Vapaus, September 2, 1967

              BELGIAN ANDRE DE HERTOGHE
ASKELSI isoo M 3.39,5
|i;«rhUi4> — Belgian Ande de
Hertoghe saavutti uuden maansa
^nnätyikaen 3.39,5 1-500 m:llä
Kairlstadissa pidetyissä kansainväli­sissä
yleisurheiluikilpailuissa. Juok­su
oli muiutenkin kovatasoinen, s i l -
iTä toiseiksi sijoittui Ruotsin tämän
hetkinen tähtijuoksija Anders Gär-derud
ajalla 3.39,6 j a 'hänestä jäi
(vain setkuminin ikynunenyksen
Ransikan Jean Wadoux. Neljäs o l i
Ulf Högberg ajalla 3.41,4.
Myös USA:n kuulamörssäri Ran
dy Matson oli paikalla ja voitti
luonnollisesti ylivoimaisesti lajinsa
tuloksella 19,92. Pituudessa Kari
"Dopparit" Helkaan
Amsterdam, r— Neljä pyöräilijää
joiden joukossa yksi nainen, suljet­t
i i n ratapyöräilyn MM-(kisoissa p i -
ristysaJneiden käytön taikia Amster­damissa.
Piristysaineiden käyttäjät olivat
Belgian Yvonne Reynders, Aust­ralian
Crove, Belgian Alex Boeye,
Sveitsin Freedy Ruegg ja Länsi-
Saksan Dieter Kemper.
Akateemisiet tynikälkisat
ranikkasateen armoilla
Tokio. Tokion kesäuniveisiaa-dit
eli urheilun akateemiset MM-kisat
kokivat jälleen pahan vastoin,
käymisen. Kesken virallisia avajai­sia
puhjennut valtaisa ukonilma ja
kaatosade pakottivat lykkäämään
univensiaadien avajaiset seuraa-ivaiksi
päiväksi. Tokion kansallissta-dionille
o l i kerääntynyt lähes 50,
000 ihmistä seuraamaan avajaisia,
mutta raj'umyrsky tyhjensi nopeas­ti
katsomot. Myös osanottajat, joi­ta
on y l i tuhat olivat jo ehtineet
valmistautua avajaisparaatia varten.
. Kesäunivensiaadit olivat jo aiem­min
kokeneet vastoinkäymisiä, s i l ­lä
kaikkiaan kahdeksan sosialistista
maata oli pei'uuttanut«osanotton­sa.
Järjestäjille tuli Neuvostoliiton,
Bulgarian j a Romanian peniutuk-set,
ja aiemmin viikolla olivat Puo­la,
Unkari, Tshekkoslovakia. Kuuba
•ja Pohjois-Korea peruuttaneet osan­ottonsa.
Kaikkien syynä o l i se, että
kisojen järjestäjät eivät suostuneet
käyttämään nimitystä Korean de­mokraattinen
kansantasavalta, vaan
käyttivät nimeä Pohjois-Korea.
Vauhkonen hävisi USA rn Ralph
Bostonille r— tulokset 705 ja 721.
TULOKSIA:
400 m:n aidat: 1) Leif Libiand
53,0.
Kuula: 1) Randy Matson USA
19.92.
100 m: 1) Kenneth Tranmo 10,7
2) Per-Ola Bergqvist 10,7.
800 m: 1) W i l l y Mertens Belgia
1.50.0, 2) Kenth Andersson 1.50,9.
1.500 m i 1) Andre d€i'Hertoghe
Belgia 3.39,5 (uusi maan ennätys).
2) Anders Gärdei-ud 3.39,6, 3) Jean
VVadoux Ranska 3.39,7, 4) U l f Hög­b
e r g 3.41,4, 5) ClÄUde Nicolas Rans­ka
3.43.1.
Seiväs: 1) John-Erik Blomqvist
465. 2) Tapio Mertanen 455.
Pituus: M) Ralph Boston USA
721, 2) K a r i Vauhkonen Suomi 705.
Moukari: 1) E d Burge USA 65,00
2) Birger Asplund 61,70, 3) Lars
Inge Ström 61,60. 4) Kauko Har-los
Suomi 59,48.
5000 m: 1) J im Johnston Eng­lanti
14.27,1. 2) Peter Fredrikssen
14.35,6.
Korkeus: 1) Olle Johansson 203,
2) Kjell-öke Nilsson 203.
400 m: 1) B o Althoff 48,1, 2)
Tomas Erikss»n 48,2.
400 m, naiset: 1) Kari Wallgren
55,4. 2) Ingela Eriksson 55,6.
Korkeus, naiset: 1) Anne-Lise
Wärne:s 169.
3000 m:n esteet: 1) Gaston Roe-lants
Belgia 8.32,8, 2) Sten Berg­qvist
8.45,5.
Kiekko: 1) Ricky Bruch 56.28,
2) Lars Huglund 55,86-' 3) Erik
Uddebom 54,70.
James Baildwm:
Miten epävapaat voi vapauttaa?
' N e w York. — Tunnettu amerikka­lainen
neekerikirjailija James Baldwin
arvostelee kiivaasti Yhdysvaltain Viet,
namin-politiiidcaa neljästi vuodessa i l ­mestyvän
neekerijulkaisuo Freedom
Ways'in viimeisessä numerossa.
Baldwin esittää ajatuksen, että Rus-sellin
tribunaalin pitäisi kokoontua
Hariemissa, jonne "koko syyllinen län­simaailma"
kutsuttaisiin vastaamaan
Rhodesiassa, Etelä Afrikassa, Ango­lassa
ja Vietnamissa suorittamistaan
rikoksista sekä itse YfetysvaMoissa
neekeriväestöä vastaan suorittamis­taan
fsoista. "On aivan välttämätöntä,
että koko maailman: ihmiset, joilla
vielä on omatunto^ jäljellä, tekisivät
itseUie:en selväksi Yhdysvaltain halli­tuksen
Kaakkois-Aasiassa suorittamat
rikokset'', vaatii Baldwin kirjoituk­sessaan.
Hän jatkaa: "Amerikkalaisena nee^
TULin juniorit
Tampereella
Tampere. — TUL:n nuorten
yleisurheilumestaruuskilpailut al­koivat
Pjrynikin urheilukentällä.
Pitkäaikaiset sateet olivat pehmittä­neet
suorituspaikat, muitta muuten
olosuhteet olivat erinomaLset. K i l - '
pailujen parhaasta tuloksesta vas­tasi
Ossi Karttunen, joka 100 met­rillä
sai voittoajan 10,9 sekä A r i
S a l in 110 m aitajuoksussa 15,0 ja
Jämsänkosken Aimo Mäki nen pi­tuushypyssä
heikolla hyppypäikalla
ja vastatuuleen 718.
Muut lajivoittajat olivat Jukka
Laaksonen Loimaan Leisku 1.500 m
4.03,5, Pentti Lehtonen Turengin
Sarastus 400 m 51,3 kuulantyöntö
Martti Klem Inkeroisten Vihm-i
13,72. keihäänheitto Raimo Mättalä
Ikaalisten Työväen Urheilijat 61,40
j a korkeushyppy Reijo Tanttinen
Jyväskylän Veikot 187. Viimeksi
mainittu oli kilpailujen suurin y l ­lätys,
sillä hän paransi henkilö­kohtaista
ennätystään 9 sentillä.
Pystynen 10.
Anschede, Hollanti. — Japanin
Yoshiro Mifune voitti Enscheden
kansainvälisen maratonjuoksun ajal
Ia 2.20.53-8.
Englannin Ron H i U o l i toinen ja
Bulgarian Ivailo Sharankov koi-mantena.
Suomen Paavo Pystynen
oli kymmenes lähes iky m menen mi­nuuttia
voittajalle hävinneenä.
Pystysen aika oli 2.30.16,0.
HoUannittaret Icauhoivat
sekauintiviestissä IVIE: n
BlaofcpOol. .— Hollannin maa­joukkue
paransi naisten 4x100 jaar-
Toronton kuutumisia
Nyt on melkein jokaisen kesälo­mat
pidetty. Niinpä Toronton "Toi­men
naisetkin" kokoontuivat elo­kuun
28 pnä kokoukseen. Paljon
o l i k in kerääntynyt tärkeitä asioita.
Congress of Canadian Womenin
yhdeksäs kansallinen konferenssi
pidetään Lord Simcoe hotellissa To­rontossa
syyskuun 22, 23 ja 24 päi­vinä.-.;.
Tämän konferenssin vastaanotto­tilaisuus
on Don haalilla perjantai­na,
syyskuun 22 p, k ^ l o 7.30 illalla.
Toimen naiset huolehtivat ravintola­puolesta.
Kokous päätti kääntyä ys­tävien
puoleen niinkuin aina en-nerdiin
hyvän ravintolan aikaan saa­miseksi.
Lahjoituksista voi ilmoittaa
Vieno Niiraselle, puhelin 489-6000.
Toimen naiset huomioivat myös­kin
Vapauden haasteryntäyksen j a
lahjoittivat 15 dollaria lehtemme
tukemiseksi.
Rummage-myynjti pidetään tänä­kin
syksynä ja toivomme taasen ys­tävien
apua sellaisen onnistumisek­si.
Älkää heittäkö mitään käyttö-!
kelpoista pois, astioita, huonekaluja, i
y.m.
Seuraava kokous on syyskuun 14
pnä kello 7.30 konferenssin y.m.
asioiden järjestelyä varten.
Tulkaa joukolla kokoukseen. Uu­sia
jäseniä mahtuu rajaiton määrä.
Toimen naisten puolesta. — O.A.S.
kerinä Iqrsyn, löytyykö maailmasta
ainoataakan ibmistä, ijdca voisi selit­tää
minulle, miksi mustien amerikkat-laisten
on lähdettävä noihin viidakkoi­hin
tappamaan ihmisiä, . jotka eivät
milloinkaan ole tehneet heille mitään
pahaa. Selittäkää minulle^ kuinka 'kan>
sa, jdca ei omassa maassaan ole saa­nut
aikaan edes vapauden tapaista olo
tilaa, ottt saanut oikeuden vapauttaa
pommeilla silte täysin tunteamttomän
kansan . . . Selittäköön minulle joku
amerikkkfeinen, erityisesti mr. Lyn-don
Johnson, mr. Hubert Humphrey,
mr. Deato Rusk j a mr. Robert McNa-mara,
selittäköön minulle ja Yhdys­valtain
mustalle väestölle kuinka he
samalla, kun eivät osaa vapauttaa
edes omia veljiään — toistan: vel­jiään
— samalla, kun he eivät ole vie­lä
oppineet elämään heidän kanssaan,
kuinka he voivat pyrkiä vapauttamaan
Kaakkois-Aasian. Sanokoot he minulle,
millä oikeudella ja kenen ehija silmäl­lä
pitäen he pyrkivät esittämään
maailman poliisin osaa."
Tämä ei ole vain retorinen kehotus.
Kaikki ne miehet .jotka olen tässä
maininnut ja monet, monet muut ol­koot
ikuisesti kunniattomia, jolleivät
he vastaa tähän kehotukseen. Vaadin
vastausta: Jos minun on kuoltava, mi­nulla
on oikeus saada tietää, miksi.
. Amerikkalainen vapauden aate ja
eter.kin tapa, jolla tätä vapautta on
toteutettu, ovat tehneet Amerikasta
hirveimmän valtion maailmassa.
Amerikkalainen Vietnam-sota on
nostanut esiin useta kysymyksiä. Yksi
niistä on: Sallitaanko tänä suurvalto-
:ja elää niin kuin nä itse tluntevat tar­peelliseksi-
Sillä vain kurikin maan
kansalla on oikeus ja moraalinen valta
määritellä nnaansa tie.' Toinen tämän
sodan nostattama kysymys on: Miksi
maat, joita me sanomme alikehitty­neiksi,
ovat tulleet alikehittyneiksi, ja
miksi esimerkiksi Afrikka on niin 4)ar-vaan
asuttu, ja miksi^ sairokaamme
Sierra Leonen resurssit kuuluvat Eu­roopalle?
"Miksi, lyhyesti sanottuna,
niin monet tässä maailmassa syövät:
liian vähän ja niin^harvat syövät liian
paljon? Olen myös utelias tietämään,
kuinka itseään muiden yläpuolella pi­tävä
kansa voi taistella sodassa, jota
ei-ole koskaan virallisesti julistettu.
Haluan myös tietää, miksi n-in harvat
ihmiset: ovat huolestuneita _tämän en­nakkotapauksen—
poistamisen välttä­mättömyydestä.
.
Olen todella halukas tietämään,
kuinka maailman mahtavin maa ei ole
kyennyt kaikkien näiden; vuosien ai­kana
voittamaan erästä kaikkein pie-.
nimmistä maapallomme maista. Ha­luan
tietää, miten käy niiden ihmisten
moraalin, jotka ottavat osaa tähän
rikolliseen solaan.
Kauan, kauan ennen kuin amerikka­laiset
päättivät vapauttaa kaakkois­aasialaiset,
he päättivät vapauttaa
minut. Esi-isäni menivät hautaan täs­tä
"vapautuksesta" saamine arpineen
samoin tulen minäkin tekemään. Rotu-erotteluyhteiskunta
voi käydä vain ro-tusotaa
— tämä on katkera totuus. ,
Amerikkalaisten yritystä Vietnamis
sa ei voida ollenkaan puolustella, se
on täysin tuomittava. Haluan sanoa
Lauantai, syysk. 2 p.—- Saturday, Sep^t. 2, 1967 S i v u 3
jen ja; suurmahtien aikana pienten
valtioitten päättää itse kohtaloistaan ' julki, että en ota osaa siihen.
tilanteeseen
vaihtoehtoa
din ' sekaviestitin maailmanennä­tyksen
lukemia 4.38,8 Blackpoolissa
pidetyissä uintikilpailuissa.
Entinen ennätys 4.40,6 oli Eng­lannin
maajoukkueen nimissä vuo­delta
1966. Uusi ennätys tehtiin Eng
lännin ja Hollannin välisessä uin-timaaotldussa.
URHEILUPAKINAA
Ada vauhdissa
Blackpoolissa
BlackpooL — Hollannin erinomai­nen
perhosuijatar Ada Kok saavutti
Blackpoolissa pidetyssä Englannin
jja Hoilanniin välisessä uintimaaot-telussa
uudet maailmanennätykset
sekä naisten 200 m:n että 220 jaar­din
perhosuinneissa ajalla 2.21,0.
Kosika englantilaiset uima-altaat on
-tehty jaardimittojen mukaan ja
koska 220 jaardia on pitempi mat­ka
kuin 200 metriä, syntyivät K o k in
"ennätykset saman uinnin aikana.
200 m:n perhostelun aiempi
maailmanennätys oh Ada Kokin
omissa nimissä ajalla 2.22,4, jonka
hän u i viime kuussa Hollannissa.
Aikaa ei ole kuitenkaan ehditty
vielä hyväksyä viralliseksi ennätyk-selksi,
joka tällä hetkellä on 2.25,3>
n i in iikään K o km nimissä. 220 jaar­d
i l l a ennätys parani roimasti, sillä
cariadalainen Elaine Tannerin n i ­missä
ollut maailmanennätys o l i
8,9 sekuntia heikompi eli 2.29,9,
ijönka hän o l i saavuttainut yiime
vuonna kansainyhteisön kisoissa.
Ada Kok pitää haillnssaan myös 100
i n : n ja 100 jaardin maailmanennä­tystä.
,
Muita h'ui|piiiitWoksia ei maaotte­lun
en-simmäisenä päivänä syntynyt
Englanti johtaa maaottelua 48 pis­teellä
HoEännin 34 vastaan.
Muistuu tässä mieleen ne ajat
j o l l o in Suomi oli kunnioitettu, ar­vostettu
ja pelätty maaotteluvastus-taja
rata- ja kenttäurheilussa ja jol-loi
n se voitti sellaiset maat kuin
ylpeän Englannin, mahtavan Rans­kan,
heimoveli Unkarin puhumatta­kaan
pienemmistä vastustajista,
voitti vuosikaupalla "verivihollisen"
Ruotsinkin.
Nyt näyttää olevan - niin, ettei
Suomi saa tasaveroista ottelukump-pania
eikä voita maaotteluja, siksi
tuntuukin kummalliselta että Suo­messa
on vielä urheiluasiantunti-j
o i ' =otkai n y t k in uskovat että Suo­mi
voittaa Ruotsin. Mistä siis joh­tuu
tämä heikkous, siitäkö että
Suomi on mennyt kehityksen ase­masta
alaspäin vaiko siitä, että toi-,
set maat ovat edistyneet entisestään?
Johtuu molemmista seikoista.
Muut maat kuten esim. Ranska
on kehittynyt valtavasti, mutta Suo­mi
on (taantunut j a erikoisesti juok­sujen
kohdalta. Tänä kesänä tuli
häviö maaottelussa Italiaa vastaan
jonka Suomen kyllä olisi pitänyt
voittaa', ja nyt katkerista katkerin
häviö Ruotsille, se khrpelee.
K u n kajtselemme Suomen häviötä
Ruotsille n i i n voimme havaita, että
heikkous oli erikoisesti juoksujen
kohdalla, sillä olihan Ruotsi ylivoi-ntiainen
100 metristä 1500 metriin ja
vielä 5,000' m meni voitto Ruotsin
Gäderudille. Samoin voitot lyhyissä
ja pitkissä aidoissa. ~Nyt ei ole
"kolmen Olavin" porukkaa Olavi
Salsolaa, Olavi Salosta eikä Olavi
Vuorisaloa jotka huolehtivat 800
m ja 1500 m. Ej^ ole ruotsalaisten
kammoa Voitto Hellsteniä joka päti
huolen voitoista lOOMOO metriin ja
oli luotettava ankkuri viestissä.
Siinähän sitä onkin jo tarpeeksi
että häviö tulee.
Poissa olivat nyt varmat piste­miehet,
jalkavaivainen Rainer Ste­nius
pituushypyssä ja pitkien aito­jen
varma mies Jaska Tuominen,
joka juoksi myöskin hyvin 400 ja
800 m. H e i k k i Pippola joka viime
vuonna oli erinomaisessa kunnossa,
400 ja 800 m. on nyt vedosta pois.
Lieneekö niin että Lyiardin rankka
harjoitus On vienyt jalat alta pois.
Jouko Kuha esteeissä oli valopilkku
ja loistokunnossa, samoin kympin-miehet
juoksivat hyyin.
Seivä^pyssä oU allekirjoittanut­kin
varma, että' tulee kolmoisvoitto
kun asialla o l i kolme; 5 metrin ylit­täjää,
mutta toisin kävi. Näyttää
että suom. kammostuttaa ja her-moiluttaa
.Lagerqvisi joka viime
vuonna voitti. Nyt pelasti Suomella
voiton Risto Ivanoff 5 metrin hy­pyllä,
Lagerqvistin hävittyä vain 5
sentillä ja jättäessä muut suomalai­set
taakseen. Kovasti nykyään teh­dään
työtä Suomen urheilun nos­tamiseksi
ja kai aikanaan voimme
myöskin toivoa asian kohentumis­ta.
Tuli tässä ajateltua että minkä­lainen
maaottelukumppani tämä
meidähljusi kotimaamme Canada
olisi Suomelle? E i ole tullut tar­kemmin
pohdittua eikä ajateltua
voittaisiko Suomi vai häviäisikö,
mutta tuntuu, että häviäisi. Kuula
Oslo. — Kiinan johtajien yhtenäi­syys
ja yksimielisyys ja heidän val­tansa
vastuuttomiin aineksiin ia ryh
miin, jod(a eri syistä yrittävät sitoa
kansallisten johtajien kädet, ovat ne
ratkaisevat tekijät, joista Kiinan tu­levat
siirrot ulkopolitiikan alalla
riippuvat; arvelee äskettäiin Kiinasta
palannnt pohjoismaisten uutistoimis-.
tojen kirjeenvaihtaja Harald Mun-the-
Kaas.
Kuluneella viikolla olemme joutu­neet
toteamaan, kuinka ulkomaiset
diplomaatit ovat Pekingissä joutuneet
ennennäkemättömän väkivallan koh­teeksi
ja kuinka Hongkongin hallituk­seen
kohdistunut ulkoinen ja sisäinen
painostus on entisestäänkin tehostu­nut.
Näyttää ilmeiseltä, että kysymyk­sessä
on Pekingin hallituksen harkittu
ja keskiteUy yritys pakottaa Englanti
välienselvittelyyn Hongkongissa.
Ulkopuolisesta näyttää mielettö­mältä,
että Kiina, jonka ei tarvitse
Port Arthurin
kuulumisia
Port Arthur. — Osaston seura-pelikomitea
on koonnut jo alusta­vasti
hyviä voittoja perjantaina,
syyskuun 8 päivänä.kello 7.30 illalla
Finnish haalilla 316 Bay Street toi­meenpantavaa
sieurapeli-iltaa var­ten.
Lisää odotetaan tulevan pelaa­jien
mukana. Tervetuloa.
Kabaretti-illan ovilippuja on nyt
isaatavana Vapauden kaupassa ja
myös yksityisillä o.saston; kuoron,
ja kiekkomiehet häviäisivät voiton. I orkesterin ja Iskun jäsenillä, sillä
Onhan Steen kuulassa kova poika
ja George Puce heittänyt tänä ke­sänä
kiekkoa 60.62 johon e i koko
Skandinaaviassa ole vielä kukaan
pystynyt. Myöskin kuulassa on Puce
kova poika.
Onhan meillä juoksijoita Jerome
100 m., Demansky 400 m., Crothers
800 m. Ellis muilla tmaitkoilla ja
4 minuutin alittaja maililla ja n i in
edelleen, joten kovalta tuntuu, j »
kuitenkin meillä aina puhutaan et^
tei meillä Canadassa ole mitään kun
tulee rata- je kenttäurheilusta ky­symys.
Hyviä naisia on myöskin ja näyt­tää,
että' maan hallituskin on avan­nut
silmänsä ja rupeaa tukemaan
urheilua taloudellisesti paremmin
kuin tähän asti on ollut laita, joten
tulevaisuus näyttää valoisalta. Uusia
kenttiä on saatu moneen paikkaan
ja kun saadaan enemmän uusia val­mentajia
niin hyvä tulee.
Onhan täällä meillä ollut maaot­telu
myösikin Viron ja Suomen vä­lillä
kuten sanotaan, ja vanhaa ko­timaata
muistaen hävittiin nytkin
ja tullaan jatkuvasti häviämään el­lei
paremmin ja keskitetyimmin val­mistuta
itähänkin otteluun.
Vanha Eurooppa voitti myöskin
suuren ja kuuluisan Amerikan ot­telussaan
vaikka suuri NeuvostoUitr
tokin oli poissa. E i koko Eurooppar
Amerikka-otteluun päässyt mukaan
pohjolasta kuin 1500 metrin mies
norjalainen'Kvalheim ja hänkin ala-kunnossa.
No, toivotaan uutta kesää ja olym­piavuotta
ja parempaa sijoitusta
suoroalalsillekin. —• Tekonimus,
perjantaina, syyskuun 15 p. on en­simmäinen
yhteinen nautintojen ja
huvittelujen tilaisuus; Tarjoilut al­kaa
kello 7 illalla ja tanssisoitto
tulee kello 9 illalla. Tuokaa ystävät
tullessanne.
o » »
Neebing kunnallisalueen käyttö­veden
tulevaisuus ratkeaa sopimuk­seen
pitkien neuvottelujen tulokse­na
Ontario Water Resources Com-missionin
ja Neebingin välillä. Esi­mies
M. Tocheri selit<ti, että syys­kuun
12 ja 19 päivien väliajalla
tehdään sopimusluonnos julkiseksi
ja .sen jälkeen sallitaan 21 päivää
veronmaksajille tutustumista var­ten.
Jos ei rnitään päättävää vas­tustus
ilmene, niin ai»tuu sopimus
voimaan ilman muuta.
Konservatiivipuolueen johtajaksi
pyrkiviä ehdokkaita on tää'llä viime
aikoina vieraillut useitta. Nyt viime
viikon vaihteessa kävivät Manitoban
pääministeri Duff Robiin, joka eksyi
hotelliin tullessaan ja sivuutti kir-jeenvaihtajain
haastattelun, mutta
myöhemmin jutteli noin 20 kannat­tajansa
kainssa toisessa hotellissa.
Nova Scotian pääministeri Robert
Stanfield maanantaina lausui ulko­politiikkaan
nähden, että Canadan
ituUsi uudelleen harkita NATO ja
NORAD sopimuksia, jotka tehtiin
kaksikymmentä vuotta sitten. '.'Lu­kuisia
muutoksia oh tapahtunut sen
jälkeen, kylmän sodankin muodoissa
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain suh­teet
ovait vakiintuneet , . On
muita keinoja, joilla Canada voi
o l la rauhan säiljrttämisen järjeste­lyissä,
kbi-osti hän. — A T H ,
pelätä kansallisten etujensa joutu­van
vaaraan Hongkongin toimesta,
päättäisi aiheuttaa suunnattomia vai
keuksia tälle satamalle, joka on niin
tärkeä sen omalle ulkomaankaupalle
ja muuile toiminnalle ulkomaaibnan
kanssa ja jonka kautta .se saa enem­män
kuin nuolet kaikesta ulkomai-.
sesta valuutastaan. Vaikuttaa myös
oudolta, että tänä maolaisten revi­sionististen
ja kapitalististen ryh­mien
sisäisen taistelun aikana Kiina
edes harkitsisi ottaa it.selleen riskin
hallita Hon^ongia ja sulauttaa-mahdallisesti
Englannin siirtokun­nan
koko nelimiljoonaisen kapitalis-timieiinen
kiinalaisväestö itseensä.
Kiina onnistui taivuttamaan Portu­galin
viranomaiset tahtoonsa ja sai
nämä johtamaan Macaota sen ohjei­den
mukaan. Mikään Englannin hal­litus
tuskin antaisi alistaa itseään
samaan tilanteeseen: Hongkongia
hallitsee joko Eniglanti tai Kiina on
otettava se valvontaansa. Muita
vaihtoeht'aja ei ilmeisesti ole.
Saattaa olla mahdollista, että Pe­kingin
kova asenne Hongkongiin on
peräisin muualta kuin ulkoministeriös
tä »ai ettei sillä ainakaan ole kaikkien
ulkopolitiikan johdossa olevien henki­löiden
kannatu:>ta. Totuus on, eitä eri
ryhmien väliset taistelut ovat suuresti
repineet ulkoministeriötä ja että sen
johtaja Tshen J i ja useimmat vara­ulkoministerit
ovat huomattavasti me­nettäneet
arvovaltaansa.
Niin mielikuvitukselliselta kuin se
kuulostaakin, nävttää siltä, että Kii­nan
ulkopolitiikkaa ohjaavat aika
ajoin nuoret punakaartilaiset, jotka
ovat .jopa ottaneet tavaksi osalli.stua
ulkomaisten diplomaattien ja korkea •
arvoisten ulkoministeriön virkailijoi­den
kokouksiin ja antaa virkailijoille
ohjeita siitä, kuinka heidän on toimit­tava
ja mitä heidän on sanottava. Ku­ten
hyvin tiedetään, Pekingin puna­kaartilaisten
ääriryhmien jäsenet ovat
usein tunkeutuneet ulkoministeriöön,
takavarikoineeet luottamuk.sellisia
asiakirjoja j a yrittäneet laahata ulos
virkailijoita, joista he eivät pidä. Sa­moin
on tunnettua, että ulkoministeri
Tshen J i on epäsuosiossa ääriainesten
keskuudessa. Hänen kykenemättö­myytensä
säilyttää arvovaltansa pu­nakaartilaisten
uhkausten ja pelotte­lujen
edessä heija.staa samalla ilmei­sen
terveen järjen edustai-an päämi­nisteri
Tshou En-lain mahdin puu­tetta.
'
Samanaikai.scsti kun punakaartilais­ten
ääriryhmät, joita ainakin osaksi
ilmeisesti—ohjaa jokin salaperäinen
voima itse keskusjohdossa tai joka ai­nakin
.saa tukea tältä voimalta, uhkaa­vat
ja pelottelievat Pekingin hallituk­sen
ministereitä, ptmakaartilatsten
paikalliset järjestöt eri maakunnissa
ovat ainakin jossain määrin kyenneet
toimimaan siten, ettei Peking suhtau­du
niihin ynseästi. Ailmcijaa, joka on
ainoa kyliin voimakas järjestö ohjaa­maan
paikallisia punakaartilaisjärjes-töiä
on kehotettu tukemaan näitä.
Vaikka tämä on critiäin ri.stiriitaincn
asia ja varmasti lisää nykyistä ha­jaannusta
sekä paikallisessa että kes-kussotilasjohdossa,
armeija on aina­kin
Pekingissä jämoni.ssa muissakin
tärkeissä kaupungeissa omaksunut
passiivisen osan ja tahtomatta .suora­naisesti
vastustaa vallankumoukselli-
.sia ryhmiä, gn tyytynyt vain hillitse­mään
ääriaineksia.
JOONAS JUOLA, It.R. 2, Port Arthur^ Ont., vastaa $2.00 saamiin-sa
haasteisiin Vitpauden Juhlavubden «yntymäpSivSlahjana Ja toivoo
kaikkien haastetttijen suorittavaa kbnniavelkiuisa. '
JENNY JYLHX, Sudbnry, Ont., lahjoittaa $2.00 VapandeUe.
-JENNIE HURSKAINEN, Thdrhlld, Alta., lähettää $2.00 haastera.
hastoon.
HELMI JA OTTO LAITINEN, TarzweU, Ont., lahjoittavat $2.00
baasterahastoon ja haastavat 'kalkki Kortesjärveläiset rannasta ran­taan.
HILDA JA JOHN RAIVO, Sudbuy, Ont., lahjoittavat Vapaaden
ja Liekin tukemiseksi $2.00.
ANNI JA K. HEINONEN, GÄräldton, Ont., vastaavat $5.00 Alli Ja
V. Mattilan haasteeseen.
AINO JA J . MÄKELÄ, Gerbldon, ont., vastaavat $5.00 AlU ja
V. Mattilan haasteeseen. .
K. LILJEQVIST, Mattawa, Otat., lahjoittaa $5.00 haasterahadftoon.
VILHO VIBEN, St. Catherine», Ont., lahjoittaa $5;00 Vapauden
haasterasastoon.
LYYLI JA TOIVO LITMAN, St. Catherines, Ont., lahjoittavat $3.00
Vapauden byväksL
MIKKO KAINU, South Porcupine, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapaudeta
ja Liekin hyväksi ja haastaa seuraavat tuttavansa tekemään samoin:
Emma ja Emil Mäki, PottsvHle, «Ont., Kaino ja Nick Ranta ja EmH
Pakka, South Porcupine, Ont.
OLA JA NICK YLIKYLÄ, Toronto, Ont., vastaavat $5.00 Hiln^
ja Matti Rasmuksen haasteeseen.
BAARIMIKOT, Finnish Hall, Sudbury, Ont., lahjoittavat $25.00
vapauden baasterahastoon.
LEMPI JA OLAVI HIRVELÄ, Sudbury, Ont., vastaavat $£» 00 Sii-ri
ja Kalle Sillanpään haasteeseen- , ' '
JOHN LUOPA, Beaver Lake, Ont., lahjoittaa $5.00 VapaudcJn haas­te
rahaston hyväksi, että lehtemme ilmestyminen olisi turvattu:'
JOONAS KIVI, Beaver Lake, ont., vastaa Vie Jutilan ja Kalle Hon­kasen
haasteeseen $2.00 ja toivoo että kaikki haasteen saaneet vas-taisivat
haasteeseensa. .
H. ELLMEN, Whitefish, Ont., vastaa Yrjö Palomäen haasteeseen
S2.00.
LINNEA JA EVALD TUOMAALA, R. R. 1, Whitefish, Ont., vastaa-vat
$5.00 Arnold Männyn haasteeseen.
- MARIA MARTTINENi R. R. 4, Sudbury, Ont., vastaa Tili ja Vic
Hännisen haasteeseen $3.00. Kiitos Tili ja Vic kun muistitte.
KALLE HUOVINEN, Richmond, B.C., lahjoittaa $3.00 haastera-hastoon.
'
M. VARILA, Vancouver B.G., lahjoittaa $3.00 Vapaudelle.
TAITO RISTIMÄKI, Madeira Park, B.C., vastaa $5.00 Lassie Kola-nn
haasteeseen ja haastaa kaikki veteraani urheilijat lahjoittamaan
vointinsa mukaan. Kiitos Lasse haasteesta.
ANTTI LEHTISAARI, Kapusk.sing, Ont., lahjoittaa S3.00 Vapatt-delle,
eiköhän jokainen tunne velvollisuudekseen tehdä lahjoitus Va­pauden
50 vuotis-haasterahastoon.
EINO WILLIAM SALO, Toronto, Ont., lahjoittaa SIO.OO haaste-rahastoon
ja haastaa seuraavat ystävät tekemään samoin: Yrjö Lemberg,
Albert Jalonen, Herman Aho ja Tauno Niiranen, Toronto, Ont., sekä
Vilho Setälä, Whitefish, Ont.
ANNIE TAPIO, North Surrey, B.C., lahjoittaa $2.00 Vapauden baas­terahastoon.
(Jäänyt julkaisematta hfcinäkuussa.)
AINO JA VÄINÖ MACKIE, North Surrey, B.C.. lahjoittavat $2.00
yapaudeile. (Jäänyt julkaisematta heinäkuussa).
HETA HEINO, Fort Will|am, Ont., vastaa $2..50 Ilmi Syrjän haas-teeseen
ja haastaa Elma ja Henry Anttilan lahjoittamaan Vapauden
syntymäpäivärahastoon samoin tai paremmin.
REINO HEINO, Fort William, Ont.. vastaa $2.50 Ilmi Syrjän haas­teeseen
jotta lehden ilmestyminen olisi turvattu karhuilta ja toivoo kaik­kien
vastaavan kunniavelkaansa.
VICTOR KIVINEN, Port Arthur, Ont., vastaa $3.00 Nick Langilan
haasteeseen ja haastaa seuraavat ystävät viemään haastetta eteenpäin:
Hannes Wiita ja Arnold Beck, Port Arthur, Ont.
MARTTA JA ESKO TELKKINEN, R-R. No. 3, Port Arthur, Ont,
vastaavat $2.00 saamiinsa haasteisiin ja toivovat ystävien tekevän lah-joituksen
Vapauden syntymäpäivärahastoon tai vastaamaan saamiinsa
haasteisiin.
VALPAS HIETANIEMI vastaa $1.00 saamiinsa haasteisiin ja toivoo
kaikkien vanhuuseläkeläisten vastaavan saamiinsa haasteisiin, jotta 50
vuotisen Vapaus lehden ilmestyminen olisi turvattu.
JACK SAARAKK.ALA, Sudbury Ont, lahjoittaa $2.00 Vapauden haas-terahastoon.
HULDA JA EINO KORHONEN, R. R. 1, Hanmer, Ont.i lahjoitta-vat
$5.00 Vapauden 50-vuotisisyntymäpäivän johdosta ja haastavat seu­raavat
ystävät tekemään samoin: Toini Lehto ja Mary Huhtala, Vai
Thercsa, Ont.
ELLI TAINIO, Nanaimo, B.C., lahjoittaa $2.00 Vapauden baastera­hastoon.
V - JA U.- SEURAT ALERTS JA VISA lahjoittavat Vapauden
baasterahastoon $20.00 ja kehoittavat toisten urheiluseurojen tekevän
vointinsa, mukaan. Erittäin huomautus niille seuroille joilla ei ole va­kituista
toimintaa mutta joilla on vielä varoja kassassa että ottaisivat
osaa tähän haasteryntäykseen.
Tässä katsauksessa $ 286.00
Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu 3,853.90
4,139.90
Liekin lahjoitukset 618.90
$4,758.80
Kirjatuotannon MM Itä-Saksaan
Leipzig. T — DDR saavuf.i viime
vuonna uuden kirjatuotannon maa-ilmanennäJtyksen,
6,1 karjaa asu^
kasta kohlii Yhteensä y l i 105 m i l -
joonaiian kappaleena rekisteröitiin
5,310 teosta. Vuodesta 1964 on kes­kimääräinen
painosluku noussut
16,700 kappaleesta 19,800:aan viime
vuonna.
Kaunokirjallisuuden alalla ilmes­tyi
944 teosta y l i 18 miljoonana kap­paleena,
tekniikan, teollisuuden ja
käsityön aloja käsittelevätä kirjalli­suutta
julkaistiin 504 teosta y l i 3
miljoonana kappaleena.
KIRJALLISHISTORIALLINEN
TUTKIMUS TULENKANTAJISTA
Kerttu Saarenheimo:
TULENKANTAJAT
•
•
Tohtori Kerttu Saarenheimon teos on ensimmäinen yhteinen kir- *
jalli.shistoriallinen tutkimus tulenkantajista. Ksityksen runkona on %
303 SIVUA
t
HINTA SID. $5.95 1
Ryhmän valheita ja kirjallisia teemoja 1920-luyulla
Runsas kuvitus —
ryhmän kehityksen kolmivaihejaottelu, Jonka professori Lauri Vilja- *
nen haiimotteli luonnehtiessaan klrjallisuutertime 1920-lukua Yleis- |
radiossa järj-cstetyssä keskustelusarjassa. Ensin on Nuoren Voiman *
^ kausi, sitten suuren hurmion kausi ja lopuk!>i päädyttiin. eLsimään t
^ nykyaikaa. Näis.sä puitteissa kirjoittaja — Valtion humanistisen toi-. ?
* mikunnnn tutkija ja Tm-un Yliopiston dosentti — tarkastelee 20- *
|, luvun lyyristen aiheiden värikästä kaleidoskooppia; Jossa heijastuu J
* miUoin kauhukuvitelmia Ja Inhoavien lehtien tuoksua, milloin raivol- *
* saa elämännäLkää, eksotiikkaA, satua tai koneromantiikkaa. . *
X Iloisen 20-luvun kirjavia virikkeitä tutkiessaan tri Saarenheimo S
* laajentaa samalla näkökulmaa kirjoteta kirjailijoihin, heidän taus- *
|| tann.sa Ja hnrrastuk.silnsa, ystävyys.suhtei.siin ja hilpeään seuruste- t
luun. Painamattomat lähteet, ennen kaikkea ryhmän Jäsenten väli- |.
* non kirjeenvaihto ja haastattelut ovat tuoneet esiin runsaasti ennen *
tuntematonta materiaalia. Kcskeisiil hahmoja,- ovat Onni Halla, Yrjö ^
* Jy^hä, Uuno Kallas, Arvi Kivimaa, P.iMu.sitapää. Olavi Paavolainen, *
* Ilmari Pimiä, Elina Vaara. Erkki Ja Katri Vala, Mika Waltarl ja * ,
•j, Lauri Viljanen, Heidän lisäkseen tapaaname ryhmään väljcmmlr l i i t -^
• tyneltä, kirjailijoita, taiteilijoita Ja kriitikolta/
*> t
SUDBURY. ONTARIO I
Tilatkaa osoitteella: •
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
i P . O . BOX 69
\ 'i^m
iiii
-yi
i '