Vapaus, October 30, 1924

              - laniaDsiM nsvonran
V . fc*JB asettaneet lÄä-
- k i e a rikiaaksien kasaamisen
^ l E t a a n hyvänsä, « y ä t ^
toottaTassa työssä. Sota-
^ j ä l k e i s a i k a . joskohta kaiHdr
' l i a L ovat oHeet näiden yhteis-:
loisoKoiden. kultaist^
Tämä koskee vamiddn:sö-jäissä
rahamaailman o.n-
S S i ^ . ov^t saalistanee^- itsel-
W «taiaaisia omaisuuksia, - onnen,
.ioiden "loukkaaniinen'^
• päivinä knitenKn^jan
yhtä kuin valtiopetos
^-Siaiciiä muuta tahansa. ,,
^ " ^ r : näihin aikoihin on mnndan
öiölaist^ alkuperää oleva p h a -
:^^aa onnenonkija herättänyt
'StsThnomiota ItävaUassa. Hän,
' t k Ca^grlioni, oli ennen sotaa
vaatimaton liikemies, matta
hävityksineen muodostui-hä-
"iea runsautensa sarveksi Miljod-'
y ruoria ja toivorikkaita iBprisiä
, l j ^ D taistelukentällä. Hävityk-
JsaiaBhistas merkitsi työtätekeville
k o i l l e ennenkuulumatonta k u r -
'faotta J8 onnettomuutta. •Tämän
jaijauden loitsi CastigUoni kiUse.
kullaksi Hänestä tuli pohatr
(»Itävallan armeijan sotahankkir
•jifla ylisessä Stinnesin kanssa, i
; Sitten alkoi sodan jälkeisajan
ijriisj. Valuutta laski j a kallis a i -
yltyi kaikella rajuudellaan. Taas.
; jliää Castiglioni aikansa koittia-
«en. Hänellä o l i tietysti taloudel-jijla
luottamusta j a sen avulla on-ei^
ni hän lainaamaan huimaavia:
sänoia, jotka hän heti muutti t a ­varoiksi,
osakkeiksi, s.ts. todellisiksi
realiarroiksL Kun hän lainasi ~mil.
jKinan Itävallan kruunua, oli se
. naksettavaksi langetessaan katistu-xut
inurto-osakseen. "'Täten saattoi
Tän • rahanarvon" laskemisen, takia
suorittaa velkansa ehkäpä ^ e n s a -
' dJnnesosalla. Castiglionista tuli
yhä rikkaampi ja alkoi pörvarilli-
'sessa maailmassa saavuttaa pyhi­myksen
hohteen.- • Hän > petti yhtä
lyvin valtiota kuin sen kansalaisia.;
; E a Mhastaa toista suurhuijariä
Hnssolinia, ja tämän asejärjestöjä,
-jotta liämä pitävät keinottelukentän
vapaana Italiassakin. . ' H a n solmiaä
/läheiset suhteet toiseen -pohattaan)
Stinnekseen, ja kilpailee tämän
kanssa ;; kapitalismin , , sädekehästä.
iBin antaa "pikkusummien": rullata,
i ja poliittiset tekijät varaavat hänel-
• le inonnonrikkaul^ia, • yeaiputpuk-
. aa j.n.e.,- s. o. kansallisomaisuuk.
i t Lisäksi alkoi Kansainliiton
"tervelidyttämis"-prose3si Itävallais-^^
a. Castiglioni oli . k u in luöt^ roi-;
Tovaltioiden puostariksi. Hän saa­listi
aasia miljaardeja, häntä pidet
tiin nerona, aikakaudenV ihmeenä.
Hän oli Itävallan rikkaista rikkain
ja voimallisista voimallisin.
JIutta sitten sotkeutuivat häiieh
' korttinsa osittain. Hän o l i keino-
•tellut Itävallan kruunun j a Saksan
markaa alimpaan kurviinsa, nyt'
Talmistautui hän. Tomahduttamaan
Banskan frangia. Hän teki suun-
•nattomien mahdollisuuksiensa avul-la
kaikkensa jouduttaakseen sen l u -
listumista. Mutta hän kohtasi v a ­kavampansa:
Morgan lainasi raho­ja
RanskaUe, frangi, vakiintui —
riidennekaeen arvostaan, j a 'Castig^
lionin menetti huimaavia" summia
keinottelussaan. Hän joutvii suo-ritnsvaikeuksiin.
Hän näki jo kau-iaa
uhkaavan kriisinsä, j a ymmär­täväinen
porvari j a kiskuri kun olii
airsi hän kaikessa hiljaisuudessa-osakkeensa
j a muut arvopaperinsa
Italian rajan taakse. Itse- s a a^i
nän matkustaa perässä koska tahan.
sa,' eihän ole rahaporhoilla poliisien
fdella kiirettä. Hänen johdossaan
«Hat "DeposHenbank" sotkeutui
. afääreissään. Puolijumalaista juur-takun
oli, oK C a s t i g l i o n i / ' b b i t a -
Bot" pankin asioita niin, '^että ee
«K käynyt aina köyhömmäksi ja
koyhemmäksi, samalla kun härestä
Itsestään oli aina t u l l u t rikkaampi
ja rikkaampi. Bankki lakkautti
' ^ n s a . Sadoistatuhansista pien-
«a]istä oli tullut keppikerjäläisiä.
fi^ysjuttu paisui iinn suureksi,
«ta Itävallan haflituksen oK puu-
«ftava siihen. Kun ,mätänaise; ^
oli kypsynyt, haihtui CastigUo-
, f f fd«kehä ja poliiseilla olisi o l -
«it kahdenkeskistä/puhuttavaa äs-
«isen puolijumalan kanssa. Mutta
tällöin oli C a s t i g l i o n i ' j o pudistannt
•Itävallan tomut .jaloistaan j a l i e n -
"«yt Mussolinin väljään j a t o r v a i -
f f ? helmaan k o l m ^ , , kätyrinsä
«äJJsea, joita poliisit-niinikään olisi-
Tat hahnneet kernaasti tavata.
« J * tyypilliseen kapitalisti­seen
pyhimyssatunn knuinu tietysti,
e«a Itävallan hanitiiksen fr^tkijako-
• ^ n i havaitei «räänä. Itammna
- mnrretufai lautakirstim,
ansaa eäilytetäin: t r t k i m u s a s i ^ .
J°J^ Oli tehty teto^ ^^arastet^
^ ««kauttavat'akiaMijat^ E i voi
pienintäkään «i»Systä s i i ö , et-
« J O Caaööioni. olisi «uorittanut
^ « b n pikku käiätySti. - Keilaan
^ ci anakaan <Äiit mitSan
w a täUaiaeei tekoon; . ,
^ metöstyamaaie. Mutta h a .
^ ähnnsa ovaf jS«aö:'' Eomab-dus
järicyttSSkoko. Itävallan y h ­teiskuntaelämää,
joka juuri o l i saa­ta
l'terTChdytettyä.7. Pankit ro^
mahtelevat, maä' fi^nettäS luotton­sa,
j a teoUisnna lainaantpn. - Työt-töinyys.
kasvaa suunnattomiin, k un
monien' buosuvttavien;teollisunslai.
tosten täytyy sulkea porEtinsa. Y k ­si:
jättikonna j a . eräät pienemmät
konnat ovat tuottaneet sanomatonta
onnettomuutta '^ötätekkville ja
^eneläjille, .s.o..miljoonaiselle vä:
estolle. Sillä voittivatpa taikka hä-
^ l i ^ ^ t kapitalistiset uhkapeluriti
n i i n saa kaikesta kuitenkin massaa
j a kaiken hyvittää ne, jotlca luovat
tosiarvot: työväenluo3d?a.
Työtätekevä'' kansaluökka' ' l u k u ­määrältään
muoäöstaa .ihmiskunnan
valtavan .enemnuston. Varsinzusia
suurkapitalisteja, jotka pääomansa
mahdilla halUteevat koko porvaril­lista
-maailmaa;' o n lukumääiältään
peräti . vähän. Vaikka riistäjän
joukkoon luettaisiin kaikki pienem­mät
pääoman .bmistajat, jotka vä­littömästi
tai välillisesti nauttivat
toisten kansalaisten työn tuloksista,
saaden ..; j e m m a n tai -vähemmän
loistavan toimeentulonsa ilman o-maa
luovaa ^ työtään, niin sittenkin
Torstaina, lokak. 30 ». —111».. Od. aOfli. 1924 Siml
— kun vaan vaivaudumme asiaa a -
ja^ielemaan, huomaamme työtäteke­vän
kansalaisten luvun olevan ää­rettömästi
suuremman kuin 1 työn
riistäjäin.
Meidän päivinämme on järjen ja
käsien yhteistyöskentelyn avulla
saatu työnteho niin suureksi, että
yksi työläinen tuottaa kahdeksan
tuntisena työpäivänä enempi kuin
sata miestä "viisitoistatuntisena päi­vänä
tuottivat sata vuotta sitten.
Siis kaikki tiedämme> että työläi­set'
muodostavat kansakuntien ei
nenunistön, . j a että työn saavutuk-jset
ovat nousseet satumaisen suu­reksi.
Johdonmukaisuus panisi mei­dän
otaksumaan, että työntekijäin
toimeentulo. täytyy olla myöskin
korkealla, kun edellämainitut pe­rusedellytykset
ipvat :näin suotuisat.
Mutta mitä näemme? Nälkää, alas­tomuutta,
asuntokurjuutta, vanki­loita,
ohranoimista y.m., y.m. tuo­hon
; malliin, niin suuressa mitassa;
että historia ei tunne laisinkaan
sellaista ennen; tapahtuneen.
Missä vika? Siinä vika, että työ­tätekevät
ihigiset ovat, hajaantuneet
lukemattomiin toisiaan vastaan tais­televiin
eri ryhmiin.
Porvaristo on ^vuosisatojen aika­na
rengeillään "kirjanoppineillaan"
j a "fariseuksillaan" hämäännjrttä-nyt
työntekijäin ajatusmeiningin
niin y sgkaisin, että sen «on verrat­tain
helppo ollut - näihin saakka hal­lita
työväen ^joukkoja,: harjoittaa
jatkuvasti mitä häikäilemätöntä riis-toaan.
.
M u t t a . suhde; tulee täydellisesti
muuttumaan työväestön oman, itse­tietoisen
^i^okkaliikkeen vaikutuk­sesta.*
Valkoisen ruusun ritari
Työväenjärjestöjen Tiedonanta­jassa
kirjotetaan:
. \ Canadaan vmatkustaneiden Suo.
men valkaisijoiden: asian ajamisesta
näkyy V muodostuneen valtiotieteissä
reputetulle : • professorikanditaatti
Laurilalle -luja urakka..
- Isänmaa on huonosti' palkinnut
nämä suuren valkaisuvuoden palveli-jansai
Kansannousut ovat käyneet
yhä harvinnaisemmiksi j a porvari e i
hellitä -r kukkaronsa nauhoja eivätkä
kaikki valkaisijat mahdu "luotettui-
Jok9 "paakaattelija" t a i eellaiaekd
epäilty tuppaa takkiin, niin ^önÄU-taja
piää ennen työmiehensä j a o-soittaa
pannaan julistetun maantiel­le.
Se merkitsee limpun, loppua j a
siksipä'näistä, pekasta kuiS^pekisla,
on tullut notkeita poikia j a ovat a l ­kaneet
pyydellä täältä kotimaasta
työväenyhdistyksiltä, tiaiden toimi-faenkflöatä,
entialtä "pas&aatetta-v
i l t a " , suosituksia j a todistuksia, e t ­teivät
olekaan valkaisijoita.'
Näihin asti tällaisia todistuksia ei
k s i liene annettu. E i nimittäin t u n ­nu
erittäin . toverilliselta sellainen
kohtelu, jota saatiin^ kokea suurena
valkaisuvuotena.'
Jolle todistuksia ei ole tullut, se
on saanut lähteä lampsimaan joko
kilometritehtaalle tai j o n n e k in met-säkämpälle.
Tästäpä se sitten onkin f ascistipä,
j a n ylilietsoja Laurila kumppanei­neen
ollut sisu -pippuria täynnä ja
heidän pajassaan on riipustettu
monta äkäistä, kommunistihaukku-misella
pippuroitua artikkelia v a l -
kaisulehtiin. Viimeksi muistamme
lukeneemme sellaisen vaasalaisesta
Ilkasta. Myöskin, mikäli olemme
kuulleet, on täältä ollut mies t ai
miehiä Canadanmatkalla .— emme
tiedä kenen varoilla, mutta kyllä
sen arvaa — järjestelemässä näiden
valkaisijain asioita, tyrkyttämässä
Canadan poiitsiQe nenvoja j a ohjei­ta
j a kanppaamassa sikäSigliTi v a i -
kaisnlehtiin artikkeBpvjan tekeleitä,
joissa yOytetään sklläistä haUitos-t&
j a poliisur suomalaisten järjesty,
neiden työläisten kimppuun. Vähän
näistä kuitenkin on. ollut tulosta.
TPikSH tiedämme. -
Täällä lienee myöskin pelotelltn
j a narrailtu muutamia keltaisia työ-väetayhdistykdä
antamaan oikein e-mävalkaisijoillekin
jäsenkirjoja j a
t o d i s t u ^ a . Eräskin kirjeenvaihta­jamme
kertoo, että heidän paikka­kunnaltaan
lähti Canadaan kuusi o i ­kein
ammattivalkaisijaa j a lähties­sään
p ^ e l i v ä t suosituksia noskelai.
seita työväenyhdistykseltä, j a j o h -
tajapapat olivat sitä: mieltä, että a n ­netaan
pois, mitäs se ijänkaiken kan
nattaa vanhoja muistella. Yhdistyk­sen
työläisjfisenet ndbsivat vastaan,
mutta .kuitenkin -valkaisifat lienevät
suosituksia saaneet, koskapa kuulu-vat
nyt olevan' Canadassa j a näytte­levän
äkäistä punikkia.
' ' Jä Idrjeenvaihtaja lopettaa, että
ei-sentään pitäisi unohtaa mitä v a i.
kaisuvuotena tapahtui, ei vaikka
valkaisijat päällään pyörisivät t a i
nyrkki .pystyssä hy|)pisivät.
Eikä. pitäisikään. - Selkäänsä voi
tunnustaa : saaneensa retkummalta-kin,
mutta toverikseen ei sovi tun­nustaa
ketä vaam
Suomen notisia
AUTO PUDONNUT J A R I EN
ÄÄNEKOSKELLA
Äänekosken Kuhnamon lossilla t a ­pahtui
auto-onnettomuus, josta hei
posti olisi voinut' koitua vakavat
seuraukset Kun lautta, jolla oH
iso kuorma-auto, sekä tavallinen
matkustaja-auto, oli saapunut Ää­nekosken
puolelle, kallistui lautta
j a . kuorma-auto, jossa oli 11 hen­keä,
alkoi, liukua taaksepäin j a mur­taen
kaiteen putosi veteen. O n ­neksi
tapahtui auton vajoaminen
niin~ hitaasti, että kaikki matkusta­j
a t pääsivät' auton etuosassa olevas­ta
uloskäytävästä pois, ennenkuin
auto vajosi pohjaan. Kaikki 11
henkeä joutuivat veteen, josta laut­t
u r i j a toiset auton matkustajat sai­vat
heidät suurin ponnistuksin pe­lastetuksi;
Kun auto oli täysin um­pinainen,
olisi sen heti vajotessa
tapahtunut kauhea onnettomuus.
Tapahtuma johtui siitä, että vesi
Kuhnamojärvessä aina sunnuntai­sin
on hyvin matalalla Äänekosken
tehtaalla tapahtuvan veden patoa­misen
vuoksi j a lautta sen. vuoksi
aina- joutuu hyvin kaltevaan asen­toon
autojen pyrkiessä maihin. A u ­to,
joka^ vaipui kokonaan veden/ol­le,
saatiin nostetuksi j a on se jäl­leen
aloittanut liikenteen Äänekos­ken
j a Saarijärven välillä.
n a " rautatielle eikä postiin, j a aikr
sipä. näiden on monen alkanut piip­pu
kyteä 'Canadaan ^-^ Yhdysvallat
eivät ole huolineel näitä: paremmin
kuin muitakaan.
Canadassa eivät kuit^pkaan: M a n ­nerheimin
räutaristit auta .eikä siel­lä
vapaussotasapelilla kultaa vuolla.
Amerikalainen työnriistäjä on n i in
kylmäverisen tunteeton,: ettei. se
maksa jonkun reunavaltion kansan-nousuaatjbista
rmitään, vaan ajaa,
i o u l ^ töitä atitaa^n^ samaan
monttuun punäin ka^sa palskele-maan
töilS. Täällä tulee kuitenkin
kysymys, mika^ u u s i tulokas on, on
ko jäsenMrjaa j a onko takeita^-siitä,
e t & e i f O l e ollut röurerna vsOcdsa-vuotena
"paakaattelemäJtea**. Ja j o l ­lei
jäsenkirjaa ole, eikä ole tatkeita
sStÖL että- mies pn J o k o rehti putdk-k
i t a i o n ollut ainakin paolueeton
paakaattelnnn ^ja Itttmchkotefatailann
T^sh^an^ jöSn täSaista e i toveruu­teen
tunnusteta. Tämä merkitsee
jökseenkixi samaa & I & pam|iaji#i-tos
ennen, vanhaan. K i m ^^oIäiset
noösevaV.moJlitasta s i l l o in 7l5s,'lam
LASTEN)HUOiUX>N MENOT
TAMPEREELLA
Tampereen kaupungrin lastensuo-jelulautakunta
on nyttemmin saa­nut
valmiiksi rahatoimikamarille j ä ­tettävän
lautakunnan ensi vuoden
meno- j a tuloarvioehdotuksen., Las-^
tenhuoUon menot ovat siinä arvioi­dut
seuraavan suuruisiksi: .
Lastensuojelulautäkunta 1,335,-
920 mk.. Rauhaniemen lastenkoti
148,212, :50; Metsolan lastenkoti
172,1154:—.Lastenkotien menot y h ­teensä
Smk. 320,a66:5Q. ' '
Lastensairaala 226,438:75^ Kas^
vitarhamaat yhteensä Smk. 50,000:
—. Leikkikefttät yhteensä Smk. 30,-
000:—. Lastentarhat j a päiväkoti
329,070:—.Lastenseimet 155,970 :r
25. J a i t o s a i r a a t l l 7 , 2 1 2 : 5 0 . Pyy­nikin
tilapäinen lastenkoti 62,000:-
— L a s t e n h u o l l o n kokonaismenot
tekevät siis Smk. 2,646,978:—.
Tulot on arvioitu 353,000:—
Smk:ksi, jossa vakinaisia. tuloja
102^000:— Smk:ksi, jossa vakinai;
sia tuloja 152,000 tilapäisiä 185,000
j a tilityksiä kaupungin laitosten
kesken 25,000 mk.
Kuluvan vuoden talousarvioissa
ovat lastenhuollon menot 2,563,-
227:25 Smk. j a tulot 324,500:—.
Menoarvion lisäksi on Jaut^kunta
päättänyt ehdottaa kaupunginval­tuustolle,
etta kaupungin ensi vuo­den
talousarvioon otettaisiin 6mk.
300,000 :-r—^ kasvatuslaitosta varten,
o
MIINOJA VENÄJÄN ALUE-VESILLÄ
• Suomelahdessa on 29. a s t 1 4 '—
29 ast; 19' - välisellä alalla etelään
suuren laivareitin pohjoisesta r a r
jasta tavattu miina^ minkä johdos^
t a - Itämeren ^ Imvaston: vallankumo-ukseBinen
sotaneuvosto 'on: julista­nut
mainitnn v alueen:. merenkululta
Buletukri. Sen jälkeen knn mai-nitnlla
alueella on toimeenpantu
tzallaas, avataan se nnddleen: me>
Tiliikenteelle.
HÄIKXlLEBflÄTON TALOfKAIIS-
^ TAJA
Eräänä yona sattui TTudessakau-pungissa'tapaus,
joka varnn selyäs-tif
knivaa,' mitenkä häikäil^raäftöima
keinoja'^ fiAonormstsjat käyttävät
VBokMf«iri«Jrit.Jcohtaibi.
. Tlapaoksett talonomistajs, joka on
leskinmta, vaati vnokralastaan, y k ­sinäistä
leskivaimoa muuttamaan
asunnostaan mikkelinp^ivän aikana.
Vaimon oli kuitenkin vaikea saada
asuntoa vallitsevan huonepulan t a ­kia.
Kun vaimon- muuttamisesta ei
l o k a k . l p:stä tullut mitään, toimitti
talonomistaja seuraavana yönä v a i .
mon nukkuessa asunnon oven nau­lattua
j a pani esilukon päälle ulkoa­päin.
: Aamulla 6 aikaan vaimon a i -
koessa lähteä työhön, ei hän päässyt
ulo?^ Asunto on.-yksinäinen: j a s i ­jaitsee
pihanpuolella, joten vaimon
täytyi aukaista ikkuna j a huutaa
apua, jota ei' kuitenkaan tullut
Talon rouva lopulta suvaitsi tulla
ulos lausuen ivallisia sanoja vuok­ralaiselleen.
Vaimo lopulta hädis­sään
lupautui muuttamaan kun
vaan ovi avataan. 1
Tämäkin tapaus osoittaa, kuinka
talonomistajat ovat valmiit ryhty­mään
miltei minkälaisiin tekoihin
tahansa häätääkseen heille epämie­luiset
vuokralaiset asunnoistaan,
voidakseen- sitten uusilta vuokralaf.
slta kiskoa-mahdollisimman korkeita
vuokria. ' <
TUOMARI E. WJ SOPASEN
SKANDAALIJUTTU
Kuten aikaisemmin sanomaleh­dissä
on kerrottu, tapahtui viime
heinäkuun 29 pnä Savonlinnassav s i ­käläisellä
kylpylaitoksen kasinolla
tapaus, joka oli omiansa herättä­mään
yleistä huomiota. Sanomaleh­tien
kertoman mukaan o l i mainitun
päivän iltana, Savonlinnan kylpylai­tokselle
kerääntynyt Olavi-juhlaa
viettämään kaupunkilaisia: j a kylpy-vieraita.
Kun sitten yleisön jou­kossa:
eräs sirkuksen viulunsoittaja
huomattiin olevan \ juovuksissa, niin
paikalla ollut poliisikonstaapeli Ji
Kettunen kehotti -viulunsoittajaa
poistumaan kasinolta.. Useaan ker­taan
oli poliisin pakko käydä soit­tajan
luona, että tämä ymmärtäisi
poistua, koska hänen 'juovuks;<ma
olonsa häiritsee juhlayleisöä. Kui­tenkaan
ei viulunsoittaja ottanut
kuuleviin korviinsa poliisin huomau­tuksia,
vaan jatkoi remuamistaan.
Silloin oli pölisin pakko käyttää
ankarampia ^ keinoja 'soittajan pois­tamiseksi
kasinolta. Hän tarttui
soittajaan käsiksi V j a oli aikeissa
kuljettaa poliisikamarille. Mutta sa­malla
hyökkäsi poliisin;, kimppuun
eräs heirrasmies, joka työnsi poliisi­konstaapelin
ulos kasinplta j a sa­n
o i / ettei poliisi saa t u l l a kasinol­l
e ollenkaan. Tämän johdosta y l e i ­sö
rupesi ablodeeraamaan j a osoit­tamaan
mieltään virassa olevaa po­liisia
vastaan. Kaikki tämä tapah­t
u i klo 2.45 yöllä, vähän ennen
kun kasinolla pidetty Olavinjuhla
oli päättymässä^ • :^ :
Seuraavana päivänä 'toimitettiin
tapauksesta poliisikunlnstelu, jossa
kävi' selviUe, että- mainittu herras­mies
tunnettiin olevan -ISautasalmen
tuomiokunnan tuomari^ e n t oikeus­ministeri:
j a hovioikeuden asessori
E. V . Sopanen. -Entaostelossa to­distivat
etäät siviilihenkilot, että
viulunsoittaja o l i esiintynyt häirit-.
sevästi,"' jotavastoin kaksi- muuta
herrasmiestä taasen-todistivat: p o l i i -
an esiintyneen sopimattomasti ja
ärsyttävästi./:
Oikeuskansleri vaati sittemmin
tajpanksen johdosta, nostettavaksi
syytteen asessori Sopasta vastaan.
Nyttemmin oiketukanderlnviras-
REHOITTAVAH VIRKAVALLAN
MAASSA
Suomen Saha-, kuljetus- j a se-katyöväen
liitoUe saapuneen tiedon
mukaan on mainitun liitoa * L o i -
molan osaston tili j a pöytäkirjat
sekä koko arldsto j a kirjeenvaihto
takayaiikoitu.'- Paikkakunnan polii^
sionstaapeli Räsänen saapui L o i -
molan osaston toimihenilöiden luo
j a ilmoitti, että sisäasiain nunbte-riöstä
nimismiehelle saapuneen
määräyksen mukaan on osasto mai­toon
saapuneen tiedon mukaan t u ­lee
horioikendönasräsori E , V^ So­pasta
vastaan haitaoteosta^virantoir
.mituksessa olevalle viricandehelle
nostettavaksi. mäSxitt7 SFTte^kä^
teltäväk9 SavonHimaa kaapungi»
jraa^tovanoik^eBtt.
rätty lakkautettavaksi sekä toimit­ti
asiakirjdjFen takavarikoimiseiu.
Määräyksen toimeenpanemisen osas­toon
nähden oli Suistamon piirin n i ­mismies
antanut hänen tehtäväk­seen.
Tämän osastolta saapuneen tie^
donannon mukaan on Suomen Sa>
ha-, kuljetus- j a sekatyöväen liitto
ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen
selvyyttä asiaan. Sitä varten mai­nitun
liiton puolelta, jos on mah­dollista,
käännytään sisäministeri
Sahlsteinin puoleen. Minkälaisen
selityksen sisäministeri antanee, ei
ole vielä tiedossamme.
Piikkiön tyovieByhdittya Ukkautet-ta
nimismieheB toimetta
Piikkiön työväenyhdistykselle saa­pui
paikkakunnan nimismies C 5 -
ransson yhdessä Piikkiön poliisi­konstaapelin
kanssa sekä ilmoitti,
että Piikkiön työväenyhdistys on
määrätty lakkautettavaksi. Yhdis­tyksen
toimihenkilöiden tieduste­luun,
mihinkä lakkauttamispäätös
nojautuu, kun se tuntuu peräti mie­livaltaiselta,
ei / nimismies mitään
varmaa^ vastausta lakkauttamiseen
nähden antanut Samalla ilmoitti
nimismies yhdistyksen toimihenki­löille,
ettei yhdistyksen huoneustos-sa^
o^a pitää minkäänlaisia kokouk­sia,
ei vaalikokouksiakaan, eikä va­litsijayhdistyksen
kokouksia.
Tämän johdosta ryhdyttiin työ-faenyhdistyksen
.'toimihenkilöiden
puolesta toimenpiteisiin näin räi­keän
yhdistymisvapauden loukkauk­sen
johdosta. Valittiin lähtystö,
jonka tehtäväksi jäi käydä nimis­miehen
luona pyytämässä selitystä
toimenpiteelleen ja . mihinkä l a k -
kautusmääräys perustuu. Nimis­mies
e i kuitenkaan ollut tavattavis­sa,
joten lähetystön toimet jäivät
toiseen kertaan.
Mainittakoon tämän\yhteydessä,
että Piikkiön työväenyhdistys' on
puolueeton järjestö, joka on teh
nyt V. 1922 kokouksissaan päätök­sen,
ettei yhdistys kuulu mihinkään
poliittiesen poulueesecn, vaan py
sjry riippumattomana.
KAUPUNGIT OTTAVAT 285 MIL-J9ONAN
MARkAN LAINAN
Helsingissä pidetyssä kaupunki­kuntain
V edustajakokouksessa pää­tettiin
ottaa National City Bank n i ­miseltä
pankkiliikkeltä New Yor-kista
7 milj. dollarin suuruinen
kuntain yhteinen obligatiolaina,
jota varten e d n s k u n 19 ke­väällä
myönsi valtion takuun. L a i -
nahankkeessa on mukana 26 kau­punkia
j a 2 kauppalaa. Lainamää­rästä
tulee Helsingin kaupungin o
salle 3,1 m i l j . dollaria j a muitten
kuntain osalle 3,9 milj. dollaria.
Lainan yhteissumma tuee ole­maan
285,550,000 Smk., josta sum
masta. lankeaa Pohjolan kaupunkien
osalle.seuraavat erät:;
Oulu ; 6 milj. mk.
Raahe 2 milj. mk.
Kajaani ........10 milj. mk.
Kemi .........L 2,8 m i l j . mk.
Tornio ........ 1 milj. mk.
Oulun kaupunki ottaa lainasum
man : käsitettäväksi sähkölaitoksen
laajennukseen, satamarakennustöi
hin, vesijohtolaitoksen laajentami
seen j a synnytyslaitoksen rakenta­miseen
j a synnytyslaitoksen raken'
tamiseen.
Valkeakosken kauppala on mer­kinnyt
1 milj. mk. j a Haagan 6
m i l j . mk. lainasta, /
Kaisäaiset
HUOMATKAA!
Kun tulette Sudburyyn, niin k l y -
kää tutustumassa meidän aadräsa
muotia seuraavassa lilkkeessSmme,
jossa tehdään miesten sekä naisten
pukuja. Joka puvulle täysi takatta.
Kaikki uutta tavaraa. — Puhdistus
ja'sility8 tehdään huolellisesti j a n o ­peaan.
Terve näkemiin.— Toveruudella
Kultalahti ja Koivula.
T«teplion* 1667. Box
90 ELM ST. SUDBURY. ONT.
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VAUIISTAA
Suomalainen Yirvoiiusjuomaliike
^*HOWDy uusi juoma,
SAKLETTIA, KÄNTIÄ* ja W£STON PISKETTIÄ atna varastOMa.
M BinitiNG lÖRKS
P . O . Box 1928.- Sndbory, Oat Plioo* 946
mm
SiioiDalaineD RDokatai^dpj^^^
Halrin paikka ottaa kaikki raokaUrpeat.
Linjoille lähetetään myös huoloUiseBti ja nopeasti suoritetaan ti*
taukset ^
INTERNATIQNAL GROCERY
Omistajat: E . Seppälä ja E . Kotanen. ^
292 Bay St. Puhelin 305 N. PORT ARTHUR. Oat.
• ^i^-^,'''1'^
ITSEMURHA HAUKIPUTAALLA.
Äskettäin lähti maanviljelijä Erk­k
i Siipola kotoaan Haukiputäah A -
semakylältä markkinoille ^ Ouluun.
Markkinoilla oli hän myynyt hevo­sensa
j a luultavasti jyhtynyt juo­pottelemaan,
niin ettei kaupungista
lähtöä tullutkaan aivan piam Vasta
aikojen perästä saapui Siipola Hau­kiputaalle.
, Hän ei kamminkaan
mennyt kotiinsa, vaan meni: yöksi
Sankonlemen lepokotiin. Varham
aamulla lähti hän lepokodista - ja
meni * Terväkarissa' olevaan, venee­seensä
j a ampui kuulan, ohimoon­sa.
Siipola oli noin 40 vuotias ja
perheellinen. Hän o l i " a i k o i n a a n ' 0-
mistannt suurehkon maatilan E i i -
mingissäy mutta aikoja, myöten
köyhtynyt, olldn nyt, v a i n pienen-puoleisen
noatilan omistajaa Lnul-tavasti
olivat ahtaat; talo^odelliset
olot j a epäi^nnölUnen elämä'-syy­nä
itsamnrhaan.
lUfAJLUypfUIBN, VAROJEN
iCAVALTAillSJOTTU '
iEoricdn oikeos ^ o n ^ l ^ t e l l y t {^
mailnvoimien komentajaa'. majaii
Somersaloa j a res.: l u u t Ai G . l i n l c -
k o s t a ' v s i ^ n " Vosteivn jntun . sen
Juokaa Orange ja LemonCAT A C T J
«GOO--GOÖ'' y.m, y. m. öiVl/lOli hyviksi tunnettuja virvoitusjuomiamme.—^ Lähettäkää tilauksonntt
osoitteella ]
TWIN CITY BOTTLING WORKS
819 MINNESOTA ST. FORT WILLtAM, ONT.
V. TuomL
tai puhelimella South 2100.
K. A. Merikallio*
Omistajat ^
•11 • sen JO tietävät
•ttS parhaimmat ja monipuolUonmat vinrotutjuomat Thnader Bay:
alaeolla «aa kun tilaa ne Interoatlonal Bottliuf-;WorksilCä^ ; :::
Phona 2008 Nortb^
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont.
m
JOHN AARNto MEAT MABKJBt
VANHIN SUOMALAINEN LIHAlKAUPPA.
310 Bay St; Puhelin N. 1724./ ,
Myy kaikenlaista lihatavaraa, kalaa, Norian mvasilUft/ ptto*
lukolta, ynnä kaikkea ruokatavaraa päivän halvimplin hlntoihlo.,
Hiaaat kohtnnlliMt Ja kohtelu kaikille yhtälilMn.
John Aarnio, Port Arthur, Önt
mm
•m i i -
NYLAND GROCERY
Parhain paikka on t e h ^ kaappaa meillä. Välitetilän kaikkia
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa tavaraa.
Huom.l Vaihtaa ja ostaa kaikkia farmltuotteita.
P. N Y L A ND
229 Graadirall Ave. Port Arthur, Ontario.
johdosta, että ilmailuvoimien rahas­tonhoitaja
V. S. Hakala oli k a v a l ­tanut?
ilmailuvoimien varoja 363,-
109:66 j a antanut siitä päätöksen­sä.
Korkein oikeus on, muuttaen y l i -
sotaoikeuden päästöstä, mikäli se
kosinee jutussa tehtyä rangaistus­vaatimuksia,
katsonut hyyäksi hyl­jätä
majuri Somersaloa vastaan aje­tun
syytteen V. S. Hakalan pitämi­sestä
virantoimituksessa sekä eota-yJioikeudeo
mainitsemain; lainpaik-kain
nojalla tuomita majuri Somer-salon
j a r e s , luut. LiuUcosen siitä,
mikä heidän viakseen muuten jää,
Somersalon saamaan päiväkäskyssä
muistutuksen j a Liukkosen, pidettä­väksi
1(5 vuorokautta^ arestissa pää­vartiossa;
Mitä sitten tulee jotus^
sa tehtyyn korvausvaatimukseen, on
korkein oikeus katsonut, ettei maju-ri::'
Somersaloa j a res. clunt. ,£duk?.
kosta voida pitää suoranaisesti syyl­lisinä
siihen, että V. S. J l a k a l a on
saanj»tkavallett|ksl'kyseessä olevat
rahavarat Näin ollen katsoo k o r -
kein oikeus>^ ettei ole syytä ^mnut>-
t a a ritä lojpputulosta, johon MtayU.
oikeus on; iässä osassa päätös^n
t o l l o t
KUNTIEN' VARAT LUOKKA-
^lEtnotänpfhiSäa konnanvaltanston
viime kokouksessa päätettiin kan.
nan yhteisiä varoja myöntää " a a o -
>T:ri H. Quackenbushi
HammaalskkSrf .
107 CuthhertMB Blk.
iPORT WILLIAM, ONTARIO
A u k i iltasin,sopimuksella
— Phone S. 2334
lm
mm
, 'ta
' 'M
Jos haluatte
parasta saataviMa olevaa t y o t a i^
takaa 8. 302 eli N .743.
THE BRIUJAMT
Värjäys, ja pohdistosUfte, ,
230 SimpMS S t ' Fort «mikui.
226f Aiitluir St. Port Artknv , f
Me olemme JienkilSt piJvelemaati
henkilöltä. . ^ t '
t-.;'.:;^: V ;^'^::'^,'\:...- ^^•^:;>'.^:•^:-';.^^':^'y-:1v~- ;:v'.-- •:':-.!-'r7:'P--"'^'»;i>?Kfe
/m^hikkälän Jci^n^im^altaiist»
päätti, k«l(onkM«ywm,jr^ 27 |>mSi
myinäSL UieHfckSIfta^'sttpjeltuikim*
nalle 6,0Q0 n k .