Vapaus, August 23, 1966

              Sivu 2 Tiistaina^ elok. 23 p. — Tuesday, Aug. 23, 1966
VAPAUS (LIBERTY)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Esiabllshed NOT. 6, 1917
EDITOB: W. E K L U N D MANAOERS E. SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EPITomAU«74.4t64
PobUdied thrlce veekly: Taesdays, Iftondftys änd Satitfdays by Vatrnm
Pabilshlng Cö. Limited, 100-102 Elm St. lyest, Sudbury. Ontario, Canada
Mailing Address: BoK 69 •
Adverttslng rateft upon application, tranalatlon tna ot ebaife.
Anthorized as secbnd dass mall by the ÄKt Of fliee Depairtment, Ottewa.
and ft>r payment of postage In cash. *
CANADIAN LÄNGUÄGE-PRESS
\
TDUAUSHlNHATt
OBBBdBBni: 1 vk. lai», 0 kk. $4.75 USA.ssa 1 Tk; $10.00. 6 kk.
8 kk. 2.75 Suomessa: 1 Tk. 10.50. 6 kk. 6.75
Sitä sotaa kannatetaan
Quebecista jokin aika sitten saapuneiden uutistietojcn multaan
mainitun maakunnan hallitus o n julistanut sodan inflaatiomaisia ho-tellihallintoja,
susia ja kruunun maita vuokraavia muualla asuvia " u r -
beilijoita" vastaan. ^
Sitä sotaa me kannatamme yhdessä muiden hyvää tarkoittavien
canadalaisten kanssa. '
Mainitun uutistiedon mukaan hallitus aikoo esittää lainlaatija-kunnan
seuraavalle istunnolle ehdotuksen laiksi, mikä kieltää Mont­realissa
ensi vuonna olevan maailmannä^telyn. Expo 67:n aikana
Vara-amiraali Venjamin Sytshevin:
Saigonin silmänlumetta
: Viime viikolla-tiedoitettiin SaigonistaT että Etelä-Vietnamin yh­distynyt
budhalaisliike kehoittaa jäseniään j a kannattajiaan pidätty­mään
osallistumasta millään tavoin syyskuun 11 päivänä suoritetta­v
i i n vaaleihin.
Torontolainen suuri aamulehti julkaisi vähän aikaisemmin Sai­gonin
uutistiedon, minkä lehti otsikoi neljän palstan leveydeltä seu­raavasti:
"Saigonin äänestyksellä on merkitystä pääasiassa AVashing-tonille."
Kun muistetaan, että toinen puoli Etelä-Vietnamin väestöstä lu­keutuu
budhalaisiin, ja toisaalta se, että mainittu torontolaislehti,
vaikka se e i hyväksykään Yhdysvaltain hyökkäyssotaa Vietnamissa,
ei ole missään tapauksessa "vasemmistolainen" lehti, niin ylläesitetyt
tiedot antavat aihetta kysyä, että minkälaiset "vaalit" siellä Etelä-
Vietnamissa Washingtonin mieliksi syyskuun 11 päivänä pidetään.
Mainittuna päivänä siellä valitaan lakiasäätävä kokous, jonka
tehtävänä on sanottu avoimesti, että ketään rauhaa kannattavia hen­kilöitä
ei hyväksytä ehdokkaiksi, ja että jos lakiasäätävä kokous ei
tyydytä kokoonpanoltaan Saigonin sotilasjunttaa, se erotetaan, ku­ten
kenraali Nguyen Cao K y on sanonut.
Myöhemmin ensi vuonna on tarkoitus valita lainlaatijakunta ja
vasta näiden toisten vaalien perusteella muodostetaan siviilihallitus.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykyinen sotilasjuntta jatkaa "vaa^
leista huolimatta" hallituskauttaan ainakin vuoden:
Toisaalta nyt suoritettavat vaalit ovat sanan varsinaisessa merr
kityksessä pelkkää silmänlumetta. Vaalit voidaan suorittaa vain niillä
alueilla, mitkä ovat amerikkalaisten ja Saigonin juntan kontrollissa.
Mutta Saigonin juntan kontrollissa on vain yksi viidesosa Etelä-Viet­namin
jdueesta ja vajaa kolmannes Etelä-Vietnamin väestöstä. Toisin
sanoen nämä vaalit olisi verrattava siihen, jos Ontario olisi Yhdysval­talaisten
miehittämä ja täältä Ontariosta valittaisiin sitten koko Cana-dalle
lakiasäätävät kokous!
Siitä huolimatta amerikkalaiset ovat palkkarenkeineen tehneet kai­ken
voitavansa sen hyväksi, ettei mitään "vahinkoa" pääse tapahtu­maan
syyskuun 11 päivän vaaleissa. New York Times tiedoitti heinä­kuun
29 päivä "vaikutusvaltaisen amerikkalaisen" sanoneen lehden
kirjeenvaihtajalle, että "mitään mahdollisuutta ei ole "hävitä" Saigo­nin
järjestämissä vaaleissa, lisäten: Mikään vihamielinen hallitus ei
voi päästä valtaan, me huolehdimme siitä.
Viikko sitten New Y o rk Times S ervicen Saigonin uutisessa ker-kottlin
sikäläisten tarkkailijain sanovan, että syyskuun 11 päivän vaa­l
i t antaa Johnsonin hallitukselle aseen niitä vastaan, jotka osoittavat,
että Yhdysvallat tukee Etelä-Vietnamissa "laittomasti" muodostet­tua
siis "laitonta" hallitusta.
"On tärkeätä huomioida mitä nämä vaalit eivät ole", sanotaan
New York Times Saigonin uutisessa. Se ei ole voimien koetus Vietkon-gin
ja ei-kommunistien kansallismielisten välillä, sillä Vietkong on
estetty ehdokkaiden nimittämisessä ja äänestäjäin luetteloon pääsyssä
Se ei ole äänestys yhdysvaltalaisten täällä olosta. Se ei ole kansalli­sen
lainlaatijakunnan vaali. Vaalin ainoana tarkoituksena on valita
juntan laatimien säädösten perusteella 117 henkilöä käsittävä lakia
säätävä kokous . . .
Lehti kertoo, että Kyn sotilasjuntta ei ole jättänyt mitään sattu­man
varaan: "Erään huomatun kansallismielisen (junttaherran — V )
kerrotaan arvioineen, että kolmannes Saigoninväestöstä pysyttelee
erossa vaaleista sen vuoksi kun epäillään, että hallitus muokkailee
mielensä mukaan vaalituloksia." J a sitten:
"Ammattilaisten katkeruus johtuu paljolta vaalien 20:stä arti-kelista,
minkä juntta lisäsi erikoiskomissionin vaalilakiluonnokseen.
Se (artikla) antaa kenraaleille oikeuden muuttaa minkä tahansa osan
uudesta perustuslaista, ellei kaksi kolmannesta lakiasäätävästä koko­uksesta
sitä vastusta:
"Käytännössä tämä tarkoittaa, että juntta voi kontrolloida lakia-säädettävän
kokouksen 40:nen ynnä yhden jäsenen voimalla. "Tällai­sen
järjestelmän perusteella lakiasäätävällä kokouksella ei ole mi-täänvaltaa",
on eräs huomattu hallitusvastainen lakimies sanonut.
'Se on anti-demokraattinen järjestelmä mikä hankaa vaaliprosessista
pois kaiken merkityksen. Monet meistä katsovat, ettei tästä syystä
kannata kiinnittää mitään huomiota tähän lakiasäätävään kokouk-
.seen."' •
Meille tietenkin kerrotaan — se voidaan melko rohkeasti etu­käteen
ennustaa — että vaaleihin osallistuu paljon väkeä. Totta myös
on, että Kyn sotilasjuntta tekee parhaansa. Edellämainitun uutistie­don
mukaan muilta kansalaisilta, joiden äänestyslippuun ei ole tehty
reikää merkiksi siitä että hän on käynyt äänestämässä, kielletään
vissejä etuisuuksia, lukeutuein siihen ehkä se, ettei heille anneta
hallituksen toimesta riisi-avustusta. Jos tämä suunnitelma toteutetaan,
vain aniharvat vietnamilaiset (Saigonin ja amerikkalaisten kontrol­loimilla
alueilla) jättävät äänestämättä."
Hyvin ovat siis pullat uunissa ne eivät pala eivätkä paistu.
E i ole ihme,-vaikka Globe and Mail sanoo, New Y o rk Timesin
uutisen perusteela, että Etelä-Vietnamin vaalit kiinnostavat-pääasias­sa
vain Washingtonia, ja vaikka Etelä-Vietnamin budhalaisliike ke­hoittaa
kannattajiaan pysymään erillään koko viheliäisestä sirkuspel-leilystä.
OHJUKSET UiMii^N^^
Oli kaunis päivä, meri, siintävä.
Seisoimme päällystönlaivan kannel­la
jännittyneinä etäisyyteen tähyil-l
e a 'Me" tarkoittaa muutamaa ami­raalia-
ju upseeria, jotka e n tavoin
osallistuivat uuden aseen sovellut-amiseen
laivaston käyttöön. Sekun-tiosoitin
laski verkkaisesti aikaa,
lähestyi hetki, jonka hyväksi kym^
menet, .sadat miehet.—tiednmiehet
konstruktorit, insinöörit, työläiset
upseerit, matruusit — olivat ponnis
teUeet.
S i l l o in kiinteän tarkkailumme
kohteessa pisteessä merellä, purkan
tui ylös savupilviä kuin suuressa
räjähdyksessä. Savupilviin kietou­tunut
ohjuksen terävänokkainen
runko näytti silmänräpäyksen ajak-^
si jäävän paikalleen veden yllä, sitr
ten se alkoi kivuta ylös yhä kii­vaammin.
Kohta se o l i kimalteleva
poiste sinisellä taivaanlaeha kado-takseen
sitten kokonaan.
Tiesimme minne raketin lento
suuntautui. Täytyi omistaa melkoi­sesti
mielikuvitusta voidakseen aja­tuksissaan
nähdä raketin lennon ja
välimatkan lähtöpisteestä maaliin.
Mieleen hiipi epäilys, voisiko täs­mällinen
osuma olla mahdollinen
näin suurelta etäisyydellä: ohjusam
munnan tulokset olivat odotuksia
paremmat.
Siinä vaiheessa ohjuksin oli jo
aseiden alusten, pääasiallisesti pin­ta-
alusten aseistuksessa. Olin Jo
monesti seurannut niiden lähtöä ja
katoamista taivaanrannan taakse.
Miksi siis kehotan lukijaani otta­maan
huomioon nimenomaan edellä
kuvaamani tapauksen? Siksi, että
se o l i ensimmäinen ohjuksia kanta­van
sukellusveneen laukaisema: bal­listinen
r a k e t t i . Sinä päivänä meillä
oli oikfus sanoa, että olimme suo­rittaneet
kaiketi vaikeimman ny­kyaikaisen
laivaston suuresta ra­kentamistehtävästä.
Meidän nähtemme oli syntynyt
sotalaiva, jollaisesta vielä hiljan o l i
ehkä vain uneksittu. Ulkonaisesti
ie ei eronnut sanottavammin taval­lisesta
sukellusveneestä. Kenties
.iooltaan hivenen- suuremp' ja ko­mentosillan
suojus tavallista kor-:
;eampi ja pitempi. Mutta mitä laa-ijun
tulee, niin .siinä ei ollut mi­tään
vertauskohtaa. Entisten sukeU
usveneiden mahdollisuudet olivat
sjoiteti.t, niiden o l i pääsiävä huo-;
-iamatttmasti lähelle vinollisen lai-aa.
j a hyökättävä läheit^i, mutta ve-ienalaincii
ohjuslaiva sai mahdolli^
uuden valtavalta etäisyydeltä huo-naamat
lOmasti, yllätjäen ja torju-
.nattomasti iskeä suunnattomalla
/oimalii tukikohtiin tai muihin tär-ceisiin
kohteisiin vihollisen alueel-a.
Sukdlusveneestä tuli sellainen
iaivastovk«.ikkö, joka pystyy ratkai-
>emaan P i vain t i i k t i s i a tai opera
tiivisia vaan strategisiakin tehtäviä.
Teemme pienen opintorelken
•iuuren isänmaallisen sodan aikaan,
j o l l o in "Katjushan" nimen saaneet
« a r t i n kianaatinheittimet, pelot-
:,iva ase. ilmestyivät joukkojemme
j'=;felukentille fasistisia valloitta;
ji.: vastkian. Ne tulittivat erikoisil-
11 ohj.i-.mattomilla raketeilla. 'Kat-
.':ishan' tyyppisiä laitteita tuli myös
Jäiden sotalaivojen aseistukseen,
r.m. Mastanmeren torpeedoveneet
l:\vftivJt niitä taitavasti vihollisen'
-ajttueita ja erillisiä sotalaivoja
vtstaan. Rakettien käytöstä laivas-
"Tsa saadut ensimmäiset- kokemuk-
{.'A osoittivat: tällä' aseella olevan
A'ohla avuiä. Muita, niinä vuoäiiiiB
ei voinut olla puhettakaan aseen
la. jastn sovellutuksesta. Rakettitek-
.1 ikka ei ollut vielä saavuttanut
ta«i;eel!ista täydellisyyttä astuak-scon
ei-ysten aseiden sijaan.'
Alkoi valtava työ. Menestykselli-sisiä
tuloksista ei olisi voinut, olla
;)..hettakaan, jos Neuvostoliitto oli-ollut
ilman pitkälle, kehittynyttä
Krriceniakennusteollisuutta. metal­l
i . : giaa. kemiaa, auiomatioita, elek-t:'
v>nitekniikkaa. Ohjusaseen luomi-xevp
tarvittiin mahtava tieteellis-
Kkninei- j a tuotantopohja, korkea-
U'.«-,n!se'. tutkijat, konstruktorit, insi­nöörit,
ammattitaitoisia teknikkoja
j.-s työläisiä. Koulutettiin myös mie-stöä
ja upseereja, joista tulisi lai-
\ a6ton ensimmäiset ohjusmiehet;
Kymmcncttäkänä osaa näiden:
n^pster voittamasta vaikeuksista ei
>risi selostaa. Mutta lopulta pääs­tiin
kokeiluihin käsiksi, päästiin
siioria^maan ensimmäiset koeam-isunnat.
Muistan esimerkiksi miten
.\ ään risteilijän tavallisen tykki-ternin
I aikaile ilmestyi ilmatorjun-
'a-nhjuslaitteisto kaikkine kojei-rcen,
tutkat ja elektroniset tieto-
Kcneet mukaan luettuina. Niiden
:Öttöc.L tottuminen ei käynyt hel-
.)?rti. Mutta vihdoin valkeni päivä,
j o l l o in ohjus katosi korKeuleen ja
OT.i t.jrkasti maaliin. Ja lopulta
raimme nähdä uuden sotalaivaston
i;>!.ennustyön aikaansaannoksen —
ballistisen raketin laukaisun veden
alta. ~
Ohjus on ase, laiva sen kantovä-iine.
Tässä kaikkea muuta kuin yk­sinkertaisessa
yhdistelmässä on pal­jon
erikoispiirteitä.
Yksinkertaisesti asian ilmaisten
on sanottava, etti ohjuksen on pal­jon
vaikeampi asua laivassa kuin
maassa ja ilmassakin. Meren alku­voimilta
myrskyineen, sumuineen
ja suolaisipe vesineen, ei pääse mi­hinkään.
Ohjukson monimutkainen
laitteisto jo koko kompleksi on suo­jattava
erityisen turvallisesti erilai­sia
haitallisia tekijöitä vastaan. Me­rellä
ci :ule mitenkään toimeen i l ­man
erikoislaitteita, joilla sekä it­sensä
ohjuksen että siihen kuulu­vien
kojeiden ja koneistojen her­meettisyys
varmistetaan. Koneisto-jti
on v u r i n monia, sillä tämä ase­laji
vaalii korkeatasoisen automaa­tion
kaikissa työvaiheissa. Ja niiden
on toimittava varmasti, häiriöttä
kaikissa tilanteisja joita meri saat­taa
järjostää.
Mutta toisaalta tilat ohjusten s i -
joittamiiclle, koneistoille, jotka s i ir
tävät ohjuksen laukaisualustaan j a
itse laiikr-isualustoiile ja paljolle
muulle ovat kovin rajoitetut. Jou­dutaanhan'suuresäaldiii
pinta-allik-sessft
ottamaan hUQiniQim.)ok<itMB
vapaa desimetrin . ala. Sukellusve­neisiin
.sovellettuna samat vaati»
mukset ovat moiiin ^verroin anka­rammat.
Siksi laivaston käyttöön tarkoite­tut
ohjukset ja ohjuskompleksit
sunnitellaan erikseen ottaen hup-mioon
niiden sijoituksen, käytön
j a tarkoituksen erikoislaitteet. Toi­saalta
alukKel ovat kokeneet mel­koisia
muutoksia tultuaan.Objuaten
kantajiksi. Jo pelkän ulkonäön pe­rusteella
ne erottaa äskeisen nies>
neisyyden aluksista: N e ovat entiSr
tä merikelpoisempia, ne voivat i r ­tautua
pitkiksi ajoiksi kotirannoii-ta
ja purjehtia valtamerillä: Niillä
on entiscä täydellisemmät meren-kulkulaiiteet
sekä laadullisesti että
käyttötarkoituksiltaan korkeatasoi­set
tutka- ja yht»yslaitteet
Entä miten ohjuksilla varustettu­jen
laivojen taistelumahdoUlsuudet
ovat kasvaneet?
Tähän kysymykseen vastataksem-me
käsiitclemmc lyhyesti ohjuk­sien
etuisuuksia muuhun laivasto-aseistukieen
verrattuna. Ammun­nan
etäisyys. Se vaihtelee nykyisil­lä
ohjuksilla n i i i e n taistelutarkoi-tuksesta
ja _ sotalaivan lajista riip­puen
muutamasta kymmenestä
muutamiian tuhanteen-^kilometriln.:
Ei tykistö eivätkä varsinkaan tor­pedot
voi operoida niin pitkillä
matkoilla. Mikään tavallisista ase-tyypeisLi
ci voi kilpailla ohjusten
kanssa taistelukärkien tehokkuu­dessa
ja todennäköisesti osumatark­kuudessa.
Ohjusten todennäköinen
osumatavkkuus on kymmeniä ker^
toja suurempi kuin esim tykinam­musten.
Tällä haavaa pystymme tar
kaarnaan melkein jokaisen laivalta
laukaistun ohjukien osumisen maa­l
i i n . Rakelin suuri lentonopeus ja
tehokas tähtäysjärjestelmä sulke>
vat käytännöllisesti katsoen pois
mahdollisuuden, että maalikohde
väittyLsi ii'kulta. Tähän voimme vie­lä
lisäili ohjusaseen verrattoman
yleispätevyyden. Sitä voidaan käyt-ää
veden pinnjlla. veden alla, i l ­massa
ja maalla olevien kohteiden
tulittamilleen.
Mutta- nämä ovat tavallaan yleis-
(•minaisuuksia. Tiettyjen laivatyyp-pien
kondalla tarkasteltuina ne nä­kyvät
paljon vaikuttavampina. Mai­nitsin
jo miten sukellusveneen tais^
telumahdollisuudot ovat : muuttu­neet:
Myös jokaisen pinta-alustyy­pin
taisteliimahdollisuuksissa muo­dostunut
harppaus on ilmeinen,*
Jopa ohjuksella aseistettu mootto­rivene
voi antaa viholliselle sellai­sen
iskua j a n i in suuren välimat-
/Jatkuu seuraavalla sivulla;-
NeuvostolUttm'Eh^annisfa
nia 30 mllJtNnia^ ° JNiiiuiin arvoinen
teryleenitebdas sijoitetaan Mogile-v
in kaupunkiin i joka sijaitsee Val­ko-
Venäjällä Djnepr-virran l|ihellä
noin 150 kilometriä Vitebskin kau­pungista
suoraan etelään. Sijoitus­paikka
ilmeni lopullisesti Englan­nin
äsken Moskovassa järjestetyn
teqllisuusnöyttelyn yhteydessä, Erig^
tantflaisteh: toimittajafirmojen Platt
and Brothersio ja Cpnstructor John
Bromiin' edustajat valmistautuvat
ensimmäistä kertaa matkustamaan
(eryleenitehtaan tulevaan sijoitus­paikkaan,
Mogileviin.
Englantilainen Financial Times
kirjoittaa edeirä mainittua uutista
kommentoidessaan, että teryliiniteh
taaii kaupasta Neuvostoliiton ja
Englantilaisten toimittajafirmojen
kesken solmittiin sopimus jo vuonna
.1964. Hankkeea edistyminen aika­taulua
hitaammin ei ole englanti^
laisten vika j a Neuvostoliiton osalta
sille löytyy luonnollinen selitys, kir­joittaa
lehti. Kauppaa solmittaessa
ja allekirjoitettaessa Neuvostolii­tossa
ei oltu ratkaistu teryleeniteh-taan
sijoituspaikkaa. Alustavien
suunnitelmien mukaan tehtaan si­joituspaikaksi
piti tulla Mogilevista
1,600 kilometriä itään päin sijaitse-tran
Krasnojarsk. Mahdollisesti on
ollut harkittavana muitakin paik­koja,
mainitsee lehti. Tässä sijoitus-
Anthony Eden
varoittaa USAta
Vietnamin sodasta
Lontoo. >— AnHiony Eden, ny­kyinen
lordi Avon, joka toimi
Englannin ulkoministerinä vuon­na
1S54, kaa Vietnamia koskevat
Geneven MoplmväuH laadittiin,
totesi paheessaan televisiossa, et­tei
poBunltuhsella voida päästä
Vietnamin ongelman ratkaisuun.
Hän tiihdensi, että Pohjois Viet­namin
iKMnmitosten jatkaminen
Ameriiun ilmavoimien toimesta
lisää vaaraa Vietnamin sodan
muuttamisesta maailmanlaajuisek
si selkkaukseksi.
PoHtoftsemurha
Rooman kadulla -
Rooma. — Muuan italialainen
; mies teki varhain sunnuntaiaamu­na
polttoitsemurhan eräällä syr­jäisellä
Rooman kadulla.
Munan jalankulkija löysi hiilty­neen
ruumiin varhain aamulla.
Rnqmiin vieressä jalkakäytävällä
oli sinetöity kirje. Itsemurhan te­kijä
oK noin viidenkymmenen
ikiinen.
paikan pitkähkössä Ijjiarkihnassa i l ­menee
samanlaisia ongehnia, joiden
parissa länsimaiden teollisuus- ja
talousmiehet joutuvat myös painis­kelemaan
uutta ja suurta teollisuut­ta
luotaessa.
Neuvostoliittolaiset talousmiehet
joutuvat huolellisesti punnitsemaan
tehtaan sijoituspaikkaa määrättäes­sä
rraaka-ainelähteitä,, sähkövoimaa,
työvoimaa ja kuljetuskustannuksia.
Ylikansoitettujen kaupunkien, ku­ten
Moskova, Leningradin, Kievin
ym. rasittamista uusilla suurtehtail-la
pyritään kaikin tavoin välttä­mään.
Neuvostoliittolaisten talous­miesten
ajattelua hallitsevat nyky­ajan
tapaan suhteelliset tuotanto- ja
jakelukustannukset sekä. sosiaaliset
seikat. Mitään yhteistä ohjetta ei-voida
etukäteen lyödä lukkoon,
vaan uusien tehtaiden sijoitus on
ratkaistava tapaus tapaukselta.
Raskaan teollisuuden tulevat s i r
jaintipaikat Neuvostoliitossa ovat
luonnollisesti Siperiassa jaKauko-
Idässä, sillä siellä ovat rikkaat raa-ka-
ainelähteet, kuten hiilijöljy, maa-kaasur
useimmat metallit ym. sekä
myös suurien voimalaistosten si­joituspaikat.
Kevyen teollisuuden,
kuten esimerkiksi tekstiilialan, tuo­tantolaitoksia
sijoitetaan ensi sijas­sa
Euroopan puoleisiin osiin. Tämä
johtuu siitä, että kevyt teollisuus
on runsaasti naisvaltaista j a tällöin
on työvoimaa helposti saatavissa.
Lisäksi esimerkiksi, kulutus jo yk­sin
väestösuhteista johtuen on Eu­roopan,
puoleisella osalla. Tekstiili­tehtaan
rakentaminen Siperiaan tai
vieJä kauemmaksi itään nostaisi val­miiden
tuotteiden hinnat yksin kul­jetuskustannuksien
johdosta ylettö­män
kalliiksi. Neuvostoliiton väes­tön
koko lukuinäärästä,232 miljoo­nasta
henkilöstä Euroopan puolei­sella
osalla asuu 17.5 miljoonaa,
Keski-Aasiassa 30 miljoonaa sekä
Siperiassa ja Kauko-Idässä yhteensä
30 miljoonaa henkilöä. On taloudel­lisesti
paljon edullisempaa kuljet­taa
vähäinen määrä tekstiilejä Sipe­riaan
ja Kauko-Itään kuin suuri mää
rä Kauko-Idä.stä Euroopan puolei­seen
osaan. Toisaalta raskaiden raa­ka-
aineiden kuljettaminen idästä
Euroopan puoleiseen osaan on pal­jon
edullisempaa kuin kuin puolijar
losteiden ja jalostettujen tuottei-,
den tuonti. Näin selvittelee Finan­cial
Times Neuvostoliiton tehtaiden
sijoitusongelmia.
Edellä esitettyjen perusteiden no­jalla
sijoitettiin uusi, suuri autoteh­das
Volgan verralla sijaitsevaa vä­hän
y l i 100.000 asukkaan Togliatti-nimiseen
kaupunkiin j a nyt suuri
teryleenitehdas 120,000 asukkaan
Mogileeviin:
KENNEDYN KIERROKSEN NÄKYMÄT YHÄ SYNKÄT
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
^ ^ ^ ^ ^ ^
Manda Ranta, Vancouver, B. C.
cäytlää maanantaina elokuun 29 pna
70 vuolta.
Olga Juvonen, Sudbury Ont., täyt­tää
maanantaina, elokuun 29 pnä,
87 vuolla.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
hotellit kiskomasta ylöttömiä hin­toja.
Tämä on ilmeisesti ajankohtai­nen
toimenpide sillä hotellien sano­taan
nyt jo perivän $25, $30, $40
ja vieläpä $50"'huoneesta, minkä
vuokra oli toukokuun I pnä $10.
Brysselissä pidetyn maailman­näyttelyn
aikana voimassaollut hir­veä
hintakiskonta antoi lähtemättö­mästi
. huonon maineen Belgialle.
Tällaisen vaaran torjumiseksi olisi
toivottavaa, että Quebecin maakun­tahallituksen
suunnittelemaan la­k
i in tulisi sen verran teräviä ham­paita,
ettei Brysselin tapaus pääsisi
toistumaan canadalaisten vahingok­si.
••
Samalla kertaa saatiin tietää, että
maakuntahallitus on ottanut toi­miluvat
pois 198 muualla asuvalla
"urheilijalta", jotka kruunun mai­la
vuokraten "bisnestavat'* kalastus
ja metsästysklubicn avulla.
Mikäli on puhe hallituksen toi­menpiteistä
nelijalkaisia susia vas­taan,
se on mielestämme toisarvoi­nen
seikka silloin jos hallitus on
tosissaan aloittanut sodan yllämai­nittujen
epäkohtien poistamiseksi.
Kun E E C : n ministerit sopivat vii­me
kuussa Bry.sselissä pidetyssä ko­kouksessa
yhteisestä maatalouspoli­tiikasta,
jota' tarjottiin Genevessä
pideltäväksi suunnitellun ns. Ken­nedyn
kierroksen pohjaksi, herätti
se tietyissä piireissä suurta riemua.
Vihdoinkin oli avattu pää yleiselle,
tullien alennusneuvotteluille Gat­tin
puitteissa. Tämä ilo on osoittau­tunut
kuitenkin sangen lyhytikäi­seksi.
Eniten on pettynyt Washing­ton,
sillä USA on toivonut Kenne­dyn
kierroksesta paljon j a laskenut
myös siitä eniten hyötyvänsä.
USArn apulaisulkoministeri Geor­ge
Ball on ollut kuultavana edusta-huoneen
alakomiteassa ja hän oli
optimistinen. Brysselin ministeri­neuvoston
tarjous maataloustuottei­den
tullien <iicnnuk.sen pohjaksi o l i
hänen mielestään "reaalinen ja to­della
merkittävä läpimurto maail­mankaupan
libcraalisoimiscksi''.
.Sen sijaan USA:n varsinaisella Ken­nedyn
kierroksen pääncuvoUelijai-la,
Christian Ucrlerillä on kokonaan
'toiscnIai:<en ääni kellossa. Ja tämä
mies tuntee Euroopan metsässä,
puut paremmin kuin Ball. Herber
todisti alakomiteassa mm.: " O n har­hauttavaa
puhua täydestä optimis­mista.
EEC:n maataloustarjouksen
lähempi tarkastelu osoittaa, että se
on tiukasti rajoitettava. Maatalous­tuotteiden
korkeita hintoja ei pe­rustella
taloudellisilla syillä. Esi­merkiksi
EEC:n tarjous siipikarjan
osalta on järjetön." ja niinpä ame­rikkalaiset
asiantuntijat ovat yksi­tyisesti
sitä mieltä, että E E C : n tar­jous
on todellisuudessa aivan ar-volon.
. -
Alun perin piti olla selvää, että
Ranska hyväksyessään EEC:n mi­nisterikokouksessa
"yhteisen tarjo­uksen"
Kennedyn kierroksen poh­jaksi
maataloustuotteiden osalta ei
suinkaan tehnyt sitä sen vuoksi, et­tä
Ranska olisi tällä tavoin turvaa­massa
USA:n maataloustuotteiden
menekkiä EEC:n markkinoilla —
Ranskan itsensä kustannuksella.
Päinvastoin Ranskan tavoitteena on
amerikkalaisten maataloustuottei­den
menekin supistaminen EEC:n
markkinoilla Ranskan omien maa­taloustuotteiden
ylijäämän menekin
hyväksi. Jo kovan paikan tullen,
vaikka pakkotoimenpitein, kuten pa­r
i vuotta sitten käyty kananpoikaso-ta
USA:n j a Ranskan välillä osoitti.
Kun Herteriltä kysyttiin, katsoi­ko
hän tarpeelliseksi pyytää kong­ressilta
valtuuksia kaupan laajenta-mislain
(Trade Expansion Act),
mille koko Kennedyn kierros pe­rustuu,
voimassaoloajan pidentämi­seksi-
( k i n voimassaoloaika päättyy
ensi vuoden kesäkuun lopussa)' vas­tasi
hän vaikenemalla. Jälleen ol­laan
suurien kysymysmerkkien
edessä, miten saada y l i kolme vuot­ta
paikallaan kiertäneet Kennedyn
kierroksen- neuvottelut käyntiin.
E E C : n maataloustarjous ei aina­kaan
sitä edellytä.
Kun Kennedyn kierroksen pohja
luotiin, oli sen päätarkoituksena en­si
sijassa teollisuustullin alentami­nen
50 prosentilla , Gattjärjestön
puitteissa. Myöhemmin USA kytki
kierrokseen tiiviisti myös maatalous
tuotteiden tullien alentamisen. Kun
USA on korkeatullimaa, j a useim­mat
Euroopan maat matalatuUimai-ta,
niin tämä olisi merkinnyt sitä.
että USA o l i s i säilyttänyt tullien
alennuksenkin jälkeen riittävän tul-lisuojan,
kun sen sijaan eurooppa­laiset
maat olisivat jääneet tullisuo-jattomiksi.
Koko Kennedyn kierros­ta
on ajettu Gattin puitteissa, mis­sä
määräävä asema on lännen rik-,
kailla mailla. Kehitysmaiden edut
on jätetty kokonaan syrjään j a sosia
listisisl:» maista on mukana vain
jokin tarkkailija. Niinpä Kenfiedyn
kierroksen viitoittama tie on epä­realistinen,
koska sen ensisijaisena
tarkoituksena on vain USA:n talou­dellisten
etujen turvaaminen. Kau-.
pan vapauttaminen maailman mit­takaavassa
~ tapahtukoonpa se sit­ten
vaikka Gattin tai Y K : n kauppa
j a kehityselimen - (UNCTAD) puit­t
e i s s a— edellyttää idän ja lännen,
kehittyneiden teollisuusmaiden ja
kehitysmaiden tasa-arvosta yhteis­työtä.
Sen sijaan USArn pyrkimyk­set
hyötyä mm. Kennedyn kierrok­sen
avulla on tuomittu epäonnistu­maan
L l B l l A .
PÄIVÄN PAKINA
SYKSYN LÄHESTYESSÄ
Kauniista kesältä ja jatkuvasta
helleaallosta huolimatta saimme
tässä ;)äivänä muutamaan lukea,
että paikalliset liikemiehet teke^
vät jo valmisteluja,, joulua vaij_
Ien; •
Joulu on heille äfäari, — tär­keä
tulojen lähde, mitä ilman
moni pikkuliike voisi joutua sul­kemaan
ovensa. Siksi on tehtävä
jouluvalmisteluja jo kesäkuumien
aikana, vaikka joulu ei olekaan
vielä aivan "nurkan takana".
Me puolestamme toivotamme
lehtemme ilmoittajakuntaan kuu­luvien
liikkeiden omistajille ja
erikoi.scsti liikealalla oleville kan­salaisillemme
hyvää purjeluulta
jouluvalmistelujen teossa.
Samalla kiintyy huomio järjes-löväen
toimintaan ja tehtäviin
syyskaudella.
Yleisesti puhuen pitää paik­kansa
se, että työväen järjestö­toiminta
viettää monesti suhteel­lista
hiljaiseloa kesäkuukausien
aikana, jolloin on kesälomien l i ­säksi
tialu painua viikonloppujen
ajaksi järvien lannoille uimaan
ja kärpästen purtavaksi. — :,
Mitään varsinaista "kesälomaa"
ei työväenliike voi kuitenkaan ot­taa,
vaikka työväenhikkeen riveis
sä olevat yksilöt pitävät ansait­tuja
lomiii yhä kasvavas.sa mitta-kaavassa.__
Parhaana esimerkkinä
tässä on se, että kesäkuumien ai­kana
on Canadassa ollut tavallis­ta
enemmän lakkotaisteluja; rau­hanpuolustajat
ovat liikehtineet
jatkuvasti ja meidän omassa kes­kuudessamme
on vietetty hyvin
onnistuneet urheilu- j a musiikki­juhlat
sekä saatu Vipauden ja
Liekin huasteryntäys aika hyvään
vauhtiin.
Kaikest:r huolimatta on syytä
odottaa, että ilmojen viilennettyä,
j a iltojen pidennyttyä, syksyllä
vilkastuu työväen kulttuuri- ja
muu toiminta kautta maan.
Uskottavaa ja toivottavaa on,
että näin tulee tapahtumaan myös
täkäläisten kansalaistemme kes-kuude.
ssa;
Tässä yhteydessä kiintyy huo.
miomme ehdotukseen, jonka pe­rusteella
tulisi syksyn aikana pi­tää
järjestöväen j a lehtiömme lu­kijain
aluekonferensseja eri puo­l
i l l a laajaa maatamme.
Tämän ehdotuksen takana on
ajatus, että-siten voisivat entis­tä
suuremmat jäsen- ja lukija-joukot
osallistua henkilökohtai­sesti
lärkeitten päätösten ja suun­nitelmien
tekoon — ilniaista niis­tä
omat ajatuksensa ja osaltaan
myötävaikuttaa kunkin ratkaisun
tekoon.
Täkäläiset kansalaisemme asu­vat
niin laajalla alueella, että yh­teen
"kansalliseen kokoukseen"
on yksistään, matkakustannusten
vuoksi vaikea, ellei aivan mahdo­tonta
.saada suurempia joukkoja.
Vähävaraisen väestönosan kansal-
.liset edustajakokoukset jäävät siis
pakosta numerollisesti pi^^niksi.
Mutta jos asiaan tartutaan tosi­mielessä,
niin esimerkiksi eri- leh-tialueilla
. — sanokaamme Etelä-
Ontariossa, Quebecissa, Pohjois-
Keski- j a Länsi-Ontariossa^ aavik-komaakunnissa
ia länsirannikolla
voidaan järjestää useita paikka­kuntia
ja kymmeniä ihmisiä käsit­täviä
kokouksia, missä on tilaisuus
kcskustellr. Järjestön asioista sekä
lehtiemm<: sisällöstä j a talousky­symyksistä.
Mitäs sanotte ystävä": ja naapu­rit,
jos ruvettaisiin tosinr.ielessä
kehittämään tätä ajatusta ja: pan-_
laisiin se täytäntöön' vielä tänä
syksynä?
Sellaisten mahdolliGimn<an laa­jojen
aluekokousten ehdotukset
j a evästykset tulisivat: ^it*.en luon­nollisesti
kansallisesti piaettävän
edustaja- ja yhtiökokouk.sen käsi-teltäväk.
si ja lopullisesti päätettä­väksi.
Ne antaisivat kuten sanot^
tu lukijakunnalle yleensä tilaisuu­den
osallistua ratkaisujen tekoon;
selvittäisivät esim. mohenlaisia
lehtikysymyksiä niin iukijoille
kuin Ichticmme hallintoelimille­kin
jne.
"Vaivaa" siitä tietenkin olisi,
mutia "tyhjän saa pyyldmättäkin"
— ja kukaan ei huolehdi työtäte­kevien
järjestöistä, lehdistä ja
laitoksista, elleivät työtätekevät
sitä itse tee.
Kesähelteessä syyslerveisin. .
— Känsäivoura.