Vapaus, February 28, 1956

              Ei 40 fälrgiiiätiiii^
Iinoin Ms^m parairtaninen; sanovat
>ort M u r i n vanhemmat suomalaiset
Port Artlinr.---; 6dostus täällä suo-
^alai^na baaJUIa 316 B a y S t pide-stäCSJrn
paikallisosaston kutsu-kokouksestia,
missä keskast^.
ranbuutfeneläkeaslasta,
[Kokouksen •avasi Kusti Lehtinen,
\ia myös v a l i t t i in pubeenjohtajaksi'
öytäkirJuriksi tuH L . Puittinen;
I Tämä, kokous ,oli kutsuttu keskus-
-lemaän Canadan llittoliamtuksen
^tyksistä: kansallista^ terveyslaklai
en. Vaatimuksena on, että maam­me
kaikille asukkaille saataisiin ylei>
vapaa -X-sädekuvaus. lääkkeet,
lääkärihoito. n i i n ' k o t i - kuin- sairaa-;
^potilaillekin. Se pitäisi saada k a i -
i]'e. n i in vanhoille kilin nuorillekin,
äissS' tapauksissa' on kotihoito te-'
okkaampi sairaalahoitoa - Ja sen l i ­aksi
on muistettava, ettei saiyaalols-ole
rUttävästi tilaa. ' ,
I Toisena kysymyksenä esitettiin
Bustus, - että vanhuudeneläkettä pl^.
^isi antaa kalkille 65-vuot'ta täyttä-eille.
Tämä vaatimus katsottiin
skustelussä oikeutetuksi, • koska ty5-
^inen joutuu monissa tapauksissa Jä
arvoja poikkeuksia lukuunottamatta
^ttämään työnsä 65rvuotta; täytet-
. Jos ;65-vuotiasL henldlö erote^
tai jää voma-alotteisesti pois
Iröstä, n i i n rhänen on melko - valkea
^ada enää uutta työmaata, sillä hätt-
• pidetään ^yli-lkäisenä". Näin JoU-liu
moni - työläinen "pakollkelle lo>
alle" koko .elämänsä : iltapuoleksL
[lutta - työstään. elänyt, ihminen ei voi
iteiikääri tulla viittä vuotta tbfaneen
hän saa koko tätä aikaa /työttö-:
hyysvakuutustakaan. ^
[Tulee muistaa, ettei työläisillä t a -
allisesti ole: suuriakaan säästöjä Ja
arsinkin siirtolaiset, ; Joista monet
vat kielivaikeuksien takia sekatyöläi-
|nä, ovat; taloudellisesti hyvin vähä-raisia.
Väin l i a
on esimerkiksi täällä ollut tilaisuus
ada • pitkäaikainen työ työttömyys-akuutuslain:
/ alaisessa työmaassa,
outuessaan:'65-vuotiaina pois Ctyöstä;
jäävät miltei ptiille paljaille. Siksi
eläkelakiin tehtävä sellainen
liuutos, rettä -! vanhuudeneläkettä r u ­vettaisiin
> maksamaan kaikille 65
vuotta täyttäneille. -
Seuraavana kysymjiaenä alustet­t
i in ehdotus, että kpukausittaiset elä­kemaksut
pitäisi korotUa 65:eea dol­lariin.
Jokainen nimittäin tietää, et­tei
$40 kuukausieläke anna läheskään
säädyllistä elinmahdollisuutta nykyis­ten
korke^en hintojen vallitessa. Ny-kyinen
eläke e i mitenkään riitä asun­toon,
vaatetukseen, ruokaan' Ja mui­hin
välttämättömiin' taipeisiin. Näin­ollen
joutuvat monet varattomat' elä­kettä
nauttivat henki'öt ennenaikai­sesti
hivuttavan kuoleman qhriksl.'
Tilannetta pahentaa vielä s^/ tain va­rattomuuden
takia ei: helUe~ Jsaadä
tarpeellista lääkäri- j a sairaalahoitoa
Myönnettäköön, että on olemassa
vanhojen huoltokoteja, miitta - vallan
hyvin myös tiedämme, että suurin osa"
vanhemmista ihmisistä jäävät siitäkin
osattomiksi tilanpuutteen takia. Ny­kyinen
$40 kuukausieläke, mistä koi­tuu
$480 vuositulot. On kerta, kaik­kiaan
riittämätön.
Vapauden ystävmm
lUastfietto T o n m t i^
mlebei J» ydftvii Jirjcstivii 41*
: lanrletoa Don-lualOle periätttol-iltenft
mialfffcaaa t, pnä sikacii
klo S.
Til»iwinflfw» -csiletäAQ fiinit
"Uonnfafn* at the nTcst" Ja
"Bfaeinp Champtonsr* ftki Cflte*
l i i n vsbSn mootoklD ohjdhisjuu
JärJestctiUui crilabi» senmpclejä
jne. B«iintoIaa« UaBlk3imr^Um'
kenenkSän .ci Urvitoe
dessa koivin sola aDrJetella.
Tilaisniis on vapaa kälkUle Ja
yarstadcln toiyomnie >; Vapauden
ystitiea ssaviuvan tllalsoBteen
runsaslnknläna. ~- g
tllalsini*;^
iiton mestaruudet
[afkafstaan P. A:ssa
laatisk. 3:4 pna
! Port AHhu^-t-- TääM^^^-M Bal-yUä
pidetään SCÄtr-liiton-vuotuiset
iihtomestaruuskilpailut^'M lauantaina
simnuntaina,^ maaliskuun 3-4 önä.:
ilpailut alkavatikello 1 ip. laminr
[lina Ja s i l l o in suoritetaan .• yleisen
prjan, alle 2l'vUotiaidenf jia ikämiesr
10 km. kilpailut mestaruuksista.
I Suimuntain. kilpailut alkavat kello
I aamulla ja^llloltt on yli-ikämiesten
km h i i h t o mestaruudesta, alle 18-
uotiaiden poikain 5 km: hiihto mes-ruudesta,
naisten 2 km hiihto.mes-buudesfa,
alle 16-vuotiaiden tyttöjen:
[ km l i i i h to mestaruudesta seka ylei-sarjan
20 k m hiihto mestaruu-sta.
Alle isrvuotiaiden tyttöjen ja
O l k a i n kilpailu myös suoritetaan
luntalna.
J Lauantai-lllaksi on ^järjestetty
lauskat Mihtotaxisslt suomalaiselle
laalille 316 Bay S L Soitosta tulee
juolehtimaan Hugo;'Ekroos Ja kump.
lunnuntaina on. samassa haalissa
fijelmallinen Iltama, missä tullaan
Eittämään arvokas Ja monipuolinen
njelma.
j Järjestävänä seurana; toimii v.-/ja
.-seura Isku, — P. V .
Antakaamme numerojen puhua
asiasta; Tilastotiedot osoittavat
että, vanhainkotien hoidokkien,
knstannnkset ylittävät ;$3 . vuoro­kaudessa
henkilöä; kohU. Se on
tasainvnlssa $90 kuokandessa eli
• noin $1,080 vuodessa. Tämä on
$50 knukaadessa ja $600 vuodessa
' suorempr summa kuin • se, millä
yksityiselämäsi olevat; vanhuu­deneläkettä
nautUvathehkttöt
joutuvat elämään. Tämä?on esi-:
meriddnä myös siltä, miksi eläke­maksujen
korotnsvaatlmusoneh- '
dottomasti oikeutetta. Vaikka se
kohotettaisiin ;65:eeh:dollariih
kuukaudessa, kuten nyt vaadi-:
V ^ a p . : n i i i| tämäkin summa on
paljon pienempi sitä, mitä van­hainkotien
hoidokit kulultavJie.
~ Monet vanhainkotien hoidokeista
haluaisivat Jäädä itsehUbltoon.. He
ovat vielä siinä kunnossa, että.Voisivat
huoltaa itsensä. ja haluaisivat. antaa
paiklcansa niille, jotka kipeämmin
tarvitsevat hoivaa. Mutta miten he
tulevat toimeen ''omilla jaloillaan",
- V a r s i n k i n täällä Ontarion maakun­nassa
- tarvitaan; korjaulcsiay tilantee-:
seen. Esimerkiksi British: Columbias-sa,
Saskat'lhewanissa^ J a Albertassa
mikäli tiedetään; annetaan; m^akunr
taharituksen toimesta lisäavustusta
vanhuudeneläkettä nauttiville.
'Ylläesitetyt : kysjrmykset ovat
asioita. Jotka pitäisi öttaa"kasi-teltäyäksl
parlamentin tällä. Is-t^
inntok^idellk^^. Pihisi'^^tiy^
' yleinen,' katldUe vapaa''terveytlva-knatos,
sisältyen siihen lääkäiln-
: tarkasttis ^ ' h u o l t o , X-sädekuvaus
i a muut teknIlUset laitteet, sekä
vapaa sidraalä^nolto. j a lääkkeet.:
Vanhuudeneläke pitäisi korot­taa
65' dollariin kuukaudessa.': ja
eläkettä pitäisi antaa kaikille 65
vaotta täyttäneille..
Kokouksen' i raportti päätettiin •
lähettää julkaistai^kksl ' Vapau­teen,
Canadan' Untisiin ja Vapaa
Sanaan. Pyydän Vapaa Sanan
lainaamaan >: tämän - kirjoituksen
Vapaudesta, että säästyn tämän
kirjelmän uudelleen klrjolttami-sesta.
Kokouksen valtunf tatnana,
L. PuiUfaien. ' >
— .New Guinean alueella'jAustra-liassa
mäntyjen keskimääräinen k o r ­keus
on 300 jalkaa.
Vuohien nahat muodojtavat' tär­keän-
osan Pakistanista nlkomaille
lähetetyistä vuodista, ^ -
K I I T O S ^ '
Sydämellisesti haluaa kiittää nUtä ystäviä jotka läsnäoteUaan
kunnioittivat' vainajan V i c ^ r Erland Salon muistoa hautajaistilai-,^ ^
suudessa. " ' '
Kiitos kukkalaitteista ja puheesta pastori Pikkusaarelle.
COPPER C L I FE
A I NO
ONTARIO
Syvällä surulla j a kaipauksella Ilmoltamme, että
rakas äitimme ja Isoäitimme
S A N N I PIIRTO
(OÄ.-PELTONIEMI)
nukkui viimeiseen uneen kotonaan,Xockerbyssa, ^^'^"'^^Ji^^ -
1956. Hän oU syntyhyt Seinäjoella Suomessa j a oU fcnolIess»n 64
ikävuodellaan. ' ••" ' _...'«
iläntä lähinnä suremaan Jälvsit kaksi t y ö " ^ . ! » » :
(Amie) Travers ^ Arm» WUta ( ^ ' " »>
byssa. Ont. J a f^k&i fK»ikäa, Frank, tockertyssa, Qnt. * » J " « w r
Oak BIdgessa, Ont, seka 13 lasteolasU ja s u u n saknlals- Ja ystava-
''''^'^Vainaja haudattiin Sodbnryn Park Lawn talvihanlaan helml-kuon
18 pnä 1956, saaren sukulais- j a ystäväjookon saattamana.
Ken laskee äidin askeleet. -
Ja valvomansa yöt.
Ken toivon hetket, kysmeieet,
ja huolet, tuskat,'työt. ' '
Ei niistä sanoin kiittää voi.
vaan ^dämessä kiitos •
Kaipauksella muistaen.
Lapset.
Aina meitä muistit
j a huolta kannoit,
et paljon pyytänyt,
vaan kailcki annoit.
Vaivuit uneen ikuiseen,
meille suru jäi sydämeen. /..,
|Rakkandc!lia,mu!staen,
Lastenlapset.
/ K I I T OS
I^Jisumme j^dämelliset kiitokset k a i k i l l ^ jotlca '^.^^^^'^^
olivat saattamissa rakasta vainajaamme vlime^enlep»^^^^
C S J : n naiskuorolle sekä A m e p i v u ' l c ja .Jack
lauluista Ja pastori Pikkusaarelle puheesta seka Eino Iföelle osan-ottokorttien
j a HSälikeiden lukemisesta. ^ .u«"*amgti'«nii^
K i i t o s k a n t o j i l t e j a kaikiDe,-Jotka auttoivat meitä tämän sjniren ^
surumme hetkellä.. \ : - ' ^ -*
Kiinan kirjalderen
uudistamisesta
Vuonna 1955 suurin osa k M a l a i s i s -
ta sanomalehdistä V Ja aikakausijul-kaisuista
a%oi käyttää 1,700 monimut­kaisen
Mooglyfin klrjQittamis^sa
käytettävän 517" hieroglyfin ja 54
avainkiijaimen yksinkertaistettua k i r ­joitustapaa.
TAhimmän kahden vuo­den
alimna tqllaan yksInkertaista*^^
maan. vielä' n o in 3,5: tuhannen v hiero­glyfin
kirjoitustapa niistä 7.000 hie­roglyfistä,
joita nykyään tavallisesti
käytetään. .
Tammikuun 1. päivästä 1056 suurin
osa sanomalehdistä J a < aiicaicausjul-kaistUsta
siirtyi vaakasuoraan kirjoi-/
tustapaan vasemnialta oikealle «itä
vastoin kuin tähän asti hieroglyfit
kirjoitettiin yksinomaan'ylhäältä alas
j a oikealta vasemmalle. ^
•M^Bidän kahsftUinen teolU^ kiitos siitä Yhdys vai tain
pääolnallr,raaahan^l^x»keutumisell€;.-- ei ole kehittynyt riittä­vässä-
määrässä 'Gänadankam
Nykyistätiirmioliistaohj'eImaaseuraten joutuu maamme lisään-r
tyvässä ^ määrässä ii yhdysvaltain; (ieollisuustuotannosta riippu­vaan
asemaan: ^. ; '
Otteita puheista^ jorta poivarfen
lehdet eiväit kailfeti ^ida minään
; Julkaisemme, seuraavassa- se-:: ;
. lostuksla erä'8tä k puheenviiotoi^-' ^ /
ta, . j o i t a . on pidetty :NenvostolIi<^^;
tonKcmmunistisen puolueen X X v
edustajakokouksessa;:- Nämä : p n - V
heenvuorotv Joita'ovat käyttäneet."
N K P : n ^ , k e s k u 8 k o I n l t e a n puhe- «
miehistön jäsen:Georgi SIalenko«v%i
NenvostolUton -' ^:Ttedeakatemlanv^|
presidentti : A . Nesmejanov sekä: :
akateemikko ' I . Kurtsbanov.^^vvat;^!^'
lottavat' niitä valtavia näkSalo-',
ja joita maan kansantalouden' ke-liittämisen:
6.: vilslvuotlssnannir-'"
telma • a v a a erikoisesti :,volinateo^> ^ r
liiunden' alalla.' jä 'samallaVJuuri;:
nUta^pUol;^:'NKP:n ' I m n g ^^
lmlussä,l:jotka' jponrarill^
dlstö''^ttää tal^.-al3Ue/peIt«^ .
ne larastettalbln; :henkU6lö'iy"v|t.
myssensatiolhin.
Helmikuun 17. pnä esiintyi N K P :n
edusta jakokouksessal Georgi a Malen<^
kov,'. Joica' puheessaan> mainitsi,'; että
puolueen.päälinjana on; o l l u t J a tu'ee
edelleen olemaanpääpainon asetta-;
mlnen raskaan teollisuuden kehittä­miseen,
f ::•;/;.;.:;;^•,p>,;v;.;:.;.;;;.;,:•;..•^;4;;^;;^
KEHITVSVAUHTI SUURIN i
NEUVOSTOLIITOSSA '
Malenkov. korosti;;: L e n i n in :: aina
osoittaneen, että sosialismille on vältl-tämätöntä
Jatkuvasti^ kohottaa työh
tuottavuutta.lVön: tuottavaisuus oh
nykyisin Neuvostoliitossa 8-kertainen
verrattuna' - aikaan ^ 1913.' Samassa
ajassa työn . tuottavuus ott - t l S A :ssa
kasvanut- 2i2-kertai5eksi j a Neuvos-
.toliitto: on ohittanut siinä Englannirt
Jä Ranskan. Lenin^ asetti ratkaisevan
merkiti ksen maan sähköistämiselle,
£l'lä hän näki äiinä perustan kansa­talouden
uudenaikaisen tekniiiean ••. ja
työn tuottavuuden lEasvuUe. Työvai-.
heiden sähköistämisen Inäärä muo­dostaa
työn tuottavuuden lisääntymi­sen
mitan Ja ; tärkeimmän.: tekijän;
Malenkov Jatkoi, että Neuvostoliitolla
on kaikki tarvittavat edellytykset
saavuttaakseen Ja ohittaakseen his­toriallisesti
:|yhye.ssä ajassa ::'USA:n
sähkövoiman tuotannossa. _ J ^ \
Kohottaakseen; : sähkövoiman '
tuotantonsa 9 22 miljardista ; k i l o - ' •
nratUtunnfsta' (v; 1913V 170 mU-Järdiln
k:iowatUtuntiin (VV 1940) ,
USA tarvita! 27 vuotta. Neuvoato-liitto
on tarvinnut-, saavottaak*
seen saman : säbkdvoimamäärän :
tuotantotason : todelllsnadessaMi;f
vaotta, siis' lähes puolta' nopeam4;|^
min.
J Nykyisin Neuvostoliitto 'on: sähkön
tuotannossa : selvästi toisella. ' S i j a l l a;
n i a a i-ma3sa Ja valmistaa sttä yhtä
paljon k u i n Englanti ^ Ja: Länsi-Saicsa
yhteensä; Neuvostoliitoila: on ^ voimi-'
talouden koneiden;: tuotannossa laja
perusta, Jcdla voidaan tyydy ttää maan
a i - Ja höyryvoima-asemia, tulee*
muodostumaan :niaaUmassa'*i:ai<^
nutiaatuls^(si ~ energialähteeksi.
Sähkön tuotanto' .tämän 'voim9-
i verkostoVävnUavoidaaii kohot- ?
taa 15—20 vuodtesa 25b'-^300. m l l -
järdUn kUOnrättitpnUin' jä Ura­l
i l le voidaan siirtää ,30-4o mn-'
Jardia kWh 'sähkövoimaa.
. - ' » - '. i ^. . , ' . ' . 1 , '.
AINUTLAATUISIA TUTKUnUS.V '
LAITOKSIA-NEUVpSTOLIITpSSA
< N *^
sidentU A:"Nesmejahov tbtesi, ettö
puolueen>XIX edustajak<^uksen'Jäl^'
keen pj^olue. Ja^ ihatiltUs; ovat tehneet
hyvin paljon edistääkseen tiedettä Ja
vaihylstaakseetly (?en i « in
» ' Tässä'ajassa^op perusteltu, usei- '
, U nnsla tieteellisiä tatklmnis^t''
toksla, joissa *on täysin nodenai-kaiset
koneet j a laitteet, monet
: nH^täyainnllaätiitoto^mtiälfmassa,:^
kötte' eäim.' NeavöstolUton^ietfe-'
akatemian ydinongftlmlen Insti-tuutii,
iKlhkdryaikaalinen labom-^
toffo, ym.'Tiedeakatemian tiele-miejsktmta-
on vUdennen.S-Vuotis-'
: suunnitelman: aikana;; lisääatynytx;
lähes^lcaksGDkertalsekÄl j a päteviä^
nuoria tiedendebläön. valmista­net
runsaasti,'mikä^'on alentanut
' .Tiedeakatemian ttelemlsten.kes-'
kl-iän 41 vuodesta 38" vuoteen.
mm
'«f^tMÖ.':'
omat tarpeet Ja antaa4 suurta apt^
K i i n a n kansantasavallalle ;:Ja muille
kansandemokraattisille maille :^: sekä
"Viedä; sähkö"aitteltamtiihtnkinmai-l
i i n.
ITA-SIPEBIAN JOET — AINUT-LAATUI?
fEN ENIE^IANLAIIQE ,
Bdalenkov osoitti numeroui, että
Neuvostoliitolla on - suuremmat eähf
kövolmavarat k u in .USArlia; Itä>-Slpe-riassa;
varsinkin :Angara:,'Ja:rJenisei-
Jokien alueina Neuvostoliitoa I tOr;
delJa: v ^ t a v i a isählcövolman: v poltto-''
aineen Ja raaka-ainelähteitä, Itär
Siperian .jokien / voimavarat; ylittävät
ihraiset tässä suhteessa-flkkalmmat
Wat kuin l7SA;n Canadanr jarJapa-n
i n , ' - ' ,
SIpftiaa valtava..;,vi>imafafc;ai^:%
KEHITYS JfAKTVlIN ATOMI-TLTKIMUKSESSJI
,
> Elaikkein: se!vimniini-kuvastaa'iv^
me^vuoslensaavutukslav kehitys ato­mivoiman
alalla^'Kysymyksessä'ei ole
mikään. /Iceksintö: tai • salaisuuden: sel-viUe
saaminen, kuten asiaa, tantema-ton;
kuvitt>elee, vaan, mitä sutiirimman^
hyyin järjestetyn/Ja: nopeasti ^kehit­tyvän
-tieteen, koko-.r^
alaila, Jokav nykyisin yleisesti tunnus­tetaan;
luonnontieteiden :wjoht^vaksi
alaksi," , \
Kaihin saavotniailn on ollni'
inahdolllst» päästä siksi, että
Neovostoliitön TiiedeakafenUa jo i
aikaisemmin on tptkinnt radlo-aktiivlsnatta,
kosmmisiä' säteitä
'^Ja atomin hajoltt^ndsta. ttfencs- '
tys on rakentnnoi noden lyslikan |
VidaikUen alojen «atfclnirlikdlte^ s
merkitsi myös ndlafst^ kidsrfnföä
f Iniitt on 8ähkövaral9kUbdyttimten'
rakentaminen. Jotka kehittävät,
todella Iconnlillsen energian <— 10.
miljardia säfakövolUia, sekä eräl- .
ta maitat yhtä metki^vläkduin- '
Atomivoima-asemien teho tulee
kinxlennen. S^vuptlssuunnitelman a i ­kana
kehittymään, yli.^ktAsi kertaa
n i i n suureksi kuin kaikkien tsaari-'
yeväyän sähköasemien teho.>!&teen-sä.
Edescä on lämpöy41nre3ktiolden
£ääpnSsteIy,mlkä; asetetaan voimaa
ta'opden käyttliön rauhanomaisia
päämääriä silmälläpitäen. Suurta me^
nestystä saavutetaan atbmiteollisuu-den
iuhittämien isotooppien l^ytdn
tutkimuksissa.
HIEKKA-ABOJEN LAHPO JA
VALO ENERGIAKSI ; . ^
Viimeail^iset tutlclmiikse^ puoli-
Johthnen 'lämpd-.^ Ja' sähkaomlnai-suuk^
lsta ovat avanneet'uusia suuria
mabdollisuukeia ^^energetiikalle., On
«yytä uskoa, ettei «e . a i ka ole enää
kaukana, 'joIIorn'^voldaan muuttaa
sähkövoimaicsi '^hiekka-^ojen lämpd
Ja valo,
dieaka|e9ilaii. konstenofaplais , no-
V - rakennettu toistaiseI(si nopein t a -
; m^n tyypin. kone. On. myös otetr
. ' i t u enshnmät^t askeletsanmnpe-p:;
riaatteen mukaan toimivan kie- ,
i:llebhääntämisautomaatin: i r a k fnr:.
:: .lamiseksi..Eräiden ajatuijtyonaio- i :
^ Jen automatisointi — , siinä on
':! näiden koneiden.merkittävä-peri-
, aate Ja juutuus. _
* Kemistit ovat menestyneet ydin-
^Ittoaineen ^teknologian v-Jaj^keinoter
kolsten . - -trans-uraanielementtien
aloilla suorlttamisskan tutkimuksissa;
On jkeksitty uusia-^menetelmiä kor-i
i^ealaatuisten. keinokuitujen : valmis^
;tuk4essa, ' *
N , T U R K E IN
INi J A ^VOLGAN: VÄLILLE
Ikki,tietävät,'Jatkoi Nesmejanov.
'miten::turtnetut:tiedemlehet!ja spesla:
listit ? ovat . suorittaneet akateemikko
Gubkinin.' johdolla : nafta-alueiden
tutkimuksia Volgan.ja Ura'in välisel­lä
alueella; Tästä alueesta muodostuu
Neuvostoliiton : tärkein - naftarelue.
Qeologit/ov^t keksineet'hydrobioke-;
mialllsen; menetelmän, • uranln^almln
etsimiseksi. Tämän v menetelmän avuL
l a ; on .jjo • löydetty ; uusia uraniesilnty-mla
Neuvostoliitossa.
Kuudenneri: Viisivuotissuunnitelman
aikana on vä'ttamättä.'kehitettävä fy-jbikaalis-
matemaattisia, kemian Ja
biologian : tieteenaloja, jotka tulevat
valaisemaan-; tietä uuderetekniikal-
' le tuntemattomaan tulevaisuuteen; v).
YHTEISTYÖTÄ TOIVOTAAN >
K A I K K I E N MAIDEN KANSSA
Helmikuun 20 pnä esiintynyt
akateemikko-I.^Kurtshatov kertoi nii;.
nikään^^: Neuvostoliiton tiedemiesten
toiminnasta : atomi voima n rauhan;:
omaisto;:^rkäytÖn ; tutkimlseksL FUf^
huessaanslitä,:miten kuudennen vii­sivuotissuunnitelman
aikana. V tullaan
rakentamaan 2—2.5 miljoonaa kv; te­hoisen
fltomivoimalla. toimi va^lsähkd-asema
<- kurtshatov ilmoitti, että
suunnlt6!mana on rakentaa '10 eri-t}'
y'pplstä < atomireaktoria, joiden teno
vaihtelee-50,000 — 100,000 kw välil­lä,
'Rakennetaan myös suuritehoinen
reaktori. Jossa käytetään toriumia,
• Atomivoiman rauhanomaisen'' käy-ton
tutkimisessa; tiedemiehet lovat
yhteistoiminnassa muiden sosialisti­seen
leiriin V kuuluvien tiedemiesten
lainssa;^: Tätä yhteistoimintaa tullaan
laajentamaan ja syventämään Par-
TiiniDinsiii iiaisfen
kerho vierailee
usein sairaalois»
Timmlna.— Tervehdys täältä poh­joiselta
kulta-alueelta Kansainvftllsen
Naistenpäivän Johdosta^ My(i4 toivo­tamme
rauhaisaa ja onnellista vuotta.
Jota eivät mitkään atomisodat tulisi
häiritsem&än Ja Jotka tuhoaisivat
meidän kasvavaa nuorisoamme. Jos
nyt tosiaan syttyisi sota. niin se tulisi
koskemaan meltävkalkkia, n i i n van­hoja
kuin nuoriakin. Meistä ei ku­kaan
j^älttyisi siitä: Siksi toivonkin
rauhaisaa Soiotta.
Minun piti tässä vähän kertoa nais­ten
kerhomme toiminnasta Ja siitä
m i t ^ olemme aikaansaaneet viimeksi
kuluneen vuoden aikana. Kerhomme
ei ole erittäin suuri, sillä paikkakun­nalta
on siirtjniyt pois useita Jäseniä
eikä uusia ole saatu vastaavasti tilalle;
Siitä syystä kerhomme pysyy pienenä,
mutta alita huolimatta tämä Joukko
on gllut hyvin ripeä. Olemme tehneet
paljon ja paljon olemme saaneet a i ­kaan^
Pidimme Joulun edellä käsityömyy-jälset.
Jotka onnistuivat oikein hyvin
Ja Jokainen keskiviikkoilta pidämme
kerhoiltamme. Johon kaikki ovat ter­vetulleita.
Kerhomme on myös aina
avustanut kaikkia kampanjoita kuten
raulmn:komitean:^'Ja mutta käynnissä
olevia kamppailuja. Olemme niin­ikään
; muistaneet kalkkia paikalli­seen
sairaalaan Joutuneita Ja lähettä­neet
heille paketteja sekä käyneet
heidän luonaan vierailemassa ja
muistaneet heitä kukkalähetykslUä.
Sanotaanhan; että. vähästä salr^ian
mieli on hyvä. Se sana pitää palk­kansa.
. . ' ,
Toivon hauskaa kevättä kaiklUe
Vapauden. lukijoille . J a ; v rauhaisaa,
Naistenpäivää sekä tarmokasta toi­mintaa'
kalkille. Toivoisin näkeväni
enemmänV kerhojen taholta kirjoitet­tuja
kirjoituksia Vapaudessa jotta
näkisimme ihinkälalsta on toiminta
eri paikkakunnilla. SIIQ, , muista­kaamme
kalkin kirjoittaa alkaneella
vuodella. — Kerhon puolesta M , K .
Koiramainen havainto ,
Parllsi.-*Ranskan valtionvarainmi­nisteriö
on tehnyt järkyttävän, Oiuo-mion.
TllastoUinen yleiskatsaus o n n i
mittain osoittanut, että maan 3,5
ihiljoona^- koiraa , tuotta,'tappiota
maalle hupllniatta v^tlon kolraye
rosta. , t , , • *
. Verotulot jno\jseyat:313'.mljponaan
frangiin; mutta hallint(^kU8|annukfie^
nousevat 439 miljoonaan. Verotus-asiantuntijat
ovat' arvioineet; *ttä
Jokainen ' k o i r a ' ixiötlae. nykyisen
rotulcs^n puitteissa'36 ft:angin tap­pion--^
tode/la koiramainen liavainto.
— Canadan Ja Yhdysvaltain T^y*
nenmeren ja XCalliovuörten , väUsen
rajan maanmittaus j a kartoittaminen
sUoritettito -VV. 1858 J a 1862,^
haillaan on päättymisvaiheessa ato­mivoimalla
' toimivan ^ Jäätisärkijän
suunnittelu Tätä jäänsärkijäi^tul
laan käyttämään Pohjoisella Jädme
re'lä Ja alus kykenee toimimaan* 2
3 vuotta iUnan polttoalnetäydennyk-
Biä. ' ; ' .
S-vuotissunnnitelman katseli»
laajennetaan iutklnmksla atomi­käyttöisten
koneiden konstniol-miseksl
myös muihin aluksiin sa­moin
kuin lentokoneita ja maa­liikennettä
varten.
Lähiaikoina voidaan mahdollisesti
suorittaa kokeiluja käyttää, rauhan-omaisiin
taricoituksiin samantapaisia
lämpöydinreaktkjita kuin vetyppm»
missa tapahtuu.
NeuvostoUlton tiedemiehet toi­vovat
yhteistoimintaa maaliman
kaikkien maiden tiedemiesten
kanssa ratkaistaessa tätä ihmis­kunnalle
tärkeintä 'tleteelUstä',
ongelmaa, myös Amerikan tiede­miesten
kanssa/ Joiden iletcelU'
sUle Ja teknlUlsUle saavtttoksille
annetaan Nettvosfoliitoasa saari
arvo. Jotta tämä olisi mahdolils»
ta, tarvItaan-^ vain yhtä » että
USA:n JuUitos hyväksyisi Nen-vostolllion
ehdOtoksen »pomt- ,iz
vetypommien kidtämlsestä.
J^YT'SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME
SUURI
LÄÄKÄRIKIRJA
ii
Kirjallisuutemme suurimpiin teoksiin kuuluu 45 suomalaisen läär;
karin ^yJitelstydn tuloksena tyntynyt* "SUURI LÄÄKÄRIKIRJA",
jonka päätoimittajana.xon dosentti Niilo Saksela;;.Siinä ttaltetSäm
1,106 tivullaja 800 kuVäUa koko se lääketieteellinen tietomaata
tällä'hetkellä on Suomen lääkärikunnan ensirivin miesten tutki­musten
tuloksena saavutettavissa.
Teoksen toimittaja kirjan esipuheessa sanoo:
"Nyt Ilmestyvän SUUREN" LÄÄKÄRIKIRJAN tekijdltten harras
toivomus on; että sc todella kykenisi auttamaan lukijoitaan tautlert
.«nericityksen j a luonteen samoin kuin niiden ehkäisyn Ja hoidon
jmmärtämlsessä Ja täten osaltaan tayttälsi tebtavänsä nykyaikai­s
e s i "yleistajuisen lääketieteen vahstustyössä."
Tep» hakemistoineen käsiiiää 1121 sivua
ja 900 kuvaa. HINTA SID
. , ' TILATKAA 0801TPEZLLA:
$9:50
mm PUBLISHING CO.m
BOX Sd A SUDB0BY/Cmr.
mm m
Tiistaina» 1»lmik.'28 p. Tuesday, Feb..20, }0S8
"M-Pfeklng.
Xnslnöärlen, teknikko­jen,
talousmiesten ja hallinnollisten
laitosten: työntekijäin suuren luvun
kouluttamista koskevan tehtävän rat-icalsemisekslBIilnan
kansantasavallan
ensiminäbien viisivuotissuunnitelma
edellyttää koulutettavaksi 1.160,000
keski- Ja korkeakoulusivistyksen aaa-nutta
spesialistia.
: Ensimmäisellä * viisivuotiskaudella
K i i n a n kansantasavallan korkeakou­lut
päästävät yli 280,000 spesIaUsUa.
Bnshnmäisen vlisivuotlskauclen. kol­men
ensUnmälsen vuoden < 19ä3-^19SS)
kuluessa Klinart:v kansantasavallan
korkeakoulujen Ja erikoisten keski­koulujen
sebiien sisältä on jo lähte­nyt
monta sataa tuhatta edlstynelm-millä
tIetee*lIsUlä Ja teknUlisiUä tte-doUla
aseistettua spesialistia.
Tällä hetkellä Kiinassa on 188 kor­keakoulua.
Joista 40 teknillistä kor­keakoulua.
Erikoisia teknillisiä kes­kikouluja
on nyt maassa 35 kertaa
enemmän kuin vuonna 1946. Näissä
erikoisissa keskikouluissa on 430,000
oppilasta. '
Työntekijäin koulutuksen tärkeänä
renkaana on työläisten J a virktMliJaiii
opetu8_iltakouluissa' heidän varsinai­sen
tuotannollisen työnsä ^ohella'oi*
keis- Ja keskikoulujen sekä tekniUis-tehi
keskikoulujen /ja korkeakoulujen
opetusohJeUnlen mukaan.
: Korkeakoulujen'; J a '-tuotantolaitos­ten
yhteydessä toimii yli 40 Iltakou­lua
Ja -yliopistoa; 7 kirjeöpiskeluosair-toa
Ja 30 tdcnilllsttt iltakoulua. K a i -
ksn tämän llsäkdi tuotantolaitosten
Ja katvostenv yhteyteen o n perustettu
yli 10.000 alkels- Ja keskikoulua, Jois^
sa työläiset opiskelevat varsinaisen
tuotapnollisen työnsä ohella. Vuonna
1954 K i i n a n , oppilaitoksissa opiskeli
yli 2.900,000 työläistä Ja vUrkaUijoa.
k u n saadaan rakennetuksi vilsivuo-tissuunnttelmasscC
huomioidut 60 uutr"
ta k o r k ^ o u l u a , niin yliOj^pUai^^*;^ ^
luku kaavaa lainassa 430,0pO tmSmXh-y' -
Oppilaiden luku frikolaiaaa kesklkou^
luissa kasvaa eoo,000 henkeen.
Norjan kataoisviiiftci
Hölmenyilenm IS
km. liiilidi^ssa
,;f-.:V-.i..';>,i>?.
'f' t
Odo. Norja,.... Norjalainen HAlgelt;-- ^
Brenden. Joka on kahdesti voitt9|^|,<.;^
olympialaiakulkm 15 kilometrin o i t t r i "
tpmaahiihdosta j a oBut viisi ^ k e ^ i t " '
Norjan mestarina samalla matUkTii;*'?^
voltti viime perjantaiM kovaani .1tUt>.v.^
vassa 15 kUometrin Siiihdon BoImen;^Lir
kollenilla. ^ Hänen aikansa' oU' blvaii ^, '
nuuttia. mutta Brendenln anaatti|i^7'^'^
Haakoh Bnisveen ahdisti Itäntä kö-^
vasti saaden irjak»ecn'MDl. TtSl^"'^
asiassa Brendenln täytyi panna k i M ^ ^ t
ki voimansa liikkeelle aöOme&in^ljpp^Hft'
pukirlssa 8aatttMnkiiuUa.>ttft Mt^ben;
tilytys? suorittaa-täimä loppumail»'$b'
sekunnisaa. Jos mielir voitfSäa
veenlniv
' 1
IM
vat
aikajärjestyksessä:
3)* Xard Viitanen, 51^7. Ai'h»n» J-:^^i^,
Hiiva, 61,47. 6)' Jormo KortiJaii»ntja
Toimi Alalatato 62.45, ' ' * - -fmvf^r.T.^
.Bfendeh voitti' olympialoislss» '
kmn matkan aJtfUä 4949. JParas^ij^jjsl'
rikkalainen, Andrew ^er;iSft»CaMf ^
isti^Idohostal ÖU>7. BjaUi^ ^Sl£:'t^,
Ensimmäisen " klfpoUupälvän 1*!^*"'
keen johti K ^jalatn«W ^jOlaen^yhi^
dlstetyaaä HSnellS "oU perJantoVflJ.
tana 240.00 plstettil. i,TolMUa.tllaIto;<.r;
olleella 8uomalatsel'a, Paavo.Koibp4.)'
8elW, oU 234.9TO ptotetUC r '
•il-'
•vt f
m
m
m mmm
mmm
P P . . .
Mm
' ovat nyt. saatavana / - , . liiVHiiiMiJiptaK
it Laaja valikoima tunnettujen laulajien^ kuieit^ Heni^.
Theelln, Metro-tyttöjen, Matti IJouhivttoren, Olavi V^trÄlfl^S
Erkki Junkkarisen ja Veikko Sadon lau|airiiä uutuuks^;'/-^
Iiii
i i i
l i f.
1^'
BtS 5188 Huusuja ikkunassa »-^ foxtroi — M ^ t i Louhivuori i . ^
' Orpopojan tango Matti Louhivuori ' -
SD teOO. Merenneidon kyynel — laulelma — Olavi 1«rta . -
Leskläkiln-tyttäret — valssi — Metro-tytflt . ^ r
SD 6260 Amore — volssi — Kippari-kvartettt " , . - :
'-Rojsvojen laulu—'Klppari*kvairtettl * \ . v ^,
SD 6290 Sydän lyö ~ tango Metro-tytöt , ' ' ; '
-Haavelttenpuisto —beguine — M e t r o - t y t O t ^ ' " ' ^ .Ai.
mm
SD 5301
SD 6302
SD 5314
Capri — tango — Juha Elrtö
Päivänlaskua päin — foxtrot —.Puha^EIrto
Bakkauden taulu - ^ v a l s s i ~ H e n i y T h e e l ^ a
Pitäisitkö minusta — foxtrot ~ Hehtylfteel
Kultaa Ja hopeaa valsi^L —;M«ti««tytöt'v
Aluistojen valssi — Juha Elrto <' . • ^ > ..
SD 5318 . Lokki lentää y l i meren r- valssi ^ Hemy Tbeel
»uuflu j a perhonen — valssi — ^etro-tytöt ' ' •
S D 5320 Tango Hluslon -i Juha Eirto ' - '. -
Sadoin Kitaroin — tango ^ Juha Eirto " . > ?
SD 6323 KItaraaerenaaditango'—ErMci Junkkarinen '.^
K b n ulpukka kukkii — Valssi ~ & i c k i Junlikarinen'
RYTMI
R 616S Kalajuttuja — jenkka — Esa Pakarinen
Kylymässä mualimassa >~ Jenkka A- fiBa Fak&rihen'
R 6179 Uatup polkkft — Veikko sato ^ / <^ . - ,
Savon Poeka ~ polkka ^ Veikko Sato ' - ^
R 6181 E n surujoni itke — tango ~- M a r t t i Suutala . ' '
Ei-on hetkellä >-valssi—; Martti Suutala ' ^
R 6182 Olivien kukkiessa valssi ^ Veikko Hiuiskonen/taaniir) ffZ
' , Mustalaisleirissä <— marssi-foxtrot^. Veikko Huuskonen Ja^f/i
. Paavo Tiusanen, harmonikkaduetto . ' ^'
R 6208 Kulkurin suruja —>• valssi —> M a t t i JjUohlFUorl , . .
Ikävässä — tango Matti Luohlvuori
R 6210, Oipo kulkija — valssi — E r k k i Junkkartoeq
, Surun kuicka — tangoErkki'Junkkarinen > ;
' R 6234 Stmm sävel valssi — M a t t i Louhivuori ^ .. . ,
Vanha kulkuri ^ foxtrot — M a t t i Louhiyuori '
R 6247 ;Nyt kuljen yksin — tango,— E r k k i Jimkkorlnea .
Rantalaineita — valssi — Erldd Junkkarinen , ,
R 6248 Pitkäkosken Jenkka ^ Yrjö Saamioh piolkkaybtye "
AndenE8on'in polkka — Yrjö Saarnion polkkaylitye; ' •
R 6249 Vanhuksen ystävä — valssi — Henry Theel / : ' , ^' ^
Onni kaikille — v a l s s i H e n r y . T h e e l ' ^,
R 6250 Romanialainen kitara — tango — Paavo Tiusanen l a S f a t t i ; jt.
m
M:
Viljonen; harmonlkkaduetto
Suvinen tanssi Paavo Tiusanen ja^ M a t t i Viljanen^',
harmonlkkaduetto ^ w '
R 6256 SOrsametsästys — Jenkka-foxtrot — Reino Helismaa'
Pojanpojan lättähattu — laulelma Reino Hriismaa
R 6258 Syysunelma — v a l s s i M a t t i Viljanen, hanuri
Eron kyyneleet — lAzXil Viljanen, h a n i u i '— Valssi
II
im
m
M.
m
l^fietämhic Irtfyjä kaikkialle
HINTA $14» ,
(Ostajan maksettava lähetyskulut), ,
Posti- Ja pikatavafatllaniiten tulee käsittää väfalnliin kobne tevyi''
Tilatkaa osoitteella: >^ ^
Vapaus Pjiblishing Company LiM
m
BOX-69 sxmmr, cm. 1' n mm
I M mm mmm