Vapaus, November 6, 1951

              S iw 2 Tiistaina, marraskuun 6 p. — Tuesday, Nov. 6,
CbsMO « f FtoaJsb Canadians, Es-mm
»a nm, e, mi. Avoumzeä,
M fleeoBA Claes o»JJ by tbe Post
pfUee ocpartaie&t, ottava. Pub-
Ittben tbriee «cekly: Tumsdayv.
fnmndAy§ saaa Satimfay» Vapaus
MUisbIsg Company X;td,. at 100>>03
fito» et, fiudliury* Oat, Caoaila.
Telephones: Siuttoea» Office <HI26«.
Edltorlal OXfice 4-«26», Masaser
& suioj, Editor W. SUuid. Sfailmg
address Box €9, BaCtisvy, Oaistio.
Advcrtising ratea upoa appUcatJoa.
Ttamlation iree d charge.
mAUSBINNAT:
Casailassa: l vK. 7JOO e kk. 3.75
Vlidy»vanot89a: 1 vIc 8JOO 6 kk. 4 20
Suomessa: 1 vk. &50 6 kk. 4.79
' Lehtemme levitystalkoot alkaneet
Tämän meidän rauis^ ja edistystä rakastavien Canadan suoma-
1 laisten yhteisen äänenkannattajamme Vapauden syyslevitystalkoot a l -
'ffcoivat tänään. Tätä kirjoittaessa e'i o!e vielä, tiedossamme kuinka r i -
'peällävaulidillaryntäyd alkoi, mutta mikäli etukäsitietoihin passaa
, Juottaa j a mikäli merkit yleensä pitävät paikkaansa, n i in tulee tämä
Jevltyskampanja saamaan erikoisen hyvän alkuvauhdin.
V Että näin tulee tapahtumaan, sen puolesta puhuvat monet seikat.
.? T a ^ se, että Canadassa olevien maanmiestemme
- s u u r i enemmistö on rauhaa j a rauhanomaista kehitystä kannattavaa
^^joukkoa;i Koska Vapaus on ainoa Canadassa il-mestyvä suomenkieli-nen
tiutislehti, j o k a horjumatta seisoo rauhan j a työtätekevän kansan
! etujen puolesta ^ n i i n on luonnollistaV että se myöskin nauttii työtä-
2 tekevien maanmiestemme suuren enemmistön luottamusta. Sodan
r valmistelijat, kuolemankauppiaat j a kaikki sodasta j a sotavaruste-a
l l i s t a hyötyvät r a h a m i e s p i i r i t k i i yhäti sotahysterian lietso-
* ittsta^^^j^ saa-
^ tetaan yhä suurempien joukkojen kiiuhiviin. Tässä miele-sä onkin
I siis h y v i n tärlceää, että Vapaus saataisiin leviämään entistä laajem-i
pien maanmiestemme p i i r i en keskuuteen.
t Siiiä, että Canadan Suomalai£en Järjestön jäsenet ja yleensä
{f kaiklcein edistysmielisin jä toimeliain osa maanmiehistämme on käsit-v
tänyt : V^
^ seit, o n kaunopuheisina esimerkkeinä eri keskuksista saapuneet tiedot
^ perusteellisesta levitystyöhön valmistautumisesta.
' . Sudburyn aiue on haastanut Port Arthurin alueen, joka puoles-v|
taan o n ottanut^efppaastt haasteen vastaan. S J : n Sudburyn osasto
* puolestaan haastoi Toronton osaston, j o k a ei myöskään haastetta h y l -
»kihyt, Vaan ilmoitti aloittavansa tehokkaan levitystyön voitto pää-
* «nääränään; j a ryhtyvänsä heti erikoistilaisuuksien järjestämiseen V a -
»ipauden levitystyön tunnetuksi saattamiseksi. Samanlaisia^^
> e h t o j e n j a yksityisten levittäjäin välisiä k i l p a i l u j a on järjestetty j o ka
^puoleHa j a se, jos yleensä minkäänlaiset merkit paikkansa pitävät, on
4 osoittamassa/, että asetettu määrä 250 uutta tilausta'tullaan hankki-l
maan tämän kuiin 30 päivään mennessä. '
n^^^^^^ levityskampanjan aikana keholtamme asia-rmiebi
levitystyöhön osallistuvia muita lehtemme J a rauhan asian
/ystäviä kääntyi kaikkien oikeamielisten maanmiehieinme puo­leen,
tarjoamalla lehteämme — työkansan jokapäiväisten kamppai­lujen
j a rauhan asian ajajaa.
^^^^^^^^^^^^^^ . 1^ on myöskin hyvä huomioida se,:että leh-
! d alkaa nyt ilmestyä, kuten jo tänään voidaan havaita, eri­koinen
englanninkielen opiskelunurkka, j o l la pyritään auttamaan äs­kettäin
maahan tulleita uusia suomalaisia tulokkaita selviytymään
ensiiiimäisistä pahimmista kielivaikeuksista. Tämä. oppikurssi o n jo­kaiselle
mahdollisuus saada säännöllisesti tilaamalla itsellensä Vapaus.
: Lausumnie levitystalkojs sydämellisesti tervetul­leiksi
tähän jaloon kamppailuun, j o l la m? Canadan suomalaiset,voim­me
edesauttaa Ihmiskunnan- kalleinta asiaa, rau'han asiaa j a kantaa
kortemme maailman kansojen suurimman kamppailun, sotavastaisen
' kamppailun h3rväksi.
Viekäämme yhteisvoimin voittoon lehtemme Vapauden syysryn-täys|
jolla aloitetaan sen kunniakkaan toiminnan 35. vuositaival.
Protestiäänet vaaleissa
Tulevien.Ontarionmaaliuntayaalien johdosta on syytä palauttaa
m i e l i in muutamia tosiasioita äänestämisen merkityksestä, varsinkin
k u n suurten vanhojen puolueiden taho.ta tyrkytetään kansalle sellais­t
a ajatusta, että pienemmille puolueille annetut_ äänet menevät muka
hukkaan koska niillä ei monissa tapauksissa saada valituksi edustajia
lainlaatijakuntiin.
'Koska vaaleissa on kysymyksessä vissin politiikan hyväksymi­nen
on jo yksistään siitä syystä itsestään selvää, että protestiäänillä,
j o t k a annetaan' vähemmistöryhmien ehdokkaille) on paljon suurem­p
i merkitys j a kantavuus k u i n valtapuolueiden politiikan hyväksyvillä.
äänillä.
i Koska nykyisissä vaaleissa kysymys sodasta ja rauhasta on
kaikkein tärkein asia ovat kaikki rauhaa puolustaville ehdokkaille an­netut
iiänet paljon painokkaammat kuin muut äänet. Siitä syystä
lehtemme kehoittaa k a i k k i a lukijoitaan ottamaan selville ehdokkaiden
kiannan rauhaan nähden j a kannattamaan ainoastaan rauhan kannalla
olevia ehdolckaita, olipa heidän puoluekantansa mikä tahansa.' Täs­sä
suhteessa ei kuitenkaan riitä jonkinlainen kahdenkeskinen annettu
yleinen lupaus vaan o n ehdokkailta vaadittava selvä j a julkinen kan­nanilmaisu,
j o n k a perusteella kyetään harkitsemaan onko kysymyk­sessä
oleva ehdokas todellakin vilpitön rauhan puolustaja.
• VähemmistÖpuolueiden ehdokkaille annettujen äänien merkityk-'
sestä saatiin äskettäin erittäin tärkeä todistus kun Ontarion maakun­tahallitus
j u l i s t i , että se rupeaa maksamaan kouluhallinoille jouluk. 1
-päivästä laskien puolet niistä kustannuksista mitkä aiheutuvat maidon
f hankkimisesta koulijlapsiile. Toronto D a i l y Star sanoi sitä vaalisyö-
'^tiksi j a palautti samalla mieliin sen tosiasian, että L P P : n ryhmän j o h -
.^'aja A . A . MacLeod esitti viime maaliskuun T päivänä lainlaatijakun-vuassa
sellaisen ehdotuksen, että kouluhallinnot valtuutettaisiin jaka-
'imaankoululapsille (maitoa vapaasti.
S Silloin maakuntahallitus vastusti ehdotusta, jonka johdosta kon-
;Servatiivit tappoivat mr. MacLeodin ehdotuksen ja k a i k k i oppositio­puolueet
äänestivät vapaan maidon puolesta. ,
^ On ilmeisien selvää, että maakuntahallituksen tekemää päätöstä
<vapaan maidon j a k a m i s e s i koululaisille e i o l i s i saatu, ellei L P P : n tar-
«^onokas kaksimiehinen jryhmä, o l i s i tehnyt siitä esitystä. Vaikka se s i l ­k
o i n hyljättiinkin, j o i i t r s e myönteiseen tulokseen k u n maakuntahalli-
*tus halusi saada asiasta kaiken päänsilityksen.
It Tämä esimerkki antaa kaikille ajatteleville ihmisille todistuksen
;Siitä miten tärkeitä kansan protestiäänet ovat vaaleissa. Ne antavat
'^paljon paremmat j a runsaammat tulokset kuin mitkään muut äänet.
^* Jos olette sotaa vastaan j a rauhan kannalla, äänestäkää siinä t a ­kauksessa
ainoastaan niitä ehdokkaita, jotka ovat epäröimättä j a j u l -
^^kisesti rauhan kannalla, o l i pa heidän puoluekantansa mikä tahansa,
y . Mitä enemmän kansa äänestää sotaa vastaan sitä varmempi on
raulian turvaaminen.
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Ma lisdroM Tarzvellisto, Ont.
täyttää maxraskuun 7 pnä 60 vuotta-
OnnitteJumme pätvansankariUe»
'Kysyniykdäja
Kysymyat Onko tässä maassa syn­tynyt
«IJrtolalsvanhempIen lapsi täy-dellLscsti
Canadan kansalainen? P i ­tääkö
tällä tavoin syntyneen jotakin
työpaikkaa hakiessaan omata Jonkun
erikois todistuksen? — Tietoa ha­luava.
VaBtans: Jos on kysymyksessä sel­lainen
työpaikka. Johon otetaan a i ­noastaan
Canadan kansalaisia, pitää
siinä tapai&sessa olla syntymätodis­tus,
joka osoittaa kyseessä olevan
henkilön olevan Canadan kansalai­sen,
syntymätodistus saattaa olla
tarpeellinen myöskin, ikää määritel­täessä,
Jos on -kysymyksessä ainoas­taan
vissin ikäisten henkilöiden työ­hön
ottaminen.
Jokainen maassa <Canadassa> syn­tynyt
on automaattisesti Canadan
kansalainen. Mutta jos sellaisen hen­kilön
kansalaisuus Joutuu kyseen alai­seksi,
on se: todistettava syntymä­todistuksella.
Suurstrategisia hankkeita
talvisodan yhteydessä
Ijalnattu Helsingin Vapaa JSanaa
}okak. 27 p;n numejrosta.
Mitä muut sanovat
VALEHTELEE AMMATIKSEEN
Jo alunperin osoittautui selväksi,
että ammattitodistajaksi kääntynyt
entinen Daily WorkerIn toimittaa
Budenis; yrittää todistuksinaan sotkea
kommunisteille myötätuntoisekl mah-dollisimiman
paljon sellaisia Jotka
tunnetaan eaistysmlellslmplnä ainek­sina.
Budenzin todistukset ovat menneet
täydestä suiu-elle osalle Amerikan
kansaa, huolimatta siitä miten risti­riitaisia
hänen todistuksensa ovat o l ­leetkin.
Sen vuoksi o l i mielenkiintois­ta
nähdä McCa^ran komitean edessä
todistajia jotka selvästi Ja Johdonmu­kaisesti
osoittivat Budenzin todistuk­sien
palkkansapitämättömyyden. Hen-.
ry Wallace Ja kolumnisti Joseph Allap
voUeisaan todistamassa, osoittivat Mc-
Carran komitealle selvästi j a päteväs­t
i Budenzin todistuksien risthJlitai-suudet
Ja epäjohdonmukaisuudet.
Vaikka -komitean jäsenet 3?rittivät pe­lastaa
Budenzia ja hänen todistuk-gSiaan,
j a samalla oman^ komiteansa
toimintaa Joutiunasta naurettavaan
asemaan, eivät he siinä onnistuneet.
Ellei Budenzllla olisi n i i n vaikutus­valtaiset
puolustajat j a nykyinen aika
niin hysteerinen. Joutuisi hän vääxän-valan
tekemisestä Syytteeseen.
:Puölueettomat huomioitsijat eivät
tämän -jälkeen tule antamaan hänen
todistuksilleen mitään arvoa:
— Industrialisti.
VOSVO EPXEOI
^I^VancooTer. — Täällä meni rosvo
tcUnalaiseen makeiskauppaan j a vaa-
4;jt' raihoja. Äskettäin Kiinasta saa-fitmut
myyjä el gmunärtänyt miehen
fitäietta, eikä myöskään luovuttanut
r|hoja. Rosvo tuU neuvottomaksi ja
poistut
SIELLX HOLLANTI
MISSX MUUTKIN
Ilaair» — Hallitus on ilmoittanut
lähettävänsä Pariisissa pidettävään
F,uroopan armeijan järjestämistä kä­sittelevään,
eksperttien kokoukseen
täysimääräisen edustajiston, 8 edus­tajaa.
Kuka komentaa
lopuksi Atlantin
liiton laivastoa
Pariisi. — Amerikan lal vasto voi­mien
päällikkö, amiraali William
M. Fechteler on täällä antanut ym­märtää,
että Churchillin pääministe­riksi
valitseminen panee sekaisin joi­takin
amerikkalaisten suunnitelmia
Pohjols-Atlahtin sotaliitossa. NUn^
kauan kun työväenhallitus oli val­lassa,
pidettiin Itsestään selvänä, että
amerikikalainen amiraali tulisi ko­mentamaan
Atlantin sotaliiton ame­rikkalaisia
j a brittiläisiä läivastovoi-mia
j a sellainen komentaja oli Fech-telerln
mukaan jo katsottunakin.
Mutta kun vanha merilordi WUis-ton
Churchill tuli Britannian pää­ministeriksi
katsoo hän. että jos ame­rikkalainen
komentaisi brittiläis-ame-rikkalaista
laivastoa olisi samaa kuin
vaatia, että hfänen tulisi Amerikalle
luovuttaa kaistaleen Britanniaa.
Tämä "kana tulee höyhennettäväk-s
l " pian Fechtelerin, Britannian ami­raliteetin
j a pääministeri ChurchiUIn
kesken ja saattaa odottaa, että se
synnyttää monta kiusallista.tilannet­ta
ennenkuin siitä päästään yhteis­ymmärrykseen.
Takollisia verosääs-toja
on perunatta
3,176,000 dollaria
Ottawa. — Vastatessaan asian joh­dosta
tehtyyn kyselyyn, sanoi vero­ministeri
tri MacCann keskiviikkona
alahuoneessa, että vv. 1942—44 tulo­verojen
yhteydessä perittyä pakollis­t
a säästöveroa on vielä .perimättä
y l i 3,176.000 dollarin määrä. Ka&ki,
joilla on mainittu säästövero peri­mättä,
voivat kääntyä asiassa plirln-
'sä tuloveroviraston puoleen, sanoi m i ­nisteri.
Ensimmäinen öljylöytö
British Columbiassa
'Calgary^ Alta. — Pacific Petroleums
Limited on tehnyt B r i t i t Columbian
maakunnan ensimmäisen öljylöydön
Peace Kiverin alueella maakunnan
koillisosassa, jossa yhtiöllä on 280,000
eekkerin laajuiset alueet', öljyä ta­vattiin
5.633 jalan syvy}'destä. Uusi
öljykaivos sijaitsee muutaman mal­l
in etäisyydessä Fort St. Johnin ete­läpuolella
j a noin 50 mailin etäisy>'-
dessä Davson Creekistä Alaskan
maantien varrella.
Lokak, 29 pnä Neuvostoliitto Jätti
KanskaUe nootin, jossa oli mm^ m a i ­ninta
niistä Banskan yleisesikunnan
suunnitelmista, joiden puttcissa län­sivallat
valmistelivat Suomen n. s;
"talvisodan" aikana Jryökkäystä
maamme alueiden kautta Leningra­dia
ja Keski-idästä Kaukaasia vas­taan.
Hyökkäysvalmistcluihin pohv
joisessa ryhdyttiin Suomen "sotilaalli­sen
avustamisen" varjolla. Hyökkäys-tä
Suomen kautta valmisteli kenraali
de Gaulle ja Keski-idästä kenraali
Weygand. pohjoisen "avustusretki-kunnan"
operatiot piti aloittaa: Nor­jan
ja Ruotsin kautta. Näiden varsin'
merkittävien sotasuunnitelmien yksi­tyiskohdista
on jo olemassa riittävästi
tosiasia-aineistoa; joten niitä voidaan
EClvitellä myös lehtemme lukijakun-nallp:
Seuraavassa esltyksessämme
nojaamme pääasiassa entisen rans­kalaisen
diplomaatin Jean Cathalan
•'Ils trahlssent la Paix''-nimisessä
teoksessa julkaistuun aineistoon, joka
peruistuuasiaklrjolhin sekä herra Cat­halan
omiin kokemiikslin pitkäalkair
sena j a huomattavassa asemassa toi­mineena
ranskalaisena diplomaatti­na.
Taustan saamiseksi j a osoittaak­semme,
kuinka konkreettisiin tosia­sioihin
"nämä ensinäkemältä varsin
mielikuvitukseliset ja uskomattomat
sotasuimnitelmat perustuivat, meidän
on palattava siihen "kummalliseen so­taan",
jota Ranskan—Saksan rinta­malla
käytiin vv. 1939^0, sekä tätä
omituista sotaa valmistelleeseen po­liittiseen
pokeripeliln lännessä, •
»KUMMALLISEN SODAN"
SALAISUUS
"Kummallinen sota" alkoi siUoin,
ktm Hitler hyökkäsi Puolaan j a a h ­maisi
tämän entisen fasistisen liitto­laisensa.
Hankalan sopimusvelvoUi-suuden
ja yleisen mielipiteen pakotta?
mana 'Englanti j a Ranska julistivat
Hitlerille hyvin vastahakoisesti so­dan,
mutta minkäänlaisia sotatoirnia
ei länsirintamalla suoritettu kokonai­seen
8 kuukauteen. Ja kuitenkin
Ranskan suurilukuista maa-armeijaa
ja englantilaisia ajpujuokkoja vastas­sa
oU ajoittain vain 25 H i t l e r in divisi­oonaa.
Mikä oli tämän omituisen t o i ­mettomuuden
syynä?
Monet ehkä kuvittelevat; vieläkin
"kummallisen sodan" todellisen salai­suuden
piilleen siinä, että ranskalais-englantilalset
poliitikot äärimmäisen
typeryyden sokaisemina ja mistään
tosiasioista piittaamatta jatkoivat' l a a ­jojen
hyökkäyssotatoimien valmistele­mista
Neuvostoliittoa vastaan ikään
kuin jotkin hengettömät automaatit.
Niitä hevalmistellvatkin,' mutta rajoit-tiunliien
pelkästään- tämän tosiasian
toteamiseen j a kuvitelmiin, että Rans­kan
poliittiset johtajat olisivat ojleet"
neuvostovastaisen sodan päähänpint­tymän
riivaamia Idiootteja ja hullujaj
ei riitä. : Ranskan silloiset johtajat o-livat
epäilemättä rikollisia, mutta mie­lipuolia
he eivät olleet. Heidän po­liittisesti
varsin johdonmukaisista
suunnitelmistaan on nyttemmin mah­dollisuus
päästä täydellisesti selville.
Vilkaisu Euroopan karttaan riittää
selvittämään näiden suunnitelmien
suuret linjat. Suomenna Keski.idän
Icautta valmistellut sotatoimet olivat
sivustaoperatioita, jotka sinänsä ei­vät
olisi ratkaisseet mitään Neuvos­toliiton
kokoista maata vastaan käy­tävässä
sodassa. Mutta näiden kah,-
den sivustan välissä oli runsaasti t i ­laa
päärintamalle, joka ulottui Itä-
Preussista Romaniaan. Ja tätä pää-
|intamaa hallitsi Hitlerin Wehrmacht.
Vielä "kummallisen sodan" aikanakin
Pariisin seikkailupolitiikot laativat
itsepintaisesti suimnitelmia "euroop­palaisesta
bolshcvisminvastaisesta
ristiretkestä" itään, johon olisivat o-sallistuneet
Daladierin * Ranska
Ohamberlainin Englanti ja hitleriläi-nen
Saksa. K u n kuitenkin syysk, 3
pnä 1939 Pariisissa havaittiin, että
kaikesta huolimatta oltiin varsin a-jattelemattomasti.
yleistä mielipidet­tä
liian kärkkäästi seuraten ja pelkän
Puolan vuoksi ajauduttu sotaan, yrit­tivät
nämä politikoitsevat seikkailijat
"kununallisen sodan" aikana taivut­taa
Hitleriä lopettamaan tämä sota ja
sen sijaan aloittamaan "suuri euroop­palainen
sota" NeuvostoUittoa vas­taan.
Jmu-i nämä taivuttamisyrityk-,
set muodostavat "kummallisen sodan"
todellisen salaisuuden.
SLAIAISIA NEUVOTTELUJA
Kakkia tätä salaisuutta koskevia a-siaklrjoja
ei vielä ole $aatu esiin sy­vistä
salaisista kätköistään. Mutta Jo
nyt on olemassa riittävästi johtolan­koja,
Jotka vievät meidät joltisenkin
turvallisesti tämän sangen liämärän
ja j(i}onimutkaisen poliittisen pokeripe-l
in labyrintteihin. ,
Ensinnäkin on todistettu, että koko
"k{unmallisen sodan" aikana Ranska
ja Saksa kävivät salaisia neuvotteluja
sellaisen tilanteen luomiseksi manner­maalla.
Joka vapauttaisi Hitlerin Ja
Ranskan "209 perheen" kädet "kum­mallisesta
sodasta" suuren seikkailun
aloittamiseksi idässä. Palvellessaan
Tallinnassa Jean Cathala sai maalis­kuussa
1940 arvovaltaisista länsimai­sista
diplomaattisista lähteistä tietää,
että erinäisten "puolueettomien"' mai­den
Berliinin-lähetystöihin oU lähe­tetty
näitä neuvotteluja koskevia oh­jeita.
Samoin sekä Salcsa että Rans­ka
oliyat otianeet tiettyjä neuvotte»
Jukosketukfiia Sveitsissä Ja HoUanniSr
sa. Muistettaneen vieläkin se merkil­linen
matka, jonka Kuijrin ascteoUi-suusmagnaattl
Fritz Thyssen, n. s.
"natsilais^'astalnen käännynxaäine;^",
teki Pariisiin täyden sodan Jo ollessa
käynnissä. Hän tuli Pariisiin suo-sitellakseen
ranskalaisille politiikoil­le
"Preussin Johtaman Itäisen Sak­san"
roxiodostamlsta, "jonka vaikutus
Itä-Euroopassa voisi .oUa hyödyllinen
ja rauhanomainen", kuten hän itse
diplomaattisen .varovaisesti kertoo
1942 ilmestyneessä teoksessaan "Olen
kustantanut Hitlerin".: Huomattavaa
osaa näissä salaisissa neuvotteluissa
esitti .myös Mussolinin luo Järjestetty
Ranskan lähjettiläs, maansa terästeol-ilisuutta:
edustava ; Andre Francols-
Poncet, JokE^. kuten amerikkalainen
aikaltauslehtl ^Harper's : Magazine"'
kirjoittaa.:koko"kunmiallisen sodan"
aikana Jatkuvasti ruokki H i t l e r in a -
setehtaita ranskalaisella malmilla B e l ­gian
j a Luxemburgin kautta. EI ole
myöskään syytä unohtaa Yhdysvaltain
ulkoministeriön alivaltiosihteerin
Sumner Wellesin kuuluisaa yhteyden-ottomatkaa
kaikkien sotaakäyvien luo
keväällä 1940: ne kosketukset, jotka
hän solmi Ribbentropiin, Chamberlal-niln,
Clanoon j a Reynaudlion, anta­vat
varsin mielenkiintoisia viitteitä
"kummallisen sodan'^ poliittisen poke-ripelin
amerikkalaiseen ja englantilai­seen
panokseen. *
VAKVVTVmiA BAXSKAIXE
Tosiasiat osoittavat, että näiden s a ­laisten
neuvottelujen aikana Hitlerin
kanslerinvirasto antoi välittää pariisi-laisIUe
poUtiikoille täsmällisi2, vakuu-tuksla.
JpJdenV-seurauksena Ranskan
yleisesikunta mm. antoi määräyksen
"eteJälsen "sivustaoperation" aloitta­misesta
Neuvostoliittoa' vastaan ke­sä—
heinäkuussa 1940 sekä valmiste,
lujen aloittamisesta "pohjoista sivus-taoperatiolta"
varten. On itsestään
selvää, etteivät Reynaud Ja Gamelin
olisi ottaneet vastuulleen tuollaista
käskyä ilman vannoja ''vakuutuksia".
NatsiläheUt oUVat näet tiedoittaneet
ranskalaisille, että Hitler oli operati-:
oista täysin yhtä mieltä heidän kans­saan.
Tiedoitusta oli vielä täsmennet­ty
ilmoituksella, että Wehrmachtin
hyölckäyksen aloittamiselle Neuvos­toliittoa
vastaan riittäisi. Jos Rans­kan
armeija ryhtyisi aktiivisiin sota­toimiin
idässä Ja pohjoisessa. Rans­kan
Turkin-lähettilään ixässiglin r a ­portit.
Jotka löydettiin Oharite-sur-;
Loiren asemalta,minne Ranskan u l ­koministeriö
ne kadotti paetessaan pa­n
i i k in vallassa . H i t l e r i n armeijoiden
tieltä kesäkuussa 1940, osoittavat, et-;
tä myös SaracoglU antoi, täsmälleen
samanalaisia' vakuutuksia Ranskan
hallitukselle Tiurkin hallituksen n i ­missä.
(Jatkuu)
Neljäsosa tbmi^imnasta
on allelsirjoUianut
raubanvetoomuksen
Maailman BanbaBiiCOTPStoa sDi'
teeristä Jolkaid iokakBCB 31 pnä
Uedonannon. Jossa «anotaan, «tfä
neljäsosa koko maapaUon väes»
töstä — 563.083,383 flunlsta — on
aUekfrioittanmt MaaUnum Baa-hanneuvoston
vetoomuksen viiden
snarvallan rauhansophnoksen M I -
mittaisen pnolesta.
Numerot perostovat lokakoon 15
: päivään menoes,sä saaponelsUn ra­portteihin
eivätkä Eils ole lopDlli-
£et. silla nimlenkeräys jatkuu edel­leen
loluilsissa maissa.
SKDL:n aseina voimistui
Työväen Säästöpankin
johdon vaaleissa
"'«lelsinkl. — Juuri suoritetuissa Hel­singin
Työväen Säästöpankin Isän-nlstön
vaaleissa oli osanotto erittäin:
vilkas.: Äänestäjiä kävi kaikkiaan 4,-
411 kun 3 vuotta siten suoritetxiissa
vaaleissa oli äänestäjämääjä vain
2460. Erovuorossa oli 5 € K D L : n • e-dustajaa
ja 10 soslalldemolorattien
edustajaa. Valituksi t^li ^6 S K D L :n
edustajaa j a 9 sosdemia.
Tulos oli sitäkin merkittävämpi,
kun sosdemit olivat varustautxmeet
erikoisen uutterasti vaaleihin. Niinpä
kävi mm. K a l l i on äänestysalueella 51
henkilöä äänestämässä. Sos. dem.
Kunnallisjärjestön 2.000 markan sääs-töklrjalla.
^
mm?
— Syvin mitattu kohta Tyynessä
meressä .on .34.213 Jalkaa. Atlantissa
28.300 jalkaa.
Itsenäisen työväenehdokkaan Bruce Magnusonin
radiopuhe vaalipiirinsä työläisvalitsijoille
Port Arthur. — Marrask; 2 pnä
puhui Itsenäinen työväene^dokas
BraccMas:nuson Fort Arthurin
CFPA-radioasemalta p i l t in työläis­valitsijoille,.
selostaen vaaliohjel­maansa
j a syitä miksi äänestyspli-r
i n työläisten j a ' farmarien tulisi
lähettää hänet Ontarion lalnlaa-
• tijakuntaan. Seoraavassa Magnu­sonin
radiopuhe pääpiirteissään:
Naiset j a herrat:
: Työl/ätekevien • ihmisten oikeudet
ovat vaarassa. Tänään on tuhansilta
pohjois- j a , länsi-Ontarion metsä-työläisiltä
kielletty oikeus valita mie­leisensä
unio: Puutteellinen' työlain­säädäntö
Ja puolueellinen -asiain h o i ­to
sulkee tien asian ratkaisulta de­mokraattisella
äänestyksellä. Paperi-puuyhtiöt
ovat järjestäneet rauta-verhon
fcämppiensä ympärille. Tä­män
seurauksena kymmenettuhannet
sesonkityöläiset meidän suurimmassa
perusteollisuudessamme työskentele­vät
/käytännöllisesti katsoen dikta­tuurin
alaisuudessa. Tämä' on ylei­nen
poliittinen kysymys, joka koskee
kaikkia • ^öläisiä. Yhdeksäntoista
vuotta kestänyt toimintani unioliik-keessä
on osoittanut minulle, että
kun yksi työläisryhmä joutuu hyök-
(bäyksen. kohteeksi, niin kaikki työ­läiset
ovat uhan alaisina.
Yhtenä Ontarion metsä työläisten
järjestön - varsinaisena rakentajana
tunnen minä varsin hyvin sen r a ­kentamisen
pitkän j a katkeran his­torian.
Tällä suurella teollisuusalalla
saavutetut p a l k k a - ' j a työehtoparan-'
nukset on luettava huomattavalta o-saltaan
union rakennustyön suoritr
t a jäin väsymättömien ponnistusten
ansioksi. Tässä onkin syy. miksi met-sätyöläiset
eivät ole valmiita luovut­tamaan
saavutuksiaan pois. Heidän
kohtuullinen elintasonsa ja oikeu­tensa
on turvattava. Viimeinen met-säbyölälsten.
järjestöä vastaan koh­distettu
hyökkäys onkin katsottava
johtuvan amerikkalaisten monopolien
lujittimeesta kontrollista tässä mei­dän
suuressa teollisuudessamme Ja
metsänrifckauksiimme nähden."
Yiritys eristää järjestyneet metsä-työläiset
unioliikkeen pääosasta • tar
pahtui aikana, jolloin meidän metsä­varamme
ovat täydellisesti luovutet­t
u Ontarion toryhallituksessa oleville
monopoli-intresseille." Yritykseen
määritellä : metsätyöläisille kuka on
oikeutettu olemaan heidän kollektii­visena
edustajanaan, on annettu vas­taus
Canadan Metsätyöläisten .Union
kautta. Pääasiassa Canadan Metsä-työläisten
Unio edustaa samaa met-aätyöläisten
järjestynyttä ryhmää^ Jo-:
ka monien viime vuosien ajan on
tässä j a toisilla pohjoisrOntarion alu­eille
neuvotellut Ja sovitellut metsä-työoloja
koskevat kysymyfiiset. Itse­näisenä
järjestyneen työväestön osa­na
se on muodostunut hyvin tarpeel­liseksi
työläisten perusoikeuksien tur­vaamisessa.
Ja huolimatta kuukaiisia
kestäneestä villistä yrityksestä estää
uniomme synty J a kasvu, se kasvaa
j a voimistuu joka päivä.
Järjestyneet metsätyölälset vastus­tavat
(kaikkia työnantajain yrityksiä
kontroUoida heidän ohjelmaansa. ja
heidän Järjestöään. Monien työnan­tajain:
käyttäytyminen kuluneiden
vuosien aikani?» ei ole ollut sellaista,
että sillä olisi ilmoitettu hyvien' suh­teiden
ja rehellisen menettelyn käyt­tämiseen.
.Päinvastoin, kerta kerran
perästä o n tehty yrityksiä riistää u n l -
oltamme yleisen mielipiteen kannatus
joko yhdellä tai toisella tavalla, lo­pullisena
pyrkimyksenä ollen txdiota
uniomme merkitys työläisten kollek­tiivisena
- edustajana. Tätä ohjelmaa
on tuettu poliittisen, elämämme by-
Tökraattisten taantumusvoimien toi­mesta.
Nykyinen Ontarion konserva­tiivien
lainlaatijakunta on kurjasti
laiminlyönyt velvollisuutensa tai-peel-listen
demokraattisten työlakien laa­timisen,
joilla laeilla taattaisiin työ­läisille
heille kuuluvat oikeudet.
Minä käytän hyväkseni tilaisuutta,
kysyäkseni kaikilta niiltä jotka tätä
radlolaajallusta kuuntelevat, - että
"miten te suhtautuisite siihen, jos
yhtäkkiä:Joku haluaisi hävittää par-r;
lamenttaariset vaalit Ja asettaa tilalle
diktatuurin?'^Hyvälki^ylsitekö te vai-tioilen
sellaisen kehityksen? Vai vas­tustaisitteko
te sitä kaikin käytettä­vissä
olevin ikeinoin? Onko siksi a i ­heetonta
olettaa, että se voi todella
olla seurauksena nykyisestä siviili-
Ja työoiiexdcsien kappale kappaleelta
pois vuolemispolitiikasta?
Minusta näyttää, että meidän ei
tule ainoastaan mielessämme kannat­taa
demokratiaa; mutta meidän täy­tyy
osoittaa se myöskin Jokapäiväi­sessä
käytännöllisessä- toiminnassam­me.
Elävänä j a voimakkaana täytyy
demokratia saad^ säilymään käytän­nöllisessä
elämässä.
Monien vuosien ajan on uniomme
kina kiinnittänyt vakavan huomion
kaikkiin sen Jäsenten elämää koske­viin
kysymyksiin. Mutta vieläkin e-nemmän.
M e olemme myöskin pyrki­neet
parhaan ymmärryksemme mu­kaan
olemaan käytännöllisiä ja huo­mioimaan
hyökkäys yhtä vastaan
hyökkäykseksi kaikltia vastaan. Tä­mä
on, meidän käsityksemme mu-
KASITTI VAtAS
Tuoman epäili (
kykjä käsittää valan merkitJST
n i i n Ijäa ky?yi pojalta; *
-Tiedätkö mitä siitä seuraa Jad ^
Jos valehtelet? ^
- r Jos valan tehtyäni valehtdo &i
joudmi helvettiin. kär^-ew,etS S
siellä Ikuisessa tulessa. ^
Alvan oikein. Tiedät siis alva; 1*5
varmaan mitä seuraa toden puhumi is*
sesta? ^
— Kyllä herra tuomari, me joudnas ^
me tappiolle tässä jutussa. siä
RIKKAUDEN AIURHEET . S
Eräässä hyvin suositussa best stiie söei
rlssä Joutuu sankari moniin sunillisiij issa
yaihelslin yrittäessään kiertää ^dä slöä
mensa valittua pauloihinsa. Kirjaa kiydi
kenrotaan hänen sydämensä seisahtu cän
ceenxkolmastl luuUessaan saavans
rukkaset. : Kahdesti sama sydän jääh Viii
jääksi: Hän oU useita kertoja licnö, äjnus
tymäJslllään tunnekuohusta. Kemi d^*
hän hikosi läpimäräksi rakastettuDs P ^™
vihan edessä Ja kaksi kertaa hana » "
sielunsa paleltui saman naisen pijkii •
johdosta. Ja kaikki loppui siihen,
hän kadotti järkensä. Kaiken fanjuu'
den jälkeen hän kaiken lisäksi saa
myöntävän vastauksen ; . .
yhtämleHJä näiden periaatteiden
pivalsuudesta. Me emme iuitenkaai
nyt kiinny siihen kysymykseen.
k a a n , : välttämätöntä; jos njieUtSäi
tur\'ata työväenliikkeen elämä ja kas II
vu niiden periaatteiden mukalsest
Joille se; on rakennettu. Mahdplllsest «
on niitä jotka eivät ole täydlllisest
toje
paui
Ti
Me olemme nyt päättäneet osaÖtB^
tua Ontarion vaalikamppailuun, sait ^
taaksemme unioliikkeen demokraatti.
set näkökannat yleisön eteen Me tar-vitsemme
työväen puhemiestä Onta ; •-
rion lainlaatijakunnassa, edustamasa -''^
työtätekevien naisten ja miestenaik. ^Ji
lipiteitä. Me haluamme äänestyksen "-z:
toimittamista Ontarion metsätySläis- ;
ten keskuudessa imlon edustusoikeu­desta
ia me olemme päättäneet myös­k
i n saada sen.: Se on oUceudemnU'
Vi
ilmo
m
lahel
kainen j a luonnollinen ratiaisu ny- kau«p
kyään edessäolevalle probleemme. Sen •-
lisäksi me olemme päättäneet vaatia ,
työlakien uusimista niin. ettei jär-
Jestyneen työväestön tarvitse ikärsii
nykimisten puolueellisen lainlaadinnan
takia. Paikka missä näiden asioidai
puolesta voidaan parhaiten taistella ^
on Ontarion lainlaatijakunta. •
Ontarion lainlaatijakuiuian ehdoi'
kaana minä tulen vaalikamppailuni
aikana esittämään myöskin muita
kysymjyksiä. Kuten minä olen ennem­min
Sanonut, me olemme ottaneet
huomiödn kaikki kysymykset Jotka
koskevat jäseniämme. Mutta sen: li'
saksi me olemme ottaneet huomioon
myöskin kysymykset, jotka koskevat!
toisten teollisuuksien työläisiä. Me]
kutsumme mukaan marssimaan va­loa
kohti kaikkia, jotka kärsivät suur­bisnestä
edustavien puolueellisten po-;
litiikkojen tunteettoman ja välinpi'
tämättömän politiikan seurauksisai
Ollessani vaaliehdokkaana minä en
ole toytketty kenenkään esiliinan nau­hoihin.
Tulevan lainlaatijakunnan
jäsenenä minä tulen puomstamaan
kaikkien Ontarion kansanihmisten
etuja. Seuraavassa radiopuheessani
on minun tarkoitukseni esittää teille
vaaliohjelmani toisia kohtia. Minä
toivon tfeidän kuuntelevan tätä laajal-
Uista, joka tulee tältä asemalta joka
ilta paitsi el lauantaina ja sunnun­taina
tästä alkaen marraskuun 19
päivään asti.
Meidän ohjelmamme laajalletaan
maanantama, keskiviikkona ja per­jantaina
kello 6 ip., tiistaina ja tors­taina
kello €.35 ip.
»päivä
K
PÄIVÄN PAKINA
Terveisiä polijoisen rppsiltämpältä
Allekirjoittanut, Joka on vuosikausia
metsissä rähmiessään: kasvanut aivan
kuin eroittamattomaksi osaksi siihen
metsätyöläisten joukkoon, josta puhu­essaan
Kiviperän Pekan sotainen avii­si
ei-voi milloinkaan alentua kä3^tä-mään
säädyllistä kieltä, sai juuri äs­ken
vastaanottaa mielenkiintoisen k l r -
jeen eräältä pohJois-Ontarion metsä-kämpältä.
Ettei kynttilää pidettäisi vakan al-^
la, aimamme tässä kaiken kansan l u ­ettavaksi
muutamia nuilnitun kirjeen
mieienkiintoisempia kohtia.
Metsämles-ystävanune kertoo ensik­si
äskettäin Suomesta ja muista E u ­roopan
maista saapuneista uusista t u ­lokkaista.
Joita kysymyksessä olevalla­k
i n kämpällä on melkoinen Joukko.
: Hän sanoo että suomalaisten lisäksi
- a j o i t a on Iso porukka j a enemmistö
lujasti ^'amerikkalaiseen elämänta­paan"
luotavia — on viitisentoistama-karoonimaan
poikaa, 10 virolaista
"putseria" y j n . siUä kämpällä.
Sitten, hän kertoo:
" A a t u vainaan lennokkaiden opetus­ten
mukaisesti, vielä sotaista vallol-tushenkeä
täynnä olleiden' toimesta
järjestettiin parina aamuna oikein
hanhenmarssilähtö metsään.. Laulet­t
i in kai 'nislcasta k l l n l j a . s e k ä kat­seltiin
josko kokklkämpän tytöt huo­maavat
kuinka sitä ollaan pystytuk-kaista
s a k k i a . . ."
Tuollaisen ylentävän metsäänliihdön
ansiosta sanoo kirjoittaja odottaneen-
7 :
sa oikein :"6alamakatkalsua".
Tulos kuului kuitenkin olleen hyvin
kehno, joskaan el aivan niin kehno
kuin sen entisen Aatun ja sapeli-Kus­taan
salamaryxmistyksen tulokset.
Päivän raportti oli summilleen seu­raava:
.: • : '
" M o n t a sahaa polidci, kaksi haavoit­tunut
Jalkaan, yhden silmään pistänyt
t i k k u . . . pölkkyjä vähän, paljon hikeä
Ja kirouksia."
Mutta ettei syy ole vain sysissä se­littää
ystävänune kirjeessään ^näin:
'^Heille oli sanottu vanhassa maassa
täime värvätessä, että täällä saa h e l ­polla
paljon rahaa... hyvää rahaa.
Siksi tulokkaat eivät halua uskoa, et­tä
heidän pitää n i in raskaaUa työllä
— ja huonopalkkaisella — ruveta r i k -
kautta keräämään." ^
"Työnantajat nauravat tietenkin
heille, kuten ovat aikoinaan nauraneet
meillekin, kun ovat kuulleet suurien
tienaukslen haaveiluista. Mutta kun­han
pojat 20—30 vuotta kiskovat kaa-risahaa
lyljdsten kuusentyvien läpi
n i i n kyllä salamakilre rikastumiseen
alkaa hävitä."
. K a i k k i 'ylläolevat johtopäätelmät
ovat oikeita.-ja perusteltuja.
T t m n o t t o m a t : työnantajat ja vielä
tiumottomatvärvärit eivät välitä vä-hääkään
pysyykö tähän maahan hou­kuteltujen
työläisten Ja heidän per­heittensä
suu suuruksessa tai eL Pää­asia
' on se, että - työimntajaf saavat
kuuliaista työvolmiui ja värvärit palk.
klodollareita.
- Monissa tapauksissa uudet-tulok­kaat
on kaimiista Ja ruusuisista l u ­pauksista
huolimatta sijoitettu kaik­kein
halvinunm palkattuihm ja kalk-keinraskaimpiin
töihin. Mikäli tulok­kaat
ovat esittäneet valituksia sen
johdosta, on vastauksena ollut olka-^
päitten kohautus j a huomautus, että
simä se on, ottakaa tai jättäkää, pa­rempaa
ei tipu.:
Meidän mielestämme sellainen me­nettely
on kokonaan tuomittava. O l i ­pa
kysymyksessä mhikä mieliset työ­läiset
tahansa, sillä työläisiä he kui­tenkin
ovat. •
'Ainoa m i t ä heille on tarjottu —
Vapaan Sanan toimesta suomalaisille
— on se, että antaisivat kannatultsej^-
sa Wall-kadun sotaohjelmalle Ja siten
myöskin työläisten, elämän kiristämi-seUe,
verojen lisäämiselle ja työtehon
kilhdyttämlseUe.
Mutta palatkaamme lataisin ystä­vämme
kirjeeseen. Jossa edellä kerro­tun
lisäksi kerrotaan uniotoiminnasta
nata:
" . . . Cooperm Järjestäjiä täällä el
ole näkynyt kesäkäynnhi jälkeen, j o l -
lota saiyat periaatteensa mukaiseen
tynkäkomitean (Kaksi heppulia) pys­tyyn.
Se olikta sen homman a ja o,
alku ja loppu, sillä siihen se kuivui
kuin lasaretin suurus. Enempää, s i i ­tä
ei ole kuulunut... ' ,
"Nyt ovat nekin kaksi heppulia läh­teneet
'hunttaamaan* parempia laitu­mia."
, •
Edellä kerrottu osoittaa, että kaik-'
kiaUa metsäkämpillä työläiset kään­tävät
' pimeän puolensa Cooperille
renkelneen ja pysyvät lujasti vaati­muksessaan,
että heille on: aimettava
oikeus Itse valita unionsa, vaikkapa se
sitten olisi kuinka "amerikkalaisen
elämäntavan" vastalsto Ja aiheuttai­si
herroiUe j a heidän hännysteUjö
leen minkälaisia vatsanvaivoja tahaU:
sa.\ .
•Useimmat työnantajat näyttäv
älynneen, että työrauhan säilyttämi-seksi
j a työntuottavaisuuden pitämi­seksi
korkealla, on parasta olla mene­mättä
äärimmäisyyksiin.
SUtä johtuu, että vaikka Ca
Metsätyöläisten Union järje
kämpille pääsyä ovatkin tiedustelijat
ja etuvartijat estämässä, niin vain
harvoissa tapauksissa on yritetty tjö-lälslä
pakoittaa "vapaaehtoisesti" Hit-tj-
mään Cooperin-työnantajain uni-oon.
Siitä asiasta sanoo ystävämme:
" E i tämän kämpän offiisin tiskille
ole vielä tuotu pakkopaitaa
joltettavaksi vakuutuksin, että
paaehtoisesti lupaudun' 90 päivän ka-luessa
lunastamaan itselleni
kahileet. Joita myös yhtiön unioksi kut­sutaan.
\ -
"Totisesti, totisesti minä sanon « « '
le - kuten sanoisi se entinen kirres-mleskln
— jos sitä vaaditaan, niin
nokaamme yhdestä suusta, että
paperi tihkuu hikeämme Ja
me. Joten viekää sitä tikulla
l e . . . "
J a vaikka metsämiehllle
näytetäänfcin,-4EUten ystävämme W^
kertoo. hollywoodilaisia 80UJutoaB^
sien ja gängsterismta näytteiö^
dessä hienojen Säärien
"amerikkalainen elämäntapa J » ^
tuisl. mm sittenkin metsatpl^
vaativat oikeutta valita u n l o n o^
eikä Jättää sitä Cooperin Ja yöw»»^
valittavaksL
Sanomme omasta P^olesUaaint.
on oikein, olemme kanssanne P
vomme teidän muistavan sen oy^
arylknatäa ysV.a p—aKuduelkn umria. rraskoun m^r