1966-08-23-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina^ elok. 23 p. — Tuesday, Aug. 23, 1966 VAPAUS (LIBERTY) INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS Esiabllshed NOT. 6, 1917 EDITOB: W. E K L U N D MANAOERS E. SUKSI T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EPITomAU«74.4t64 PobUdied thrlce veekly: Taesdays, Iftondftys änd Satitfdays by Vatrnm Pabilshlng Cö. Limited, 100-102 Elm St. lyest, Sudbury. Ontario, Canada Mailing Address: BoK 69 • Adverttslng rateft upon application, tranalatlon tna ot ebaife. Anthorized as secbnd dass mall by the ÄKt Of fliee Depairtment, Ottewa. and ft>r payment of postage In cash. * CANADIAN LÄNGUÄGE-PRESS \ TDUAUSHlNHATt OBBBdBBni: 1 vk. lai», 0 kk. $4.75 USA.ssa 1 Tk; $10.00. 6 kk. 8 kk. 2.75 Suomessa: 1 Tk. 10.50. 6 kk. 6.75 Sitä sotaa kannatetaan Quebecista jokin aika sitten saapuneiden uutistietojcn multaan mainitun maakunnan hallitus o n julistanut sodan inflaatiomaisia ho-tellihallintoja, susia ja kruunun maita vuokraavia muualla asuvia " u r - beilijoita" vastaan. ^ Sitä sotaa me kannatamme yhdessä muiden hyvää tarkoittavien canadalaisten kanssa. ' Mainitun uutistiedon mukaan hallitus aikoo esittää lainlaatija-kunnan seuraavalle istunnolle ehdotuksen laiksi, mikä kieltää Montrealissa ensi vuonna olevan maailmannä^telyn. Expo 67:n aikana Vara-amiraali Venjamin Sytshevin: Saigonin silmänlumetta : Viime viikolla-tiedoitettiin SaigonistaT että Etelä-Vietnamin yhdistynyt budhalaisliike kehoittaa jäseniään j a kannattajiaan pidättymään osallistumasta millään tavoin syyskuun 11 päivänä suoritettav i i n vaaleihin. Torontolainen suuri aamulehti julkaisi vähän aikaisemmin Saigonin uutistiedon, minkä lehti otsikoi neljän palstan leveydeltä seuraavasti: "Saigonin äänestyksellä on merkitystä pääasiassa AVashing-tonille." Kun muistetaan, että toinen puoli Etelä-Vietnamin väestöstä lukeutuu budhalaisiin, ja toisaalta se, että mainittu torontolaislehti, vaikka se e i hyväksykään Yhdysvaltain hyökkäyssotaa Vietnamissa, ei ole missään tapauksessa "vasemmistolainen" lehti, niin ylläesitetyt tiedot antavat aihetta kysyä, että minkälaiset "vaalit" siellä Etelä- Vietnamissa Washingtonin mieliksi syyskuun 11 päivänä pidetään. Mainittuna päivänä siellä valitaan lakiasäätävä kokous, jonka tehtävänä on sanottu avoimesti, että ketään rauhaa kannattavia henkilöitä ei hyväksytä ehdokkaiksi, ja että jos lakiasäätävä kokous ei tyydytä kokoonpanoltaan Saigonin sotilasjunttaa, se erotetaan, kuten kenraali Nguyen Cao K y on sanonut. Myöhemmin ensi vuonna on tarkoitus valita lainlaatijakunta ja vasta näiden toisten vaalien perusteella muodostetaan siviilihallitus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykyinen sotilasjuntta jatkaa "vaa^ leista huolimatta" hallituskauttaan ainakin vuoden: Toisaalta nyt suoritettavat vaalit ovat sanan varsinaisessa merr kityksessä pelkkää silmänlumetta. Vaalit voidaan suorittaa vain niillä alueilla, mitkä ovat amerikkalaisten ja Saigonin juntan kontrollissa. Mutta Saigonin juntan kontrollissa on vain yksi viidesosa Etelä-Vietnamin jdueesta ja vajaa kolmannes Etelä-Vietnamin väestöstä. Toisin sanoen nämä vaalit olisi verrattava siihen, jos Ontario olisi Yhdysvaltalaisten miehittämä ja täältä Ontariosta valittaisiin sitten koko Cana-dalle lakiasäätävät kokous! Siitä huolimatta amerikkalaiset ovat palkkarenkeineen tehneet kaiken voitavansa sen hyväksi, ettei mitään "vahinkoa" pääse tapahtumaan syyskuun 11 päivän vaaleissa. New York Times tiedoitti heinäkuun 29 päivä "vaikutusvaltaisen amerikkalaisen" sanoneen lehden kirjeenvaihtajalle, että "mitään mahdollisuutta ei ole "hävitä" Saigonin järjestämissä vaaleissa, lisäten: Mikään vihamielinen hallitus ei voi päästä valtaan, me huolehdimme siitä. Viikko sitten New Y o rk Times S ervicen Saigonin uutisessa ker-kottlin sikäläisten tarkkailijain sanovan, että syyskuun 11 päivän vaal i t antaa Johnsonin hallitukselle aseen niitä vastaan, jotka osoittavat, että Yhdysvallat tukee Etelä-Vietnamissa "laittomasti" muodostettua siis "laitonta" hallitusta. "On tärkeätä huomioida mitä nämä vaalit eivät ole", sanotaan New York Times Saigonin uutisessa. Se ei ole voimien koetus Vietkon-gin ja ei-kommunistien kansallismielisten välillä, sillä Vietkong on estetty ehdokkaiden nimittämisessä ja äänestäjäin luetteloon pääsyssä Se ei ole äänestys yhdysvaltalaisten täällä olosta. Se ei ole kansallisen lainlaatijakunnan vaali. Vaalin ainoana tarkoituksena on valita juntan laatimien säädösten perusteella 117 henkilöä käsittävä lakia säätävä kokous . . . Lehti kertoo, että Kyn sotilasjuntta ei ole jättänyt mitään sattuman varaan: "Erään huomatun kansallismielisen (junttaherran — V ) kerrotaan arvioineen, että kolmannes Saigoninväestöstä pysyttelee erossa vaaleista sen vuoksi kun epäillään, että hallitus muokkailee mielensä mukaan vaalituloksia." J a sitten: "Ammattilaisten katkeruus johtuu paljolta vaalien 20:stä arti-kelista, minkä juntta lisäsi erikoiskomissionin vaalilakiluonnokseen. Se (artikla) antaa kenraaleille oikeuden muuttaa minkä tahansa osan uudesta perustuslaista, ellei kaksi kolmannesta lakiasäätävästä kokouksesta sitä vastusta: "Käytännössä tämä tarkoittaa, että juntta voi kontrolloida lakia-säädettävän kokouksen 40:nen ynnä yhden jäsenen voimalla. "Tällaisen järjestelmän perusteella lakiasäätävällä kokouksella ei ole mi-täänvaltaa", on eräs huomattu hallitusvastainen lakimies sanonut. 'Se on anti-demokraattinen järjestelmä mikä hankaa vaaliprosessista pois kaiken merkityksen. Monet meistä katsovat, ettei tästä syystä kannata kiinnittää mitään huomiota tähän lakiasäätävään kokouk- .seen."' • Meille tietenkin kerrotaan — se voidaan melko rohkeasti etukäteen ennustaa — että vaaleihin osallistuu paljon väkeä. Totta myös on, että Kyn sotilasjuntta tekee parhaansa. Edellämainitun uutistiedon mukaan muilta kansalaisilta, joiden äänestyslippuun ei ole tehty reikää merkiksi siitä että hän on käynyt äänestämässä, kielletään vissejä etuisuuksia, lukeutuein siihen ehkä se, ettei heille anneta hallituksen toimesta riisi-avustusta. Jos tämä suunnitelma toteutetaan, vain aniharvat vietnamilaiset (Saigonin ja amerikkalaisten kontrolloimilla alueilla) jättävät äänestämättä." Hyvin ovat siis pullat uunissa ne eivät pala eivätkä paistu. E i ole ihme,-vaikka Globe and Mail sanoo, New Y o rk Timesin uutisen perusteela, että Etelä-Vietnamin vaalit kiinnostavat-pääasiassa vain Washingtonia, ja vaikka Etelä-Vietnamin budhalaisliike kehoittaa kannattajiaan pysymään erillään koko viheliäisestä sirkuspel-leilystä. OHJUKSET UiMii^N^^ Oli kaunis päivä, meri, siintävä. Seisoimme päällystönlaivan kannella jännittyneinä etäisyyteen tähyil-l e a 'Me" tarkoittaa muutamaa amiraalia- ju upseeria, jotka e n tavoin osallistuivat uuden aseen sovellut-amiseen laivaston käyttöön. Sekun-tiosoitin laski verkkaisesti aikaa, lähestyi hetki, jonka hyväksi kym^ menet, .sadat miehet.—tiednmiehet konstruktorit, insinöörit, työläiset upseerit, matruusit — olivat ponnis teUeet. S i l l o in kiinteän tarkkailumme kohteessa pisteessä merellä, purkan tui ylös savupilviä kuin suuressa räjähdyksessä. Savupilviin kietoutunut ohjuksen terävänokkainen runko näytti silmänräpäyksen ajak-^ si jäävän paikalleen veden yllä, sitr ten se alkoi kivuta ylös yhä kiivaammin. Kohta se o l i kimalteleva poiste sinisellä taivaanlaeha kado-takseen sitten kokonaan. Tiesimme minne raketin lento suuntautui. Täytyi omistaa melkoisesti mielikuvitusta voidakseen ajatuksissaan nähdä raketin lennon ja välimatkan lähtöpisteestä maaliin. Mieleen hiipi epäilys, voisiko täsmällinen osuma olla mahdollinen näin suurelta etäisyydellä: ohjusam munnan tulokset olivat odotuksia paremmat. Siinä vaiheessa ohjuksin oli jo aseiden alusten, pääasiallisesti pinta- alusten aseistuksessa. Olin Jo monesti seurannut niiden lähtöä ja katoamista taivaanrannan taakse. Miksi siis kehotan lukijaani ottamaan huomioon nimenomaan edellä kuvaamani tapauksen? Siksi, että se o l i ensimmäinen ohjuksia kantavan sukellusveneen laukaisema: ballistinen r a k e t t i . Sinä päivänä meillä oli oikfus sanoa, että olimme suorittaneet kaiketi vaikeimman nykyaikaisen laivaston suuresta rakentamistehtävästä. Meidän nähtemme oli syntynyt sotalaiva, jollaisesta vielä hiljan o l i ehkä vain uneksittu. Ulkonaisesti ie ei eronnut sanottavammin tavallisesta sukellusveneestä. Kenties .iooltaan hivenen- suuremp' ja komentosillan suojus tavallista kor-: ;eampi ja pitempi. Mutta mitä laa-ijun tulee, niin .siinä ei ollut mitään vertauskohtaa. Entisten sukeU usveneiden mahdollisuudet olivat sjoiteti.t, niiden o l i pääsiävä huo-; -iamatttmasti lähelle vinollisen lai-aa. j a hyökättävä läheit^i, mutta ve-ienalaincii ohjuslaiva sai mahdolli^ uuden valtavalta etäisyydeltä huo-naamat lOmasti, yllätjäen ja torju- .nattomasti iskeä suunnattomalla /oimalii tukikohtiin tai muihin tär-ceisiin kohteisiin vihollisen alueel-a. Sukdlusveneestä tuli sellainen iaivastovk«.ikkö, joka pystyy ratkai- >emaan P i vain t i i k t i s i a tai opera tiivisia vaan strategisiakin tehtäviä. Teemme pienen opintorelken •iuuren isänmaallisen sodan aikaan, j o l l o in "Katjushan" nimen saaneet « a r t i n kianaatinheittimet, pelot- :,iva ase. ilmestyivät joukkojemme j'=;felukentille fasistisia valloitta; ji.: vastkian. Ne tulittivat erikoisil- 11 ohj.i-.mattomilla raketeilla. 'Kat- .':ishan' tyyppisiä laitteita tuli myös Jäiden sotalaivojen aseistukseen, r.m. Mastanmeren torpeedoveneet l:\vftivJt niitä taitavasti vihollisen' -ajttueita ja erillisiä sotalaivoja vtstaan. Rakettien käytöstä laivas- "Tsa saadut ensimmäiset- kokemuk- {.'A osoittivat: tällä' aseella olevan A'ohla avuiä. Muita, niinä vuoäiiiiB ei voinut olla puhettakaan aseen la. jastn sovellutuksesta. Rakettitek- .1 ikka ei ollut vielä saavuttanut ta«i;eel!ista täydellisyyttä astuak-scon ei-ysten aseiden sijaan.' Alkoi valtava työ. Menestykselli-sisiä tuloksista ei olisi voinut, olla ;)..hettakaan, jos Neuvostoliitto oli-ollut ilman pitkälle, kehittynyttä Krriceniakennusteollisuutta. metall i . : giaa. kemiaa, auiomatioita, elek-t:' v>nitekniikkaa. Ohjusaseen luomi-xevp tarvittiin mahtava tieteellis- Kkninei- j a tuotantopohja, korkea- U'.«-,n!se'. tutkijat, konstruktorit, insinöörit, ammattitaitoisia teknikkoja j.-s työläisiä. Koulutettiin myös mie-stöä ja upseereja, joista tulisi lai- \ a6ton ensimmäiset ohjusmiehet; Kymmcncttäkänä osaa näiden: n^pster voittamasta vaikeuksista ei >risi selostaa. Mutta lopulta päästiin kokeiluihin käsiksi, päästiin siioria^maan ensimmäiset koeam-isunnat. Muistan esimerkiksi miten .\ ään risteilijän tavallisen tykki-ternin I aikaile ilmestyi ilmatorjun- 'a-nhjuslaitteisto kaikkine kojei-rcen, tutkat ja elektroniset tieto- Kcneet mukaan luettuina. Niiden :Öttöc.L tottuminen ei käynyt hel- .)?rti. Mutta vihdoin valkeni päivä, j o l l o in ohjus katosi korKeuleen ja OT.i t.jrkasti maaliin. Ja lopulta raimme nähdä uuden sotalaivaston i;>!.ennustyön aikaansaannoksen — ballistisen raketin laukaisun veden alta. ~ Ohjus on ase, laiva sen kantovä-iine. Tässä kaikkea muuta kuin yksinkertaisessa yhdistelmässä on paljon erikoispiirteitä. Yksinkertaisesti asian ilmaisten on sanottava, etti ohjuksen on paljon vaikeampi asua laivassa kuin maassa ja ilmassakin. Meren alkuvoimilta myrskyineen, sumuineen ja suolaisipe vesineen, ei pääse mihinkään. Ohjukson monimutkainen laitteisto jo koko kompleksi on suojattava erityisen turvallisesti erilaisia haitallisia tekijöitä vastaan. Merellä ci :ule mitenkään toimeen i l man erikoislaitteita, joilla sekä itsensä ohjuksen että siihen kuuluvien kojeiden ja koneistojen hermeettisyys varmistetaan. Koneisto-jti on v u r i n monia, sillä tämä aselaji vaalii korkeatasoisen automaation kaikissa työvaiheissa. Ja niiden on toimittava varmasti, häiriöttä kaikissa tilanteisja joita meri saattaa järjostää. Mutta toisaalta tilat ohjusten s i - joittamiiclle, koneistoille, jotka s i ir tävät ohjuksen laukaisualustaan j a itse laiikr-isualustoiile ja paljolle muulle ovat kovin rajoitetut. Joudutaanhan'suuresäaldiii pinta-allik-sessft ottamaan hUQiniQim.)ok<itMB vapaa desimetrin . ala. Sukellusveneisiin .sovellettuna samat vaati» mukset ovat moiiin ^verroin ankarammat. Siksi laivaston käyttöön tarkoitetut ohjukset ja ohjuskompleksit sunnitellaan erikseen ottaen hup-mioon niiden sijoituksen, käytön j a tarkoituksen erikoislaitteet. Toisaalta alukKel ovat kokeneet melkoisia muutoksia tultuaan.Objuaten kantajiksi. Jo pelkän ulkonäön perusteella ne erottaa äskeisen nies> neisyyden aluksista: N e ovat entiSr tä merikelpoisempia, ne voivat i r tautua pitkiksi ajoiksi kotirannoii-ta ja purjehtia valtamerillä: Niillä on entiscä täydellisemmät meren-kulkulaiiteet sekä laadullisesti että käyttötarkoituksiltaan korkeatasoiset tutka- ja yht»yslaitteet Entä miten ohjuksilla varustettujen laivojen taistelumahdoUlsuudet ovat kasvaneet? Tähän kysymykseen vastataksem-me käsiitclemmc lyhyesti ohjuksien etuisuuksia muuhun laivasto-aseistukieen verrattuna. Ammunnan etäisyys. Se vaihtelee nykyisillä ohjuksilla n i i i e n taistelutarkoi-tuksesta ja _ sotalaivan lajista riippuen muutamasta kymmenestä muutamiian tuhanteen-^kilometriln.: Ei tykistö eivätkä varsinkaan torpedot voi operoida niin pitkillä matkoilla. Mikään tavallisista ase-tyypeisLi ci voi kilpailla ohjusten kanssa taistelukärkien tehokkuudessa ja todennäköisesti osumatarkkuudessa. Ohjusten todennäköinen osumatavkkuus on kymmeniä ker^ toja suurempi kuin esim tykinammusten. Tällä haavaa pystymme tar kaarnaan melkein jokaisen laivalta laukaistun ohjukien osumisen maal i i n . Rakelin suuri lentonopeus ja tehokas tähtäysjärjestelmä sulke> vat käytännöllisesti katsoen pois mahdollisuuden, että maalikohde väittyLsi ii'kulta. Tähän voimme vielä lisäili ohjusaseen verrattoman yleispätevyyden. Sitä voidaan käyt-ää veden pinnjlla. veden alla, i l massa ja maalla olevien kohteiden tulittamilleen. Mutta- nämä ovat tavallaan yleis- (•minaisuuksia. Tiettyjen laivatyyp-pien kondalla tarkasteltuina ne näkyvät paljon vaikuttavampina. Mainitsin jo miten sukellusveneen tais^ telumahdollisuudot ovat : muuttuneet: Myös jokaisen pinta-alustyypin taisteliimahdollisuuksissa muodostunut harppaus on ilmeinen,* Jopa ohjuksella aseistettu moottorivene voi antaa viholliselle sellaisen iskua j a n i in suuren välimat- /Jatkuu seuraavalla sivulla;- NeuvostolUttm'Eh^annisfa nia 30 mllJtNnia^ ° JNiiiuiin arvoinen teryleenitebdas sijoitetaan Mogile-v in kaupunkiin i joka sijaitsee Valko- Venäjällä Djnepr-virran l|ihellä noin 150 kilometriä Vitebskin kaupungista suoraan etelään. Sijoituspaikka ilmeni lopullisesti Englannin äsken Moskovassa järjestetyn teqllisuusnöyttelyn yhteydessä, Erig^ tantflaisteh: toimittajafirmojen Platt and Brothersio ja Cpnstructor John Bromiin' edustajat valmistautuvat ensimmäistä kertaa matkustamaan (eryleenitehtaan tulevaan sijoituspaikkaan, Mogileviin. Englantilainen Financial Times kirjoittaa edeirä mainittua uutista kommentoidessaan, että teryliiniteh taaii kaupasta Neuvostoliiton ja Englantilaisten toimittajafirmojen kesken solmittiin sopimus jo vuonna .1964. Hankkeea edistyminen aikataulua hitaammin ei ole englanti^ laisten vika j a Neuvostoliiton osalta sille löytyy luonnollinen selitys, kirjoittaa lehti. Kauppaa solmittaessa ja allekirjoitettaessa Neuvostoliitossa ei oltu ratkaistu teryleeniteh-taan sijoituspaikkaa. Alustavien suunnitelmien mukaan tehtaan sijoituspaikaksi piti tulla Mogilevista 1,600 kilometriä itään päin sijaitse-tran Krasnojarsk. Mahdollisesti on ollut harkittavana muitakin paikkoja, mainitsee lehti. Tässä sijoitus- Anthony Eden varoittaa USAta Vietnamin sodasta Lontoo. >— AnHiony Eden, nykyinen lordi Avon, joka toimi Englannin ulkoministerinä vuonna 1S54, kaa Vietnamia koskevat Geneven MoplmväuH laadittiin, totesi paheessaan televisiossa, ettei poBunltuhsella voida päästä Vietnamin ongelman ratkaisuun. Hän tiihdensi, että Pohjois Vietnamin iKMnmitosten jatkaminen Ameriiun ilmavoimien toimesta lisää vaaraa Vietnamin sodan muuttamisesta maailmanlaajuisek si selkkaukseksi. PoHtoftsemurha Rooman kadulla - Rooma. — Muuan italialainen ; mies teki varhain sunnuntaiaamuna polttoitsemurhan eräällä syrjäisellä Rooman kadulla. Munan jalankulkija löysi hiiltyneen ruumiin varhain aamulla. Rnqmiin vieressä jalkakäytävällä oli sinetöity kirje. Itsemurhan tekijä oK noin viidenkymmenen ikiinen. paikan pitkähkössä Ijjiarkihnassa i l menee samanlaisia ongehnia, joiden parissa länsimaiden teollisuus- ja talousmiehet joutuvat myös painiskelemaan uutta ja suurta teollisuutta luotaessa. Neuvostoliittolaiset talousmiehet joutuvat huolellisesti punnitsemaan tehtaan sijoituspaikkaa määrättäessä rraaka-ainelähteitä,, sähkövoimaa, työvoimaa ja kuljetuskustannuksia. Ylikansoitettujen kaupunkien, kuten Moskova, Leningradin, Kievin ym. rasittamista uusilla suurtehtail-la pyritään kaikin tavoin välttämään. Neuvostoliittolaisten talousmiesten ajattelua hallitsevat nykyajan tapaan suhteelliset tuotanto- ja jakelukustannukset sekä. sosiaaliset seikat. Mitään yhteistä ohjetta ei-voida etukäteen lyödä lukkoon, vaan uusien tehtaiden sijoitus on ratkaistava tapaus tapaukselta. Raskaan teollisuuden tulevat s i r jaintipaikat Neuvostoliitossa ovat luonnollisesti Siperiassa jaKauko- Idässä, sillä siellä ovat rikkaat raa-ka- ainelähteet, kuten hiilijöljy, maa-kaasur useimmat metallit ym. sekä myös suurien voimalaistosten sijoituspaikat. Kevyen teollisuuden, kuten esimerkiksi tekstiilialan, tuotantolaitoksia sijoitetaan ensi sijassa Euroopan puoleisiin osiin. Tämä johtuu siitä, että kevyt teollisuus on runsaasti naisvaltaista j a tällöin on työvoimaa helposti saatavissa. Lisäksi esimerkiksi, kulutus jo yksin väestösuhteista johtuen on Euroopan, puoleisella osalla. Tekstiilitehtaan rakentaminen Siperiaan tai vieJä kauemmaksi itään nostaisi valmiiden tuotteiden hinnat yksin kuljetuskustannuksien johdosta ylettömän kalliiksi. Neuvostoliiton väestön koko lukuinäärästä,232 miljoonasta henkilöstä Euroopan puoleisella osalla asuu 17.5 miljoonaa, Keski-Aasiassa 30 miljoonaa sekä Siperiassa ja Kauko-Idässä yhteensä 30 miljoonaa henkilöä. On taloudellisesti paljon edullisempaa kuljettaa vähäinen määrä tekstiilejä Siperiaan ja Kauko-Itään kuin suuri mää rä Kauko-Idä.stä Euroopan puoleiseen osaan. Toisaalta raskaiden raaka- aineiden kuljettaminen idästä Euroopan puoleiseen osaan on paljon edullisempaa kuin kuin puolijar losteiden ja jalostettujen tuottei-, den tuonti. Näin selvittelee Financial Times Neuvostoliiton tehtaiden sijoitusongelmia. Edellä esitettyjen perusteiden nojalla sijoitettiin uusi, suuri autotehdas Volgan verralla sijaitsevaa vähän y l i 100.000 asukkaan Togliatti-nimiseen kaupunkiin j a nyt suuri teryleenitehdas 120,000 asukkaan Mogileeviin: KENNEDYN KIERROKSEN NÄKYMÄT YHÄ SYNKÄT SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ ^ ^ ^ ^ ^ ^ Manda Ranta, Vancouver, B. C. cäytlää maanantaina elokuun 29 pna 70 vuolta. Olga Juvonen, Sudbury Ont., täyttää maanantaina, elokuun 29 pnä, 87 vuolla. Yhdymme sukulaisten ja tuttavain onnentoivotuksiin. hotellit kiskomasta ylöttömiä hintoja. Tämä on ilmeisesti ajankohtainen toimenpide sillä hotellien sanotaan nyt jo perivän $25, $30, $40 ja vieläpä $50"'huoneesta, minkä vuokra oli toukokuun I pnä $10. Brysselissä pidetyn maailmannäyttelyn aikana voimassaollut hirveä hintakiskonta antoi lähtemättömästi . huonon maineen Belgialle. Tällaisen vaaran torjumiseksi olisi toivottavaa, että Quebecin maakuntahallituksen suunnittelemaan lak i in tulisi sen verran teräviä hampaita, ettei Brysselin tapaus pääsisi toistumaan canadalaisten vahingoksi. •• Samalla kertaa saatiin tietää, että maakuntahallitus on ottanut toimiluvat pois 198 muualla asuvalla "urheilijalta", jotka kruunun maila vuokraten "bisnestavat'* kalastus ja metsästysklubicn avulla. Mikäli on puhe hallituksen toimenpiteistä nelijalkaisia susia vastaan, se on mielestämme toisarvoinen seikka silloin jos hallitus on tosissaan aloittanut sodan yllämainittujen epäkohtien poistamiseksi. Kun E E C : n ministerit sopivat viime kuussa Bry.sselissä pidetyssä kokouksessa yhteisestä maatalouspolitiikasta, jota' tarjottiin Genevessä pideltäväksi suunnitellun ns. Kennedyn kierroksen pohjaksi, herätti se tietyissä piireissä suurta riemua. Vihdoinkin oli avattu pää yleiselle, tullien alennusneuvotteluille Gattin puitteissa. Tämä ilo on osoittautunut kuitenkin sangen lyhytikäiseksi. Eniten on pettynyt Washington, sillä USA on toivonut Kennedyn kierroksesta paljon j a laskenut myös siitä eniten hyötyvänsä. USArn apulaisulkoministeri George Ball on ollut kuultavana edusta-huoneen alakomiteassa ja hän oli optimistinen. Brysselin ministerineuvoston tarjous maataloustuotteiden tullien <iicnnuk.sen pohjaksi o l i hänen mielestään "reaalinen ja todella merkittävä läpimurto maailmankaupan libcraalisoimiscksi''. .Sen sijaan USA:n varsinaisella Kennedyn kierroksen pääncuvoUelijai-la, Christian Ucrlerillä on kokonaan 'toiscnIai:<en ääni kellossa. Ja tämä mies tuntee Euroopan metsässä, puut paremmin kuin Ball. Herber todisti alakomiteassa mm.: " O n harhauttavaa puhua täydestä optimismista. EEC:n maataloustarjouksen lähempi tarkastelu osoittaa, että se on tiukasti rajoitettava. Maataloustuotteiden korkeita hintoja ei perustella taloudellisilla syillä. Esimerkiksi EEC:n tarjous siipikarjan osalta on järjetön." ja niinpä amerikkalaiset asiantuntijat ovat yksityisesti sitä mieltä, että E E C : n tarjous on todellisuudessa aivan ar-volon. . - Alun perin piti olla selvää, että Ranska hyväksyessään EEC:n ministerikokouksessa "yhteisen tarjouksen" Kennedyn kierroksen pohjaksi maataloustuotteiden osalta ei suinkaan tehnyt sitä sen vuoksi, että Ranska olisi tällä tavoin turvaamassa USA:n maataloustuotteiden menekkiä EEC:n markkinoilla — Ranskan itsensä kustannuksella. Päinvastoin Ranskan tavoitteena on amerikkalaisten maataloustuotteiden menekin supistaminen EEC:n markkinoilla Ranskan omien maataloustuotteiden ylijäämän menekin hyväksi. Jo kovan paikan tullen, vaikka pakkotoimenpitein, kuten par i vuotta sitten käyty kananpoikaso-ta USA:n j a Ranskan välillä osoitti. Kun Herteriltä kysyttiin, katsoiko hän tarpeelliseksi pyytää kongressilta valtuuksia kaupan laajenta-mislain (Trade Expansion Act), mille koko Kennedyn kierros perustuu, voimassaoloajan pidentämiseksi- ( k i n voimassaoloaika päättyy ensi vuoden kesäkuun lopussa)' vastasi hän vaikenemalla. Jälleen ollaan suurien kysymysmerkkien edessä, miten saada y l i kolme vuotta paikallaan kiertäneet Kennedyn kierroksen- neuvottelut käyntiin. E E C : n maataloustarjous ei ainakaan sitä edellytä. Kun Kennedyn kierroksen pohja luotiin, oli sen päätarkoituksena ensi sijassa teollisuustullin alentaminen 50 prosentilla , Gattjärjestön puitteissa. Myöhemmin USA kytki kierrokseen tiiviisti myös maatalous tuotteiden tullien alentamisen. Kun USA on korkeatullimaa, j a useimmat Euroopan maat matalatuUimai-ta, niin tämä olisi merkinnyt sitä. että USA o l i s i säilyttänyt tullien alennuksenkin jälkeen riittävän tul-lisuojan, kun sen sijaan eurooppalaiset maat olisivat jääneet tullisuo-jattomiksi. Koko Kennedyn kierrosta on ajettu Gattin puitteissa, missä määräävä asema on lännen rik-, kailla mailla. Kehitysmaiden edut on jätetty kokonaan syrjään j a sosia listisisl:» maista on mukana vain jokin tarkkailija. Niinpä Kenfiedyn kierroksen viitoittama tie on epärealistinen, koska sen ensisijaisena tarkoituksena on vain USA:n taloudellisten etujen turvaaminen. Kau-. pan vapauttaminen maailman mittakaavassa ~ tapahtukoonpa se sitten vaikka Gattin tai Y K : n kauppa j a kehityselimen - (UNCTAD) puitt e i s s a— edellyttää idän ja lännen, kehittyneiden teollisuusmaiden ja kehitysmaiden tasa-arvosta yhteistyötä. Sen sijaan USArn pyrkimykset hyötyä mm. Kennedyn kierroksen avulla on tuomittu epäonnistumaan L l B l l A . PÄIVÄN PAKINA SYKSYN LÄHESTYESSÄ Kauniista kesältä ja jatkuvasta helleaallosta huolimatta saimme tässä ;)äivänä muutamaan lukea, että paikalliset liikemiehet teke^ vät jo valmisteluja,, joulua vaij_ Ien; • Joulu on heille äfäari, — tärkeä tulojen lähde, mitä ilman moni pikkuliike voisi joutua sulkemaan ovensa. Siksi on tehtävä jouluvalmisteluja jo kesäkuumien aikana, vaikka joulu ei olekaan vielä aivan "nurkan takana". Me puolestamme toivotamme lehtemme ilmoittajakuntaan kuuluvien liikkeiden omistajille ja erikoi.scsti liikealalla oleville kansalaisillemme hyvää purjeluulta jouluvalmistelujen teossa. Samalla kiintyy huomio järjes-löväen toimintaan ja tehtäviin syyskaudella. Yleisesti puhuen pitää paikkansa se, että työväen järjestötoiminta viettää monesti suhteellista hiljaiseloa kesäkuukausien aikana, jolloin on kesälomien l i säksi tialu painua viikonloppujen ajaksi järvien lannoille uimaan ja kärpästen purtavaksi. — :, Mitään varsinaista "kesälomaa" ei työväenliike voi kuitenkaan ottaa, vaikka työväenhikkeen riveis sä olevat yksilöt pitävät ansaittuja lomiii yhä kasvavas.sa mitta-kaavassa.__ Parhaana esimerkkinä tässä on se, että kesäkuumien aikana on Canadassa ollut tavallista enemmän lakkotaisteluja; rauhanpuolustajat ovat liikehtineet jatkuvasti ja meidän omassa keskuudessamme on vietetty hyvin onnistuneet urheilu- j a musiikkijuhlat sekä saatu Vipauden ja Liekin huasteryntäys aika hyvään vauhtiin. Kaikest:r huolimatta on syytä odottaa, että ilmojen viilennettyä, j a iltojen pidennyttyä, syksyllä vilkastuu työväen kulttuuri- ja muu toiminta kautta maan. Uskottavaa ja toivottavaa on, että näin tulee tapahtumaan myös täkäläisten kansalaistemme kes-kuude. ssa; Tässä yhteydessä kiintyy huo. miomme ehdotukseen, jonka perusteella tulisi syksyn aikana pitää järjestöväen j a lehtiömme lukijain aluekonferensseja eri puol i l l a laajaa maatamme. Tämän ehdotuksen takana on ajatus, että-siten voisivat entistä suuremmat jäsen- ja lukija-joukot osallistua henkilökohtaisesti lärkeitten päätösten ja suunnitelmien tekoon — ilniaista niistä omat ajatuksensa ja osaltaan myötävaikuttaa kunkin ratkaisun tekoon. Täkäläiset kansalaisemme asuvat niin laajalla alueella, että yhteen "kansalliseen kokoukseen" on yksistään, matkakustannusten vuoksi vaikea, ellei aivan mahdotonta .saada suurempia joukkoja. Vähävaraisen väestönosan kansal- .liset edustajakokoukset jäävät siis pakosta numerollisesti pi^^niksi. Mutta jos asiaan tartutaan tosimielessä, niin esimerkiksi eri- leh-tialueilla . — sanokaamme Etelä- Ontariossa, Quebecissa, Pohjois- Keski- j a Länsi-Ontariossa^ aavik-komaakunnissa ia länsirannikolla voidaan järjestää useita paikkakuntia ja kymmeniä ihmisiä käsittäviä kokouksia, missä on tilaisuus kcskustellr. Järjestön asioista sekä lehtiemm<: sisällöstä j a talouskysymyksistä. Mitäs sanotte ystävä": ja naapurit, jos ruvettaisiin tosinr.ielessä kehittämään tätä ajatusta ja: pan-_ laisiin se täytäntöön' vielä tänä syksynä? Sellaisten mahdolliGimn<an laajojen aluekokousten ehdotukset j a evästykset tulisivat: ^it*.en luonnollisesti kansallisesti piaettävän edustaja- ja yhtiökokouk.sen käsi-teltäväk. si ja lopullisesti päätettäväksi. Ne antaisivat kuten sanot^ tu lukijakunnalle yleensä tilaisuuden osallistua ratkaisujen tekoon; selvittäisivät esim. mohenlaisia lehtikysymyksiä niin iukijoille kuin Ichticmme hallintoelimillekin jne. "Vaivaa" siitä tietenkin olisi, mutia "tyhjän saa pyyldmättäkin" — ja kukaan ei huolehdi työtätekevien järjestöistä, lehdistä ja laitoksista, elleivät työtätekevät sitä itse tee. Kesähelteessä syyslerveisin. . — Känsäivoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 23, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-08-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus660823 |
Description
Title | 1966-08-23-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina^ elok. 23 p. — Tuesday, Aug. 23, 1966
VAPAUS (LIBERTY)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Esiabllshed NOT. 6, 1917
EDITOB: W. E K L U N D MANAOERS E. SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EPITomAU«74.4t64
PobUdied thrlce veekly: Taesdays, Iftondftys änd Satitfdays by Vatrnm
Pabilshlng Cö. Limited, 100-102 Elm St. lyest, Sudbury. Ontario, Canada
Mailing Address: BoK 69 •
Adverttslng rateft upon application, tranalatlon tna ot ebaife.
Anthorized as secbnd dass mall by the ÄKt Of fliee Depairtment, Ottewa.
and ft>r payment of postage In cash. *
CANADIAN LÄNGUÄGE-PRESS
\
TDUAUSHlNHATt
OBBBdBBni: 1 vk. lai», 0 kk. $4.75 USA.ssa 1 Tk; $10.00. 6 kk.
8 kk. 2.75 Suomessa: 1 Tk. 10.50. 6 kk. 6.75
Sitä sotaa kannatetaan
Quebecista jokin aika sitten saapuneiden uutistietojcn multaan
mainitun maakunnan hallitus o n julistanut sodan inflaatiomaisia ho-tellihallintoja,
susia ja kruunun maita vuokraavia muualla asuvia " u r -
beilijoita" vastaan. ^
Sitä sotaa me kannatamme yhdessä muiden hyvää tarkoittavien
canadalaisten kanssa. '
Mainitun uutistiedon mukaan hallitus aikoo esittää lainlaatija-kunnan
seuraavalle istunnolle ehdotuksen laiksi, mikä kieltää Montrealissa
ensi vuonna olevan maailmannä^telyn. Expo 67:n aikana
Vara-amiraali Venjamin Sytshevin:
Saigonin silmänlumetta
: Viime viikolla-tiedoitettiin SaigonistaT että Etelä-Vietnamin yhdistynyt
budhalaisliike kehoittaa jäseniään j a kannattajiaan pidättymään
osallistumasta millään tavoin syyskuun 11 päivänä suoritettav
i i n vaaleihin.
Torontolainen suuri aamulehti julkaisi vähän aikaisemmin Saigonin
uutistiedon, minkä lehti otsikoi neljän palstan leveydeltä seuraavasti:
"Saigonin äänestyksellä on merkitystä pääasiassa AVashing-tonille."
Kun muistetaan, että toinen puoli Etelä-Vietnamin väestöstä lukeutuu
budhalaisiin, ja toisaalta se, että mainittu torontolaislehti,
vaikka se e i hyväksykään Yhdysvaltain hyökkäyssotaa Vietnamissa,
ei ole missään tapauksessa "vasemmistolainen" lehti, niin ylläesitetyt
tiedot antavat aihetta kysyä, että minkälaiset "vaalit" siellä Etelä-
Vietnamissa Washingtonin mieliksi syyskuun 11 päivänä pidetään.
Mainittuna päivänä siellä valitaan lakiasäätävä kokous, jonka
tehtävänä on sanottu avoimesti, että ketään rauhaa kannattavia henkilöitä
ei hyväksytä ehdokkaiksi, ja että jos lakiasäätävä kokous ei
tyydytä kokoonpanoltaan Saigonin sotilasjunttaa, se erotetaan, kuten
kenraali Nguyen Cao K y on sanonut.
Myöhemmin ensi vuonna on tarkoitus valita lainlaatijakunta ja
vasta näiden toisten vaalien perusteella muodostetaan siviilihallitus.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykyinen sotilasjuntta jatkaa "vaa^
leista huolimatta" hallituskauttaan ainakin vuoden:
Toisaalta nyt suoritettavat vaalit ovat sanan varsinaisessa merr
kityksessä pelkkää silmänlumetta. Vaalit voidaan suorittaa vain niillä
alueilla, mitkä ovat amerikkalaisten ja Saigonin juntan kontrollissa.
Mutta Saigonin juntan kontrollissa on vain yksi viidesosa Etelä-Vietnamin
jdueesta ja vajaa kolmannes Etelä-Vietnamin väestöstä. Toisin
sanoen nämä vaalit olisi verrattava siihen, jos Ontario olisi Yhdysvaltalaisten
miehittämä ja täältä Ontariosta valittaisiin sitten koko Cana-dalle
lakiasäätävät kokous!
Siitä huolimatta amerikkalaiset ovat palkkarenkeineen tehneet kaiken
voitavansa sen hyväksi, ettei mitään "vahinkoa" pääse tapahtumaan
syyskuun 11 päivän vaaleissa. New York Times tiedoitti heinäkuun
29 päivä "vaikutusvaltaisen amerikkalaisen" sanoneen lehden
kirjeenvaihtajalle, että "mitään mahdollisuutta ei ole "hävitä" Saigonin
järjestämissä vaaleissa, lisäten: Mikään vihamielinen hallitus ei
voi päästä valtaan, me huolehdimme siitä.
Viikko sitten New Y o rk Times S ervicen Saigonin uutisessa ker-kottlin
sikäläisten tarkkailijain sanovan, että syyskuun 11 päivän vaal
i t antaa Johnsonin hallitukselle aseen niitä vastaan, jotka osoittavat,
että Yhdysvallat tukee Etelä-Vietnamissa "laittomasti" muodostettua
siis "laitonta" hallitusta.
"On tärkeätä huomioida mitä nämä vaalit eivät ole", sanotaan
New York Times Saigonin uutisessa. Se ei ole voimien koetus Vietkon-gin
ja ei-kommunistien kansallismielisten välillä, sillä Vietkong on
estetty ehdokkaiden nimittämisessä ja äänestäjäin luetteloon pääsyssä
Se ei ole äänestys yhdysvaltalaisten täällä olosta. Se ei ole kansallisen
lainlaatijakunnan vaali. Vaalin ainoana tarkoituksena on valita
juntan laatimien säädösten perusteella 117 henkilöä käsittävä lakia
säätävä kokous . . .
Lehti kertoo, että Kyn sotilasjuntta ei ole jättänyt mitään sattuman
varaan: "Erään huomatun kansallismielisen (junttaherran — V )
kerrotaan arvioineen, että kolmannes Saigoninväestöstä pysyttelee
erossa vaaleista sen vuoksi kun epäillään, että hallitus muokkailee
mielensä mukaan vaalituloksia." J a sitten:
"Ammattilaisten katkeruus johtuu paljolta vaalien 20:stä arti-kelista,
minkä juntta lisäsi erikoiskomissionin vaalilakiluonnokseen.
Se (artikla) antaa kenraaleille oikeuden muuttaa minkä tahansa osan
uudesta perustuslaista, ellei kaksi kolmannesta lakiasäätävästä kokouksesta
sitä vastusta:
"Käytännössä tämä tarkoittaa, että juntta voi kontrolloida lakia-säädettävän
kokouksen 40:nen ynnä yhden jäsenen voimalla. "Tällaisen
järjestelmän perusteella lakiasäätävällä kokouksella ei ole mi-täänvaltaa",
on eräs huomattu hallitusvastainen lakimies sanonut.
'Se on anti-demokraattinen järjestelmä mikä hankaa vaaliprosessista
pois kaiken merkityksen. Monet meistä katsovat, ettei tästä syystä
kannata kiinnittää mitään huomiota tähän lakiasäätävään kokouk-
.seen."' •
Meille tietenkin kerrotaan — se voidaan melko rohkeasti etukäteen
ennustaa — että vaaleihin osallistuu paljon väkeä. Totta myös
on, että Kyn sotilasjuntta tekee parhaansa. Edellämainitun uutistiedon
mukaan muilta kansalaisilta, joiden äänestyslippuun ei ole tehty
reikää merkiksi siitä että hän on käynyt äänestämässä, kielletään
vissejä etuisuuksia, lukeutuein siihen ehkä se, ettei heille anneta
hallituksen toimesta riisi-avustusta. Jos tämä suunnitelma toteutetaan,
vain aniharvat vietnamilaiset (Saigonin ja amerikkalaisten kontrolloimilla
alueilla) jättävät äänestämättä."
Hyvin ovat siis pullat uunissa ne eivät pala eivätkä paistu.
E i ole ihme,-vaikka Globe and Mail sanoo, New Y o rk Timesin
uutisen perusteela, että Etelä-Vietnamin vaalit kiinnostavat-pääasiassa
vain Washingtonia, ja vaikka Etelä-Vietnamin budhalaisliike kehoittaa
kannattajiaan pysymään erillään koko viheliäisestä sirkuspel-leilystä.
OHJUKSET UiMii^N^^
Oli kaunis päivä, meri, siintävä.
Seisoimme päällystönlaivan kannella
jännittyneinä etäisyyteen tähyil-l
e a 'Me" tarkoittaa muutamaa amiraalia-
ju upseeria, jotka e n tavoin
osallistuivat uuden aseen sovellut-amiseen
laivaston käyttöön. Sekun-tiosoitin
laski verkkaisesti aikaa,
lähestyi hetki, jonka hyväksi kym^
menet, .sadat miehet.—tiednmiehet
konstruktorit, insinöörit, työläiset
upseerit, matruusit — olivat ponnis
teUeet.
S i l l o in kiinteän tarkkailumme
kohteessa pisteessä merellä, purkan
tui ylös savupilviä kuin suuressa
räjähdyksessä. Savupilviin kietoutunut
ohjuksen terävänokkainen
runko näytti silmänräpäyksen ajak-^
si jäävän paikalleen veden yllä, sitr
ten se alkoi kivuta ylös yhä kiivaammin.
Kohta se o l i kimalteleva
poiste sinisellä taivaanlaeha kado-takseen
sitten kokonaan.
Tiesimme minne raketin lento
suuntautui. Täytyi omistaa melkoisesti
mielikuvitusta voidakseen ajatuksissaan
nähdä raketin lennon ja
välimatkan lähtöpisteestä maaliin.
Mieleen hiipi epäilys, voisiko täsmällinen
osuma olla mahdollinen
näin suurelta etäisyydellä: ohjusam
munnan tulokset olivat odotuksia
paremmat.
Siinä vaiheessa ohjuksin oli jo
aseiden alusten, pääasiallisesti pinta-
alusten aseistuksessa. Olin Jo
monesti seurannut niiden lähtöä ja
katoamista taivaanrannan taakse.
Miksi siis kehotan lukijaani ottamaan
huomioon nimenomaan edellä
kuvaamani tapauksen? Siksi, että
se o l i ensimmäinen ohjuksia kantavan
sukellusveneen laukaisema: ballistinen
r a k e t t i . Sinä päivänä meillä
oli oikfus sanoa, että olimme suorittaneet
kaiketi vaikeimman nykyaikaisen
laivaston suuresta rakentamistehtävästä.
Meidän nähtemme oli syntynyt
sotalaiva, jollaisesta vielä hiljan o l i
ehkä vain uneksittu. Ulkonaisesti
ie ei eronnut sanottavammin tavallisesta
sukellusveneestä. Kenties
.iooltaan hivenen- suuremp' ja komentosillan
suojus tavallista kor-:
;eampi ja pitempi. Mutta mitä laa-ijun
tulee, niin .siinä ei ollut mitään
vertauskohtaa. Entisten sukeU
usveneiden mahdollisuudet olivat
sjoiteti.t, niiden o l i pääsiävä huo-;
-iamatttmasti lähelle vinollisen lai-aa.
j a hyökättävä läheit^i, mutta ve-ienalaincii
ohjuslaiva sai mahdolli^
uuden valtavalta etäisyydeltä huo-naamat
lOmasti, yllätjäen ja torju-
.nattomasti iskeä suunnattomalla
/oimalii tukikohtiin tai muihin tär-ceisiin
kohteisiin vihollisen alueel-a.
Sukdlusveneestä tuli sellainen
iaivastovk«.ikkö, joka pystyy ratkai-
>emaan P i vain t i i k t i s i a tai opera
tiivisia vaan strategisiakin tehtäviä.
Teemme pienen opintorelken
•iuuren isänmaallisen sodan aikaan,
j o l l o in "Katjushan" nimen saaneet
« a r t i n kianaatinheittimet, pelot-
:,iva ase. ilmestyivät joukkojemme
j'=;felukentille fasistisia valloitta;
ji.: vastkian. Ne tulittivat erikoisil-
11 ohj.i-.mattomilla raketeilla. 'Kat-
.':ishan' tyyppisiä laitteita tuli myös
Jäiden sotalaivojen aseistukseen,
r.m. Mastanmeren torpeedoveneet
l:\vftivJt niitä taitavasti vihollisen'
-ajttueita ja erillisiä sotalaivoja
vtstaan. Rakettien käytöstä laivas-
"Tsa saadut ensimmäiset- kokemuk-
{.'A osoittivat: tällä' aseella olevan
A'ohla avuiä. Muita, niinä vuoäiiiiB
ei voinut olla puhettakaan aseen
la. jastn sovellutuksesta. Rakettitek-
.1 ikka ei ollut vielä saavuttanut
ta«i;eel!ista täydellisyyttä astuak-scon
ei-ysten aseiden sijaan.'
Alkoi valtava työ. Menestykselli-sisiä
tuloksista ei olisi voinut, olla
;)..hettakaan, jos Neuvostoliitto oli-ollut
ilman pitkälle, kehittynyttä
Krriceniakennusteollisuutta. metall
i . : giaa. kemiaa, auiomatioita, elek-t:'
v>nitekniikkaa. Ohjusaseen luomi-xevp
tarvittiin mahtava tieteellis-
Kkninei- j a tuotantopohja, korkea-
U'.«-,n!se'. tutkijat, konstruktorit, insinöörit,
ammattitaitoisia teknikkoja
j.-s työläisiä. Koulutettiin myös mie-stöä
ja upseereja, joista tulisi lai-
\ a6ton ensimmäiset ohjusmiehet;
Kymmcncttäkänä osaa näiden:
n^pster voittamasta vaikeuksista ei
>risi selostaa. Mutta lopulta päästiin
kokeiluihin käsiksi, päästiin
siioria^maan ensimmäiset koeam-isunnat.
Muistan esimerkiksi miten
.\ ään risteilijän tavallisen tykki-ternin
I aikaile ilmestyi ilmatorjun-
'a-nhjuslaitteisto kaikkine kojei-rcen,
tutkat ja elektroniset tieto-
Kcneet mukaan luettuina. Niiden
:Öttöc.L tottuminen ei käynyt hel-
.)?rti. Mutta vihdoin valkeni päivä,
j o l l o in ohjus katosi korKeuleen ja
OT.i t.jrkasti maaliin. Ja lopulta
raimme nähdä uuden sotalaivaston
i;>!.ennustyön aikaansaannoksen —
ballistisen raketin laukaisun veden
alta. ~
Ohjus on ase, laiva sen kantovä-iine.
Tässä kaikkea muuta kuin yksinkertaisessa
yhdistelmässä on paljon
erikoispiirteitä.
Yksinkertaisesti asian ilmaisten
on sanottava, etti ohjuksen on paljon
vaikeampi asua laivassa kuin
maassa ja ilmassakin. Meren alkuvoimilta
myrskyineen, sumuineen
ja suolaisipe vesineen, ei pääse mihinkään.
Ohjukson monimutkainen
laitteisto jo koko kompleksi on suojattava
erityisen turvallisesti erilaisia
haitallisia tekijöitä vastaan. Merellä
ci :ule mitenkään toimeen i l man
erikoislaitteita, joilla sekä itsensä
ohjuksen että siihen kuuluvien
kojeiden ja koneistojen hermeettisyys
varmistetaan. Koneisto-jti
on v u r i n monia, sillä tämä aselaji
vaalii korkeatasoisen automaation
kaikissa työvaiheissa. Ja niiden
on toimittava varmasti, häiriöttä
kaikissa tilanteisja joita meri saattaa
järjostää.
Mutta toisaalta tilat ohjusten s i -
joittamiiclle, koneistoille, jotka s i ir
tävät ohjuksen laukaisualustaan j a
itse laiikr-isualustoiile ja paljolle
muulle ovat kovin rajoitetut. Joudutaanhan'suuresäaldiii
pinta-allik-sessft
ottamaan hUQiniQim.)ok |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-08-23-02