Vapaus, January 16, 1951

              mm
mm*
{Ura 2 Tilsteln», tammik. 16 p. — Tuesday, Jan. 1«
i i i i l i i l i i i
mäUau. Et*
CRm IIHMUtinent. Ottavs. fUb"
]U|Md nm meaof: Tue«tfajrt'
sddn» 8o> Sodfeoif . CDtiMa
TDhft i/:i:uTiTr
initfyiniXiolMi: t «k. m e kk. 9J0
1 vk.7«r0tt.429
W4
mä.
Vi fKorvdtmu8|K>fitii^ Koreassa
^ ; A P : n 4irjeenvaihtaja Joihn Randolph lähetti tamnnkuun 14 p i »
'"jostakin*' Etelä-Koreasta sydänjuuria liikuttavaksi aiotun Icuvaiiksen
i i mm
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Mn^ Bdflri I«foe, Kamlnlstlguias'
f», QDt; iftjpttl vtiflbe sunnuntaina 65
vuotta.
. Wiiii» Nlrfvnco, Sault Ste, Maries*
i». oat» täytti tänään (anunik. 16
pnä. fiO vuotta.
A. Bdnonca, Sanit Ste. Maries-ta,
Ont; täyttää iaxxrnXt. 17 pnä 78
vuotta.
Onnittemmme )>älvän sai^reUIe.
Vietiuiiti nousee kurjuudesta
Vierailtuaan eaisonlssa; Indo^Kii-ijassa,
viime vuoden }»lmQwus5a tie-
<!oittt Yhdysvaltain yleislähettiläs
PUilip Jessup, e t ^ •*Mos5tovan iiou-luuttama
Ho CnJminb ei edusta Viet­namin
jcansaltolaDjTiSimylsslä/' Mut­ta
asr.Jessup päätti lausuntonsa vas­taamatta'
penjsäysyn^rjtseen, nimlt-
Mita mintt^aaiicyvat
liniALA TAVTIA
FABANTAKOON
(KrUsi •' tialUti&een sotaohjelmassa
allcaa (käydä pahemmaksi.
8odaQvalmtsta|3t alkavat tapella
keskenään, kuten kissat i a koirat ja
eOTtellä toisiaan tappioista;:
Muräitiessaan ^Utä.- että Truma-tUn
ia Dullesln jditama ;^takonsis^
on koOulannut «^äonnlstumisla. se­naattori
Tttft Joutuu tekemään tär­keitä
tunnusti^cfiia, jotka vakavasti
siitä fctnjasta asemasta, missä ovat ne noin 2,000,000 Icorealaista ^dkth
laiisfa," jodui nyt nqieavat kuolemaan joukkomitassa maanteiden var­siin.
>£llei jonkinlaisia apua kiirehditä mitä laajimmassa mittakaa-
' vassa, Y K r n eteen voi tulla ihmi^unnan nykyaikaisen historian ykrf
^«^gtiurin o n n e t^uus", kirjoitti mr. Randolph.
^ICukaaii et tiedä paljonko näitä pakolaisia on, mutta niitä arvioi-iJdaari
olevan kaksi tai kohne miljoonaa", sanoo hän ja selittää pakolai-
"suudcn "aiheuttajia" seuraavasti: "Monet heistä pidcenevat iänikui-
" ' k o i pelon«vudksi että kiinalaiset tappavat heidät. Toiset pakenevat
' s i k s i fcun VK.'« sotajoukot ovat polttaneet heidän kotinsa sotilasopcra-t^
lti^ssal. Monet pakenevat todennäköisesti vain siksi kun kaildci muut-p^
qenevat."
'Mitäsanovat todellisuudessa nämä "perustelut"? Y K : n viranomai-
.Jset olisivat voineet poistaa "pelon" siltä, että kiinalaiset tappavat ko- vahingoittavat hänen omaa sotalelri-
'^realaisia>— jos Yhdysvaltain sotapäällystö olisi halunnut näille fcan- ja^n, i ^ t . J(to itsekin haluaa suur­t
a ; AaerttanvaltaTcuntaa^nm^
tiaivisämai^^^
tietää:
^'Että ei ole olemassa sitovaa todis­tusta
sUtä, «ttä venäläisten odotettai­siin
aloittavan • sodan yhdysvaltain
kaoEisa." 1,
Täten fiiis koko ulkopolitiikkamme
Wtnri valin^^^^^m
TafUn Pelkosetta Joissakin Eiurcopas-sa
jaattaa syntyä "Uusi Korea"... saa
hän^ tunnustamaan, että propagan­da
''Keuvcetolilton toyökiäyksestä" on
täydellisesti pelkkiiä petosta... —
T!fc<ioIeak^^
BIKKAAT HTOTTVXT.
HOYHAT KUOLEVAT*
Sota on aina ollut riikkaan mie-h
^ pe jli^tuiat
jä köjäiät tulevat läiyhemmiksi. %
United itflrie^W
'^hjouk(^Ie 4et;^oa 'totuuden. Muuten «vain ^'toisten snukana" pake
nflvilte Olia voitu selittää mikä kurja kohtalo heitä pakolaisina odot-
'!'?aa.' Selvää siis on, että Yhdysvaltain sotapääHystö on vastuussa niis-
, jtäTOÄjponista pakolaisista^ jotflca "omasta tahdostaankin'' ovat pako-
Jäisiksi lähteneet, puhumattakaan nyt niistä, jofica poliittisista syistä
ehkä vaid{»koin ovat pakolaisten joukkoon ajettu.'< ^
Ja «ässä yhteydessä on hyvä muistaa muutama päivä sitten tapah­tunut
mielipiteiden vaihto: Kurjuus j a kuolevaisuus pakolaisten kes­kuudessa
on J o saavuttanut niin «valtavat mittasuhteet; että Syngman
Rheekin jojrtui kysymään: Missä viipyy Y K : » lupaanaaapti? Myös
mubtetaan; miten Y K : n vastuunalaisista piireistä' ilmoitettiin, että
V . Y K : n avuslflsTlippsmrkenraalr^lacArthurista, joka'itse on vastuussa
myös tästä pakolaisarmeijan kurjuudesta. - ,
~. Ylläolevalla ei tietenkään haluta sanoa sitä^ etteikö Koreassa ole t o - '
' deinsia pakolaisiaikin, joilla ei ole edes niitä kurjia hökketeitä, jotka
TJcanadalaisten sotilaiden kertoman mukaan ovat rotanjcolojakin keh-f^
jRon^ia asuinpaikoiksi. Mutta mr. Randolph puhuu >dlämainitussa
' ^"''»nyyhkytysjutussaan" myös niistä pakolaisista, joiden "kodit Y K : n
sotajoukot ovat polttaneet sotilasoperatioissaan". ' ' ' '> '
Selvää tietenkin on, että sotatoimissa tuhotaan ihmishenkien lisäksi
lukematon «täärä myöskin koteja ja muita omaisuUksia. Selvää on
• sekin, että tällaista sotatuhoa ei voida kokonaan poistaa ellei'lopeteta
' ^ t i a , jotka tällaista hirveätä tuhoa aiheuttavat. ;
Mutta yllämainitun lisäksi tuntuu siltä, että ikenraali MacArthurin
' ^ Korean kansan ja sen omaisuulksien tarlcolttik*
^'sellinen ja tunnoton hävitys. ' '
^ Kun Yhdysvaltain lentokoneet tuhosivat Pohjois-Korean pääkau­pungin
maan tasalle, ja tappoivat tuli- ja räjälidyspommeiUa ^toja-
' i i tuhansia ihmisiä mainitessa-kaupungissa, niin ^ n r a a l i M a c ^ t t h t i r i^
^ keiTöitaan vanhan tekopyhän fariseuksen tavoin pitäneen siellä Herran '
Rukouksen, missä puhutaan myös "anteeksiannosta vihollisille". N y t
"viime sunnuntaina, heti kirkonmenojen päätyttyä; ilmoitettiin paikal- ,
j f lisen radioaseman uuti
jr ..toteuttavat «.s. '-korvennuspoHtiikkaa" Koreassa) jotta "viholliselle ^ei
. jää mitään suojaa". J a Tokiosta tammikuun 15 pnä (maanantaina)'
lähetetyssä perusteellisesti sensuroidussa A P : n uutistredossa ^hotitiin
'''^taä\^ asiasta: "Amerikkalaiset sytyttivät palamaan ja hävittivät i y k i s -
''itöiuldla 22 kylää ja 300 heinäsuovaa." , '.,'.''] A
7 . - K^sikymmentäkaksi kylää ja niissä olleet kurjat majat sekä:vielä'
perusteella, ja jotenkin henkiin jääneet ihmiset, aikuiset, lapset j a van;
huAcset ajettiin tietysti pakolaisten joukkoon kuolemaan kurjuuteen ja
ylmyyteen maanteiden varsille! ' ' ' "
Jcku saattaa tähän sanoa, että niinhän venäläisetkin korvensivat
kaikki mitä pystyssä oli natsien valtaamilta alueilta ja siten auttoivat
'lopdlista voittoaan, niin miksi eivät amerikkalaiset voi ^<
tnoin Koreassa?, Ero näillä kahdella *'käm
KysymyksSja
>tÄnkmjrhtä suuri kuin on yöllä ja päivällä^ Mitä iapahtui Neiivosto-
'.liitossa oli se, että Neuvostoliitto tuhosi j ; i poltti omia omaisuuksiaan,
^omassa maassaan j a vieraan maan hyökkääjiä vastaan puolustautuen.'
•Me saatamme kuvitella sitä, miltä tuntui Neuvostoliiton sotilaista kun
,,h,t räjäyttivät suuria voimalaitoksia ja tehtaita, joiden rakentaimisen
hyväksi he olivat niin kauan ja sitkeästi työskennelleet. Me saatamme
kuvitella sitä, miltä tuntui Neuvostoliiton työläisestä ja talonpojasta
kun 4ie Täjäyttrvät j a sytyttivät palamaan omia asuntojaan ja omia
I laitellaan. Se oli varmaan samanlainen tunne, jos kuka tahansa
'^meistä joutuisi kovalla työllä rakentamansa asuntonsa polttamaan, ei.
lanaksi hyväkseen, vaan maansa ja kansansa pelastamiseiksi. N
Mutta mitään inhimillisiä tunteita ei voi liittyä siihen kun kenraali
y ^MacArthur määrää 6,000 mailin päässä Yhdysvaltain rajojen' ulkö-
* puolella sotilaansa polttamaan ja tykkitulella hävittämään, ei amerik-
Kalaisia farmeja, eikä amerikkalaisten heinäsuovia, vaan 22 korealaista
kylää ja korealaisten heinäsuovia!
.."Onko sitten ihme, jos EteFa-Koreassa on. miljoonia pakolaisia/joita
uhkaa joukkomittainen kuolema nälän, kylmyyden j a tautien Vuoksi?
; Selvää on, että mitä pikemmin tällaisesta mielettömästä sodankäyn*
jTdstä ja 'itärvennyspoltiikasta" luovutaan sitä parempi se ori, ei vain
J i^orean. kansalle ja aasialaisille yleensä, vaan myös' Yhdysvaltain ja
Canadan kansoille ja koko ihmiskunnalle. /Lopetettakoon poliittinen
manööverailu siitä, miten Alidysvallat voisi Y K :ssa ajaa läpi sellaism
päätöslauselman minkä avulla saataisiin suurempi ja lihavampi sota,
I Imihin Y K : n poliittisen komitean nyt tekemä päätös tähtää. Poliittisen
ihanööverauksen asemesta tulisi antaa, määräys että kaikki ulkomaa-
Iäiset sotajoukot on tuotettava pois Koreasta, että Korean sisäisten
asiain ratkaisu jätetään korealaisille, ja että Kiinan Kansantasavallalle
annetaan sille kuuluva laillinen paikka Y K : n jäsenyydessä.-
Korean sota pitäisi kaikin mokomin lopettaa neuvottelupöydän ää­ressä,
ettei se leviäisimaailmanlaajuiseksi sodaksi.
t .<-(
•t
Kjajuayti Onko MdPadden saha­laitos
Blind Riverillä, Ontariossa,
oiaäilman suurin? — Tietoa ihaluava-
Vastaus: Emme ole asiaa yksityls-fcdhtai^
einn^n, tuUcineet, mutta us­komme
kuitenkin^ että se SS 'oIe.'T Se
on jcalketi tuotantonsa perusteella Ca­nadan
suurin sahalaitos tällä puolen
iKalliovuorien, mutta BCissa on Jo
suurempia.
Kiinan katoliset
äiköva;t perustaa
Hsmäisen kirkon
'. 'iontoo.-' —' Peikingln radiossa selos­tettiin
viime viikolla, että kiinalaiset
^tolilaiset ;tulevat pystiyttämään it­senäisen
kirkon Kiinassa.
.^Hadioäsa siteerattiin Pekingin sano­malehden
Peopies Dailyn kirjoitusta,'
Jossa.selostettiin että uusi patriootti­nen
reformlllike "voittaa innosUmut-ta
tukea ka&kialla'' Kiinan kolmen
miljoonaa katolilaisen keskuudessa.
.XiikSceen aloitti viime marraskuussa
Wang Liang Tso-niminen ^tolilai-nen
pappi Kwan«rvanissa, Pohjois»
Szechuanissa, selostaa lehti Ja lisää:
'«'Kiinalaiset katolilaiset. Jotka ra­peasta
vat maataan, tulevat n&kemään.
että heidän i uskonnollisia vakaumuk-alaan
ei.mitenkään loukata. Uskon­nonvapaus
on suojeltu uudessa Kii­nassa."
- ReformUUke haluaa "rikkoa välit
imeprialistien kanssa Ja perustaa uu-
^en.. kirkon, Jdka perustuu itsenäi­selle
vhallinnalle".. sanoo lehti.
täin siihen, miksi Indo-Kilnan kansan
enemmistö uskoo, että Ho Chi-minh
todella edustaa heidän kansallisia
pyrkimyksiään? Masi kieltäytyy tuon
kansan enemmistö u£ko.-nasta entisen
Columbian yliopiston professorin Johr
topäätclmä?
Tosiasiain paino osoittaa, että vas­taus
ei ole Ho Ohl-minhin "Moäio-van
kouluuttamisessä"* vaan indo-kii-nalaisen
yhteiskunnan todellisuudessa,
siinä mitä elämä oli ennen sodan ai­kaisen
Tanskalaisen hallituskomennon
Ja siinä mitä tuo hallitus edustaa
nyt niillä Indo-Kiinan alueilla, Joiden
yllä vielä liehuu -Ranskan kolmiväri­nen
siirtomaaorjuuden lippu. Ja mitä
edustaa Vietnamin hallituksen kulta-tähtinen
punainen lippu.
-KahdejEsanicymmentä vuotta sitten
lohkaisi Ranska Iiido-'Kiinan siitä
valtioiden maailmasta, Jossa Kiina e-dustl
kesiu^unlngasGnintaa. ' (Mutta
sen sijaan, että Ranäka olisi lähtenyt
kehittämään tämän maan oloja, .se
asetti esteitä kaiken edistymisen tielle
Indo-JKiinassa. Suurin osa Tanska­laisten
3C0 miljoonan. dollarin sijoi­tuksista
tähän maahan meni ktuni-
Ja riisiplantaasheihhi, helppojen kul-kuyhtej-
ksien »takana olevien rauta- ja
kivihillirikkäukslen riistämisen väli-neihin.
Jalostuslaitoksiin Ja sellaiseen
kuin Indo-Kiinan Pankkiin jo&atoif
ml keskusmustekalana, joka-imi it­seensä
kaiken minkä Indo-Kiinan
kansan työstä Ja maan rikkauksista
voitiin irti kiskoa. Periaatteena oli
tässä jilstossa, kuten Ranskan Teol-lisuulksien
Ja' MaanviljelyiksÄn Liiton
tirehtööri Meline kerran lausui: •^Siir-tomaiden
tuotanto on rajoitettava
varustamaan emämaata raakä-ainell-laja
ei kilpailevilla tuotteUla'/.
Vuosittain oli Indo-'KiInan maasta­vienti
60J>,000.000:sta aina 1^900,000.-
000 frangia suurempi kuin tuonti Ja
suurin osa siitä siirrettiin liikevoitto­jen
muodossa Ranskaan. Lisäksi luor
miaHa opluml-,: alkoholi- ja suolamo-nopoUt
Ja kiskomalla asukkailta pää-veroa,
joka v. 1940 vastasi krtso tuon
feansan 8 kuukauden riisiniiulutusta,
saivat ranskalaiset • Indo-Kiinasta
tarpeeksi paljon veroja irti Tpitääk-scen
V. 1935 lähtien taalan 23; miljoo­na
Lsen «kansan elätettävänä, ^yhtä
monta -ranskalaisu vlrka-Tii^sbyro-
•kraattla Scuin mitä: BrltannltOla''
Jolta el suinkaan ole ollut itaikäan
enkeli — oli pitämässä rilstettävänäan
375 miljoonaa ihmistä Intiassa.:
Ja paitsi siirtomaaorjuutta. joka oli
kiinnostunut vain mahdollisimman
suurien liikevoittojen nyJiemlseen, oli
Indo-Kiinan kansan pidettävä pys­tyssä
sitä feodaalista komentoa. Jonka
ranskalaiset tapasivat maalian tul­lessaan
Ja Jonia ne säUyttlvät. vielä­pä
lujittlvatkin. Se on: yhteiskunta-järjestelm'än,
jossa vain niukan elan­tonsa
ansaitseva, riisiä viljelevä ta-lonpoikaisto
joutui kantamaan nis­koillaan
sukulaissuih teillä yhteenpu^
noutuneet suurmaanomistajat, man­dariinit,
kauppiaat Ja rahanlalnaajat.
Ranskan kolmivärisen lipun alla
Joutui pieniä riislpeltotiEckiiJa vil­jelevä
talonpoikaisto. Joka muodostaa
90 prosenttia maan väestöstä (Ton-kinin
maakunanssa on .väestön 62
prosentilla (hallussaan . vähemmän
maata kuin yksi eekkeri perhettä
kohden) luovuttamaan 60 prosenttia
sadostaan vuokraan ja veroihin ja
mynnään sen vähän minkä kykeni­vät
puristamaan suurmaanomistajien
kontrolloimilla markkinoilla. Selvää
on, että näissä oloissa ne Joutuivat ko­ronkiskureilta
lainaamaan rahaa. Jot­ka
heiltä perivät Ccoiäcoa —. 50:stä
120:cen prosenttiin asti puolivuosit­tain.
Talonpoikaistosta virtasi ammatti-
Mikään' ei ole hyvä
Ne piirit, jotka haluaisivat, että amerikkalaiset uniopomot yrittäi-
' svvät raahata Ontarion metsämiesten mainion union mestauslavalle,
ovat ilniaisseet "suuren surunsa" siitä, kun mainitun union .tunnettu
johtohenkilö Bruce Magnuson ei osallistunut viikon Iqpulla Torontossa
' pidettyyn Ontarion Työväenliiton (TLC—AFL) kokoukseen.
: Kun Bruce Magnusonilta evättiin muutama kuukausi sitten T L C :n
; .l^onventionissa (Montrealissa) edustusoikeudet, niin siitä tehtiin s i l -
^ l o in porvaiilehdissä suuri juttu, alutta h3rvä ei ole kuulemma sekään,
f ktm hän e i osallistunut nyt Torontossa pidettyyn Ontarion Työväen-
•V liiton luikoiikseen. Esimerkin vuoksi mainittakoon, että^uuan lehti
: o l i kovasti ihmettelevinään sitä, että mitä kummia metkuja on siinä,
kun Magnuson ei osallistunut näinkin tärkeään kokkaukseen.
^ Vaikka esinh paikallinen päivälehti julkaisi^ikein BruceMagnu-sonin
kuvalla varustetun "ihmettelyn" etusivullaan, niin sen päähän-kään
ei pälkähtänyt niin "monimutkainen" ja "vaikeasti" käsitettävä
seikka, että olisi tiedustellut asiaa Lumber and Sawmill Work8rs Union
paikallisesta toimistosta. Tällaiseen puhelintiedusteluun olisi' mennyt
ehkä pari minuuttia tojmittajan kallista aikaa, ja mikä pahinta, '"hyvä
•juttu" olisi kuihtunyV kurjaksi ankaksi. Asia yksinkertaisuudessaan
on siten, mikäli olemme metsämiesten union täkäläisestä toimistosta
saaneet tietää, että edustajaksi voidaan sääntöjen mukaan lähettää
vain sellainen henkilö, joka on ollut vähintäin vuoden vissin unio-osas-ton
jäsenenä. Sääntöjen laatijoilla on ilmeisesti ollut se hyvä tarkoi­tus,
ettei "edustajiksi" voida keinotella ketä tahans», joka asian joh­dosta
vedetään union jäseneksi. Multa niin hyvä kuin tällai.nen jär­jestely
saattaa ollakin, se kohdistuu joskus kunnollisiakin jäseniä vas­taan.
Magnusonin tapauksessa sattui niin, että, union päätöksellä
metsämiesten union Ontarion Neuvosto, jorika sihteeri hän on, muu­teltiin
Port Arthuriin, mikä on suurin metsätyökcskus tässä maakun-iriassa.
Sen johdosta Bruce Magnuson siirti jokin aika sitten jäsenyyr
tensä Port .Arthurin osastoon. Näinmuodoin, hän ei ole enää Sudburyn
osaston jäsen, eikä kelpaa sääntöjen mukaan siis sudburylaisten met­sämiesten
edustajaksi. Port Arthurin osastoon hän kuuluu, mutta kun
ei ole ollut ivielä täyttä vuotta sen jäsenyydessä, niin sikäläisetkään
, metsämiehet eivät voineet tässä yhteydessä käyttää hyväkseen hänen
palvelustaan. ' * 1 UHI
.-^ Tällainen on pääpiirteissään Bruce Magnusonin *'ihme?llisen" pois­saolon
salaisUtis!
- Mutta kuten sanottu, mikään ei ole hyvä niiden mielestä, jotka ha­luaisivat
vahingoittaa Ontarion nietsämiesten unioa ja niitä, jotka
katsovat, että työskentely esim. rauhanliikkeen hyväksi on muka tuo-mittarvaa
unionistisessa liikkeessä, kuten tapahtui yllämainitussa To­ronton
kokouksessa.
taidottoaoia Ja puoliksi ammattitaitoi-aina
tehdas- ja teolUsuuslaitoiisIiD.
Joissa ne raatoivat JO—16 tuntia päi­vässä
pal-^MSta, Josta kaksi^kolmatta
osaa ama meni ruokaan, ja niinpä
joutui Kansainvälinen T>'öfcoimisto v.
1949 toteamaan, että Vietnamin työ­läisiltä,
huolimatta perin alhaisesta
elintasostaan, ei milloinkaan Jää mi­tään
säästöjä. ' \
Tällaisessa •• Ranskan vdemoiraatti-sen':
porvariston ylläpitämässä yb-teitkantakomermossa
ei ihmisolennol­le
anneta suurtakaan anroa, eikä hä­nelle
Jätetty; mitään toivoa parem­masta
elämästä. Tonklnissa oli työ­miehen
palkka käiksi frangia päiväs­sä,
hänen vesibuffalonsa Jcäjrtöstä
maksettiin neljä frangia päivässä. T k -
sinpä Saigonissa kuoli 25 prosenttia
lapsista ennenkum.he ennättivät tul­la
yhden vuoden ikään; väestön suuri
enemmistö oli tautien runtelema Ja
sen enemmistö kuoli saavuttamatta
40 vuoden ikää. Hanoissa oli rikshan
vetäjän keski-ikä työssään viisi vuot^
ta.
Väestöstä oli 80—85 prosenttia luku­ja
kirjoitustaidotonta. Niistä muu­tamista
harvoista alkuasukkaista. Jot­ka
lasikettiin Hanoin yliopistoon, kas­vatettiin
pikiuviikaUtjoita.v: niistä.
Jotka tutkivat lääketiedettä, ei saanut
tulla lääkäreitä,- vaan ainoastaan
"terveysvirkaihjoita". • Teollisuudessa,
•kaupassa ja'; hä'llituksessa. varattiin
kaikki vastuunalaiset asemat ramto*
laisille. Kaikketo parhaimmassa ta­pauksessa
{(ohdeltiin ^vietnamilaisia
"lapsina". — Tätä_&omentoa yllä­pitämään
lähettää Trumanin halli­tus
"Ivannen siidstyScsen säilyttämisen"
nimessä lähes 500 miljoonan dollarin
arvosta aseita Ja ammuksia vuosit­tain!
Mikä on sitten paljon parjattu Ho
Chi-Minhin komento? Wewyor-kissa
ilmestyvän iDaily Compass-leh-den
kirjeenvaihtaja HuiSi Peane ku­vaa
sitä seuraavaan tapaan:
Ho Chi-minh ei ole ainoastaan val­lankumouksellinen
sotilasi vaan toi­mivan
hallituksen päämies. Vlet-minh.
Joka on vallankumouksellinen
pääelin on 9 vuotta vanha Ja siihen
kuuluu 8.O00.O0O jäsentä. Sen pe­rustama
Vietnamin Demokraattinen
Tasavalta on viiden vuoden ikäinen
ja kontrolloi 80 prosenttia maan a-sukkaista.
Tänään ei Ho Ohi-minh
Ja VIetmlnh merkitse ataoastaan l u ­pauksia
ja ohjelmaa, vaan poimistuk-sien
ja saavutuksien historiaa.
Samalla kun VIetmlnh on käynyt
neljä vuotta menestyksellistä sotaa,
jossa ranskalaiset on ahdistettu muu­tamiin
harvoihin kaupunkeihin. Ja
hupeneviin linnoitettuihin: asema­paikkoihin,
pn se laskenut maan
vuokraa 25 prosentilla, alentanut lai­nojen
korkoa repälsevästl Ja poista­nut
pääveron kokonaan. Se on, edistä-,
Taistelevat kuin paholaiset
julmuuMien lopettamiseksi
lokainen itaniuitti
joubfcojen fetamistä
pois Koreasta
Biauaond, Va. San täUUäisea
fsdioaseman innUuttaja keboitU
kuuntelijoita tfedoittamnan SiSoelle.
kannattavatko be grSidysvaJtalaisten
joukkojen edelleen pitämistä Koreas­sa
tai niiden icotiin tuomista, niin
sai hän tunnin sisällä 62^ vastausta
Kaikissa vastiuksissa kannatettiin
Joukkojen pois tuomista.
^ , Pekiögr..— Seuraavassa esitämme'
osia erään Koreassa vapaaelitöiser
na taistelevan, kiinalaisen edusta-^
malleen sanomalehdelle lähettä­mästä
_ kirjeestä:
Ilta alkoi jö pimetä. Me hyökkä­simme
pimeässä•>;Ja limolmyrskyssä
kohti Paingholi-nimlstä pohjols-ko
realaista kylää, joka oli me;idän tämän
päiväinen päämäärämme. ;,
Me saavuimme sinne seitsemän ai­kana
illalla jä osuimme^ erään mäen
laidassa olevan Jylhän männikön ym-päröimän
yksinäisen astmnon pihaan.
Ylistään ei kuulunut kukon laulua
enempää kuin koiran haukuntaakaan.
Joka olisi rikkonut raskaan hiljaisuu­den.
, Pihamaan portti oli säpäleinä. Men­tyämme
siitä pihaan, me havaitsimme
asumuksen (kalkkien ikkunoiden Ja
ovien olevan auki ja sisällä vaUltsevan
säkkiplmeyden.
Työnnyimme sisälle-keskimmäiseen
huoneeseen. "Ylksi meistä sytytti va-:
lon ja katsoimme viereiseen huonee-nyt
maanviljelysosuuskuntien Ja jaka­nut
talonpojQle viljelemättä Jääneen
samaten kuin raiukalaisiUe Ja; niitä
auttaneille kuuluneen maan. Se on
saattanut voimaan 9 tunnin työpäivä»
ja minimipatkan. Joka lasketaan vil­jan
ostohinnan mt^aan, vuotuisen
m^ulllsen loman Ja yhteiskunnalli?
sen vakuutukscii. lyöläisten toam^
tea Ja ammattiuniot auttaavt pQski^-
teolllsuukslen Johtamisessa. Taiste­lu
opiumin Ja alkoholin käyttöä vasr
taan on aloitettu. Naiselle on Julis­tettu
yhdenvertaisuusmieben rinnal­la.
Lukutaitoisuutta on korotettu .60
prosenttiin. Alkeiskoulujen lukmnää-rää
on korotettu kahdeksankertaises-tL
Opettajia on koulutettu 3O0JDOO.
Monia kymmeniä julkaisuja on pe­rustettu
kasvaneelle liädJaBcunnaUe.
Maahan on perustettu lääketieteelli- •
nen keskusopisto, kolmtf bakteriolo­gista
laitosta Ja toisia laitolksla.
; Kaikki nämä toimenpiteet meiklt-sevät
vietnamilaisille aivan uutta' elä­mää
Ja vapautusta entisestä orjuu­desta
ja kurjuudesta.
Mutta JohngposterDullesin "ja sihr
teeri Dean Aiäiesonin kirjoissa tämä
mei&itsee "punaisten hyökkäämistä",
joka on tulella ja Imläcalla; ranska­laisten
ulkomaalegionan voimailla ja
amerikkalaisilla aseilla Ja emmi^illa
hävitettävä Ihävitettävä "lännen
sivistyksen pelastamisen^' nimessä.
Rmsfl
SSMSilJlVII
Wksihmirtkft'aiia leFeästi?
Tutep juuri iMmnagmHMTlltaB
— Mitä iismsfiauui& eiixA msA
sittenon?
— Kyllä on o^fian-el nimittäin
|ut kotona.
AINOSI
— pyydän anta^i.1
— Se onkin'ainoa; mitu voiifi
antaa. Ituutateidan^^.titrlui^
'KOSINTA
Nyikyajan kosinjta käy näin: : v
niitä kabta buonet^,^jQ&a:ifeiliä ^
yläkerroksensa sekä;? olk^ttp^^^l^iftta
keittiötä Ja kylpyhuonetta,^':
• » • '
VAALinftOPAGANDAA
S ^ s i ' vaalftnthujaa;: iBfl^laiideoio
kraatti- Ja tsSntamtes sajtfailvat mat
kallaan samaan vaunuun.^ :Ravi sei
ville, että matkan määrä'Oli sama
Siksi ;fWlandemokTaatt|:^c(hdtott^
; —Emmäcöhän aopisi siitä; «ttemm
hauku' toistemme - q^niohielta, ' vaai
esiinnymme siivosti? r -
El
ö p a
ei Jlt
ettetl
olisi 1
ToiDf
mutt'
vaan
Duist
seen. Siellä lojui ruumUta läjässä.
Me peräännyimme yllätettyinä, mutta
kcmpastelimme toiseen samanlaiseen
ruumisläjään.
" Täällä on öUut Joltinenkin taistelu
äsken?" me tuumailimme, tarttuen
aseisiimme lujemmin'.
Pistoolit Ja pikakiväärit valmiina
me ryhdyimme' tarkastamaan taloa.
Yhfäkkiä kuului kolahdus vasemman
puoleisen huoneen nurkassa olevasta
astiakaapista. Kaikkien aseet suim-tautuivat:
sinne päin. Jokaisen sormi
valmiina llipaslmella. Johtajamme
meni^ kaapin luokse Ja tempasi sen
oven- auki. Sieltä ilmestyi näkyviim­me
vapiseva, pelokkaasti ^katseleva
tumma silmäinen poika.
CHANG TUK-KAIK1N
KERTOMUS
EI TOBXDmT
Marraskmm 3 päivänä 1950 jänkkien lentokone <lensl Kiinan puolella ja
havaittuaan yksinäisen härkävaunujen ajajan tiellä avasi konekivääri­tulen
häntä kohti. YUmmässä kuvassa talonpoika Yu Hsiu-ting kuol­leena.
Alimmaisessa hänen vankkorlnsa savinrakknkuormineen. Tus­kinpa
on syytä ihmetellä, miksi kiinalaiset ovat menneet vapaaehtoisina
Korean armeijaan., . ^
sasi, me olemme kiinalaisia vapaaeh­toisia."
Aluksi poika ei ymmärtänyt
meitä, mutta kim sormia Ja käsiä apu­namme
kä3rttäen olimme saaneet hä­net
ymmärtämään Ja hän cli selvin­nyt
«nsImmäisestS hämmästyksestään,
poika istui ja kertoi meille tarinansa,
käyttäan apunaan kynää, pientä rik­koutuneen
poslilniastian kappaletta ja
viittoilua. Hänen nimensä oli Chank
Tuk-kaik. Hän kertoi että a m e r i ^ -
laiset olivat perääntyneet noin 30
mailin päässä olevaan kylään. Kalkki
heidän naapurinsa olivat ajoissa paen­neet
vuoristoon, mutta heidän per­heensä
oli viivytellyt. Edellisenä aa­muna
he olivat kilreeillsesti valmis­telleet
pakoa kun amerilckalaiset tuli­vat.
Hän oli silloin sattimut olemaan
pelloUa Ja oli hUptoyt sieltä asunnon
luo, mutta ei mennyt sisälle.
, Poika • nousi ylös Ja sanoi: "Isä on
tuolla": Hän Johdatti meidät taka-pihaUe,
missä lojui kuollut mies ja
hänen vieressään lapsi, jonka pää oU
murskattu. Hän kertoi, että isä oli
4 ö s
-r/ No ^ehän rtoik passoo ku voJsota ji
et latele: valeita niaalalsUitasta; TI& Vea&js
en miinak^^tiki julö;-totuiasla ttf '^'^^^^
tapaht
leellisc
• — Täti, shiäihän oUteilen myöhäi ^® ^
seen ompeltkseuran'4cckoi&sessa.
nito, täytyi olla. HeU, kun joli | ^
poistui, alkoivat ,inuut kerjtoa' Ihäoo ^tä n
tä niin hirveitä JuoruJaVettä minä
tohtinut lähteä kuta kaikkein viisaö^^^
seksL . . * ' ^ py^
• • ' •> '
LIIAN SACLIS
lÄäkäain ystävä' saapui. ivleraUul}
ja tapasi ISSkärhi valittamassa vuo
teellaan hoklenr 'Ta^minli^ täy j ^ a l
tyy mennä lääkäriin.-" rhtä v
'Mutta staähäii olet'itse lääk^' »f» »
sanoi ystävä:' ^ ' ' \ '
'Olen, -olen kylläkln,^'mutta min ^tser
olen liian kallis." (erustj
selailla
BiistaheiTa s ^ o o n ä h - ^ ^ '^
neensä paljon susia.
Port Ärthnr, Ont. ^'Maiden
metsien' * ministeriöni riistäiasiolde
tarkastaja' R. D, ^ihdisör sanoo su a engl
sien olevan lisääntarmässä järvien
päässä. '.Hän sanoi .nähneensä vuo
den alusta laskien 12 päivää kuluess
kaikkiaan-149 Butta 4>ja ampuneens
niisl?ä vl6,J. jotka:hän ampui ;ientdkc
neesta. . ;Kaksi ammuttiin.Jentoko M\ioj
iteen-iiUessa^rilmasäk'::}^:^^ hmisk
liitäessä- JääUä. Han' tekee sään
nöHisesti, tarkastusmatkojalentoko
neella-. alueellaan..
murhattu hänen ollessa menossa s
sälle, missä hänen siSareaäa.hUusiTi .
apua. Hän keitoi kuulleensa" heidS "gj
hätähuutonsa kun amerikkaialsetsui ensa j
masivat heidät •plstimmä;v/- -
Meidän Johtajamme; ehdbtil, ett
hautaishnme kuoUeet jarniVlekmi]
niin, vaikka pfdimmekln' k l i r e ^ t\ jsä." c
tiäksemme^murhaajfen; jäljille, silfertom
me halusimine saädaheldät käsiimtt
Meillä oli ^vaikeutta pä&dA eroo
pojasta^ sillä hän tahtoi lujasti pääsi
meidän ..mukanamme;- taisteluun, i loniaa
kun me -sitten jatkolmme<-mazssias uparit
me, o^at puheliaat,, nilehet hyvi piia
paijon muuttuneita. Heidähllmeen! Ä °
olivat!kovat, slhnät tuinlat ja kiri Xnh
kaat. i'Me talstelhmäekulnpäholalsi luotsis
seuraavissa yhteenotoissa, voidakseii
me mahdollisimman pikaisesti iope
taa äsken näkemlemme liilmUuksie
Jatkumisen.
PÄIVÄN P^INA
"Teoistansa mies futaan"
Tavallisilla kansan ihmisillä jokai­sessa
maassa on monia, viisaita ja sat­tuvia
sananparsia, joiden sovittami­nen
Ja vertaaminen tapahtumiin ja
asioihin saattaa useinkin hyvin pal­jon
auttaa oikean käsityksen ja nä­kökannan
syntymistä.
Suomen kansalla — varsinkin van­haan
aikaan —• oh melkeinpä mihin
asiaan hyvänsä aivan jetsulleen so­pivia
sananparsia.
Yksi sellainen vanha suomalainen
sananparsi on "teoistansa mies tu-taan".
' Sillä -pyritään osoittamaan,
ettei suinkaan se mitä joku — olipa
se sitten kUka hyvänsä — puhuu ja
vakirattaa "merkitse paljoakaan, vaan
se mitä 'kukin.tekee osoittaa mikä hän
on., . -
Tällainen viisaus ei ole suinkaan
lentänyt suomalaisten enempää kuin
mmdenkaan kansojen päähän tyhjäs­tä
tuulesta. Ei sinne p>älnkään. Sen
ovat kovat kokemukset ja pettymyk­set
sinne leiponeet. ; *,
Ihmiset muistavat Ja muistot kiilke-vat
polvesta polveen, kuinka vallan­pitäjät
Ja valtaan kärkkyjät ovat a i ­na
luvaAneet kansalla yhdeksän hy­vää
Ja kahdäcsan kaunista^ mutta
käytännössä ovat huolehtineet vain
siltä, mitenkä voisivat enemmän hyö­tyä
kansan kustannuksella. .
Tämä koeteltu totuus on hyvä
muistaa tänäkin >päivänä ja sen pe­rusteella
määritellä kantansa Ja lan­gettaa
mielipiteensä tuomio, olipa
sitten kysj-mykscssä kuka hyvänsä.
Otetaanpas nyt vaikka rauhan ky­symys—
sehän onkin nyk;j'snaailman
tärkein kysymys — ja katsellaan mi­hin
tulokseen siinä tullaan puheiden
Ja mihin tekojen perusteella.
Jos puheet pitäisivät kutinsa, niin
sen suurempia rauhanystäviä ei voi
löytää mistään kuin ovat Yhdysval­tain
suurbisneksen edustajat, presi­dentti
Truman, DuUes ym. lähinnä
näitä seuraisivat sitten Canadan ra­hamiesten
etuja tiukasti ajava St.
LaurenUn hallitus Canadassa, ja Y h ­dysvaltain
ohjelmaa tukevat Austraa-lian.
Uuden Seelannin ym. maiden
hallitukset, ohia F,telä-Korean Rheen
nukkehallitusta myöten.
Tietenkin myöskin' Neuvostoliiton,
Kiinan Ja Itä-Euroopan kansandemo­kraattisten
maiden hsillitukset va­kuuttavat
olevansa raxshan kannaUa
Ja haluavansa kaikkien asioiden rat­kaisemista
oikeamielisen rauhan tietä,
mutta puheissa ja äänessä ne jäävät
kauas 'Yhdysvaltain ja sitä seuraa­vien
pakti- Ja Marshall-maiden Jäl­keen.
Mutta entä sitten teot?
Mainitkaamme muutamia, sillä kos­ka
niitä.oni'*legio". ei niitä millään
voida kaikkia ottaa esimerkiksi.
Kun Japanin antautumisen Jälkeen
\'U03ina il945—194G Kiinassa täitiln
rauha 'Kansan Armeijan ja Chlangin
hallituksen välillä, lupauksella muo­dostaa
yhtenäinen, kansan demo­kraattisella
ä^inestyksellä valitun hal­lituksen
hallitsema Kiina. Ratdian
nimessä suostuivat "punaiset" tähän,
vaikka helliä silloin oli melko var­mat
mahdollisuudet pikaisesti lyödä
Chiang Kai-stoeUn komento tuipee-seen.
Tuloksena oli. ettäxauhan asemesta
Yhdysvaltain aseilla ja rahalla pys­tytettiin
Chiangin 4 miljoonan ar­meija
ja aloitettiin hyökkäys pohjoi­seen
vetääntynyttä punaista äimei-
Jaa ja hallitusta vastaan, tarkoituk­sella
tehdä siitä loppu kertakaikki­aan.
Rauhan ttnvaamisen nimessä kou-luutettlin
Yhdysvaltain rahalla ja
aseistettiin Yhdysvaltain aseilla
Rheen armeija — Aasian parhain ar­meija,
kuten amerildEalaiset sanoivat
— Ja aloitettiin hyökkäys pohjois-
Korean Kansantasavaltaa vastaan ja
samalla myöskin Etelä-BU>rean 'kan­saa
vastaan, joka .ylivohnaisesti vas­tusti
Rheen terrorikomentoa.
(Kun vielä mainitsemme ennen kuu­lumattomat
mittasuhteet käsittävän
Yhdysvaltain johdolla hyväksytyn
"lännen aseistautumlssutmitelman".
Saksan natsien uudeUeen aseistami­sen,
Tltoq ym. maiden anneijaln
saattamisen yhdysvaltalaisenVsuper"-
pääUM^n komennuksen alaiseksi ja
•Yhdysvaltain Yhdistyneiden kansojen
nimissä käytävän K o r e a n -so-
Georg;
ittavu
dan.niin eikö siinä jo olekin sotaisia
esimerkkiä taipedcsL y
Jos kuitenkin vielä lisäämme rau­han
hyväksi työskenteleviin tomisita
kohdistetun vainon, niin silloin var­maankin
jo selviää mliä;älaista käy­tännöllisesti
on "raUban tniolesta toi­miminen''
n.s. iJinshnnifj^a ja Varsin­kin
'Yhdysvalloissa, Jonka vanavedessä
Neuvostoliiton '«talinen- ja miil ^
den;Kremlin-^^yntoaatti»^ — .ai 2ufc
meijoita :ei ole missään ^aotimassi »vaa.
Sieltä päin' eMotetoaa äs^iÄse
vähentämistä kansainvälisen kontrol
Un alaisuudessa;, atamlponunlen taä
vittämistä. kunkin (maan.ää iQoiaia
tämlstä opiien kansojen ratkalstaivak omaar
ja muuta i«llaistä,jol^ tavaHise ian h
rahvaan ihmisen Järjellä puntaroitu ^^esi
na tuntuu ainoalta oStcalti^fnenete
n^tä. Jos todella balutaan'-turvat ^ py,]
pysyvä rauha.
Mutta suu.vaahdo^ -nnihan tur
vaamlsen välttämättömyjttestä souo
nattomalla aselstiäuell& ^ buutavi ^^^ri
länsimaiden johtajat, ybii^Bvaltal
suuihlsneksen :edu8tiijafc'>et)unenässi aavan
eivät -hflltift gcimnnplTftVpftTt .BpUflist ijän
puhetta,' ; " : "»tun
Vielä :encmanän to&lilsta|iiwihM
pyrkimystä osolttävlit' esimakkejä o
saatavina iIta-(Euroopan^maistä. Mel
kein jckalsessa maask ädaä. I^-Saic
san Demoktaättisesta ' -Täsäivailast
alkaen, on hyyäkayttgr lal,i^ jdbsä kiel
letään kaikenlainen .pxt4>i^^ so
dan hyväksi: .
Bl saapt^nia fiflha4-Jävi(^^ Kisi
toisista ^ maista, el: Uetsba- vJBaa j örja ,
sotaisto hetd^a. eikä niilHläh>taTaI] kkä p(
tolmianUtäpastaan,'Jöttcäliäärha *8elc
raiihan säilyttämisen toyväkäL'; ^
Jos sellaista tkee/Joiitm:\tn^
maan sakScoa tai b&emaan ildenpäiti
Canada muiden paktimalden kans­sa
purJehtIL '
' Tolsin on asia nllssä/'rautae5ir4}un"
tikat^si^^sa liä-Euroopan maissa;
joiden Yhf^tUtaln johtamat länsi­maat.-
sanorät - uhkaavan maaliman
rauhaa.
Siis aivah' toisin kUIn näissä ^de
mokraatilsissa lämloialtBau TSiällSi^
passaa hihkua sodan puolesta va&
ka miten, mutta rauhajn iwoIesta:P!>
humlsesta :&aattaa^ jouiaia^'pleksetti
vien Urjolbln tai «MUltieQ tumsäi
UÖön. kuten on kl^ynyt nntteSe^
"Teoistaan mies tutaa^"/Ja
osoittavat jni];tSakln mitkä, itnaat
aalaa. ~ Knitairi. . •