Vapaus, February 11, 1960

              Sivii st,"' ^Torstaina helmik. 11 p. —-TJrtHrsday, Feb. 11, 1960
mm
Rl
V (LIBERTY) — Independent Labor
Organ of Finnish". Canadians.^ E s -
tablished- Nov. 6, '1917. -'Authorized-as
second class mail by the Post
Office Department,"Ottawa.'* Pub-lished_,'^,
thrice weekly: Tuesdays,'
;iTlJUK'däysarid'Saturdaysby Vapaus:
.PUbllshliig-Company Ltd.; at 100-102
JElm St. W., Sudbury, Onti, Canada.
Telephones; Bus. Office OS. 4-4264;'
i^Editorial Of f icei OS; 4-4265. Manager.v
E. Suksi. Edltor W. Eklund.-Malling
address: Box 69,/Sudbury, Ontario.
Advertlsing rates upon appllcatioiLJ
.Translation free of charge./ . ' '
- * TILAUSHINNAT:- '
Canadassa: 1 vk..8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.5a?
Yhdysvalloissa: .1 vk, 9.00 6 kk, 4.80
Suomessa: - 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Siä
SYNtYAAÄ-
PÄIVlÄ
Lopetettakoon lie kerta kaikkiaan
Genevestä alkuviikolla saapuneissa uu^istiedoissa annet­tiin
Vfhjeitä siitä, että neuvottelut ydiij^eiden kokeilukiel-losta;
eivät sittenkään ole vallaI^«iil*^hassa kuolteessa, et-,
tei kansainvälistä sopimusta saada aikaan. Mutta suuria vai-
* keuksia.on ilmeisesti vielä voitettavana.
" Jokaiselle vähänkin yksiyiskohtaisemmin' maailman ta­pahtumia-
seuraavalle on selvää, että Yhdysvaltain toimesta
un jarrutettu ja etsitty kaikenlaisia verukkeita ydinaseiden
kokeilukiellön välttämiseksi. Siellä on kokonainen liuta "en-
> tisiä" ministereitä, eläkeellä olevia kenraaleja ja muita suu­ruuksia,
jotka kulkevat maan äärestä toiseen pitämässä ^pu­heita
ydinasekieltoa koskevan sopimuksen allekirjoittamista
vastaan. Nä:llä tulennielijöillä on ilmeisesti suuri vaikutus­valta^'
koska Yhdysvaltain edustajat ovat Geneven neuvot-
• teluissa seuranneet harkittua viivytystaktiikkaa. Maailman
^' y vuoksji he eivät ole tieten­kään'avoimesti
vastustaneet ydinasekokeiden kieltämistä —
mutta, siitä huolimatta he ovat vaatineet sellaista "kieltoso­pimusta",
mikä jättäisi kuitenkin eräitä takaportteja auki
ydinaseiden kokeiden jatkamiselle kansainvälisistä kieltoso-,
pimiiksista huolimatta.
^Selvää on, ettei tällainen ''kielto" tyydytä sen paremmin
Xbuvostöliittoa^ kuin muitakaan^maita ja kansoja, jotka ha­luavat
vapauttaa ihmiskunnan siitä,radioaktiivisuuden l i ­sääntymisen
vaarasta, minkä ydinaseiden kokeiden uudelleen
aloittaminen nostaisi uudelleen päiväjärjes|ykseen.
Että ylläesitety pitää yhtä tosiasiain kanssa, me haluam­me
viitata CP:n Washingtonin uutistietoon, missä noin viikko
sitten kerrottiin, että samalla kun Neuvostoliitto haluaa ydin­asekokeiden
''täydellistä kieltoa", Yhdysvallat haluaa "osit-taiskieltoa".
^
Mainitussa CP:a uutistiedossa todettiin huolestuneena,
että ydinasekokeiden kieltoneuvottelut.ovat huonossa jamas-,
sa ja selitetään presidentti Eisenho\verin neuvonantajain se-
•littäneen:,USA:rt: senaatin.aseistariisumisvaliokunnan^.a^
: mitean,kuulustelussa, että^^'^^^
ydinaseiden kokeilukieltoa", ja että neuvostoliittolaiset ovat
.valmiina hyväksymään vissejä kontrollimenetelmiä.
"Mutta venäläiset haluavat täydellistä koekieltoa maan
'pinnan::ylä- ja.'alapuolella'.V selitetään mainitussa can
vsessa uutistoimiston;artikkelissa ja jatketaan: öToisella^p
Ien Yhdysvallat näyttää kannattavan osittaista kieltoa, kan­nattaen
maanalaisten kokeiden jatkamista sillä perusteella,
että niistä on vaikea saada tietoja . . . "
Pinnallisesti katsoen tämä näyttää melko viattomalta va­raukselta,
^mutta; kun otetaan huomioon. eräitä asiaan liittyr::
viä teknillisiä seikkoja, niin ne viittaavat siihen ,että yhdys­valtalaisilla
taitaa sittenkin olla koira haudattuna tähän eh-
;.dotukseen; Yllämainitussa uutistiedossa sanotaan esimerkiksi: •
"Tiedemiehet tuntuvat olevan sitä mieltä, että amerikka­laisten
väitökset eivät ole niin painavia kuin vissit amerik­kalaiset
diplomaatit olettavatVVai^entaakseen 50,000 tonnia
.TNT:tä, vastaavan^ atomlporaminVmikäironsuhteelH
laite — sitä varten on kaivettava suolaiseen maahan kuoppa
puolen mailin syvyyteen.
"Kuinka suuri kuoppa.", kysytään p.o. uutistiedossa ja
selitetään: "Noin kahden kaupunkilaiskatuneliön kokoisen
kuopan, selittävät tiedemiehet tri James B. Fisk ja t^[ Wolf­gang
K. M. Panof5k^^_Söft-inrop^ .hinta? $10,000,000—$30,-
;;000,000;välillä.: Ja kuinka paljon a^kaa; menisi sen .kaiva
seen: Kahdesta neljään vuoteen, riippuen siitä, paljonko on
kiveä kuopan paikalla."
Tämä^siis osoittaa, että puheet maanalaisten kokeiden
havaitsemisvaikeuksista ''ovat suuresti liioiteltuja" elleivät
ne ole kokonaan tekaistuja. Sitäpait^ on muistettava, että
Neuvostoliiton tiedemiehet, jotka ovat ilmeisesti paremmin
tietoisia ydinaseista kuin yhdy.svaltalaiset diplomaatit, ovat
alusta pitäen olleet sitä mieltä, että maanalaisia kokeita ei
voida järjestää nim, eitei niistä saada tarvittavia tietoja val­vontaelimille.
,
Selvää on, että ydinasekuolemasta -huolissaan oleva ih­miskunnan
valtavan suun enemmistö ei tule hyväksyijnään
mitään verukkeita maanalaisten kokeiden valvonnan "vai­keuksista".
Maailman yleinen mielipide odottaa Geneven
neuvotteluista sopimusta, mikä kieltää kaikki ydinasekokeet,
sillä vain sellaisen sopimuksen perusteella voidan hengittää
vapaammin ja odottaa uusia sopimusia kaikkien ydinaseiden
valmistamisen kieltämiseksi ja jo tehtyjen ydinasevarasto­jen
.'upottamiseksi meren syvyyksiin.
Ajattelemisen aihetta
TorontolainenTsuuri aamulehti Globe and Mail totesi -
tiistaisessa toimiiuskirjoituksessaan seuraavaa:'". . . Amerik­kalaisille
turisteille on sanottu, että ens[ kesänä he voivat
_ajaa ensimmäisen kerran moottoriajoneuvollaan ilman opasta
tai ohjausta Venäjän halki." .
Lehti pitää, tätä pääministeri •'Hrushtshevin hallituksen
itcevarmuuden j a varttuneisuuden merkkinä ja kysyy lopuk-s
j ''Luottaakojänsi yhtäläisesti itseensä?" —
Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Mainittakoon esim.,
että muutama-päivä sitten Yhdysvaltain hallitus kielsi eräiltä
. sikäläisiltä koululapsilta oikeuden kirjeenvaihdon aloittami-
' seksi neuvostoliittolaisten lasten kanssa. Tätä kieltoa perus­teltiin
sillä, että yhdysvaltalai-set lapset voivat saada kirjeen-
, vaihdon-kautta jotakin tartuntaa vääristä ajatuksista?
. Canadassa sen sijaan'selitettiin välittömästi yllämaini-
~t'un tiedon'julkisuuteen tulon jälkeen, että canadalaiset lap­set'voivat
olla kirjeenvaihdossa neuvostoliittolaisten lasten'
kanssa. Tältä pohjalla katsoen me voimme tyydytyksellä to­deta*
että meidän maassamme on tapahtunut myönteistä ke-hitjjstä.
^ , ^ ^ \
\ " 1 ^<Mutta vielä*on meilläkin toivomisen varaa. Saniassa nu-'
p i
1^ merossa, missä Globe esittää yllämainitun kysymyksensä
lännen itseluoUamuksesta', julkaistiin (sivulla 2)~0ttawasita
s^C.y^lähetetty^ CPtn'uutistieto missä sanotaan *^'sikäläisten ^ulko-l
.:^maaläisjärjestöj;en'f jonkun keskuselimen ^munanneerTitsfensäf
esittämällä:DrbteiStin"Siitä-kun kahden^ näaniirimaan nääkanJ
. Mary' Kivi, Naim- Centre. ^Ont.,
täyttää, lauantaina, helmiiniun. 13
pnä 70 vuotta. \ ^ r 'c
Joonas Kivi, Naim Centre,' Ont.|
täyttää 'tiistaina;; :helmlkuimi^l6':Vpiiä
70 vuotta. ' - " '
Riiklia Helminen, Windsor, Ont.,
täyttää tiistaina; helmikuun 16 pnä
69 vuotta.
Helini Wirta, Sprucedale, Ont.,
täyttää perjantaina, helmikuun 12
pnä 79 (vuotta.'
onnentoivotuksiin.
tappio ei tuonut
erian maan
Mitä muut sanovat
RAKETTEJA NLIITOLTA?
:01en suuresti ymmällä nähdessä­ni
lehtenne palstoilta puolustusmi-)
nisterin .sanoneen, että hän' luottaa
Bomarc-ohjuksiin, joita me; ostam
me miljoonien dollarien hinnasta
Yhdysvalloista. Olen myös lukenut,
että Bomarceitoimi:eikä;ehkä.toi
mikaan parim vuoteen.
Eikö olisi paljon järkevämpää
että;.: pyytäisimme V ostaa Venäjältä
heidän 'joitakin vanhanaikaisia ra-kettejaan;
jotka, toimivat?;; Kaiken
todennäköisyyden mukaan venäläi­set
antaisivat niitä .meille miltei i l ­maiseksi,
ja.: ehkä, - jos maksamme
vähän lisää he lä'hettävät opettajat
niiden i mukana; Täteiiv menetellen
me tulisimme tuntemaan toisiamme
paremmin ja . siten :edistäisimme
alennushinnalla kansainvälistä hy-vänsuopaisuutta.
Edut siitä; olisivat kummalliekin
puolelle suurenmoiset. : Venäläiset
pääsisivät, eroon \ohjuksista,; joita
eiväthalua pitää: Me. saisimme öhr
juksia, mitkä toimivat, ja lisäksi
vielä venäläisiä :ohjus-opettajia.^
Eikö sitä kannattaisi kokeilla? —
Aj-lhur.Hobbs,Cobourg(Globe and
Mail-lehden kansankirjeiden osas
tossa).
Pariisia f ? ! - Algei^n; käpinayril
fityksen} fäsistisUIr käiisan£iUioittä|S
' jilla ol^ hyvät Irortit, joiden turvinl
^he bvät'voineet >toimia^"levoUo|j
if;maLn.?annei]w'';>kesI[uudessa;^ mat<|^
Icistaalcseen ainaliin syyskuun 16,
pnä 1959 julistettua, itsemäärää|
. mispolUiikkaa toivioen voivansaL|
kaataa ' hallitulcsen ja' kiimota
.V muut: pysyvätv demokraattiset va-paudet.
;v;;;^-'^w^•'^^;^^'^-;-•^}^;>^v>^V":^
Tämä mellakka, joka virallisten
tietojen mukaan vaati tammikuussa
20 kuolonuhria j a 143; haavoittunut­ta,
osoitti jälleen, että sitä oli val­mistettu;
j o pitemmän -aikaa; Alge-,
rias^ai ^Ranskan^i; oikeisttfaineisten
avun turvin — jotka ovat käyttä­neet
hyväkseen hallitusvallan vlem"?
peäkätisyyttä:; Jacques Fauvet sa­noo
L e Monde-lehdessä: "Viides ta­savalta
on voittanut voimainkoetuk­sen
— tai ainakin yhden erän —
jonka äärimmäisoikeistolaiset j a Air
.ger'n poliittiset piirit ovat sen eteen
asettaneet".
» » * - '
iTämävoimankoe^us voitettiin:
Ranskan väestön avun^ turvin j.i
koska muhamettilaisetv kieltäytyi­vät
tukemasta fasistisia kiihoitta-jia.
de :Gaullen . vahvistaessa: voima
keinoin; itsemääräämispolitiikkaan-sa
ja tuomitessa "syylliset, j o t k a k u .
vittelevat-anastavansa-vallan'*,'hän
käytti apunaan demokraattisia jär-;
jestöjä j a ammattiliittoja, jotka ke-hoillivat
.väestöä" ryhtymään .yleis­lakkoon.
Tämä; tunnin lakko onnis­tui
täydellisesti. - Miljoon
set suurissa ja pienissä yrityksissä
keskeyttivät työn.sä _
Määrätty lehdistö ministeripiirien
ajatustapaa heijastaen; on kuiten
Rin tehnyt kaikkensa estääkseen sel­laisen
kansallisen joukkoliikkeen.
Kapina, niin se esitti; on de GauJlen
ja vain hänen asiansa.; Riittää,: kuii
hänelle osoitetaan ehdotonta luotta.
rausta., ' J a ' joskin demokraattiset
puolueet'^ ja järjestöt noudattivat
^ keskÄsämJnatti j ärj estojen^; slakkoeKJ
dotiista^^^iiniSFIO puolestaan tyytyi
^väinlaimeastitukemaan tätä positii­vista
toimintaa komiteassa, johon
kuuluivat; U N R : n ; puolustusvoimien
erikois j oiäkoissanpalvelleiden-vete-
.raanien, j ai tykistölliton edustajat!;.
Tämä ei kuitenkaan estänyt so-
;?sialistisia työläisiä: yhtymästä rin-
' ta rinnan kommunistien ja de-imokraattien'
• Iianssa ;. tunnin . lak­koon
vaatiakseen oikeudenmu; -
Kaista-rangaistusta kansankiihoit-tajille
ja poliittisen itsemäärää-
: misoikcuden Ibj aalia soveltamis- -
ta. _
* *' *
; Vaikka katusulut.Alger'ssa on pu­rettu,
Lagaillarde vankilassa Or-tiZ'
pakosalla, joitakin ;Kotitarkas-tuksia
j a pidätyksiä suoritettu ää-rimmäisoikeistolaisissa'
piireissä
on sanottava, i ettei ongelmaa ole.
vielä ratkaistu.
Alger'n'^ kapinalle solidaariset po­liitikot
ovat alkaneet käyttää nöy­rempää
kieltä, mutta kuitenkin he
levittävät julkilausumissaan omia
tulkintojaan: de Gaullen puheista.
He puolestaan- jättävät sanomatta,
että tämä ei neuvotellut "fellaghan''
kanssa: että: rauhoittamista; jatket-
. täisiin :ja3 että : neuvotteluhetkellä
hän soisi pidättäydyttävän "ranska-;
laisimmasta ratkaisusta" . . .
Itse Algeriassa poliittisten ja so­tilaspiirien
keskuudessa ^puhutaan:
aina vain "ranskalaisesta Algerias­ta".
Huolimatta -"kansankiihoittu-jien
.kärsimästä tappiosta^itämä• voi
antaa aiheen ennakoida, muita vas-tarintatoimenpiteitä.
Siksipä hallitus vaatii perustus­lain
38. pykälän soveltamista,: joka
antaa:sille mahdollisuuden erikoLs-..
valtuuksien nojalla vuoden; ajan
suorittaa toimenpiteitä jotka; nor­maalisti
kuuluvat lain toimipiiriin;
Loppujen . lopuksi nämä täydet val-tuud^
jt tulevat olemaan: valtion pää­miehen
käsissä;. Ja parlamentti, jo­ka
ei muuten edusta Ranskan tark­kaa
mielipidettä, pakotetaan luo-,
purnaan samaksi ajaksi etuoikeuk­sistaan.
: • L u k u i s a t t a r k k a i l i j a t : kysyvät;
ovatko nämä: täydet valtuudet todel-:vaikka kokouksesta ilmoitettiin sa-: Sen johdosta naiset ympäri maailr
Raketin kärki voi ehjänä
kestää ilmakehän vastuksen
Sputnikit ovat välittäneet myös hyvin '
arvokkaita tietoja avaruuden olosuhteista
semä^äämisoikeuden tulevan' lo­pultakin
toteutetuksi. Kansaan.,sen
on luotettava, ennen kaikkea 'sen
yhtenäisyyteen;:^a? toimintaan ^ eikä
efikoisvältuuksiinsa; jotka uhkaavat
hävittääikaikki /vielä .voimassa ole­vat
vapaudet.
• ^Algerian ongelma on ratkaista­va
nopeasti eikä se voi tapahtua
-ilman Tanskalaisten. suuren;enem-;vf
mistön apua. He ovat havainneet
Ranskalle;: ja .demokratialle;
: V Kloskova. T — Neuvostoliiton ra-.
kettikuukauden ensimmäinen ra -
ketti osoittaa,-:kuinka suurikokoi­nen
raketti, toisin sanoen sen: kär:^^^
kiosa kykenee: läpäisemään'kovas-^;:h
ta vauhdista huolimatta maan il­makehänehjänä.
Samalla .: ko­keen
; onnistuminen ratkaisee.'
myös kysymyksen toisten taivaan­kappaleiden
ilmakehän läpäisemi-^;:
sestä. Vaikka, kysymys avaruuslii- ;
kenteestä ei: vielä olekaan ..ajan-;:
kohtainen,; kuten professori Pet^'^;
rovitsh aikaisemmin selitti; on sil­lä
: sen : sijaan merkitystä toisten.^:
taivaankappaleiden havainnoimi­sessa
ja pysyvien havalntoasc-
^ micn lähettämisessä avaruuteen;
Toinen kysymys joka jättiläisra-kettien
aikakaudella nousee:; esiin,
on kysymys meteori-.:ja' meteoriitti-vaarasta;
Tässä- suhteesj3 kolman­nen
sputnikin antamat kokemukset
,ovat.;mielenkiintoisia.:v;Sen. kulke­ma
matka on jo runsaasti 300 milj.
kilometriä. Sen hermeettisesti sul­jettu
kammio on yhä ehjä, sen aa-rinkopatterit,
havaintovälineet ja
radiolähettäjä Bacon työskentelevät
moitteettomasti. Sen lämpösään-
•nöstely,;joka on välttämätön laittei­den-
toiminnalle, \ j a t k uu virheettö­mänä.
Kolmas sputnik on kohdannut
mikrometeoriitteja, joitten paino
vaihtelee 8:smilj;<rdiosagrammasta
200:smiljoonasosagramma3n: ja e-nergia
vastaavasti 10,000:sta 100.-
OOO.een gr. Kolmannen sputnikin
9.000 kierrosta maapallon ympäri
o:oittaa, että se keskimäärin joka 5.
tunti on kohdannut yhden miljardisf
Dsagramman painoisen, mikrometeo-riitin.
Mutta viinie toukok. 15.
päivän aikana III sputnik sai 4—11
mikrometeoriittia: pinta-alansa :;ne-toistensa
luona? Unkarilaisien,
ukrainalaisten, tshekkoslova­kialaisten,'
puolalaisten ja ees­tiläisten
nimissä oli lähetetty
•jonkun' oikeistolaisjärjestön
toimesta" Ottawan pormestaril­le
"George' Nelmsille protesti-kirjelmä
siitä kun hän aikoo
erisi kesänä~ vierailla .Mosko­vassa.
Heidän kirjelmässään
protestoidaan sillä eperusteella,
että idän ja lännen välisen yh­teydenpidon
pitäisi, jäädä yk­sinomaan
valtioiden päämiehil-;
le, jotavastoin sellaisten "pik-kuihmisten''
kuin pormestarien
ja muiden, pitäisi luultavasti
sulkea silmunsa tosiasioille ja
murjottaa vihaisena kotinur­kissaan?
Minkähän verran on niillä
ihmisillä;^ itseluottamusta län-ij^
kapjialismin .parem-liömetriä
kohden sekunnissa.16.
päivänä iskujen luku oli jo 4.000
kertaa pienempi ja myöhemmin 50;*"
000 ja lopuksi 600.000 kertaa pie­nempi.
Täten III sputnikin, joka
on .jo-verraten: suuirikokoinenalus^
ijatkuvav toiminta osoittaa, että' sen
kuori on hyvin kestänyt mikromele-oriittien
iskut.
' V a a r a n suuruus riippuu kuiten-,
tcnkin ratkaisevasti:' meteoriittien ;;;
koosta. Tunnetaan useita satoja :
meteoreja ja- meteorllttlparvia,.
jotka kiertävät aurinkoa. Näiden
parvien kiertoaika < vaihtelee 1—
125 vuoteen ja pitemmäksikin.
Tunnetaan myöskin niiden; .tihey­den
maksimi, Is;; ajankohdat; joi-..
l o in niiden ja maan rata l e i k k a a - .
vat toisensa. Tällaisena ajankoh-;
;t^na on-syytä pitää niin:avaruus-
V raketit: k u i n tulevat avaruuslaivat-^
kin maan ilmakehän suojaamina. '
Maa ei k u l j e joka vuosi tällaisten:
parvien lävitse, mutta 'toisaalta,
koska muutamat .niistä: parvista
::ovat useiden miljoonien: kilomet-.
r i c n . läpimittaisia, vie niiden l ä ­päiseminen
aikaa.
; Maan rataa leikkaavien meteoriit-tiparvien
.ohella, on sellaisia, jotka
eivät sitä kohtaa. Avaruusrakettien
ja .-laivojen osalta on nämäkin tie­tenkin
huomioitava. Niistä tiede­tään
toistaiseksi verraten^ vähän ja
j u u r i näistä .on ^miehittämättömien
avaruusrakettien avulla saatava tar­kempia
tietoja.
On tunnettua, että useimmat au­rinkokuntaamme
kuuluvat kappa­leet;
j a myö."]kin useimmat meteori-ja
meteoriittiparVet kiertävät elip-tistä.
tasoa. Tämän tason ulkopuo--
lella: rakettien mahdollisuus Jköhda-ta
meteoreja: mikrometeoriitteja.-ja
muita taivaankappaleiden jäännök­siä
on: huomattavasti pienempiä; V a -
litottavasti lento tällä suhteellisen
tyhjällä alueella on tieteelliseltä
kannalta tarpeetonta.
E i ole epäilystäkään siitä, että
-Neuvostoliiton uiudet jättiläisrake-tit
pystyvät kuljettamaan yhä laa­jemmat,
j a tähänastisen savaruustut-'
kimuksen ^iiojalla parannetun ha-vaintovälineistön
avaruuteen. Kun
havaintoja nyt haluttuina; ajankoh­tina
maan päällä seurataan, kun n i i ­den
toimintaa voidaan ohjata,saa-daan
lopuksi se avaruuden kartta,
joka tekee' miehitettyjen rakettien
ja ellei vielä avaruusturismia niin
ainakin tutkimusmatkat avaruudes­sa
mahdollisiksi.
Hakaristin^maalaaja .
jtuoniittiin kirjoittamaan
essee natsijulmuiifcsista~
Frankfurt. — Paikallinen oi­keus
tuomitsi täällä tiistaina 22
vuoden ikäisen Siegfried Rebelln
kirjoittamaan 10-slvuisen esseen
^natsien julmuuksista kun,:hänen
havaittiin syyllistyneen ' natsien
hakaristien •maalaamiseen' autoi­hin
lähellä sijaitsevassa Urbera-hissa.
"Teidän olisi pitänyt käyttää
taitoanne erilaisella tavalla", sa­noi
tuomari Rebelllle, joka on
ammatiltaan maalari. Oikeus tuo­mitsi
hänet myös yhden kuukau­den
vankeuteen, mutta päästi hä­net
ehdonalaiseen vapauteen.
Eräs toinen samanlaiseen ri­kokseen
syyllistynyt, Karl Heintz
Winter, tuomittiin viideksi kuu­kaudeksi
vankeuteen kun hän oli
tuhrannut hakaristejä erään al­keiskoulun
mustatäulullle. \
Oi:
O
O
O
o -
o
o
Kuuluisa. 54-vuotias': tummaihoi­nen'
revyytähti Josephine Baker
ne vaarat, \ jolta se merkitsee saapuu Yhdysvaltoihin esiintymään
tänä talvena. Se o l i yllätys, monel­le-
sillä hän 'onvilopettanut: esiinty-
.^misen jo muutama vuosi sitten ja
toiseksi hänen on s*anottu sano­neen
: Etelä-Amerikassa:^ttei :hän
• '"""''mim KÖOli^ PIIRISTÄ
"tÖIMITTANUT EEVA
Josephine Baker
St. Cafharinesissa
syödään, tanssitaan
st. Catharines, Ont. — Kirjoitan
siitä V . - ja ui seura Starin kokouk­sesta
jonkun sanan sekä tulevista t i ­laisuuksista
joita päätettiin .järjes­tää.
,
• Kuton aina ennenkin kuultiin rar
portteja eri komiteoilta, jotka; luon­nollisesti
hyväksyttiin sen takia
kun kokoukseen oli saapunut niin
pieni määrä jäseniä; .että mukana
oli pääasiassa raporttien kirjoittajat
man: lausunnon todenperäisyyttä
miss Baker sanoi etteiNhän ole sa­nonut;
mitään; sellaista, .jota ei voi­si
sanoa j o k a paikassa ja mitä hä­nen
lausuntoonsa tulee niin hänen
mielestään Amerikka; ei::ole vapaa
maa' siitä päättäen" kuinka sielläi
etelässä kohdellaan neekereitä
"mutta luulen asioiden muuttu­neen
hiukan parempaan suuntaan
'sen jälkeen.:Minulla ei ole mitään
itse Amerikkaa vastaan,^mutta en
luule- olevan, yhtään amerikkalais­ta;
joka; olisi tyytyväinen; kaikkeen
mitä Amerikassa;; tapahtuu näinä
päivinä. Ja ollakseni hyvällä;: tuulel­la
kun; sanomalehtimiehet. haastat­televat;
niin en sano heille mitään
pahaa" sanoi miss Baker sanoraa-lehtimiehelle.
•; Hän .sanoo elämisen tulevan niin
kalliiksi, että siksi: hänen on palat:
tava takaisin työhön. Eikä se ole^
kaan ihme kun ottaa huomioon här
nen .elintapansa. : Hän on; naimisis,:
saii-anskalaisen orkesterinjohtajan
Joe Bouillonin:kanssa.ja heillä o'n
Kahviaiset
Toronton Don-
'^-,•^;:viy. ;;.»»•;:;;.';,.V;'•.•;.:^•::'p;^-
haalJlla 21 pnä
: Toronto. --^ Tänä vuonna juhlim­me
naistenpäivän 50 v. riemujuhlaa.
11 kasvattilasta. Heidän oli tarkoi­tus
pysähtyä kymmeneen, mutta
kun ;kuukausi. sitten pariisilaisessa;
sanomalehdessä luki, että vastasyn­tynyt
on löydetty roskakannusta,
niin he halusivat hänetkin. Eikä \ se
olekaan mikään tavallinen perhe,
sillä: si ihen kuuluu lapsi a i monista
halua tulla enää. USAihanP^atig;^ eri kansallisuuksista. Siinä ovat
malehtimiesten tiedustellessa- tä- Joustettuina Korea, Japani, Colom­bia;
Venezuela, Intia, Suomi;; Alge-:
ria, Israel, Afrikka ja kolme rans-
•kalaista lasta. Jokainen' lapsi kasva^'
tetaan . .oman .uskontonsa mukaan:
ja jokaiselle opetetaan oma äidin-
^ l i ja kunkin maan tavat j a kanr"=
sallisruuat.::Hänellä on; paikattuna
tätä työtä varten 25'henkilöä";-ja :
kun lapset'tulevatAl2 vuoden .ikään'
n i in kukin lähetetään 'omaan maar::
hansa ja heille ei ole siellä m i ­kään-
vierasta; kun . kaikki on;: ope­tettu.
" .
"Koetan todistaa että kaikki ih­miset
voivat elää sovussa ihonväris-täy
uskonnosta ja kansallisuudesta
riippumatta. ,.Kutsun kotiani; (600
eekkeriä) Maailman- Veljeskunnan;
Pääkaupungiksii, Haluaisin :> kaikr
kien rakastavan toisiaan", sanoo
Josephine Baker lopuksi.
la välttämättömiä "Algerian: ongel-nfan"
ratkaisemiseksi, "järjestyksen
säilyttämiseksi" tai "valtion pelasta­miseksi".
Eikö hallitus saanut j o riittävän
laajat valtuudet: -vehkeilijäryhmien
hajoittamiseen ja "sotilasvallan"
pirstomiseen? . J u u r i sitä koko kan­sakunta
Ohi vaatinut, ilmaisten tah-;
tonsa tunnin; lakolla ja odottaen II-
10,000 "mossea"
Yhdysvaltoihin
Moskova. — Neuvostoliitto toi­mittaa
tänä vuonna Yhdysvaltoihin
5,000 kappaletta "Moskvitsh 407'
merkkistä henkilöautoa. Kauppaa:
koskeva sopimus .: allekirjoitettiin
vimie. viikolla Mosk°'ovassa. : Sopi­muksen
mukaan: tulee Ncuvostoliitr.
to toimittamaan >YhdysvaltoihinseUT
raavan kahden .vuoden aikana kaik­kiaan
10,000 Moskvitsh-autoa.
: Sopimuksen solmineen armeikka-.
laisen ifjrmanijohtaja ::RobertGast-ley
toteaa TASSille antamassaan
lausunnossa, että: Neuvostoliiton aur
toteollisuudelle avautuu suuret
mahdollisuudet Yhdysvaltain markv
kinoilla: ;Hän;.mainitsi todenneensa
valmistettavien vaunujen hyvän laa­dun:
j a . k o r o s t i , ; että tefily: sopimus
laskee: pensstan; neuvostoliittolais-amerikkalaisten
; ::;kauppasuhteidcn
kehittämiselle;; Hän sanoi myöskin
uskovansa,.ettäMoskvitshia seuraan
vat amerikkalaisille markkinoille.
Volga c;ja muut neuvostoliittolaiset
henkilövaimut ;!i) ,
nomalehdessä j a paikallisesti.
Seuraavan toimintavuoden virkai.
lijain-valinnassa tehtiin sellainen,
kompromissipäätös; että kaikki en:
tiset toimitsijat pitävät; tehtävänsä
sillä mitään muuta vaihtoehtoa ei
ollut.
Helmikuun kokous päätettiin pi
tää tk. 21 pnä sen,takia kun tk. 27
.pnä päätettiin pitää karkaustanssit.:
Pitäkääppä naiset tämä mielissän­ne
sillä.tällaista tilaisuutta ei tule
kuin joka neljäs vuosi. Jo ennes­tään
tiedetään, että tämän ympäris­tön
miehet ovat hyTTn laiskoja tans­sijoita,
mutta kun naiset pitävät
huolen tanssista, niin eivät ne ole
tulematta.
Seuraava tilaisuus päätettiin ;Ui-tää
tk 28 pnä eli seuraavana päivä-
.nä. Vaikka tanssii enemmänkin niin
nukkun ei saa myöhään ja p|tää t u l .
la.:syömään päivällisen;haalilla-kosr,
ka siellä saa hernerokkapäivälliset
totuttujen tapojen mukaisesti ja
päällySruokana on kuulemani: mu-
Jtaan" pannukakkua. Tilaisuus on
siis aivan entisen laskiaisen malliin
vaikka me vanhat olemme tottuneet
siihen; että laskiainen on tiistaina,;
n i in tällä kertaa se on merkattu
(painovirhepaholaisen työtä —'
toim.) keskiviikon kohdalle.
^Niistä lahjavoittotansseista, jotka
pid<)tään maaliskuun 26 pnä, soit­tajiksi
tulee kolme nuorta tyttöä.
He ovat Judy, Shirley ja Annikki,'
meille jo entuudestaan tunnetut
soittajat. Siis tahdin puolesta ci
tarvitse olla. huolissaan sillä ;se; so­pii
vanhemmankin jalalle. — U . II.
man valmistelevat: suuria juhlia .P
missä maissaan sekä. tekevät vierai:
lumatkoja ;ystävyyden ;:merkeissä
muihin maihin. Me Canadan naiset
myöskin valmistaudumme;- kuumei­sella
kiireellä viettämään tätä merk­kipäivää;
ja olemme kutsuneet vie-raaksemme
kaksi;^^^ : :N
naista, lääkärin j a opettajan;: Me
omistamme; maalis- j a ; huhtikuun
näiden juihlien viettämiskuukausikr
si ja toivomme että vieiäamme
Neuvostoliitosta •;;voivat:v,osallistua;
ainakin suuremmillar paikkakunnil-^
la näihin j u h l i i n . Kuten kaikki ym
märrämme, tällaiset suuret .valmis-telut
kuten esim. kuljettaa \ie-raamme
.Canadan rannasta rantaan,
vaativat rahaa. Siispä Toronton
Toimon Naiset: ovat järjestäneet ilr
tapäiväkahviaiset sunnuntaina - h e l ­mikuun
21 p. kello 4 ip. Don-haalil-le
^tarkoituksella avustaa osaltamine
Pitkä pöytä.
Kuvitelkaamme että kaikki maail-,
man Ihmiset -.voisivat;: Istua : saman
pöydän ääreen. Kuinka pitkän tä­män
poydan pitäisi olla? Jos jokai­selle
Ihmiselle jatettäifiiin 'kahden
jalan tila ja pöydän kummallakin
sivulla ölisi istuja;; siis . vastakkam,
min tä'rvittaisiin yhden jalan tila
pöydästä henkilöä kohti; Vuonna 1955 ;
pli maalimassa 2 ja- puoli miljardia
henkilöä ja talle määrälle olisi p ö y -;
dan pituuden pitäflyt ulottua 'mel­kein
21 kertaa maapallon ympäri
päiväntasaajan -kohdalta.: .-Mutta 1 jo­ka
päivä pitäisi pöydän pituutta: jat­kaa
sillä maailman kansalaisten otak­sutaan
/kasvavan suunnilleen 50 m i i - v
Joonalla hen]£ilöllä vuodessa» Vuosina
1959--1975 sitä pöytää olisi jatketta­va.
9,470 mailla vuodessa, eli noin 26
mailia joka päivä.
SITÄ
JA
iilllllllllill.
/f
UUTISTEN VUOKSI
;Suurkauipunkilainen sanomalehti-,:
kirjeenvaihtaja kysyi pikkukauppa-!
lan sanomalehden, päätoimittajalta,,
että miksi ihmiset ostavat.hänen sa-hömäiehtiään
kun heiniu^^^^
tävät, mitä' kukin heistä oli edelli­sellä
viikolla tehnyt?
"He o:tavat sanomalehteä", sanoi
Canadan Kpjigressin naisia rahalii- Pikkukylän toimittaja "saadakseen
s^sti.' Toivomme että saamme hy "»hda, ketkä heistä oji joutunut te-van
'opanoton sillä rolemme saane^ kosistaan kimni.
Hele^lAKasianrm^kerotmaan; lyhyestix
matkastaan Kiinaan jossa hän oli
Kans\m Kiinan' 10 v.-juhlassa kutsu-,
vifcraana edustaen -Canadan Nais­ten
Kongressia j d näin lollcn.myös­kin
CSJ:n kerhoja. Hänellä on'
hauska, miellyttävä tapa kertoa när
kemästään ja varmasti pitää mie­lenkiintonne
ivireillä.. Toimen Nai-:
set taas puolestaan laittavat pöy­dän
kauniiksi omatekoisilla leivok­sillaan:
joten iltapäivä kuluu^raltoi-sasti;
kahvia ; juodessa: j a ; tuttavien
kanssa jutellessa. Siellä siis t ' i -
vataan. — K. L .
\ HUONOJA LIIKEMIEHIÄ
Sudburyn :;keskiaupungilla .sijait-:
sevan:-eräan.parkkäuslotin omistaja
kutsui::luokseen: kolme apulaistaan.'
"Kuulkaahan pojat", hän sanoi
lempeästi, "emmef^qlekoko-viikon;
aikana saaneet yhtään valitusta lyt­tyyn
ajetuista lokasuojista."
; Annettuaan 4ausunnon tehdä: vai­kutuksensa
hän; jatkoi taiteellisen:
tarkan tauon jälkeen: "Sanokaa-han
•minulle;pojat,-miten: yoimme
ansaita;. rahaa jättämällä niin; pai-':
jon tilaa käyttämättä?"
Totta, tarua ja ajan Ituvaa
Tiesittekö, e t t i l . .
t—' Voikkaata' sanotaan myös Kyö-perilänkoskeksl;
^ ^ ^ i / ':
' —' Kuun takapinnasta on kuvan-matta
vlelä/n. 30.pros.'silfa Lunnlk
3.11 kuvaamaan-Eriiäs.su Lölitöösla helmikuun .7 ;anä
Jahetety.<!.su-; Reuterin; juutisticdo-ssa
kerrotaan; :ctta; Neuvostoliiton; "vcty-pommm-
isa'^: tri^igor :.V. I^irchato
oh kuollut mainittuna päivänä.
Mainitussa uulistiedos.sa ".selostet­tiin
tämän-suhteellisen nuoren tiede­miehen
(han oh kuollessaan vasta
'57-vuotia's)elämäa;:itoimintaa ja saa­vutuksia
seuraavasti:
" T r i Kurchatovia, Neuvostoliiton
tiedeakatemian;'' a
tin-hallinnonjasentä, pidettiin Venä­jän
yhtenä johtavana ydinvolmafyy-sikkona,
"Hänen johdollan Venäjä valmisti
ensimmäisen :atomipomminsa;;v.;::l949
ja ensimmäisen vetypomminsa v.
1953. Han on vienyt johtavaa' osaa
myös Neuvostoliiton atomlvoimakäyt-:
toisten voimalaitosten rakenlamises-
" T r i Kurchatoy sai lännessä • huo­miota
o.saksccn ydinvoima'käsitellels-;
ta- loistavista artikkeleistaan ennen
sotaa';:'Häncn::tietojensa;;laajuus häm-;
mästytti ("ama'zwr') Ittnsimaiden^^tie--;
tov vieraili Britanniassa pääministe­r
i Hrushtshcvin .mukana;
Kuten huomataan, Reuterin uutis;
tiedon; mukaan; Neuvostoliitto: kehitti
:tn';Kurchatovin johdollaiatomipom-mmsa
jo v. 1949 ja-ensimmäisen vc-typommin.<!
a ennen Yhdysvaltoja, cli
V. i953. Saman uutlstiedon mukaan
tri Kiirchatovin "tietojen laajuus"
hämmästytti länsimaiden tiedemiehiä
•viionna;1956!Januorestaiiastään: huo­limatta
i- hänen atomivoimaa käsitel­leet;
artikkelinsa kiinnittivät .huomio-ta
"länsimaissakin Jo ennen toisra
maailmansotaa >— siis parikymmen­tä
vuotta sitten.
^.•;.:i:i^:;;-;;.;^:.^•^,j;;,'.l;v;;.^;:,:l.^Ä:.i;;:;;.."^
Kaikesta ta.stä huolimatta rajan
eteläpuolella'.tuomittiin .v,"1951 JU-^;
Uus Ja Ethel Rosenberg kuolemaan
muka siitä; eitä he olivat "sala-vchkcilleet"
atomipommisalaisuuk-:
sien antamiseksi — el tosin niiden
antamisesta, pniiEaa'merkille, "vaan
"salavehkeilystä" niiden antamiseksi
Neuvostoliitolle. Tämän kurjan syy-
-tökseu' iieiusteona«btämä huorl, .ilmel-
:tal otkeammiii-murhattiin Sing Sing-issa
kcsiikuun" 19 pna 1953 .sen jäl­keen
kun hc kieltäytyivät antautu­masta
FBI:n (valtiollisen poliisin)
ilmiaiitajilcsi muita syyttömiä ihmi­sia
vastaan!
Tätä kameata tarua Roscnbcrg-paiuskunnan
:;'salavehkeilysta'.^.'.soplI
nyt -verrata:yllämainittuun-Reuterin
• uutistietoon.;:tri->'Kurcha.lovin'
mastytlävän laajoista" algmivoima-tiedoista!
^
Sivumennen ' sanoen, Roseuberg-parlskunlaa
"syytettiin" "salavehkei­lystä"
ilnieisesti ,slksl Ikuri.. heidän
-syyttäjänsä eivät olisi koskaan voi­neet
todistaa todeksi sitä' tavun, ctta
he olisivat mitaan |'^bnlaisuuksia"
millekään ulkovallalle antaneet.
Mutta poliittisen hysterian vallitessa
voidaan väittää vaikka keiien 'koh­dalta,
etta. hän on "salavchkcillyt"
Joidenkin "salaisuuksien' 'antamisek­si,
sillä tällaista "syytöstä" el tar­vitse
todeksi todistaa,' koska kysy­mys
el alunperin'ole mistään rikol­lisesta
teosta, vaan ainoastaan "sa­lavehkeilystä"
, rikoksen tekoa^' var­ten!
Eräänlaisena ,^neljänncn luokan
"sjmnuntaimctsästäjänä" r— "Joka
tykkää jutella*' esimerkiksi. .sorsnsta-
T * \ * i i * n , o v ^LUo. . \ : o i J i i i v ; . . - ; . u u i i i i i i L . ' .ow. * ' * * a . . ' * i a i n . ; i i . . . t * u i . u j u i i ö a i ; i u u j u U f c > l u i i i i - : . . i i u i 4 v u o i u i i A L u i i c . ; : . ; ^ u i i « U ' t & ~ . A u i J M I A - - . o j r jr.-. ?miSe^ta,^;i:mutta:-.^el'.;;Ole;::monCCn:i-...VUOr; '-J-T,i(.:r.---v.^T-.;,r..r.-*:i:.*f.f..T.*»-.:^r.*r»»-.:.-.'*^**.;^..^*/
I" -P^^^"^' 3:ri kamera ulottui-kuyaflmaan-ivaih'
milstytti ama'zed;') IttnsimaidenHie--tökscu'ueiusteolla«btä^^ siUiC ilosta' vossn parempaa Ijuomlseltä,^ _ L ^ _ ; >'>
i ' ^ ,70 prö.s.: . „£J^':^ w ' T ^remltiitjl v,'i95G, "Jolloin t r i . ^ syytön" J»hrlsk<iiita Ttniolidtllii, MitMikllÖklifU^^^^^^ ^7 - ^ -f^KiUisäköurä^-*'-^^^
kirjoittaneen .huomiota kiinnitettiin.•
siihen, !^cttä Neuvostoliiton päämiiiis-;;
teu Hrushtshevin Intian vierailun
matkaohjelmistooh sisältyy;i^yös:sorr;;
sajahdussaj käynti.,.
Tanaan (torstaina) alljavan vie-railunsn
yhteydessä pääministeri
Hrushtshev on ensi pyhänä Bharat-pirin:
maharadjanrs^awal; Brij~ehdran ^
vieraana ja menee sorsajahtiin ,noin
sadan mailin^päähän New Delhistä"
etelään. Mainitun uutistiedon mu­kaan
Bharätpurin soi-sajnhti oli en^
nen vuonna 1949 tapahtunutta I i S '
t i a n , - -itsenäistymistä— talvisesongln
eras "haisu sosaitin" merkkitapaus.
Nyt sensijaan Reuterin uutistie­dossa
ihmeteltiin sita, että Hrush­tshev,
Neuvostoliiton'työväen puhe­mies;
!:menee oikeni: intialaisen maha^
radjnn kanssa sinne sorsia ampfl'-
maan. '
Sellaista se on tämä maailma
se muuttuu hirveän nopeasti Ja näi­den
muutosten Johdosta eiliset arvot
saavat luvnn väistyä uusien tieltä.,
Ja mlta'enemmän tämä kehitys Ja '
edistys Jatkuu — sitä suurempia
mahdollisuuksia tulee- tavallisillekin' i
virtasille nauttia myös' luonnosta,"'
retkeilystä, kalastuksesta, metsästyk-se^
sthj matkailusta jne.
Sellaiselta nayttaa maailmanmeno,
Ja silloin'ori hyvä-relää-kun on • toi-•
vossn parempaa huomiselta,