Vapaus, September 30, 1969

              B B P n Q
Puolalaisen saalis
6MM- ja EM-kultaa
Varsova. Yhteensä kuusi
MM> ja EM-kultaa valloitti 34-
vuotias puolalainen veteraani-nostaja'
Waldemar Bastranow-.
v'^lski painonnoston MM- ja £M-kisojen
kevyessS sarjassa vii-,
-jne tiistai-iltana Varsovassa.
Baszanowskin kolme maailman
ennätystä nostivat kotiyleisön
^riemun kattoon. '
Paikalla olleet 2,000 katsojaa
nousivat seisomaan ja lauloivat
vanhaa puolalaista laulua "elä­köön
hän sata vuotta", kun Bas-zanowski
saavutti yhteistuloksen
445 kg ja paransi siten viidellä
kilolla omissa nimissään ollutta
entistä ME-tulosta.
Baszanowski voitti M M - j a E M -
kultaa myös tempauksessa ja
työnnössä ME-tuloksin 136 kg ja
170.5 kg. Kumpikin tulos ylittää
puolella kilolla hänen oraissa n i -
' missään olleet entiset ennätykset.
• Tempausennätys syntyi ylimää
Täisellä nostolla varsinaisen kil­pailun
ulkopuolella. Sääntöjen
mukaan. työritötulokseksi lasket­tiin
170 kg.
Tuloksia
EM-Jdsoista
KOLMILOIKKA:
—1) Viktor Sanejev N-liitto 17.34
2) Zoltan Gzifra Unkari 16.85, 3)
Kläiis Neumann Itä-^Saksa 16.68«
4) Carol Corbu, Romania 16.56,
5) Nikolai Dudkin N-liitto 16.46.
JDO M MIBHET:__
1) Valeri Borsov N-liitto 10.4,
2) Alaiii Sarteur Ranska 10.4, 3)
Philippe Clerc Sveitsi 10.5. 4)
Gerard Fenouil Ranska 10,7, 5)
Hermann Burde Itä-Saksa 10.7.
100 M. NAISET:
1) Petra Vogt Itä-Saksa 11.6,
2) Wilma van den Berg Hollanti
11.7, 3) Anita Neil Englanti 11.8,
4) Valerie Peat Englanti 11.8, 5)
Karin Zaltzer,Itä-Saksa 11.8.
KIEKONHEITTO:
1) Hartmut Loseh Itä-Saksa
61.32, 2) Richard Bruch Ruotsi
61.08, 3).Lothar Milde Itä-Saksä
59.34, 4) Ludvig Dadek T-slo-vakia
59.30, 5) Vladimir Ljät-shov
N-liitto 59.10.
Porvarillinien näkemys urheilun tulevaisuudet:
Sosialistisen järjestelmän
yii voimaa urheilu elämässä
M o s k o v a . — Meillä o n v a i n y k ­s
i a i n o a m e l o n t a v a J m e n t a j a —
n e u v o s t o l i i t t o l a i s i l l a heitä o n
k a k s i t u h a t t a . P a r i n v u o d e n k u ­l
u t t u a e i meillä o l e mitään a i ­h
e t t a tällaisiin k i l p a i l u i h i n , s a ­n
o i eräs r u o t s a l a i n e n • m e l o n t a - ;
j o u k k u e e n j o h t a j i s t a m e l o n n an
E M - k i s o i s s a M o s k o v a s s a j o k in
a i k a s i t t e n.
Muiden pohjoismaiden edusta­jien
mielii)1teet olivat samankal­taisia.
Melonnan EM-kisat osoit­tivat,
kuinka itäeurooppalaiset
valtiot j a erityisesti Neuvostoliit­to
tulevat täydellisesti hallitse­maan
kärkisijoja; Mutta niin ovat
Harjoitusolotkin täysin toisenlai­sia
Neuvostoliitossa kuin Pohjois­maissa.
Taustalla on yksinkertaisesti
maailman parhaiten järjestetty ja
voimakkaimmin valvottu urheilu-järjestelmä;
' S e käsittää yli 50
miljoonaa kansalaista. Tästä mää
rästä löytyvät lahjakkuudet, joi­ta
hoidetaan järjestelmällisesti
kohti maailman huippua.. Tätä
työtä tehdään samalla perusteel­la
kuin pidetään normeja teolli­sessa
viisi vuotissuunnitelmassa-
•kin. ,
Kykyjen seulonta tapahtuu ur­heilun
suurjuhlissa, spartakiadeis-sa,
joita voidaan pitää kansallisi­na
olympialaisina.
Spartakiadit järjestetään joka
neljäs vuosi, ja ne käsittävät ko­ko
laajan'Neuvostoliiton valtion.
Ensimmäiset kilpailut pidetään
kyläkohtaisina, sieltä siirrytään
piirikilpailuihin alueellisiin kilpai
luihin ja edelleen osavaltioiden
omiin kilpailuihin, joista parhaat,
pääsevät mukaan koko valtakun­taa
koskeviin suurjuhliin sparta-kiadeihin.
Vuoden 1967 virallinen tilasto
spartakiadeista antaa kuvan mit­tasuhteista:
osanottajia oli 69,2
miljoonaa. Loppukilpailuissa spar
takiadeissa saavutettiin .16 maail­man-
j a Euroopan ennätystä eri
lajeissa.
Urheileminen on Neuvostoliitos­sa
helppoa j a halpaa. Valtion tu­ki
urheilulaitoksiin ja varusteisiin
on noussut vuosi vuodelta. Urhei­lu
on massaliike, jota sekä valtio
että kommunistinen puolue tuke­vat
erittäin tehokkaa.sti. Täällä
ei nähdä mitään eroa urheilulla ja
politiikalla.
Kommunistipuolueen ohjelmas­sa
sanotaan selvästi ja perusteel­lisesti,
että urheilu on eräs keino
"uuden neuvostoihmisen" luomi­sessa,
ja kansainvälisillä urheilu­kentillä
on tämän uuden ihmisen
tehtävänä osoittaa ylivoimaisuu­tensa
kapitalistisen yhteiskunnan
edustajiin nähden.
^ Siinä missä pohjoismainen ama
töÖi'iurheilija uhraa vapaaaikaan-sa,
lomansa j a usein melko suuria
TULIPUNAISET
RUUSUT
Karl Lehdon
, MUISTOLLE
E. ja W. Säilä
Soarborougih. Ontario
summia omia varojaan, saa hä­nen
neuvostoliittolainen kilpaili­jansa
kaiken valmiina.
K a i k k i v a r u s t e e t o v a t i l m a i ­s
i a tähän l u e t t u n a m m . s e l ­l
a i s e t k a l l e u d e t k u i n p u r j e v e ­n
e e t p u r j e h t i j o i l l e . O h j a a j i e n j a
v a l m e n t a j i e n p a l k a t m a k s e t a an
a m m a t t i y h d i s t y s t e n - ^ j o t k a h o i
t a v a t s u u r i m m a n o s a n k a i k e s ta
u r h e i l u s t a — t a i v a l t i o n v a r o i l ­l
a . K i l p a i l u m a t k a t o v a t m a k s u t ­t
o m i a u r h e i l i j o i l l e , s a m o i n r u o ­a
t j a m a j o i t u s m a t k o i l l a : A i n o a
v a a t i m u s o n jäsenyys u r h e i l u ­s
e u r a s s a , j o n k a jäsenmaksu, o n
t a v a l l i s e s t i 30 k o p e e k k a a ( n o in
$ 0 . 3 5 ) v u o d e l t a.
Lupaava neuvostourheilija voi
laskea hyväkseen vapaan koulu­tuksen
tai työnteon täydellä pal­kalla
niin kauan kuin 6n aktiivi­urheilijana.
Hän saa opintostipen-dejä
koulutustaan varten ja voi:
sekä harjoitella että kilpailla i l ­man,
että menettää palkastaan
mitään. - :
Vuonna 1968 oli neuvostoliitto­laisissa
urheiluseuroissa 54,093,-
490 jäsentä. Tämä on 23,1 prosent
tia asukasluvusta ja merkitsee
fyysisen kunnon kehitysohjelmas­sa
suurinta maailmassa. Kaikki
nämä seurojen jäsenet eivät kui­tenkaan
ilmeisesti ole aktiiveja.
Maan virallinen uutistoimisto
Tass ilmoitti 9. elokuuta ns. fyy­sisen
kulttuurin päivänä, että 45
miljoonaa ihmistä osallistui päi­vän
tilaisuuksiin.
K o m m u n i s t i n e n nuorisojär-r
jestö K o m s o m o l t o i m i i v o i m a ko
k a a s t i n u o r t e n u r h e i l i j o i d e n p a ­r
i s s a . V u o s i t t a i n K o m s o m o l jär­jestää
k a u t t a m a a n e r i l a i s i a u r -
h e i l u m e r k k i k o k e i t a k o l m e s sa
e r i ikäluokassa: 1 4 — l S - v u o t i a i -
d e n , 1 6 — 1 8 - v u o t i a i d e n j a y l i 1 9 -
v u o t i a i d e n s a r j o i s s a . V i r a l l i s e s ­t
i i l m o i t e t t i i n näitä merkkejä
s u o r i t e t u n v u o n n a 1 9 6 7 y h t e e n ­sä
1 1 , 9 1 2 , 8 0 0.
Toimien ulkoministeri Mit­chell
Sharpin käskystil Ca­nadan
IJSA:h suurlähettiläs
A. E. Ritchic varoitti lISAta,
että Washington on vastuus­sa
kaikista niistä mahdolli-sista
vahingoista, joita loka­kuun
2 piliväksi suunniteltu
Aleutian-saareri ydinkoerU-jUytys
voi aiheuttaa. Riljah-dyksen
yoimamUäräksi on sa­nottu
yksi megatonni, mikä
vastan miljoonaa tonnia
tNT:tU.-•••
Karl Lehtoa
muistellen
Hän kuoli syyskuun 20 pnä
1969.
Täällä Torontossa ei ole enää
monta suomalaista kuluvan vuosi­sadan
ensimmäisten vuosien
ajalta. Melkein kaikki ovat saa­neet
ikuisen rauhan ja nukkuvat
uuden kotimaansa mullassa.
Silloin kun K. Lehto saapui
tänne 1902 oli Toronto vielä pik­kukaupunki
kun vertaamme sitä
siihen, mikä Toronto on tänä päi­vänä.
Suomalaisia oli kaikkiaan
mahdollisesti kaksi- tai kolme­sataa.
Allekirjoittaneen tänne saavut^
tua oli suomalaisia ehkä nelisen­sataa
ottaen huomioon vaimot ja
lapset. Voimme siis sanoa, että
K. Lehto on yksi suomalaisasu­tuksen
esiraivaaja Torontossa.
Hän oli räätäli ammatiltaan,
ensiluokan ammattimies alallaan.
Hän kuului myös ammattialansa
unioon koko elämänsä.
Tullessani tänne v. 1907 oli
täällä jo voimisteluseura Yritys
olemassa ja Lehto oli sen yksi
perustava jäsen sekä kuniajäsen
elämänsä loppuun saakka. Sa­moin
oli suomalainen seura toi­minnassa
ja Lehto oli senkin yksi
perustajajäsen. Silloin kun Suo­malainen
Järjestö perustettiin oli
Lehto myös yhtenä perustajana
ja oli kauan aikaa seuran kunnia^
jäsenenä.
Torontoon tullessani täällä oli
korjauksen alaisena eräs raken­nus
Suomalaisen, seuran.; toimin:
taa varten. Toiminta omalla huo-neustolla
alkoi siis v. 1907 syk­syllä.
K. Lehto kuului johtokuntaan
j a toimi rahastonhoitajana mo­nen
monet vuodet. Hän oli yksi
ahkerimmista työmuurahaisista
seuran toiminnassa. Lehto toimi
eniten näyttämön hyväksi .sillä
hän oli kulissimiehenä monet
vuodet. Aina hän suunnitteli jo­takin
uudistuksia ahtaan näyttä­mön
hyväksi. Joka ilta näimme
hänet jotakin tekemässä osaston
haalilla. Lehto oli erikoisen etevä
keksimään ja tekemään kaikkea
johon vain mies pystyy.
K. Lehdon muutettua Etobii
coke-alueelle perheineen hänen
toimintansa osastossa jäi vähem­mäksi
surimmaksi osaksi pitkän
matkan takia.
Hänen vaimonsa Anna Lehto
kuoli jo kauan sitten. Heillä oli
kolme lasta: Aino, joka on naimi­sissa
Eino Markkasen kanssa, se­kä
pojat Lauri ja Sulo. He ovat
myös naimisissa.
K. Lehto on ollut monet vuodet
varsinkin jalkavikaisena huonos­sa
kunnossa joten liikkuminen on
ollut vaikeata. Mutta hänen ainoa
PaHckasaatavah
velbominisn ke^ti
puoli vuosisataa
Helsinki. — Y l i puolen vuosi-säilän
takaisen palkan saa hyvin­kääläinen
eläkeläinen valtioneur
voston viime viikolla tekemällä
päätöksellä. Eläkeläinen Emil F.
Kiviselle, 74, maksetaan 268.86
markkaa ^ palkkaa työstä, j o ta
hän teki huhtikuussa 1918 venä­läisessä
laivassa Hietalahden te­lakalla
Helsingissä. Hän on vuo­sien
mittaan useaan otteeseen
turhaan kysellyt viranomaisilta
tätä, maksettavaksi todennäköi­sesti
hyväksyttyäi palkkaansa.
Ensimmäisen kerran Kivinen
vaati silloiselta määrältään 131.54
ruplan, j palkkaansa :sosiaalihalli­tukselta
vuonna 1919 ja on vuo-desta_
1924 lähtien aika ajoin
käynyt kysymässä tasiansa edis­tymistä.
Hänen saatavansa oi­keutus
vahvistetaan, Itämeren
laivaston kirjanpitokirjoissa.
Venäjältä perittävien saata­vien
tarkastuslautakunnan arkis­tosta
ilmenee, että Kivinen on
aikoinaan jättänyt sosiaalihalli­tukselle
anomuksensa, ja lauta­kunnan
lausuntokonsepteissa tä­mä
saatava on merkitty hyväk­syttyjen,
sarakkeeseen. Sosiaali­hallituksen
asiakirjoista puuttu­vat
valtionarkistosta kuitenkin
tiliasiakirjat, joita ei säilytetä 10
vuotta kauempaa.
Tehtyjen tutkimusten perus­teella
pidetään selvänä, että K i ­visen
hakemus on joko hyväksytr
ty tai olisi pitänyt hyväksyä mak
settavaksi. Kivinen ajoi asiaansa
säännöllisesti ainakin vuosina
1928, 1938 j a 1948 saamatta sii­hen
ratkaisua. Vihdoin vuonna
1948 hän kääntyi Neuvostoliiton
konsulaatin puoleen, joka torjui'
vaatimuksen vetoamalla siihen,
että Suomi on Tarton r a u h a n s O'
pimuksessa sitoutunut maksa­maan
tämän laatuiset kustannuk-
.set.
Seuraavaksi Kivinen yritti on­neaan
valtiovarainministeriössä
vuonna 1950. Valtiovarainminis­teriö
kuitenkin hylkä-si hakemuk­sien
ja esitti ulkoministeriön lau­sunnon
pohjalta Neuvostoliiton
konsulaatin kannasta poiketen,
ettei Suomi ole Tarton rauhan-sopimuksessa
sitoutunut maksa­maan
tällaisia palkkasaatavia ei­kä
valtio ole muullakaan perus­teella
velvollinen maksamaan ky-
.sei.stä palkkaa.
Xtaliai^ pelätään
väkivaltaista syksyä
Rooma. — Pelätty Italian "kuu­ma
syksy" voi puhjeta hyvin vä­kivaltaiseksi
levottomuuksien lir
säänriyttyä viikonlopulla maan
pohjoisilla teollisuusaluein^;
Milan, Firenze, Turin ja Bres-cia
olivat suurimmat levottomuus
keskukset j a vähintään kaksi hen­kilöä;
sai vammoja väkivaltaisis­sa
yhteenotoissa jptka olivat en­simmäiset
laatuaan y l i kaksi viik­koa
kestäneen suuren teollisuus­laiton
aikana.
. Moottoripyöräinjäryhmiä väi­tettiin:
tunkeutuneen Milanissa
erääseen tehtaaseen j a penkoneen
sen virastot sekä laboratoriot,
rikkoneen huonekaluja sekä ko­neistoa
ja pakoittaneen mahdol­listen
rikkurien lopettamaan työn
teon.
Tiistai, syyslk.,30 p. —.Tuesday,.Sept,^ 30, 1969 Sivu 3
M fäWM m m m
Port Arthur. — Syksyinen ter­vehdys
täältä Port Arthurista.
Täällä sitä on vain eletty hissun
kissun niitten suurjuhlien jälkeen
kun joukkoamme meni paljon sih
ne Suomi-matkalle ja nie jotka
jäimme tänne olenime vain jolla­kin
tavalla heidän mukanaan elä­neet.
• • ^ :
Nyt kuitenkin päätimme p^taa
t^ryetulijäiset haalillamme kotiiia
palaaville j a ne pidetään tai^äsil-la
että saavat jalkoj?ian,verryt-tää
kun ovat joutuneet pitkät
matkat bussissa j a lentokoneessa
istumaan. Emännät lupasivat oma
tekoiset kahvileivät näihin juh­liin.
Kaikki ovat tervetulleita, ko-timiehet
ja naiset, kaikki jotka
tyttärensä miehensä kanssa piti
Lehdosta . hyvää huolta. Lehto
saavutti hyvin korkean iän, 92
vuotta.
Lopuksi voin .sanoa; että vain
harvat antavat energiaansa yh­teistoiminnan
hyväksi niin pal­jon
kuin K. Lehto antoi:
Olen tämän lyhyen muistokir­joituksen
laatinut siksi, että nuo­remmallekin
polvelle jäisi pieni
käsitys hänen, toiminnastaan vuo­sisatamme
alkupuolelta. Olin sii­loin
paljon yhteistoiminna-ssa
hänen kanssaan joten muistelen
K. Lehtoa yhtenä parhaana ja
kaikin puolin erikoLsen hyvänä
toverina. Toivotan siis Lehdolle
rauhallista lepoa Uuden koti­maansa
povessa — W. Säilä.
H e l s i n k i . — (Omalta kirjeen­vaihtajalta)
— Kuten aikaisem­min
on kerrottu, Canadan Suoma­laisen
Järjestön laulajien vierai-lumatka
-Suomessa alkoi Turun
Akatemian talossa syyskuun 6
pnä. Tilaisuus onnistui matkailir
jäin kannalta odotettua parem­min
ja turkulaisten ystävyys ja
vieraanvaraisuus oi i yi itsevuOta­vaa.
• .
Kiitollisuuden osoituksena niin
turkulaisille kuin muillekin avus­tajillemme
julkaisemme oheisena
Suomen Työväen Musiikkiliiton
Varsinais-Suomen piirin puheen­johtajan
Kauko Honkasalon ter­vehdyspuheen
joka tulkitsee sitä
ymmärtäväistä ystävyydenosoi-tusta
mistä saimme koko Suomi-vierailumme
aikana niin paljon
nauttia.
Hyvät Kanadan Suomalaisen
Järjestön laulaja- ja soittajasisa-ret
ja -veljet, hyvät illallisvie-raamme.
Suomen Työväen Musiik
kiliiton Varsinais-Suomen Piirin
puolesta minulla on ilo lausua tei­dät
kaikki tervetulleiksi tähän,
kuten, meilläpäin sanotaan, "kon-serttikaronkkaan".
Viettäkääm­me
harrastelevalle musiikkiväelle
ominaisella rentoudella täällä iloi,
nen ilta.
Kuullessamme nimen Kanada,
tuo se meille täällä Suomessa mie
leen kuvan jostakin kaukaisesta.-
tavoittamasta, ja meille melko
tuntemattomastakin maasta, jo­ka
ei esiinny täällä lehtien pals-.
toilla niin kuin monet muut Ame­rikan
mantereen valtioista. Kou­luissa
olemme .aikoinamme oppi­neet,
tosin sen taas.jo unohta­neetkin,
että Kanadan keskus on
suurinpiirtein samalla leveysasr
Puhutte sitä jopa paremmin kuin
me täällä Turun nurkilla.
Täältä lähtönne syyt ovat var­maan
moninaiset. Kuitenkin on
varmaa; että tämä maa ei ole teil­le
näyttänyt niitä ystävällisiä äi-dinkasvojansa.
Puute työstä ja
sen kautta kaikesta välttämättö­mästä
lienee ollut se pakoittavin
useimmille. Teidän matkanne tän-on
sattunut aikaan, jolloin me
lopettelemme täällä vuodenaikaa
josta voi todella sanoa: "Kuuma
kesä", kuumin tämän sukupolven
muistissa olevista. Toivomme on­kin,
että vaikka tämä kuuma ke­sämme
onkin jo kallistunut syk­syksi,
se kuitenkin vielä nyt, vuo­sikymmenien
jälkeen näyttäisi
teille, paljon kokeneille, ne paljon
puhutut kotomaanne ystävälliset
äidinkasvot, jotka ainaiseksi piir­tyisivät
teidän sydämienne syvyy
teen. Niinkuin aika kaikki haa­vat
aikanaan parantaa, on myös
mielistänne varmasti unohtunut
se kaikki, minkä kokemisella ei
niin olisi ollut väliä, ja jäljelle
jäänyt, kaikki se : kauniimpi. Se,
joka kannustaa tekemään matko­ja
synnyinseuduillenne, ja mistä
saatte voimia ja innoitusta yllä­pitämään
täällä muinoin saatu ja
perinteitä. Näin meillä- täällä ole­villa
on lujat siteet sinne teidän
nykyisille kotikonnuilleinne. Toi­vomme
mukaan myös tämä vel­jesilta
on omiaan lujittamaan
näitä siteitä.
Turku, josta kaikkinainen kult­tuuriksi
nimitettävä liikehtiminen
maassamme on alkanut, on myös
teidän konserttisarjanne alkuun-lähtökohta.
Ajankohta yleisöme­nestyksen
tavoittamiseen ei ole'
paras mahdollinen, melkeinpä pa­ras
mahdoton, kun kaiken muun
lisäksi vielä sattui tuo taistelu
vain voivat tulla. Nämä tulijals-julbat.
pideta.an perjantaina 10
pnä lokakuuta kello 8 illalla.
» «
.•-Kuolemakin vieraili ^teskuudes-
^mntie taas vieden yhden kuorom
me jäsenen; Reino Laitinen kuoli
syyskuun 9 päivänä. Reino joutui
sairaalaan -suurjuhliemme avaus­päivänä.
Hän oli syntynyt Suo­messa
. Kauhavalla lokakuun 18
pnä 1901. Lähinnä suremaan jäi
veli Manitobassa.
E.N. •
koirlumisia
teell,ä . ku.i.n.. meillä Huarn.g^o n k taämäunhet-kistä, su^urta^ vihoVllistra m-punki,
etta jos me haluaisimme , „„ . . ; ...... ^
' j me vastaan, nimittäin Suomi—
Ruotsi yleisurheiiumaa-ottelu, mi
kä on tä,rkenipiä tapahtumia vuo
sittain Nykysuomessa. Toivomme
kuitenkin teille jatkossa parem-muuttaa
yhtä etelään kuin tei­dän
kotikaupunkinne Kanadassa,
meidän olisi muutettava Rans
kaan. Poikavuosien ihastus Cur-
Avoodin kirjoihin on perehdyttä-
Re.h el„li.s yyd,e llä on magneet.t.in. en i nyt. meidät noi.n sanoi•s i•n k1o l1u o^n - ipaa, ja sanomme:
voima. — Jules Payot.
Tietämättömyys on onnettomuus,
joka syöksee kansat ja maat .-.uu-loen
kurjuuteen.
— Augustin Ehrensvärd.
TYÖVÄENLUOKAN EDUT
RYHMAETUJEN EDELLE
Puolueen yhtenäisyyttä lujit­tavan
ratkaisun aikaansaamis­ta
marxismi-leninismin perus­talta
korostaa Suomen kommu­nistisen
puolueen poliittinen
toimikunta hiljattain antamas­saan
julukilausumassa. Siinä
todetaan, että lähtökohtana on
pidettävä puolueen etuja eikä
ryhmän etuja. Suomen tyii-
°Väenluokan perusetujen puolus
taminen vaatii eheyttä ja yh­teen
suuntaan toimlvaarkom-munistista
puoluetta. Julkilau­suma
kuuluu kokonaisuudes-saan
.seuravasti:
— S K P : n keskuskomitea ja po­liittinen
toimikunta ovat 15. edus­tajakokouksen
jälkeen useaan
otteeseen kehottaneet kaikkia
puolucjärjestöjen jäseniä käy­mään
: lujaa j a periaatteellista
taistelua puolueen yhtenäisyyden
palauttamiseksi. Tällöin ön ko­rostettu
miten välttämätöntä
puolueen yhtenäisyyden palaut­tamisen
kannalta on välttää risti­riitojen
kärjistämistä.
— Laajat jäsen joukot ovat sitä
mieltä, että hajaannuksesta on
etua vain plkeistolle ja että se
aiheuttaa suurta vahinkoa työ­väenluokan
asialle. Oikeistovoi­mat
toivovat puolueemme ha­jaannusta,
kun sen sijaan työ-väerillikken
yhteistoiminnan kan­nattajat
ja muut kansanvaltaiset
voimat ovat ilmaisseet levotto­muutensa
hajaantumisuhan joh­dosta.
'.• •
•— Puolueen järjestöllistä ha-jotustyötä
jatketaan edelleen,
mutta toisaalta yhtenäisyystahto
on lisääntynyt. Yhä yleisemniin
puolueen piirissä korostetaan
kompromissiratkaisun tarpeellir
suutta j a vedotaan puolueemme
perustana olevaan yhtenäiseen
ideologiaan ja tavoitteisiin.
— Puolueen johdon aloitteesta
on useiden kuukausien ajan käy­ty
neuvotteluja yhtenäisyyden
palauttamiseksi 15. edustajako­kouksessa-
vähemmistönä olleiden
piirijärjestöjen edustajien kans­sa.
Neuvottelut, joissa puoluejoh­to
on tehnyt lukuisia rakentavia
ehdotuksia j a joissa on^käsitelty
puolueen politiikkaan ""liittyviä
ongelmia ja järjestöllisiä kysy­myksiä,
eivät vielä ole johtaneet
toivottuun myönteiseen tulokseen
Niissä on kuitenkin voitu todeta
yhtenäisiä käsityksiä monissa
asioissa ja.siten luotu edellytyk­siä
sopimukselle yhtenäisyyden
palauttamiseksi.
— Poliittinen toimikunta to­teaa,
että puoluejohdon edustajat
ovat neuvotteluissa osoittaneet
pitkälle menevää sovinnon halua
myös mahdollisessa ylimääräi­sessä
edustajakokouksessa esille
tulevien henkilövalintojen suh­teen
ja tehiicet sitä tarkoittavia
täsmällisiä esityksiä. On pyrittä­vä
siihen, että ylimääräinen
edustajakokous voisi yksimieli­sesti
tai ainakin suurella enem­mistöllä
hyväksyä mahdollisen
sopimuksen. Puolueen johdon
eduBtajat pyrkivät neuvotteluissa
nontieteellis-romantti.sesti varsin­kin
pohjois-Kanadan jylhään luon
toon ja sen ehkä vieläkin koske­mattomiin
erämaihin. Maantieteel
lisesti tiedämme vähän Kanadas­ta,
j a sen asukkaista tuskin sen­kään
vertaa. Siksi on meille erit­täin
mieluista Teidän kauttanne
saada tämä epäkohta poistetuksi,
ainakin omalta kohdaltamme.
Vaikka te olettekin, kuka ensim­mäisen,
^ kuka useamman polven
kanadalaisia, voimme katsoa tei­dän
täysin edustavan nykyistä ko
timaatanne, koska tiedämme mil­tei
koko maanne asujaimiston
koostuvan ja polveutuvan siirto­laisista.
Meille; on ollut mielui­saa
kuulla laulaen, j a soittaen
tuotu tervehdyksenne kaukaa ny­kyisiltä
asuinpaikoiltanne, muinai
silta intiaanien asuinsijoilta Ylä-järven,
Huronjärven ia Ontario-järven
rantamilta. Mieluisaa on
todeta aate- ja harrastustoiminto-jcmme
saman kaltaisuus-suurista
olosuhde-eroista huolimatta. Meil
le Kantasuomalaisille, jos näin
saa sanoa, on mieluisaa myös ha­vaita
se lämpö, millä te vaalitte
isienne maan muistoa. Siitä ker­too
matkanne tänne, siitä kertoo"
konserttinne"ohjelma, jonka kuu­limme
. Akatemiäntalon "juhlasa­lissa,
siitä kertoo erinomaisena
säilynyt suömenkielentaitonne.
KIITOS KUN.KÄVITTE!
E R E H T Y N Y T
".anteeksi herra, keskeytti neito­nen,
."mutta pidätte vihkisormus-lanne
vääi'ässä sormessa."
"Tiedän sen", murisi nuori mies.
'Menin naimisiin väärän naisen
kanssa." ••
Heärst. Tervehdys täältä
Hearstista. Tällä seudulla oli pit­kä
j a kaunis kesä. Farmarit vain
valitliavat, että perunavuosi oli
huono jne.
Sairaustapauksia on ollut palr,
jon. Useita kansalaisiamme on
joutunut sairaalaankin hoidetta­vaksi.
Mrs. Mäki joutui mene­mään
Port Arthuriin. Hänelle
jouduttiin tekemään vaikea leik­kaus.
Myös mrs Scaploom joutui;
menemään Torontoon ^ hoidetta­vaksi
Koulutkin avasivat taas oven­sa.
Paljon on koululaisia. Uusi ja
ajanmukainen korkeakoulukin on
täyttynyt oppilaista. Kun koulu
avattiin viime vuonna niin. sinne
laitettiin myös ravintola missä
opettajat ja oppilaat saavat syö­dä.
Hinta ei ole. siellä kovinkaan
korkea mutta yhtenä vaikeutena
on se kun ruokalassa ei ole tar­peeksi
työvoimaa. Kolme henki­löä
joutuu suorittamaan kaiken
työn eikä heidän valituksestakaan
ole mitään hyötyä ollut.
Täällä Hearstissa on paljon
kaikenlaisia kauppoja, mutta
hinnat ovat yleensä kohtuutto­man
korkeat. Rohdoskauppoja ei
ole muuta kuin yksi ja lääkärin
määräyksellä saatavien lääkkei­den
hinnat ovat kovin korkeat
Ruokatavara on myös huippuhin­noissa.
Kuolemakin täällä vieraili. F r e -
di Koistinen kuoli syyskuun 21
pnä. Hän oli Hearstin pitkäaikai­nen
asukas.,, .Suremaan jäi vai­monsa
Ester, yksi tyttö. j a kaksi
poikaa perheineen.
Lehtiemme haasteryntäys on
parhaillaan käynnissä. Toivotta- •
vasti tämänkin paikkakunnan
suomalaiset koettavat tehdä par­haansa
lehtien ilmestymisen tur­vaamiseksi
jotta Vapaus voisi
kertoa asioista kaunistelematto-.
man totuuden. Se on suomenkie­linen
lehti jota ymmärrämme
parhaiten. — Aune.'
Älä välitä —
anna Heynon välittää
soita ROLF HEYNO
toimeen 483-8522
kotiin 488-4122
Desmond K.
Sweeny Realtor
485 Eglinton Ave. E .
Toronto 7 Ontario
Toronto Rea! Estaite B o a r d i n jäsen
edelleen vakavasti puolueen yh­tenäisyyttä
lujittavaan ratkai­suun
marxismi-leninismin peri­aatteiden
pohjalta. Lähtökohtana
on; pidettävä puolueen etuja eikä
ryhmän etuja.
— Suomen työväenluokan pe­rusetujen
-puolustaminen, kan­sanvaltaisen
yhteistyöpolitiikan
ja. rauhanomaisen ulkopolitiikan
jatkaminen ja taistelu sosialisti­sen
päähfiäärän puolesta vaativat
eheyttä ja yhteen suuntaan toi­mivaa
kommunistista puoluetta;
Jokaisen kommunistin velvolli­suutena
on edistää tämän tavoit­teen
saavuttamista;
VAIVAAKO TEITÄ
KORKEA VERENPAINE
REUMA SAJRAtJDET
KÄSIEN JÄYKKYYS
PimÄAKAINEN PÄÄNSÄRKY
UNETTOMUUS
Kokeilkaa UeteelUsesU .tutkiUua magneettirengasta. Se aatUa.
Lääketiede on suoriitanai perusteellisia tntklmuJisla' Japanlsäar-
Englannisso^Amerikassa—Neimmtollltossa ja muissa maissa ym­päri
maapallon. Patentoitu 43 maassa.
Jokainen, Joka kerran on,-kAd^ttäayt. narneeUi terveysrengasta on
täysin vakunttunut sen tervehdyttävästä vaikutukvesU.
Prof. Nakag:awan tutkimukset TiAion Yliopistossa osoittavat, että
veren kulkiessa magneettikentän läpi se ionisoitui ja syntyi heikko
electromotorinen. voima. , .
Hoidettaessa korkeaa verenpainetta, eri renmasairauksia, unetto­muutta,
pitkäaikaista päänsärkyä, peräti 60% koehenkilöistä to­dettiin
parantava vaikutus Jo 2 viikon kuluessa;
Tilatkaa Jö tänään, t y y l l k k i ^ l muotoiltu, tleteeUlsesti tutkittu
kullan värinen itoagneetU rengas. Se maksaa vain ?10.95 kpl.
Ontarion asukkaat lisätkää 5% myyntivero.
PUHELIN--751-2938
Leikatkaa Intl Ja •löihettäkä& osoitteella:
.BANÖSALES'
Box 3, Scarborough, Ontario
Shekki t a i maksuöeoitus a n i r a a itdlausta -
• T i l a a n ..kpl. m a f i T^
naiseMe/mdeheUe
pleni/kesklkoko^^Buuri •
: N l m i , . ; v : . . . . . , . . ; . . . . . . . . • . : . ' . . . ; : ;
öfixxifie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . : . . . . . .