1928-11-29-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torgtaina, marrask, 29 p;iia—Thmr^ Nov. 29 No. 264 - l92ft • jjo. VAPAUS JL VAAKA. T O I M I T T A l A T t B . A . TENHUNEN. H. SOTA- R. PEHKONEN «t a * Po« <XBM Dttimtmmt. Ottsvm. w * - -• '• - • " " » ' " . •nUMJSHINNAT: ^. rMrJOik. •. kk. » M . » kk. « J » J. 1 kk. » ^ - 1 " ' - * ^ l e j n fi kk. ujso. s tt. t s j o j . i Ht- QJo-lUfarCSHINIUT V A P A O T E S S A: SiimdbaetakMt t l 40 ~flnirt SOe. — iSSSSaSTiSSo km.. I S Ä faM i»««t.-JS»'^!fS*^ '^St^SdoT iT^iSSSSÄi lUfarCSHINNAT VAPAOTESSA: " • U k t e « . t o « «to«Ufa«t'paU oE. konttori- krflo • «"-^^VtSST^ « « ^ « » S »" fa»ttori. libert, l».ndU» 35 toru. St. PlJirii» 1«M. P.*10>K.. BO« » . JMb^T. <>»'• • i S ^ Ä Ä f Ä . « i ^ tS- P l - . i A Peopfa I. C — f c . : hi':-'-''- h- \ III;:; ftiil;:':.; x- « f - I M . «utoui-»^ kirto«.k» -.adi«» tiikk«.a«i«j« Marx työläisten ja maanvajelijäin liitosta «Palstotusjärjestelmän taloudelli- miljoonaa maanviljelijää (vaimot . ' j ia lapset siihen luettunar asuu a kehitys on kääntänyt ylosalai- . . «„„rimmalta o-sin maanviljelijäin suhteet yhteiskunnan toisiin luokkiin. Napoleo-hökkeleissä, joissa suurimmalta saha on ainoastaan yksi reikä ul«3s joissakin kaksi ja kaikkein parhais-nin aikana täydensi maiden jaka-igg i^pime. Huoneelle ovat ikkunat minen pieniin tiluksiin maaseudulla kaupunkien vapaata kilpailua ja suurteollisuuden alkuvaiheita. Maan-viljelijäluokka oli kaikkialla las-näpleva protesti maaylimystöä vastaan, joka juuri oli kukistettu. Ne juuret, mitkä maiden palsttotus työn si Ranskan maaperään, veivät feodalismilta sen . kaiken ravinnon. Palstotusjärjestelmän rajapaalut muodostivat porvariston luonnollisen varustuksen vanhoj en maaherrojen jokaista toimenpidettä vastaan. -Mutta yhdeksännentoista vuosisadan kuluessa astui kaupunkilainen Icoronkislcuri feodaaliparopnin saappaisiin jä niiden, feodaalival-tuulcsien tilalle, joita maassa oli ennen pitänyt suorittaa, tuli kiin-nitysvelka; porvarillinen pääoma otti inaataomigtavan ylimystön pai-kan/ Palstatilat ovat nykyisin ainoastaan verho, jonka sitojassa ka-pitalistiluokka -voi riistää voittoa ja korkoa viijelysnMiista ja jättää maanviljielijan itse valvottavaksi ära, että hM^ pitää palkkansa alhaisena. Ranskan maaperää rasit- • Iqini^tysvelat^ / pakottavat Ranskan ma maksamaan yhta {»Ijp kcarkö^ kilin koko Bri-ismaam i^Itioy^lkojeh vuosikorot .oyat.^ aiheutta-inas^^ johjMi Ben kehir ;tjj^ paikpttaa < sen vastustamattömal- Ja iToimalla, pii palstptusjärjestel-liia inuuttanu^^ suu-i% n ^ j o t i k^ 'Kuusitpistä-samasta merkityksesta kuin viisi aistinta päälle. Pprv>arillinen yh teiskuntajärjeslelmä, jpka vupsisa-den alussa asetti valtion tämän juu ri suoritetun maanjakpjärjestelmän vartiaksi ja joka höysti sitä seppeleillä, on muuttunut verenimijäksi, joka imee kuiviin sen ' s/ dänveren ja Sen aivoston sekä heit tää sen pääoman alkemistipataan, *Napoleonin laki' ei enää ole mitään muuta kuin ulosmittaus-, pak-kphuutpkauppa- ja lisääntyneiden verotuksien määräys. Ranskan nel-jänmiljponan (lapset jä niUUt/öii-hen luettuna) varsinaisen köyhän, kulkurin, rikoksellisen ja prosti tueeratun lisäksi "oh vielä laskettava viisimiljöpriaa pliptä, jptka ela, yät alituisessa äärimäisessä puutteessa ja jotka joko kuljeksivat yksinomaan maaseuduilla tai ajelehtivat rääsyineen ja lapsineen kaupun keihin ja kaupungeista maaseuduille. Maanviljelijän edut eivät enää ole, kuten Napoleonin aikana, so-puspinnussa vaan ristiriidassa porvariston, 8. ö. j)ääoman etujen kknssa. Maanviljelijät • löytävät nyt luonnolliset liittolaisenpa ja johtajansa kaupunkilaispiroletariaa tista, jonka tehtävänä" on p_orvariI-lisen yhteiskuntajärjestelmän kukistaminen." r— (Marxin teoksesta "Napolepn kolmannen vallankaap kaus", mikä pn kirjo^ettu viime vuosisadan toisen puoliskon alkupup-lella.) m. mm i i m m. W m ,' Englantilais-ranskalainen sptaliit-ip; niitä^^ n^ palstpilla aikaisemmin pn käsitelty, tähtää ennen kaikkea' yhteisten siirlpmaaetujen tur- V i vaamiseen. samalla se kär- ^jistyy Pohjois-Ainerikan Yhdysval- > tbja jsi ennen kaikkea tietysti im- : perialistien perrvihpUista IVeuvöstOr liittoa vastaan. Elnglanti ja Ranska ovatkin Neuvostoliittoa vastaan teli- ; tyjen sotavalmistelujen takana; en« tistä aktiivisemmin; y : Lehdessämme pn joku aika sittc tehty selkpa niistä paljastuksista, mitä saksalainen "Berliner Tageblatt" '; julkaisi • ranskalaisrenglantilais-iru-nianilaisista suunnitelmista ja toimenpiteistä hyökkäyksen valmistelemiseksi Neuvostoliittoa vastaan. Nämä Riimanianj Puolan y.m. sotaval< raistelut: neuvostomaata vastaan ovat käyneet etupäässä Ranskan johdolla, joka on koettanut laajentaa yhteisrintamaa Neuvostoliittoa vastaan ja vetää siihen yhä uusia maita, myöskin Saksan, jolle englantilais-ranskalainen liitto on alkanut osottaa '•ystävällistä naamaa". Nyt öh jälleen esillä tiedotuksia, jotka psottavat Neuvostpliitpn vihollisen toimintaa. limotetaan, että ennen Pilsudskin äskeistä Ruma-nian- matkaa oli Varsovassa konferenssi, jpKpn ottivat osaa Ruma-nian armeian pääinspehtori Mada-resku ja Puplan pääesikunnan päällikkö Pistpr. Konferenssissa läadit-maan Neuvostoliittoa vastaan. Mut t6 Tshekkoslpvakian lulkbraimsteri Benesch ilmolti tällöin, ettei Tsek kpsloyakia Voi jättää hubmiobnptte matta Neuvostoliittoa kohtaaiv^jpyö-tatuntoisten työläisten vaätarintaäv Viimein on nyt kuitenkin saatu Tsheki kc«iovakia sellaiseen myönnytykseeni että Rumäniaä varten valmistetaan sotarpeita tshekkoslovakialaisissa Schkodan tehtaissa. Tilaukset rahastavat ranskalaiset sotavaruste-liikkeet (Schneider-Kreso). Neuvostoliittpa vastaan käytyjä sotavalmisteluja kuvaa myöskin se, että Kreikka on tehnyt Ranskan liittolaisen Jugoslavian kanssa sopimuksen, jpnka tarkotuksena on sodan syttyessä helpottaa Puolan ja Rujnanian sotatarpeitten saantia kreikkalaisten merimiesten avulla MunEim PUNA1SES1A i U ^ ^ "l^dämeninen tenrdidys koko maailman tsreiälsme." TSHatnen ter* vebdys hnjmosi tuulessa ^SrltanniaD naisten so(!anvasteisen ' lähetystSn saapuessa Punaisen a r ^ j a n Idrffie. Jo ailmisemmiit he dUvat koettaneet hankkia tietoonsa kylissä Ja kaupungeissa miten se Pii mahdollista et^ tä Venäjä, ainoa tySOisten valtio maaiTmassa. kykeni erittftmftftn Kansainliitolle ensimäisen täydellisen a-seistariisumissuunnltelman, mikä on ollut tuon nic rauhaa rakentevan orgaanin käsitdtävänä: Leningradissa ensi kerran saimme vastauksemme kysymykseemme. Me> nimmepä minne hyvänsä — tehtal siin. klubeihin, lejMkotiin kaikkialla työläiset vastasivat, "Me haluamme rauhaa rakentaaksemme maatamme." Olimme Jättäneet imperialistisen Britaimian Jälkeemme, mutta meillä vieläkin oli elävästi muistissamme sen Jättiläiskokoinen armeija, laivasto ja ihnaUuvoimat — jolta kalkkia käytettiin siirtomaiden sortamiseen, ja meillä pilli ajatuksissamme kysymys: "Mikä on armeljui merkitys tässä maassa?" 8en jälkeen olemme vierailleet P u naisen armeijan luona, olemme asuneet sotilaskasarmelssa ja suorittaneet sotilaiden Jokapäiväisiä tehtäviä. Näistä kokemuksistamme olemme tulleet txmtemaan tämän armeijan tarkotuksen. Ensiksikin, ei ole olemassa mitään Venäjän armeijaa./ On olemasää a i noastaan Punainen armeija — koko maailman työläisten armeija. Sen tunnusmerkktoä ön vapauden tähti el ainoastaan Venäjän työläisille, vaan koko maailman proletaarlaatille. Sen päämääränä el ole ainoastaan Venäjän työUUsten suojeleminen maaliman kapitalisteilta, vaan koko mftftnfriftn Ig^öläifsten turvaaminen. Tämän Joukon olemassaolo on kasvattanut Neuvostoliitossa sellaisen hengen. Jota el tunneta missään muussa maassa. Väsyttävän päivän jälkeen melUe tarjottiin teetÄ, sekä pidettiin' tanssit — saimme samaa hjrvää ruokaa kuin mitä sotilaillekin tarjbttllh. XTp-seerit Ja miehet setirustelevat keskenään, keikarlmaisuutta el Ilmene, luok-kaerpavalsm& sia ei ple, heidän al-npana päämääränään oUen Neuvos-toUlton tukeminen. Ja tämä suuri p ä ä m ä ^ poistaa keikarlmalsuuden, mikä vallitsee kapitalistisissa aiinei-teltoisaa Ja samoissa dloeuhteissa — ei kukaan maassa, vaan niin sotilaat kuin upseeritkin nukkuivat maasta ylhääUä (devissa vuoteissa. Punaisessa armeijassa jokainen on sotilas eOcä kukaan voi olla sen suu- TCTnpi tai idenempL Täten kaikki Sitte luettdi hän Komlntemln kongressin Saksaa tommunistipuolueelle Joissa. Vierailumme aikana he n&yt-^ tivät meille makuupalkkojaan. miesten Ja upseerien nukkueissa samoissa esteet soölasten ja upseerien välfl-m on poistettu — toveruussiteet yn-dlst& vät heidät, ja tämä henki Ihmeellisesti JuMtuotaan. Mettä ihme' tytti valkeus erottaa upseereja sotamiehistä. Ja todella)^ sai omata tarkan, silmän Jos mieli erottaa divisio-n ^ komentajaa sotilaiden joukosta. Tämä ei ollut ainoastaan heidän uni-vpnm, ilhlnsa nähden vaan myös heidän astdnpalkkojensa isuhteen. SPtilaita koetetaan kaikhi keinoin rohkaista harjottamaan itseMn vastuunalaisiin tehtäviin, ei oman hyödyn tähden, vaan voidakseen tehdä parhaansa valtiolle. Joka päivä armeijaan liittyvät nuoret ialonpojät tuovat mukanaan tsaarivaDan perintöä — l u k u - Ja kir- Jotustaidottanuutta. ammattitaidottomuutta' Ja tietämättömyyttä. Näiden, enemrnän kuin minkään muim suhteen tdtee Punainen armeija i h meitä. Jpkalsessa dlvlsionassa on eri asteilla olevia kouluja. Ne kasvattavat nuoria miehiä, jotka palatessaan ky- <lllnsä kahden vuoden harjotuksen jälkeen ovat tietoisia Ja sivistyneitä. Rakkautta taiteeseen, musiikkiin ja idrjallisuuteen kasvatetaan huolellisesti. Orkesterit, näytelmäseurat, lukuren-kaat, taiteilijain nurkat — kaikki toimivat ripeästi alallaan. y?T>gi«^TiH]ntfffyn naisten lähetystö on vakuutettu, että Puna-armeija ei ole olemassa Imperialistisen sotien tähdeh. Se laaja valistiistyö. jota harjotetatm sohlalden keiskuudessa, osottaa että Punaliien armeija on enimmän kiintynyt saadakseen sotilaat kelvollisiksi teollisuuden Ja maanviljelyksen palvelukseen^ Mutta niin kauan kuin ka-pltalistni ön hampaisiin asti aseis- 'tautunut. valmiina ryöväämään Venäjän työIälsUtä heidän työnsä hedelmän, niin kauan seisoo Punainen armeija ei ainoastaan Venäjän, vaan koko maailman työläisten eturintamassa. Oltuaan kosketuksissa Punaisen armeijan kanssa Britannian naisten sotavastalnen lähetystö tulee vieläkin päättä^^emmln tekemään kaiken voltay^a estääkseen hyökkäyksen NeuVosto-Venäjää vastein. Ja työskennelläkseen vallan ottatnlseksl työläisten käislln kotlmaassammekln. NAN LEWIS. Vastaan Kominternin kongressi asetti etualalle kalkkien kommunististen puolueitten keskuudessa taistelun ölkeis-tPlalsta harhasuuntaia vastasm. I l m ^ tätä taistelija ei; vplda NeuyostoUl-t o ^ voittaa sosialistisen rakennustyön eteen kohoaa vaikeuksia. Ja ilman sitä ei nqrös ks^taUitlslssa maissa vplda menestyksellä vapauttaa joukkpja spsialidemokratian holhouksesta Ja reformistisesta petturijoh-dos^. ; Saksassa varsinkin, on kärJiBtjmsrt; t^Unä taistelu oikeistplaisvaaraa vastaan. Siellä pvat alkaneet hillittömän kämppaUim Kpmlnternia ja sitä ka^ji-nattavaa K K :ta vastaan oikelstokom-mui^ lstlt Brandler ja Talheiiiier. jotka pvat asuneet Moskovassa, mutta siirtyneet r sitte Saksaan alkaakseen hajoltustolmintansa avoimesti. Mitenkä Saksan kommunistinen puolue Ja vallankumouksellinen proletariaatti suhtautuu näitten miesten Jolitaman oikeistoryhmän voimaperäiseen Itejoltustyöhön, selviää Saksan kommunistisen puolueen konferenssista, joka pidettiin Berlinlssä 2 ja 3 p :nä marraäk. Ja mihin pttlvat psaa puolueen. KK., poliittinen sihteeristö, toimittajat Ja lukuiset l^öläisedusta-jat eri piireistä^ Päiväjärjestyksessä oli vain yksi. kysymys, Komlntemln vi kongressin päätösten toteuttamisesta Sakstm kommunistisessa puolueessa. Tpv. Thälman selosti kysymyksen Cmalnlten kongressin asettamista taistelutehtävistä, - jotka edellyttävät taktilUsta käännöstä vasemmaUe, tehostettua taistelua refmrmlsmla ja olkelstolalsvaaraa vastaan samstlla kertaa lopulli^sti likvldolten trotskilaisuuden kansainvälisessä miinassa. Saksan vihamielisyydestä Neuvostoliittoa kohtaan puhuu Thälmanln mielestä pöRssimlesten muodostama "venäläisten asiain komitea" sekä saksalaisten pankkien liittyminen lontoolaiseen tsaarinvelkojen omistajaln komiteaan. "Jos ei olisi Neuvostoliittoa Ja Kominternia, lausui tpv. Thälman, olisi Europa jp Uudelleen sotatantereena. Vallankumoustoiminta on ainoa keino taistelussa sotaa vastaan". sieltä edelleen :Rumaniaan ja Puo l a a n . ' ' V-;-' , Viimein pn tätä samaa sarjaa i l - motuksia se, että ranskalainen kenraali Le Rond aikoo lähitulevaisuudessa käydä uudelleen Rumaniassa. Tästä matkasta kerrptaan supraanj että sen tarkotuksena pn Ranskan pääesikunnan määräyksestä käydä lopullisia neuvotteluita puolalais-rumanialaisen sotasopimuksen sol-miamisesta. Samalla alkaa kenraali Le Rpnd. neuvottelut Puolan, Ru-manian jä Ranskan armeiain aseistuksen yhtäläistjttämisestä sekä sö-valmistusten johtaja on Ranska. Ranskan vanha unelma on päästä koko Europan valtiaaksi. Englanti-lais- ranskalaisen sopimuksen solmia-misen jälkeen o'n Ranska saanut entistään paij on laajemmat vapaudet toimia Europassa. Englannin bn Salonikin kautta Jugoslaviaan J a J täytynyt väliaikaisesti tehdä Rans-tiin Ojperatii\-inen suunnitelma Puo-j tatarvetehtaän perustamisesta Semi-lan ja Rumanian armeiain yhteis-lgradiin Rumaniassa. Le Rond mat-töimintaa Varten sodan 'syttyessä |kustaa myös Puolaan, ja on hänen 'Neuvostoliittoa vastaan. Päästiin j^ialkansa tarkofiksena kiirehtiä nii-myöskin sopimukseen yhteisestä l^ä sotavalmisteluja, joista hän kävi päällikkyydestä kummankin arraeian | neuvottelemassa viime kesänä Puo-suhteen sodan syttyessä; lassa, Rumaniassa, Tshekkosloväkias- Ilmotukset vahvistavat myös: sen ^a, Jugoslaviassa ja Bulgariassa. seikan, että Ranska koetti viime ke-1 Neuvostomaan viholliset varus-sMa yetää Tshekkoslovakian^ a siis suunnitelmallisesti ja «iöe helppo ilman vaivaa panna /viseksi DsanPttajaksi yhteisrinta-^avoimesti. ^ näitten sota- korkonsa alle Saksan, Italian y.m. kalle myönnytyksiä sen kanssa kiis-telemäänsä EuSropan / yliherruuteen nähden, sillä Englanti tarvitsee Ranskan tukea taistelussaan Amsri-kaa- vastaan. Käyttäen tätä Jiyväk-seen kehittää Ranska nyt uudella tarmolla sotavoimiaan ja laajentaa tukikohtiaan EurPpassa. Neuvostoliitto^ vastaan suuntaa Ranska suunnitplmiensa kärjen ei ainPastaan siitä syystä, että. saisi täältä kukistettua työläisten ja ta lonpoikain vallan» mutta sodan kautta aikpp Ranska saada haltuunsa Neuvpstoliiton valtavat taloudet- 1 iset rikkaudet sekä markkinat tavaroittensa myyntiä varten. Tämän sp-dan^ itäisi myös Ranskan • arvelujen mukaan vahvistaa suuressa määrin sen liittolaisia, ennen kaikkea Puolaa sekä luoda aivan uuden aseman Europassa. Sellaisen aseman, että Ranskan ja sen liittolaisten olisi sekä päästä täysvaltaiseksi isännäksi Europassa. Mitä Englantiin tulee, ei se tietenkään mitenkään hyväksy näitä Ranskan lopullisia päämääriä. Sen tulevaisuuslaskelniät pvat tykkänään toiset ja päinvastaiset kuin Ranskan laskelmat. Mutta mitä Neuvostoliittoon tulee, on Englanti tykkänään Ranskan ' kannalla ja • tiikee sitä hyökkäyksen valmistamisessa Neuvostoliittoa vastaan. Vieläpä se omasta alotteestaankin heikentymät-tömällä tarmolla jatkaa neuvostovastaista toimintaansa kaikkialla, missä Se suinkin on mahdollista. Mutta samalla pitää Englanti varalta, että jos jotain saalista tulisi jaettavaksi, niin siitä leijpnaosa menisi sen omaan kitaan. Sellaiset ovat neuvostomaan vihollisten" suunnitelmat ja haaveet'. Ne yhtyvät kapitalistimaitten omien keskinäisten valtavien ja - yhä kasvavien ristiriitojen kanssa, jotka zni- -kä hetki tahansa vpivat aiheuttaa spdan itsensä imperialistivaltain keskuudessa. Imperialistien veristen suunnitelmien tiellä I ovat niiden omat sisäiset ristiriidat ja ennen kaikkea kasvava luokkataistelu, työ-asettamat tärkeimmät tehtä^: tehostettu taistelu sotavarustelua Ja sodanvaaraa vastaan. Neuvostoliiton puolustaminen. _ljöpudemsten taistelujen johto, tehostettu taistelu sosialidemokraatteja vastaan ja varsinkin sodaHdemt&ratian vasemman sivustan (demuksen paljastamlstolminta. Pidettiin myös Saksan kommunistisen nuOTisoliiton K K : n istunto, joka yksimielisesti yhtyi kommunistipuolueen K K : n ]»ätökslln lokak. 19 päivältä, päättävästi tuomiten olkeistrfal-set sekä sovittelijat, sekä vakuuttaen, että valtava oiemmistö Saksan nuori sojärjestöstä kannattaa Kominternin y i kongressin päätöksiä. Komqjunlstisen puolueen konferenssissa tov. Thälmanln selostuksen jälkeen seurannut keskustelu osoitti, että sekä oikeistolaiset että n.s. sovittelijat ovat täydellisesti eristetyt, Ja että valtava enemmistö konferenssin osanottajista hyväksyy K K : n poliittisen linjan, puolueen sisäisen kurssin Ja Kominternin* Vt kongressin päätökset. 244 äänellä 4 vastaan hyväksyttiin K K : n esittämä päätöslauselmaehdotus VI kongressin päätöksistä. Päätöslauselmassa osoitetaan, että Brandlerln Ja Talheimerin olkeist^laisryhmä käy taistelua Kominternin ja profintemln poliittista peruslinjaa vastaan ja koettaa työntää puoluetta proletaarisen vallankumouksen linjalta demokrati-sen reformismin linjalle. Tämä ryh- TYÖVXEN URHEILU Toronton Yrityksen painikflpaUnt mään kokpnaan tasamaalle eli sitten aivan murtomaalle, eika kutea l i . hän asti —- pnplekn murtomaane j a puoleksi tasamaalle. T ä ^ ^ järjestely saattaa alkavan ja vähenu. män hiihtoon pa^ehtyneen imhdou harrastajan mita tukalampaan ase> maan. Sukset tällaisella maastolla pitäisi luistaa eikä saisi luistaa. Ja mikä ne alottelevan edestä (joQua meidän pitäisi juuri työskentelyin, me hiihdon tunnetuksi tekemiseksi kohdistaa) kaikki temput tietää. Kilpailut "Vesan maljasta" järjesti Toronton Yritys lauantaina Ja s ^ - nuntaina tJc 24-25 P-?ä J>on-haa-lllla. KUpanut sujuivat kalkin puoUn _ hyvin -msökannatus kumpanakin Vaan kun hiihdot järjestetään esim. päivänä tyydyttävä. KilpaUuUiin o-' sallistui kaikkiaan 18 osanottajaa. Jakautuen eri sarjoihin punnituks^^ perustella seuraavasti: Sarja alle 130 neet . . _ Ite kolme- sarja alle 140 Ib. kaksi; suksptfc rohkenenupe toivoa, «tta sarja aUe 155 Ibs. viisi; sarja alle ITOjmeiUä on sankka hiihtajäjoukko, jo. Ibs kuusi ja sarjayli 170 Ibs. kaksi ka takaa sen, että murtomaahiihto - — . — » %,auii^ murtomaalle, on se alottelevallekiQ helpompaa valmistella kilpailaunkin. Ja kxm saadaan kunnolliset väli-murtomaahiihtoon, etenkiQ osanottajaa. Ainoastaan kolme seuraa oU edustettuna, nimittäin Sudburyn kisa 4:llä Soon Vesa ia Toron-liitossamme pääsee tunnetuksi ja kunniaansa. Tuleva talvi tulee tietysti näyttämään miten tämä mua-ton Yritys 13:sta kilpailijalla. Mielen- ten kiinnostava alote menee eteen kiintolsemmat ottelut suoritettiin sar- päin, miten joukot siihen suhtaän-joissa alle 155 Ibs ja 170 Ibs. joissa tuu. Toivomme muuten menestystä samalla kilpailtiin myös "Vesan'mal- ja että tässäkin asiassa kuten muis-jasta." sakin lurhefluriennoissa, pitäisimme mä on opportunismista siirtynyt llk-vidaattoriuteen, petturuuteen Ja puolueen pettämiseen sekä on jo nyt proletaarisen vallankumouksen vihollisten leirissä. Everetln ja Herardin sovitte-lljaryhmä tekee sanoissa eron likvl-daattorelsta. mutta osallistuu n i i d en toimintaan Ja kannattaa oikeistolaisten herkeämättömiä hajoltusyritykslä puoluetta vastaan. Kaikilla äänillä 18 vastaan päätettiin kääntyä Neuvostoliiton KP:n K K : n puoleen pyynnöllä, että tämä ryhytisi Brandleria vastaan toimenpiteisiin, mitä säännöt edellyttävät puoluekurin rikkomuksesta. Puoluekonferenssi päättyi Neuma-- nin selostuksella asemasta Neuvostoliitossa, missä selostaja mainitsi sosialistisen rakennustyön kiistämättömistä saavutuksista, alleviivasi Neu-vostpUltpn teolllstuttamlsen kahsaln-yällstä merkitystä, ja osoitti ne poliittiset yhteydet, mitkä on olemassa olkelstolalsvaaran välillä Neuvostoliiton KP:ssa ja muissa Kominternin puolueissa. "Ne mielialat, jotka Neuvostoliitossa saavat kulakklpelon muodon, lausui selostaja, muuttuvat Saksassa soslalidemokraattlpeloksi". Kalkilla äänillä yhtä vastaan hyväksyi konferenssi päätöslausehnan, jossa se selittää kannattavansa NKP(b) K K :n oikeita vallankumouksellisia päätöksiä Ja ,tervehtU NKP(b) K K : n päättävää bolshevistista taistelua olkelsto-lalsvaaraa ja sovltteUjoita vastaan. Viidennen piirin jäsenille . TOVERI JOHN VmTA ON ' SAiBAALASSA väenliiokan yhä koh^öaya vastarinta ja viimein myös Neuvostoliiton voimakkaasti ^ lujittunut sotilaallinen mahti — Punainen Ärmeia. Toverit: Kommunistiseen puolueeseen järjes-täjmaisemme yhtenä perusvelvollisuutena on puolue-jäsentemme tukeminen ja turvaaminen niinä hetkinä, kun toverimme ovat sen tarpeessa joko Joukkoina tai yksilöinä. Lakkoja muissa työtaisteluissa puolueemme jäsenet ovatkin jo oivaltaneet tä-xa& n tärkeän tehtävän. Yksilöllisiä avustustPimiimolta on yleistettynä puolueellamme tähän aisti ollut harvoin. Mutta puolueenune saadessa enämmän ikään tulee yksilöllinenkin avustus useammin kysymykseen siksi, että puoluetoiinltsljoistamme yksi ja toinen sattuu tilanteisiin. Joissa hänen on yksin mahdoton selviytyä, koska meidän puoluetoimitsijamme eivät voi olla niin hyvin palkattuja, että heille jäisi mitään taloudellista turvaa, sairautensa tai muiden taloudellisten ahdlnkojensa aikoina säästöistänsä. Toimitsijanmile tUle-yat useassa tapauksessa; uhraamaan aikansa ja-voimansa, sitä työn paljoutta mitä he joutuvat tekemään, vastaamattomilla korvauksilla tehdystä työstään. Siksi he ovatkin, heti ensimäisen vastoinkäymisen sattuessa, taloudellisessa ahdingossa. Toverit! Tämmöisessä taloudellisessa pulassa on nyt vanha puolueemme tannPkkaimpla ^öskentelljöitä toveri John Virta, joka sairastui 8 p:nä tJc. Nyt hän on jo kolmisen viikkoa maannut St. Josephin sairaalassa Sudburyssä, tuon köyhälistölle ominaisen taudin reumatismin piinaamana ja toistaiseksi on epä-- varmassa tulevaisuudessa hänen paranemisensa:; Pilrlmme kaikki puoluejäsenet tuntevat toveri WhTan ansiot siksi, hyvin työväenliikkeessä, ettemme siitä puolesta tarvitse pltem-mältl puhua. Uskomme kaikkien to^ vereiden antavan tunnustuksensa sille työlle, mitä tov. Wirta on ehtinyt tekemään. Puoluetovereiden piirissämme^ on tinkimätön velvollisuus ryhtyä häntä avustamaan ja siihen on iThdyttävä hetL Piiritoimikunnan puolesta lähetetään keräyslistat kaup. ja kyläkomiteain sihteereille, joiden on heti jaettava listat hiotetuiUe puoluetovereille keräyfeein alkamiseksi ^histL Näin kertyneet varat on tiUtettävä osoit: E . Jääskeläinen, Box 754, Sudbury, Ont. Toverit! Pikainen ja tarmokas työ Emme katso olevan tarpeellista lähteä selostamaan eri otteluja yksityiskohtaisemmin, mainitsemme vain että kilpailujen. parhaat painajat olivat B. Kanerva Kisasta ja V. Penttilä Yrityksestä. Erikoismaininnan ansaitsee myös V. Ruptsalahien Yrityksestä, joka PU vähältä seljättää K a nervan heti ensiminuutilla yhteen käydessä. Hyvän ja vankan siltansa avulla K. kuitenkin pelastui ja 4 min kuluttua saattoi R : n samallalseen a-semaan, johon R. sitten sortulkln. PalUnnot kilpailuista jakaantui seuraavasti; Sarja alle 13Ö Ibs. 1) Lievonen Yritys 2 V. 2) Sundström Yritys 1 v. 1 h. 3) Suhonen Yritys 2 h. Sarja alle 140 Ibs: 1) Erhlund"Y-ritys 1 V. 2) Dahl Yritys 1 h. Sarja alle 155 Ibs. 1) Pentllä Yritys 4 V. 2) Ohaonen Yritys 2 v. 1 h. 3) Sankala Kisa 1 v. 1% h. 1 r. Sarja alle 170 Ibs: 1) Kanerva Kisa 5 V. 2) Ruotsalainen Yritys 4 v. 1 h. 3) Karhunen Kisa 3 y. 2 h. 4) Stolt Yritys 2 V, 3 h. Sarja yU 170 Ibs. 1) Kataja V^sa 1 V. 2) Niemi Yritys 1 h. "Vesan maljan" voltti Yritys 7 plst. saaden sen vuodeksi haltuimsa. Lähin Kisa 5 plst. Kunnlapalklhtoja jaettiin kolme ja saivat niitä: Toronton Steam Bath Co:h lahjoittaman kellon B. Kanerva. Kelloseppä Carl Sundholmin lahjoittaman kellon sai V. Penttilä. Mr J. Saphlron lahjoittaman sormuksen sai V. Ruotsalainen. Yrityksen; puolesta .lauisuinme kiitokset osaston orkesterille sunnuntaipäivän ansiokkaasta soitosta. — L. N - o. Hiihto murtomaara-ddille Talvi tekee ripeätä tuloaan. Pian saamme^,, riittämiin asti pyryä ja pakkasta. Hiihtopiireissä tämä tieto otetaan ilolla vastaan, sillä pääsee hän hiihtäjät harfoittamaan mieli-urheiluaan. Viimekeväinen liittokokous teki monien muiden tärkeiden asiain ohella erään merkittävän päätöksen. Silloin näet päätettiin, että meilläkin ruvetaan niin paljon kuin mahdollista pyrkimään tasamaahiihdosta murtomaahiihtoon. Epäilemättä tämä päätös on tullut meille oikeaan aikaan j a on srtä ilolla tervehdittävä. Se vaan toteaa, että meilläkin pyritään seuraamaan kehityksen kulkua, eikä jäädä jarruksi. Toivottavaa on ettei tämä päätös jäisi vaan kauniiksi päätökseksi paperille, vaan että liittomme alaiset seurat panisivat asian kehittämiselöi käsrtännöi-lisesti töpinäksi. Kaikilla asioilla Pn tietenkin vastustajansakin, miksei siis tälläkin. Onhan hiihtomme nyt lähdössä tavallaan kun uusille urille. Sanottanee ehkä, että mikä ete-vämmyys sitten pn murtomaahiihdolla tasamaahiihtöpn verraten? Siihen njrt noin vaan suoralta kädeltä voisi vastata, että vaihtelevaisuudessa ja hauskuudessakin on murtomaahiihto -edellä tasamaahiihtoa. Kaikki jotka ovat. hiihtäneet ja tuntevat lähemmin hiihtoa, tietävät myöskin että tasamaahiihtö perustuu pääasiallisesti kovalle hartia- ja käsivoimatyöUej jossa hiihtäjä käy kuin kone, toistaen melkeinpä samanlaisia liikkeitä, joskin tietysti suhteellisesti muutkin ruumiinosat suorittavat työnsä. Kuinkas on mur-tpmaahiihdossa? Murtomaahiihdos-sa joutuu hiihtäjän ruumis mitä monipuolisemman ja vaihtelevamman työskentelyn alaiseksi. Sitä edellyttää jo maastokin. Laskea puhtaasti kaatuilematta vinhat mäet vaatii hiihtäjältä taitoa ja rohkeuttakin. Nousta jyrkkiä mäkiä, kovassa vauhdissa huomata mahdolliset mutkat ja esteet radassa, vaatii hiihtäjältä varmuutta ja herld£ä4 Suomen ja muidenkin maiden esimerkkiä silmällä ja oppsianamme eteenpäin menossa. Toivottavaa oli-sj, että paremmat asiantuntijat tällä* alalla (joita liitossammekin tällä hetkellä oh)' panisivat mustaa vai-koiselle ja kertoisivat kokemuksiaan opiksi, ja neuvoksi meille aika-ville. — Kiveliö. AUTOTTOLAISTEN MENEN Mtisia JÄRJESTÄ- Sentähden kun kaikkien Canadan autotehtaiden työläisten yhteisessä neuvottdlukokouksessa Tprontossa 3 p. niarrask. oli perustettu koko Canadaa käsittävä AutdteoUisuustyöläisten u-nlo, päätti Rajakaupunkien Autotyö- Iäisten teolllsuusunlo /•23 p. marraskuuta pitämässään kokoiiksessa yksimielisesti lopettaa toimintansa ja vapauttaa kalkki virkailijat tehtävistään. Samalla kertaa päätettUn, että kaikki jäsenet Jä varat slhretään Canadan autoteollisuustyölälsten unien osastolle n^.o 1 jonka toiminta-alue käsittää Rajakaupiuigit. Valittiin kalkki tarpeelliset virkailijat uudelle osastolle ja liyväks3rttlln Jäsenmaksuksi marraskuusta alkaen 1 dollari kuukaudessa. Päätettiin että kokoukset pidetään 200 Perent ave. joka kuukauden ensimälnen ja kolmas torstai klo 8 Illalla. Kun nsrt on' valittu unlolle uudet virkailijat.. Johtokunnassa esim ei ole yhtään ulkomaalaista. Joita tähän saakka on siellä pelätty, ei kellään huomaavaisuutta ja ennen kaikkea taitoa. Tämän vaihtelevaisuuden takia eroaaidu murtomaahiihto edukseen tasamaahiihdosta. Jokainen hiihtäjä joka rajumyrskyn ja tuulen soidessa on joutunut hiihtämään aukeita järven seUdä; tietää mitä se merkitsee. (Viime talvi oli siitä oiva esimerkki) Murtomaalla sunäkin suhteessa paremmin on kun turvassa. >:Eihän sinne aivan yhtä raivokkaasti pääse iskemään myrskykään ja pysyyhäu latukin paremmin auki. Parempi kertakaikkiaan/ että hiihtomme pyritään järjesfö-käyntiin tov. Wirran avustuksen ke-räämiseksi. C. kp. viidennen piirin tp. komitea. Nestor Luoto, E. Jääskeläinen puheenj. ' pitäisi enään olla mitään pätevää estettä unioon liittymiselle. RYNTÄYS WORkERIN HYVÄKSI Suomalaisen seuran johtokunta ja agit.-prop.-komltea ovat idättäneet yhdessä järjestää oikein suur-ryntäyksen puolueen pää-äänenkannatta-jan Workerin hyväksi sunnuntaina 9 p; Jouluk. Silloin on suomalaisella haalllla suurlltama. Jossa muun ohjelman lisäksi on myöskin näytelmä-kappale y.in. Täytetään silloin taas suomalainen haali ääriään myöten. — Joku. Ladysmith, B. C. . Ihnat ön oUeet nälMn asti hyvin kauniit. Satanut on puuri senverran,, ettei aivan veden puutetta suurem-masti ole tarvinnut kärsiä. Työmaat on käyneet hlljoilleen, joskin on usein annettu päivä lepoa raatajalle komppanian puolesta. Sen kyllä on komppania muistanut lyhentää myöskin maksuosoituksesta< Raataja saa aina vain kuristaa nälkävyötään, kun sen pienestä tulosta aina joskus otetaan päivän tulo pois. Vancouverin tpverit kävivät vierailulla. Esittivät kappaleen nimeltä "Kultaristi". Esitys onnistui hyvin, yleisöä oli runsaasti, näihin oloihin verrattuna. Vastaisuudessa jos sattuu tämänlaisia illatsujä, niin olisi hyvä, että paikkakuntalaiset muistaisivat sen etteivät nauttisi silloin sitä nestettä, joka kiihottaa siinä määrin nauttijansa, ettei se voi seurata kappaletta ilman ettei itse sekaannu puhumaan esittäjien, kanssa kilpaa. Se on rumaa ja alentavaa käikUle. Solujen yhteisillä vehnillä valmis-tettUn ^ illanvietto Venäjän vaUanku-mouksen 11-vuotispälvänä. Siinä on-nistulmme hjrvin. Toveri Kotila selosti puheessaan sitä miten Venäjän työläiset > Leninin johdolla \11 vuotta takaperin kykehivät ; kukistamaan vanhan tisaarlhallltuksen j a tilalle rakentamaan iyöS" tasavallan. Jonka o-vat inyös kyenneet säilyttämään. Samoin, kehotti, että meidän työläisten on rakennettava 'yhtelo^amaa siksi, kun on kaikissa maissa työläisten tasavalta. MUu ohjelma pii kaikki päivän merkitystä" kuvaavaa. Chase Riverin toverit esittivät samassa tilaisuudessa kappaleen nimeltä "Oikeaan rintamaan". Kappale on hjrvä si-sältötoen. vaikka muuten, lyhyt. Se kuvaa ^Suomen luokkasdton aikoja. OBsl suotava, että sellaisia kappaleita esitettäisiin usein, silniä selvästi kuvataan vallassaplevan luokan raakuus. Suomalaisen järjestön osaston hu-vitoimikunta harjoittelee kappaletta "Kesäleskiä". Kuulojeni mukaan pitäisi esitettämän 1 päivä Joulukuuta. Seuratkaa paikallisia ihnotuksia. SU- 1 Join on iloa haaUUa. — L. E.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 29, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-11-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus281129 |
Description
Title | 1928-11-29-02 |
OCR text |
Torgtaina, marrask, 29 p;iia—Thmr^ Nov. 29
No. 264 - l92ft • jjo.
VAPAUS
JL VAAKA.
T O I M I T T A l A T t
B . A . TENHUNEN. H. SOTA- R. PEHKONEN
«t a * Po« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-11-29-02