Vapaus, May 9, 1959

              Sivu 2 Lauantaina, toukok. 9 p. — Saturday,-May 9, 1959 . i 11 , ^ | ^ ^ ^^Mi ' ' ^ ^ ' - ; M. 'VlM*' • • jotta he voivat päättä puolueen oh- ' |. i|
I A leimasta enemmistavlääpfiiktnn'^^D^^
V' i^i--Lr?'i!f^fc%?->v'ir;a">'>3. v'..;; -.v i.
(LrafiRTY) Independent' Labor
Origan of ipinhlsh. Canadians. Es-tabllattedy
Noy. 6, 1917. TAuthorlzed
as • second^däss mail by the 'Post
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
;Editöjaailt«lce i O S ; 4 r ^
E. Suksi. Editoi- W. Eklund. MaUlng
address: Box 69, Sudbury,. Ontario.
Adverfising rates upon, appllcation.
;li;aiislatio^
Office "Department,' Ottawa. Pub-
KHshed/; thrlce. weekly: ,Tuesdays,
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St.'W.,-Sudbury, Ont., Canada.
TILAUSHINNAT:
Caiiädassa: 1 vk. SlOO «kk/Z/iaS
S kk. 2.50
^Yhdysvalloissa: ; i l v k ; M i 6 ? l * •
Suomessa: - 1 vk. 9.50 6.kk.-5.25
Oman pesän likaaja
y,,) Meidän tietääksemme ei mikään englanninkielinen sano­malehti
Canadassa — ei ainakaan mikään niistä monista jot-l
ka ovat tulleet meidän nähtäväksemme,— ole "omasta takaa"
^ puolustanut RCMPita siitä kun se on kansalaispapereita lu-pailemalla
.painostanut kunniallisia ihmisiä ryhtymäärj^al-
^ ..Kaiseksi .urkkijaksi joko Canadan Suomalaisessa Järjestössä
! tai jossakin muussa työväenliikkeen osassa.
' Mutta Torontossa ilmestyvä suomenkielinen "Vapaa Sa-
' na" oh tässäkin yhteydesä kiirehtinyt "oman pesänsä" likaa-
' •'^jaksi. Tietäen varsin hyvin, että valtaosa Canadan''suoma-
-Jlaisista tuomitsee yksimielisesti moisen lapualaismallisen po-
] liisipainostuksen, Vapaa Sana joutuu kiemurtelemaan kuin
mato^iO
'.i*uti.Vastaisuuden nimissä jotenkin "oikeuttaa" kan;|^Iaispape-rien
kieltämisen niiltä kansalaisilta, jotka ajattelevat joissa-
' kin asioissa toisin kuin Vapaa Sana, ja loppukädessä kaikkia
kansalaisiamme vastaan kohdistuvan poliisiterrorin.
-yjz' Tämän typeryyden huippuna voitaneen pitää Vapaa Sa-
; nan torstaista, kirjoitusta jossa muka "oikaistaan" Aino Pirs-
,4 ;.'ka$en tapauksesta Suomessa julkaistuja uutisiA...siiXä, että
' "ke,henkilöä ei ole vaadittu urkkijaksi muihin',|äujestöihin,
\^ -^Icuin,Canadan Suomalaiseen ^Järjestöön. mm
:r: 1\deva ulkoministerikohfereiifsi
Ensi maanantaina, toukokuun. 11 pnä, kakoontuu.Gene-.
m:; ; vessaa ulkoministerien ; konferenssi^ jossai on tarkoitus nau-* -:
' yB^^lla tämän hetken polttavimmista^kiistakysymyksistä Eu-' i \
'^.gr3)opassa ja samalla luoda pohja myöhemmin kesällä pidet-
• ,^MväUe-lä) ; -
. i i . Korkbimmah ;pö^^ neuvottelujen järjestärhisesta pn
- kauan 'k^ väitelty. Mm. Neuvostoliiton, taholta
— ^'''sitä pn vaatimalla vaadittu jo useita vuosia nimenomaan sii-na:
mielessä, että vpitaisiih kansainyälistä jännitjrstilahnetta
^ Kupjehtaa. ja erikoisesti T^hdysyaltain ulkomi-v.
nisteriön toimesta on kuitenkin jääräpäisesti vastustettu näi-
>-lä-kprkeimman portaan neuvotteluja ilmeisesti "^kylmän so-
'•''dan" päämäärien perusteella.
'Nyt kun tämä ulkoministerien konferenssi vihdoinkin
^^^Jci^koontuu ja näköpiirissä on myös neljän suuren — Yhdys-
^vaitain, Britannian, Ranskan ja Neuvostoliiton korkeimman
partaan neuvottelu vähän myöhemmin, kohdistuvat koko ih­miskunnan
katseet Genevaan.
Sotiin ja sodan uhkaan kyllästynyt ihmiskunnan en^-
mistö ei ole vaatinut korkeimman portaan neuvotteluja pel-
" kästään "näön" tai "muodon" vuoksi, vaan nimenomaan siinä
'". tarkoituksessa, että kansainvälistä jännitystilannetta on huo-jennettava,
että sodan uhka on torjuttava, ja että mieletönä
varustelukilpailua on ruvettava hillitsemään.
' Merkillepantavaa on, että neljän suuren ulkoministerin
" konferenssiin on kutsuttu myös molempien Saksojen seuraa-
!.jaedustajat. Asiallisesti puhuen tämä tarkoittaa de facto kah-
. sainvälistä tunnustamista niin Itä- kuin Länsi-Saksankin eril-
. lisestä olemassaolosta! Ottaen huomioon, että ulkoministeri-
•konferenssin keskeisimpänä kysymyksenä on Saksan ongel­man
ja Berliinin kysymyksen käsittely, tätä entistä realisem-paa
asennetta kahden Saksan olemassaolon tosiasiaan nähden
on syytä tervehtiä.
Lontoosta toukokuun 6 pnä tulleessa UPI:n uutistiedossa
kerrotaan otaksuttavan, että Neuvostoliiton edustajat tule­va
maanantaina alkavaan ulkoministerien konferenssiin "so-
•. vitteluhengessä", eli siinä tarkoituksessa, että neuvottelijat
. -voisivat kohdata toisensa puolitiessä.
."' Länsivaltojen kohdalta el valitettavasti ole asia aivan
liäin selvä. Yleisenä käsityksenä on, että Britannia on val-
.;.;::ihi.s neuvotteluratkaisuihin Neuvostoliiton kanssa sekä Sak-
, san ongelmasta että Berliinin kysymyksestä ja myös kum-minkin
puolen asevoimien eräänlaisesta "irtaantumisliik-o
i teestä" Euroopan vaaravyöhykkeellä. Mutta Ranska ja eri-
• -koisesti Länsi-Saksa joka on revanshihenkisessä jälleenva-
•;;\'rösteluVinimässa omaksunut jyrkän asenteen kuin Pen-
"tägpnin sotaherrat, kieltäytyvät vieläkin tunnustamasta kyl-
; män sodan ohjelman karilleajautumisen tosiasiaa, kuten me-
, . .-jiettelee Yhdysvaltain hallitus. Tässä tilanteessa ovat länsi-vaitain
ulkoministerit pitäneet useita "valmistavia" neuvot­teluja,
joiden tarkoituksena on länsivaltojen yhteisymmar- ,
, jykseen pääsy ennen Geneven konferenssin kokoontumista.
-Tosiasiassa näyttää siltä, että- tätä länsi-valtojen yhteisym­märrystä
on etsitty niin voimaperäisesti, jotta siitä on muo-
^ kostunut melkein pääkysymys, jonka rinnalla kysymys Sak­san
rauhansopimuksesta, Saksan yhdistämisestä ja Länsi-
' !Berliinin vapaakaupungin muodostamisesta on jäänyt ikään-
.„ kviin sivuseikaksi.
Tällaisessa tilantessa pidettiin länsivaltojen ulkominis-terien
konferenssi viimeksi Pariisissa ja tällöin hyväksyt-
"'-tiin länsimaiden asenteeksi ns. "kokonaisratkaisu", jonka si­sältöä
ja olemusta ei ole vielä julkaistu sen käsityskannan
'perusteella, että tämä ehdotus tehdään tunnetuksi'vasta Ge-
:„^neven konferenssissa. Toisaalta tästä "kokonaisratkaisu"-
' ehdotuksesta on annettu kuitenkin niin paljon vuototietoja,
'.''että;,porvarillisetkin huomioitsijat myöntävät, ettei sen hy-
~:--väksytyksi tulolla ole mitään mahdollisuuksia. Yleisesti kui-
"'!. tehkin toivotaan kautta maailman, ettei tätä Washingtonin
johdolla laadittua "kokonaisratkaisu"-ehdotusta esitettäisi
•!"pta tai jätä"-ultimaatumin muodossa. ,
• • • " f " ' Meidän lehtemme liittyy niihin hyvää tarkoittaviin ih^
misiin jotka toivovat, että Genevessä maanantaina kokoon-r-
tiivassa ulkoministerikonferenssissa päästäisiin myönteisiin .
I'J,/$j;iloksiin rajoitetussa määrässä—-Saksan
.•yhdistämisen ja Saksan rauhansopimuksen, LänsiTBer4iinistä
vK,-.',Äehdotetun vapaakaupungin ja muiden-esilletulevien kiista-
^ .kysymysten selvittämisen suhteen. Ja huolimatta siitä mitä
: mahdollisia tuloksia ulkoministerien konferenssissa saayu-i
.tetaajn, Geneven konferenssista pitää muodostua väliporras .
] korkeimman portaan neuvottelun järjestämiseksi vielä.tänä
I kesänä.
Neuvotelkoot diplomaatit vaikka jatkuvasti — yötä ja^^,
päivää, sillä vaikeammatkin.neuvottelut ovat tuhat ker­taa
suotavammat kuin niiden ainoa vaihtoehto — atomisota,
joka voisi tuhota koko nykyisen sivistyksen! -
tetaain» ammattiyhdistysliiklceen jä^^
seniä keskustelemaan laajan poliit­tisen
puolueen ^ muodostamisesta
avasi uuden ja tSrkeän vaiheen
taistelussa menestyksellisen poliit­tisen
toiminnan puolesta työväen
ja.farmarien etujen.puolesta,
f ;Se^;Ospittea t ä y s in
M mistä; ija yoix johtaa anVmattiyhdis-tysiiikj:
een jä se^^ työläi­set'
käsittämään; että taloudellista
taistelua vakavasti rajoitetaan, kos­ka
poliittinen kontrolli on edelleen
sea -liiokan käsissä, joita Vastaan
taloudellista taistelua käydään. _
Vaikka tähän mennessä ammatti-yhdistysliilie
on usein koettanut
j ä r j e s t ä ä työväkeä palvelevaa po­liittista
toimintaa, n i i n yritykset ei­vät
olel menestyneet eikä ole voitu
j ä r j e s t ä ä pysyväistä poliittista toi­mintaa
edes amihattiyhdistysliik-keeiseen
kuuluvien keskuudessa,
Sama suurin piirtein pitää paikkan­sa
myös farniarien suhteen.
Näin ollen melkein jatkuvasti
Canadan historian aikana työväen
luokan ja farmarien edustajina par­lamentissa
ovat toimineet työnan-tajailuokan
edustajat, jotka edusta­vat
kapitalistipuolueita.
Tämä on tehnyt vaikeammaksi
taloudellisen taistelun välttämättö­mien
vaatimu.'!ten puolesta, teke­mällä
varsin hitaaksi sosiaalipäran-nusten
toteuttamisen kansan elä­män
turvaamiseksi ja jättäen po­liittiset
päätökset, joista Canadan
ja canadalaisten tulevaisuus riip­puu,
työväenluokan vihollisten kä­siin.
Ainoa tie laajempaan turvalli­suuteen
koko väestölle huomioiden
Teknillisesti onkin totta, että
Aino Pirskasta vaadittiin urk­kijaksi
"vain" Canadan Suoma­laisen
Järjestöön. Mutta onko
Vapaa Sana aivan varma siitä,
ettei urkkijoita olisi yritetty
"istuttaa" myös muihin Cana­dan
suomalaisten yhdistyk­siin?
Silloin kun tiedetään ame­rikkalaismallisen
poliisinuus-kinnan
kehittyneen meidänkin
maassamme jo niin pitkälle, et­tä
parlamentin jäseniäkin pi­detään
poliittisen poliisin val­vonnan
alaisuudessa ^ RCM-P:
n kortistossa — on melko
varmaa, että RCMP:n silmä
valvoo ja kaitsee kaikkia vie­raskielisiä
ryhmiä ja laitoksia.
Jokatapauksessa historia osoit­taa
kumoamatlomasti, että jos
valtiovallan toimesta ryhdy­tään
harjoittamaan painostus­ta
ja mustamaalausta jotakin
järjestöä, ryhmää tai yksilöä
vastaan sen mielipiteiden tai
aatteiden (eikä tekojen) perus­teella,
-niin silloin ovat kaikr
kien kansalaisten oikeudet ja
vapaudet vaarassa! Jos mis­sään,
niin kansalaisvapauksien
puolustamisen yhteydessä on
oltava "kaikki yhden ja yksi
kaikkien puolesta".'
Palautettakoon tässä yhtey­dessä
mieleemme kaikkein räi-kein,
mutta samalla kertaa
yleismaailmallisesti ehdotto­masti
paikkansapitävä esi­merkki
Hitlerin Saksasta. Siel­lä
myös kohdistettiin poliisiter-rori
ensiksi "vain" komuniste-ja
vastaan. Mutta silloin har^
hakuvien vallassa olleet sosia--
lidemokraatit, liberaalit: ja
muut "ei-natsit" . saivat pian
kokea,^ että hekin olivat "kom­munisteja",
että hekin joutuir-vat
poliisiterrorin kohteeksi
kommunistien lailla , nimen­omaan
siksi,- kun he olivat po­liittisissa
asioissa eri' mieltä
kuin Hitlerin valtiollinen po­liisi.'
' >
Tämä historiallinen totuus
vahvistaa Canadan ^suomalais­ten
yleensä vankkumatonta oi­keudentuntoa
ja siksi stäkäläi-set
maanmiehemme tuomit
vat .poliittisista, ja uskonnolli­sista
mielipiteistään huolimat­ta;
sellaisen poliisipainostuksen
mikä tuli koko kansakunnan
tietoon miss Aino Pirskasen ta­pauksen
yhteydessä. Mutta
ryhmäkiihkoilun sokaisema
Vapaa - Sana esiintyy tässäkin
tapauksessa poikkeuksena
muista — oman pesän likaaja­na.
Toivotaan nyt kuitenkin, että
Canadan y demokraattisen kan- •
san: valveutunut yleinen mieli-'
pide saa lopetetuksi tämän pa­hamaineisen
poliisinuuskinnan
eräinen kuin Vapaa Sanan toi­mittajat
joutuvat katumaan
naivia lapsenuskoat-n.
s i y i i l i i j i J l ^ ^ ' ;erittäin tärkeä
maaiiinan
menestyksellinen^ ^:^^t^^ ja far-r
n a i i e n p p l i i t t i h e n toiminta, j ^
saä canadalaisten enemmistön kan­natuksen
parliamehtäarisessa taiste­lussa.:'
•
Canadian Labor Cohgressin pää­töslauselma
ei olisi ikinä nähnyt
päivänvaloa, jos aikaisempi, poliit­tinen
toiminta, mukaan luicien CC
Fn hyväksyminen poliittiseksi sii­veksi,
olisi menestynyt.
^ E l ä m ä pakpittaa ainmattiyhdis-tysliikkeen
hyväksymään sen tosi-~
asian, että jotain uutta on muodos­tettava
poliittisen toiminnan me­nestymisen
puolesta. CLCn päätös­lauselmassa
huomioidaan tämä aja
tus:
" A i k a on saapunut Canadassa
olevien, poliittisten voimien uudel­leen
linjoittumiselle. On tarve
mudostaa laajalla pohjalla oleva
kansan'poliittinen liike, mikä vetää
riveihinsä CCFn, työväenliikkeen,
farmarien järjestöt, vapaiden am­mattien
harjoittajat ja muut vapaa­mieliset
ihmiset, jotka ovat kiintyi,
neet sosiaalisiin reformeihin ja
uudelleenrakentamiseen parlamen­taarisen
h a l i i tusjärjestelmämme
puitteissa."
Edellä olevata seuraa, että uuden
työväen ja farmarien poliittisen
toiminnan on perustuttava siihen
ajatukseen, että se tuo yhteen mo­net
ryhmät ja tuhannet yksityiset
henkilöt, joiden keskuudessa vallit­see
erimielisyyksiä, mikäli pitempi­aikaiset
poliittiset asiat ovat kysy­myksessä,
yhdistymään ja toimi­maan
parlamentaarisen enemmis­tön
valitsemisen puolesta sellaisen
ohjelman perusteella, jossa huomi­oidaan
hetikohtaiset perusteelliset
reformit ja kansallisen suunnan.
Siitä myös seuraa, että tällainen
yritys kuolisi alkuun, jos perustet­taisiin,
uusi, mutta'suppea poliitti­nen
puolue, joka ei ottaisi huomi­oon
sitä, että sen perusedellytyk­senä
on vetää mukaan laajat jou­kot,
jotka tähän mennessä eivät ole
olleet valmiita hyväksymään niitä
muotoja, joita työväestö on käyttä­nyt
poliittisissa yrityksissään.
N ä y t t a i s r siltä, että keskusteluis­sa
uuden puolueen muodostamises­ta
pääkysymykseksU;muQdost4iu Je.
e t t ä uusi puolue muodostuisi laa­jaksi
ammattiyhdistysliikkeiden ja
f a r m i järjestöjen muodostamaksi
liitoksi eikä suppeaksi puolueeksi,
missä asiallisesti u n i o t j a sen kal­taiset
järjestöt veisivät muodollis­ta
osaa, vaikka ne joutuisivat ra­hoittamaan
puolueen, toiminnan.
Nämä va^stakkaiset puolet ovat jo
tulleet esille neuvotteluissa ja on
huomioitava, että useat CLCn vir­kailijat
ovat seuranneet linjaa, joka
ei johtaisi kansan laajan poliittisen
ttttäBiri:;7 ty^
ä i p i ; ya^ uiidessä ^imiödössa;
\ ' -Tättiä su{3j?eä,f: 3^
vahinigöllinen linja tui^
kaammin esille CCFn ediistajakb
köuksessa' British Columbassä, rnis-sä
puolueen maakuhtajohtaja Ro­bert
Strachan vastasi lukuisiin
yaatijnuksiin uuden puolueen pe­rustamiseksi
mahdollisimman' laa­j
a l l e p o h j ä l l e ^ e t t ä kalastajain linid
ja Mine-MiU eivät ole selvästi aset­tuneet
kannattamaan CCFlä ja sik-s
i - n i i t ä iel voida ottaa mukaan uu­teen
puolueese^u-
Tämä on suJiJpea ja rajoittava
kanta joka samalla selvittää miksi
ammattiyhdistysliikkeeiseen ja far-mijärjestöihin
perustuva poliitti­nen
toiminta ei ole onnistunut suu­remmissa
saavutuksissa kuluneen
useimpien kymmen vuosien aikana.
Tosiasia on, että ammattiyhdis-tysliikken
jäsenistön valtaenem-mistö
ei ole katsoneet asialliseksi
kannattaa CCF-puoluetta eikä Stra-chanilla
ja toisilla pitäisi olla min­käänlaisia
vaikeuksia todeta syytä
siihen. Ammattiyhdistysliike on
kieltäytynyt, ja aivan oikein, hyväk­symään
heille ulkoapäin tyrkytet­tyä
valmiiksi muodostettua poliit­tista
toimintaa ja se käy selvästi
esille CLCn päätöslauselmassa.
On kehitettävä uusi suuntaus
poliittiselle toiminnalle, uuden
puolueen on todella perustuttava
ammattiyhdistysliikkeeseen ja far­mi
j ä r j e s t ö i h i n — jo§ se. odottaa
menestystä sen on oltava niiden
muodostama ja puolueen kontrollin
on oltava koko jäsenistön käsissä,
jelmasta enemmistö jäsenistön pe­rusteella.
^
; | y E l ^ J J m^
';oleyansä^M^
; ja/faFmijärjestöjen^puoluelmyÖntii-:
mSttfi n ä i l l e j ä r j e s t ö i l l e ja niidea
Vetääkseen puoleensa tarpeelli­sen
, joukkokaniiatuksen. pärlämenr:
taärisiBrt^vpitbn
iueerf öii; jätettävä^jäsieD^
matta määrätyistä filosofisista tai
poliittisista opeista. - Vaikka iiii
deissä puolueessa on. asiat päätett^^^^^
yä demokraattisen eneramisti^^^ pe-rusteelia,
niin ' puolueen kaiikki
muUt: puolet olisi järjestettäyä
niahdpllisimman laajalle s.pohjaile,,
jotta se yhdisi^isi i n a M o l l i s i i T^
laajat :^öuköt ja järjestöt' hiinim
ohjolman ympärille, missä olisivat
tarpeelliset reformit j a betiköhtai-nen
suunta.. '•
Tästä syystä johtuukin, että kes­keisin
kysymys uuden puolueen
muodostamisessa' on minkälaisen
jäsehinuodon se ottaa. Kaikki toi­set
kysymykset siirtyvät toisarvoi­siksi,
koska ellei muodosteta laajaa
puoluetta, mihin kaikki järjestöt
voivat liittyä ja nauttia jäsenoi-keuksista
ja jolla olisi laaja ohjel­ma,
jota canadalaisten enemmistö
olisi valmis kannattahnaan, niin tä­mä
nykyinen ammattiyhdistysliik­keen
yritys ryhtyä poliittiseen toi­mintaan
ilmeisesti kärsisi saman
kuoleman kuin aikaisemmat yri­tykset.
, Se olisi siis-erittäin tärkeätä, että
kaikki ammattiyhdistysliikkeeseen
kuuluvat ja poliittisesti kehittyneet
työläiset ottaisivat asiakseen yhtyä
keskusteluihin uuden puolueen
muodostamiseksi, tuoden esille aja­tuksensa
työpaikoilla ja union ko­kouksissapa
näin ollen vaikuttaen
tämän, asian lopulliseen ratkaisuun,
koska se on parhaillaan laajan kes­kustelun
kohteena.
illmöUus|tlml^.
siBta on jätettyHelsbigin'rikospolii­sille',;
joka el ole :^ehtinyt - siihen; vielä
Lpuu||ua:;Si^
Dlakonissayhdlstys Betaniaa,. Jonka
sihteerin on väiietty. isyyillsty^
iaälbin vääriiikäytökslin. Sekä sairas-j
a V tolpiiaiAxjtr'
ren että yhdistyksen, sihteerin tahol-
Cape Bretonin työläiset
yhtenäisyyden kannalla
K I R J . GEO. MacEACHERN
Sydney, N. S. — Cape Bretonin
työläiset ovat ryhtyneet toimenpi
teisiin miljoonan dollarin keräämi­seksi
taistelun tehostamisekisi New-foundlandin
työväenvastaista lakia
vastaan sekä Nevvfoundlandissa
(uomijltujen metsätyöläisten puo-lusUmiseksi.
Cape Bretonin työväenneuvoJston
kutsumassa äskettäin pidetyssä
könfereiississa muiden lisäksi osal­listui
siihen United Mine VVorkers
of American piu-i 26. johtokunnan
edustajat sekä edustajat UMWAn
kuudesta eri osastosta.
Samalla kun oltiin yksimielisiä
Canadian Labor Congressin kamp­pailun
tukemiseksi, niin monet
edustajat olivat tyytymättömiä sii­hen
miten sen kansallinen johto
käsittelee a.sioita.
vaarantavia suunnitelmia
K I R J . V. KOBYSII
N e u v o s t o h a l l i t u k s e n äskettäin
j ä t t ä m ä nootti Norjan hallitukselle
koskien Länsi-Saksan sotilastuki­kohtien
rakentamista Norjaan on
aiheuttanut laajaa huomiota norja­laisissa
lehdissä. Monet lehdet ko­rostavat
sitä vakavuutta minkä neu­vostohallituksen
nostama kysymys
on herättänyt ja nootin maltillista
sävyä . . . . .
Nootissaan neuvostohallitus kiin­nittää
Norjan hallituksen huomion
n i i h i n raportteihin, joissa kerro­taan
suunnitelmista järjestää Län­si-
Saksan asevarastoja Norjaan.
Tämä tulisi merkitsemään .sitä,
e t t ä Norjan: hallitus poikkeaa siitä
julistetusta politiikasta, jonka mu­kaan
se ei salli rauhan aikana ulko­maalaisia
tukikohtia maassaan, jos­ta
tarkemmin mainitaan Neuvosto­liiton-
Norjan kommunikeassa: mav-.
raskuun 15 päivänä 1955.
Eräät norjalaiset lehdet sanovat,
e t t ä Länsi-Saksan sotilastukikohdat
ovat: oikeutettuja Norjan -puolus­tuksen
kannalta katsoen. 'Tällä ta­valla
Saksan militaristeista, joilla
on; .kostonjanoisia; sutina
tehdään ^^muka Norjan'ja'; sen tur'
vallisuUäen •puolustajia. • Tämän
katsantokannan: kannattajat, eivät
välitä siltä vaikka 'johtava ryhmä
Bundcswehriä sisältää entisiä nat-:
seja, joista monet osallistuivat
hyökkäykseen Norjaa vastaan ja
olivat miehitysjoukoissa. Ei pitäisi
antaa mielikuvan päästää niin val­loilleen,
e t t ä uskoisi näiden natsien
olevan nyt huolissaan Norjan puo^
lustuksesta. Suurin osa norjalai­sista
käsittää tämän.
Norja on nyt joutumassa hyvin
v a a r a l l i s c c n j a kauaskantoiseen pe­l
i i n . Suunnitelmana on rakentaa
Norjaani lähelle, Neuvostoliiton ra­ijaa;
sotilastukikohta maalle, jonka
hallitsijat eivät salaa heidän ^kos-tonhaluaan.
~ Koska nykyään ci
enempää Norjaa kuin Länsi-Saksaa­kaan
kukaan uhkaa, niin nämä tu­kikohdat
täytyy olla- kohdistetfu
yksinomaan hyökkäystä varten :nasv-purimaata
kohtaan. Haluavatko
he taikka ei Norjan hallitsijat voi:
vat tulla huomaamaan yllyttävänsä
Saksan militaristeja.
Neuvostohallitus ci luonnollisesti­kaan
voi olla huomaamatta tätä
Norjan hallituksen politiikkaa, jo­ka
on t ä y n n ä vaarallisia seurauksia.
Neuvostoliiton ja Norjan välillä
ei ole olemassa riitaisuuksia. Näm^
kaksi maata on elänyt rauhassa,
kuten hyvät naapurit, vuosisatoja.
Tuhansia neuvostojcansalaisia uhra­si
elänränsä Pohjois-Norjan vapaut­tamisen
puolesta natsien käsistä.
Ncuvostokan.sa haluaa jatkaa ystär
vyyttä Norjan kanssa; Juuri tässä
tarkoituksessa 'neuvostohallitus: l ä ­hetti
nootin Norjan hallitukselle. ;>
UMWAn 26. p i i r i n presidentti W.
Marsh ilmaisi mielipietensä seuraa­vasti:
"Unionistisen liikkeen johdossa
on liian monta 'herrasmiestä'. Mei­dän,
täytyy saada takaisen ^e vanha
taisteluhenki, joka auitoi 'meidät
unionisti.sen liikkeeni rakentamises­sa
ja jos me aiomme säilyttää sen."
UMWAn Glace Bayn alapiirin
johtokunnan jäsen. Dan Joe Mac-
Isaac valitti yhtenäisyyden puutet­ta
unionistisessa liikkeessä. "Miksi
meidän pitää olla hajalla?" kysyi
hän. "Onko se meidän tahtomme?
E i . Todellinen hajaannus on ole­massa
vain korkeimmissa paikoissa.
Yhteinen etumme vaatii yhtenäi­syyttä.
Meille on kerrottu rauta-j
a bambuesiripuista, mutta meillä
on täällä paperiesirippu, joka eroit-taa
meidät Cape Bretonin työväen-neuvostossa
olevista voijistamme.
Vihollinen on vain niin voimakas
kuinka heikkoja me olemme. Yhte­näisyys
on unionisteille johdonmu­kaista.
Meidän tulee rakentaa yh­tenäinen
rintama rivijäsenten kes­kuudessa
kautta maan työläisten
oikeuksien puolustamiseksi. Meidän
liikettämme vastaan hyökätään nyt
j a jos koskaan, meidän tunnuslau:
seemme tulee olla: ^Yhtenäisinä me
kestämme, jakaantuneina me kaa­dumme'.'"
Vaikka yksimielisesti päätettiin
tukea Newfoundlandin metsämie­hiä,
niin rahan keräystä ei otettu
vastaan innostuksella. Eräs edusta­j
a sai osakseen suosionosoituksia
kun hän ehdotti yleislakkoa Cana­dan
Tehtailijayhdistyksen ja poli­tiikkojen
hyökkäyksen torjumiseksi.
CLCn johtoa arvosteltiin kun se
ei ole kyllin perinpohjaisesti tie-doi
ttanut Newfoundlandin tapahtu-mista.
Kokouksessa valittiin yhteistyö^
komitea pitämään huolta mainosta­misesta
ja auttamaan rahankeräys­tä
unioilta. ~
väitettiin koko ijMii^i^^
tuk$l(jiä:.käispttifa^^^M^
dlstyksön'isMlia/valiitBey^
Usyykslstä jbhtuneestav "kad^^
t ä " Ja '^yleisestä kavaUusteh /^^^^^^
tanUsmaiilasta".
"VAIN LAINA"
Säh-as- ja toipilaskoti Betanian
johtajatar ei halunnut puhua asiasta,
vaan antoi ystävänsä, erään maiste­rin
puhua puolestaan. Tämä taas ker­toi,
että laitos on johtajattaren yk­sityinen,
jonka hän on perustanut
Viipurissa Ja sieltä siirtänyt Helsin­kiin.
Johtajatar Joka on nyt lähes 80-
vuotlas, hallitsee laitoksen varain­käyttöä,
vaikka laitos onkhi sittem­min
muodostettu yhdistykseksi. Hän
väitti, että tieto vajauksista tileissä
ön tullut, täysin yllätyksenä Johtajat­tarelle.
My^bemmin bän taas sanoi, että
mainlUtt samina, noin 17 mtlj.
markkaa onkin laina, jonica Jolita-
Jatar on antanut ottopojälleen 7—
10 yootta sitten ja josta on laadittu
asianmukaiset velkakirjat.
Yhdistys on metodistikirkon yhdis­tys,
sanottiin edelleen. Ja arveltiin,
e t t ä Joku yhdistyksen piiristä on vas­toin
parempaa tietoa tehnyt ilmoi­tuksen.
"Johtajatar on olhit iruoden
verran sairaana ja on paljon kadeh­tijoita,
jotka haluavat päästä hänen
rahoihinsa käsiksi". Laitos on lää­kintöhallituksen
alainen Ja siellä on
kymmenkunta koulutettua sairaan­hoitajatarta
ja yksi lääkäri.
RISTIRIITAISTA
Toimitusjohtaja Pentti Slrve toi­mii
yhdistyksen sihteerinä Ja hänet
on siis väitetty sanotim tillvajauksen
aiheuttajaksi.
Uutisten tiedustellessa^ asiaa, hänel(ä:'|^^l
^iil:^i^uMl!asiän|ol^
yhdistyksen sisäisistä ristiriidoista ~\|
jöhtunutf perätön ilmianto. . f
Myöskään rikospoliisi el ole hänen '.
ilmoituksensa ^^^^
nen puoleensa. K u n kysymys on ^us-'
:konhbllJ8i^ C[
aina. "Joitakin' höyrähtäneitä iäiim-
^inoda^V.iausuttU^
Huomautettakoon edelläolevan lau-^s^;
sunnön^jphäos{ä~kuitenkih.yettä; Hel-_1 :Z
slrigin rikospoliisi, jolta Kansan/'JJu--»;;;^!
tiset tiedusteli, asiaa, jfahvisti saa- ~
neiBnsä limoituksen - suunnilleen' 17
mlljponän markan vajauksesta .Dia-köriissayhdistys
Betanian tileissä:
Juttua tutkitaan.
"VAIN PIKKULAINAUKSIA'^
. Mitä tulee kerrotim summan ; l a i ^ '
naamiseen Johtajattaren ottopojalle.
siis toimitusjohtaja Sirveelle Itsel­leen.
Josta Johtajattaren tahöltavmai-nlttlin
väitettynä vajaussummäna,
niin Slrve sanoi, että hänellä *'ei,ole
mitään virallista lainaa". Joskus pn
ollut Joitakin lätooja. mutta silldm-kaan
el ole kysymys mistään miljoo­nista,
"Yhdistyksen varat ovat pan­kissa".
Tilhitarkastajlna ovat toimi­neet
eräs KHT-tllmtarkastaJa - Ja
eräs ekonomi.
SITÄIiillllli
JA
TÄTÄ
OSASI ULKOA
Pappilan vanha palvelijatar Lotta
oli tuon tuostakin Joutunut todista­maan
pappilan salissa vihkimisiä.
Mutta tuli sitten päivä, jolloin Lotta
itse seisoi morsiamena. Rovasti luki
vihkikaavaa, kun äkkiä kuului paha­enteinen
puhina keittiöstä. Pappi,
sulhanen Ja kalkki muukin unohtui
Lotalta äänen kuuluessa Ja hänsuun^
tasi matkansa keittiötä kohti. Ovella
hän kääntyi ja huusi:
— Rovasti jatkaa vain sen kaavan
lukemista Antille..Minä osaan sen jo
ulkoa ja keittiössä kiehuu kahvipan­nu
y l i . ..
KUUHUN LÄHIVUOSINA
• Ihminen tulee astiunaan Kuun
pinnalle Jo seuraavalla kymmenlu­vulla,
sanoo neuvostoliittolainen tie­demies
J . S. Hlebtsevitsh kiinalaiselle
Hslnhuan tietotoimistolle suomäs'
saan lausunnossa. Jotta sellahien to­teutuisi
— jatkaa Hlebtsevitsh — on
alustavat kokieet suoritettava heti.
Ensin. Jo tämän vuoden aikana ön
lähetettävä matkaan kuuraketteja,
joiden varusteena on televislökauko-putkia,
ja sitten, ainakin ennen vuot­ta
1965 lähetetään kenttätutkimuksia
varten Kuun pinnalle miehittäinätön
traktoriretkikunta. Kun ihmisen tur­vallisuus
on näillä laitteilla todettu,
voi hän itse lähteä matkaan.
Maata kiertävän avaruusaseman
valmistamista ja varustamista Ihmi­sen
kuu-retken lähtökohdaksi Hleb­tsevitsh
pitää epätarkoituksenmukair
sena. Sellainen vaatisi monia llsära-:
ketteja Ja kuluttaisi enemmän poltto­ainetta
^ hän.sanoo. Siten Ihminen
pääsisi Kuuhun vasta vuosisatamme
lopulla. Kuitenkin olisivat vastaavat
miehlttämättömUlä laltteUla suori­tettavat
Kuun tutkimukset välttä­mättömiä
koska riittämättömät tie­tomme
saattaisivat muodostua kohta­lokkaiksi,
matkamlehlllC; . Neuvosto-sputnikeilla
saadut.tiedot osoittavat,
että-' avaruusmatkailussa . on meteo­rien
aiheuttama vaara arveltua pal­jon
vähäisempi. Sensijaan avaruus-matkailljoita
uhkaa toinen Ilmeinen
vaara -r- vbhnakas Maan magneetti­sen
kentän ohjaama kosmillinen s är
teily Ja siltä el tledemlehlllä ollut
vielä jokin aika sitten aavistustakaan.
Esitellessään tarkemmin hahmotte­lemaansa
koe-phjelmaa Hlebtshe-vitsh
korosti, että ensimmäisenä vai­heena
on lähettää huolellisesti valit­tuun
kohtaan Kuim pinnalle paikal-laanpysyvä
raketti, johon sijoitetuin
laittein tutkitan ympäristö "parem­min
kuin inhimillineh valokuvaaja
voi tehdä" Ja aineisto televisioidaan
maahan.
Valmistavien tutkimusten toisessa
valheessa lähetetään Kuuhun trak­toriretkikunta.
"liikkuva laboratorio",
paikkaan. Joka edeltäneellä kokeella
on todettu sopivaksi. Sen laskeutu­mista
ja liikkeitä voidan ohjata ra­diolla
maasta käsin. Sellaisella trak-toriretkikunnalla
on useita etuja. S i i ­hen
ei tarvitse kuormata suuria sär
teilysuojalaitteita,.. kuten miehitetyn
raketin ollessa kyseessä — ei liioin;
tarvita suuria polttoainevarastoja ta-kalshipaluuta
varten. Ehkä kokeen -
tässä vaiheessa voitaisiin lähettää
mukaan myös koe-eläimiä;
Kun ihmiselämälle välttämättömät
olosuhteet on mainitulla tavalla tut­kittu,
voidaan ihminen paluuraketteir ;
neen singota Kuuhun. Valmistelujen
aikana on häntä varten lähetetty.;
Kuuhun etukäteen elintarvikkeet;:
tutkimusvälineet, polttoaineet 'ymi
Hänellä ;täytyy; olla kaikki siellä val-i
miinaiä jotta hän voi mennä sinne
kuin kotiinsa. "Samalla, tavoin kuin-
Kolumbus liitti yhden maanosan l i ­sää
maailmaamme, i mekin tulemme -
liittämäänKuun siihen uutena maan-<
osana'V sanoi Hlebtsevitsh lopuksi: '
lykkeet vaarantavat :Yhdysvaltain'sensa myös länsirannikon;kalasta-^
Kuinka vaarallista ori "chop suey"?
V Kukapa mei.slä—ei olisi jonakin
heikkona hetkenä^^^^^^ : h
nauttimaan kiinalaisten .herkkuruo-asta
mikä. tunnetaan "chop suey'V
n imellä?
Mutta yllätyksenä meille monel­le
tuli varmaan alkuviikolla mei­dänkin
lehdessämme julkaistu uu-tisticto,
,cttä "chop- suey" lihkaa
suuren ja mahtavan eteläisen, iiaa-r
purimme "kansallista turvallisuut­ta"
siinä määrin,, e t t ä Yhdysvaltain
hallituksen / täytyi turvautua kan­sainvälisten
sopimusten "maanpuo­lustusta"
koskevaan; säädökseen
saadakseen turvatuksi maansa tältä
hirveällä vaaralta! •
Näyttää siltä, että eräät länsi-canadalaiset
liikkeet kuljettivat tai
paremminkin yiTtTivätvkuljettaa .lu­kittuna'
kauttakulkutavarana V kiina-:
laista ruokatavaraa Yhdysvaltain
maanteitä pilkin, tänne Itä-Cana-diian,
oMä kiintilaisravintoUU voisi-^
vat tarjota asiakkailleen chop suey-anoksia.___
Normaalioloissa; Ja voimassaole­vien:
sopimusten perusteella tällai-^
nen kauttakulkutavara, Joka kulje­tetaan
sinetöidyissä umpivaunuissa^
on kaikesta tullimaksusta ja -tar­kastuksesta
vapautettu ystävällisten
naapurimaitten välisissä suhteissa.
Mutta kun yhdysvaltalaiset viran­omaiset
saivat tietää, että näiden
canadalaisten kuorma-autojen kasti­na
oli. katkarapuja (shrimps) ja
soijapapukastiketta, niin silloin
nousi tie pystyyn ilman muuta.
Ja vaikka pääministeri Diefen-b
a k e r y r i t t ä ä k i n aina alistua Wash-ingtonin
kaikkien kotkotusten edes­sä,
niin tässä tapauksessa hän asi­allisesti
puhuen selitti alahuoneen
istunnossa; e t t ä Yhdysvaltain halli­tus
ön saattanut itsensä'naurunalai-i
.seksi julistamalla, että katkaravut
j a soijakastike» sekä ;kiinal»isetisfi|-'
K
turvallisuutta!
- Pääministeri Diefenbaker on
edelleen selittänyt, että kansainvä­liseni
GATT-sopimuksen perusteel:
la Canadalla''on oikeus tällaisen ta­varan
kauttakuljetukseen. Yhdys­valtain
maanteillä;'PMuttä yksi syy
on ilmeisesti yhtäyhyvä kuin. toi­nenkin
j a niin AVashingtonin herrat
veivät esiin-" mainitun sopimuksen
sen V kohdan missä sanotaan: " M i ­tään
.tässä sopimuksessa ; e i voida
pitää . . . sellaisena e t t ä se estää
osapuolen > ryhtymästä mihin; tahan^
sa sellaiseen toimenpiteeseen, min­kä-
se .pitää tarpeellisena; sen tur­vallisuutta
koskeville asioille . ' . .
sodan: i-aikana t a i : muissa, kansain­välisissä
poikkeustilanteissa."
Vedotessaan GATT sopimuksen
"maanpuolustuspykälän''^ määritel­mään
— mitä toimenpidettä Ötta-vvassa
pidetään naurettavana : seik­kana
—' Washington ilmoitti siis
korkean .omakätisesti, että kiina-laisherkkU:"
chop. suey" vaarantaa
Yhdysvaltain kansallista "turvalli­suutta"?
Tämä"''scllaisenaan on mielen­kiintoinen
seikka, eräältä toiselta­kin
kannalta katsoen. Eräs kolle­gamme,-
jokn on hankkinut elutuk-jana,
tietää:kertoa, että.lohiparvien
t i e d e t ä ä n tulevan Pohjois-Ameri-kan,
siis Yhdysvaltain ja Canadan'^^
rannikolle sekä Japanin että Kiinan
lähettyviltä asti. ^ •
Julkinen salaisuus myös on, selit­tää
toimitustoyerimme, e t t ä - s u u r i h „
osa näistä-"Aasian meristä tulevis­ta
lohista joutuu amerikkalaisten
saaliiksi" tai oikeammin, että ame­rikkalaiset
kalastajat pyytävät niitän S
enemmän kuin canadalaiset. T
No nyt sitten, jos kiinalaisten
"chop suey'^ vaarantaa Yhdysval-1"
tain kansallista turvallisuutta sil­l
o i n k i n kun canadalaiset kuorma-autot
kuljettavat sitä lukittujen
ovien takana kauttakulkutavarana
Yhdysvaltain maanteillä, n i i n rn^ten
s u u r i , vaara onkaan jenkkien-tur-vallisuudelle
se, että Kiinan seutu-viita
tulee joukkomitassa lohia, Y h ­dysvaltain
aluevesille ja sieltä !^h-dysvaltalaisten
pöydillcikin? ' ,
Vai onko suuri punainen lohi?vä- x
hemmän~vaarallinen kuin^lvähem- -
män värikäs, pieni äyrinäinenlkat-karapu
eli shrimp? ' ' \\
Mene ja tiedä! Me vain kysym-^^ -
me jh ihmettelemme.
J V
—^ Känsäkoura.