Vapaus, July 18, 1957

              S v u 2 Torstaina, heinak. 18 p. — Thursday, July 18. li957
m
|tlBEBnr> ~ IMepoHltent I ^ M MT
OKSBn of Finnish Canadians. E s -
••UidMd Nov. « , 1917. Aatborlzed
«s: noond d a a s mall by the Post
,<M]QiBe D^Mitiiient, Ottava. Pidi'
BthaI . ttnfee «edely: Toesdays,
Ibözsdajn and Sattsdajr» by Vapaus
M U i s h h i g Company X,td^ at 100-102
S m 81. W ^ Bodbmir. Ont., Canada.
Tetephones: Boa. Office OB. 4-426*;
EOiXmUa Ottitx OS. «-«S65. Manager
E. SttksL Editoi- W . Ekltmd: UafUiig
address: Boac <H>, fiadbory, Ontario.
Advertislng rates iipoa aivUcatftm.
Translatfam tree of cbarge.
TIZ«M7SHIilNAT:
Canadassa: 1 vk. 7 i » 0 kk. t.75
» k k , a »
YbdysvaHolssa: 1 vk. 8JOO 0 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. %XO 0 kk. 4.75
1917-^Juhlavuosi —40, vuosikerta — i957
on niyös jotaki]
J ^ ^ ^ ^ ^ ' S f c i e n c e Monitor julkaisi äskettäin Gor-c|
pnWad*erin Tokiosta 1^^^ kirjoituksen, josta näkyy
kirjoit syvästä kommunisminvastaisesta ennakkoluu­losta
huoliihatta, että hän on tullut tutkimustensa perus­teella
siihen lopputulokseen, jotta Yhdysvaltain sotilaspääl-lystön
viimeaikaiset Isdesottamise Koreassa eivät siedä per
rustavaa laatua olevaa tarkistusta 1 ^ päivänvalossa.
/ Kii^eii muistetaan, ^ joukkojen komentaja; amerik­kalainen
kenraalimajuri H^^ L. Litzenberg julisti kesä­k
ö vastavetona Lontoon aseis-tariisumiskonferenssin
myön kehitykselle siinä vai­heessa,:
että Korean välirauhansöpimus oh nyt romuutettu.
puolustellen tätä yksipuolisesti ja ilman varoitusta anta­jaansa
välirauhasopimuksen rikkomisjuiistusta, kenraali
Otrenberg "syytti*' Pohjois^^ siitä, että se on muka ^
5rap^ määrittelyä voimistuttanut ase-voimiaah.
Tämän syytöksen perusteella kenraali Litzenberg
:JuIi$ti yälirauhansdpirnu^ romuutetuksi ja ilmoitti, että
nyt varataan Yhdysvaltain toimesta Etelä-Koreassa oleville
mekaiiispid^^ tankeille, JientovoimillP jne..
atomiiataUksln ^^.v^
V hätkähdytti silloin maäiimaan yksi-piiolfaiiuäellaan,
" N ^ asioita Tatkaistaan nykyisenä sivis-tyskauteria;',
iQ^syivat ihmiset ällistyneinä viitaten siihen
: epätayalliseeh seikk^^^
': osapuoli Syyttää toista osapuolta joistakin rikJkomuksista, ja
jrrlf jtämättä syytöksiään toteen, menettelee itse
'"Jmirr^ sanoen,
• ^IxK^ välirauhasopimuk-
, (^^rikkomise siten, että siellä on muka Jujitcttu ja ke-
^ hit^tty sotavö^^ ja että siellä on yhä kiinalaisia sollilaita.
vl&nah syytöte^ perusteella hän ^Itten julisti, että me ro^
miiutamm^ vällrauhänsopi-
! itini^ rajan eteläpdolellä ble-
;;':Vat;SÖtajÖukÖt--: •:::...;•.;•};.•; ; ; . / ^ - / : : , v
-V^ voi sanoa, onko Pohjois-
; Kotfeaii sotavoimia lujitettu vai eikö ole. Mutta kenraali Lit-
' iehbefgih s^^^ Vanhojen ja koe-iiteitiujeh
d kukaan ole syylli-
Arm^ esitetään "syytös" häntä vastaan. Henkilö
I ja valtäkuhtakin on^^ s sitten kun syytös osoi-
'ietaan todeksi. M kuten sanottu, kenraali Litzenberg ei
• ^ttäiiytkääri^^ todistetuksi. Häh vain julisti
«lumaiaili^^ muka
; ^vöJVUjhe^ hän itse voi syyllistyä
; ^Muri ^ihen, mistä ori Jpphjpis-Koreaai syytetty. Julkeata vä-
; |f^yäiiiii?ä#^ pikeudönjaköa
;! ^Hr. Aslavhäyttt silloin ylläesitettyäkin pahemmalta kun
; huomioitiin tämä: Kenraali Litzenbisrg syytti Pohjois-Koreaa
; sUtä^ että se on vastoin yälirauhansopimuksens^ voi-
I niiskuttanut tavallisella-aseistuksella varustettua armeijaansa
vvjÄ^^iinälaisvapaeht^ Mutta hän ei tyytynyt siihen, että
: rajan eteläpuolella olevat sotavoimat "kolaisivat" samalla
• mitalla; hän^ m pidemmälle ja
• julisti, että sopimuksia tai ei, hänen sotajoukoilleen vara­notaari
atoihiaseet!>^V;;.--,
•m
hi\ mm-
.1. •;. i i i l i
Sannaan aikaan jolloin kenraali Litzenberg romuutti Ko­rian
yäiirauhansopimuksen säädökset yksipuolisten syytter
PJ lyjensä perusteella, ehdotettiin Pohjois-Körean toimesta y i -
• rallisesti^^^^ri yhteistä sopimusta siitä, että Ko-
; frean kummastakin osasta, niin Pohjois*^ kuin Etelä-Koreasta-
^ kin vietäisiin pois kaikki ulkomaalaiset sotajoukot. Vastauk-
!sena toiselta puolen tehtyyn välirauhasopimuksen romuut-
' taihisjulistukseeh Pohjois-Koreän pääministeri K im II eh-dotti
kesäkuun 22 pnä kaikkien asiaankuuluvien maiden
•'konferenssia missä ratkaistaisiin rauhanomaisesti; Korean
ongelma".
:HO;';Häh-selUli:-:^
; " K o r e a n kansallinen yhdistäminen pitäisi jättää itsensä
; kprpälais^^^^ tehtäväksi vetämällä Koreasta jpois kaikki ulko-
-maälaiset sotajoukot..."
^^-^ : M ^ on, että kenraali Litzenberg ja hänen
taustamiehensä ovat hyljänneet sekä Korian ongelman rau­hanomaisen
riatkaisuyrityksen, että heuvottelutilaisuudenkin
järjestämisehdotuksen.
Kaikkien näiden tunnettujen tösiasiain perusteella ei ole
ihme, vaikka tavallisten kadun miesten keskuudessa on ollut
syvää epäilyä siitä, että "kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää".
* . : ' - ' ^ * • ••••
Mutta lainatkaärome yllämainitusta Gordon Walkerin
Tokion kirjeestä, rnisitä kirjoittajan vakaumuksellisesta kom-
»niinisniivastaisuudest^
kaikki puheet siitä, että Pohjois-Koreassa piisi sotavoimia
lujitettu välirauhasopimuksia rikkoen, kuten on syytetty i l ­meisesti
siinä mielessä, että voidaan "oikeuttaa'' atomiasei­den
käyttö Etelä-Kpi-eassa., Mainittu kirjeenvaihtaja sanoo
nMn. seuraavaa:
"Koko kysymys, Pohjois-Korean sotavoimien laajentami­sesta
on kyseenalainen. Y K i n puolelta on usein ilmoitettu
ettäPohjois-Korea laajentaa sotavoimiaan, mUtta on kieltäy­tynyt
esittämästä yksityiskohtaisia syytöksiä, jättäen asian
tämän puolen Etelä-Korean hallituksen käsiteltäväksi. Vii­meksimainittu,
pitäen silmällä Yhdysvaitain avustuksen l i ­sääntymismahdollisuutta,
on väittänyt, että Pohjois-Korea
on ottanut käyttöönsä useita satoja suihkumoottoreilla va­rustettuja
lentokoneita ja atomiaseita . . . Yrittämättä val­kaista
kommunisteja on sanottava, että tässä kuvassa on tpi-
• nenkin puoli. ,
"Ensiksi, puolueettomista maista muodostetun aselepoa
valvovan komission tarkkailijat ovat olleet Pohjois-Koreas-'
• sa, .mutta he epäilevät ettei siellä ole otettu suurta määrää
; suihkumoottoreilla varustettuja lentokoneita käytäntöön...
i ' " T o i s e k s i sodanvaaran läheisyyden suhteen Koreassa to-
• distusainehiston enemmistö viittaa toiseen suuntaami... Ko-
: ' ^ a n tilanteen peruskyysmykset kiteytyvät siis seuraavaan:
OPohjoinen sen paremmin kuin eteläinenkään osa ei pääse
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mn. Ida MäU, New Sddbunr. OnL
täyttää sunnuntaina, heinälcuun 21
päivänä 75 vuotta.
Matti IHrta, Sprucedale. Ont,
täyttää lauantaina, heinäkuun 2!Ö
päivähä 8d vuotta;
Jack Niemi, Starrat. Ont. täyt-tää
perjantaina, heinäkuun 19 pnä
71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KIRJE
TORAILVSTA ON VAIN
PELKKAA VAHINKOA
Porcuplnen kulta-alueen Macdo^
nald Lakella (elikä tämän alueen
kauniimmalla järvellä) oli kokoon
tiinut ihmisiä, paikkakunnan van-hiempia
asukkaita. Joukossa oli
useita sellaisia jotka olivat tulleet
tälle paikkakunnalle sen asutuksen
alkuvaiheessa. He kertoivat sen
ajan suomalaisten pyrinnöistä ja
yhteistoiminnoista, joissa ei ollut
sellaisia riitaisuUteia kuin ilmenee
nykyään. He kerääntyivät silloin
yhteen ja kertoivat muistelmiaan
Suomesta ja väliin lauloivat Suo­messa
oppimia laulujaan. Toisi­naan
luettiin Kalevalaa ja Seitse­mää
Veljestä , . . Tällöin kuului si­vusta
ääni: Ahtakaa joku sen ajan
ohjelmaa —: ja sitä saatiinkin. Joku
otti kuvia noista uranuurtajista ja
kuului sellaistakin, että ehkä näem­mä
niitä kuvia Vapauden 40-vuo-tisnumerossa,
joka pian ilmestyy.
Minä tein kävelymatkan tuon
kauniiii järven ympäri. Olin enti­sessä
suomalaisten kesänviettopai­kassa,
joka oli hyljätty ja hävinnyt.
Mutta sen luonnonkauneus; o l i jä-leilä
kauniin järven ansiosta. Sai­rastin
ehkä sielullista vikaa pääs­täessäni
kiivaan sanatuiyan hil­jaista
miiestä kohtaan joka muis­tutti
entisiä katuvalta. Sanoin mie­helle,
että miksi jätitte tämän pai­kan
rappeutumaan ja tuhlasitte va­roja
jotka oli kerätty suomalaisten
pienistä säästöistä? Mies miltei it­ki
jä sanoi, että siinä meni paljon
eneiiimänkih; meni seurakuntamme
varoineen. Pyydettyäni selyeoip^äii
vastausta mieis selitti, että pastori
oli kieltänyt kirkossa kaiken soti-lashömman
ja niin muuttivat sinne,
missä toimittiin sodan hyväksi . . .
Mies arveli silloisten erehdysten
johtavan kauaksi. Myönsi kaivos-,
yhtiön avuliaisuuden olleen apuna,
että saivat tuon paikaii, mutta kes­keinen
riitaisuus esti sen pitämi­seni.
Tällaisia muistelmia on van­hemmilla
asukkailla — vaikka Pek­ka
siitä voivotteleekin. — Mainari.
USAn politiikkaan sidotun Turkin
taloudellinen tilanne yhä kärjistyy
MOTTO: ^Pyydystetty kala ei syöt-1 Turkki on Länsi-Saksan ohella tul-tiä
kaipaa!" . [ liit NATOn tärkeimmältsi byökkäys-
(Nelson A. RockefeUer'- \
in Turkkiin soveltama sa-
Rpmaiusmi
sähköistaniinen
Romaniassa kiinnitetään suurta
huomiota kylien sähköistämiseen.
Vuoteen 1050 mennessä oli sähköis­tetty
noin 450 kylää, ensimmäisellä
vllslvuotlskaudeUa yli 1 300 kylää,
mutta vuonna 1960 tullaan sähköis­tämään
yli 2 000 kylää. Nykyään tuo­tetaan
tasavallassa sähkövoimaa
4 860 miljoonaa kUowattltuntia. mikä
tekee 425 prosenttia vuoteen 1938 ver­raten..-
Sähköistämisen noin nopea kasvu
on saanut aikaan kansandemokraat­tisen
vallan aikana luodun sähkötek­nillisen
teollisuuden nopean nousun.
Vuosina 1948—1955 kasvoi sähkötek­nillisen
teollisuuden tuotanto miltei
seitsenkertaiseksi. Moottorien tuotan­to
on kasvanut 27-kertaisestl. muun­tajien
12.5-kertai§'esti, kaapelien hoin
4-kertalsesti Ja radiovastaanottimien
tuotanto on kasvanut 5-kcrtaisestl.
pitkällekään, j*os aloittavat vi­hollisuudet.
Täten Korean so­ta
tai rauha ei riipu sikäläisten
sotavoimien suhteellisista voi­mista
vaan strategiasta, johon
liittyy yhdellä puolen Mpskova
ja Peking ja toisella puolen
Washington ja muut länsival­lat,
r
"Pimerinykseen jätetyt sa­nomalehdet
voivat siis vain
olettaa,; että YK:n asevoi­mien
lisäämiseen ja voimis- ..
tuttamiseen Etelä-Koreassa
liittyy enemmän kuin pin­nalta
näkyviä seikkoja-"
Rauhanpuolustajia on toisi­naan
syytetty "amerikkalais-vastaisuudesta"
— mutta ame­rikkalaiset
kenraalit menette­levät,
kuten menetteli nyt ken­raalimajuri
Litzenberg Korean
välirauharisopimuksia rikko^
maan ryhtyessään, niin vastuu
siitä lankeaa ensikädessä Yh­dysvaltain
hallitukselle. Joka­tapauksessa.
Korean tilanne
osoittaa kuinka epätoivoisia so­danlietsojat
jo ovat, ja epätpi-voisessa
asemassaan he tulevat
niin julkeiksi, että käyttävät
avoimia voimakeinoja ilman
mitään verhoja!
ranparsi hänen salaisessa
kirjeessään Eisenbc»veril-
Bosporiin saapuva ei yoi unohtaa
erästä kuvaa: Istambulin, Vanhan
Konstantinopolin ihanaa panoraa­maa.
Kun aurinko loistaa säihky­viin
torneihin tai kun moskeijain ja
palatsien fasaadit kylpevät hehku­vassa
valossa, kun pimeän lankea­misen
jälkeen salmea reunustavat
tuhannet-'valoristikot silloin su
laa viileinkin keskieurooppalainen.
Kultaisen Sarven rannalla oleva
miljoonakaupunki — maailman ar
noa kahdessa maanosassa — Euroo­passa
ja Aasiassa — sijaitseva kau­punki
— oli osmannien valtakMn-nah
keskus. Tämä kaupunki näki
Turkin valtakunnan loiston ja rap­pion..
Se oli ja on edelleen maassa
vallitsevan poliittisen ilmapiirin
puntari, vaikkakaan se vuoden 1923
iälkecn ei enää ole ollut Turkin
pääkaupunkina.
AMERIKKALAiSHALLINTOA
Se joica tänään kulkee salmen
kautta, ci voi olla havaitsematta
kahta seikkaa, . jotka paljastavat,
minkä suunnan Turkki on valinnut
a kuka tätä politiikkaa johtaa. Toi­nen
on kaikkialle Bosporin salnieen
:a Istambulin luonnonsatamaan
ankkuroidut sotalaivat punainen
puolikuulippu keulassaan. Toinen
on valtaisia rakennus, joka kohoaa
Euroopan puoleisella rannalla kpr-cealle
yli. Bosporin, Se on amerik-calaisen
Hiltonin hotelliyhtym^n
rakennuttama hotelli.. Tässä raken­nuksessa
tehdään maan politiikkaa,
nimenomaan ameriklcalaista.
Täällä nimittäin asustavat USA:s-ta
tulleet "spesialistit-', joita tava­taan
kaikkialla missä vain voittoja
on kerättävissä. Ja todella: mitä
Turkkiin tulee, he eivät Viime vuo­sina
ole ansainneet lainkaan hui
ummin. Siksi taloudellisten, ja pb-ittisten
kriisien synkät varjot ovat
ei ainoastaan Bosporin rannalla ole­van
kaupungin, yaan koko maan
yllä. Kansa elää kurjasti. Mutta
amerikkalaiset ansaitsevat Istambu-i
n .kauneudella,, "auringonnousun
maan" ylätasängön savi- ja hiekka­erämaalla,
maaperärikkauksilla ja
maahan tuoduilla USAn kaupaksi-käyttämättömillä
tavaroilla.
V. 1947 Turkin'taloudellinen tila
pii vaikea. Tätä käytti Washington
hyväkseen. Amerikkalainen talous­komissio
kierteli maassa ja tarjosi
"taloudellista apua". Valtuuskunnan
johtaja vaati vastasuoritukseksi, et­tä
Turkin. on varauksetta suuntau­duttava
amerikkalaisille linjoille
Viranomaiset* Ankarassa tosin nyr­pistivät
nenäänsä, mutta antoivat
myöden: Niin alkoi salmen rannal
l a olevan maan kansallinen murhe
näytelmä.
Istambulilaisesta Hilton-liotcllista
käsin vedellään nykyään niitä lanko­ja,
jotka liittävät amerikkalaiset
kaikifiin Turkin avainasemiin. He
käyttävät hyväkseen kaikkia maan
liromi-, mangaani- ja asbcstiesiinty
miä. Esimerkkinä mainittakoon, että
kromin vuosituotannosta joka nbu
see 560,000 tonniin, menee jokseen­kin
puolet Yhdysvaltoihin. Mutta
loppukaan ei jää turkkilaisten kä
siin....,-;. •
Amerikkalaiset businessmiehet
myyvät sen omien etujensa mukai­sesti.
Ilmeisesti tämä ei vielä riitä
Wall Streetille "Neue Zyrcher Zeit­ung"
kertoi maaliskuun 8 päivän
numerossaan että Eti-pankin ja a-merikkalafsten
etuiyhmien välillä
käydään neuvotteluja Zunguldakin
hiiliaineen ostosta.
Missä määrin Turkin talous on
USAn valvonnan alainen, käy ilmi
siitä, että vuosien 1946—1956 vä^
lisenä aikana Amerikan vienti
Turkkiin kasvoi noin 70 miljoonasta
Turkin punnasta noin 350 mjljoo
naan puntaan.- Pääosa tästä viehh's
tä on kuitenkin asetoimituksia.
Niinpä, ei olekaan ihme, että amie
rikkalaiset eivät ainoastaan Icontrol-loi
armeijaa, Vaan ovat pakottaneet
Turlcin hallituksen muodostamaan
armeijan, joka asukaslukuun verrat­tuna
on suhteettoman suuri. Paisu­nut
sotilaskoneisto muodostaa talou-deile
ja kansalle kestämättömän
myllynkiven. "Manchester Guar­dian"
itertoi äskettäin, että sotilas­tarkoituksiin
myönnetyt määrärahat
Turkissa nousevat prosentuaalisesti
korkeimmalle kuin missään muussa
NATOn jäsenvaltiossa. Ankaran hat
litus antaa lähes puolet budjettiva­roista
varustiistarkoituksiin.
Tämä ei tapahdu sattumalta. Tur­kille
on varattu tärkeä asema US­An
hyölckäyssuunhitelmissa. Sitä ei
.pidetä vain NATOn Lähi-idän pe;
ruskivenä, vaan myös tärkeimpänä
renkaana Bagdadinliitossa, johon a'
rabivalfiot suhtautuvat kielteisesti
sen yksipuolisen hyökkäysluonteen
vuoksi ja joka sitten käytlnhöllis^
ti katsoen oh olemassa vain paperil­la.
Siksi maan on ylläpidettävä
Washingtonin käskystä' puolen mil­joonan
miehen armeijaa. Lisäksi
tukikohdaksi Neuvostoliittoa vas­taan..;'
VARARIKKOPOLlTIIKKAA
Tämä kehitys on vienyt maan t a ­loudellisen
perikadon partaalle. An­takaamme.
luotettavien todisteiden
puhua. "Neue ZyricherlZeitung" on
varsin hienotunte.nen / kirjoittaes­saan,
että tämä politiikka "on ai­heuttanut
häiriöitä taloudellisessa
tasapainossa". Ne ilmenevät "kulta
ja yaluuttaVarojen p u u t t e e n a v a l ­tion
varannot ovat olleet meikein
tyhjinä vuodesta 1954 lähtien —,
epätyydyttävänä tiiontitavaratilan.
teenä, jatkuvana elinkustannusten
housuna, vajauksellisena kauppata­seena
ja; paisuvana setelistöhä". Nä­mä
kaikki ovat taloudellisen kriisin
oireita.
Porvarillinen lehti välttää viisacs-ti
kyllä mainitsemasta täydellisiä lu­kuja.
Tässä voimme antaa hieman
lisävalaistusta. Siitä ei ole kovin­kaan
pitkää aikaa, kun amerikkalai­set
julistivat ympäri hiaailmaa, että
Turitki on klassillinen esimerkki siir
tä, miten takapajuisia maita on "au­teltava".
Tänään tällaisen "avun"
luonne on selvä. Turltin valtiovelat
nousevan kolmeen miljardiin Tiirkin
puntaan. Kansan elintaso oh huo­nompi
kuin 25 vuotta sitten. Useim­mat
työläiset se;sovat päivittäin 12
—14 tuntia koneittensa ; ääriessä,
mutta palkat ovat alhaiset. Tärkeim­pien
elintarvikiceidch hinnat ovat
kahdeksan kertaa korkeammat kuin
ennen sotaa. Yksin viime vuonna
nousivat tedilisuustävarpiden hihnat
sadalla prp^entiila!. Maa, jonka vien­ti
aikaisemmin käsitti plSäasi^tllisesti
maatalpus^pttieita, oli vuohna^.!^^
pakdtettti ostamaian <SOp,000 tqhhia
viljaa Yhdy^alioista.; Kun ^ ^^^^^.W^
Streetillä phnistuttiih tekiemään hy
viä kauppoja kuubalaisella ruokoso­kerilla,
supistettiin Turkin sökieri
juurikastuptantoa jyricästi.
Tukalan;. taloudellisen tilanteen
vuoksi kääntyi pääministeri Mdndc-res
vuoden.)l955 lopulla USAn hal­lituksen
pupleeh pyytäen lisää ^^01-
lareita (USÄhvTurkille tähän; asti
antama sotilaallinen';"ja tiaioudclli-ncn
"apu" hoUsee yhteensä 1,5 mil­jardiin
dollariin). Menderesin yri­tys
jbhti-fleuvotteluihin, joita jatket­tiin
melkein koko vuoden 1956 ajan.
Tulos: lisää dollareita ei annettu.
Sen sijaan jenkit antoivat "hyvän
neuvon", jonka mukaan turkkilais
ten pitäisi elää "kohtuullisemmin".
Pilkallisempaa ei tuskin olisi voinut
sanoa. Mutta se onkin Rockefelle-rin
määräämää pqlitiiiikaa."
Turkin talouden loppuunmyynti
jatiiuu. Istambulin Hilton-hotellis­ta
määrättiin, että ulkomaalaiset ka­pitalistit
ts. amerikkalaiset monopo
listit) on vapautettava kaikista ve­roista.
Sen sijaan iiallitus kohottaa
Tsiiekkoslovakian korkeakoulut
päästivät kuluvana lukuvuonna noin
10000 niiorta spesialistia.
Tasavallassa valmistaudutaan uu­sien
oppilaiden vastaanottoon. K o l -
mestakymmsnestä tuhannesta y l i ­vuotisten
keskikoulujen päättäneestä
nuoresta pääsee korkeakouluihin
noin 14 000 henkeä. ^
Tällä hetkellä on Tshekkoslovakian
40 korkeakoulussa yli 53 OOO' oppilas­ta,
ts. miltei kolme kertaa enemmän
kuin oU ennen sotaa Tshekkoslova­kian
13 korkeakoulussa: Slovakiassa
on nykyään 11 korkeakoulua, sitä
vastoin kuin ennen sotaa oll alnoais-taari
yksi. .
60 prosenttia kaikista; ylioppilaista
saa stipendiä Ja asuu korkeakoulujen
-asuntoloissa.
Ensi kerran tänä vuonna, korkea­kouluihin
otetaan paljon sellaisia op­pilaita.
Joiden ~pn koulujen päättämi­sen
Jälkeen inatkustettava työhön
niille paikkakunnille. Jotka lähettä­vät
heidät kouluun ja maksavat sti­pendinkin.
• .Prahassa, Bmosia, Bratislavassa,
Östravassa Ja Pardublcassa rakenne­taan
parhaillaan ylioppilaiden uusia
asuntoloita, asuintaltfja ja koulura­kennuksia.
kansan veroja jatkuvasti.
OPPpsnip KASVAA ;
Näin ollen on yinmarrettävää.-€t-tä
oppositio tätä keBitystä vastaan
valtaa jatkuvasti alaa. Turkin talou­delliset
piirit muistavat sien hyviä
naäpiuruussuhteita - Neuvostoliittoon
vaalineen politiikan hyväätekeyän
vaikutuksen, jota Atatyrk houdiitti
1920rluvullä. Maaliskdussa'. 1921
A tat^k , oli tehnjrt neiiyostoliitC»-
lais turkkilaisen j^vy^ys- ja' yiftl-jessopimuksen.
Se oli historialji-nen
sopimus. Ehslmniälsen kerran
Turkin historiassa.maa aUetojöi^^
sellaisen iopiihukS6h suuryalläri
kanssa täyden .tasavertaisuuden
pohjalla. •
Ennen kaikkea kansan laajat jou­kot
muistavat eläyästi tämän Neu
vostoliitön kanssa vallinneen ystä
vyyden kauden. Neiivostohällituk-sen
tuoreimmat yritykset suhteiden
parantamiseksi löytävät täten suo­tuisan
maaperän, Bosporin rannalla
oieyassa maassa. Myöskin turkki-laisteni
talousmiesten halu päästä
läheisempiin kauppasuhteisiin Neu-vpstpliiton
ja muiden sosialist^ten
maiden kanssa tulee päivä päivältä
ilmeiseihmäksi.':
Se päivä on koittava, jpllpin Tur­kin
kansa ajaa Rockefellerin lähet­tiläät
matkoihinsa, sillä myös Tur­kin
kahsa haluaa elää rauhassa ja
ystävyydessä naapureittensai kanssa.
Tämä päivä bn oleva 1 pai-astä lää-kettä
Bosporih rannalla olevalle sai­raalle
miehelle.
25 VUOITTÄ TYÖVÄENLIIKKEESSÄ.
Mitä mtiiit san
KANSA ODOTTAA
T O i a i^PItEITA
On olemassa yhä lisääntj
merkkejä; ^utä. että Canad
sa on varmasti siUi mielipide
uusi kpnseiyatilyihen hallitu
tetaan toteuttain^n vaaJilup
Hallitukselle^ joka on ji
moittahut, että parlamentti
taan koolle ensi lokakuussa
taan ejpäilemättäkin tilaisuu
taa mitä se aikoo tehdä ja k
set tulevat arvostelemaan tc
panon perusteella . . .
Kesäkuun 10 päivänä ääi
Umäiisiyat kannattavansa mii
politiikassa -^korkeampien (
deh, lapsiavun, parehiman ;
sen turvallisuuden ja aton
vaaran pelon psittaisesti hälv
sen piiolesta.;
. Voinmie odottaa, että Dief(
rin hallitus kohtaa kärkeviä
vaatimuksia ja terävää arvi
Se on kaikki hyvästä.
Työväehliikkeen on . oi ta
marssin etujoukossa, jonka
tuksena pn pakqittaa hallit
menpiteisiin näiden ongelmi
kaisemiseksL— Canadian T
Lieilddihästä
IdeMytyminen
johti vanJcilaan
New York. — Eräs nuc
mr. j a mrs. Richard B. Most
mittiiii täällä tiiistaina 30 pi
vankijaan "syyllistyneenä"
etteivät hiennect pcrjantaise
lyytyksen kuultuaan piilosi!
"suojaan", kuten siviilipuolusi
miiärää kaikki aikuisetkin ka
set tekemään.
—• Ortarion metsäteollisuuden
palveluksessa on kaikkiaan n. 50,000
työläistä.
KirJ. JIM TESTER
Yhdysvalloissa; Yucca Fiatissa räjäytetsrn atomipommin ai­heuttama
pilvi näyttää kuin pahaa ennustavalta pääkallol­ta^
Pommi, oli suurin mitä on räjäytetty Yhdysvalloissa.
Se luhistutti joitakin 5>700 jaardin etäisyyteien: kalvettuja
jnäksahautojakiA.
Olen aina ollut siinä käsityksessä,
että suomalainen qn kuin vieraalla
maaperällä jos hän asuu kaupiin-gissa.
Tiedän, että ;Suoniessa pii
suuria kaupunkeja ja sen johdosta
Suomessa täytyy olla paljon kau­pungeissa
asuvia henkilöitä. Mutta
täällä Canadassa suurin osa suo­malaisista
aisuu pohjoisilla alueilla
järvien, kallioiden ja mäntyjen kes-icuudessa.
Kaksikymmentäviisi vuotta sitten
oli paljon suomalaisia; kaiyöstyöläi^
siä.; He olivat ; rotevia- ; j a ; ky­vykkäitä.
Mutta nykyisin suurin osa
heiltä on siirtynj^t pois kaivoksista
ja tekee rakennustöitä „tai ovat, siir-;
tyneef .pienille farmeille kautta;pph'
joisen. Voisi sänPa. että suuntaus
on ollut takaisin luontoon.; •
Kun olin bshavvassa, siinä teolli­suuskeskuksessa
oli vain kolme suo­malaista
perhettä: Torontossa Oli
melkoineii määrä, 'mutta he asuvat
hajallaah eri puolilla kaupunkia:
Ei heitä usein tapaa tehtaissa jä
konepajoissa.;
Voitte käsittää kuinka yllättynyt
ja mielissähi olin ktip sain tietää,
että konepajassä, jphpn olin jtitiri
i[>äässyt töihin, oli ^tioniaUine^^ kch
neenrakentaja.
Vie Jarvis oli vanha koneenraken­taja.
Hän oli ollut Schraderin pa­jassa
y l i 25 vuotta ja häntä pidet­tiin
oma-aloitteellisena jä luotetta­vana
työläisenä. Kohepajassa oli
kaikenlaisia välineitä ja asennus-laitteita
todisteena hänen kyvyis­tään.
•
Koska olen uteliaan luontoinen
henkilö ja pidän ihmisistä, minun
oli saatava selville hänen ajatus­suuntansa.
E i ottanut kauan saada
tietää, että Vie oli ''rauhan lietsoja"
ja omasi samanlaisia ajatuksia kuin
minä. Heti alusta pitäen tulimme
hyvin toimeen keskenämme.
Olen sitä mieltä, että yi
änglo-saksilaiset ovat poliiti
takapajuisia. Yleensä heidän
telutapaansa vaikuttavat heidä
kemuksensa ja se mitä* he lul
Päivälehdet eivät luo käsitystä
tä voimista, jotka toimivat
maailmassa. .Joten, kuten si
olen sitä mieltä, että suurin
anglö-saksilaisista: on poliitt
takapajuisia. Se ei kuitenkaai
heidän syynsä.
On erittäin Vaikea suomalai
tylselle (yöläiselle selostaa en
tilaissyhtyiseile työläiselle eli
tosiasioita. Siitä ei kerta kaikl
tule mitään. Ahglo-saksilainen
tää yhtä vähän suomalaisten aj
tavoista kuin suomalainen -. t
anglosaksien ajatustavoista. 1
pikin epäilee eikä luota toiner
iieensa.. •
Tämän johdosta "rauhan l i
jan" elämä myötättintoa- osoitta
tomien anglosaksien keskuud
on monessa suhteessa vaikea,
ka olen. anglosaksilaisista vanl
mistä syntynyt ja kasvanut Tc
tössa. Vie oli erittäin mielis
antaessaan minulle tehtävän
listaa" työtovereitamme.
Mutta se siitä. Kuten sanoin ;
sa, minusta tuntuu, että suora
sen ei kuuluisi asua kaupunge
Ehkä olen väärässä; mutta ku
muuten yoin selostaa Vicin in
tukseh kun hän selosti minulle
sälomasuunnitelmiaan.
; "Kolme viikkoa", hän hoki. "
me ihanaa viikkoa Penagella!"
Päivä toisensa jälkeen hän
minun luokseni hyräillen lau
missä kerrottiin kuinka monta
vää on enää loman alkamiseen
Voiko kukaan iselostaa min
mikä vetovoima saa miehen in
tumaan Penage-järveen niini
vanki janoo vapauttaan?
Kyllä sänomalehtimiehelläkin on
vaivansa piinkuin kaikilla muilla­kin
tämän murheen laakson asuk­kailla.
Mutta toisinaan tuntuu sil­tä
kuin -pieidän vaivamme olisivat
aivan erikoista laatua, jotain sel­laista,
jota ei voi tapahtua muuta
kuin J u u r i sanomalehtimiehelle. E i
suinkaan kukaan muu tavallinen
kansalainen joudu niin usein ihmis­ten
vaivoja ja valitteluja kuuntele­maan
ja lupaamaan, että kyllä me
yritämme kaikkemme aikaansaa-daksemme
parannuksia. Niinpä
päätin tässä taas joidenkin ihmis­ten
vaivoja kuunneltuamme virittää
oman valitusvirtemme.
Tänäkin aamuna kertoi eräs nei­tonen
meille, että miksi ette kir­joita
siitä kuinka nykyään saadaan
ostaa kaupoista vain sellaisia nylon
sukkia, jotka eivät kestä juuri kuin
sen ajan, että jalkoihinsa vetää.
Niin .lupasimme kirjoittaa asiasta
julkisen sanan palstalla. Ja totta­han
se on, että se on aikamoinen
vitsaus naisväellemme, jotka eivät
tunne olevansa puettuja ilman noi­ta
niin tärkeitä ja läpinäkyviä sää­rien
peitteitä. . Ja totta ^lienee se-kin,
että'näitä tarpeellisia, ainakin
nykyaikana tarpeellisia vaatekappa­leita,
valmistetaan vain yksinomaan
siinä mielessä, että niiden valmis­tajat
tai paremmin sanoen niitä
valmistavien tehtaiden pmistejat
saavat mahdollisimman .paljon voit­toa
liikeyrityksestään tässä "Vapaan
yritteliäisyyden" maassa.
Mutta eiköhän liene totta, että se
vapaa; yritteliäisyys oh kaukana
näiltä tiimoilta? Jos olisi .todella
kysymys "vapaasta" jrittelijäi^-
destä ja niinollen kilpailusta teti-tailijain
kesken ostajien suosiosta,
hiin rohkenen sanoa, että silloin
biisi tavaran laatu. myös. parempi,
sillä kuka hölihö ostaisi huonompi­laatuista
tavaraa kuin kilpaileva lii­kelaitos
tarjoaa parempaa?
Täten on edessämme ongelma.
Miten voisimme vaikuttaa tähän?
Mitä olisi .tehtäya saadaksemme
siikkatehtailijät, samoin kuin kaik­kien
muidenkin tuotantolaitosten
omistajat suhtautumaan kansaan
vähän suosiollisemmin? ' '
Ehdotan naisväellemme, että he
asian esille ipärlämehtihlstuhhössa
ja pakottaa sitä tietä tehtailijat oi­kealle-
ladulle. Sillä ovathan ne
juuri valitut parlamenttijäsenet
juuri • meidän' edustajiemme ja an­takaamme
heille nyt tilaisuus' osoit­taa
luottamuksemme arvoa. Alka­koon,
isukkasota!, •
. Niin arvoisat neidit, olen suostu­nut
pyyntöönne.;' Nyt on ' teidän
vuoro ryhtyä varmoihin toimenpi­teisiin,
o ••' ;• ' ^ - '
Mutta ei nämä sanomalehtimie­hen
huolet rajoitu yksinomaan
haisten sukkiin, niin viehättävä
ajatus kuin se olisikin.
Tämän aamun postissa saapui .jäl­leen
yksi "valistuskirje" eräältä
tuntemattomalta kirjeehvaihtaj^ta.
Kirje oli aivan visseistä ja pätevistä
syistä allekirjoittamaton. Siinä hy­vin
_ yksinkertaisesti paneteltiin
meitä ja toistamiseen toistettiin sa­noja,
jotka ilmeisestikin kirjoitta­jan
mielestä olivat mitä hävyttö-mimpiä.
Kas, sillä tavalla meitä
"neuvottiin". r
Tässä yhteydessä tekee m i e l i sa­noa,
että emme kukaaA. toistan yie-lä,
kukaan,, ple niin laajoiUa tiedoil­la
varustettu jotta enime tarvitsisi
kansalaistemme neuvoja ^ d e n tat
toisen asian. yhteydessä. .Onhan
mahdotonta, että yhteen päiähän so­pisi
maailman kaiklu Uedot Mut­ta
olisi se mukavaa jos olisimme
kirjoittaisivat parlamenttiedustaja! saaneet -tietää kuka ''neuvojamme"
ieen kehoittaenhäntä. ottamaan pn,, ettii.olisijaune voineet vähän taa tarkoitukseenne. — Nemo.
vaikka vaihtaa mielipiteitä ja i
ollen päässeet vaikka oikein
delliseen käsitykseen siitä m
suhteessa mielipiteemme eroj
ja miten olisi parempi, niin
peellinen • yhteisymmärrys saa
tettayissa. V
Ainakin allekirjoittanut ja, i
uskon, myös kaikki työtoverini
tervehtivätlukijaimme mielipi
tä. Täällä neljän seinän sisällä
muuten tule tästä hommasta i
tään'ellei lukijamme jä kirje
vaihtajamme ilmoita meille min
laista lehteä he haluavat ja m
he haluaisivat nähdä siinä julfc
tun. Kas, me olemme sellaista ^
keä. että me haluaisimme kail
mokomin tehdä niinkuin kansa 1
luaa kunhan ei vain pyydettäisi
käskettäisi niin hävyttömiin tek
hin kuin mainitsemamme "vd
tajä'V'^:V •;"'^:'-:V;:>,;;--:- .; ^
Tämä muuten on mainio asia 1
taa mielessänne kun .valmistaudi
te seuraavaan Vapauden yhtiö-
Suomalaisen Järjestön edustaja
koukseen.
Nyt kun tämä on tullut kiij<
tetuksi, niin huomaan, että «ibi
tämän sentään tarvinnut nuk*
"valitusvirsi" ollakaan! Asiahan <
niin, että olen täällä valmis pal^
iemaan teitä ja tekemään ^ t
mienne ohjeiden mukaisesti- ^
antakaa kuulua — mutta ilmovt
kaa kuka oleUe, jotta voimme luo