Vapaus, January 8, 1953

              mmmm ,
im m
Is
tl;
Sivu 2 Torstaina, tammik. 8 p.
mm -Ominti^
taMlÄed Kov. 6, »17. Authorlzed
B0 säeoxKI class mail by tbe Post
Office Dejamnent, Ottara. Pul^
llÄed OtfU» vMkJy: Tuesdays
rUiiiTMlays and Sattmlays by Vapaus
• J»ubliaWn8 C^paoy LtxL. at 100-102
Elm 6t. W., eudbuty, Ont^ Canada.
Telepbonies: Business Office 4'42$4
Editorlal Office 4-4265. Manager
E. SoKsL Editor W. ^ l u n d . Mailin?
addrea»; Boxr69. Sudbuyy. Ontario.
Advertielng x^atea upon appU^tlon.
Xranslatton free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 1J00 6 kk. 3.75
Ybdysväilolssa:
Suomessa
3 kk. 2.25
1 vk. 8JOO 6 kk. 420
1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
^ 1
" '.4
f-?
1^'
I ' j
? ^ ci
i«4
, " : Aika rientää jä Sing Singitt vankilan kuolemansellissä istuu kaksi
nuärta ihmistä, jotka on tuomittu sähkötiioJissa paistettavaksi tam-
;~inikuunI4päiranä
K a i k k i a l l a maailmassa pidetään vastalausekokouksia, lähetetään
ij«yhdysvaltain viranomaisille vaatimuksia ja anomuksia Julius j a Ethel
IU)5enb^rgi|^^ Canadalaiset demokraatit ovat yhty-
, n e e t i ä f e ja järjestäneet paikallisten
kpliousten sekä protestikir jeiUen 1 isäksi Y hdysval tain lähetystön cdu s -
^ A iälle jatkuvan valvonta-vartion.
f Mutta aika rientää j a jos yleisen mielipiteen ääni ci AVashing-tonissa
tunnu riittävän voimakkaasti. Yhdysvalloissa tapahtuu hir-
1 , yittäVä oikeusrikos iriikä jättää,kaksi pientä poikaa isättömäksi ja
> äldittomäksi, sekä lähtemättömän veritahran Yhdysvaltain sotaisten
s vallanpitäjäin käsiin.
l Jkle sanoimme tarkoituksellisesti, että jos Rosenbergit kärven-
^ setään elävältä sähkötuolissa, niin silloin tapahtuu hirvittävä oikeus-rikos.
Tämä siitäkin huolimatta, vaikka Roscnbergit olisivat syyllis-
» tyneet siihen "rikokseen" mistä heille kuolemantuomio annettiin.
-ji^i^ . R j i u t t a se on sitäkin suurempi rikos jos osoittautuu, kuten Rosen-
.""^i^^lrtrgit oviat itse selittäneet — ja Tiuten niin monet uskovat — että
J nämä hysteerisessä ilmapiirisiä kuolemaantuomitut mies ja vaimo
* ovat syyttömiä. Ön kerrassaan pöyristyttävää, jos vielä herran. Tuon-
5 ' • na 1952 voidaan nuori aviopari tuomita kuolemaan sen vuoksi kun
he eivät " p u h u " , eli "tunnusta" syyllisyyttään j a " i l m i a n n a " toisia
\ räterikkalaisia, kuten tuomari IKaufman ylimielisesti selitti hyijätes-
' sään Rosenbergien^arraonanö
i^jf ^ V on jo saanut maailmanlaajuisen mittasuhteen
j a varsinkin; curopppalainen lehdistö antaa sille äärettömän suurta
huomiota. Heidä^^ on. tullut vetoomuksia
; sekä n i i l t i i jotka uskovat Rosenbergien syyttömyyteen että niiltä jotka
^ ovat,sitä mieltä, jotta Roscnbergit ovat syyllistyneet siihen rikokseen,
. inistä heidät oh kuolemaan tuomittu.
Viimeksimainitut, jotka uskovat Yhdysvaltain oikeuden "puo­lueettomuuteen'
j a Rosenbergien syyllisyyteen, kiinnittävät kuitenkin
huonitota seuraaviin pääseikkoihin: Yhdysvalloissa ei ole koskaan
/ : aikaisemmin rauhan olosuhteissa tuomittu vakoilijoita kuolemaan,
i, .. Rosenbergien yhteydessä on toisiakin amerikkalaisia syytettynä^
i a kun he "puhuivaf;"' -4- Rdseribergeja vastaan — niin he selviytyi­vät
yankilat^uoiniolla tai tykkän^ syytteeseen joutumatta (mrs.
Oreenglas), Kaiken tämän perusteella Rosenbergien syyllisyyteenkin
uskovat ihmiset k^ cttii Roscnbergit joutuivat "erikoiskäsit-i
i l y n ' ' kohteeksi j a n i heille annettiin'väärämielinen tiio
micr. ^ .v • .
'Xe< taas jotka uskm'ät Rosenbergien syyttömyyteen^—^^^
ifisKuhnalla täytyy olla puhdas omatunto voidakseen pelkäämättä
iuit»)a edessään u ^ ^
oiiiän n j A k a i s ^ ''puhumaiiä" viittaavat siihen kieltämättömään
tosiasiaan) että tämä ei ole ensimmäinen kerta jolloin Yhdysvalloissa
oh valtapiirien vihoihin joutuneita ihmisiä "todettu" ensin ^ y y l l i s i k s i
?ja sitten kuitenkin jouduttu myöntämään, että syyttömiä he ovat
fileet, il^alaiittakaainmie mieleemme äskettäin kerrottu uutinen k ^ n k a
t ' eräs miestaposta vankilaan tuomittu neekeri vapautui yhdeksän vuo-
* deh.vahkilapalyelun jälkeen kun todettiin kumoamattomasti, että
^ hän o l i k in s>rytön mies. Koko maailma tuntee T om Mooneyn jutun
^ ja tietää, että T om Mooney virui 20 pitkää vUottä vankilassa vaikka
« . o l i aivan syytön tnies. Yhtä tunnettu on Sacco ja Vanzetti juttu.
Nämä työnantajapiirien ja heidän hallituksensa vihoihin joutuneet
5 miehet tcloiteUi^^^^^ huolimatta elokuun 23 pnä
;1927. Heidän kohdaltaan ei voitu tuomiota peruuttaa edes kuoleman
* kynnyksellä kuten tapahtui lopulta T om Mooneyn, asiassa.
K u n kerran tällaista on ennenkin tapahtunut, ja huomioonottaen
. j - kaikki se mitä on Rosenbergien puolesta j a heitä vastaan sanottu,
i . n i in mikään ihme ei olisi, vaikka muutaman vuoden kuluttua joudut-
--täisiin myöntämään, että Roscnbergit olivat syyttömiä. Mutta jos
I .kuolemantuomio pannaan täytäntöön, silloin ci eiiää voida tehtyä
virhettä mitenkään korjata.
•• • . • •
^ Kuinka suuri vääry}'s tapahtuu, jos Rosenbcrgit teloitetaan,
t se näkyy seuraavasta ajatuskokeesta.'
* Olettakaamme, että Roscnbergit ovat syyllisiä. M u t t a mihin?
« Heitä on syytetty siitä, että he välittivät tai antoivat sodan aikana
l atomisalaisuuksia Neuvostoliitolle. M u t t a Yhdysvallat ja Neuvosto­in
liitto olivat silloin liittolaisia j a niinmuodoin Roscnbergit antoivat
x^^^jonkiniaisia sotilassalaisuuksia liittolaismaalle. Sodassa oli kysymys
^ koko maailman ja samalla myös Yhdysvaltain vapaudesta j a itse-y
määräämisoikeudesta ihmiskunnan historian suurimman ja voimak-
» faMmman sotilasmahdin uhatessa sitä. Toiselta puolen liittolaismaat
; (Neu^'ostoliitto, Yhdysvallat j a muut) olivat pyhästi vaiuioen luvan-
^ necttomen toisilleen kaikkisisältävää sotilasapua yhteisen ja pelätyn
*; vihollisen riujertamiseksi. Jos Rosenbergit antoivat tässä tilanteessa
I joitakin sotilassalaisuuksia liittolaismaalle, niin se tarkoittaa kahta
t seikkaa: He avustivat omaa maataan auttamalla liittolaista/joka
* oli koko sodan ajan etulinjataistelussa fasismivaarai vastaan, ^.op-l
pujen lopuksi he antoivat tätä apuansa liittolaismaalle virallisesti julis-
^ tetun katsantokannan mukaan, että Yhdysvallat ei kiellä mitään apua
l • yhteisessä taistelussa yhteistä vihollista vastaan. Nyt voidaan kysyä.
kuinka suuren "rikoksen" Rosenbergit tekivät, jos' he luulivat, että
heidän oman maansa (Yhdysvaltain) hallitus oli tosissaan j a rehelli-nen
lu\-atessaan antaa kaikkensa fasismivastaisessa taistelussa? Tämä
sitäkin suuremmalla syyllä kun he juutalaisina tunsivat fasismin %-aa-ran
ehkä läheisemmin kuin jotkut muut.
; iMutta älkäämme pysähtykö vielä tähänkään. 'Muistakaamme
•; kuitenkin, että Roscnbergeja syytettiin siitä, että antoivat sodan
aikana lu\;attomia tietoja L I 1 T T 0 L A I S M . \ . Y L L E . Tämän s.v\tökscn
perusteella''heidät tuomittiin K U O L E M . A A X .
Toisella puolen 'VTidysvaltain kansalaisia meni avoimesti viholli-sen
puolelle j a sellaiset tunnetut maanpetturit kuin Harry Gold Tokio
Roseja Axis Sally saivat sodan päätyttyä vain Y A X K I L A T U O . M I O X.
Vihollisen hjTäksi tehdystä ja kiistattomasti toteennäytetystä
maanpetoksesta suhteellisen lyhyet vankilatuomiot!
* iMutta liittolaismaalle sodan aikana muka annetusta avustuksesta
: — jonka syytöksen toteennäyttäminen oii vähimmässäkin laskuss.:
kyseenalainen seikka — mätkäistään kuolemantuomio — j i .sekin
* cnsinunäinen k e r t a Yhdysvaltain historiassa rauhan olosuhteissa:
; r Selvästikin Roscnbergit pitäisi armahtaa.
Sulo lindroos, Wahnapitae, .Ont.,
täyttää 50 vuotta perjantaina, tam­mikuun
9 pnä.
YJidymme onnitteluihin!
Kysymys: Voisitteko ilmoittaa
kUihkä paljon eri kansallisuuksia asuu
röronicn kaupungissa?' — T-laaJa.
Vastaus: Vuonna 1951 toimitetun
yle'sen Tilenlaskun tietojen mukaan
asui Torontossa mainitun vuoden ke-
?äk; 1 pnä ssuraaavt määrät eri k a n -
«»lUsuuuksia:
Br:ttilälsperuis:a ....
Juutalaisia . . . . . . . . . ..
Uträinalalsa . . . . . . ..
Kahskalaisia . . . . . . . ..
n u o l a i s i a v . . . - . - -
Italialaisia . . . . . . . . ..
Saksalaisia . . . . . . . . ..
Hollantilaisia ....
TshekkosloyakkeJa . -
Jäpaniiasia ..i...:-•>
irenäläisiä
SkandiJ^äaveJa i . . . . . .
IJiikarilaisia . * . . . . . . . •
Suomalaisia . . . . . . ..
Kiir-alaisifl . . . . . . - . . . •
Itävaltalaisia
Muita eurooppalaisia
Mu^ta aasialaisia ....
Intiaaneja ja eskim...
Muita kansallisuuksia
Yhteensä
......4»,437
. . . . . . 4 0 ^
. . . . . . 23,333
. . . . . . 21,865
. . . . . 20,857
......111.441
11,585
. . . . . . 6.742
. . . . . . i5,129
. . . . . . 4,633
...... 3Sm
.. ... 3,772
. . . . . . 3,151
2,880
. . . . . . 2,879
1,683
18,680
762
805
18,315
......675,754
Mitä miiut sanovat
'•OIKEATA • AMERIKKA­LAISTA
TOLMINTÄA
lehtitietojen mukaan New Orlean­sissa
rYhdysvalloissa) on " S S Club"
nin?ellä tunnettu järjestö. Jonka h a l -
lusrä on aseita Ja ammuksia. Tämän
•Clubin" Johdossa on/yhddisän vir­kailijaa.
Jota pitävät hakaristiä. Tä-
.-nän Järjestön saksanlsielisessä Jäsen­kortissa
on Hitlerm kuva Ja lausunto:
"Minä olen naft?:puoluecn Jäseh•^ Jä-benkirjan
saa ••alkukokeen" jäReen
mihin -kuuluu"tiillklvellä neekeriä
päj«hän lyönti*'. V ; " ;
* Amerikan demokratian" kiihkeät
puolustajat, Jotka ^harrastavat"epä-an4<
5tikkaläiseh tolöiiiiii^^^ n^iidtJmis-t
a " eivät ole-vähääkään huolestunei-fa
siitä tosiasiasta, että faslstiroisto-jen
••clubi' toimU Yhdysvalloissa. He
"pitävät sitä lidultakin todella ame­rikkalaisena
toimintana. — For a
Lasting:Peace.. for a People's Demo-cracy^
jouluk. 25 p n numerosta.
Työmles-EtMOi»in j,ulkaiai tam­mik.
2 pnä seuraavan'artikkelin:
Jonkinlaisen käsityksen siltä, min­kä
kanssa työläiset Joutuvat olemaan
vastakkain taistelussaan yhtenäisyy­den
saavuttamisen puolesta -r- ja
kaikki ne. jotka tekevät työtä elääk-seeri,
haluavat yhtenäisyyttä - f saa
seuraamalla A P L : n Ja C I O : n kutoma-alan
unioiden johtajien mielipiteitä
tästä asiasta. Eikä ole okonassa tois­ta
alaa. Jossa työläisten yhtenäisyys
olisi niin välttämätön kuin kutoma-teollisuuden
alalla.
Puhuessaan äskettäto pidetyssä
CIO:n konventsionlssa Textile Wor-kers
Union of American. presidentti
Emil Rieye, jolca tiedotti haluavansa
olla yksi niistä, jotka tulevat kuulu­maan
neuvottelukpmiteaan sen ryh­tyessä
keskustelemaan A P L : n j a CI
0 : n yhtenäisyyden aikaan saamisesta,
sanoi jo etukäteen, ettei hänellä ole
suuria toiveita minkäänlaisten tulos­ten
saavuttamisesta. Hän epäili, Oli­siko
AFL:llä mitään antamista yhte­näisyyden
saavuttamista varten Ja l i ­säsi:
''Sallilcaa minun sanoa suoraan,
ettei mitään perustaa yhtenäisyydeUe
ollut APL :n esityksessä, vaan kailtkl
selostukset viittaavat pähivastaiseen."
Hän syytti, että A P L edelleenkin ha^
tuaä " n i e l a i s t a " CIO :n.
Vastatessaan tähän väitteeseen A P L
United Textile Workers union lehti
"Challenge" julkaisi toimittuikirjoi-tultsen,
jossa korostettiin, että AFL:n
kutomätyöläisten imion johtajat pn
otettava huomioon kaikissa' neuvotte­luissa,
siksi kun •'ei ole epäilystäkään
siitä", sanovat he. etteikö UTW-APL
olisi "paljon suurempi kuin .CIO:n k u ­toma-
alan järjestö". ' Vupdatettuaan
katkeruuttaan Rieveä vastaan, lehti
lopettaa kirjoituksensa sanoilla: ?
"Hyvä, me emme ole valmiit kuun­telemaan
Emilln-määräyksiä tai hä-! Ja suhteista, jotka v ^ t s e v a t näiden
kahden ryhmän eri unioiden välillä
monissa teollisuuksissa, mitä toiveita
voisiltaan; olla iiopeasti yhtenäisyy-^
destä vastaamaan sitä tilannetta,
jpka työläisten e d e ^ op nyt tällä
hetkellä? ön ilmeistä, että v a i ^ pe.
Joita ei ^vinkaah,suuresti huolestuta
työväkeä ul&aava vaara^ inttävät yhä
edelleenkin: ''yhteenliittyminen tai el
mitään".
Korkeapalkkaisten virkapaikkojen
j a tuhansien pienempituloisten paik-da>
len'ollessa vaakalaudalla jä valta­kamppailun
ollessa käynnissä korr
keiminasta johtopaikasta jsellaisten
henkilöiden kiun Walter Reutherin jä
George Meänyn Välillä, mikään p i k a i ­nen
yhteenliittyminen el voi olla k y -
symyksessä, n i in kovasti kuin kaikki
työläiset sitä toivovatkih. Jumi siltä
syystä moleinmat, sekä CIO että ÄFL.
jyrkästi hylkäsivät John L. Lewishi
esityksen pikaisesta yhteenliittymi­nen
kitinäänsä' romahtamaisillaan
olevasta järjMtöstään. J a jos olisim­mekin,
n i i n kuka ttskoisi. niihin hän
j a hänen koneistonsa suostuisivat?"
Noin 1,250,000 kutomatyöläisestä
näihin kahteen Järjeätöait kuuluu y h ­teensä
vata 300,000. Suuxlp osa jär­jestymättömistä
Icutoma^öläisistä on
etelässä ja se sdkka seUttkä yhden
Johtavan syyn sUhen. ihiksi Ameri­kan
taantumuksen pääperusta on
etelässä. Tuskin tarvinnee sanoa, et­tä
juuri tästä tilanteesta johtuen k u -
tomatyöläiset kuuluvat alimmin pal­kattujen
työläisten joukkoon ja ovat
pakoltetut ottamaan vastaan palkan­alennuksia
Ja työtaakan lisäämistä
aikana. Jolloin toiset Järjestyneet työ­läiset
ovat saavuttaneet palkankoro­tuksia
j a multa etuisuuksia j a saa­vuttavat
niitä edelleen.
Tämän kaiken kukkurana vallitsee
persoonaprobleeml. Suurin osa U T W -
A P L Union Johtajista ovat C l O t m i on
renegaatteja. viimeisin niistä ollen
George Baldanzl, entinen CIO union
varapresidentti, joka Johti ryhmänsä
erpamaan CIO imiosta j a liittymään
A P L unioon. Muut övät poistimeet
CIÖ uniosta Ja liittyneet A P L unioon
aikaisemmin, kahden union johta­jien
välillä vallitsee ainainen viha.
Satoja tuhansia dollareita on union
varoja käytetty tähän persoönavihaan
perustuvaan vältatatsteluun kahden
rylunän välillä. Vallassa olevat mie­het
asettavat tämän . valtataisteliai
kutomateollisuuden työläisten etujen
yläpuolelle. Ne taistelevat keskenäiUi
viimeiseen ' järjestyneeseen kutoma-työläiseen
saakka. Yhtenäisyys on
viimeinen asia, joka heidän tnieleen-sä
tulee. '
APL :n vaatiessa vain yhteenliitty-misneuvotteluja
ja kutomaralan o l ­lessa
vain esimerkki jakautumisesta
sestä nyt heti Ja järjestämisalakysy-mysten
myöhemnain ratkaisemista.
Yhtenälsyysneuyottelujen, joilla
viedään eteenpäin yhteenlilttynils-asiaa,
tulisi, alkaa heti j a niitä tulisi
jatkaa siihen saakka kuimes ^ d y t -
tävä jäf Jestely on saatu valmliltsi tuo­maani
yhteen, kaikki uniot. Joilla on
palkkasopimuksia työnantajien kans­sa,
yhdeksi s^tueksi tmioksi. Mutta
samaan aikaan» kaikkien työväerijär-jestöjen
tässä maassa tulisi yhdistää
voimansa yhtenäiseen taisteluun Ja
toimihtaan, joka perustuisi lainlaa-diimälliseen
j a keskinäiseen puolus­tukseen,
objelmaan, joka on Juiui täl­lä
hetkellä'kalkkien työläisten etujen
mukainen.
Vain siten työväki voi torjua sitä
juuri tällä hetlcellä uhkaavan vaaran
Ja samaan ailtaan'parantaa Ilmapii­riä
j a suhteita todellisen yhteenliit­tymisen
ätkaatmamista varten.
ensimmäisinä
Kylmä ja iloton oli joulu ranskalai­sen
linjalaivan Llberten 277 merimie-.
•helle. Jotka uhmasivat Jouluaattona
VO maanastunutta • vihattua ^MjÖCar-
:ran-Walter laisia, 'jonka 'Amtrikan
milpriistihöri liike -pn ? ykslmtefi^iestl yastaan;;-,^. sanpi; Natlonal/^T^^^ oi
taan Pt Arthurissa
Port Arthur, Önt. — Täällä viime
sunnuntaina pidetyssä IjPP:n Port
Arthurin valitsijapilrijärjestön ko­kouksessa
hyvälcsyttiin yksimielises­t
i säh^ lähetettäväicsi Canadan pää­ministeri
Louis St. Laurentille, jota
vaaditaan julkisesti ilmoittamaan,
että liän kannattaa Neuvostoliiton
pääministeri Stalinin lausuntoa neu­vottelujen
tarpeellisuudesta. Säh-l.<:
essä pyydetään edelleen, että mr.
St. Laurent kehottaisi Yhdysvaltain
presidentiksi valittua kenraali Eisen-liower5a
kohtaamaan Neuvostoliiton
pääministerin Ja neuvottelemaan hä­nen
karissaan ampumisen lopetta­misesta
Koreassa, kylmän sodan lo­pettamiselta
maailmantilanteen Jänr
nittyneisyyden huojentamiseksi ja a-seistautumisen
vähentämisestä.
l i P P n Port Arthiurin alueen järjestä­jä
B. Magnuson sanoi myöskin, että
puolueen valitsijapilrijärjestön ko­kous
pidetään tammik. 26 pnä puo-lueenehdokkaan
nimittämistä var­ten
tuleviin liittovaltion vaaleihin.
Hän sanoi, että lairdaatijakunnan
Jäsen J . B . Salsberg osallistunee tä­hän
kokoukseen. Mr. Salsberg puhuu
myöskin siinä Leninin kuoleman
muistopäivä tilaisuudessa mitu pi­detään
L P P : n toimesta sunnuntaina
tk. 25 pnä, 203 Ogden St; Port mi-llamlssa.
Canadan hallitus
hyväksjry Ranskan
'likaisen sodan'*
Ottawa. — Ulkoministeriö ilmoitti
JoululMun 30 pnä; että Canadan hal­litus
tunnustaa Vietnamin. Laosin
ja Cambodian Indo-Kihian Ranskan
Unionin yhteyteen kuuluvina maina.
Ranskan Ja toisten asiaankuuluvien
vastuUiialalsten hallitusten kanssa
tehdyn sopimuksen määritelmien
mukaisesti.
Vietnamin. Laosin Ja Cambodian
ulkoministereille on tiedoitettu tästä
päätöksestä.
Tämä on cnsimäinen kerta, kun
Canadan hallitus virallisesti tunnus­taa
oikeutetuksi "Ukaisen sodan",
joksi Ranskan kansa nimittää Rans­kan
sotaa Vietnamissa.
tuominnut. Näiltä 277 tmiorf:'mie­heltä
kiellettiin oikeus päästä; -mai-ihio.
mennäkseen kirkkoon tai muu­ten
JUhlimään joulua, siksi kun he
kieltäytyivät vastaamasta noit^ijali'»
taajien kysymylt^iin, koskien työväen
järjestöihin kuulumista. "He kiel­täytyivät
vastaamasta 'eräisiin unio-.
asioita koskeviin ky^mykslln''," kun
Yhdysvaltain siirtolate- Ja kansalais-tuttamisvlraston
taricastajat kuulus­telivat
heitä, lausui mainitun viras­ton
piirijohtaja Edward J . Shaugh-rtessy.
Sänomalehtimiehet eivät saaneet
tilaisuutta haastatella näitä irohkeita
merimieh a, jotka pitivät'kiinni kaut­ta
maailman noudatetuista traditsio
neista kieltäytymällä ahtamasta noi­t
a Jahtaa Jille tietoja 'heidän unioasi-oistaan.
Näiden miesten nähtiin sei­soskelevan
loistolaivan täkillä ja tois­ten
katselevan ulos ikkunoista laivan
ollessa Hudson-Joen laiturissa 48 ka­dun
kohdalla. Mutta suuri enemmis­tö
miehistä pysytteli laivan sisäosissa,
varmaaiikin ihmetellen, miksi el A-merikän
unioiden edustajistoja saavu
protesteeraamaan heidän puolestaan.
Hehän kävivät samalla taistelua A-merikan
unioidenkin puplesta kiel­täytyessään
vastaamasta Järjestöjään
koskeviin kysymyksiin.
Siirtolaisviraston johtaja Shaugh-nessy
sanoi päästävänsä maihin nc
miehet, jotka kielsivät kuuluvansa
kommunistipuolueeseen. Karkoitus-päällikkö
samalla kuitenkin vihjaili,
että hän saattaa kieltää paljon u -
seammilta miehiltä maihinpääsyn
kun laiva saapuu toisen ken-an New
Yorkin satamaan. Hän sanoo nyt
tutkivansa syytöksiä, että heidän u -
nionsa, joka kuuluu Ranskan Ylei­seen
Työväenliittoon, "on kommunis­tisten
ainesten Johtama".
Jos ihan päättää aisettaa ranskalais­ten
merimiesC^n union "subversUvien"
luetteloon, niin se merkitsee, että
melkein kaikki Liberten miehistö, jo­hon
kuuluu y l i 900 henkilöä, estetään
pääsemästä maihin.
Samaan aikaan liittoihallituksen-sa-lapolliseja
seisoi vahdissa tokalla.
Jossa Liberte oli Ja tekivät kysymyk­siä
mieliille heidän kulkiessaan ohi.
Sellaista salapoliisivartiostoa ei ole
läJiellä olevalla United States linjan
tokalla, jossa on laiturissa suuri S.
S. United States-läiva.
Ranskalaiset merimiehet olivat en­simmäisiä
union työläisiä, jotka aset­tuivat
uhmaamaan vihattua McCar-ran
lakia. Mutta he eivät tule ole­maan
viimeisiä.
Ranskan merimiesten unioon kuu­luu
tuhansia rohkeita periaatteen
miehiä. Monet heistä olivat sanka­reita
Ranskan vastarinnan liikkees­sä,
joka taisteli natsien miehitysjouk­koja
vastaan. Ja he käsitt&\Tit M c -
Carran lain työväkivastaiseksi fasisti­seksi
laiksi.
Eräät Amerikan uhibnistit ovat Jo
alkaneet pifliua. •'Maihinpääsyn kiel­täminen
raiiskalaisllta merimiehil^^^
pn isku kaikkia amerikkalaisia meri-mieliiä,
j a •myöskia, rnuitä, tjröläisiä
Mairlne Oooks, and 'Etewärds' imion
satäma-ägenttl iTv; Dvbrin. ,:
; "Se samaUänostaia.vaaran kosto-toimenpiteistä..
Merimiehet pelkää­vät,
että. muissa.maissa tullaan kel-tämään
heiltä oikeus .päästä mäihin.
Se tulee rajoittamaan kauppaa sa­moin
kuin ystävällisiä suhteita.
McCarran-Walter läin astuessa
voimaan Jouluaattona, kymmenet
johtavat järjestöt tiedottivat tulevan­sa
käymään taistelua sen korjaami­sen
tai ktunoamisen puolesta.
TyyplUisln Ilmaistusta mielialasta
on American Jewish Coiigress järjes­tön
presidentin t r i Israel •Goldsteinin
selostus.
Hän sanoo, että 'Amerikan kansan
tulisi tehdä varmaksi se asia, että
McCarran laki ei tulisi juhlimaan
ensimäistä syntymäpäiväänsä. Jokai­nen
päivä. Jonka tämä laki on l a k i ­kirjoissa,
syventää j a lisää sitä hä­peää,
Joi&a Amerika on tuonut itsel­leen
saattamalla .voimaan tähiän
l a i n . " .,; •
American Committee for Protection
of Foreign Born on julkaissut vetoo­muksen,
jossa kehoitetaan yhtenäi­seen
taisteluun McCarran lain ku­moamisen
ja demokraattisen kansa-laistuttamislain
sen tilalle laatimisen
puolesta. Puheenjohtajansa Abner
Greenin kautta mahiittu järjestö sa­malla
esittää, että ainoatakaan tä­män
l a in karkoitus- ja vangitsemis-pykälien
uhria ei jätettäisi vaille l a i l ­lista
apua. .Järjestö tarjoaa omia l a -
kmiehiään.kaikille sellaisille uhreille.
Presidentti.; T .J9ka .' eittosi
•McCarran;Tm .laih, nimitti, ko-missiohiii,
joka on pitänyt julkisia
'kuulusteiuja, l a in pykälistä. . Kömis-slonin
odotetaan laskevan raporttin­sa
juUcisuuteet^ pian sen jälkeen k un
83. kongressi a lottaa istuntonsa tam­mikuun
5 päivänä,.
Laissa säädetään, että kaiickien y l i
14-vuotiaiden i.ei-kansalaisten on re-kisteerattava,
armettava sormenpää-merltrt
j a kannettava aina uudenlais­t
a "passia'• osoittaakseen, että on
noudattanut- l a in tätä pykälää. Ellei
noudata lain asetuksia, vpidaän ei-kansalaista
rangaista sakolla ja van­kilalla.
Laki samalla sallii, yliproku-raattorin
oman mielensä mukaan p i ­dättää
ilman .takausta ulkomaalais-syntyisiä
heidän pollittisteh m i e l i p i ­teidensä
takia.u Hän voi myöskin pe-riiuttaa
kansalaisoikeudet keneltä t a ­hansa
pol.ittisten mielipiteiden tai a l ­kuperäisessä
anomuksessa olleen pie­nen
virheen takia. J ^ laissa sano­taan,
että se .voidaan tehdä '•40 j a 50
vuodenkin" Jallfeen sen perusteella,
että kansalaiseksi t u l l u t " o n salannut
materiaalisia tosiseikkoja". Se voi­daan
tulkita miksi kä tahansa virano­maiset
(haluavat.
l U l k o ^ t y i t e n puolustusjärjestö ke-hoittaa
antaman tukea sen viisi koh­taa
käsittävälle cibjelmalle, jota se
esittää , McCarranin pollisivaltiolain
tilalle. Tämä ohjelma on:
1. Että jokaisen ei-kansalaisen. Joka
on asunut Yhdysvalloissa kaksi vuot-
Joulu- ja uudenvuoden pyliät ovat
siis vihdoinkin hyvällä puolella. Jä-lellä
on vain hyvät muistot — Ja
maksamatta Jääneet laskut.
Mutta kuka -viitsJ surra sellaisia
pikkuseikkoja kuin maksamattomia
laskuja, sillä eihän "velka mätäne"
tuumii meidän yhteinen .verokarhtun-me,
rahaministeri Abbott, Joka verot­taa
meitä tullen j a mennen niin pal­jon,
etteivät palkkatulot tahdo miten­kään
enää riittää kunnallis- Ja mui­den
verojen maksamiseen — puhu­mattakaan
nyt velkojen likvidoiml-sesta.
Suurella Rahalla, joka tässä kirjoi­tetaan
isoUa kirjaimella pelkästä kun­nioituksesta
rahavaltaa kohtaan, on
sentään millä mällää, vaikka vaUt-taakin
kurjaa asemaansa.
Ottakaanune vaikka Suuren Rahan
ikioma lehti Wall Street Journal, joka
lokakuun 30 pnä sanoi, että juuri
päättyneen vuoden kolmannen nel­jänneksen
voitot nousevat ehkä en-nätystasoon
puolentoista vuoden a i ­kana.
Edelleen se selitti, että suori­tetut
tutkimukset 46 suuremman ja
pienemmän yhtiön tuloista osoittavat,
että hiiden i^tulot lisääntyivät (3 kuu­kauden
aikana) 179 miljoonasta dol­larista
207 mUJoonaan dollariin" vas­taavaan
neljännesvuoteen verraten v,
1951. • •.• ' ;
Tämä tarkoittaa, että Suuren R a ­han
voitot lisääillyivät kolmannen
neljänneksen aikana viime vuonna 15
prosentilla verrattima. edellisen vuo­den
voittoihin samalta ajalta!
Wall Street Journalin yllämainitun
numeron toisessa tarinassa kerrottiin
verojen, vakuutusmaksujen ja vählt-täisostoista
koituneiden kuukausi­maksujen
kansisa epätoivoista kamp­pailua
käyvälle kansalle, että Suuren
Rahan yksf suurin. General Motors,
sai sentään viime vuoden kolmaimen
neljänneksen' aikana vähän suurem­mat
voitot kuin vastaavana aikana
edellisenä vuonna, eli $1.31 osaketta
kohti verrattuna $1.01 voittoihin vas­taavana
aikana' edellisenä xruonna —
ja tämä siitäkin huolimatta vaikka
I/dntoo.— Britannian kaivosmiesten
l i i t t o— The National Uniön of Mlne
Workers— jpka edustaa 700j[K)0 k a l -
vosmiestä ön suoritetussa 1 äänestyk­sessä
471,000 äänellä 260>)00 vastaan
hyljännyt haUltuksen-käynnissäLpitär.
män kivihiiliteollisuuden, hallinnon
tel>jmän palkänkorotustarjouksen
riittämättömänä , ;
Kaivoshalllhto 'tarjosi 84 sentin
palkankorotusta vllkÖKa 150,000
vösmiehelle'siilä chdolli», ne hy-
\&ksyväi palkkojen jäädytyksen viio-d
^ l ja lupaavat työskennellä • y l l -
hiäärälsen työVuoröh: lauaiitaisin t l r -
kötuksellä koirbttää kivihiilen tijötan-toa.-
. ' ' •
kaivosmiehet olivat.vaatineet $1.54
korotusta .viikossa ;alhai8intap£dkkaa
saaville; joista usehnmat ansaitsevat'
vähemmän kuiii $i8r viikossa,.
kdmaan.^
Muutaima katkoja tehtyään jjy^
sähtyl metsämies ja sanoi: ^vft-a;
Icen: "
•Tämä sahaaminen pn raskaita
hommaa ja vlela raskaampaa- se dij.
kun sinä olet painona siellä sahan
toisessa päässä.. Mutta en minä vä­littäisi
siitäkään, vaikka:ottaslt del-l
a vapaata kyytiä, ellet sihä hartald
noilla kintuillasi.vastaan". -
; MAHDOTONTA -
— On mahdoton olla-JjyVälläituu-lella
kahta palvaa yhteen, nil^taälj,
— Kumka se voisi olla mahdötottta;
— Koska koskaan ei ole kahta pal­vaa
yhta mittaa; vaan ainaon-yö vä­lissä.
s
Sydäi
siUe ja
lahjoisi
taanott
lahjoin
mlsen
Erikc
KUtolll
Aino
arniietiassa on
Heidän tavoitteenaan on "kuniaton" a r^
vapautuminen ]>: sen ä y i i^ Koreasta pelastuminep
Ko. artikkelin kirjoittaja» RiiT
Harwood sanoo: :i-pr^^
• Esimerkiksi kaksi' k u u k a u t t ^ l )^
ten piileksi:.alnakto;,7M;vSpt^^
merlmiestävKentucÖarhv fcdujjilöifefl
farmeilla- i&:)sis^^^X^^^^i^i^^^^
karanriut jo •vuosiia sitten.'f^^^^^
heistä elävät eläiiiter» lälliä^ii^|i|§||
ihyljäbyissä kiviMllkalvpksiiö^
tä useita suojelevat sukuläfeet^Ja^
tävät.'. V ; ;
Harwood selitti edelleen::Kasisali
sesti tiedetään joltakin tosiaiiol|
joiden perusteella voidaan .at>vlbid:
että minä tahansa vuod?n::i?äiv|iiiir
on karkulaisia j a omalla lomäUaoIer
via riittävästi kahta taisteiudivisaprtaa
varten. Tämän perusteella :;!kiirku-laistgn
lukumäärä on 25.0^Jr^30^00
miehen paikkeilla. ' : . i
•Times, sanoi ärtikkeiirisa-peruÄlii-van
tietoihin, joita oh saatu-vastuun­alaisilta
mieMtä, armeijasta j a ^ ^^
Iistä, LeJiitiaiuomaiittaä,'eitä
laisuudesta' oh keOiittynyt v^ikavÄ oh-gelma.
• .
\
Xoaisville. Lpulsville Times.tie-dpitti
vuoden vaihteeissa, että karku-laisuiis
on saavuttanuti '"huolestutta­vat
mittasuhteet" Yhdysvaltain ar­meijassa.
Tilanne on kehltt3miässär,nitn pa­haksi,
sanoi mainittu lehti artikkelis­saan,
että eräs hyvin tietoinen armei­j
an eversti sanot sitä "Itansalliseksl
häpeäksi".
Ko. artikkelissa selitetään, että, kar-kulalsuusaallon
motiivina on monis­sa
tapauksissa nuorten miesten ^ a lu
saada kunniaton vapautus armeijas­ta
Koreaan joutuminen asemesta.
Louisville Times sanoi, että yksin­omaan
K e n tuckyssa otetaan vuosit­tain
kiinni 3,030—4,000 karkulaista,
mutta siitä huolimatta satoja muita
on vielä vapaana. Viitaten sotilas­piireistä:
saatuihin lausuntoihin, lehti
arvelee, että tilanne on yhtä huono
maan 47 muussa osavaltiossa, "rark-koja
f.etöja el tosin ole. käytettävis­sä,
sillä haliitukseh, puolustusdepart-menttl
ei.ole Julkaissut.tilastoja kar­kulaisista.
:
Tinnös-le^ti saiioi' kuitenkin' saa­neensa
tietää, että vuodesta-1950 läih-tien
.iPört; .Knoxiss^^.,on iharvpln j.4-j
600' vänkiä vähempää . j ä ne ;övat
'•miltei kalkki kärkuläiisia tai ömalläJ
lomalla olleita"..
tatai-kauammih, jos^iiäh on saapunut
tänne laillisesti, sallitaan. päästä 'A-merikaii
< känSalaisekisl. esiiptymällä
avoimessa o keudessa Ja Vannomalla
uskollisuutta Yhdysvältäiii ^perustus­laille.
^ ' " V ':
2. Että ketään ei-kansalaista. Joka
on asimut Yhdysvalloissa viisi vuotta
tai kauemmin, ei tulisi uhata karköi-tuksella
minkään syyn perusteella.
3. Että kansalaistunelta ei tulisi
uhata kansalaisoikeuksien peruutta­misella
minkään syyn takia, ellei noi­ta
oikeuksia ole hankittu selvällä pe­toksella;
Ja että jos kansalaisoikeuk­sien
peruuttaminen aletaan petoksen
perustella, niin sen täytyy tapahtua
viiden vuoden aikana siitä lukien kun
kansalaisoikeudet m}'önnettiin.
4. Että sihrtolaisuutta sallitaan i l ­man
diskriminatiota syntsmiämaaiian,
rotuiui, väriin, uskontoon j a poliitti­siin
mielipiteisiin nähden, käyttämäl­lä
quotasysteemiä, joka perustuu
kunkin maan yhtelskunnaliisiin, t a ­loudellisiin
Ja Vkulttuiuiilisiin tarpei­siin..
^
5. Että rninään aikana.et ei-kansa-laisrtta
t;ile kieltää Oikeuksien lain
minicään pykälän takaamia oikeuksia,
puhe- ja kokoontumisvapauksia. —
/
27 Co
Dysseldorr, Saksa. Hitierln^j^n-tiheh
finanssinero, 7SrVuotiÄS;\H^
mar Schadht, rytityi täällä tk; 3 phä
V;ienti- ja tuontikatipän '^jaiäd^
yhdessä erääii toiseh 'huptdatun-h^^
pankkiirin kera. Hitlerhi'iReicteiJah^
k i n entinen päämies aVäsil.tfiäifö
'^Schacht & C o / ' - n i m i s e i t ; i ^ ^^
ii^keen, jonka toisena' orakkaana on
Reichbankin ent, Johtokiumäh' jä­sen
Waldemar iLudwig; ^feiöä-; sano­taan
olevan erään toisen panklniiar-haillaan
järjestelyasteella ja Ihe 'taat­tavat
avata vielä kolmannenkin. :
Y K :n teknilliseh a-vustiisjärjestön
jdiitaja, canadalaineh Hugh KeeiUey-slde
kieltäytyi joku aika' sitten ter­vehtimästä
Schachtia, jonka itiän sa­noi
olevan 'periaatteettoman ;i>ettu-r
l n , ihmiskurman häpe^^ jä."hal-vekiittavan
roiston." ' '
JO
MY
Suomen-Neuvost;pliii6n
Icauppaneuvötteliit ^ .
iElelsinkl. — (SS) Marraskuun 17
pnä aloitettuja. SuomehHNeöypstolil-tön
kauppaneuvotteluja v e i ' ' i ti
saada päätökseen ennen ' jotUua, jol­l
o in kauppavalttiustonta paiäsl^-Mfe-kovasta
Helshiklin^ Joiilukuuft 2Ö pnä
matkusti suppea valtuuskunta't,jät-
Itamäan neuvotteluja, sUlä;>vp^eisl
o l i Jäänyt vain perin haryoja.^J^^^
yhtiön tehtailla oli viime vuonna huo­mattava
'tabkotaistelu!
No, tämä lienee sitä nykyaikaista
tasapuolisuutta — työläisille,/farma­reille
j a muille pikkuihmlsIUe Usätään
jatkuvasti m3?yhti-, tulli-, ^ tulo- . j a
kunnallisveroja sekä kohotetaan k u ­lutustavarain
hintoja. Se on heidän
osansa "sotabuumlsta".
Suuren Rahan miehille a^metaan
jatkuvasti verohuojennuksia. Ja muu­ta
avustusta maänpuolustukBen edis­tämisen
nimessä j a n i l i i lisääntyvät
Suuren Rahan voitot'vyöryvätil^
.palon tavoin. No, tämä rikastiunlsen
taakka on onneksi jäänyt yksinomaan
pienilukuisen Suuren Rahan kannet­tavaksi.
Hyvin ovat siis leivät uunissa: Eivät,
pala eivätkä paistu.
Ei siis ole ihme, vaikka jotkut "pik­kuyrittäjätkin"
kih-ehtivät rlkastu-
! mistään, ja värväävät esim. hallituk­sen
töihin hövoskaakkeja, joille mak­setaan
erinäisten vippakelnojen avul­la
työläisen palkka — mikä menee
pienen kiertotien: kautta juuri niille,
jotka näitä hevosia ovat työhön « t t a -
neet.
Tämän johdonmukaisen kehitys­suunnan
takia kiersi sanomalehtien
palstoilla vuoden vaihteessa eräs
"Plnto" nimisen hevoskaakln Otta-r
waan lähettömä kirje, missä sanot­t
i i n ;
"Käsitykseni on, että kalkilla he­vosilla
on nyt mahdollisuus saada t a ­vallinen
armeijan, maksu Canadan
anneljas^. PalkaUlsto^. na^dsijam
toö^^^ta, jpi^ta^cl^^^
nieijari palvelukiseM, ndj^^':"
hallitukselta vanhuudeneik^etw,., • •
Sen vaihtoelitona otamme 'ijÄrUUä-vaksi
senaattia niinittäii?lstai^ Oikaa
hyvät j a lähettäkää' maksuoaJUuksfet
lentopostissa. : •Terveisiä, t)aiitoi|^
kansanedustajalle." f - ; ' .' ^
Meillä ei luönnoiiiswUkäai^^ole nd-tääh
sitä vastaan vaildcaitepilijilUden
j a tekniikan keMtyksen .vuökä «&u-puuttoon
hboleralbd ^ o m i t u i l l e 'fife-voskaakeille,
joita-tunnottomat'; Ihnd-set
ovat vielä tarpeettomastikin rää­känneet,
annettaisiin lopuksi Iäkseen
tavallisen työmiehen palkka tai van-huudeneläke.
«.^
Joku. saattaa sanoa, että se olisi
suurta^ haaskausta. Ja olisihan; sc.
Mutta siltä haaskauksesta hyötyisi
ainakin jokin luontokappale, tässä ta­pauksessa
viisas j a kaunis hevonen.
Joka on aikanansa tehnyt U l i n paljon
hyvää ihmiskunnalle. Mutta asiain
nykyisellään ollessa valtion varat
haaskataan sotavarusteluun. Josta r i ­kastuu
ja paisuu Suuri Raha jolla ei
ole sen paremmin luontokappaleen
tuhtoa kuin mitään saatavaakaan
yhteiskunnalta.
Jokatapauksessa meitä tavallisia i h ­misiä,
jotka hikoilemme joululaskujen
T 4(
T *
T 4(
T 4(
T *
T *
T *
T 4(
,.T 40
T *
T «
T4<
T 4'(
T 8(
B 6:
T 5<
T 5(
maksamisen kanssa, ilahduttaa tieto
sUtä, että ainakin joidenkin hevos-kaakklen
asemaa on vähän korotettu
ja ennenkaikken se, että anuri Balut .
paisuu, pullistuu j a titaxim-ii^::
.' - ^ - ^ , . Känsäkourju»^
\
P.O