Vapaus, September 27, 1952

              Gloria kirjoittaa
nyt Sprucedalesta
geilo toimittajasetä Ja tämän psas-
•ga lukijat.
aattelin, että nainäkin -kirjoitan,
ji^aivän sääU setää kun postilaatik.
to oU miltei tyhjä, aiinä kirjoitin
^me vuonna South Porcupinesta.
nyt me olemme Sprucedalessa mum-man
ja papan farmilla. Minä, Sylyia
ja AHan käymme täällä koulua. MeU-g
on' fcolmeh mailin koulumatka. Me
jaanune usein autokyytiä. Minä olen
neljännellä luokalla.
Ön minulla polkupyöräkin, mutta
en VOI viela siUa hyvin ajaa.
•Täällä farmilla meni kesä haus-bstJ
Olemme onkineet kaloja ja
käyneet "uii^ä^^- Minä ajoin papan
hevosia heinää ja kauraa korjattaes­sa.
afmulla on lehmävasikka. Sen nimi
on Orange.
^Meidän koiramme " T e d ' ' tuU poh­joisesta
junaUa meidän mukanamme.
Kun vaunun ovi oh auki, se hyppäsi
ulos kulkevasta junasta. "Ontario
Northland- pj-sahfcyi ja meni takape-iln
pitkän matkaa kunnes junamie-iet
saivat koiran kiinni.
Kirjoitan toisten enemmän. Minä
olen yhdeksän vuotta vanha. Tervei-s'ä
Barbara Overmarkille, Sudburys-sa
sekä AnitaUe j a Sylville "Etelä­päässä
'. — So iiong. ••
Gloria Halonen,
Sprucedale, Ont.
!Hllltl)ltniHI|HiltlilHtllitMlillllttmtllllill)liHmi>lliHiillit»!l)>ltiltilllB«*i
Toimittajasetä
iiiiirmnminiifiiiiniiminiiffffH iQunmmniMiim
Turilas
• _ Lähde nyt, hyvä veli, turvaan.
Blinä tiedän tässä läihellä lämpimän
ravetan, jonka seinänraossa voimme
huolettomasti viettää talven. Kevään
tultua perustamme uuden, kahta
iuurenunan orkesterin. .
Kumpaisenkin siivet olivat niin
kohmeessa, ettei lentämisestä tullut
mitään. Jalkapatikassa turilas ja
sittiäinen nyt ponnistelivat läpi l u ­men
nanrettaa Ikohden. Matkalla sit­tiäinen
raskasta soitintaan raahates-saan
uupui.
— Helta, hyvä veli, soifctopelisi han­keen,
muuten smut hukka peni/eh­dotti
turilas.
— Periköön, urahti sittiäinen, —
mutta viulustani en luovu.
Sittiäinen jai viuluineen hankeen
Ja kohmettui kuoliaaksi. L
Turilas puolestaan jatlioi matkaan­sa
ja löysi lämpimän turvapaikan
navetan seinanraosta; sammaleiden
keskeltä ja alkoi siellä viettää tal­vea,
Palvana muutamana turilas iapasl
Hello tytöt ja pojat!
Tänään ei tähän osastoon tullut
muuta kuin yksi kirje >— Ja sekin'tuli
sen vuoksi kun Clloria -tunsi' säällä
setää kohtaan •• postllaatUcon tyhjyy­den
takia! Kiitos -vain -Gloria.^Kyllä
niita kirjeitä taas tulee enemmänkin
kun: lUat pimenevät TJa 'kylmenevät,
että tulee enemmän aikaa olla koto­na
kirjoitella.
Sitäpaitsi mitä kirjeitä näyttää t u ­levan
tänä syksynä-suurissa' rykel­missä
— toisinaan onsedän • posti­laatikko
niin täyimä, että seinät t>ul-
Idttavat, mutta sitten tulee sellaisia
**blue-inonday:'-iviikkoja,' Jolloin pos­tilaatikon
pohja kolisee tyhjyydestä.
Silloin Gloria; ja monet muut- tunte­vat
saähä setää kohtaan ja miu tulee
hsaä kirjeitä.
Sellaista .se elämä on. Työtä, toi­mintaa
ja ponnistelua kaikilla alo.l-la.
- Tärkeintä.tietysti on se. «ttä koulu,
työt tehdään huolellisesti - Ja kunnol­lisesti
«heti alusta alkaen, että kevääU
lä voidaan siirtyä seuraanralle luokal­le
ja nauttia työn tuloksista.
Varsinaisen koulutyön rinnalla on
kaikenlaisia -harrastuksia— Järjestö­toimintaa
haalilla, lukeutuen siihen
suomenkielet^ opiskelu,* leikit ja oh-^
jelmien valmistelut. Tämä. lisättynä
urheilutoimintaan, jalkapallopeliin^ J .
n.e. -seka talvella luisteluun, antka
paljon huvia jokai)äiväiseen koulu«:
työhön ja samalla lisäa kirjoitusaihei­ta
tämän osaston'kirjeenvaihtajille;
'Rattoisaa syksyä toivottaen, ^5 . '
Toimittaja-setä.
Eino Leium .pidsm'
2JS mlj. matihm
HelsfobL — Kansanedustajat XUno
Kilpi ym. ovat esietäneet eduskun­nalle
rälia-asia-aloUteen, jossa lie e-sittävät
myönnettäväksi 23 mUJöo^
nan markan suuruiset määrärahan
Etna Leinon Helsinkiin pystytettävän
muistopatsaan lopullista valmistamis­ta,
varten. Patsaan on tehnjrt kirvan-veistäjä
IjatBri.LeppSben Ja - työstä on
vain; ii>ff>QS8i}nv ^ l a i n ^ suoritta­matta.
:Patsaan kustannusarvio u on
noin kuusi miljoonaa - maikkaa, Josta
kansalaiskeräyksellä'" on koottu 3.7
miljoonaa.
Patsaan paikkaaret tillV^vlelämää­rätty,
mutta patsastoimikunta tehnee
siitä lähiaikoina ^esity^eakaupun^
igii^allitukseUe. Eino^Keinon .Seura
im -ehdottanut sen paikakjsi Eisplana-dln
puistikkoa. l
kxialli
'TÄ€ OM Min
mi the Sea"
iBrnest Hemixigivray oa^antanut pu-heenaiaietta
maailmalle'^ iiudella- pie­noisromaanillaan
"The^OM Man and
the eea". «Jota hänl^tpltää par­haimpana
työnään. «H|Lpt<^ertoo käyi-neensä
läpi käsik&<jo^dbensa enem­män
koin keihteensä^^' kertaan Ja
jdka kerran vielä • iimostuneena sii­hen.
"On^kuin pitsi lopultakin ta­voittanut
sen; mitä; varten olen koko
elämäni työskennellyt." Paljon sa­nottu.
- Palaamme - ^^aamastl vielä
tuohon-totuuteen,
on tuttu "Kirjavasta' satamasta".
Vielä kannattaa malarita, että He-mdngnvay
on ilmoittanut kirjoitta­neensa
-muutaikin .tekstiä kunnioitet­tavat
määrät,. 200,000 sanaa eli ma­teriaalia
: neljäksl^tavalllsen kokol-seOEsl
romaaniksi. lo^p^iva tekijä:
meiri.
hirren raossa kirjanoppineen kaarna­kuoriaisen.
IPuheltuaan yhtä Ja .tois­ta
turilas huokasi:
— Joutuisipa pian kevät ja soiton
aika! Musiikki on. suurinta maail­massa!
:
— Kuka n im on sanonut? kysäisi
kovakuoriainen-• . v ;
Sirkkaorkesterin johtaja, vastasi
turilas. — Sitä paitsi minulla oli
itoveri, joka mieluummin kuoli viluun
kuin luopui soittopelistään.
— Jokainen pitää omaa ammat­tiaan
suurimpana Ja täi&eimpänä
maailmassa,, vlrkahiti kaarnakuoriai­nen.
— J a se on aivan oi!kein.: Mutta
jos totta puhutaan, n i i n .suurinta
maailmassa on kirjojen ktFJolttami-nen.
Minä~ olen 'nävertänyt ipuun-kuoren
alle • satakunta kirjaa. Ne
I Jämä pieni Itaistale... pitää kylmän ulkona
iw/-Mastrc vveather-
^ / cord stays pliable,
. Tarvitsee vain
painaa paikoilleen
Sisällä tai ulkona
sulbae aukot ja h a l ­keamat.
Estaa vedot
leiman ja lian pää- ^
semasta sisaan. T a -
kaa lämpöisemman
ja terveellisemman
kodm. ' •••
PRODUa/
Yksityiset paketit 35^
Puh. 4-4255 Sudburyv Ont.
ovat niin syvämietteisiä, ettet kukaan
niitä lue, imutta silti minä vain kir­joitan
miltä, sillä suurinta maalbnas-sa
on kirjojen ktrjoittaminen. Läh-denpähän
taas. töihin. , •
Kaarnakuoriainen \ näversihen it­sensä
puunkuoren alle ija turilas jai
yksikseen.... ,;
Talvi tunttui turtlaiasta loppumat­tomalta,
mutta ei aikaakaan, kuri
kevätaurinko 'Jo alkoi lämmittää na­vetan''
seinälhiiiFSiä. (Turilas ryömi
paistattelemaan ipatvää Ja oikoi sii­piään,
i.
Kuinka ollakaan, ilthi lähellä ole­van
asuintalon:ik!kun9.oU auki. Ikku­nalaudalla
oli radio, ija.- turilas kuuli
kuuluttaUan puhiivan
->Huomlo,'-huomio> -nyt seuraa ai­van
erikoinen dhjelmanumero. Kau­pungissamme
vierailevan sirkuksen
johtaja on antanut käytettäväksem­me
aito persialaisen kitaklelen, sekä
japanilaisen.: '60ittava|n sirkan. ' S i i s
kuunnelkaa (kuinka 3*ersian ruusu­tarhojen
satakieli lai^laa Ja Japanin
sirkka soittaa . ; -. - '
. iSatakieli lauleUä ihfelskyttl ja sirk­ka
soitti.-'TurUas navetan seinähir­ren
. raossa kuunteii jesitysta < «tunto­sarvet
vavisten.
— Se •'vasta • oli musiikkia, tuumi
turilas,'kuri^: esitys öji päättynyt. —
Minun täytyy tavata tuo sirkka, ja
hänen on opetettava 'IminuUe taiton­sa,
ja kun olen oppinut soittamaan
yhtä hyvin kuin-hän, nlm minäkin
esiinnyn radiossa. -
-Turilas aivan tärisi tarmosta ja
Jatkoi yksinpuhcluaan:
- - Vielä tänään anfoä lähden; mat­kalle,
minun on. löydettävä soitto­niekka-
sirkka, vaikea aiän asuisi
kymmenen meren taikana. 'Kukahan
tietää^: missä Japanilainen sirkka
asuu?
Turilas kääntyi touöllneen pihavar-pusen
puoleen Ja sai tältä Joukon
varteenotetitavia neuyoja.
Varpunen kertoi, eftä radion lähe­tysasema,
samoin kufn sirkuskin oli­vat
kaupungissa. Jomie maitoauto jo­ka
päivä välitti liikepnettä.
(Jatkuu.)
1
SUURI i"Ao.K,.»„«j, 1^ E W
KA L "GRlPSHOLMISSf^f^^,» i
6
Matkaa Jobtaa ««delUnen »»"r* \\ Teloa* j« . ,
SWimast»^^yS4«u ._. •\\ sTOCKHOtM
•kohteliaasta
S « i laokka $285. .
9
21
7
17
10
Muistakaa
sojtUlaisianne
Jouluna S A L
ystäviänne
lahjapaketeUla
^ 4» sukulaisenne^
ja merentaiaUrten ^ ^ ^ « t c e o.
S W E D I S H A M E R . I C AN
1255
Union Bank Bldg, Czlgnrj, Alta- — 71 Upper WaCer 8t,'fIaUras, N. 8.
L I NE
Moskovassa. Stanislavskin kadulla
6 en vanhanaikainen talo. Jonka sei^
nässä on lumikilpti.-Jossa on sanot­tu,
että tässä talossa on asunut; tebf
nyt työtä Ja kuollut neuvostotaiteen
huomattu .edustaja, -Moskovan aka­teemisen
taldeteatterin perustaja
Konstantin Sergejevitsh StanislavskL
^IfeuvostohaUitus>an1»i tämän: ta^
Stanislavskin haltuun : vuonna .192L
MentyMn sinne ensi kerran Stanis-lavskioU
kertoman mukaan.iiiastuk'»
sissaan sen ilmavasta salista ^kevyine
pylväsrivlstölneen Ja ihanasta .icatto^
maalauksesta. ,
— Tuessapa • onkin kulissimaalaus
'X>neg:nia'' varten, •>- sanoi hän.'.
Vuoden kuluttua esitettiin Juuri
tässä salissa^ensi kerran ooppera ' E u -
gen On^m". (Näyttelijöinä olivat
nuoret o^perakoulun oppilaat. -Täs­tä
(koulusta Mmuodostuikin; myöhem­min
StanislavskiUe . nimetty' valtion
oopperateatteri.
Nyt siltä- on kulunut noin 30'vuot­ta.
Konstantin Sergejevitsh> Stanls-lavski-
kasvatti näyttämtaiestarelden
monta sukupolvea. - Hänen oppinsa
esitystaidosta .on tullut-nyt yleiseksi
kalkissa neuvostoteattereissa, sillä se
vastaa taiteessa '^sosialistlsen realis­min
periaatteita. Stanislavskin -oppi
on -tehnyt suuren vaikutuksen myös­kin
koko maailman teatteritaiteeseen.
Sitä seuraavat kaikki parhaimmat
demokraattiset teatterit. Stanislavs­kin
kirja "Elämäni taiteessa" on Jul­kaistu
miltei kaikilla'Euroopan kielii»
lä monilla Aasian kansoUen kielillä,
muun muassa kiinan kielellä.
Mahiltussa talossa vuonna 194ä a-vattu
museo antaa havainnollisen
käsityksen Stanislavskin rklrkkaasta
monipuolisesta elämästä.^.. Sinne: on
koottu häneq kir;ieensä. käslkirjoituk.
sensa ja mietelmänsä teatterista, lil^l^
Ia on paljon valokuvia: Moskovan a -
kateemisesta taideteatterista ^ Sta­nislavskin
lapsukaisesta. Valokuvis­ta
saattaa nähdä, tämän mainion te­atterin
kaikki ;täi1ceimmät' kehitys­vaiheet;
jotka ovat -olleet myöskin
Stanislavskin luovan työn kehitysvai­heita;
siliä koko Stanislavskin eläoiä
oli: sidottu eroittamattomasti tähän
teatteriin.
Tänä 'vuonna korjattiin tämä - talo
huolellispstL 'Elokuim: 7 päivänä,
Stanislavskin kuoleman 14-vuotispäi.
vänä, avattiin museo; yleisöä vartan,
licveät puuportaat Johtavat; eteiseen,
jossa valkoiset marmoripylväät anta­vat
erittäin viehättävän näyn hele*
änsinlsten seinien taustalla; SelnäK
.täkatsoo tuUjolhinfitanisIavsklnitu:.
iVa: herttaiset; r uteliaat '8lUn&t;i läm­min,
Gydämellinea faymy,
"Suuri mestari kykyjen löytämi-
«essä... tavaton taituri < niiden .kas-
,?attamjlses» ja-mHokkaamlsessa!',
«anoi M. Oorju 8tani8lavskifita.;Kui-faklrjalmin
:ovat: n
«Ustoriaan kirjoitetut^ Stanislavskin^
iltaisten oppilaiden-kuin iVahtango-win.-
rKatshalovln;: Moskvlnin.. Bmele-
•Vin ja monien muiden nimet. ,
: "Astuttuanne Stanislavdtin asuin-ielon
ovesta r8isään< teidät valtaa Hi­ivuttava
Uontunne.
r... Konstantin sergejevitsh i . .
nousee -nojatuolista .teitä vastaan.
Riittää kunkeskustelette - hänen
kanssaan vlisl-kynunenen minuuttia,
etta te tuntisitte Itsenne uudistuneek­si^
aivan kuin puhdisttmeeksi kaikesta
"saastasta" taiteessa." — Näin -kir­joitu
tämän lahjakkaan ohjaajan e-räs
taitavin oppilas. neuvo^toteaUerln
mainio mestari N. P, OEInelÄr.
Suurimman osan ihuoneistosta ottaa
harJoittelusaU. Se on säilytetty ai­van
sellaisena kuin^ se oli silloin, kun
sen pienellä näyttämöllä harjoiteltiin
''Eugen OneginiaV. Siellä on palasia
Larinieny puistosta sekä myöskin
Lenskin kanto. Pöydillä on /valoku­va-
albumeja "Ja valokuvia, reglssörl-
«uunnitelmia, pukupiirustuksla Ja
näytöskuvia. , NäytetauluilIa. on Sta­nislavskin
lausuntoja ja neuvoja
näyttelijöille osien esittämisestä: Lau­sunnoissa
korostetaan ajatusta, että
työtaiteessa on työtä, tihrautuvaa.
vaativaa Ja väsymätöntä; työtä, Joka
vaatii taiteUijalta koko hänen elä-ihänsä.
"iKulnka suuri ilo onkaan tehdä
työtä kansaansa varten, kiinteässä
kanssakäymisessä sen kanssa, l^mä
tfMito on sen kasvatuksen tulos, jon-kajon
meille antanut kommunistinen
puolue jäsen kallis irakas Johtaja Jo.
6?f'VlBsarionoVltsh'. — kirjoitti Sta-nlslavski
tehdessään yhteenvetoja
paolivuoslsataisesta työstään taitees­sa.
^-Stanislavskin : oman ^ piirustuksen
mtOcaan t^ty, vankka tammlovl joh-tfta
.: Stanislavskin r asuinhuoneisiin.
'Puossa, on Itllaya Ja valoisa hipone
ipe^iine: kattömaalaukslpeen, vaati­maton
kalustuksel^ati.: [Sohvanvylä-j>
utiielle oleva pieni taulii osoittaa/ et­tä/-
iäälläkin. kotioloissa Btahislavskl
onrelänyt ja luonut teatteria varten.
Pyöreän pöydän ääressä M n keskus­ten
tavallisesti oppilaidensa kanssa.
Vm wmms& ^
sahälmdsta
sodmjdmsa ^
Muori saksalainen kh^oilljatar
Annemarle Relnihard onv fifiScettiUn
julkaissut Saksan Demokaraattisessa
TosaivaUassaaJatusrikkaan. realisti­sen;
Tomaanixi.joika lcttvaa>8itä"Buun-i^
tonta Mta&ja vmtint^nilstä;^ n^^^
lijin kodiittatnat :ja vanbempansa me­nettäneet
lapset Joutuivat ajelehties-saan
.tuuliajolla iHitleiin-Saksau -xo-mahtaessa,
ja alta, anlten - Saksan
edistyksellisissä osissa yritettiin esi-kuvallisella
ja positiivisella tavalla
Johtaa raiteiltaan «luisuneita muoria
Ihmisiä jälleen tasapainoon; Romaani
ön onnistunut; tässä kuvauksessaan
erlnaipaisestl., T e p ^ n nimi , on
"Trelbgut" (AdelehUvaa tavaraa).
V Kaiken romaanissa kuvatun kau-'
histavan rinnalla kulkee valusta ai-d(
aen - voimakas. elämänmyönteinen,
raikas Ja vitklatävä piirre läpi koko
teoksen: -luja vakaumus siitä, vettä
kauhea aika on loppunut ja alkaa
uusi onnellinen, toivorikas; elitmä,
raiäianomaisen Saksan V rauhaatata-toinen
Jälleenrakennustyö, Jolloin th-misiä
el enää heitetä sotaan toisten
kansojen orjuuttamina. Teoksen s i ­vuilta
puhuu sen toisen Saksan voi­makas
henki, Jo(ka tällä hetkellä luo
jättUäisaskelin edistyksellisen yh­teiskunnan
perusteita,' Saksan De­mokraattisen
tasavallan eteenikin
viittova henki.
Teoksesta puhuu s^n Saksan nuo­rison
- luja ja terve henki. Joka on
kuii)]uudesta nousten luotiut^tifensä
Ja kulkee tätä tietään nuoruuden
voittamattomuudella. Ja tämä elä­mänmyönteinen
henki on samalla tfe-räivin
syytös eläimellistä hltlerliijär-
Jestelmää vastaan Ja vahivin tuki ra­kennettaessa
edistyksellistä yhteisr
kuntaa Saksan Demokraattisessa - ta­savallassa.
Lauantgina, sy:[^vn'^p. H
«1
klnlnilttiiurin^ edustajat^iondösddn
opetteli heidän kanssaan ofila; elellä
StanislavsklJlaatl nä3rtelmäsuuAiii<i
telmiä Ja kirjoitti kirjansa nälrttämö.
taiteesta.
Melkein viime -aikoihin asti museon
näyttclyainehisto •kuvasi pääasialU^:
sesti Stanislavskin oh jaa ja^. ja peda^.
goglsta toimintaa. Ntykyään valmis­tetaan
uutta jaostoa, jossa tyhjentä­vän
täydellisesti tulee kuvatuksi 'el
vain. rcgissörltolminta, ;vaan. myös­kin
Stanislavskin näyttämötoiminta
vuodesta 1888 vuoteen 102a.
Museossa saattaa aina nähdä Mbs-kovan
teatterien näyttelijöitä, teat-terloplstojen
oppilaita sekä maaseu­tuteatterien-
työntcfkijö^tä.&tahlBlav-
Bkin luovan perinnön tutkiminenaut-taa:
heitä taitonsa ;4ilomi8eMa, ^taide­kuvien
luomisessa,^jotka :ovat>iUuren
aikakautemme' f- arvoisia, t • «jrventyä
luomistavan sisältöön, jonka ^ on Jät­tänyt
meille perinnöksi teatteritai­teemme
eräs kalkkein huomatuin e-dustaja.
PROF. CARLO SALINARI:
Italian kulttuuritaistelu
Julkaisemme senraavassa Boo-
*inan yliopiston professorin Carlo
Salinarin mielenkiintoisen kirjoi­tuksen,
Joka käsittelee sodanjäl­keisen
demokraattisen kalttnori-liikkeen
käänteentekevää valka­tusta
Italian henkiseen elämään.
Kulttuurin asemalle Italiassa on
tunnusmerkillistä-toiselta puolen kir­kollisen
obskurantismin hillitön de­magogia
Ja toiselta puolen edistyk­sellisten
voimien taistelurintaman
laajeneminen, taistelurintaman Joka
tukee aikakautemme edistyksellisen
kulttuurin etenemistä Ja luo edelly­tyksiä
Italian kansallisen kulttuurin
vapaalle kehitykselle.
: Ob^urantismia tukee se politiik­ka.
Joka tähtää uuden sodan valmis­teluun.
Jota Italiassa iiarjoittaa. por­variston
kaikkein taantumukselli-slmmat
ryhmät sekä vatikaani käsi
kädessä USA-impeilallstien. kanssa.
Se on suunnattu sekä kulttuurilaitok­sia
että yksityisiä teolcsia vastaan.
Suunnaton sotilasbudjetti nielee ne
Julkiset varat, jotka pitäisi käyttää
kulttuuritarkoituksiin. Tästä syystä
niiltäkin kulttuurilaitoksUta, Jotka
vaaamlellnen porvaristo perusti vii­me
.vuosisadalla Ja tämän • alussa.,
puuttuu välttämätön tuki ja ne !Ovat
Jatkuvassa rappiotilassa; Koulut,- oop-'
peranäy ttämöt. teatterit, tutkimus-: Ja
d^lstoriaUiset laitokset, kirjastot Ja
museot,. kerhot, näyttelyt Ja sairaa­lat
toimivat yllä suuremmissa vai­keuksissa.
Italian haUituspiirit tukevat kaik­kia
pseudokirjallisia, pseudofilosofi
sia Ja pseudotieteellisiä virtauksia,
jotka kaivavat maaperää tieteen tär­keimmiltä
saavutuksilta, jotka rajoit­tavat
kriitillistä asennoitumista ja
selittävät, että Ihmisen on mahdo­tonta
omin voiminsa ymmärtää maa-ihnaa
Ja historian tapahtumia. He
vaativat paluuta irrationaaliseen, en­nakkoluuloihin,
Uuneisiin, he kylvä­vät
epäuskoa ihmisen mahdolllsuuk-sUn
käsittää todellisuutta, he rakas­tavat
passiivista maailmasta pois-fcääntymistä,
syvää epätoivoa ja mys­tiikkaa.
- Mitä tulee parhaisUn äly-mystöt^
yhmlin, joilla on yhdysslteen-sä
Italian maailmallisten aatteiden
traditioihin, ja jotka eivät salli kir­kollisten
hämärämlesten Ja kosmo­poliittien
synkän armeijan hallita it­seään,
heitä -vastaan käytetään k i ­ristystä
.'.ja : iielotusmenetelmiä;- Ja
kun näissä epäonnistutaan, yritetään
pakottaa heitä kääntymään pois Ita­lian
todellisuuden: ajankohtaisista: Ja
polttavista probleemeista. Heidät yri­tetään
tuudittaa uneen myytillä, et­tä
he voivat: sulkeutua "norsunluu­torniin".
Jonka väitetään antavan in­tellektuellille
mahdollisuuden säilyt­tää
.'f.vapautensa" Ja asettua taiste­lun
ulkopuolelle. Jälleen astuvat fa­sistisen
"kulttuurin'; vanhat' esitais­telijat
etualalle työväenluokan pet­täjät^
kirjailijat Jotka ovat menettä­neet
kaiken arvonsa, ^kalket^ltaiset
kameleontit.
muodossaan; Vä^^^
lian kansan suuri taistelu-demokrä-i
itian, rauhan ja ritppumättomuuden:
puolesta: säattaaieseen / maamme ta-.'
ioudeh jälleen jaloilleen, sekä kan-sanjoulckojen
kasvava ; tehtävä Ita-,
lian kommunistiseh puolueeni-johta-,
mana on atheuttaiiut huomattavia
muutokisla kulttuurielämässä: kirja
lisuudeissa Ja taiteessa huoE^^
atlieenvalintoja, on Icasvamassa uu­dentyyppistä
älymystöä, joka on lu­jasti
kiinni tytiväenluokujsa^^Vat^
polven älymystön asenne muuttuu.
Taantumus tarttuu poliittsiin kiris-' kun heidän on otettava huomioon
tysmenetelmiin pyrkiessään estämään
edistyksellisten taidevirtausten kehi­tystä
Ja. tekemään mahdottomaksi
työtät^evän kansan yhteyden edis­tykselliseen
kulttuiu-iin. On syytä
muistuttaa tuoreimmista tapauksis-tar:
saksalaisen draamaklrJaUiJan
Bertold Brechtin sodanvastaisen näy­telmän
esittämiskielto. neuvostotal-teilljain
oleskeluluvan lyhentäminen,
yritys karkoittaa Pablo Neruda Ita­liasta,
hallituksen kielto, ettei kan­sainvälistä
'uskonnonhistorioitsijain
kongressia saanut pitää Italiassa,
kielto että kouluissa el saanut käyt­tää
;j ttmifetdn kirjallisuudentutkijan
prof;;6apegnosin oppikirjoja.
T^tä obskurantismin sotaretkeä
vastaan .rakennetaan 3^ä laajempaa
vastustusrintamaa. Tämän rintaman
kaksi pääelementtiä ovat suurten
Jcansanjoukkojen kulUuuritarpeitten
valtava kasvu, tdlkä tulee -ilmi demo­kraattisten
järjestöjen kulttuuritoi­minnoissa,
sekä marxilals-leninismin
teosten yhä voimakkaampi levene­minen
Italiassa väärentämättömässä
Sitmm & Pickering
vakuutuksia Ja kllnteimlstdjä
BUlnteimistolalnoja ja bondeja
ZOPIneSCN. Tfmmlos,Ont.
Pabelln 112
uudet lukijat ja uusi yleisö, näiden
uudet vaatimukset ja muuttunut t i ­lanne.
Omaan itseensä rajoittuneen
indlvdualistisen runouden, formalisti­sen
proosan, albstraktisen maalaustai­teen
ja amerikkalaisen <ilmin' kriisi
ovat silmiinpistäviä todistuksia tästä.
<Vlime aikojen huomattavin kult­tuuritapahtuma
(Italiassa on Marxin
Ja Engelsin merkittävimpien teosten
kääntäminen vääristelemättöminä;
teosten jotka soslalklemokraattlset
revisionistit aikaisemmin väärensivät.
I<eninin teoksia leviää suurina pai­noksina.
Stalhiin teosten viisi en­simmäistä
osaa on ilmestynyt ja- se
on vaikuttanut maan poliittiseen Ja
kulttuurielämään Ja työläisten ideo
logiseen koulutukseen' voimakkaasti/
Samanaikaisesti ilmestyi kuusi osaa
Antonio Orainscin "Vankilakirjoista'
jonka merkityksen txmnustavat yhä
suuremmassa määrässä Italian poli­tiikan
ja kulttuurin kaikkien h8«-o-
Jen edustajat, Gramscin mandlaista
arviointia Italian yhdistymisen ai­kakaudessa,
hänen atsaxuA Italialai­sesta
kulttuurista; hänen erittelyänsä
Italian Intellektuellien olosuhteista,
erittelyä etelä->ltalian ongelmista» ky­symystä
kansallisesti yhtenäisen val-j
tion luomisesta ja Italian porvaris­ton
puuttuvista Icyvyistä johtaa kan­sakuntaa,
tutkivat ja opiskelevat el
vain k<«ununistlt vaan ^ i k k l muut-tebksllla^
mi' y3äiä • p f ? * » ^ nV^afimpt''^pftl*
kut«|8 '^ItaUw' fclrjaUisuus- Ja- talder
acvpstelun auuotavllvpililn^ MBnOol'
set^uokau&ieifdet S t i n a t » eo^
celto\cnr{kt;liyvln.aiQslttuja: täsäsiVISi
keäUiUdessa. ' r ^
99'euvostolailtiuurin puolesta' täi4;
dyllä 'proixitiandalla ,on suuri 'vaikt^*
tus Italian'kulttuurielämään. ISyvid
tuloksia antoi erikoisesti itailäMNfetf^
vostolU^to Seuran kaksi aloitetta.
Töitten oli tledoltuskonferenssl joka
esitteli-neuvostotlMemiesten' uusim-pia.
tutklmuksta ja töitä, ja jaka pi­dettiin
mäimkuussa 1950 flrenzessä
'<6iiheh osalllstjtU joukko tunnettuja
Italian . ti^etniehlä ja taiteilijoita^
jojtka edustivat erUaislä >ollittlila
katsomuksia).'toinen oll.fiienassatä­män
vuoden «klusisa ^ pidetty konfe­renssi,
joka oli, omistettu .Neuvosto­liiton
koululaitokselle. Öilhen osalUs-tili^
yll 'G00'.,opettajtia, suurin osa el-könänunt^
tsla:
. italialaisesta elokuvasta bn sanot­tava;
että,realistinen koulu; joka on
saanut suoraan: tai epäsuorasti vai­kutteita;
demokraattisesta lUkkeestä;
eiole-hallitseva vain omassa maassa;
vaBn'Jiiitos sellaisten elokuvien,kuin,
"Rooma,'.avoin kaupunki", "Milanon
iHmp*',' V^laa*:, •Polkurtrörävaras''^
;*Huomlo, rosvot". 'Xaln nimessä" ja
'iB^a liikkuu" seltäGluseppoOe San-tl8;
in .viimeisen miprkittävän: elokuvan
f'Rooma', kello '11';, se on saanut ooyös
kansainvälisen kuuluisuuden, jollais­ta.
sillä el ole koskaan ennen: ollut.
Demokraattinen virtaus saa yhä
suuremman vaikutusvallan mullia
talteenalciilla. Tähän suuntaukseen
kuuluu nyt suuri osa,tunnetuimmis­ta
maalareista ja kuvanveistäjistä;
Ja f ealistUieh suuntauksen "kasvaessa
määrältä&n^ Ja laadultaan (minkä
viimeaikaiset näyttelyt selvästi osoita
tavi^t) .jiväi^tyy abstraktinen suuntaus
vähä viähältä ayrjään. 6e jakautuu
yhä' 'selvemmin' kahteen ryhmään;
joista-toihiin.8en8Uaan pyrkii anta­maan
.: r taiteelle albstraktlsessa muo­dossa
erls^ksellisen sisällön ja ai­heen,
jolla on yhteys joukkojen tais­teluun.
^
: Kirjallisuudesta el voi edistyksellis­en
;rteosten olemassaolosta huolimat-,
ta s^nc»; että; <ieinoliraattinen, liike;
i^iinäolisL saavuttanut'saman aseman
kuin-elokuva-, ja N maalaustaiteessa;
Afutta -on'muistettava,- että edistyk­sellinen
kirjallisuus': on menettänyt,
kuoleman, kautta kuiksi .etevlntäedus^^
tajaaiisapesare .'Pavesen ja Francesco
Jovinen-(Mnen teoksensa ''Terredä
:^eramentö" onsodanjälkeisen kirjal.
lisuuden parhaita-teoksia) .Juuri kun
he olivat,, luomisvoimansa huipulla, i
;A^tl9likm'alaItäyn matoiti^^
ren^ kJ^ymiinistisai' säveltäjän' Mario'
Zafredlnisuuren menestyksen saavut-:
tanut "Rauhaiikantaattl". - "
IVöv^enliiklteen historian . tutki­muksessa/
dUf edistytty iiuomattavas-ti.<.
jNäitä'ky0ymykslä käsittelee eri­koinen,..
äQcäkäuslebti ''Mbvimento
ppetalni^'. Tärjkemtä työtä suorittaa
myös :> <3rani8ci-ilnstituuttl; Roomassa'
ai^i^IiBtolheen ja' kirjastoineen, sekä
Milanossa-.^ slJältseV^ mrineUUkir-jaiblo.
Josta on tullut eräs'työväen-liili^
een ;iii8torian \ tutkimuksen kes-
JHyvIntäriceitä kokemuksia on saa-,
tu" 'tBiiitel|)aessa. tärkeimpien kulttuu-rijaitost^.
olemassaolon ja niiden ke­hittämisen;
puolesta. Taistelu koulu­laitoksesta
/Italiassa on synnyttänyt
vapaamlMlsten ja,kommunistien yh-<
t^intaman; joka. taistelee kirkollis­ten
piirien ylivaltaa vastaan opetus-laitotcsessa,
pyrl^il vahvistamaan
maallista koulua ja samaan aikaan
neljä- ja viisiluokkaisen- pohjakou-;
lun kalkille paUck^unnille. Erityisen,
tulokselimen oli maatakäsittävä kon-ferensdi
joka käsitteli filosofisten tie­teiden
opetusta ja jossa erilaisten f i -
losdfisten suuntien edustajat. Idea­listeista
;Ja Benedeito crocen kan*
nattajista marxilaisiin saakka, esim-tyivät
kirkollista dogmatismia vas-
'taan. Tärkeä: oU myös Llvomos8as»i-
<letty konirerenssi,: jossa oli Icoolla
opettajia €0 Italian maakunnasta ja
joka vaati opiskelumahdollisuuksien
takaamista kaikille.
Erittäin; vaikea on kulttuurijärjes-
^;(qjen$^a8äni^^eia^
todettii^^taahlfiestisai.jölla^^lais^?
la-dT- r^HSett^rJkiqnffi^p^ät
.«'JUymysto .|a 'etelä.ltallä";!,^stfäe-'
össa^^tÄtetiltov n»ni: nfiloiäit^''«>'
It<^2ttakömUt;'oyat'auticea4ä 'X^i^^^f-t£)
cn}llisct;koulut jäiammattUJalc^-;<^
sakbultt^'Joiden l u k u m ^ o n i i t ^ : ^ ; ) ' .
mStÖn. elävät kituvaa elfimg9^'K^|;^'
•AHs
TOhän tBrkeääa^kräferenssiin^isaö^i,
siui; n.: 1^.'osiUEibttojaaV^vi^i^ii^ ^
insinöörejä, sanomal^litimiehi^isi^^^r '
Tia-joitä.
muotbtstaai^;
>kohottamlsduiJ.;ön ..toyviriiS* |
iaaja. pcmokteattfettjarjcstöivorofef
esim.- Mestaniet.tojenrÄät^'^
viUn lisälmlselui^ kampanJöiCa^^^JOo-^
maklrjolsta"^ '^audenvviodeB(;>iayJo^-^| 4 ^ {;
ta", jne.,sekä "kirjojen kuokaudtti'?*'^: V %
. Viino joulukuussa ForlissapltfeeEfci
sä konferenssiss^^ penute)iMn itoä^*;.' i
santeatteiikeäkUs", ^j'onk^itärkoltidb^% 'X
sena on yhdistää ne-erllateeiraäiu^^^ . {
töörinäyttelij&ryhmät, jblta 'm! t^i* ^' f>r;
*jmyt ammattiyhdlstyateri, '>iw«^4 ' 1 ^
iousB^hdlstyaten;.;d^bkraätti^ten.'^' r'
nais- ja'nuorls6järjestöjetffpliri||ä;^i
yhdistää'tanÄjIiyhmfit; »keiterit s r m ^ * " '
ja penistäa, uusia oxAaiiliBa^^^ ^""U
bhjata.nllden,toimmta{U..frä£sit;'yi^>*''/'^^ H
teydessä nuUnlHakoon Be.^iiafä^l" t f
teattert".kilpaUu, jonka ^sanomaläHH; '
."Unita" jä^estl. ja-johon-osalUsS^,» ^ O-J"^
lukuisia ^ harrastQlljawhm».X "JÄI ^ '
kilpaUu; osoitti,, että. heaoyat' ^toneefc * . i, *
huomattavia tul^sla^fv, ' .'X'fT^\i 11
;, Di^olaaaitistenäiymystönkk'^^^^^
eanjoukkojen / .taiätelu i^&Italian ^1^|»>' a T
tuurin puoliist&mi8eksi.<3a^uuaistä4iI^!!v ^
seksi Ulttyy eMtamattomastl ^ ö l ^ : ' ' 1 r
lUun rauhan pudli^taHb&abn.iiliS^f;! > 1^
edeUytys .kaiken kulttuurin' tc<Bliitj^^;^ ' '<^ |
seUe. JUjTO^sM^saji^tuUjarliftr^ ^ ^ i'
illan .rauhanptioIustajaiiii:tolmlntas«^^^
Roomassa. ^ i i m e m a r r a ^ W a ' , p i i ^ '
ty.konferenssi rauhän^ja"aseist^is.i ^ «
sumisefi' puoletta ,vjMtl^,-^ä&<Osi^U£i^^{
massaan,'et^'liaill^kseo bn-lijrväi^'^ •
syttäyä rauhanhwMcttI'«eteen;,^^ ,
JallisUude^ Jä-^ittieif )fei\tVJamaU'. r
. Vlei^iohpfljqhVÖtätofitävaiÄJ ^ , \
telussaö J(lri(oUistä"'' d^ur^ti&mfa ^
vaiit^ali;. kaiUtito C edlätykseiiisli»'} ,
kulttuuHvoi^ien itol^kai^ieihjsiM^ *^
M l
llstisen'ktiltuuirln{Mlo$tipnys^^^ t
sekSirkokd-k^nsöMiS'itoilttti^tÄöl
ban'puolesta^'ja 'isäiunaansairiTpltif:^^
mattbm[uuä'enx,puolestar''>7llät<ltSU^ i
seen ja^kehlttiläkseen»edelleta.I^r
4ian kanssiill^feti' k|iitiuiirln l s U i i ^ i ' ^
st
, \ Irene Korkela, omls>. -
. Snljetta ijya^p:tdiaiC 8 p;
Puht^lliiactenBBte^^ 1.
809, Queen 8^ W., Totooni», Öni^~,
IS
- ^TofOBt4^'s pntaflo
Keskiviikkona ja tokjstei tpr
PerJantt^na l*. '' ^
Lauantaina 't 8.1», -
Sunnuntaina s Kp.-1> IA.- / , ,
Keskiviikkona'ja torstaina 8-13 i p r < ^
Perjantaina ja^lauantalna 1-12 LIK;
mhc
j i
- f. I
SHi
j- tl
Peferiyesä,B.i|
Barrisier; SDlicitör,: NötarJ^e
-tv*-;
1 4
mmm
§Mt'
1028 PanfprtB h^eV-T^mM
CO-OPERATIVE
OF NEW ONTARIO LIMITED
. e, TBAMINS
«.KIBKI<AI9D LAKE
« SOUTH PORCUPINE
e CONNXUGflT
HALUATTEKO OSTAA TAIDON
' ANTAKAA MBIDXN AUTTAA TE3TX NJUSSX ASIOtBSA
ARTHUR H. kiviHeN
. TORONTO R9AL EffTATE 80ARDIN J A S EN
MLairfeaee; Ave. -IVest Puhelin MO S4«ft Toronto Ojitv '
Pysäyttäkää kylmän aiheuttama yskä
I>y8äyttäkaS k heti etiroiDpipaiaisilic^'
Ä5
^ ^ Pii j ^
henkilö kaikkialla Euroopassa ob-tuntenut*' i
vuosia ja jota on nyt myytfiväna-ifiille palC \
kallisessa rohdoskaupassanne.
::-:*.Vf'*
Muutama tippa DIANAA otettiin^ joto;r V M X ;
sokeripalassa tai kuumassa vedessä'4 tert^ VA' X
päivässä, helpottaa heti ICyL&SAN-aiheul^
tamassa itsepintaisessa YSKÄSSÄ, nenS^*'Vr'A-katarrissa,
auttaa parantama ^pe^ kiirk^^ : ?
koituksiin taloudessa.. Huomaatte, e^-^isa^d»
rooppalaiset DIANA-TIPAT ovat loytöi^:?!*;?^^
tiensä useihin koteihin kaikkialla' Cänadam 'v^V.
erikoisen auttavana l8äkkeenä;,Mvella?^'öc^/' f'M
kesällä;^ Canadaisa'6i ole toista
taista lääkettä. Hinta $1.2$. 'M
llgii