Vapaus, April 17, 1969

              Sivu'2' Torstai, hiihtik. 17 p. — Thursday, April 17, 1969
VAPAUS
< LIBERTY)
BdUorr. W J EKI^UND
PviBiäbeä imice -weeldy: Tuesdaors epd
Co. liln^iited. 100-102 EDUn St.
'. ' ' SeoO(nd Numlber 1078
INDEPENDENT L A B O R ORGAN
O P PINNISH CANADIANS
EababiUshed Nov. 6.1917
'mäoaee^: E. dOKSI
by Viapaius PubUfiihing
• CANADIAN L M
TILAUSHINNAT: .
OauÄdaBBa: 1 vk: $10i)0.6 kk. $5J5 tJaArn: 1 vk. $11JOO, ft'kk. $5.75
3 $3.00 Suomeen: 1 vk. $lt4S0. 6 kk. $6.25
Uusi hipaava johtaja?
Canaidalaiset tulevat Ikiinindttämään taivaHista eneainmän
huomiote Thoonas Bergeriin, jdfcav^ittidn viime viikonlopulla
British .Columbian NDP-puolueeai johtajaiksi. BC:n pääxninis-teri
W. Ä. C. Beöäett ort sa'ftbnift suunblitltel^vansa maalfcunta-vaalejai
joko kesä- tai syyskuussa pidettäväksi ja^inr. Ber­ger
voi oUa se mies, joka pystyy "kaatamaam" Bennettin val-taistuÄneltaan.
BG:n lainlailtijall^nnassa oiri tällä helSgeHä 32 Social Gre-dit-
jäsenta, 17 ]^röp•tä sekä 6 liberaalia ja mr. Beninett on
menettänyt huomattavasti yleistä suosiotiaam. Eiräissä piireissä
häflien fcäyttäytymistääin liitto- ja maakimtahalliitusen konfe^
reAssissa kuvaltaan ilveflyksi, joka oli kiusallista ylpeille bri-tisii^
liöiibi££laisiM Hänen avolaaivannoille(strip-minihg) an­tamansa
siiimus ori synnyttänyt tyyitymäfttömyyttä toisten mie"
lessä, s&si "kun se' tuhoaa maaikiöinan luonnonkauneutta ja
tuottaa hyvin vähän työtä oanadalaisille. Social Credit-puo-lue
on hävinnyt viidet täytevaalit NDP:lle sitten viime maa-kuirtavaalien
(yksi vaalipiiri oli "tunnettu Social Credit-puolu-eeh
"linnake")'.
NDP-puohie osoitti itsenäiset pyrkimyksensä valitessaan
puoluöen johtajaiksi nu:. Bergerin, joka pystyy vaalitaisteluun
Bennettiä vastaan. :
Mutta nsinikälainen mies on täimiä uusi BG:n NDP.ii joh-taifa,
joika alkaa vaalitaistelun pitkän aikaa hymyillyttä ja
politiikassaan onnistimijttamr. Bennettiä vastaan.
Mr. Berger on osallistunut Ganädan poliittiseen elämään
jo ptdemmän aikaa. Hän oli lyhyen ajan lalahuoneen jäsenenä
Otttawassa ja häsn koetti kerran aikaisemmin päästä BC:n
NDP.-n johtoon.
• Mr. Berger on älykäs mies, jolla on ikokemusta poliitti­sessa
väittelyssä, mutta hän omaa lisäksi myös eräänlaista
viehätysvoimaa. Hänestä voidaan sanoa, että hän on vakau­muksellinen
poliitikko, joka on ollut järkkymäitön tutkiessaan
canadailaisten siviilioikeuksia ja joka voi tehdä vaikutuksen
keskiludkkaan kuuluviin äänieistäjiiin, jotka haluavat muutosta
Victoriassa.
20 vuotta NATO-jännityt
Helsingissä ilmestyvä Kansan Uutiset lehti kirjoitti äs­kettäin
johtavassa toimituskirjöitUksessa NATO-liitosta seu­raavasti:
Näinä päivinä tulee kuluneeksi kaksi vuosikymmentä Poh-jois-
Atlantin sopimusjärjestön (NATO) perustamisesta. Toi­sen
maailmansodan jälkeen seuranneen kylmän sodan kau­della
onnistui Ameräcan Yhdysvaltojen Uetsoa myyttiä "idän
uhkasta" ja sen varjolla vetää Länsi-Euröopan maita mukgan
liittoutumaan, jdka on suunnattu sosialistisia maita vastaan.
Kuhmeet kaksikymmentä vuotta ovat osoittaneet, että
tästä katto-orgaanisaatiosta on muodostunut USAraTmperia-
Mstisten pyrkimjrsten välikappale. Kapitalistinen supervaltio
on ottanut ohjebnakseen "globaalisen vastuun" ts. koko maa­ilman
"suojeleniisenkommunisrnilta''. NATO on sen järjestel­mässä
itärkeä elin, jonka puitteissa organisoidaan Länsi-Eu-roopan
valtioiden yhteistä esiintymistä sosialistisiamaita vas­taan.
NATOista on muodostunut edistyksen ja eteenpäinmenon
jarru, sillä sen peruspyrkimyksenä on vallitsevan tilanteen
jäädyttäminen, johon kuuluu myös Uian pitkälle menevien
demokraattisten uudistusten estäminen jäsenmaissa. Kreikka
on tämän politiikan synkkä tulos. Jo perinteeiHiseäti hyÖk-käyshaluinea
Länsi-Saksan mukaantulo NATO:on ja tärkei­den
paikkojen valtaaminen sen johtoportaassa^ on asettanuit
järjestön enftistä synkempään valoon.
NATO:n perustamisen seurausta oli Varsovarl liiton muo­dostaminen
ja Euroopan jakautuminen sotilasryhmittymiin.
Miaanosaanune muiodostui vaarallinen sotilaallinen vastakkain­olon
tilanne. Sosialistiset maat kokevat NATO:n toilminnan
vakoilun ja tihutyönä maissaan sekä vastavallankumouksen
yll3rttämi£tenä.
Suomikaan ei ole niin syrjässä NATOista kuin puolueet-tdmuUdeffiamime
luulemme. Kaksi pohjoismaata, Tanska ja
Norja, kuuluu Pohjois-Atlantin sopimusjärjestöön. NATO tun­tee
Länsi-Saksan kautta vaarallista mielenkiintoa ikc^o itä­meren
alueeseen.
RajanBapurinfOTi» Norja on myös Neuvoistoliiton rajanaa­puri,
jioten NATO ja Varsovan liitto ovat vastafekain kalotti­alueena.
NATO:n sotilashaiijoitukset Norjassa osoittaVat, kuin­ka
tulenarka on tilanne myös Pohjolassa.
Varsovan sopimusjärjestön inaat esittiväit äskettäin Bu-dapeat;
ifisa vetoomMksen Bunooipan turvallisuuskonferenssin
järjefitamiseksi. NATOin asentcfeäta riisuu, oriko tällaieella
konferenssilla onnistumia mahdollisuulkisia. Se olisi ainakin
kalkkien- riauhaa haluavien feansojen etujen mukaista. Myös
SKP lausui täisttä kantansa 15. edustajaikokmiksen hyvälcsy-mässä
julkilausumasaa SKP "pdtää erilttäin tSrkeänä NATOin
ja Varsovan liiton samanaikaista purkamina ja suuntautu-nfiisi^.
lkö'li:ti yleistä ja täydellistä aseiatariisuntaa",- ' Mix- '
Motto: Vain vapaassa maassa yol
elää voimakas kansa, j a vafci
sdIUKiscsto' irtttaBsa vot kartsa
M j o i t t a a .RaruÄirtläah fofmia
sekä yhteisesti tarttua yhtei­siin
vaiki&uksiin. '
Che <Ji/evafal.
.Latinalainen Amerikka on tär
häSn a i l v ih tförfkVtetftöitea Wkafr
maisen. riiston alaisesta maan­osaani.
KiSii!ibaa lukuuddttäinaittä
koko maanosa oh mobilisoitu yllä-pit&
ftäKn' YÄdysvaitaiij taloudel-iisia
etuoikeuksia^ Nukkehallituk­set
takaavat kyllä riiston jatku-vuuoteft.
Rikkaudestaan hiiolimat-tä
inaanösaSsa on maailman al-kefiUiSimpiih
kuuluvat maanomis­tusolot,
; alati lisääntyvä . nälkä,
maailman korkein .väestönlisäys-prosentti
sekä staattinen luokka­yhteiskunta,
jossa vastakohtai­suudet
ovat maailman jyrkimmät.
Latinalaisen Amerikan kurjistumi
nen on suoraan verrannollinen
Yhdysvaltain elintason nousuun/
Yhdysvallat saa sieltä 26.5 pros.
kaikista ulkomaisista voitoistaan,
vaikka se sijoittaa sinne ainoas­taan
13 pros.
Taatakseen yliotteensa Latina­laisen
Amerikan talouselämään,
Yhdysvallat on joutunut perusta­maan
sinne sotilasdiktatuureja;
joiden välityksellä se harjoittaa
jatkuvaa terroria siviiliväestön
keskuudessa. Suurin osa maan­osan
sivistyneistöstä istuu vanki­loissa
j a intellektuaalinen vapaus
on kokonaan murskattu. Yliopis­tot
elävät jatkuvan pelon ja ur­kinnan
varjossa, eikä professorei-denkaan
pidätys ole vierasta tälle
uuden ajan moolokille. Ne, jotka
eivät istu vankiloissa ovat paen­neet
vuorille perustaen siellä sissi
joukkoja. Näin syntyy guerilla-liike,
joka on Latinalaisen Ameri­kan
vapautusliikkeen ydin. Gue-rilla-
liike muodostuu intellektuel­leista,
entisistä yläluokan jäsenis­tä
j a talonpojista, jotka eivät voi
katsoa miten kansaa poljetaan ul­komaisten
intressien kustannuk­sella.
Näistä yksi oli Ernesto Ghe
Guevara, joka tapettiin CIA:n
toimesta eräässä bolivialaisesaa
kylässä syksyllä 1967. Chen kuo­lemaa
on asiantuntemattomissa
piireissä pidetty osoituksena val­lankumouksen-
mahdottomuudesta
Latinalaisessa Amerikassa, mutta
yhden miehen kuolema ei pysäytä
vallankumouksen pyörää. Vallan­kumous
Latinalaisessa Amerikas­sa
syntyy paikallisista objektiivi­sista
ja subjektiivisista olosuh­teista.
Latinalaisessa Amerikassa
nämä olosuhteet ovat ne, että n.
3 pros kansasta oleva yläluokka,
joka omistaa yli 60 pros. maasta
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
Onnt Sikola, Rouyn, Que. täyttää
tiistaina, huhtUcuun 22 päivSnä 70
vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Viivytystaistelua
K t ^ ^ Mitemme uutisisrta om käiynyt selviille, käydään
Vöetnididin kohtaloita /Haistelua" vihreän veran ääressä Pa-rilais6a,..
iiiiutta hiljainen optiniismi, joUa neuvottelujen alkah
«lli^.^terirehdfttiin^ on 'kuollut. K^lvlikkoiset tXirhat tapäa-niis9$
«momat eivät näytä tuovan yhtäiän lähemimäiksd; päi-vS5r
jÖfibih 'kotimaansa vapauden puolesta /taistelevat vietnia-
USAai Vietnam^Titiifeika jumuttafai edelleen Johnsonin
aijaimistsai jtaateissa. Nixonin etsikkoaika alkalai Ikulua umpeen.
Uuden presidentin toilmlkaudenchsimimäiset laajat Vietnam
^odan va»tjMset mielenosoitukset ovat. alkaneet USAissai Nyt
on alettu todellisuudessa odot­tamaan
tekoja Nixonilta, enää
ei auta pelkkä vakuuttelu, että
rauhan ohjelmalkin on olemas­sa.
USA vakuuttelee, että neu­votteluja
käydään salassa »mut­ta
P-Viebnam ja Kansallinen
vapautusrintama kumoaa nämä
väitteet harhaanjohtavina sekä
toteavat neuvottelujen juuttu­neen
paikoilleen.
Samanaikaisesti jatkuu tais­telu
enitisellä ja mahdollisella
kiihdytetyllä tasolla. USA on
myös vihjaillut, että' Pariisin
neuvotteluihin olisi toutauttava
V i e t n amin haapuriimiaitffkin
'*koska ne sekaantuvat Vietria-min
sotaan". Aikooko USA rat­kaista
ybdellä kerralla koko
Kaakkois-Aasian ongelmansa?
Saigonin hallitus toimii US-Ain
kanssa yhteistuumin agan
voittamiiseksi. Muitta tekeekö
aJka työtä amerikkalaigten ja
Saigonin hallituksen hyväksi?
Vapautusrintaman ädkeinen
hyökkäys, jonka laajuutta yri­tettiin
kaikin keinoin vahemiel-lä
osoiltti vapautuslrintialman ar­meijan
taistelutahdon olevan
entisellään.
Jo nyt on Vidtnamin sota ai­heuttanut
USAilleV enemanän
menetyksiä kuin esimerkiksi
Korean sota. Ja amerikkalaiset
.taistelevat kaukana omSen iia-jojensa
ulkopuolella, miutta
vietnamllaiiset puolestaan tais­televat
kotiensa ja pletaassa-olonsa
puolesta röyhkeää hyök-
^kääjää" vasikan.
tiikee YhdyÄ*«t«iftf rllstopoHiilKr
i k^a saaden toimintaansa palkkion
aiofaah WaU Sfreetiltä.
Tilannetta Latinalaisessa Ame-
:'ikas8a kuvastaa hyvin ote Johan
/öri Öon^c^sdörfin l^unin oplskeli-iaih
Y K - l i l t on tiedotteessa Julkals
.lista artikkelista USA omistaa
Uatlnalaisessa Amerikassa: " N i i l -
ä painajaisunenomaisilla olosuh- Slilla, joissa Latinalainen Aine-kka
' ön rannikolta rannikolle
änyt, on ollut seurauksena se,
iitä tällä mantereella, jonka asu-casluku
nousee 200 miljoonaan -—
-josta kaksi kolmannesta ön disr
'criminoitujar Intiaaneja, mestit-lijä,
neekereitä-r kuolee ennen-iikaiseen
vanhenemiseen nälkääri
täi sairauksiin n. neljä ihmistä
oriinuutissa, 5,500 päivässä, kaksi
miljoonaa vuodessa, kymmenen
miljoonaa viidessä vuodessa. Nä­mä
kuolemantapaukset olisi hel­posti
estettävissä. Näillä latina­laisamerikkalaisen
väestön kah­della
kolmasosalla on lyhyt elin­ikä
ja ne elävät alituisessa kuole­manpelossa.
Ihmismuuri. joka vii­dessätoista
vuodessa on kaksi
kertaa niin suuri kuin se, minkä
ensimmäinen maailmansota ai­heutti.
Ja ae jatkuu. Sinä aikana
virtaa alituinen rahavirta Latina­laisesta
Amerikasta Yhdysvaltoi­hin:
noin neljätuhatta dollaria
minuutissa viisimilJoonaa päiväs-:
sä, kaksi miljardia vuodessa,
kymmenen miljardia viidessä vuo­dessa.
Jokaiselta tuhannelta dol­larilta*
jonka me häviämme, meil­le
jää kuollut ihminen. Tuhat
dollaria jokaisesta kuolleesta; tä­mä
on se hinta, jota sanotaan
imperialismiksi! Tuhat dollaria
jokaiseHta kuolleesta. Neljä ker­taa
minuutisMä!" — U i f Färdint;.
Pinillflin
töiii
Praha —Varsovan lihon ilmatorjun­ta
joukc^ aloittivat maanantaina kolmi­päiväiset
sotaharjoitukset, ilmoftti
Tshekkoslovakian puoiustusminjsteri-ön
edustaja.
Haifjoitukset pidetään "Puolassa,
Tshekkolovakiassa, Unkarissa. Neuvos
toliiton länsiosissa ja muissa maissa",
sancri puolustusministeriön edustaja
eversti Frantisek Kudma. .
Philadelphia. Pennsylvania. —
PrcJsidentIi Johnsonin ajama "spp-ren
yhteiskunnan stuinnitelma
on muuttanut paljon Mnojeii
merkityksiä . Y h d y,s v a 11 o J e n
sosiaalisessa kielenkäytössä, väit-tää
Pemisylvanian ylii^tlstoh - fl^ '
nansslopin professori Edward S.
Hennan.
Professori on patinat valivAka»
dalsen "Suoden yhteiskunnan s^-
iiaUrJäiiV, Joka hSnen ämlen sa.
nojensa mukaan sisältfiä uudet
määritehnät - sellafelsta . sanoista
kuin pldjlttyvy^; aggreösld/ itse:
määräämisoikeus, Vietkong, us­ko,
lisl^ölikllhkb Ja ^ i h ^ ^ i M ^
Hermanin uudestaan määrittele­mien
sanojen lueiteiba: —
pidättyvyys — sellainen kanta;
eftta ta»etfl«ni vfihemonän ihmisiä
kuin oiisi tehniaesti m a h d d l^
ittemfiärädmisoikflusi ~ kassan
oikeus valita meidän hyvSksyinäiii-me
hallitus. . '
aggressio (hyäkflcäys) — asvun ja
muflcaivuuiksieji .9uomia>en vastäptio-
IfeUe.
Vietkong — viötmamilainen ta-lonpoil^^
vansinkin sellainen^ jonka
ol«nme tappaneet, .
"Vietkongin" jäljessä on huoma­utus:
'Kaitso vjhollisrakenne (Ima)
(feniemy structure)", Tämä puoles-flian
nnäärilieftlään "olkikattoiseksi
majaksi, jonka me tuhoamme". "Ko­diksi"
taas sanotiian "olkikattoista
majaa, jortka he tiihoavait",
"Me", ja 'ihe"-«afnDsJen käyttämi
nen rinnasteisten käsitteiden mää­rittelyssä
on sanakinjan laatijfdn ko-vasU
suosimia keino. Esimeridceijä
tästä:
usko — minun syvä vaScaumuk-seni
uskonkiihko — hänen syvä va-kaumtlksensa
riippumaton — iiitossa meidän
kanssamme
sateliitlii — heidän Uittolaiscns?
propaganda — heidän valheensa
julkinen tiedoitus(toiminta) —
meidän valheemme
Suuri jouikiko uudestaan määri
tellyistä sanoista liittyy ulkopoli­tiikkaan,
mutta Herman hyökkää
myös kotirintamalla käytettyjä sa­nontoja
vastaan. Näistä esim; "sota
köyhyyttä vastaan" on yksikertai­sesti
"mellakantorjuntaa".
HOA?
i t K ^ Viime vuKmna veroihin $2,100
Toronto. •— AI Edge asuu kiinnl-tysilainaii
» ostamassaan asumnossa
ScarborougMssa, Toronton' laitdkau-pungilla,
vaimonsa Dorothyn ja kol­men
lapsensa, kanssa. Heilläa on
myös koira. jÄr.Edg^ nauttii vähän
Vfflcijuiomiia, vainiff: tä^
vät kutisi -siylintieiri^tt autolla ja
käyvät josik^ raivinlolassa syömässä
tai eloku/yissa.
' Täiisllii sdnoeh täsää bn kysymys
"kesikinkertaisesta" perheestä ja
•*eslän&erfcu§6h" perifieii veroista.'
Vihne vuonna mrEdge j a hänen
vähnönsa aasaitsSvat yhteensä $8,300
niinkäsuomnan pitäisi olla keskin-iaertaimen
tulOmSärä Suur-Toronton
alueella, Canadan yleisen tilastotie-totioimist<
Hi vÄmeisunpien arvioin-tiein
mukaan.
Tulot näyttää kokolailla "mukar
viita"?
Seuraavassa on selitys kuinka hal­litus
"pisti taskuunsa" y l i neljännen
osaa hddän vuotuisista tuloistaan
\iinte vutideQ-veroiien i>uittei9ia;.-
TuHoiverAina $722.00; Cahadas
Pension Pian $93.22; työttömyysva-kuutusmalksuiaia
$82.80; Ontarion
sairaalavaiku.utuikseen $105.00;
eliniverooh $123.12; aUton rekistä-laatat
(ja ajokortit $24.00; oibaisttös-verona
$335:00; rakennusaineideh
os|»n yhteydessä ^maksettuna verona
$12.00; maaa omistuksen y a i ^ ^
rona $5.00; : v^utusvergba = 4.0(i:
kohravfflTona $4.00; puheMniterOi$4i1'B
kaasulämmityksen verona 84 senttiä,
yldlisyystaxivevenma $12.13; inaai-kunnan
myyntiverona $65.00; :ltttbo^
hallituksen inqiiyDtiverona $129.36;
ohitverona $199.64; väkiju»mien
verona $94.50; tupaMcaverona $127,-
57; veddhlyöntrvenma $1.68; hiivt
verona $3.00; ravihtjolaverooa $13.08
ja tulUverona $3.20. Siis yhteensä
$2,168.89.
YHTEISTYÖN HYVÄT
JÄ HUONOT PUOLET
YKSI KOLMASOSA ASUU
'TLI VAROJENSA"
Tutkimus osoittaa Toranitossa^
400,000 aisnmtoa vuoteen 1981 meimessä
Toront». — Viime viikon lopulla
julkaistussa Toronton asuntotilan­netta
kokevassa tutkimusraportbsa
osoitetaan, että melkeiji joka kol­mas
petlie joutuu Suur-Tcnronton
alueella asumaan huoneistossa, joi­hin
heillä ei todellisuudessa olisi
varaa.
Noin 48,000 perhettä asuu huo­neistoissa,
jotka ovat heille sopimat­tomat
ja liian kalliit, 60,000 perhet­tä
asuu liian pienissä ja ahtaissa
asunnoissa, mutta hintojensa puo­lesta
"heaie sopivirea" ja 113,000
pediettä asuu heille liian kalliissa
asunnoissa. Suur-Toronton suunnit-tehialueella
on noin 535,000 per­hettä.
Yllä olovat lausunnot perustuvat
yleiseen kustannusarvioon, jonka
mukaan $192 kuukaudessa ansaitse­va
perhe voisi kuluttaa vain $32 tai
16.7 prosenttia tuloistaan vuokraan.
$561 kuukausitulot "oikeuttaisivat"
$168.30 vuokraan, eli 30 prosenttia
tuloista.
Tutkimuksen suoritti Paterson
Plaiming and Research-yhtiö Suur-
Toronton suumnittelulautakunnan
pyynnöstä ja lautakunta keskustelee
tutkimuksen tuloksista tänä keski­viikkona.
Tutkimusraportissa sanotaan, että
Suur-Toronton ja sen viiden ympä­ryskunnan
alueelle tulisi rakentaa
400,000 uutta asuntoa vuoden 1966
ia 1981 välisenä aikana asuntotar­peen
tyydyttämiseksi.
Tämä tarkoittaisi keskimäärin
28,000 uutta astmtoa vuodessa, ver­rattuna
26,000 asuntoon vuodessa
1964—68 välisenä aikana, sanotaan
raportissa.
" V a tkeu tena tu lee olemaan oikean
kokoisten ja mallisten asuntojen
hankkiminen perheille ja yksinä^iL
le niillä hinnoilla, jotka palauttai­sivat
asu ntokustannukset henkilöi­den
palkkojen tasolle", sanotaan ra­portissa.
"Tutkimus osoittaa, että tämä ei
ole helppo tehtävä."
Raportin lopussa sanotaan^ että
seuraavan 12 vuoden aik^ia raken­nettavista
asunnoista tulisi 31 pro­senttia
olla. alhaiseen palkkaluok­kaan
laiuluvia ja vanhempia kansa­laisia
varten.
Helsinki. Ruotsinkielisessä
lehdistössämme on yhä jatkunut
sota Nordek-suunnitelmasta —-
puolesta ja vaataan. Lehtien
kanta on poikkeuksetta puolesta
mutta löytyy, kyllä yksinäisiä
susia, jotka eivät ole sinänsä pe­rusnäkemyksiä
vastaan, mutta
jotka varoittavat silmät ummes­sa
liikkumisesta yhdentymisasi­oissa
yleensä ja Nordek-suunni-telman
suhteen erityisesti. Täl­laisena
yksinäisenä sutena oii
esiintynyt mm. ruotsalaisen
kauppakorkeakoulun rehtori 11^
mari Hustich.
Äsken Mercator-lehti, joka on
syyttänyt professori Hustichia
kansalliskiihkon lipun nostami­sesta,
julkaisi professorin hyvin
asiallisen j a rauhallisen vasti­neen.
Tässä vastineessa profes­sori
totesi mm, että löytyy aloja
joilla ruotsalaisen teollisuuden
mukanaolo yhdessä meikäläisten
yritysten kanssa Suomen kehi­tysalueilla
on edullista. Tällai­nen
on mm. Saab-Valmetin yh­teistyösopimus.
Tosin hän huo­mauttaa,
että Saahin ei tarvitse
maksaa ylimääräisiä sosiaaliku­luja
j a meillä voidaan myöntää
kehitysaluehelpotuksia.
Varoittavana esimerkkinä pro­fessori
vetää sen sijaan esille m
m. Asea-Strömberg tapauksen,
missä yhteydessä suurempi ruot­salainen
yritys tähtäsi suoraan
fuusioitumiseen pienemmän, mut­ta
. sangen elinkykyisen suomalai­sen
yrityksen kanssa. Tällaisen
toteutuessa on huomioitava fuu­sioitumisesta
Suomelle aiheutu­vat
jatkoseuraukset (tuotannon
rakennemuutokset, työvoiman siir
to, "aivovuoto" ym.), jotka eivät
ole aina positiivisia. Jos tällaista
tapahtuisi suuressa mittakaavas­sa,
johtaisi tämä siihen, että teol­lisuutemme
elintärkeitä prosessi-päätöksiä
tehtäisiin esimerkiksi
Wallenberg-konsernin johtokun­nan
huoneessa, huomioimatta
meidän kansallisia etujamme.
Juuri tämän vaaramomentin
vuoksi mm. vasemmiston taholla
vastustetaan kaikenlaisia paketti­ratkaisuja
Nordek-suunnitelman
yhteydessä. Elintärkeät kysymyk
set on käsiteltävä j a ratkaistava
tapaus tapaukselta. E i tässä mi­tään
kansalliskiihkoilua ole.
Sen sijaan Mercator on Osoitta­nut
tässä yhteydessä kauttaaltaan
perin tunnepitoista kiihkoilua.
Lehden kiihkoilutangossa heiluu
kuitenkin skandinavinen tai p i - ;
komminkin Ruotsin lippu. Asea-
Strömberg ja Nordek-tapaukset
eivät ole ainoita tällä alalla^.Tä­mä
yksipuolinen ja lahden toisel­le
puolelle kallistuva kiihkoilu
näyttää hallitsevan laajemmassa-!
kin mitassa. tiettyjen ruotsinkie-^
listemme ajattelua. Niinpä esim.
äskeisen Finnair-SAS:n, ,tapauk-sen
yhteydessä ruotsinkielinen
Västra Nyland-lehti kirjoitti pää­kirjoituksessaan
mm., että S A S :n
hylättyä Finnairin tarjoaman yh­teistyön
voidaan syntynyttä TBo|>i-muksetonta
tilaa pitää, kun yna-pärikäydään,
ensimmäisenä aske­leena
SAS:n ja Finnairin fuusioi­tumiselle.
Tässäkin tapauksessa neljä ker­taa
suurempi skandinavialainen
lentoyhtiö nielisi sangen elinky­kyisen
j a hyvinhoidetun suoma­laisen
lentoyhtiön. Meille jäisi'>lai-haksi
lohdutukseksi, että SASsta:
tulisi nykyistä vielä arvovaltai­sempi
lentoyhtiö vaativan ' kan­sainvälisen
yleisön edessä. Näin
sitäkin suuremmalla syyllä, kun
tällaisen uuden suuryhtiön elin­tärkeät
ratkaisut Suoritettaisiin
SAS:n johtokunnan huoneessa
Tukholmassa.
Englanti on aiheuttanut Suo­men
vaikeille voiongelmille vielä
lisäongelmia supistamalla voikiin-tiöitämme
y l i 50 prosentilla. Syy?-
nä tähän ovat Englannin yhä
vaikeammiksi käyneet voivuori-ongehnat.
Tapaus on jo sinänsä
valitettava, kun kiintiöiden suu­rennuksia
ei ole odotettavissa.
Arveluttavinta on kuitenkin se,
että Englanti, kuten hiin monessa
tapauksessa aikaisemmin, ei ole
millään tavalla ottanut Suomeen
etukäteen yhteyttä edes hyvän-tahdon
mielessä, vaan pannut
Suomen yksipuolisesti tosiasioi­den
eteen. Suomen suurena kaup­pakumppanina
odottaisi, että
Englanti ottaisi Suomen viran­omaisiin
edes jonkinlaista yhteyt­tä,
jotta voitaisiin löytää ehkä so­vitteluratkaisu
j a tai ainakin lie­ventää
haittavaikutuksia.
— Libra.
PÄIVÄN PAKINA
OPPOSITIO ERISTI ITSENSÄ
SKP :n 15. edustajakokouksen
edellä kehittyneet erimielisyy­det
johtivat siihen, että mainit­tua
kokousta sävytti alusta lop- ;
puun asti nämä repivät r i s t i r i i -.
dät.
Luonnollista on, että näistä
erimielisyyksistä on tullut vies­tejä
myös tänne Canadaan, mis­sä
ne ovat saaneet melkoista
huomiota kansalaistemme kes­kuudessa.
Joissakin piireissä on tieten­kin
ilakoitu näistä erimielisyyk­sistä
nimenomaan siksi kun on
toivottu, että ne heikentävät se­kä
S K P : ta että sen kautta työ-väenenemmistöistä
eduskuntaa
ynnä työväenpuolueiden ja kes­kustan
yhteistyöhallitusta.
Juuri sen vuoksi kun valtaosa
täkäläisistä kansalalsiBtamme
tuntee yhteenkuuluvaisuutta
Suomen työtätekevän kansan­osan
enemmistöön nojaavan työ­väenpuolueiden
j a kepun yhteis-työhallitukseen
j a pitää taka-askeleena
sitä, jos nykyisen hal-lituskokoomuksen
tilalle tulisi
poivaHuinen kokoomus; Cana­dan
suomalaiset ovat puolueyh-teykslstä
huolimatta toivoneet
S K P : n hajaantumisvaaran vält­tämistä.
Luonnollisesti on myös niitä,
jotka pitivät näitä eripuraisuu­den
ilmiöltä jonkinlaisena ! ' j u -
malan lahjana" mitä voidaan.,
käyttää edesvastuuttoman pro­pagandan
aihehistona. Esimer­kiksi
Torontossa ilmestyvä auo-r
menkielinen lehti julisti kahden
palstan otsikossaan, että "Suo­men
stalinistit saivat uutta puh­tia
Moskovan matkan jälkeen."
Asian tällainen asettelu pyrki
saamaan Vapaa Sanan pahaa-aavistamattomat
lukijat usko­maan,
että Moskova antoi "siu­nauksensa"
stalinilaisille j a sen
vuoksi nämä "stalinilaiset" sai­vat
muka "uutta puhtia". /
Käytäntö osoitti kuitenkin
vallan toista. Vapaa Sanan "sta­linilaisiksi"
sanoma oppositio oli
vähemmistönä kokouksen alusta
loppuun asti. J a kun oppositio ei
saanut taivuteltuksl enemmistöä
hyväksymään uhkavaatimuksi-aan,
niin nämä oppositiomiehet
suorittivat mielenosoitukselllsia
uloskävelyjä, järjestivät toisia
ryhmäkokouksia j a esiintyivät
yleensä hämmästyttävän edes­vastuu
ttomasti.
"Stalinilaiset" eivät siis saa­neet
"Moskovasta puhtia", vaan
menettivät valtausmahdollisuu-tensa
siksi, kuu he edustivat
puolueen vähemmistöä. Ennus­tus
on kovin epäkiitollista hom­maa!
Sivumennen sanoen Vapaa Sa­na
ei keksinyt tätä "Moskovan
matkan puhti-väitöstä" vaan lai­nasi
senkin Suomen äärioikeis­ton
lehdistöltä. Tämä mörkö-juttu
perustui siihen, kun SKPn
valtuuskunta (joukossa myös
oppositfon edustaja Sinisalo) kä­vi
Moskovassa vähän ennen 15.
edustajakokouksen alkamista.
"Jotkut tietäjät" olivat sitä
mieltä, että nyt lähdettiin hake­maan
"Moskovan neuvoja" vai­kean
kiistakysymyksen ratkaise­miseksi.
Mitään huomiota nämä "tietä­jät"
eivät kiinnittäneet asian­omaisten
selostukseen, että tä­män
valtuuskunnan piti vierailla
jo paljon aikaisemmin Neuvosto­liitossa,
mutta matka lykkääntyi
vissien yhteensattumien vuoksi
tämän edustajakokouksen aatto­päiviin.
'
Näin matkan päästä asioita
katsellessa näyttää siltä, että
oppositio-vähemmistö teki vaka­van
virheen siinä kun sen johta­jat
marssittivat kannattajiaan
kokouksesta ulos. Se osoitti puo­lueen
johtajien olevan oikeassa
BcUttäcssään, etta vähemmiatö'
opposition johtavat jäsenei ovat
kiistakysymysten aikana käyt­täytyneet
edesvaatuuttoihalla ta­valla.
Puoluejohto syytti, että oppo­sitioon
kuuluvat palkalliset toi­mitsijat
ovat puoluesääntöjä Ja
yleisiä menettelytapoja rikkoen
k i e l täytyneet noudattamasta
puolueen edellisen edustajako-—
kouksen j a sen valitseman kes­kuskomitean
päätöksiä j a ohjei­ta.
On syytetty että vähemmis­tö-
oppositio on. ollut jonkinlai­sena
jvastarinnan kiiskenä mikä
on tärkeissä päätöksissä vetänyt
vastakkaiseen suuntaan puolue­johdon
kanssa.
Nämä oli tietenkin syytöksiä,
mistä sivullisen on vaikea saada
täyttä selvyyttä. Mutta kun vä­hemmistö
suoritti näitä uloskä­velyjä
j a y r i t t i siten hajaantu*
mis- ja muiden uhkailujen pe*
rusteella saada sanella tärkeitä
päätöksiä, niin silloin näki koko
edustajakokousväki j a muutkin,
että vähemmistö menettelee to^
della vastuuttomasti.
Me puolestamme liitymme
niihin Suomen työväenliikkeen
ystäviin, jotka toivovat,* että 11-
sähajaannii^ksen asemasta Suo­men
työväenliike kokonaisuu*
dcssaan saisi kootuksi rivejään,
entistä suuremman yhtenÄisyy-d(
8n pohjalla. — Känsäkoura.