1953-01-08-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kfesftlralft CQ £aaDut oimejua siltä, että £6 aäntfiä Ussan'&etuä>stS muistnttavalla äämlJä. oii. »»raaoista fnpäa; öä. siellä sabaa n;mihä vä-otta! iitifiiä^ 3yväiiä;W |;i i inlftaJih. fr nahddtoitlä; i kahta päl» laon-yö vä- Parhaat onnittelumme ANNA HYYTIÄISELLE Annan päivän johdosta, A H J JAJBNSIO EINEBEBGr. St. Catharines, Ont. * K I I T OS Sydämellinen kiitos sukulai-siUe Ja tuttaviUe kaikista niistä lahjoista, jolta saimme vastaanottaa yhteis- sekä yksityls-lahjoina yhteiselämämme alkamisen mtiistoksi. l Erikoinen kiitos kerääjille. Kiitollisuudella teitä muistaen, Aino ja H. I&kkinen l^adner, B. C. , ^ M HÄgOITUSHIIHbOT ENSI SlIlilUMtl^lNA RO^ .— __>t päättyivät viime sunnuntaina pidetty^ byi^tasos&iMpailuil^ . iestanl ainakin uskon, että kun tällaisia joukkuekilpailuja Järjestetään, niin hiihtäjille tulee enemmän innostusta ja sUnä samassa ikäänkuin huomaamatta kuntokin paranee^ Siksi Tielä' k^ioitankhi Kirkland Laken Boood 6ubritettiin.< vä. inuttsi nuntainat loin nlihitt joarjoi' ra&sS. pailuja.' nuntain lut sumnmtelna Hmelnen sar- Osanottokin pU myt hy-ivastl Ge ensi sun-vläaUii suuremipL Silaa Kartmvaaralla iaas lue. JUkää missään n i - näitä hazjoituskUr nämä ensi sun-oivat karsintt^pai-i u n l 8 pä!:väa viestikU-palluja Tieten. Näistä tulevista kilpailuista on jo mainittu Irainudessa, mutta haluan vieiäUnijidcan niistä pakista. Eoho-latsllla ii|tä kUpaHuJa järjestäessään oI< seilailin tarkoitus, että saataisiin jMiikkakuimalla hUaito-toiminta $KHisemaaiL Omasta puo-ja/ RiiT^ PARHAAT ONNITTELUI TEILLE EMELY. J A KALLO KERKKO i uuden kodinne suojissa |toivottava,t seuraavat ystä»|t: pui tl.- rKaxisalllj 'tosiasioip n';.at>vlbi<ä oaiWa ble-ludlVisiöilBa illä": kjirlni. a .peerustu-lu yastUuh- ;tä ja:"si.yli- Miiä •karku-viakava oh- Elsa ja JaUu- Tähti Aino Ja Antti Seppälä. Mayme Ja Paul Seppälä Lou Ja Eino Seppää Rauha Ja Paul Hakala -Elli Ja Jack Karvonen Tuija Ja Ake Hunhakko Ola Ja Nick Ylikylä Hilma Ja Eiho Luoma Hehni Ja E. Välkki, ElU Ja; H. Berglund Reino Keto Kaist j a Paavo Kaarto m\m;ilxma. j ^ O . lAtvala MaijipAUred Harju T ^ f j a Vilho Eskelin Thynfja Matti Pitkänen HilJs |a. Onni .Ojanperä f ja;YrjO Ahonen MirJi^ Ja V. FQtstroin I ja lilatti Rasmus O. Jiftdceläinen ' li4ai%Ja Väinö Turkla rtUiiiotja John Tolvanen Sydämellinen kiitos teine, ystävät jä tjverit. kun järjestitte melUe tosiyllätyksen oman kotimme merkeissä, fEmine voi sanoilla tulkita tunteitamme hetkellä, kun näimme teldif r a ^ a t ystävät kotimme suojissa., ^ • , | ••'o.:','. v;, Kiitos rahalahjasta jonka annoitte.^ E^hain: kiitos alkuuhp^^ joille Ja illan emänniUe. KUtämmeteit^lhyös,-jotka oUtte ottaneet osaa lahjaan, vaan ette kuitenkaan-'ö%t iuohamme.' Tolvomihe, että voimme teitä Joskus vieraina kestiät- •: - - Teitä aina kUtollkuud«ä muistaen, ^^^^ ' E M E L Y J A K A L L E I Ö R K K O ' ; 27 Commodare Ave., Toronto, Ont. Tammikuun 3 p. 1953 . V l / . - i r - ••• • ' itierin^en- »tlÄSv^HJai. . t l S p ää itun-naisi. Relcteban-isii- tsäim Eckaäha m iiman Jä« iillä: sano-inkin- par-aheäaato •nkin, isjärjestön i Keehler-sltten ter-a hän sa-än;( pettu-ja. "hal-ton sktiun 17 mvDstolii-i:' ehditty ulua, jöl-liäsi^ iiids-in 29 p'nä mta't,jät-avplDielui a:jh^iiä. HarUttä-i:' v6aaa >SQituk8et i k a t e e '•'. ••• .il. i ^ l e m i - täH&jmiesla uille 'iie-lafihäai-kin rää-i iäkseen tai van-se olisi ihan se. hyötyisi tässä ta- Hevonen, a paljon i asiain i varat [ostari-jolla ei .ppateen maakaan lisiä ih-askujen la tieto hevos- «otettu IBaha , ^: our?u. , C O L U M B I A MY 2 Ai, At, miten pieni miun. v£ Margona—Tanco-Bmilba,] EUgen Malmsten gien Mahnsten ® T R I O LA T 4042 Ennen Muinoin, fox-tsvt, Cl^Tarikvartettl Vain.tavalUaen tytt», 8low«ox,''Hertta'! ^ T 4044 Maasta se ptenlkli» ponnlitii, jezdÄ». Vilho Vartiainen Tee näin — älä näin, valssilVllho Vartiainen T 4045 AUnä laulan onnertain, t u | ^ Aaf<dain Inokse annaan, '^ssi. VeSdoo Tttoml T 4047 Palaan luoksesi, tango. VMo Vaxtialnen < Häipymäton muisto^ valssllVUhoV^rtis^ T 4048 Nauti onnestaal. tq^i80,Vii|u)vVartiainm^^ Kalpaan katseitas. valasi. VUbo Värtlsdnen T 405O Ensimmäisenä IMatis,01aif Virta Taivaalla loista lndtalnen|räsJiaW b 9 U ^ T 4051 Mitäs Me taiteUilat, val&i B^ip^lkTutett^ FyykUnant. jenkka. K l p i i ^ r i l c ^^ T 4052 Mamman pikkn pIpiu^'lA;sl.J^ipi^^ . Kimmon pnnbevoneii. laitehlaulUi K ! l l ^ ^ T 4054 Viiioeinen valssi. Veöiio ; l i M i ^ Pieni hymysuu, Mesi, VeHdcoTuoänl ^ ^ T4fl55 Osa rtämääni, tango, aia4vöU : Mr. Törrönen, jenkka, Qlf\^;Vlirta ia''KuUnuit'' T 4056 Syysmletteitä. valssi. Veilbca Tuomi Onnen-pyörä valssi KauJao KöttDnen kunqvanefneen T 4057 Nuori ihanteeni, tango, Olavi-Virta T i058 LAahpkteor aJ-eAnnktktai,. VJelnÄkok aV, aOrltaiavii nVeinr tjaa j"aR u'^lkKmultkt*u»r ir. . Bhikeli-VIUen polkka, Vlläo Vartiainen'J(i.'Kulkurit" T 8031 On lantana pienoinen kabvlU, KipiMUilkvartettl . Tukkipoika porrirattaa^ polkka, S ^ ^ u i k v u t em R Y T M I B 6131 Raviradan tyttö, jenkka. Justeeri Baviralll. jenkka. Justeeri © L E I J O J A • / z^':^ v^' T 5065 kesäUta. polkka.TapI<rBautavaara/ . -. Talimpolkalssereicadl, valasi. 1 ^ T 5066 Lähiav»l8sI,merim.^rols8i,''Tiapla^^ - Oikeassa kanpimjrisa mntta TlSrtia'katfaIIa,kap^ trot, Tapio Rautavaara ' ' • . ' - V - f " ' - HINTA $1.25 KPIi; . (Ostajan BUkseClalm lihelTal^ Postitilauksen tulee käslttäft vähintäin koline jetryä',. Lähetämme levyjä kflttflriallftlCanaitas><ft^ Tilatkaa osoltteeU»: P . O . B O X 69 S U P B O B T / Ö N T A B I O »ti&täjiä järjestämään JoukkUeeh Ja saapumaan Karhuvaaralle tammikuun 18 pnä k e l l o n ap. Echolaiset ovat valmiita vastavierailuun haasteen saatuaan. Yleinen' sarja (9 km) i) Jorma Branny 39.40. 2) J . Korhonen 40^7. 4% km: 1) K. Mähönen 21.17, 2> 3111mäki 2151. 3) K. Rantala 21.28, •1) A. Oja 22.28 Ja 5) R; Tuovinen 7AS% : Helen Auranen osallistui^ tämän *alven aikana nyt enslnunäisen ker-anr kilpailuihin Ja hiihti puolitoista kilometriä ajassa 9J22. Hyvin tehty* Helen, mulstaihan saapua taas «isi sunnuntaina. • Meidän nuorin hiihtäjä Stanley Atiranen näyttää olevan nousukun-, nossa, sillä hän pisteli kilometrin., a - jassa 4.30. • Vielä kerran haluan muistuttaa Eäbon hiihtäjiä, että älkää ivaih missään nimesisä sivuuttako ensi sunnuntaina härjoituskllpailuja, sillä e-dessämme on monta, kovaa koetusta Ja ilman kovaa harjoitusta ei yksikään hiilhtäjä tule menestymään kU-pälluissa. Ensi sunnuntaina tavataan. — Geo. Toronton naisten berhon ko&oiis Toreoto. — Nalfitc0 kofafPO Inm-fcaostkekonx pUeliiB Ik. Vb paä fcdio S lp, Poo^iaaim». 8kaiwks»« boD naiset souiiella JrakoUa^^^^^l^ .l(oakseen. T. • • 777 suoniälaisfa enemmäit k!iin1941 Ottam. Vuosien 1941 Ja 1951 välisenä aikana l i ^ ä n ^ iPort Arthu-nn suonuUaisen väestön lukukmäärä 777 hengellä ollen kaikkiaan 3,720 herdteä. 1,846 nukesta ja 1374 naista, todetaan vuoden 1951 väenlaskun t u losten perusteella. TVKt 'Willlamlh viereisen kaupungin vastaavat luvut oUvät 933—457 ja 476. Luvut osoittavat näiden kahden kaupungin suomalaisen väestön U^ntiyneen s i teensä 826 (hengellä. Josta iEV>rt l V i l - Lamln osalle lankee 49 asukkaan II- •säys." Kummafisakln katq>m>glssa olt h l u - kan enemmän naiq>uollsia euomalai-sla^ asukkaita kuin miessHiolisia. Iföis^ kahdessa kaupungissa asuu enemmän kuin kymmenesosa Cana.- dan suomalflii^esta väestöstä. Port Arthur on Canadan suurin isuomalaläbiupuhki; sillä kaupungin suomalainen asutus on 840 ihenkeä suorempi kuin Toronton, Jossa ön todettu oleeii 2.880 suomalaista: asukasta. C L U B N E WS cum Aun >eii'2.880 s — Kisakal^a ti|nhetaan yli 1,000 eri lajia. Joulu- ja uudenvuoden juhlatilaisuudet hyvin • aae Näytelmä "Neljä naista'* eitettiin hyvin ja sai yleisön yksimielisen tunnustuksen Tämä Ilmiö on vielä enemmän hia-i väittävissä- met^työalälla. Joissa tfinö-läiidMoU melko voimakas, u ^ ennen hajo:tU6tohnint?ia;^^-i^^ aloilla oivatkin pohjoisen työkiset vihne : Soath Forcuplne. — Vuosiluku vaihtui taas, kuten ovat vaihtuneet kalkki edellisetkin <vuosiluvut. Nyt tunnemme itsemme taaS iväiiäh van-nernimiksi, .mutta kuitenkin nuorin sydämin lähdemme taas taivaltamaan etesnpäln. Kuten tavallista, toivotamme kaikille lehtemme lukijoille: Onnellista Uutta Vuotta! Täällä Eteläpäässä oUbyvin rau-haUInenJouIim Ja uuden vuoden pyhien aika. Mitään mainitsemisen arvoista ei tapaiitunut kansalaisillemme Suuresti on puhuttu Ja syöty vahvasti, inutta sehän kaikki tietää w i h hyvää. Järjestömme haälille pU Järjestetty monenlaisia Oiuvitilaisuukiia. Enslk-fi mahiittakoon JuhlanäyteUnä "Neljä naista". Joka esitettiin Joltakin päiviä ennen Joulua. Kansa tykkäsi siltä erinomaisesti. Eräskin leskimies |oka on aisustanut tällä mantereella vhtlBenkymmentä vuotta, Ja sillä a-jalla nähnyt monenlaisia häytelmiä, kesrtol tämän esityksen 'olleen yhden paiQiaimmista hänen näkemistään. Hän kovasti painosti, että tämä näytelmä pitäisi käydä esittämässä kes-ki- Ontaripn työläisille Sudburyssi. Kovaa painostusta on kuulunut muu-alt-^ kin, että tuo Sudburyn reisu olisi tehtävä, sitäkin suuremmalla syyllä, kun olemme tavallamme velkaa tällaisen kulttuurivierallun. lämävuo-d^ alka on kuitenkin epäedullinen matkustamisen suhteen ja kyytikulut tahtovat tulla lilan suuriksi. En tiedä miten asia selviää, mutta painos^ tiiste on kovasti, että reisu pitäisi tehdä. Joulun aaton aattona oli lasten kuiislJUhla, Joka onnistui miyöskln tyydyttävästi. Lapset esittivät kaiken ohjrtman, mm. sisältörlkkaan näytelmän "Onnen päivä"'. Jonka oli lapsille opettanut näyttämö veteraani Hilda Hakala. Lapset salvat tuosta aäytehnästä "irti" ihmeteltä.vän paljon. Lapset saivat myöskin nauttia runsaista iJÖydän antimista. Silloin oli ilo suuri, kun Joulupukki saapui, tuoden vaatimattomat kbhjapaketlt. Molempien aattoiltojen tanssit muodostuivat Iloisiksi ja arkisen elämän unohduksiin saataviksi hetkiksi, jolloin vallitsi läheinen tuttavuussuh-de kylämme asukkaiden keskuudessa. Toivon suhteiden jatkuvan samanlaisina läpi alkaneen vuoden. Me kuoriaiset kävimme joulun Ja midenvuoden -päivän välisenä sunr nuntaina Timmisin haalilla. Jossa oli määrä olla arvokas Ifine-Mill union konsertti. Muuta ohjelmaa ei kui— vuonna kärs^lneetlsujurinui^^ tappiot. Kestää vainaan .usii^ tvuösia ennenkuin näistä- ^pploista on- Aika. tulee kiiitehkin ^ asettiEtmiauan jokaisen eteen fy^ylcset^ tibinieai-tulosta jä leivästä ja siksi tällainen tilanne ei voi Jatkua lainaisestL O^ö-' Iäisten on astuttava edistyksen tieUe ja tehtävä Untoistaan sellaiset, että ne ovat heidäp.,turvanaan., BtUstyk-ren pyörää ei-volda.^kääntäa takaisin päin. vaikkakhi se voidaan -vähäksi alkaa pysääidyttä^ ^^V^ Toivomme täst^ vuodesta muodostuvan edistyksen ja rauhan (vuoden. By Paul Rose - "Remember tfais. Ted. Althougb there is the biggest ocean in the World, the Pacific. between us — nothing can stand - between us in the flght for peace!" That is the way Chal Shih-yu, a 24- year Old university graduate and i n - terpreter for the Canadian delegation to the Asian Peace Cohference, said goodbye to Ted Baxter as he left for home from China. "Those words of 8 ^ - y u ' s whlch I shall alway8 remember — really capped one of the most thrilllng experiences of my life," Ted told me in a llttle chat we had Goon after his retum. An ordinarlly quiet and thoughtful' young fellbw. Ted llterally bubbled over as he vivid-ly described hls experiences durlhg hls seven-veek trip to thei New China. Ted went there as a delegate of the Youth for totematlonal Frlendship örganizatlon in Montreal. 'A native of Summerside; Prince Edward Zsland, whei'e his father Is a United Church minister. Ted attended Mount Allison Youth Meeting At Don Hall Toronto. An Important or-eanitatlonal meeting of ali yonng people at Don Hali Snnday. Jann-ary llth at 4 P.IIL eoncernlng pro-prosed tour fortherlng Finnish Canadian cnltoral relatlons tbrougbout Canada, also chooslng and easting of playa for dramatle fesiivaL Oireeton wlll be prcsent. This meeting Bboold Intercst ali yoiith tn Toronto. There wiU be refreshmenta too. — L. B. tenkaan ollut kuin meidän kuoromme esltj^tset. Yleisöäkin oli vähän. Huonosti kunnioittivat '^öläiset tätä omaa konserttiaa*h. Tiedä sitten oliko aika sopimaton vai mikä oli v i kana; ^Muuten unloaslat ovat täällä poOi-joL< iessa huonolla mallilla, niin kaivos- kuin metsämlestenkin keskuudessa. Viime vuosina tehty hajoHus-työ. punakauhun lietsonta Ja mili-tarttisten uniojohtajien.eroittaminen ovat Jättäneet atyvin havaittavan Jäljen. Siitä joutuvat nyt kärsimään suuret työläisjoukot. Vanhoilliset unloJoOitajat, joUca ovat saaneet määräysvallan, ovat melkein hiljaa. Se merkitsee siti, ettär.työnanteaJt saavat menetellä täysin omavaltaisesi. Suomen Yleisradion tälle mantereelle suunnatussa lyhiytaalto-ohjel-massa havaitaan ensi sunnuntaina alkavan viikon aikana seuraavat erikoisuudet; SnnnnnWna tanunlk. 11 pnä klo 3JZ0 lp. avaa tasavallan presidentti Suomen Punaisen 'Ristin suurkeräyk-sen ^ansanterv^den hyväksi ja klo 3,35 lp. esitetään -K. A. Mannisen murrejuttuja: Kyll o tullu Pori fU-niks. / Maanantaina klo'3.05 lp. esitetään radiolle sovitettu Minna Canthin näytelmä T^irömlehen vaimo. Tiistaina klo 3;15 lp. esitetään katsaus kotimaan' tapahtumiin ja klo 3.23 ^. soittavat lähiajamaan pelimannit. Klo 3.50 e8itetää.n N. O. Ihamäen pakina entisajan Nuuttipu-klsta: Luskat/korvina ja saunavihta häntänä' KesklvlikkOjDa klo 3i>5 lp, alkaa kirjava nonstop. Tontaina klo 3.15 lp. esitetään kanteleensolttoa. ja klo 3.35 dosentti Aulis J . Alanen esitelmöi aiheesta: £:amjq)ailu karjaruttoa vastaan 200 vuotta sitten.- Ferjanfatna klo 3,05 on Suomen Kanttorlkuoron laulua ja klo Ziiö esitetään pienoiskuunnelma: Kateutta kahdeUe, Laoantaina. klo 3.15 ^ . on katsaus kotimaan tapahtumiin Ja klo Z'2St soittaa kolme uutta faatiuristia. I^jallulaet alkavat Joka 4)älvä klo 2 JO lp. 20 minuutin eiiglanninklell-sellä uutlskatsauksellia. Jonka iasnteea on 15 minuutin-uutiskatsaus ranskankielellä. Ruotsin^cieliset lähetissäjat ovat joka päivä kib 4-1-4.30^. paitsi el maanantaisin.' ; , LäheQrkset tapahtuvat aaltopituuksilla 19 m. k j / s 15190 Ja 17 m. k j /s 17800. Kaikki alkamääräykset ovat Eastern Standard Time. KuunteUJoltakehoftetaan tiedoitta-maan kuuluvaisuodesta Ja tolvomuk-aistaan osoitteena: Suomen Yleisradio, Helsinki, U. and got his M.A. in economlcs from the University of Toronto. He also attended .the World Student Congress in Prague, in> 1950 as an Observer of the Student Christian Movement. "Since S h l h - ^ and I were the same age and took the same c o i u^ at college, we became very close fiiends," Ted sald. "Whlle he was a student In Szechuah provlnce, Chlang Kai-shek trled to force ali the yoimg people Into the army. The students organized a nuniber of anti-conscrfp-tioh demonstrations and were. com-pelled to barricade themselyes in the university to protect themseives from the pollce. Desplte ali thelr attempts, the pollce were unableto break ddwn either the doors or .the splrit of the mllltant students. Imimedlately after graduatlon, Shlh-yu became a union Organizer. He organized the' Shanghai textiie worken}* in UAderground oondltlons again^t terrlflc odds. He Is stiU oh the staff öf the China Federation of Labor as an orgänisser and iesearch expert. , 'T don't want to be trite," Ted re-matked, "but nothing Impressed me roore than the enthuslasni, the splrit ^ n d t ^ sense of^responslblUty which «ras expressed by Shlh-yu and hund-reds of pther young people I met. EveryWhere I went, it seemed that the young factory workers. teacbers. engl-neers were numing the 8how. Ever sbice 1927 and before, the energles and Uves of the youth were being drained off by dvil war8 and wars äeialnst forelgn hivaders. Now, given peace, the young people 8aw thelr first chance to reconstruct the country, improve thelr standard of living and thus assure their own happlness." Ted brought back dozens of piotures he had taken throughout his travels. Otie set of them 8howed the work progresslhg on the tremendous Hual River project (between the Yellow and Yangtse rlvers) whlch has been lindertaken to inrigate the land, improve navigatloo with a network of canals and, most Unportant, prevent floods. "As long as most of the pea-sants in the district can remember," Ted related. "there have been floods destroying thousands of Ilves every few years. Now. at last, something was belng done to hait this scourge of nature." Ted told me of the un-belleväble handlcaps the people wbrk-ing ori the project were under. "There are only a 'few bulldozefs and cranes avallable.' Huge dams and dlkes are behig dug out of the earth by human labor. But the zeal wlth which these volunteer peasants. workers and students were gohig at the job demon-strated how vitally Interested they were In.its success. One young farmer stppped to ask how ihe enjoyed the work; told me with a smlle, "Zonly work'8 hburs a day, get good pay and food, iand. to top it off, when spring comes, r wont have to worry about being'flooded or drowned out any moref I Torstaina, tammik. 3 p. — Thursday, January 8,1953 Sivu 0^ i i i Way of Life Tuon lausunnon kuulee aykyä&n melkein Jokaisen popvarlllisen puhujan suusta ja nähdään jatkuvasti päivälehtien palstoUla. Se vain vähän kummastuta, että mitä sillä oikein tiarkoitetaan. Vapaasti suo-rnennettuhii se kuulunee: "Meidän elämäntapamme". Mutta entäs käytäntö? Riistettyjen kohdalta, jä meitä on l(al valtava suuri enemmistö, se el ole ainakaan erlttähi kehuttava elämäntapa. Kun tarkoitus oli kuitenkin tiuista tästä amerikkalaisesta elämäntavasta, nUn Uenee sallittua koi^tella vähän mennjrttäkin elämäntapaa. EI ole kovinkaan pitkää aikaa siitä 'am "amerikkalaisia" ei ollut olemassakaan. Vasta tämän mantereen löydön Jälkeen, Johon mennessä oU muualla tunnettu Jo monenlaisia elämäntapoja, alkoi Amerikkaan tulla maapallon kaikilta kulmilta ihmisiä, jotta olivat lähteneet kotimaista sortoa :>akoon siinä toivossa, että saavat täällä rakennetuksi itselleni paremmat, elämisen mahdollisuudet. Maan varsinaiset asukkaat, nimitäin Intiaanit, eivät paljoakaan vastustelleet ensi alkuun, mutta ryhtyivät myö-nenunin vastarintaan ktm valkoihoi-ret lyhtyivät tunkemaan toeltä pois ikivanhoilta koti- ja metsästysalueiltaan. Varsinkin aavikkoalueilla ke- "liittyi jonkinlaista sodankäyntiä, mutta intiaanien kohdalta se oli pääasiassa Jonkinlaista sissitoimintaa. In-ciaaneilla ei ollut kunnollisia aseita-icaan, vain kirves ja'jousipyssy, jotica olivat melko avuttomia vehkeitä vai icolhoisten pys^riksl «verrattuna. Valkoihoiset selviytyivät luonnolll- Bestl voittajina ja käyttivät voittajan "oikeutta" niin perinpohjin, että monista voimakkaista intlaanlhel-m.-;< sta el ole enää muuta kidn nimi Jälellä. A&initsematta ei voida U2oln jättää puhveUhärkää. Se oli aavikkolntlaa-nien ruoan ja vaatetuksen lähde. S i l tä saatiin myös teltta-aineet.. Mutta valkoiho:set hävltt^ät puhveUt niin tarkoin ettei niitä ole kuin muutamia rauihoitetulssa puistoissa. Ja puhve-tiev meteästgrs oli niin suurta haas^ katista, ettei otettu muuta kuin kieli ja nahka. Suunnattomat kasat ensl-luolrkaista lihaa jätettiin mätäne- .•nään. Jos intiaanit veivät joiltakin valkoihoisilta päänahan, niin valkoihoiset veivät kaikki puhveUn nahat. Lopputulokseksi saatiin se, että nllh intiaanit kuin puhvelitkin on pantu aitaukseen, intiaanit heille määrätyille ahteille Ja puhvelit joihinkin kan— «alliomlstoihhi. 'Hima on kaiketi alkuna sille politiikkojen yllstämääUe amerikkalaiselle elämäntavalle. Ja sitten voinune- '•dn hypätä suoraan nykyaikaan, vaikka mainita tosin pitäisi, että Meksikolta ryöstettiin maa-alue, jc^ui ori Yhdysvaltain suurin osavaltio, nimittäin Texasin valtio ja Eispanjalta iPi-lippilnit, mutta se oh kalkki pientä .lylryaikaan verraten. Nytihän ollaan Jo niin korkealla slvistysasteella, ettei enää kannattaisi puhveleita nylkeä, eikä joitakin maapaloja kaapata. Nyt levitetään amerikkalaista elämäntapaa maailmanlajuisess mittakaavassa ja välineinä käytetään A-pommia Ja napalm-pommeilla kärventämistä. Nämä ovat hyvin suosittuja välineitä varsinkin Aasian mantereella missä sattumoisin asuu yli > toinen puoli maapallon väestöstä. Tolsin kuin Amerikan aseettomilla Intiaaneilla, näillä Aasian kelta-ihöislUa on jo vähän aseitakin käytettävänä, ja heidän käsittelyssään sortuu vähän Illan paljon niitä -'meidän elämäntapamme" levittämisen hyvälcsl sotaan vietyjä amerikkalaisia poikia. Siksi on i ^ d y t t y suunnittelemaan, että osa aasialaista saataisiin tappelemaan "meidän' tai mle-iulmminkin "heidän elämäntapansa" puolesta toisia aasialaisia vastaan. Silloin olisi asetehtailijahi h e l j^ katsella sivusta ja määrät, miten sttä "kattia kulloinkin runnattaisiin". Kummaa on sekin kun nuo meidän rajamme Ja se meidän "eläriiän-t «ipamme"on aina uhattima kun toisten maiden sorretut ja alaspainetut kansat yrittävät päästä kansalliseen vapauteen? Mutta amerikkalaisen "elämäntavan" puolustajat, oyatkin niin kiivaita demokratian ja vaj>au-den puolustajia, etteivät he voi muuta kuhi lähettää hhrteen ja helveUiln kaU^kl ne Jotka Jossakin maailman kolkassa uskaltavat puhua jotakin kansallisesta itsemääräämisoikeudesta. Luin äskettäin uutisen kuinka jossakin ' etelävaltiossa" oU vedetty nee-aeri korkean oikeuden eteen siitä kun iiän oli erehtynyt katsomaan jotakin valkoihoista naisimmetetä, tosin^kyl-läUn pitemmän matkan päästä, mutta sekin katsottiin ftiftnen osaltaan, nimittäin halveksitun nedcorin kohdalta. Jonkinlaiseksi raiskau^yrityk-seicei. Tässä oUsl ehkä mahdollisuus ioUMa yxHuiäk neekereille lainnjsuit-ret. etteivät TOISI sivuilleen vUkuUla, Jos sille kdcsinnölle saisi patentin, niin siitä voisi kertyä sievoiset tulot; sinä olisihan sekin tarvallaan sitä "Our Way of Life'. Mountain Sanatorfum, Hamilton, S. Kalju. Pohjois-Ontarion kuita-alueelta Svante Mikkolalle viimeistä rakkaudenpalvelustaan tohnittamaan oli Hunkln's hautaustoimiston huoneus-toon South Porcupinessa kokoontunut satoihin nouseva ystävien joukko |>orcuplnen kulta-alueelta joutuk. 15 p. Tapaturman tihriksi joutui Mikkola Jouluk. 6 p. Jolloin Hiänen päälleen ajoi auto Oome Minen maan-tiliä. Molemmat jalat kotkesivat ja Svante vietiin Porcupine General nospltaliin South Porcupinessa. Ta-iuihinsa tulematta kuoli Mikkola sairaalassa jotihik. I l pnä. Kuolemansyiden tutkijan kuulustelut jatkuvat Soutai Porcupinessa. Hautaufljumalanpalveluksen kaiHie-lissa johti suomeksi ja englanniksi pastori A. L Heininen, Joka xnj-ös siunasi ruumiin haudanlepoon Tlsdn-len hautamaalla. • Svante Mikkola oli «mtynyt Hel-slnetssä V. 1920. Canadaan hän saapui kesäk, 1951 ja työskenteli Dome kultakaivoksessa kuolemaansa snak- KO,. Vainajaa lähinnä kaipaamaan Jä! liänen äitinsä mrs. Lempi Mikkola; VUpurhik. 16 B 38, Hels.nglssä ja suuri uusien suomalaisten ym. ystä- New Stadium To Hold 60,000 Vancouver, B . C . Cnnadiv's foot-ball capital may shlft from East to West when a new $1,260,000 sports stadluhi Is biUlt here In Vancouver next year. The stadium, whlch will have at least 60,000 seats, will be the biggest In Canada and West coast sportsman hope It may even be the setting for the Grey Cup final one day in the not-too-distant future. At present \Canada's largest stadium, and scene of the Grey Cup final, is Toronto's Varsit^ Stadium but its 27,500-seat capacity is nothing 'like large enough to accommodate the thousands more who try unsuc-cesfuUy to see the game. : The West coast stadium will be bullt to höuse the 1964 British Empire games and the society who organlze the games have agreed to put up half a milUon doUars towards cost of constructlon.The rest of the money wll Ibe ralsed by the citlzens of Vancouver. • Helsingin väidluku . i arviolta 385»000 . > Helslnkslv^Koska Helsingin vSe8tO«f . lisäys on vuosittain noin BfiOlt^fiiod henkilöä, arvioi Helsingin Jtatqwn«lr gin tilastotoimisto, että asiikosluktf vuoden vaihteessa oli 385^000. f-^ Vien joukko Porcuplnen kulta-alueep, ia. Kantajina palvelivat 8vanten4arö4> toverit: Henry Suhonen, Nlb'Val»i-iiuF, Erik Munnukka ja Jobn'tBerg«;' man. Taivaallinen Isämme lohduttaf-: koon Ja lukekoon omaisia heidän ras^'< kacssa sifrussaan kaukaisessa koH^ maassa. — A. L H . ' ^ i mmm Niels Nielsonm \ MUISTOLLE j Kuoli tammikuun 7 pälvflntt»; 1930 l Kolme vuotta on kulunut siltä, ; kun luotamme läksit läksi pois. i Sinua rakas, jäimme tänne ' ikävöiden kaipaamaan.- Vaimosi Hannah | Lapsesi Barbara, VIotor Ja Mamma SUOMEN LAHiETirSTOi LEGATION OF FINLAHD 140 Wellington Street^ Ottawa, Ontario» Pnhelln 6-2880 . Northiani Van ; & Storage Ltd. \ Paikallista ia pitkänmatkani rantiajoa. _ , P A K A T A A N _ PUHELIN 3730 Broadway TbeatM Timmios Oofaito DR. R O M A N ' P N I E W S KI Monivuotinen praktiikka Euroopan huomataImmlssa •airaalofsn J Erikoisalana sisustaudit, naisten, lasten ja veneriset taudit. Nielurisat leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti ibnan veren vuotoa. Vastaanottotonnlt: Kello 3—8 lp. SS37PABKAVE. Puh. HArbour 7623 MONTBEAL» 417^ UUDISTETTU YHDEKSÄS PAINOS KOTILIEDEN LÄÄKÄRIKIRJA 853 sivua «Hinta sld. $7.00 • KOTILIEDEN LAXKABIKIRJA oh neuvonantaja, johon Suomen kodit ovat tottuneet luottamaan. Kun siitä v. 1948 vuosien odotujcsen Jälkeen ilmestyi kahdeksas, uudistettu painos, joka vastasi nopeasti kehittyvän lääketieteen viimeisiä saavutuksia, huomattiin lääkärikirjan taipeen olleen odotettua suuremman. ^Nyt tämä laajin Ja nykyaikaisin suomalainen lääkärikirja, jossa jälleen on tehty uudistuksia, ilmestyy jo yhdeksäntenä painoksena. (84 tuhat» • KOTILIEDEN LXXKARIKIRJASSA 20 etevää suomalaista eti-X koislääkäriä käsittelee kukin omaa alaansa antaen Teille kaiken-sen lääkäritletouden, mitä kodissa jatkuvasti tarvitaan. He pereh-: ryttävätTeldä tärkeimpiin rasituksenamme oleviin sairauksiin, n i i den oireisiin ja kulkuun sekä niiden nykyaikaisiin ehkäisy- Ja parantamistapoihin. Ennen kaikkea he neuvovat kodeissa tapahtuvan tarkoituksenmukaista sairaanhoitoa. Saatavana kirjakaupastamme osoitteella: VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED P. O. Box 69 Sudbury. Ontario ••vh • Kokonainen tietokirjasto yhdessä teöhsessa TIETOJEN KIRJA Kuusi ösaa< kuldn osa käsittäen yli 800 sivua. Koko teoksen hinta sid. $16.50. Kuusiosainen opiskeluteos, jossa annetaan kohnenkymmenen eri tietoalan peruskurssit osa osalta edeten. Soveltuu yhtä hyvin omlnpälnopiakeluun kuin koulujen tai kurssien täydennykseksi El edellytä lukijaltaan aUcelstietoja, mutta tarjoaa täysiopplneelle* kin mainfcm tilaisuuden kertaamiseen ja tietojen syventämiseen. TEOS ©ISXLTAÄ SEURAAVIEN AINEIDEN KURSSIT: biologia/ eläintiede, englannin^kieli, fUosofia ja sielutiede, fysiikka, fysiologia, -geologia. Suomen ja maailmanhistoria,-ilmatiede, kansantaknis, kasvitiede, kemia, kirjallisuushistoria, kirjanpito ja liikelaskenta, latl-nattiUell, maantiede, maatalous, matematiikka, musiikki. i>UrustU8 Ja maalatu, pikaklrjoltus, ranskan kieli, ruotsin kieli, saksan keli, suomen kieli, taidehistoria, tekniikka, tähtitiede, uskonto. SUOMEN KIELIOPPI sekä TYYLI- ja RUNG-OPIN ALKEET OPPIKOULUILLE ja SEMINAAREILLE Kirjoittaneet Lauri Kettunen ja Martti Vaula 216 sivua Hinta sld. $1.75 : v/ii>AurpuBtiSHiNG cö^ p.p. B O X 69 SUDBUHY, O N T A R IO m' r *•• ii
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 8, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-01-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530108 |
Description
Title | 1953-01-08-03 |
OCR text |
Kfesftlralft CQ £aaDut oimejua siltä,
että £6 aäntfiä Ussan'&etuä>stS
muistnttavalla äämlJä.
oii.
»»raaoista
fnpäa; öä.
siellä sabaa
n;mihä vä-otta!
iitifiiä^
3yväiiä;W |;i
i inlftaJih. fr
nahddtoitlä;
i kahta päl»
laon-yö vä-
Parhaat onnittelumme
ANNA HYYTIÄISELLE
Annan päivän johdosta,
A H J JAJBNSIO EINEBEBGr.
St. Catharines, Ont. *
K I I T OS
Sydämellinen kiitos sukulai-siUe
Ja tuttaviUe kaikista niistä
lahjoista, jolta saimme vastaanottaa
yhteis- sekä yksityls-lahjoina
yhteiselämämme alkamisen
mtiistoksi. l
Erikoinen kiitos kerääjille.
Kiitollisuudella teitä muistaen,
Aino ja H. I&kkinen
l^adner, B. C. ,
^ M
HÄgOITUSHIIHbOT ENSI
SlIlilUMtl^lNA RO^
.— __>t päättyivät viime sunnuntaina
pidetty^ byi^tasos&iMpailuil^ .
iestanl ainakin uskon, että kun tällaisia
joukkuekilpailuja Järjestetään,
niin hiihtäjille tulee enemmän innostusta
ja sUnä samassa ikäänkuin huomaamatta
kuntokin paranee^ Siksi
Tielä' k^ioitankhi Kirkland Laken
Boood
6ubritettiin.<
vä. inuttsi
nuntainat
loin nlihitt
joarjoi'
ra&sS.
pailuja.'
nuntain
lut
sumnmtelna
Hmelnen sar-
Osanottokin pU myt hy-ivastl
Ge ensi sun-vläaUii
suuremipL Silaa
Kartmvaaralla iaas
lue. JUkää missään n i -
näitä hazjoituskUr
nämä ensi sun-oivat
karsintt^pai-i
u n l 8 pä!:väa viestikU-palluja
Tieten.
Näistä tulevista kilpailuista on jo
mainittu Irainudessa, mutta haluan
vieiäUnijidcan niistä pakista. Eoho-latsllla
ii|tä kUpaHuJa järjestäessään
oI< seilailin tarkoitus, että saataisiin
jMiikkakuimalla hUaito-toiminta
$KHisemaaiL Omasta puo-ja/
RiiT^
PARHAAT ONNITTELUI TEILLE
EMELY. J A KALLO KERKKO
i
uuden kodinne suojissa |toivottava,t
seuraavat ystä»|t:
pui
tl.-
rKaxisalllj
'tosiasioip
n';.at>vlbi<ä
oaiWa ble-ludlVisiöilBa
illä": kjirlni.
a .peerustu-lu
yastUuh-
;tä ja:"si.yli-
Miiä •karku-viakava
oh-
Elsa ja JaUu- Tähti
Aino Ja Antti Seppälä.
Mayme Ja Paul Seppälä
Lou Ja Eino Seppää
Rauha Ja Paul Hakala
-Elli Ja Jack Karvonen
Tuija Ja Ake Hunhakko
Ola Ja Nick Ylikylä
Hilma Ja Eiho Luoma
Hehni Ja E. Välkki,
ElU Ja; H. Berglund
Reino Keto
Kaist j a Paavo Kaarto
m\m;ilxma. j ^ O . lAtvala
MaijipAUred Harju
T ^ f j a Vilho Eskelin
Thynfja Matti Pitkänen
HilJs |a. Onni .Ojanperä
f ja;YrjO Ahonen
MirJi^ Ja V. FQtstroin
I ja lilatti Rasmus
O. Jiftdceläinen '
li4ai%Ja Väinö Turkla
rtUiiiotja John Tolvanen
Sydämellinen kiitos teine, ystävät jä tjverit. kun järjestitte melUe
tosiyllätyksen oman kotimme merkeissä, fEmine voi sanoilla tulkita
tunteitamme hetkellä, kun näimme teldif r a ^ a t ystävät kotimme
suojissa., ^ • , | ••'o.:','. v;,
Kiitos rahalahjasta jonka annoitte.^ E^hain: kiitos alkuuhp^^
joille Ja illan emänniUe. KUtämmeteit^lhyös,-jotka oUtte ottaneet
osaa lahjaan, vaan ette kuitenkaan-'ö%t iuohamme.' Tolvomihe,
että voimme teitä Joskus vieraina kestiät- •: - -
Teitä aina kUtollkuud«ä muistaen, ^^^^ '
E M E L Y J A K A L L E I Ö R K K O ' ;
27 Commodare Ave., Toronto, Ont. Tammikuun 3 p. 1953
. V l / . - i r - ••• • '
itierin^en-
»tlÄSv^HJai.
. t l S p ää
itun-naisi.
Relcteban-isii-
tsäim
Eckaäha m
iiman Jä«
iillä: sano-inkin-
par-aheäaato
•nkin,
isjärjestön
i Keehler-sltten
ter-a
hän sa-än;(
pettu-ja.
"hal-ton
sktiun 17
mvDstolii-i:'
ehditty
ulua, jöl-liäsi^
iiids-in
29 p'nä
mta't,jät-avplDielui
a:jh^iiä.
HarUttä-i:'
v6aaa
>SQituk8et
i k a t e e
'•'.
••• .il.
i ^ l e m i -
täH&jmiesla
uille 'iie-lafihäai-kin
rää-i
iäkseen
tai van-se
olisi
ihan se.
hyötyisi
tässä ta-
Hevonen,
a paljon
i asiain
i varat
[ostari-jolla
ei
.ppateen
maakaan
lisiä ih-askujen
la tieto
hevos-
«otettu
IBaha ,
^:
our?u. ,
C O L U M B I A
MY 2 Ai, At, miten pieni miun. v£
Margona—Tanco-Bmilba,]
EUgen Malmsten
gien Mahnsten
® T R I O LA
T 4042 Ennen Muinoin, fox-tsvt, Cl^Tarikvartettl
Vain.tavalUaen tytt», 8low«ox,''Hertta'! ^
T 4044 Maasta se ptenlkli» ponnlitii, jezdÄ». Vilho Vartiainen
Tee näin — älä näin, valssilVllho Vartiainen
T 4045 AUnä laulan onnertain, t u | ^
Aaf |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-01-08-03