Vapaus, May 9, 1959

              Toisen etapin tparas Belgian Vanderveckeii" ja
J' kolmannen Neuvostoliiton Boris Bebenin
^-:I^pxilr•'''^'Berliini•--•iPraha^Varso-raiihanajon'toisen
etapin Berliini;
;;Magdebiirg;;^jonlca, pituus on
.-^:mitti: belgialainen Rene:-.Van^
:';-ken vajalla; 4 ^ ^ , : i^iästen-, yhteisajas-
/sa ^johtoon. sUIä hän sijoittui lähelle
icä^eä myös ensimmäisellä etapilla,
-'jonkaTNeuTostoU
V Italian zörai^sijoittui^ toisella eta­pilla
toiseksi. Tässä vaiheessa pääsi
i.Belgia Johtoon."myös joukkuekilvassa;
ajossa Neuvostoliitto oli vain A sekun^;
tiajälessä.
^w Kolmaimella etapiUa Magd^^
.I<eipzlg, joka'on 150 km pituinen/sel-xvlsi
voittajaksi~neuvostolllttolainen
rBoris Bebenin ajalla 3.35.10: Saman
,ajan saivat Itä-Saksan Bernard Eck-
^ Stein, joka sijoittui toiseksi .^a k o l -
'''' mannjeksi sybittimut^I^^
f lei Mloceanii. Viides oli Haiuies
us
i i
Schober,: joka saapui maaliin saman­aikaisesti
T12-muun Ulpailljan^
sa, ajan ollessa. 335.43.
Toisen sijansa johdosta saadun
% minuutin h y v l t j ^ n ansiosta joh­taa
Eckstein nyt kilpailua. B e l ^ n
Vandervecken ollessa toisena.
Toisen etapin jälkeen öli Suomi
Joukkuekilpailussa 15 sijalla.
Montreal. — Tulevana kesänä
lähtee useampiakin eri ryhmiä Suo­meen
kesälomamatkoille käyttäen
hyväkseen S A S n uutta suoraa reit­tiä
Montrealista Helsinkiin. Kaikki
nämä ryhmät lähtevät Montrealista
r.,SAS:n koneilla kesäkuun aikana.
-' Helsingissä ja muuallakin Suo­messa
odotetaan tietenkin jännitty­neinä
matkalaisten, kauan kaivat-ftujen
omaisten j a tuttavien saapu­mista.
Helsingin SASn toimisto
onkin järjestänyt mm. kesäkuun 11
päivänä, lähtevälle ryhmälle yhteis­toiminnassa
Helsingin Suomi^eu-ran
kanssa juhlallisen vastaanoton
iomalle saapuville Canadan suoma­l
a i s i l le Seutulan lentokentälle Hel­sinkiin.
Saamiemme tietojen mu-
.kaisesti tulee retidkuntalaisia ole­maan
vastassa radion j a lehdistön
edustajat, Canadan j a Suomen l i ­put
tulevat hulmuamaan lentoken­tän
lipputangoissa, j a paikallisen
varuskunliän torvisoittokunta tulee
esittämään tervetuliasiiksi "Maam­melaulun"
j a "O Canada"-hynmin.
K u n tervetuliaispuheista on selvit­ty,
viedään matkalaiset niin hyvin
k u i n vastaanottajatkin tervetuliais-kahviaistin
Suomi-Seuran huoneis­toon,
jossa pnjsitten mukava höy­ryävän
kahvin j a suomalaisen veh­näsen
ääressä vaihtaa ensimmäisiä
kulumisia ja samalla hyvästellä
matkatovereita, sillä kahvikestien
jälkeen kukin lähtenee omalle
suunnalleen viettägiään lomaansa.
, " Jilaisuudessa tulee olemaan läs­nä
myös SASn edustaja jolla on
hallussaan tiedot Helsingistä maa­seudulle
lähtevien junien, linja-au­tojen
jä lehtokoiieiden lähtöajoista
ja siitä, onko paikkoja saatavissa.
Viisainta p h jokaisen, joka vielä sa­mana
päivänä haluaa jatkaa mat­kaansa
Helsingistä, varata paikat
etukäteen, sillä kesäkuu j a juhan­nuksen
läheisyys vaikuttavat siten,
että voi o l la vaikeata sitten enää
viimeisellä minuutilla saada paik­koja.
Matkatoimistonne auttaa jo-ikaista
näissäkin järjestelyissä.
— E. K.
1-
P. W. VIIKERI
Suom. SilmälasispesiaUstl
SILMIEN TARKASTUSTA
36 Sanford Ave^ Toronto, Out
Puhelin HO. 6-126*
. Vastaanotto:
Joka tomen ja neljäs keskiviOdto
kuukaudessa kello 3—8. ,
Huipputuloksia ei
syntynyi Hännove-rrn
kilpailuissa
Hannover. Armin Hary voitti
100 m juoksun ajalla 10.6 Hannove­r
in messujen yhteydessä lauantal-iltana
järjestetyissä yleisurheilukil­pailuissa.
Toiseksi tuli hänen maan­miehensä
Martin Lauer samalla
ajalla, ja kolmanneksi englantilainen
Jimmy Ormagbemi, jonka aika oli
10.7.
Ruotsalainen Richard Dahl voitti
korkeushypyn tuloksella 200. Toiseksi
tulleen Stig Anderssonin tulo oli 195.
400 metrillä oli englantilaisen J . Sa-lisburyn
aika 47.8. Suomalainen Rei­no
Suominen tuli kuudenneksi ajalla
53,6.
800 m voitti englantilainen Arthur
Rawson ajalla 1.51.2 ja 3.000 m De­rek
Ibbotson 8.18.2.
Kuulaa työnsi saksalainen Herman
Lingnau 16.79. Suomen Kyösti Harju­lehto
oli kolmas tuloksella 14.59.
Valentin jo kunnossa
— 2,000 m 5.09,2
Berliini. - Yleisurheilukilpailuissa
Potsdamissa sunnuntaina saavutti
itäsaksalainen Siegfried Valentin
2000 m:llä erinomaisen ajan 5.09.2.
Tur'keihästä heti
aikajaisOcsi 74.35
Moskova. — Uzgorodissa pidetyissä
yleisurheUukilpailuissa heitti Mihaili
Tur keihästä ennätyksensä 74.35.
Kievissä hyppäsi Igor Ter-Ovane-sian
pituutta 758.
Mi^et naisista:
Kaunis naipen OU' silmälle - paratiisi,'
sielulle helvetti ;jft!)lompakoUe kiiras­tuli.
— Shamford.
• <• I »,
v.Rumatvnaiset ovat ainavmtis
kaisla - aviomiestensä takia,'> mutta
kauniit naiset eivät «koskaan^ Heillä
on kylliksi tekemistä^ toisten avio-miesten
mustasukkaisuuden vuoksi.
— Oscar Wilde.
Avioliittoon .sisältyy paljon^ muu-,
takin kuhi neljä paljasta jalkaa sa­massa
sängyssä.
— Ben Johnson;
• • /•, • .1*
Suurin kaikista syneistä on rakkau-densynti.
Se on niin suuri, että sitä
tekemään tarvitaan kaksi henkUöä;;
— Kardinaali de Camus.
Nainen tietää erittäin hyvin, että
miehet eivät ols n i i i tyhmiä kuin
luullaan, vaan — paljon tyhmempiä.
— P. J . Toulet.
• I » , I»
Jos mies menee toisen kerran nai­misiin,
hän on aivan turhan vuoksi
menettänyt ensimmäisen vaimonsa.
— Beaumarchais.
• <• •
Avioliiton kahleet ovat niin ras­kaat,
että niitä kantamaan tarvitaan
kaksi — toisinaan kolmekin.
— Dumas.
KAUNIS KIITOSMSOIHlAiStLLE
Todbteita
orporaukkojen
^'avustamisesta"
Helsinki. — Mannerheim-liiton en­tinen
talouspäällikkö, lakit. kand.
Erkki Kaire. joka on julkisuudessa
kertonut useista Mannerheim-liitossa
tapahtuneista väärinlcäyt^istä ja
edesvastuuttomasta varojen käytte­lystä,
on luovuttanut Uuden Kuva­lehden
Julkaistavaksi muutamia jäl­jennöksiä
kirjeistä ja kuiteista, jotka
vahvistavat hänen aikaisemmat väit­teensä.
Ko. lehden vappuniunerossä
julkaistut jäljennökset osoittavat
Mannerheim-liiton antaneen ilman
vakuuksia korotonta lainaa yhteensä
5,5 milj. markkaa eräälle ruotsalai­selle
rouvalle. Tiedossa ei dft mihin
näitä varoja on käytetty, mutta ne
saatiin takaisin vasta kahden Vuo­den
kuluttua. Nyttemmin on käynyt
ilmi. että komitea. Jonka nimissä ko.
Toi9>nto. — Siitä ,Windsorissa
käynnistämme : o n ; riittänyt puhetta-
Monet meistä torontolaisista, olivat
s i l l o in vasta ensimmäisen kerran t i ­laisuudessa
tutustumaan Windso-r
i i n .
Lämmin vastaanotto mr; ja mrs. F-Laakson
kauniissa kodissa antoi: he:
t i tunteen "tervetuloa^ ^ja Windsor
hymyili meille. Siellä meitä ruokit­t
i in ja kahvitettiin niinkuin ainakin
harvinaisia vieraita. Väkisinkin tu^
l i tyytyväisyyden tunne rintaan, et­tä
olipa hyvä kun t u l i matkaan läh­dettyä.
Sekiil lämmitti kun huomasimme
ennen esityksien alkua miten haali
alkoi täyttyä kansalaisistamme yh­deltä
ja toiselta suunnalta. Suurin
osa oli tietysti detroitilaisia, mutta
olivatpa huipanneet ihan Sarniasta
asti. Olittepa mistä saakka, niin
lämmin kiitos kannatuksestanne.
Tuo entisten suomalaisten raken­tama
haali olisi varmaan voinut
kertoa kuinka se on ollut kulttuuri-nälkäisten
suomalaisten toiminnan
kehto. Sitä rakentaessa on ollut
tarmoa ja taitoa. Ikävä on k u n kau­nis
haali on jäänyt pois niistä käsis­tä,
jotka sen toivorikkain mielin ra
kensivat. Sisään astuessa sai sen
tunteen, että siellä vieläkin e li
"isäin henki".
Oli todella nautinto esiintyä kii­tolliselle
yleisölle, joka niin ym
märtäväisesti käytti mielikuvitus
taan puutteellisen näyttämöasetuk-sen'
täydentämiseksi.
"Olen ollut 50 vuotta Amerikois­sa
ja tämä oli paras tilaisuus missä
olen ollut", lausui eräs katsomossa
ollut vieras. "Olen niin monesti a-jatellut
lähteä liittojuhlille, mutta
aina se on jäänyt, mutta nyt var­mentua
päätökseni sinne ensi kesä­nä
tulla. Tuo kaunis nuorten voi­mistelu
ja tanssiesitykset saivat
päätökseni varmistumaan".
Voi miten lämmittävänä nuo sa­nat
kiertelivät esiintyjien joukossa.
Sydämellisesti olette tervetulleita
Liitto- ja laulujuhlillemme tälliä
Torontossa heinä- ja elokuun viikon
vaihteessa.
Siis matkamme ei mennyt tur­haan.
Saimme omaksi nautinnok­semme
esittää työmme tuloksia k i i -
tolliselleylelsöUe. Omasta ja kaik-'
kien^torbntolai8ten:?puolesta kiitos
inr. j a mrs.. Laaksolle mainiosta a-vusta
haalin hommaamisessa j a ra­vintolassa
häärimisestä. Heille^ ja
mrs. Lehtiselle reilu kädenpuristus.
K a i k i l l e muillekin kiitos' avustanne.
Y l i odotusten oli se loppujubla tei­dän
kodissanne Martta j a Frank.
Siellä me saimme kaikki nauttia
n i in mainion yöaterlan j a yökorttec-r
i n .
Toivomme, että sananlasku "min­kä
taaksesi kylvät, sen edestäsi löy­dät",
toteutuisi monin kertaisesti
teille. Kiittäen joukon puolesta.
— — M e r i T .
henkilö vastaanotti Mannerheim-
Hiton rahat, on sekaantunut Ruotsis­sa
suuriin kavallusjuttuihin.
Näytdmäesltys ja
kultahäat Nolalussa
Nolälu. — Näytelmä "Minä vihaan
sinua, rakas" esitetään uushitana No-lalun
osaston haalilla tämän kuun
17 pnä. Se on hauska katsella, sillä
on monta nuorta mukana, että sekin
Jo kiinnostaa. Se on muutenkin hyvä
näytelmä ja kiitämme näyttelijöitä
ensi esityksestä. Esitys alkaa kello
8.30 illalla.
Ne, jotka eivät päässeet ensi esitys­tä
katsomaan, voivat nyt Järjestää
asiansa niin. että pääsevät nautti­maan
tästä uusintaesityksestä. Tul­kaa
Joukolla.
Täällä myös vietetään kultahäät.
Toverit X>empi ja Jäkkl Huhta ovat
hyvin tunnettu pari. jotka ovat viet­täneet
yhteiselämää jo 50 vuotta. Se
onkin harvinainen saavutus Ja hy­vin
harvat parit sen saavuttavat.
Niinpä katsoimme, että kaikki ote­taan
tervetulleina vastaan tähän
muistorikkaaseen Illanviettoon. Tul­kaa
läheltä ja kaukaa.
Nämä kultahäät vietetään CSJ:ri
haalilla Nolalussa toukokuun 23 pnä
alkaen kello 8.30 illalla. Siis. terve­tuloa.
,>
Kesä näyttää tulevan täälläkin
kontrilla. Tuuli on lämmin ja aiirin-ko
herättää luonnon vihreyteen ja
maa nostaa kukkaset esille. Jotka elä­vöittävät
Ihmismieltä kauneudellaan.
Kunhan sota ei alkaisi hävitystyö­tään.
— S.K.
— Suezin kanava on maailman
pisin mei-ilaivojen käyttämä kana­va.
• • r>-.: • j t " T .-^ 1 ' ' ' ~ •
Neuvostoliiton hallituksen äänen­kannattaja
Isvestia julkaisi pheel
lisen kirjoituksen huhtikuun lo­pulla
Kuuban pääiniiiisteri Fidel
Castron vierailusta Yhdysvalloissa:
Amerikkalaiset lehdet, jotka ta­vallisesti
suhtautuvat välinpitämät­tömästi
latinalaisen Amerikan val­tiomiesten
Washingtonin vierai­luun,
ottivat Kuuban pääministeri
Fidel Castron vierailun vastaan
suurella kuohulla.
Tähän oli syynä Kuuban johta­j
an epävirallisen vierailun luonne
Yhdysvaltoihin, joka oli sellaista
johon Amerikan monopolistit eivät
ole tottuneet.
Johtuen siitä totutusta suhteesta
mikä vallitsee Vhdysvaltain j a ete­läisten
naapi!rien välillä Yhdysval­tain
lehdet ennen Castron saapu­mista
sanoivat että hän tulee pyy­tämään
"apua" Washingtonista;
Monopolistien lehdet, niiden mur
kana Wall Street Journal j a New
York Herald Tribune antoivat ym­märtää
— jälleen tottumuksesta —
että amerikkalaiset liikemiehet tu­levat
suhtautumaan avunpyyntöön
suosiollisesti vain sillä ehdplla, jos
eräitä poliittisia sopimuksia nouda­tetaan,
taikka, toisin sanoen, jos
Kuuban hallitus muuttaa sisa- ja
ulkopolitiikkaansa.
Kuitenkin tällä kerralla latina­laisamerikkalainen
teki naurunalai­seksi
sen tcertomuksen, että jälleen
saapuu yksi latinalaisamerikl(alai-nen
Yhdysvaltoihin pyytämään
"amerikkalaista rahaa". Fidel Cas­tro
sanoi anierikkalaisiUe: "Me em­me
ole kerjäläisiä. Me ölemnie
raatajia." Hän sanoi vierailunsa
tarkoituksen Yhdysvaltoihin olevan
"auttaa ymmärtämään Kuuban val­lankumousta".
Siitä lähtien kun Wall Streetin
asiamies diktaattori Batista syöstiin
vallasta Amerikan propagandassa
on herjattu Kuubaa kiihtyvässä
määrässä. Se mitä Castro sanoi
Yhdysvalloissa osoittaa kuinka ont­to
pn se pahaa tarkoittava väite,
että Kuuban patrioottisten voimien
valtaanpääsy on "kommunismin uh­k
a " ja että kaadetun hallituksen
Varoittaa Intiaa nopeasti kehittyvästä
maafalou^riisistä ja "pyhästä lehmästä
•f-i
i i
Canadan suomalaisen väestön
Vttotttinen kevätjulkaisu
K
E
V
A
1959
T
A V
K
on saatavana kustannusliikkeemme asiamiehiltä
48 SIVUA — HINTA 75c
Julkaisun sisältö on hyvin vaihteleva, siinä on kertomuksia
" ~monilta elämän aloilta. Runsaasti kuvia. Miellyttävä kah- "
della värillä painettu kansi.
Voitte lähettää julkaisua myös Suomeen. -
, Julkaisua on nyt saatavana paikkakuntanne asiamieheltä tai
voi tilata osoitteella:
Vapaus Publishing Co. Ltd.
P. o. Box 69 Sudbury, Ontario
VAPAUS BBANCH OFFICE
316 Bay Street Port Arthur, Ontario
New Delhi. Intian hallituk­sen
esityksestä amerikkalaisen
Ford-säätiön muodostettu 14-hen-kinen
tutkijakomitea julkaisi vii­me
maanantaina raporttinsa mis­sä
ennustetaan; että Intia on me­nossa
perikatoa kohti, ellei se voi
kohpttaa maataloustuotantoaan 57-
prosenttisesti seuraavan seitse­män
vuoden aikana. Mainitun tut­kijalautakunnan
puheenjohtajana
toimii t r i Sherman E . Johnson,
Yhdysvaltain hallituksen maata-lousdepartmentista:'
Täytäntöönpanokannalta katsoen
tämä raportti tih^koittaa, että vuon­na
1965—66, j e l l o in kolmas viisi­vuotissuunnitelma
päättyy, Intian
pitäisi tuottaa; 110,000,000 tonnia
ruokatavaraa. Viimeksikuluneen
vuoden tuotanto ^ s i v u m e n n e n sa­noen
suhteellisen hyvänä satovuon­na,
oli 70,000,000 , tonnia. ,Tämä
määrä, mihin on lisättävä ulkomail­ta
tuotettu r i i s i j a vehnä, ei kunnol­l
a riitä Intian nykyiselle, lähesv400-
miljoonaiselle ^ansalle.
Ko. raportin mukaan Intiassa on
seitsemän vuoden kuluttua 80,000,r
000 suuta enemmän ruokittavana
kuin nyti> jos maan väkiluku lisään^
tyy nykyisessä määrässä. Nykyään
ruokatavaran ? tuotanto lisääntyy
keskimäärin 2.3-prosenttisesti ; vuO:
dessa, mutta tämän raportin mu­kaan
ruokatavaran tuotanrioh pitäi­si,
lisääntyä seuraavan seitsemän
vuoden aikana kolme kertaa enem­män,
mitä se nyt;lisäähtyy, e l i noin
7-prosenttisesti vuodessa.
Jos maataloustuotanto lisääntyy
vainr nykyisessä, hiljaisessa tempos­sa,
se tarkoittaisi, että v. 1966 o l i s i
ruokatavaran tuotannon j a kysyn­nän
välillä 28,000,000 tonnin suurui­nen
lisäaukko. Tätä ruokatavara-puutetta
ei voida mitenkään Itäyttää
tuottamalla ruokatavaraa :ulkomailr
ta eikä l i i o in säännöstelyn avulla,
selitetään k.o. raportissa.
T r i Johnson tutkijalautakunnan
käsitys on, että 110,000.000 tonnin
r^okatavaratuotanto on kohtuulli­nen
;^ja^ saavutettavissa: oleva, tavoi­te.
Tehtävä perustuu siihen, että
kohotetaan alhaisen tuotannon tilat
s i l le korkeammalle tuotannon tasol­le,
minkä jotkut tilat ovat Intiassa
jo saavuttaneet. Tämä vaatii t r i
Johnsonin raportin mukaan sitä, et­tä
Intia panee maataloustuotannon
lisäämisen ensi tilalle ja että sen
hyväksi mobilisoidaan kansakun­nan
maa-, vesi- j a miesvoimaresurs-sit.
Jossakin määrin varovaisemmin
tässä rap'ortissa käsitellään Intian
"pyhää lehmääsillä tämä hyö­dytön-
eläin aiheuttaa maatalou­delle
suuren taakan sikäli, että .se
'kilpailee ihmisen kanssa ni,oan
kulutuksessa.; Tämä on Intiassa
arka juttu, sillä hindujen uskonto
kieltää lehmien teurastuksen.
—./Intian hallitus ei. ole vielä sa­nonut
mitään Ford-säätiön tutkija-lautakunnan:
raportista : mutta pää­ministeri
. Nehrun otaksutaan tutki­van
sitä.
Raportissa osoitetaan, että Intian
maataloustuotantcL on maailman
huononimmin tuottavien maatalouk­sien
tasolla: Mutta tutkijalautakun­ta
ei pidä siihenv syyllisenä sen pa^
remmin Intian maata k u i n ilmastoa^
kaan. .Päinvastoin raportissa selite­tään,
että parempien maanviljelys-menetelmien
avulla voidaan tuotanr
'toahelpostikaksinkertaistuttaa mo­nissa
paikoin. '~
Käytännöllisinä toimenpiteinä
ehdotetaan .viljan hinnan säännöste­lyä,
yleistä työohjelmaa, mikä pani­si
nyl''jouten olevat "kädet" maata­loustyöhön
siten; että maita voidaan
ojittaa, kastelulaitteita Jaajentaa ja
estää maan syöpyminen.
Raportissa kajotaan myös maatn-lousreformiin
j a sanotaan, että hal­lituksen
pitää loppuunsuorittaa tä­män
reformi niin pian kuin mah­dollista,
jotta .maanviljelijäin kes­kuudessa
poistuu epävarmuus hei­dän
v tilojensa v suuruudesta: tulevai-suudcssa.
Ford-säätiö . varoittaa
suhteellisesti .vähälukuisten, mplko
hyvin viljeUyjcnsiMutilojen hajoit­tamista
Nyky-Intiassa.. >• -
kriminaalien rangaistus on "veris­tä
terroria". Samalla Kuuban pää­ministeri
arvosteli ankarasti Yh­dysvaltain
Kuubaan kohdistettua
politiikkaa.
"Me", sanoi hän Amerikan Sa-nomalehtitoimittajien
Yhdistyksen
kokouksessa, "olemme aina kärsi­neet
tappiota taloudellisissa suh­teissamme
Yhdysvaltain kanssa.'*
Waishington on yrittänyt epätoi­voisesti
vaientaa sitä ilmausta min­kä
Kuuban pääministeri paljasti
amerikkalaisten kolonialistien po­liittisista
tarkoitusperistä ei yksin­omaan
Kuubassa, mutta kaikissa
latinalaisen Amerikan maissa: Pu­huessaan
Amerikan Sanomalehti-toimittajien
Yhdistyksen kokouk­sessa
seuraavana päivänä seii jäl­keen
kun Castro oli puhunut Yh­dysvaltain
varapresidentti Nixon
k i i n n i t t i suuren huomion "ongel­mien
vakavuuteen" latinalaisessa
Amerikassa. Hän sanoi, että Yhdys­vallat
on ottanut "useita askeleita
voimistuttaakseen 21 amerikkalai­sen
tasavallan taloutta". Heti tä­män
jälkeen Yhdysvaltain kauppa-departmentti
ilmoitti huhtikuun 20
pnä^ että Yhdysvaltain hallituksen
apu j a lainat latinalaisen Ameri­kan
tasavalloille nousi 339 miljoo­nasta
V. 1957 594 miljoonaan v.
1958. Jos kukaan, niin latinalaisen
Amerikan maat itse ovat täysin tie­toisia
Siitä hinnasta minkä on täy­tynyt
maksaa Yhdysvaltain "avus­t
a " j a lainoista, jotka lujittavat
vain monopolin kahleita ja moninr
kertaistuttavat niitä voittoja, joitä
pumpataan näistä maista. Kuuba
ei olje mikään poikkeus. Kymme­nen
vuoden sisällä, sanoi Castro;
se menetti 1,500 miljoonaa dollaria
koska sen ulkomaankauppa o l i r i i p -
-puvainen amerikkalaisista monopo­leista.,
Amerikkalainen propaganda tur­vautuu
myöskin toisiin menetel­miin.
Tuskin, o l i vielä käsitetty,
että Castron vierailu ei sopinut y a l:
tiodepartmentin -tavallisten asioi­den
kuvaan, kun provosoiva raport^
ti annettiin, että Kuuba muka val­mistui
hyökkäykseen Panamaa vas­taan.
Samaan aikaan ilmoitettiin,
että Yhdysvaltain Karibian merellä
olevat voimat ovat tehostaneet toi­menpiteita
"turvallisuuden takaa­miseksi".
-
Kuuban vastainen herjauskamp-pailu
jatkuu. E i se ollut mikään
vahinko kun vNcw.York Times tun-,
nuslaa, etä F i d e l Castron vierailu
on tuonut Washlnglonin eteen
"suuren: kysymysmerkin": Kuuban
pääministerin 'Yhdysvalloissa vie
r a i lu ilmaisee latinalaisen Ameri­kan
lisääntyvää pyrkimystä itsenäi­seen
kansalliseen edlstykseisn. Tä-maidon
todellisuudessa 'Jsuuri: kysy-mjrsmerkki"
Yhdysv.nltnin imperia­listeille.
Tui^dssa^ kuohuu
IstanbuL — ^eitseman henkilöä
sai vammoja j a eräs sanppa^dätti-paino
ryöstettiin * Smuman satama­kaupungissa'lauantaina
ilkilpaileviett
poliittisten ryhmien rajussa j^teen-^
otossa. r ,
Selkkaus puhkesi, kun tasavalta­laisen
kansanpuolueen johtaja; :7d^!
vuotias Ismet -Inöny saapui kaupun-;
k i i n pitämään puhetta. Levotto-'
muuksien aikana räjäytettiin -myös
pommi demokraattisen hallitu^Uo-lueen
kaupungissa sijaitsevan huo­neiston
edustalla.
Oikeusministeri kielsi julkaise­masta
mitään tietoja jliteenotosta
ja useimmissa Istanbulin lehdissä
o l i sunnuntaina tyhjiä tiloja etusi­vuillaan.
Sisäasiainministeriö on puolivi­ralliselle
uutistoimistolle Anaddul-le
antamassaan lausunnossa syyttä­nyt
oppositiota Turkissa viime p d l
i^inä sattuneista-levottomuuksista.
Lauantaina; tou!rtik. b p. — Saturday, May 9,-1959 Sivu-8
VAf^JUS QN NYT SAAHUT
108 UUTTA TILAUSTA
MHjooha mieltä
lakossa iltaliasäa
Rooma. — MUJooiia italiaiiUata
nietallityöliiMft yhtyi Bia»n|Hj(tai|i»
lakkoon saadakMcn panumakii»
palkkoUiltua ja työehtoihinsa
yleensi. Kaks! päiviä kestänyt Uk­ko
koski ranU. Ja terästehtaiU.
autotehtaita, telakoita J» multa
metallialan teoUlsnuslaitoksia.
köyhän
HeldnkL — Helsingin raastuvanoi-keuis
myönsi rva K a r i n Sauramolle,
jonka sanotaan kavaltaneen 32 mUj.
mk orpojen varoja •— viime maanan­taina
maksuttoman oikeudenkäynnin,'
koska raastuvanoikeus katsoi, ettei
rva Sauramö kykene maksamaan o i ­keudenkäyntikuluja
"menettämättä
mitä hän välttämättömään elatuk­seensa
tarvitsee"^ Sauramon oikeus­avustajaksi
määrättiin varat. Klaus
Lagus. Maistraatin oikeudelle jättä­mässä
selonteossa kävi ilmi, että K a ­rin
Sauramolta oli tavattu käteistä
rahaa, huonekaluja ym. omaisuutta
yhteensä 3,884.118 markan arvosta.
Tässä ei kuitenkaan ollut- mukana
Sauramon Sipoossa oleva huvila, joka
on useamman miljoonan arvoinen Ja
jonka takavarikoimiseksi ei tiettäväs­ti
ole ryhdytty tofanenpiteisiin.
Maanantaisessa raastuvanoikeuden
Istiirmossa. Jossa toimi puheenjohta­jana
vanhempi oikeusneuvosmies O l ­ga
Bremer, kuultiin lisäksi sotakum-mivallokunnan
sisärenkaaseen kuu-luneitten
rva K a r i n Reenpään Ja rva
Fanny Vähä-Kirvelän kertomukset ja
rva Sauramon kertomus huvilanos-tosta.
Sauramo sai eron
vaimonsa "ansiosta" /
Helsinki. — Eversti Laiiri Jo:
hannes Sauramolle <on tasairaliÄa
presidentinJ^laskäskyUä 4. 5.
myöimetty ero.
Eversti Sauramo pyysi itse eroa
puolustuslaitoksen palveluksiesta,
koska häh katsjoi rouva Karin
Sauramon kavallusjutun vaikeut­taneen
siinä määrin asemaansa.
Waris on USAssa
"rutiinimatkalla"
Helsinki. — Suomen Pankin pää­johtaja
prof; Klaus Waris matkusti
lauantaina Yhdysvaltoihin. Häh käy
neuvotteluja sikäläisten pankki­miesten
kanssa New Yorkissa sekä
VVashingtonissa. P a 1 u u matkalla
prof.; Waris pysähtyy myös Lontoos­sa.
Suömeh Pankista kerrottiin,
että kyisymyksessä on "rutiiniluon­toinen"
muutaman päivän kestävä
rhatka. j o l t a paluu tapahtuu vielä
kuluvalla viikolla.
' Hakat paUtkaknnfaa, Wannp j»^
Samia»'nousi IfaiSftn^nuslen tilaiur>.
ten v luuklntaorändeii täyt^neldpnl;
fffMkkakonllen^ JonkluKm vVapanden
saaien^ cjUisten lisiksi 8 nnt^ U-hambh
Jpl*^ * k i ^ P vpoden Ja 3
paoleif^ vnoden: tUaukria, ae^v 38
nndistnsta.
Kaikkiaan on Vapana saanut
luiyiiniavU>Ievan levltyskampanjan
alkanaldS «litt» tUansta Ja 281 nu-dlatosta.
•
-^Pilauksia'saapui nyt seuraavasti:
M. Aasinperä, Hearst, 2 uudistusta.
N. Piispanen, Beaver Lake, 1_ u u ­distus.
;EmiI Qankila, South Porcupine, 3
uudistusta.
Rynitäyskomitea, 1 uusi tilaus ja
If. Bönty 4 uudistusta. Torontosta on
nyt saapunut. 13 uutta tilausta osuu­den
ollessa 10,
Hilja Smith 1 uusi tilaus, Oscar
Mähiiistö 1 uusi tilaus, J . A. Seppälä
2 uudistusta, konttori 1 uudistus, Eino
Lehtola 1 uusi Ja 2 uudistusta, r y n -
täyskomitea 1 uusi ja 1 uudistus; Sud-burysta
tuli siis 4 uutta tilausta ja
kuusi uudistusta — kaikkiaan 37 uut­ta
tilausta tähän mennessä osuuden
ollessa 10.
C. H. Raunk), Eckville, A l ta 1 uusi.
Toivo Jylhä, Wanup, 1 uusi tilaus
ja osuus täyttyi. Ida Romo, Wanup,
Ont., 1 uudistus.
Tilaaja. Vermilion Bay, Ont., 1 uu­distus.
Jack Rinta, Geraldton, Ont., 2 uu­distusta.
F. Gntnhmd. Sarnia, I uusi ja 4
uudisusta Ja osuus täyttyi.
Tilaaja, Larder Lake, Ont., 1 uu­distus.
Tilaaja, Quprn, Ont., 1 uudistus.
Tilaaja, AzUda, Ont.. 1 uudistus.
P, Annala,/Beechy, Sask.,* l-yyrfls-tUS.
^ ^ ' 'i , ,
• K. Kauppinen, Chicago Mlne;^Ont.,
2 uudistusta. '
J . Lehto, 1 u u s i ' t i l a u s , ' E . Kyypy,'^
1 uudistus Ja A . T . HUI 1 uudistus.:
yhteensä on Port Arthurista tullut 191
uutta tilausta osuuden ollessa lp. •
Ida Koivula, Long Lake. ^ uudis-1
tusta. - ]
' i
Viikko on. enää rynläyaalfca».^
mbdmitavoitteesta paattnu' vltflä 42 r
uotta tilausta. Saa nyt sitten vSfh' i
dä miten tässä lopuksi>k|yr'Port'j
Arthurista luvataan vumaati t»yt-r'
tää uuden tilausten. hanidntapfaus i
m-iMW64»tAiaesti.J^^ |
paavat liankUa\ -iviin kidmiraäi;^'
sen koko banklntaiJsunafMta;-eli SÖ i!
uutta; tilausta. «lonelU. maUlii ::'
paikkakunnalla on tehty. oil£dii']iy-- '
vää työtä leyityskampani^iMiiDJ»^ •••
tumisen hyväksi. BfahdtoiUst»
on, että "Matti' 'itySm^
nevat liihansa vielit KritrimaMi. jo»
katapaultsessa rynt&ya^ira^Md^
viimeisen viikon tulokset; vajUotta-vat
ratkaisevasti IopputaI<Aateu .
I
Tiesittekö, että
— vesikelloja . ajanmittareina o n !
käytetty Jo muinaisessa E^iinafisiä ';ja
Intiassa — Kreikkaan sellaineir' tuo­tiin
n. V. 400 e.Kr. ja Suomessa niitä
käytettiin vielä 1600-luvulla •
— Atlantin ylitys purjealuksilla n..
400 vuotta sitten vaati 70 vuoix^utta, i
ensimmiäseltä höyryalukselta (y.
1819) siihen kului 26 yuorp^utiil, r
mutta nykyaikaiset mätkustajalaWät.
selviävät siitä jopa 4:ssä päiyilssä:.
— Joskus on lihavuutta pidetty/ko­meuden
merkkinä Ja vieläkin luul­laan
sen edustavan voimaa; .
Itslid leikkii tuletL
K l i j . V . G L A D I L S N C H I K OV
Rooma.— Yhdysvaltain j a Italian
sopimus amerikkalaisten kaujco-oh-justen
tukikohtien rakentamiseksi
Italian alueelle on astimut voimaan.
Näitä tukikohtia rakennetaan en­siksi
Veneton alueelle j a Sardini­aan.
Italian lehtien j a Yhdysval­tain
uutistoimistojen raporttien
mukaan kauko-objusten lähettämis-laitteita
tullaan myöskin myöhem­min
rakentamaan muihinkin paik­koihin
Italiassa, erikoisesti Pied-montiin.
Italian eteläosiin ja Sisi­liaan.
Tämä merkitsee sitä, että
Italiasta tulee amerikkalaisten ase­voimien
kauko-ohjusten lähettämis-alue.
Italian hallituspiireissä oh ilmais­tu
sellainen käsitys, että sopimus
" p l i allekirjoitettava Washingtonin
kanssa "kansallisen puolustuksen"
nimessä j a k a u h a n säilyttämisek-
Tiukin^. käÖ^an uskoo sellaisia
väitteitä "Italian-Amerikan sopi­muksen
johdosta", raportteeraa As­sociated
Press, "on mahdollisuus
lähettää Jupiter kauko-ohjuksia I-talian
alueelta Neuvostoliiton ete­läosiin."
Brittiläinen anairaali Nic-bolls
sanoi radiopuheessaan maa-liskuvo
21 pnä röy1ikeästi> että jär­jestämällä
Iiallististen ohjusten lä-hettämislaitteita
Italiaan tekee
mahdolliseksi ulottua kauaksi Neu­vostoliiton
alueellie. Sellaisesta
"puolustuksesta" on kysymys siinä
sopimuksessa; joka allekirjoitettiin
Roomassa maaliskuun 29 pnä.
Järjestämällä sotilaallisia tuki­kohtia
tuhansien, vieläpä kymme­nien
tuhansien kilometrien päähä.!
Amerikan mantereesta kuljettamal­l
a kauko-ohjuksia näihin tukikoh-<
tiin, amerikkalaiset hyökkäävät pii-i
r i t yrittävät siten välttää vastaiskua
mahdollisen sodan aikana. Mutta-sotilastekniikan
kehityksen jotadps-ta
nämä suimnitelmat ovat m^c^iä-!:
neet perustansa ja sotilaaliisinai
strategisina tukikohtina hiiden mer*
kitys on jyrkästi laskenut Ne e i ­vät
silti ole vähemmän vaarallisia
ennenkaikkea niille maille, joiden
alueilla näitä tukikoiitia rakenne^;
taan. Tämä pitää täydellisesti paik- '•
itansa Italiaan nähden, joka,on al-^
lekirjoittanut sopimuksen j a siten^
avannut alueensa atomisodan^ mah­dolliselle
tuholle. ^
Vaaraa lisää vieläkin se^ että n a l li
on amerikkalaisen päällystön käsis-v
sä j a se voidaan sytyttää vieläpä
vastoin Italian hallituksen tahtoa. ^
Associated Press tiedoitti äskettäin,
että Washington "osoittaa hyvitLvlh
hän innostusta ballististen ohjusten
tukikohtiin omassa maassaan koiska
sen johdosta omat alueet voivit
joutua maalitauluksi vihollisuuk.-.
sien puhjetessa".
Sopimuksella antaa alueensa' a-merikkalaisille
militaristeille kau-ko
ohjusten tukikohdiksi Italian
hallitsevat piirit ovat jälleeii osoit­taneet
kulkevansa vastoin yleistä>
virtausta j a että ne vastustavat kan-,
sainvälisen jännitystilan li^vit^i-mistä.
Ei o l e ollut mikäan^iisattu-ma,
I että ennen Italian-Amerikan
sopimuksen allekirjoittamista Ita­l
i an valtiomiehet tekivät vierailtu
Pariisin j a Bonniin, joissa käydyis­sä
neuvotteluissa Bonn-Pariisi Roo^
man akseli lopullisesti muodostet­tiin.
Tämä kansanvastainen ulkopoli­tiikka,
joka saattaa Italian -edut
vaaraan, on herättänyt yhäti lisään­tyviä
protesteja. '<
MATKUSTAKAA JiA taL Tuottakaa omaismne
SUOMEEN AMERIKKAAN
NEW YORKISTA:
LAIVAVUOROT, joissa on hyvää tilaa ja
vara valita:
STOCKHOLM — H*inak. 25
KUNGSHOLM — Elok. 12
sekä saästökauden vuorot:
GRIPSHOLM — ElöK. 25
KUNGSHOtM — Syysk. 5
GRIPSHOLM — Syysk. 19
GRIPSHOLM — Lokak. 14 _
STOCKHOLM -^Marraak. 2
GRIPSHOLM -^Marrask. 11
Joululsdvä
KUNGSHOLM — Jouluk. 8
Matkatavarat voidaan lähettää New Yorkista suo-raan
Helsinkiini Turkuun • tai Maarlanhamhjaan,
VcHtle säästää jopa 13% 08tamaUa^omaI<^
sillenne^ seuraaviin laivavuorolhia:
GÖTEBORGISTA NEW YORKIIN: -
KUNGSHOLM — Kesäifc 13 .
(myös Halifaxiin) -7\.
- GRIPSHOLM — Kesäk.Tl9
KÖÖPENHAMINASTA NEW YQRKIIN:
STOCKHOLM — Kesäk. 20-^
(myÖB Halifaxiin)
Suomesta Göteborgiin huolehtii omaisistanne ji;^^
Vheidän tavaroistaan tottunut suomea;puhuva:lin>>ia
Jan edustaja~ ja:;opas, Kieliä taitamattomienUnon^y
helppo matkustaa. , ,
iKääntykää matlcaaslamiehenne puoleeni
tai suoraan
SWEDISH AMERICAN LINE
1255 PhUUpe Sq,^ Montreal Z. P.t^
416 BlatB Sit; Winnlpe|g. Man.
803 Ist Street E., Calcmry, Alta.
Swedish: American Linjaa:: edustavat
O. K. Johnson & Co. Ltd.
Matkanutoimisto
697 BAY ST., TOttONTO. ONT.
, , , ]»iilieltn EM. 6-9488
Ritari Aj^encies, Ltd.
..MatkaOatoImiato
7 CEDAE 8T„ SUDBURT. ONT.
Pnhflin OS. B-S68$
Vapaus TraverAgency,
MatkalhitotaBlptd\ '
FuheUn OS. 4-;426«. T.0, B n • •
100 Ehn St. W« Sadbnry.Oni
i ^^./Äiiiiiii^ÄBiÄlilS^^ iilÄ (