1963-07-23-02 |
Previous | 2 of 16 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m m m mi m '•X --v -1', l i i yhteisynrimärr SivU'^ • / y^TJistiinf, heina'k,-23 p. — Tuesday, July 23, 1963 VAPAUS I N D E P E N D E N T ; L Ä B Ö R Ö R G A K I A ^ • OF F I N N I S H C A N A O I A N S 'yj- ( L I B E R T Y » ' ' Establlshed Nov. 6. 191" / Bdltor: w/Hduncl . Manager: E. Suksi Telephone: Office 674-4264 — Editoria] 674-4265 'PuBliahetfthrlce voskly: Tucsdays.' Thursdays and Saturdays by Vapau* -Pu6l}0tQ« Co. Ltd.. lOo-lO? Slm gt. West. Sudbury. Ontario, panada- Mailing address; Box 69 > Advertising rates upon application, translations free of charge. ÄuthoriziBfä as^äecona>c*asö mail by the PostO^^ Ottftwa, • i and for payment of postage in cash. _ t ' . \ TltAUSHlNNAl Cftnadassö: 1-vk. $9JDo; 6 kfc.^5 USA:ss8^ l vk- $10.00 4 ' 3 kk. 2.75 ' Suomessa: 1 vk. $10.5p ( • - CANADIAN LANGUAGE-PRtSS 6 kk. $5.29 6 kk. 5.75' Vahvistakoon jiihlamme yhteishyvän henkeä Torontossa,elokuun 2, 3 ja 4 pnä pidettävä SCAUL:n ja CSJrn seiteÄmSsyhtiefinetf Liitto^r laulu-^^^j askelta, siitM kun tasan 25, vuotta sitten, tarkemmin sanoen vuonna 1938 Torontossa pidettiin CSJ:il aloitteesta ensimmäiset musiikkijuh-l ä f ja silta, Inin urheiluliittomme toimesta järjestettiin 33 vuotta sitten eli 1930, ensimmäiset liittojuhlat täällä Sudburyssa. Näiden vuosien aikana qn saatu itse juhlien järjestämisessä äärettömän; paljon arvokkaita kokemuksia ja opetuksia samalla kun juhlien ohjelmiston taso on taiteelliselta kannalta ja muutenkin jatkuvasti noussut. ^ » Kaikesta tästä kasvusta ja edistyksestä olemme luonnollisesti iloisia ja itsekehuun lankeamatta sopivaisuuteen asti ylpeitäkin. {idinkään^ liioittelematta .voidaan myös sanoa, että "Liiton" ja ^•Järjestön" juhlien yhdistäminen seitsemän vuotta sitten antoi suur-juhlimme hyvän sysäyksen eteenpäin ja aivan auden kuvan tulevaisuuden mahdollisuuksista: Selvää tietenkin on, että näiden juhlien järjestämiiien ei ratkaissut läheskään kaikkia pulmia, mitä edessämme silloin oli. Paikkansa pitää myös se historiallinen tosiasia, että mikään edistys ja kehitys ei tapahdu suoraviivaisesti, jatkuvaa nousua osoittaen; vaan mieluim-minkin "hyppäyksittäin" Mutta ehdottomasti varmana toteamuksena voidaan jo sanoa, että näiden juhlien yhdistäminen antoi tai kehitti^- edulliset mahdollisuudet suurjuhliemme jatkuvalle nousulle ja kehitykselle. ^ Tämän vuoksi — nykyhetken etuja ja tulevaisuuden mahdollisuuksia silmälläpitäen on tätä yhteistoimintaa vaalittava ja kehitettävä kaikin mahdollisin keinoin. Se saa myös meidät; entistä vakuuttuneimmiksi siitä, että tämä yhteistoiminta olisi saatava mahdollisimman pian niin laajaksi, että : 96 y^distals^ kaikki täkäläiset kansalaispiirimme n^aanmiestemme yhteiseksi: iloksi \ja kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi. 'Kulttauritoiinintamme suuremman^: e^^ olevien Ju-nulan ja^Tänulan-ra^a^aitojen;:^^^ MatU Ranta, St. Catharines. Ont., täj-ttää torstaina, heinäkuun 25 pnä 78 vuotta. Olga Henärikson, Toronto, Ont., täyttää torstaina, heinäkuun 25 phä 76 vuotta. John'^alo, Suomi P. O., Ont, tSyttää' lauantaina, heinäkuun 2l jinö 76 vuotta., Mrs. Annr Jakkti, Kirkland Lak§, Ont., täyttää keskiviikkona, hfeiriä kuun 24 pnä eOjruotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. FINLANDIA ^ICTORIAL LAKKAA Olemnie juuri,saaneet tietää-Yhtyneiltä Kuvalehdiltä että julkaisemansa englanninkielinen FINLANDIA PICTORIAL lakkaa tämän vuo-den lopussa. Näin ollen ei uusia tilauksia enää voida vastaanottaa tälle julkaisulle ja vuoden 1964 alusta tulee Suomen Kuvalehti ilmestymään ilman tavanomaista FlNLANt DIA PICTORIAL liitettä.—H. Raino New York. N. Y. Koeputkilapset laittomiksi tall$lnblla: hedelmä' VRoöiba.Q Italian ledustajahtiöiiet tapyydettiin kieltämään lailla n,s. koeputkilapset. KristilliSKlemokraattisen puolueen parlamentin jäsen tellmyt vesity kseniaista^^^^^^^^^^^^^ Icaan haiset, jot^^^^ suostuvrat ; keinosiitokse^^^ v^ tuomita kolmeksi ^^^y^^ leen.| Jokainen, joka suorit^ kei-hOsiitpsl^ ikkaUksenl voiidaan^samoin määrätä kolmen vuoden vankeu '^eeh." ' ; . Lakiehdötuksessa./^^^^^^^ keinosiitos on hyökkäys tervettä väistyä, Si%' itse i6län^ja4wn|ja'^t5nmie yhteinen etu v^p,i,,sit^. ;.Ji^(5seläj|j^§k,,va^n j^^^man,ei Tässä Ärielessä'toivomme > usljomme, että Torontossäayt Vie-tettävSh -Xiitoii" ja "Järjestön'V s^ suurjuhJan leimaa-antavana piirteenä tulee olemaan yhteisymmärryksen kehittäminen ja edistän4tten kansalaistemme keskuudessa. : Kumoamaton tosiasia nimittäin on; että jos yhdistäisimme kaikki kulttuuritoiminnan voimamme urheilun, soiton, laulun ja näytelmä-taiteen edistämiseksi, silloin nousisi Canadan suomalaisten kulttuuri-toiminoan taso paljon nykyistä korkeammalle: Kelpaisi silloin muidenkin kanadalaisten seurata; kulttuuritoimintaamme ja nauttia siitS! Juuri tässä mielessä me pyrimme yhteisymmärryksen ja yhteis-toiminnan kehittämiseen. Valitettavasti- kaikki;kansalaistemme keskuudessa toimivat järjestöt,; seurat ja yhdistykset eivät vielä:näe tai,eivät ole näkevinään tällaisen yhteistoiminnan' suuria etuisuuksia. Selvää siis on, että tällaista edistyksellistä yhteistoimintaa — niin hyödyllistä kuin se olisikin — el saavuteta pelkillä hyvillä toivomuksilla. Siinä tarvitaan määrätietoista työtä, toimintaa ja ponnistelua. Tässä yhteydessä meillä kaikilla on yksityisinä kansalaisina, sekä järjestöinä ja muina ryh-minS tilaisuus lausua painavan sanamme tällaisen yleishyvää edistävän yhteistoiminnan edistämiseksi. ' Yhteistoiminta-ajatus ei kuulu millekään ryhmälle yksityismono-poUna; Se koskee kaikkia täkäläisiä kansalaisryhmiämme. Mutta päästäksemme'mahdollisimman pian tähäq yhteisesti toivottuun päämäärään, antaaksemme mahdollisimman suuren panoksen sen asian hyväksi, meidän tulee rakentaa ja voimistuttaa ennenkaikkea juuri niitä järjestöjä; seuroja-ja yhdistyksiä sekä sanomalehtiä ja muita laitoksia/ jotka tällaista yhteishyvää tarkoittavaa yhteistoimintaa jo kannattavat ja edistävät. Vaalikaamme siis yhteisin voimin, ja yhä laajempaan yhtenäisyyteen pyrkien kansallisia- kulttuuriperinteitämme kanssaihmistem-me yhteiseksi iloksi jä kukoistukseensa nousemassa olevan Canadan kansallisen kulttuurin hyväksi. Vaikka onkin totta, että nykyaikana ihmiskuntaa uhkaava ydiniisesota voi hävittää kaiken elämän, kaikenlaisen kulttuurin ja kaiken sen jota olemme oppineet rakastamaan ja kunnioittamaan, niin sittenkin me uskomme ihmisen kukoistavaan tulevaisuuteen, eli siihen, että sodanvaara voidaan yhteisvoimin välttää ja rauha säilyttää. Me siis vietämme luottamuksellisin mielin tulevaisuuteen katsoen tiitä suurjuhlaamme ja uskomme, että tulevaisuus tulee avaamaan entista suurempia mahdollisuuksia myös kulttuuriperinteidemme vaa-limiseUe. ' I s . Ohjelman esittäjille, urheilijoille, voimistelijoille ja ennenkaikkea suurelle julilaVaSelle liyvää juli^aöhnea 'toivottaen,'me siis sanomme: Paljon onTjo voitettu mutta vielä suurempia saavutuksia on vielä voitettavana! Vaalisyöttikö? Torontosta viime viikolla tulleissa uutistiedoissa kerrottiin, että . Ontarion maakuntahalliti^ voi laa;jentaa nykyisen alinpalkkalain koko maakuntaa käsittäväksX ^tai ilmoittaa siitä "aikomuksesta" juuri ennen maakuntavaalien järjestämistä tänä syksynä. Toisin sanoen näissä uutistiedoissa vihjaillaan, että konservatiivipuolueen muodostama maakuntahallitus aikoo ottaa yhdeksi tärkeim-inäksi vaalitunnuksekseen alinpalkkalain laatimisen tai lupauksen, et-konservatiivien uudelleen valituksi tultua tässä maakunnassa tOr teutetaan tällainen lalnlaadinnallinen uudistus. Kuten tietään;vOntarion lainlaatijakunta hyväksyi jokin aika sit^. ien maakuntahallituksen esityksen alinpalkkalaiksi. joka on kuiten- 'kin voimassa vain Toronto--Oshawa,-^^ Muissa osis-tt laajaa maakuntaamme voidaan siis pitää työläisiä varsinkin miestyö-. iäisiä, työssä pelkällä "mahapalkalla", mikäli on kysymys lainlaadin-nalliset säädökset tai paremminkin .liiden puute. On tietenkin ilahduttavaa puulla, että nykyinen maakunt^allitus suunnittelee yhdeksi v^lilupauk-sekseen alinpalkkalain soveltamista koko maakuntaa käsittävässä mittakaavassa. Mulla Toronto-OshawarHamUton alueella nyt voiniassa oleva alin-palkkalaki ei totisesti vastaa enää tämän hetken tarpeita ja vaatimukr sia. Se määrittelee miesten alimmaksi palkaksi vaivaisen dollarin tunnilta ja naisille vieläkin vähemmän, 85 senttiä tunnissa! Sellaisella alinpalkkataksalla ei totisesti voida säädyllistä toimeentuloa työtätekeville taata nykyisten hintojen vallitessa. Sitä paitsi tämä alinpalkkala-ki on kerrassaan tuomittava^ jopa maakunnan muita lakeja rikkovakin sikäli, että se määrittelee vielä herran, vuonna 1963 naiset "toisen luokan" kansalaisiksi, joiden alinpalk-kataksa on vieläkin pienempi kuin miesten? , Alinpalkkalakien laatiminen ja uusiminen on sellainen välttämättömyys, että mikään poliittinen puolue ei voi sitä enää välttää. Tässä yhteydessä ei siis ole mitään hyötyä äänestää konservatiiveja sen harhakäsityksen perusteella^ että vain siten saadaan laadituksi'alinpalkka-taksoja koskevat lait. Päinvastoin on korostettava, että alinpalkkatak-sojenkin määrittely tqlee sitä paremr min ratkaistuksi, mitä- enemmän valitaan työväenedustajia lainlaati-jakuntaan. Ja totta puhuen meistä tuntuu, että jokainen työtätekevä, työläinen, farmari ja virastotyöläi-nen sekä erikoisesti naistyöläinen, on velvoitettu äänestämään tulevissa maakuntavaaleissa molempia vanhoja puolueita vastaan ja työi väenehdokkaiden, nimenomaan Uuden demokraattisen' puolueen ehdokkaiden puolesta.' Vain siten voidaan poistaa esim. se ^häpeä, että maakunnassamme .pidetään naisia viels toisen luokan 'kansalaisina; vain siten saadaan taatuksi, että alinpalkkataksa saadaan sekä miehille että naisille vähintään $1.25 tunnilta. Kirj^W. D. BÖHM Me olemme kaikki tietoisiaC^ dan suomalaisten kahdesta vuotuisesta juhlasta. Miltei jatkuvasti on adeskämme'kysymys "miksi eiv yhtä todella valtavaa yhteisjuhlaa?" Todellakin, miksi? Vastaus siihen on vaikeahko. Tarkastellessa Canadan suomalaista väestöä, heidän järjestöjään ja niitä järjestöjä cukevia ihmisiä, mitä näemme silloin? Ensimmäiseksi havaitsemme, että valtavan suuri enemmistö heistä on canadalaisia'työläisiä, joiden pääasiallisempana elämäntarpeena on elää rauhassa työnsä tuloksista nauttiakseen. Tämä: kcKskee meitä kaikkia, olkoot he CSJ:n, SC;AUL:n, Kansallisseurojen,,Luterilaisen kirkon, jms. järjestöjen jäseniä: Luoc^essamme sitten katseemme heidän järjestöihinsä me havaitsem^^ me, että ne kaikki ylläpitävät tohäin-taa, joka tavalla tai toisella edistää kulttuurista kehitystä Canadassa. Olkoon kysymys jalkapallojoukkueesta, kuorosta, orkesterista, yleisurheilusta tai näytelmätaiteesta ^ niiden harrastaminen ja edistäminen ulottuu ;ko. järjestöjen rajojen yli. Ne kaikki muodostavat erottamattoman osan siitä prosessista mikä tekee . Canadan rikkaammaksi maaksi kulttuurellisesti ja henkisesti. Täten havaitsemme, että nämä kaksi pei-usseikkaa eivät mitenkään edellytä kahta erillistä juhlaa. Tosiasiassa ne puhuvat yhtenäissryden puolesta. Mutta sitten järjestöihin viitaten on yhtäällä väitös, että CSJ ja SCA-A J L ovat "liian vasemmistolaisia" ja toisaalla'väitös, että 'Suomalaisten kalastajat ja~ metsästäjät", "Finnish Social Club" jne. ovat "liian oikeistolaisia" ja niinmuodoin on kaikenlainen yhteistoiminta mahdotonta. Tämä väitös että "aatteelliset erimielisyydet" ovat kahden juhlan yhdistämisen esteenä, ei saa kuitenkaan hyväksymistä joukoilta, jotka ovat päivittäisissä kanssakäymisissä aatteellisista erimielisyyksist^n buplimatt^... As»?ikaan J^aJs HUEfn JlSsmm KeskuöilgS^i laisilla väitteillä ole mitään'X vuutta Siksi kun heidän riveistään löytyy myös miltei kaikkien aate-suuntien edustajia. Mutta Canadan suomalaisen väestön keskuudessa on pääasiassa aatteellisiin erimielisyyksiin perustuvaa hajaannusta ^ ei voida . kuitep-kaan jättää huomioonottamat^i ''^ kusteltaessa kahden juhlan ylidis mismahdollisuuksista. Hajaannus juontuu pitkän aikaa taaksepäin, ja monen mielestä^ hajaannuksen syyt näyttävät epäselviltä ja vaikeasti sovelluttavilta nykypäivien tilantein seen. Tämän hajaannuksen ansiosta Canadassa on nyt kaksi Canadan suomalaista kulttuuri- ja urheilujärjestöjen "ryhmää", joista molemmat saavat paljon-aikaanv mutta yh^ teenUittyneeiiä omaisivat todella ^suuria mahdollisuuksia. Kokemus On osoittanut, että vastaavat voimat kummallakin puolella ovat nyt mel^o tasaväkiset. Jouk» kokannatuksen kannalta katsoen ei ole kysymyskään, siitä,- että jömpi kumpi puoli olisi nyt selvänä enemmistönä. Tämän: todistamiseksi VOIT daan vaikkapa , laskea kummankin juhlaan osallistuvat yleisömäärät. Tämä jako olisi huomioitava yhteisten juhlien järjestelyssä. Sen lisäksi olisi kunnioitettava kunkin «järr jestön yksilöllisiä etuja.' Se on mahdollista ja nykyinen yhteistoiminta CSJ:n ja SCAUL:n kesken on lyhtena esimerkkinä siitä, että se voitaisiin toteuttaa. . Yhtenä pulmana on kysymys sii- Juhlanumeron toinen osa torstaina "Runsauden pulan" vuoksi on jondotiu jättämään osa tähän numeroon aiotusta ainehistosta -r-ilmoituksista, kirjoituksista ja kovista, lehtemme seuraavaan numeroon, mikä ilmestyy torstaina. Suunnitelmamme edellyttivät 16-sivuisen juhlanumeron valmistamista — mutta se osoittautui liian pieneksi, sillä Vapauden suur juhlanumero sai odotettuakin paremman kannatuksen ja tuen.- Tästä numerosta pois jäävät Pohjois-Ontarion ilmoitukset julkaistaan torstaina; samoin niin. paljon juhla-aiheista ainehistoä kuin soinkin mahdollista ; Kiitämme asiamiehiä, kirjeen-; vaihtajiajB muita ystäviä hyvästä yhteistyöstä ja samalla lausumme toivomuksen, että tämä olosuhteiden pakosta, tehty järjestely tyy- ^ dyttäisi sekä heitä että suurta, lu-b ^ t e ^ a . ,:; ' , — •• USAn [(ultovarasto supistou jatlcuvasii Viikko sitten keskivukkona päättyneellä katsastusviikoUa US-A on menettä.nyt kultavaroistaan jälleen 49,8 miljoonaa dollaria. Kultavarannon määrä oli tällöin 15,68 'miljardia dollaria, mikä on alhaisin luku sitten vuoden 1939, ilmoittaa USA:n valtiovarainministeriö. USA:n kullan menetykset ovat kuluvana vuonna yhteensä 288,S miljoonaa dollaria. Viime katsastuskaudella USA:n suurimmat kullan siirrot tapahtuivat Ranskaan. USA:n kultareservi on saanut, uuden pahan rasitteen. Äsken voimaan astuneiden lakien mukaan liikkeellä olevat 1 ja 2 dollarin hopearahat korvataan paperirahalla. Tämä merkitsee sitä, että noin 1,7 miljardin dollarin suuruisen liikkeellä olevan setelimäärän, jonka tukena on ollut n. 25 % arvosta hopeaa vastineeksi, on nyt asetettava saman suuruinen summa kultaa. Kun hopeiset maksuvälineet poistetaan, aiheutuu tästä lähes 400 miljoonan dollarin lisärasite kultavarannolle. "Poliitikkojen on muistettava, että on olemassa raja kullalla, jonka voimme menettää, niin kuin on ole-inassa raja rahalla, jota voimme kuluttaa", kommentoi American Journal of Commerce-lehti USA:n kultavarantoon kohdistuvaa ankaraa pair netta. -' Pariisissa on pidetty OECD:n taloudellisen komitean kokous, missä on käsitelty finanssi- ja maksutilannetta Atlantin-liiton piirissä. Kaikki olivat pessimiistisiä USA:n maksutaseen paranemisen suhteen. Amerikkalaiset vaativat Länsi-Saksaa ja Ranskaa antamaan täydellisen selonteon maksutaseittensa ylijäämistä. « . i t i tä," miten Voidaan järjestää 'viralii-neh kosketus kummankin osapuol^h^ keskem Paifhain keino yhteyden pitämiseksi olisi Canadan suomalaisten yhteisen edustajakokouksen pito Juhlan:, aikana; Valitettavasti CSJ-n ja SCAUI^:n tänä vuonna XXIV Juhlan yhteydessä Port Arthurissa pidetylle kokoukselle lähettämä kirje: viivästyi postissa. Mutta sen ei tarvitse tarkoittaa koko vuoden menetystä. Mainitussa Port Arthurin kokouksessa valittiin- kesäkuun 29 pnä keskusjuhlakomitea: Se voisi olla yhteydessä CSJ:n ja SCAULrn kanssa ja esittää vetoomuksen yhteisten juhlien pidosta. , Olettaen, että päästäisiin sopimukseen vain tämän aäian tutkimisesta, silloin voitaisiin järjestää yhteisesti kummankin. osapuolen alustava kokous. Edustuksen pitäisi silloin olla mahdollisimman laajan, sanokaamme ainkin kuusi henkilöä kummaltakin puolen. Edustus-määrän tasaväkisyys ei olisi käsittääkseni pääkysymys, sillä kaikkien sopimusten takana tulisi olla melko yksimielinen: päätös. Näiden alustavien kokousten tarkoituksena olisi tutkia siitä, millä' peiiisteilla voitaisiin .suunnitella yhteisten juhlien pitoa. Näiden kysymysten ratkaisussa tarvitaan päätöksiä monista muistakin kuin vain "aatteellisista eriniielisyyksistä". Tosiasia onkin, että "aatteelliset" pulmat olisivat todennäköisesti helpommin ratkaistavissa kuin esimerkiksi finanssiky-symykset. Yhteisten juhlien järjestäminen aiheuttaisi suuria teknillisiä probleemeja, mutta toisaal-kök^ mukseV/ovat" o^oltVaheet, että yhteisjuhlat ovat' taloudellisesti edullisemmat i kuin erikseen pidfetyt juhlat.olivat. - On osoittautunuti että yhteisetrljuhlat ovat saaneetlpa^ rempaa yleisökannatusta mitä saivat juhlat erillään pidettynä.. Samanlaisia tuloksia olisi odotettavissa sellaisista suurjuhlista, missä olisivat X^nadan kaikki suoinalaiset edustettuina. Niin kauan kuin Canadan suomalaiset ovat "hajaantuneet", :on myös vissi väestöryhmä, joka pysyttelee erillään kummastakin ryhmästä; Todella >yhteisvoimin järjestettävät juhlat Saisivat tiikea ja kanna-' tusta myös niiltä voimilta. Sitten kysymyksen. toisesta, aat-sixpman janoksemme koko. "Cana^n ka^an 'yht^näistypiiseo'hyväjcsl. Siitä pulisi merkkitapaus Canadan kultluurieläiJtSn^kehityteessä. Ise olisi esimerkkinä kaikille muille Ica-nadalaisille, että-yksilöllisistä ja ^ie-läpä koUekti^yisistakin . mielipijde-eroavaisuuksisfa huolimatta ihmiset voivat työskennellä. yhtd^esti^^jjiu-remman yhteistä voitteelnhliriräksi.i Ajatellaanpa asiaa. Jos teie^om^k-suisimme ny^t kalinaksemme näiden juhlien yhdistämisen — kuinka paljon suuremman panoksen Voisinuhe-kaan silloin antaa Canadan 100-vuo-tisjuhlille, joita vietetään 4 vuoden kuluttua? " ! Jiitflillilli siamnil tteBl Afrikan aluksijfa Newj Delhi. — Intia kielsi viime lauantaina kaikkia eteläafrikkalaisia, aluksia saapunjasta Intian satamiin ja lentokoneita laskeutumasta Intian lentokentille vastalauseeksi Etelä- Afrikan harjoittamaa rbtusyr-jintäpolitiikkaa vastaan. , Intian ulkoministeriön tiedonannossa mainittiin joukko toimenpiteitä, joihin hallitus on ryhtynyt katkaistakseen kaikki yhteydet Etelä- Afrikkaan YK:n yleiskokouksen ta tulisi mukaan kustakin ryhmästä viime vuonna hyväksymän päätös-suuremmat tottuneet toimitsijavöi-mat. Yksi seikka, mikä viittaa siihen, ettei yhteisten juhlien aiheuttamien teknillisten vaikeuksien voittaminen oli ylivoimainen tehtävä, on se, että kummankin juhlan ohjelmistot ovat perusolemukseltaan hyvin paljon samanlaisia. Vielä on herätettävä kuitenkin yksi kysymys:' 'Onko siitä vastaavaa hyqtvä? Miksi pitäisi yhdistää kak-- ^, ^^^i^'^^^yhim^^ ;>^-' lauselman mukaisesti. Tiedonannossa huomautettiin myös että Intia on poistanut diplomaatti-edustajansa Etelä-Afrikasta jo v. 1954, joskin ao. hallitusten välillä on ylläpidetty yhteyttä Lontoon lähetystöjen kautta. Myös tämä yhteys on nyt lopetettu. Etelä-Afrikan lipun alla purjehtivat alukset eivät saa tulla Intian satamiin ja intialaisia aluksia kielle-tamiin. .Etelä-afrlkkalaiset koneet, eivät saa laskeutua Intian lentokentille tai leniää Intian alueen yli.; Intian hallitus esitti samalla toivomuksen, että kaikki muut Yl^:ji jäsenmaat ja. kaikki maailman:kansat tekisivät kaiken voitavansa saadakseen Etelä-Afrikan lopettamaan epäinhimillisen rotupolitiikkansaJ kuutiomeM - Vastasatanutta luUta painaa vain n. 100 kg, mutta vastaava tilavuusinäärä vettä 1000 kg. | Englantilaisen tilaston mukaan on rekisteröity n. 2600 erilaista väi!iä tai värisävyä. Niistä on keltaista 200, punaisia 80, sinisiä 430, harmaita 270, ruusunhohtoisia 160, ruskeita 630 ja oranssinsävyisiä 60. . Kaskelotit voivat olla sukelluksissa jopa 160 minuuttia eli yli 2,5 tuntia, mutta ennen painumistaan veden alle lie tällöin tekevät 60—70 syvää hengitysliikettä yarastoidak- Seen happea •ftoätkäevääksee^ * : Vaimo: —^^fö johtaja sanoi, kun pyysit palkarifebrotusta? i S i i p p a : H ä n suhtautui, asiaan kuin lammas. iS':'^:'; ->v Vaimo: Niinkö, mitä hän sataan menemästä Etelä-Afrikan sa- noi?--' ; i- .-'Siippa: — Bääia! \ Sudburylaisten iloksi lukemattomia kertoja esiintynytCSJinSudburyn osaston sekakuoro Sävel, keskellä kuoron johtaja Rauha Mäki, on ollut alusta pitäen juhlissa mukana ja esiintyy jälleen Toronton suurjuhlissa elokuun 3 ja 4 päivinä. PÄIVÄN PAKINA Ensimmäinen, muttei viimeinen Torontossa elokuun alusssa pidet tavista Liitto-, laulu- ja musiikkijuhlista muodostuu merkkitapaus myös siksi, että näissä juhlissa esitetään ensimmäinen kerta englanninkielinen juhlanäytelmä, "The inspector General". _Tämä näytelmä — sen suomenkielinen nimi On Reviisori — kuten sen kirjoittajakin, Nikolai Gogolron hyvin tunnettu entuudestaan, mutta enemmistölle meistä ajautuu nyt ensimmäinen tilaisuus nauttia siitä nuoremman sukupolven esittämänä, englanninkielisenä versiona. Niille taas, joita mahdollisesti pe-, loittaa '"kielivaikeudet" haluamme palauttaa mieleen, että Reviisoria on helppo . seurata ja ymmärtää, vaikka ei osaisi juuri lainkaan englanninkieltä. Nautintomnie on sitäkin täydellisempi, jos muistamme mitä oli Gogol miehiään kirjailijana, sekä minkälaisissa olosuhteissa hän eli ja vaikutti. Aikakauskirjat kertovat meille, että Nikolai V. Gogol (1809—52) oli venäläinen kirjailija, jolla oli vankka todellisuudentaju ja terävä havaintokyky, yhtyneenä huumorin lahjaan, minkä ansiosta hänestä tuli realismiif tien raivaaja tsaarien Venäjällä. Venäläisten virkamiesten rajoita tunelsuutta ja lahjattavaisuutta ruosklvaii huvinäytelmän eli "The Inspector General" hän kirjoitti vuonna 1836. Vuonna 1842 valmistui maaorjuuden varjopuolia armottomasti ruoskiva "Kuolleet sielut" ja sitten historiallinen kasakkaker-tomus "Taras Bulba". Kaikki nämä kirjat on suomennettu ja monelle meistä tunnettuja. Gogol oli köyhä kauppapalvellja ja saavutti maineensa kirjailijana. Hänen kirjoituksissaan ei ole mitään ilmeistä "propagandaa" siitä -yksinkertaisesta syystä, ettei tsaarien valtakunnassa sellaista suvaittu eikä sallittu. Hänen aikaisensa venäläiset kirjalliajat olivat keskustelevinaan epämääräisistä metafyy-sillisista ongelmista sen sijaan,-että olisi pohdittu todellisista asioista eli päivän kysymyksistä. Se antoi vissin leimansa heidän kirjoilleen. Tätä taustaa vasten on.tutustuttava Gogolin Reviisoriinkin. Se kuvaar miten erästä tarkastavaa hallintovirkamlestä; odotettiin pieneen maalaiskaupimkUn, ja miten kalkki-enemmän tai vähemmän rötöksiin syyllistyneet toimihenldlöt vapisivat pelätessään, että heidän varkautensa ja muut ' koUtosensa paljastuvat. » Jostakin syystä — huono omatunto kun oli — oltiin sitä mieltä, että reviisori (eli the Inspector GeneralJ tulisi kaupunkiin valepuvussa. Niinpä he erehtyivät luulemaan revllso-riksi erästä nuorta matjcustajaa, jota he itsepintaisesti kunnioittivat ja palvelivat reviisorina asianomaisen suureksi hämmästykseksi.: Se aiheuttaa monta huvittavaa hetkeä, kuten sekin, kun asiain todellinen tilanne lopulta selvenee pikkuvir-kailijain suureksi harmiksi. .V Kuten huomataan juoni on helppotajuinen— mutta siitä huolimatta näytelmä antaa paljon herkullista nähtävää ja kuultavaa. Sivumennen sanoen, joku uskalias oli lukenut sen aikaiselle tsaarille Reviisorin ja tsaari oli ihastunut siitä suuresti^Loppujen lopuksi siinä ruoskitaan ensi kädessä tsaarin alaisia pienempiä kihoja ja tsaarilla ei Sellaisenaan ollut mitään sitä vastaan. Gogol sai siitä mainetta ja ylistystä. Mutta sitten hän kirjoitti toisen teoksen 'kuollee>sielut" missä hyökätään suoralla rynnäköllä Venäjän silloista maaorjuutta vastaan. Se oli vallan eri. asia, sillä nyt kohdistui Gogolin terävä äly ja huumorinen satiiri koko tsaarinvallan perusteita vastaan. ' Gogol.sai siitä 'palkakseen" Siperian matkan ja koko valtiovallan vihat. Mutta palatkaamme Reviisoriin eli "Inspector General" näytelmään, Kun tämä näytelmä esitettiin viime maaliskuussa Toronto Don haa-lilla, se sai tOrontolelselta, melko vaativalta naytelmäylelsöltä; suurta kiitosta näytelmän ^ hyvästä esityksestä. El liioin o|e aivan sattuma se, että juhlanäytelmäkslvvallttiln nyt ensimmäinen kerta englani^nklelineu näytelmä. Omalla tavallaan l i i 4 H » 1 HK huu kauniimmin kuin mitkään puheet ja kirjoitukset suurjuhliemme edistyksestä. Se on samalla tunnustus siltä, että nuori polvi, tässä maassa syntynyt ja kasvanut sukupolvemme,, p^^styy esittämään tällaisen suuren, arvotilaisuuden paljon vaativan juhlanäytelmän. Lisäksi se on käytännöllinen osoitus siitä, kuinka suuria kehitysmahdollisuuksia kulttuuritoiminnallamme tässä maassa on^ vielä senkin jälkeen kun 'vanhasta; maasta" tullut sukupolvi on mennyt sinne, mistä el paluuta ole. Tältä pohjalta (catsoen on tätä englanninkieliltä juhlanäytelmää tervehdittävä suurella mielihyvällä. Mahdollisesti kuluu vielä aikaa, ennen, kuin ^amme suurjuhlissa toisen, englanninkielisen juhlanäytelmän. Ehkä saamme sen odotettua pikemmin. Varmaa on kuitenkin se, että viimeinen ei tämä englanninkielisen näytelmän esitys ole, sillä. 1^ kuvaa todella tervettä kehitystä ' järjestötoimintamme yhteydessä. Toisaalta, kuten sanottu, täiqä näytelmä varaa juhlayleisölle todel^ la herkullisen Illan -r- eikä kenenkään tarvitse pelätä "kielivaikeuksia",/ sillä tällaisen tutunomaisen näytelmänr helppotajuinen: ilolttelu menee luihin > ja ytimiin, vaikka ^i kleltäosaisl JMuH lainkaan. t Eipä. tässä nytgmautd, JuhUUa tavataan ja Ia^>orje9telIaan:t^t» .^.jCV tä paiskaten, jutellaapViihfiiii; via-^tai: :va1kavaq[ltej|$tlikiil^>< •il'k (inkielineu nil^i^j^ptt^p SM
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 23, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-07-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630723 |
Description
Title | 1963-07-23-02 |
OCR text | m m m mi m '•X --v -1', l i i yhteisynrimärr SivU'^ • / y^TJistiinf, heina'k,-23 p. — Tuesday, July 23, 1963 VAPAUS I N D E P E N D E N T ; L Ä B Ö R Ö R G A K I A ^ • OF F I N N I S H C A N A O I A N S 'yj- ( L I B E R T Y » ' ' Establlshed Nov. 6. 191" / Bdltor: w/Hduncl . Manager: E. Suksi Telephone: Office 674-4264 — Editoria] 674-4265 'PuBliahetfthrlce voskly: Tucsdays.' Thursdays and Saturdays by Vapau* -Pu6l}0tQ« Co. Ltd.. lOo-lO? Slm gt. West. Sudbury. Ontario, panada- Mailing address; Box 69 > Advertising rates upon application, translations free of charge. ÄuthoriziBfä as^äecona>c*asö mail by the PostO^^ Ottftwa, • i and for payment of postage in cash. _ t ' . \ TltAUSHlNNAl Cftnadassö: 1-vk. $9JDo; 6 kfc.^5 USA:ss8^ l vk- $10.00 4 ' 3 kk. 2.75 ' Suomessa: 1 vk. $10.5p ( • - CANADIAN LANGUAGE-PRtSS 6 kk. $5.29 6 kk. 5.75' Vahvistakoon jiihlamme yhteishyvän henkeä Torontossa,elokuun 2, 3 ja 4 pnä pidettävä SCAUL:n ja CSJrn seiteÄmSsyhtiefinetf Liitto^r laulu-^^^j askelta, siitM kun tasan 25, vuotta sitten, tarkemmin sanoen vuonna 1938 Torontossa pidettiin CSJ:il aloitteesta ensimmäiset musiikkijuh-l ä f ja silta, Inin urheiluliittomme toimesta järjestettiin 33 vuotta sitten eli 1930, ensimmäiset liittojuhlat täällä Sudburyssa. Näiden vuosien aikana qn saatu itse juhlien järjestämisessä äärettömän; paljon arvokkaita kokemuksia ja opetuksia samalla kun juhlien ohjelmiston taso on taiteelliselta kannalta ja muutenkin jatkuvasti noussut. ^ » Kaikesta tästä kasvusta ja edistyksestä olemme luonnollisesti iloisia ja itsekehuun lankeamatta sopivaisuuteen asti ylpeitäkin. {idinkään^ liioittelematta .voidaan myös sanoa, että "Liiton" ja ^•Järjestön" juhlien yhdistäminen seitsemän vuotta sitten antoi suur-juhlimme hyvän sysäyksen eteenpäin ja aivan auden kuvan tulevaisuuden mahdollisuuksista: Selvää tietenkin on, että näiden juhlien järjestämiiien ei ratkaissut läheskään kaikkia pulmia, mitä edessämme silloin oli. Paikkansa pitää myös se historiallinen tosiasia, että mikään edistys ja kehitys ei tapahdu suoraviivaisesti, jatkuvaa nousua osoittaen; vaan mieluim-minkin "hyppäyksittäin" Mutta ehdottomasti varmana toteamuksena voidaan jo sanoa, että näiden juhlien yhdistäminen antoi tai kehitti^- edulliset mahdollisuudet suurjuhliemme jatkuvalle nousulle ja kehitykselle. ^ Tämän vuoksi — nykyhetken etuja ja tulevaisuuden mahdollisuuksia silmälläpitäen on tätä yhteistoimintaa vaalittava ja kehitettävä kaikin mahdollisin keinoin. Se saa myös meidät; entistä vakuuttuneimmiksi siitä, että tämä yhteistoiminta olisi saatava mahdollisimman pian niin laajaksi, että : 96 y^distals^ kaikki täkäläiset kansalaispiirimme n^aanmiestemme yhteiseksi: iloksi \ja kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi. 'Kulttauritoiinintamme suuremman^: e^^ olevien Ju-nulan ja^Tänulan-ra^a^aitojen;:^^^ MatU Ranta, St. Catharines. Ont., täj-ttää torstaina, heinäkuun 25 pnä 78 vuotta. Olga Henärikson, Toronto, Ont., täyttää torstaina, heinäkuun 25 phä 76 vuotta. John'^alo, Suomi P. O., Ont, tSyttää' lauantaina, heinäkuun 2l jinö 76 vuotta., Mrs. Annr Jakkti, Kirkland Lak§, Ont., täyttää keskiviikkona, hfeiriä kuun 24 pnä eOjruotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. FINLANDIA ^ICTORIAL LAKKAA Olemnie juuri,saaneet tietää-Yhtyneiltä Kuvalehdiltä että julkaisemansa englanninkielinen FINLANDIA PICTORIAL lakkaa tämän vuo-den lopussa. Näin ollen ei uusia tilauksia enää voida vastaanottaa tälle julkaisulle ja vuoden 1964 alusta tulee Suomen Kuvalehti ilmestymään ilman tavanomaista FlNLANt DIA PICTORIAL liitettä.—H. Raino New York. N. Y. Koeputkilapset laittomiksi tall$lnblla: hedelmä' VRoöiba.Q Italian ledustajahtiöiiet tapyydettiin kieltämään lailla n,s. koeputkilapset. KristilliSKlemokraattisen puolueen parlamentin jäsen tellmyt vesity kseniaista^^^^^^^^^^^^^ Icaan haiset, jot^^^^ suostuvrat ; keinosiitokse^^^ v^ tuomita kolmeksi ^^^y^^ leen.| Jokainen, joka suorit^ kei-hOsiitpsl^ ikkaUksenl voiidaan^samoin määrätä kolmen vuoden vankeu '^eeh." ' ; . Lakiehdötuksessa./^^^^^^^ keinosiitos on hyökkäys tervettä väistyä, Si%' itse i6län^ja4wn|ja'^t5nmie yhteinen etu v^p,i,,sit^. ;.Ji^(5seläj|j^§k,,va^n j^^^man,ei Tässä Ärielessä'toivomme > usljomme, että Torontossäayt Vie-tettävSh -Xiitoii" ja "Järjestön'V s^ suurjuhJan leimaa-antavana piirteenä tulee olemaan yhteisymmärryksen kehittäminen ja edistän4tten kansalaistemme keskuudessa. : Kumoamaton tosiasia nimittäin on; että jos yhdistäisimme kaikki kulttuuritoiminnan voimamme urheilun, soiton, laulun ja näytelmä-taiteen edistämiseksi, silloin nousisi Canadan suomalaisten kulttuuri-toiminoan taso paljon nykyistä korkeammalle: Kelpaisi silloin muidenkin kanadalaisten seurata; kulttuuritoimintaamme ja nauttia siitS! Juuri tässä mielessä me pyrimme yhteisymmärryksen ja yhteis-toiminnan kehittämiseen. Valitettavasti- kaikki;kansalaistemme keskuudessa toimivat järjestöt,; seurat ja yhdistykset eivät vielä:näe tai,eivät ole näkevinään tällaisen yhteistoiminnan' suuria etuisuuksia. Selvää siis on, että tällaista edistyksellistä yhteistoimintaa — niin hyödyllistä kuin se olisikin — el saavuteta pelkillä hyvillä toivomuksilla. Siinä tarvitaan määrätietoista työtä, toimintaa ja ponnistelua. Tässä yhteydessä meillä kaikilla on yksityisinä kansalaisina, sekä järjestöinä ja muina ryh-minS tilaisuus lausua painavan sanamme tällaisen yleishyvää edistävän yhteistoiminnan edistämiseksi. ' Yhteistoiminta-ajatus ei kuulu millekään ryhmälle yksityismono-poUna; Se koskee kaikkia täkäläisiä kansalaisryhmiämme. Mutta päästäksemme'mahdollisimman pian tähäq yhteisesti toivottuun päämäärään, antaaksemme mahdollisimman suuren panoksen sen asian hyväksi, meidän tulee rakentaa ja voimistuttaa ennenkaikkea juuri niitä järjestöjä; seuroja-ja yhdistyksiä sekä sanomalehtiä ja muita laitoksia/ jotka tällaista yhteishyvää tarkoittavaa yhteistoimintaa jo kannattavat ja edistävät. Vaalikaamme siis yhteisin voimin, ja yhä laajempaan yhtenäisyyteen pyrkien kansallisia- kulttuuriperinteitämme kanssaihmistem-me yhteiseksi iloksi jä kukoistukseensa nousemassa olevan Canadan kansallisen kulttuurin hyväksi. Vaikka onkin totta, että nykyaikana ihmiskuntaa uhkaava ydiniisesota voi hävittää kaiken elämän, kaikenlaisen kulttuurin ja kaiken sen jota olemme oppineet rakastamaan ja kunnioittamaan, niin sittenkin me uskomme ihmisen kukoistavaan tulevaisuuteen, eli siihen, että sodanvaara voidaan yhteisvoimin välttää ja rauha säilyttää. Me siis vietämme luottamuksellisin mielin tulevaisuuteen katsoen tiitä suurjuhlaamme ja uskomme, että tulevaisuus tulee avaamaan entista suurempia mahdollisuuksia myös kulttuuriperinteidemme vaa-limiseUe. ' I s . Ohjelman esittäjille, urheilijoille, voimistelijoille ja ennenkaikkea suurelle julilaVaSelle liyvää juli^aöhnea 'toivottaen,'me siis sanomme: Paljon onTjo voitettu mutta vielä suurempia saavutuksia on vielä voitettavana! Vaalisyöttikö? Torontosta viime viikolla tulleissa uutistiedoissa kerrottiin, että . Ontarion maakuntahalliti^ voi laa;jentaa nykyisen alinpalkkalain koko maakuntaa käsittäväksX ^tai ilmoittaa siitä "aikomuksesta" juuri ennen maakuntavaalien järjestämistä tänä syksynä. Toisin sanoen näissä uutistiedoissa vihjaillaan, että konservatiivipuolueen muodostama maakuntahallitus aikoo ottaa yhdeksi tärkeim-inäksi vaalitunnuksekseen alinpalkkalain laatimisen tai lupauksen, et-konservatiivien uudelleen valituksi tultua tässä maakunnassa tOr teutetaan tällainen lalnlaadinnallinen uudistus. Kuten tietään;vOntarion lainlaatijakunta hyväksyi jokin aika sit^. ien maakuntahallituksen esityksen alinpalkkalaiksi. joka on kuiten- 'kin voimassa vain Toronto--Oshawa,-^^ Muissa osis-tt laajaa maakuntaamme voidaan siis pitää työläisiä varsinkin miestyö-. iäisiä, työssä pelkällä "mahapalkalla", mikäli on kysymys lainlaadin-nalliset säädökset tai paremminkin .liiden puute. On tietenkin ilahduttavaa puulla, että nykyinen maakunt^allitus suunnittelee yhdeksi v^lilupauk-sekseen alinpalkkalain soveltamista koko maakuntaa käsittävässä mittakaavassa. Mulla Toronto-OshawarHamUton alueella nyt voiniassa oleva alin-palkkalaki ei totisesti vastaa enää tämän hetken tarpeita ja vaatimukr sia. Se määrittelee miesten alimmaksi palkaksi vaivaisen dollarin tunnilta ja naisille vieläkin vähemmän, 85 senttiä tunnissa! Sellaisella alinpalkkataksalla ei totisesti voida säädyllistä toimeentuloa työtätekeville taata nykyisten hintojen vallitessa. Sitä paitsi tämä alinpalkkala-ki on kerrassaan tuomittava^ jopa maakunnan muita lakeja rikkovakin sikäli, että se määrittelee vielä herran, vuonna 1963 naiset "toisen luokan" kansalaisiksi, joiden alinpalk-kataksa on vieläkin pienempi kuin miesten? , Alinpalkkalakien laatiminen ja uusiminen on sellainen välttämättömyys, että mikään poliittinen puolue ei voi sitä enää välttää. Tässä yhteydessä ei siis ole mitään hyötyä äänestää konservatiiveja sen harhakäsityksen perusteella^ että vain siten saadaan laadituksi'alinpalkka-taksoja koskevat lait. Päinvastoin on korostettava, että alinpalkkatak-sojenkin määrittely tqlee sitä paremr min ratkaistuksi, mitä- enemmän valitaan työväenedustajia lainlaati-jakuntaan. Ja totta puhuen meistä tuntuu, että jokainen työtätekevä, työläinen, farmari ja virastotyöläi-nen sekä erikoisesti naistyöläinen, on velvoitettu äänestämään tulevissa maakuntavaaleissa molempia vanhoja puolueita vastaan ja työi väenehdokkaiden, nimenomaan Uuden demokraattisen' puolueen ehdokkaiden puolesta.' Vain siten voidaan poistaa esim. se ^häpeä, että maakunnassamme .pidetään naisia viels toisen luokan 'kansalaisina; vain siten saadaan taatuksi, että alinpalkkataksa saadaan sekä miehille että naisille vähintään $1.25 tunnilta. Kirj^W. D. BÖHM Me olemme kaikki tietoisiaC^ dan suomalaisten kahdesta vuotuisesta juhlasta. Miltei jatkuvasti on adeskämme'kysymys "miksi eiv yhtä todella valtavaa yhteisjuhlaa?" Todellakin, miksi? Vastaus siihen on vaikeahko. Tarkastellessa Canadan suomalaista väestöä, heidän järjestöjään ja niitä järjestöjä cukevia ihmisiä, mitä näemme silloin? Ensimmäiseksi havaitsemme, että valtavan suuri enemmistö heistä on canadalaisia'työläisiä, joiden pääasiallisempana elämäntarpeena on elää rauhassa työnsä tuloksista nauttiakseen. Tämä: kcKskee meitä kaikkia, olkoot he CSJ:n, SC;AUL:n, Kansallisseurojen,,Luterilaisen kirkon, jms. järjestöjen jäseniä: Luoc^essamme sitten katseemme heidän järjestöihinsä me havaitsem^^ me, että ne kaikki ylläpitävät tohäin-taa, joka tavalla tai toisella edistää kulttuurista kehitystä Canadassa. Olkoon kysymys jalkapallojoukkueesta, kuorosta, orkesterista, yleisurheilusta tai näytelmätaiteesta ^ niiden harrastaminen ja edistäminen ulottuu ;ko. järjestöjen rajojen yli. Ne kaikki muodostavat erottamattoman osan siitä prosessista mikä tekee . Canadan rikkaammaksi maaksi kulttuurellisesti ja henkisesti. Täten havaitsemme, että nämä kaksi pei-usseikkaa eivät mitenkään edellytä kahta erillistä juhlaa. Tosiasiassa ne puhuvat yhtenäissryden puolesta. Mutta sitten järjestöihin viitaten on yhtäällä väitös, että CSJ ja SCA-A J L ovat "liian vasemmistolaisia" ja toisaalla'väitös, että 'Suomalaisten kalastajat ja~ metsästäjät", "Finnish Social Club" jne. ovat "liian oikeistolaisia" ja niinmuodoin on kaikenlainen yhteistoiminta mahdotonta. Tämä väitös että "aatteelliset erimielisyydet" ovat kahden juhlan yhdistämisen esteenä, ei saa kuitenkaan hyväksymistä joukoilta, jotka ovat päivittäisissä kanssakäymisissä aatteellisista erimielisyyksist^n buplimatt^... As»?ikaan J^aJs HUEfn JlSsmm KeskuöilgS^i laisilla väitteillä ole mitään'X vuutta Siksi kun heidän riveistään löytyy myös miltei kaikkien aate-suuntien edustajia. Mutta Canadan suomalaisen väestön keskuudessa on pääasiassa aatteellisiin erimielisyyksiin perustuvaa hajaannusta ^ ei voida . kuitep-kaan jättää huomioonottamat^i ''^ kusteltaessa kahden juhlan ylidis mismahdollisuuksista. Hajaannus juontuu pitkän aikaa taaksepäin, ja monen mielestä^ hajaannuksen syyt näyttävät epäselviltä ja vaikeasti sovelluttavilta nykypäivien tilantein seen. Tämän hajaannuksen ansiosta Canadassa on nyt kaksi Canadan suomalaista kulttuuri- ja urheilujärjestöjen "ryhmää", joista molemmat saavat paljon-aikaanv mutta yh^ teenUittyneeiiä omaisivat todella ^suuria mahdollisuuksia. Kokemus On osoittanut, että vastaavat voimat kummallakin puolella ovat nyt mel^o tasaväkiset. Jouk» kokannatuksen kannalta katsoen ei ole kysymyskään, siitä,- että jömpi kumpi puoli olisi nyt selvänä enemmistönä. Tämän: todistamiseksi VOIT daan vaikkapa , laskea kummankin juhlaan osallistuvat yleisömäärät. Tämä jako olisi huomioitava yhteisten juhlien järjestelyssä. Sen lisäksi olisi kunnioitettava kunkin «järr jestön yksilöllisiä etuja.' Se on mahdollista ja nykyinen yhteistoiminta CSJ:n ja SCAUL:n kesken on lyhtena esimerkkinä siitä, että se voitaisiin toteuttaa. . Yhtenä pulmana on kysymys sii- Juhlanumeron toinen osa torstaina "Runsauden pulan" vuoksi on jondotiu jättämään osa tähän numeroon aiotusta ainehistosta -r-ilmoituksista, kirjoituksista ja kovista, lehtemme seuraavaan numeroon, mikä ilmestyy torstaina. Suunnitelmamme edellyttivät 16-sivuisen juhlanumeron valmistamista — mutta se osoittautui liian pieneksi, sillä Vapauden suur juhlanumero sai odotettuakin paremman kannatuksen ja tuen.- Tästä numerosta pois jäävät Pohjois-Ontarion ilmoitukset julkaistaan torstaina; samoin niin. paljon juhla-aiheista ainehistoä kuin soinkin mahdollista ; Kiitämme asiamiehiä, kirjeen-; vaihtajiajB muita ystäviä hyvästä yhteistyöstä ja samalla lausumme toivomuksen, että tämä olosuhteiden pakosta, tehty järjestely tyy- ^ dyttäisi sekä heitä että suurta, lu-b ^ t e ^ a . ,:; ' , — •• USAn [(ultovarasto supistou jatlcuvasii Viikko sitten keskivukkona päättyneellä katsastusviikoUa US-A on menettä.nyt kultavaroistaan jälleen 49,8 miljoonaa dollaria. Kultavarannon määrä oli tällöin 15,68 'miljardia dollaria, mikä on alhaisin luku sitten vuoden 1939, ilmoittaa USA:n valtiovarainministeriö. USA:n kullan menetykset ovat kuluvana vuonna yhteensä 288,S miljoonaa dollaria. Viime katsastuskaudella USA:n suurimmat kullan siirrot tapahtuivat Ranskaan. USA:n kultareservi on saanut, uuden pahan rasitteen. Äsken voimaan astuneiden lakien mukaan liikkeellä olevat 1 ja 2 dollarin hopearahat korvataan paperirahalla. Tämä merkitsee sitä, että noin 1,7 miljardin dollarin suuruisen liikkeellä olevan setelimäärän, jonka tukena on ollut n. 25 % arvosta hopeaa vastineeksi, on nyt asetettava saman suuruinen summa kultaa. Kun hopeiset maksuvälineet poistetaan, aiheutuu tästä lähes 400 miljoonan dollarin lisärasite kultavarannolle. "Poliitikkojen on muistettava, että on olemassa raja kullalla, jonka voimme menettää, niin kuin on ole-inassa raja rahalla, jota voimme kuluttaa", kommentoi American Journal of Commerce-lehti USA:n kultavarantoon kohdistuvaa ankaraa pair netta. -' Pariisissa on pidetty OECD:n taloudellisen komitean kokous, missä on käsitelty finanssi- ja maksutilannetta Atlantin-liiton piirissä. Kaikki olivat pessimiistisiä USA:n maksutaseen paranemisen suhteen. Amerikkalaiset vaativat Länsi-Saksaa ja Ranskaa antamaan täydellisen selonteon maksutaseittensa ylijäämistä. « . i t i tä," miten Voidaan järjestää 'viralii-neh kosketus kummankin osapuol^h^ keskem Paifhain keino yhteyden pitämiseksi olisi Canadan suomalaisten yhteisen edustajakokouksen pito Juhlan:, aikana; Valitettavasti CSJ-n ja SCAUI^:n tänä vuonna XXIV Juhlan yhteydessä Port Arthurissa pidetylle kokoukselle lähettämä kirje: viivästyi postissa. Mutta sen ei tarvitse tarkoittaa koko vuoden menetystä. Mainitussa Port Arthurin kokouksessa valittiin- kesäkuun 29 pnä keskusjuhlakomitea: Se voisi olla yhteydessä CSJ:n ja SCAULrn kanssa ja esittää vetoomuksen yhteisten juhlien pidosta. , Olettaen, että päästäisiin sopimukseen vain tämän aäian tutkimisesta, silloin voitaisiin järjestää yhteisesti kummankin. osapuolen alustava kokous. Edustuksen pitäisi silloin olla mahdollisimman laajan, sanokaamme ainkin kuusi henkilöä kummaltakin puolen. Edustus-määrän tasaväkisyys ei olisi käsittääkseni pääkysymys, sillä kaikkien sopimusten takana tulisi olla melko yksimielinen: päätös. Näiden alustavien kokousten tarkoituksena olisi tutkia siitä, millä' peiiisteilla voitaisiin .suunnitella yhteisten juhlien pitoa. Näiden kysymysten ratkaisussa tarvitaan päätöksiä monista muistakin kuin vain "aatteellisista eriniielisyyksistä". Tosiasia onkin, että "aatteelliset" pulmat olisivat todennäköisesti helpommin ratkaistavissa kuin esimerkiksi finanssiky-symykset. Yhteisten juhlien järjestäminen aiheuttaisi suuria teknillisiä probleemeja, mutta toisaal-kök^ mukseV/ovat" o^oltVaheet, että yhteisjuhlat ovat' taloudellisesti edullisemmat i kuin erikseen pidfetyt juhlat.olivat. - On osoittautunuti että yhteisetrljuhlat ovat saaneetlpa^ rempaa yleisökannatusta mitä saivat juhlat erillään pidettynä.. Samanlaisia tuloksia olisi odotettavissa sellaisista suurjuhlista, missä olisivat X^nadan kaikki suoinalaiset edustettuina. Niin kauan kuin Canadan suomalaiset ovat "hajaantuneet", :on myös vissi väestöryhmä, joka pysyttelee erillään kummastakin ryhmästä; Todella >yhteisvoimin järjestettävät juhlat Saisivat tiikea ja kanna-' tusta myös niiltä voimilta. Sitten kysymyksen. toisesta, aat-sixpman janoksemme koko. "Cana^n ka^an 'yht^näistypiiseo'hyväjcsl. Siitä pulisi merkkitapaus Canadan kultluurieläiJtSn^kehityteessä. Ise olisi esimerkkinä kaikille muille Ica-nadalaisille, että-yksilöllisistä ja ^ie-läpä koUekti^yisistakin . mielipijde-eroavaisuuksisfa huolimatta ihmiset voivat työskennellä. yhtd^esti^^jjiu-remman yhteistä voitteelnhliriräksi.i Ajatellaanpa asiaa. Jos teie^om^k-suisimme ny^t kalinaksemme näiden juhlien yhdistämisen — kuinka paljon suuremman panoksen Voisinuhe-kaan silloin antaa Canadan 100-vuo-tisjuhlille, joita vietetään 4 vuoden kuluttua? " ! Jiitflillilli siamnil tteBl Afrikan aluksijfa Newj Delhi. — Intia kielsi viime lauantaina kaikkia eteläafrikkalaisia, aluksia saapunjasta Intian satamiin ja lentokoneita laskeutumasta Intian lentokentille vastalauseeksi Etelä- Afrikan harjoittamaa rbtusyr-jintäpolitiikkaa vastaan. , Intian ulkoministeriön tiedonannossa mainittiin joukko toimenpiteitä, joihin hallitus on ryhtynyt katkaistakseen kaikki yhteydet Etelä- Afrikkaan YK:n yleiskokouksen ta tulisi mukaan kustakin ryhmästä viime vuonna hyväksymän päätös-suuremmat tottuneet toimitsijavöi-mat. Yksi seikka, mikä viittaa siihen, ettei yhteisten juhlien aiheuttamien teknillisten vaikeuksien voittaminen oli ylivoimainen tehtävä, on se, että kummankin juhlan ohjelmistot ovat perusolemukseltaan hyvin paljon samanlaisia. Vielä on herätettävä kuitenkin yksi kysymys:' 'Onko siitä vastaavaa hyqtvä? Miksi pitäisi yhdistää kak-- ^, ^^^i^'^^^yhim^^ ;>^-' lauselman mukaisesti. Tiedonannossa huomautettiin myös että Intia on poistanut diplomaatti-edustajansa Etelä-Afrikasta jo v. 1954, joskin ao. hallitusten välillä on ylläpidetty yhteyttä Lontoon lähetystöjen kautta. Myös tämä yhteys on nyt lopetettu. Etelä-Afrikan lipun alla purjehtivat alukset eivät saa tulla Intian satamiin ja intialaisia aluksia kielle-tamiin. .Etelä-afrlkkalaiset koneet, eivät saa laskeutua Intian lentokentille tai leniää Intian alueen yli.; Intian hallitus esitti samalla toivomuksen, että kaikki muut Yl^:ji jäsenmaat ja. kaikki maailman:kansat tekisivät kaiken voitavansa saadakseen Etelä-Afrikan lopettamaan epäinhimillisen rotupolitiikkansaJ kuutiomeM - Vastasatanutta luUta painaa vain n. 100 kg, mutta vastaava tilavuusinäärä vettä 1000 kg. | Englantilaisen tilaston mukaan on rekisteröity n. 2600 erilaista väi!iä tai värisävyä. Niistä on keltaista 200, punaisia 80, sinisiä 430, harmaita 270, ruusunhohtoisia 160, ruskeita 630 ja oranssinsävyisiä 60. . Kaskelotit voivat olla sukelluksissa jopa 160 minuuttia eli yli 2,5 tuntia, mutta ennen painumistaan veden alle lie tällöin tekevät 60—70 syvää hengitysliikettä yarastoidak- Seen happea •ftoätkäevääksee^ * : Vaimo: —^^fö johtaja sanoi, kun pyysit palkarifebrotusta? i S i i p p a : H ä n suhtautui, asiaan kuin lammas. iS':'^:'; ->v Vaimo: Niinkö, mitä hän sataan menemästä Etelä-Afrikan sa- noi?--' ; i- .-'Siippa: — Bääia! \ Sudburylaisten iloksi lukemattomia kertoja esiintynytCSJinSudburyn osaston sekakuoro Sävel, keskellä kuoron johtaja Rauha Mäki, on ollut alusta pitäen juhlissa mukana ja esiintyy jälleen Toronton suurjuhlissa elokuun 3 ja 4 päivinä. PÄIVÄN PAKINA Ensimmäinen, muttei viimeinen Torontossa elokuun alusssa pidet tavista Liitto-, laulu- ja musiikkijuhlista muodostuu merkkitapaus myös siksi, että näissä juhlissa esitetään ensimmäinen kerta englanninkielinen juhlanäytelmä, "The inspector General". _Tämä näytelmä — sen suomenkielinen nimi On Reviisori — kuten sen kirjoittajakin, Nikolai Gogolron hyvin tunnettu entuudestaan, mutta enemmistölle meistä ajautuu nyt ensimmäinen tilaisuus nauttia siitä nuoremman sukupolven esittämänä, englanninkielisenä versiona. Niille taas, joita mahdollisesti pe-, loittaa '"kielivaikeudet" haluamme palauttaa mieleen, että Reviisoria on helppo . seurata ja ymmärtää, vaikka ei osaisi juuri lainkaan englanninkieltä. Nautintomnie on sitäkin täydellisempi, jos muistamme mitä oli Gogol miehiään kirjailijana, sekä minkälaisissa olosuhteissa hän eli ja vaikutti. Aikakauskirjat kertovat meille, että Nikolai V. Gogol (1809—52) oli venäläinen kirjailija, jolla oli vankka todellisuudentaju ja terävä havaintokyky, yhtyneenä huumorin lahjaan, minkä ansiosta hänestä tuli realismiif tien raivaaja tsaarien Venäjällä. Venäläisten virkamiesten rajoita tunelsuutta ja lahjattavaisuutta ruosklvaii huvinäytelmän eli "The Inspector General" hän kirjoitti vuonna 1836. Vuonna 1842 valmistui maaorjuuden varjopuolia armottomasti ruoskiva "Kuolleet sielut" ja sitten historiallinen kasakkaker-tomus "Taras Bulba". Kaikki nämä kirjat on suomennettu ja monelle meistä tunnettuja. Gogol oli köyhä kauppapalvellja ja saavutti maineensa kirjailijana. Hänen kirjoituksissaan ei ole mitään ilmeistä "propagandaa" siitä -yksinkertaisesta syystä, ettei tsaarien valtakunnassa sellaista suvaittu eikä sallittu. Hänen aikaisensa venäläiset kirjalliajat olivat keskustelevinaan epämääräisistä metafyy-sillisista ongelmista sen sijaan,-että olisi pohdittu todellisista asioista eli päivän kysymyksistä. Se antoi vissin leimansa heidän kirjoilleen. Tätä taustaa vasten on.tutustuttava Gogolin Reviisoriinkin. Se kuvaar miten erästä tarkastavaa hallintovirkamlestä; odotettiin pieneen maalaiskaupimkUn, ja miten kalkki-enemmän tai vähemmän rötöksiin syyllistyneet toimihenldlöt vapisivat pelätessään, että heidän varkautensa ja muut ' koUtosensa paljastuvat. » Jostakin syystä — huono omatunto kun oli — oltiin sitä mieltä, että reviisori (eli the Inspector GeneralJ tulisi kaupunkiin valepuvussa. Niinpä he erehtyivät luulemaan revllso-riksi erästä nuorta matjcustajaa, jota he itsepintaisesti kunnioittivat ja palvelivat reviisorina asianomaisen suureksi hämmästykseksi.: Se aiheuttaa monta huvittavaa hetkeä, kuten sekin, kun asiain todellinen tilanne lopulta selvenee pikkuvir-kailijain suureksi harmiksi. .V Kuten huomataan juoni on helppotajuinen— mutta siitä huolimatta näytelmä antaa paljon herkullista nähtävää ja kuultavaa. Sivumennen sanoen, joku uskalias oli lukenut sen aikaiselle tsaarille Reviisorin ja tsaari oli ihastunut siitä suuresti^Loppujen lopuksi siinä ruoskitaan ensi kädessä tsaarin alaisia pienempiä kihoja ja tsaarilla ei Sellaisenaan ollut mitään sitä vastaan. Gogol sai siitä mainetta ja ylistystä. Mutta sitten hän kirjoitti toisen teoksen 'kuollee>sielut" missä hyökätään suoralla rynnäköllä Venäjän silloista maaorjuutta vastaan. Se oli vallan eri. asia, sillä nyt kohdistui Gogolin terävä äly ja huumorinen satiiri koko tsaarinvallan perusteita vastaan. ' Gogol.sai siitä 'palkakseen" Siperian matkan ja koko valtiovallan vihat. Mutta palatkaamme Reviisoriin eli "Inspector General" näytelmään, Kun tämä näytelmä esitettiin viime maaliskuussa Toronto Don haa-lilla, se sai tOrontolelselta, melko vaativalta naytelmäylelsöltä; suurta kiitosta näytelmän ^ hyvästä esityksestä. El liioin o|e aivan sattuma se, että juhlanäytelmäkslvvallttiln nyt ensimmäinen kerta englani^nklelineu näytelmä. Omalla tavallaan l i i 4 H » 1 HK huu kauniimmin kuin mitkään puheet ja kirjoitukset suurjuhliemme edistyksestä. Se on samalla tunnustus siltä, että nuori polvi, tässä maassa syntynyt ja kasvanut sukupolvemme,, p^^styy esittämään tällaisen suuren, arvotilaisuuden paljon vaativan juhlanäytelmän. Lisäksi se on käytännöllinen osoitus siitä, kuinka suuria kehitysmahdollisuuksia kulttuuritoiminnallamme tässä maassa on^ vielä senkin jälkeen kun 'vanhasta; maasta" tullut sukupolvi on mennyt sinne, mistä el paluuta ole. Tältä pohjalta (catsoen on tätä englanninkieliltä juhlanäytelmää tervehdittävä suurella mielihyvällä. Mahdollisesti kuluu vielä aikaa, ennen, kuin ^amme suurjuhlissa toisen, englanninkielisen juhlanäytelmän. Ehkä saamme sen odotettua pikemmin. Varmaa on kuitenkin se, että viimeinen ei tämä englanninkielisen näytelmän esitys ole, sillä. 1^ kuvaa todella tervettä kehitystä ' järjestötoimintamme yhteydessä. Toisaalta, kuten sanottu, täiqä näytelmä varaa juhlayleisölle todel^ la herkullisen Illan -r- eikä kenenkään tarvitse pelätä "kielivaikeuksia",/ sillä tällaisen tutunomaisen näytelmänr helppotajuinen: ilolttelu menee luihin > ja ytimiin, vaikka ^i kleltäosaisl JMuH lainkaan. t Eipä. tässä nytgmautd, JuhUUa tavataan ja Ia^>orje9telIaan:t^t» .^.jCV tä paiskaten, jutellaapViihfiiii; via-^tai: :va1kavaq[ltej|$tlikiil^>< •il'k (inkielineu nil^i^j^ptt^p SM |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-07-23-02