä ole­vaa
poikaansa näin:
— Poikani, morsianta valitessasi,
älä ota huomioon muuta ikuin silmät.
Nykyisin voi naisella olla kaikki muu
väärennettyä. Hänellä voi olla teko-tukka,
tekohampaat, tekopovi Ja te-kolantiot.
Mutta vaikka silmät näyt­täisivätkin
vilpillisiltä, voit olla var­ma
siltä, että ne ovat aidot, jos nii­den
omistaja niillä näkee.
KUKOISTAVA LIIKE
— Miten jaksaa Möttönen?
— Mainiosti! Hänellä on kukoista­va
liike.
— Mahdotonta!
— Kyllä! Hänellä on kukkakaup­pa.
PACKERS JA MOSKOVAN
WINGS TASAN l - l
Moskova. — Marraskuun 18 pnä
suorittivat täällä vierailevat cana-dalalset
jääkiekkoilijat toisen otte­lunsa
Moskovan Wings-joukkuetta
vastaan. Ottelu suoritettiin Leni­nin
nimelle omistetussa urheilupa-lätsissä
12,000 innostuneen katseli­jan
seuraamana.
Ensimmäinen erä päättyi maalit­tomana.
Canadalaiset alkoivat vauh­dikkaasti
toivoen korvaavansa edel­lisessä
pelissä toista joukkuetta
vastaan karsimansa 4—3 tappion.
Pian he kuitenkin havaitsivat venä­läisten
olevan painostavampia. Ca­nadan
maalivahti saikin runsaasti
suosiona, torjuessaan useita vaaral­lisia
laukauksia.
Toisen erän alkuminuuteilla on­nistui
Packersin Tom Stecykin teh­dä
ensimmäinen Canadan maali,
jonka Grebennikov tasoitti kolman­nen
erän 12 minuutilla. Viisi ker­taa
lähete'tiin canadalainen 2 mi
nuutiksi jäähtymään ja kerran mos­kovalainen.
Kun Grebennikov tasoitti kolman­nessa
erässä, nou.<;i jännitys huip­puunsa,
kun molemmat joukkueet
yrittivät parhaansa voittaakseen.
Neuvostoliittolaiset osoittautuivat
paremmiksi sivuuttamisessa ja
myöskin joukkuepelissä .
Nobel-palkinnon saaja
vangittiin vahingossa
Bryssel. — Maanantaina julkais­tiin
belgialaisissa lehdissä uutinen
kuinka kolmea rosvoa etsivät polii­sit
pidättivät pastori Georges Pi-ren
ja kaksi hänen ystäväänsä au­tosta.
Pirelle myönnettiin äskettäin
Nobelin rauhanpalkinto. Vasta sen-jälkeen
kun Pire totesi henkilölli­syytensä
pidätetyt vapautettiin.
Kuluneen viikon aikana eri puolilla Amerikan mannerta vallinneista hirmuinyrs-kyistä
huolimatta USA:n säätietotoimisto on ennustanut, että seuraavan kahden
viikon aikana tulee Ilä-Canadassa vallitsemaan tavallista lämpöisempi sää ja Ca­nadan
länsiosissa tavallista kylmempi sää. Lämpöisestä säästä huolimatta Ilä-Ca­nadassa
voi tulla lunta, sillä sitä pidetään normaalina tähän aikaan vuodesta.
Kultamitalin sai
Richard DaM
Tukholma. — Tunnin kestäneen
valintian jälkeen päätettiin antaa
tämän vuoden Svenska Dagbladetin
kultamitali korkeushyppääjä Rich­ard
Dahlille. Marrask. 15 pnä suo­ritettu
valinta korkeöshyppääjän
hyväksi kallistui lähinnä Euroopan-mestaruudesta,
jonka Dahl voitti
Tukholmassa viime kesänä.
Niiden joukossa, jotka olivat
Dahlin pahimpia kilpailijoita mita­lista,
mainittakoon Gunnar Gren ja
Kate Jobson.
Mainittakoon, että Richard Dahl
suoritti ensimmäisen kilpailunsa
koulupoikana koulukilpailuissa v.
1948, mutta kesti kaikkiaan kym­menisen
vuotta ennenkuin tuli to­dellinen
'täysosuma". Kahtena vii­meisenä
vuotena Dahl oli Ruotsin
mestaruuskilpailujen kakkosena.
Leningrad voitti
Suomen 6—1
Leningrad. — Painonnosto-otte­lussa,
joka suoritettiin marraskuun
15 pnä Leningradin maapohjahal­lissa
voitti Leningrad 61.
Suomalaisten voitosta vastasi ras­kaan
sarjan mies Eino Mäkinen,
joka saavutti yhteistuloksen 430 kg,
saman kuin Minskissä muutama
päivä aikaisemmin.
Belgrad sai
£M-kilpailut
Barcelona. — Vuoden 1962 yleis­urheilun
MM-kisat pidetään Bel­gradissa.
lAAFn Euroopan komitea
teki asiasta päätöksen kalenteri-kongressissaan
Barcelonassa mar­raskuun
15 pnä.
Belgrad sai kuusi ääntä, Buda­pest
kaksi ja Lontoo yhden.
Luki väärän puhe-iuntan
Meidän on helppo kuvitella, mitä
tapahtuisi tai minkälaisen vaikutuk­sen
tekisi, jos esim. pyhäkoulun
iltäinatilaisuiiteen lähetettäisiin oh­jelman
esittäjäksi ruokottomien
vitsien kertoja, tai jonkun työväen­järjestön
tilaisuuteen juhlapuhu­jaksi
joku vannoutunut työväenliik­keen
vihollinen.
Mutta nykyajan politiikoillamme
on ilmeisesti sellainenkin "vaara",
että he voivat lukea kokonaan vää­rän
puhelui)tan.
Näyttää siltä, että eräs vvinnipe-gilainen
valtuusmies — J. Gurzo
Harvey-nimeltään, lähetettiin kau­punginhallinnon
puolesta puhujak­si
johonkin sotaisten tulennielijäin
kokoukseen. Matkaevääksi hänelle
annettiin puheluutta, jonka hän uu-tistietojen
mukaan lukikin kaikkine
sarvineen ja sorkkineen. >
Mutta odottamiens» suosionosoi­tusten
asemesta tämä arvon val­tuusmies
sai luntastansa yleisön
ihmettelyä -osakseen. Ilmeisesti hä­nen
punakauhun lietsontansa sie­menet
menivät kiviseen maahan,
mistä ei mitään itua noussut!
Ja syy oli siinä, että valtuusmies
Harvey luki väärän luntan väärässä
kokouksessa.
Eräs torontolainen päivälehti,
joka tuntee tiettyä myötätuntoa pu­nakauhun
lietsojia kohtaan, osoitti
kuitenkin huumorintajuaan naura­malla
"omiensa" munaukselle i l ­meisesti
sen käsityskannan mu­kaan,
että "vahingonilo on aidoin­ta
iloa".
Kyseinen lehti kirjoitti toimitus-palstallaan
tästä tapauksesta mm.
seuraavaa:
"Viimeviikkoisen kokemuksen.sa
perusteella winnipegiläinen val­tuusmies
J. Gurzo Harvey muutta­nee
vanhan sananparren kuuluvak­si:
Kysymys ei ole mitä sanot,
vaan "missä" sen sanot.
"Pormestari Stephen Juba pyysi
häntä esittämään kaupungin terveh­dyksen
Puolan Itsenäisyyspäivän
merkeissä Winnipegissä kokoontu­neelle
Canadan. Puolalais Kongres­sille.
Hän teki työtä käskettyä
pyynnön mukaisesti, nousi puhuja­korokkeelle,
ja piti ilmeisesti hyvin
harjoitellun puheen, iläu vaati
Puolan itsenäisyyttä Venäjästä ja
lisäsi mm. seuraavaa: 'Pormestari
liittyy teihin tulisessa toivossa, että
vapauden lampussa pidetään tuli
teidän sydämissänne ja että teidän
rukouksiinne vastataan kotimaanne
tulevaisuudesta.'
"Kuulijakunta, sanoo Winnipeg
Free Press, seurasi puhetta suu au­ki
ja silmät selällään. Se ei ole
lainkaan ihmeteltävää, sillä valtuus­mies
Harvey oli mennyt väärään
kokoukseen ja puhui kommunistien
tukeman Canadian-Soviet Friend-ship
Societyn (Canadan-Neuvosto-liiton
Ystävyysseuran) kokouksessa
mikä oli järjestetty Neuvostoliiton
vallankumouksen vuosipäivän kim-niaksi
. . ."
Sen pituinen se!
Tämä p.ilaultaa mieleemme, että
meillä on täällä Canadassa ollut
viimeaikoina näitä Puolan, Ukrai­nan
ja muiden poliittisten pakolais­ten
"itsenäisyysjuhlia" kuin rupia
syyhyä sairastavan koiran selässä.
Lukemalla yhden kokousselostuk-sen
niistä, saamme tietää mitä
niissä kaikissa tapahtuu, sillä niin
täydellisesti samaistettuja ovat nä­mä
oman pesänsä likaajat, jotka
eivät häpeä esittää sellaisia type­ryyksiä,
mitä porvarilehdetkään ei­vät
kehtaa omina jorinoinaan va-listuneimmille
lukijoilleen esittää.
Multa kun täällä Canadassa lä­hetetään
jopa eri hJUlituspoilaiden
edustajia tällaisiin tulennielijäin
kokouksiin, niin silloin on syytä ky­syä:
Mitähän tässä maassa ajatel­taisiin
yleensä, jos esimerkiksi
Puolassa järjestettäisiin joidenkin
palkattujen lurjusten toimesta ko­kous,
missä vaaditaan Quebecin
"itsenäisyyttä" ja pidettäisiin palo­puheita
niiden puolesta, jotka ru­koilevat
Canadan valtion hajoa­mista?
Me vain kysymme.
Itseasiassa näiden oman pesänsä
likaajien "tilatut" juhlat ovat vain
osoituksena siitä, että he ovat ma-rionettaja,
joita käytetään taantu­muksen
hyväksi samalla tavalla
kuin nukketeatterissa pannaan
"näyttelijät" säikyttelemään sää­riään
ja jalkojaan nuorista vetäen.
Kovin on heidän osansa matala ja
alhainen - mutta leipänsä vaan te­kevät
silläkin. Nyt näes on cana-dalaisten
keskuudessa häviämässä
nopeasti ne väärinymmärrykset,!
epäilyt ja harhakuvat, mitä meille
on määrätietoisesti opetettu sosia­listisesta
maailmanosasta.
Juuri siksi kun totuus murtautuu
harmaan kivenkin läpi, joutuvat
taahtumusvoimat auttamaan rahal­lisesti,
moraalisesti ja järjestölli­sesti
niitä oman pesänsä likaajia,
jotka poliittisista syistä ovat lähte­neet
sosialismi;i pakoon.
— l;iänsäkoura.