Vapaus, April 25, 1922

              Tiistaina, bulitik 2^ Tms^yÄW^2^
Paoadan fioomalalsen työväestön äänenkannattaja, ilniefl»
iigy Sttdboryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP .
yastaava toimittaja. ' Toimitnssihteen.
^VAPAUS
(Liberty) ^ _
The only organ of Finnish WorkeT8 in Canada. Pub-
Hshed in Sudbury, Ont., every Taesday, Thursday and
Sfltarday.
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum charge
ioT single ijisertion 75c. Discount on standing advertise-jnent
The Vapaus is the best advertising medium among
tiie Finnish People in Canada. , .
omaisten puheilla. Hallitusviranomaiset ovat kaikin
tavoin viivytelleet asiaa, mutta kun maanviljelijät ovat
jatkuvasti painostaneet vaatimustaan, on vihdoin asia
otettu esille. Multa nyt ovat herrat löytäneet sellai­sen
«laillisen» mutkan, johon juttu aijotaan haudata,
että viljan hinnoittelulautakunta on lakivastainen.
Apulaisoikeusministeri E, L. Nevveombe on laatinut
tällaisen lausunnon (opinionin), johon ovat yhtyneet
oikeusministeri Sir Lomer Gouin ja yliprokuraattori
D. D, McKenzie. Tämän lausunnon mukaan ei muka
federaalihallitus voi tällaista lautakuntaa asettaa, vaan
Ei milloinkaan ennen mailman
työtätekevä luokka ole oUat kapi­talismin
rautaisiin pihtimiin puris­tettuna
niin lujasti kuin juuri täl­lä
hetkellä. Ei milloinkaan se ole
joutunut yleismailmallisen paniikin
ja siitä johtuvan työttömyydten
uuluu se oikeus yksinomaan joko eri maakunnille kourissa kärsimään sellaisia kouris-
Uman työläisten karaivälisei»
juhlapaifana
Hmotushinta 40a palstatuumalta. — Alin hinta «erta-llmotuksesta
76x:. — Kuolemanilmotukset ?2.00 (mmsto
värsyistä 50c. kultakin Usäksi). — Kihlaus- ja aviolnfcto
ilmot. alin hinta $2.00, nimenmuntosilm. (rauutep kuin
«vtuiattodmotusten yhteydessä |2.00 kerta. — Avioeroil
motukset $2,00 kerta (2 kerUa ?3.00. — SyntymaUmo-tnkset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
ll.OO kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
igista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c. , . , ,. ,
Yhdysvaltoibin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
98.00 Ja kolme kk. $1.76. ,, „ h
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lahe § mään,
paitsi asiamiesten joillg on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Sirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan. per-eoonallisella
nimellä. .
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaia.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
liome St., Puhelin 1038.PostioBOte:
Box 69. Sudbury, Oat,
RcKistered at the Post Office Department, Qttawa, a»
aecond dass matter.
Kansamvälinen proletaarinen
f juhlapäivä
Vapunpäivä, toukokuun ensimäinen päivä, on jo
neljättäkymmentä vuotta ollut järjestyneen työväestön
juhlapäivä sekä Europassa että Amerikassa. Jokai­nen
vuosi näkee yhä suuremmat proletaariarmeijat
liikkeellä tuota päivänä kaikissa maissa. Sitä on al­kujaan
alettu juhlia kahdeban tunnin työpäivän vaa-timisjuhlana
ja on se sitä vieläkin, sikäli kuin tuota
vaatimusta ei ole täysin voiteltu. Mutta sen merkitys
on nykyvuosina vallankumouksellisesti ajattelevalle
mailman proletariaatille suuresti laajentunut. Nyt ei
enään vaadita ainoastaan kahdeksan tunnin työp^-
vää sen yksinkertaisemmassa merkityksessä, vaan sen
ohella on työväellä suuri sarja, vaatimuksia, joiden
henkenä ja ytimenä on kapitalistisen järjestelmän täy­dellinen
työläistasavallan vaatiminen.
Milmansota on muuttanut tilanteen, sen taloudel­liset,
poliittiset ja yhteiskunnalliset seuraukset, jotka
merkitsevät yhä syvempää kapitalistisen talousjärjes­telmän
rappeutumista ja tuotannon anarkian kasva­mista,
joka työväenluokille kaikissa maissa esiintyy
yhä lisääntyvänä työttömyytenä ja kurjuutena, ja toi­selta
puolen riistäjäluokan yhteishyökkäys työväen­luokan
rintaman murtamiseksi, avonaisen työpajan
voimaansaaftamisella, palkkojen alentamisella, työpäi­vän
pitentämisellä ja yleensä sen aseman kulitasolle
polkemisena, saattaa yhä suuremmat työläisjoukot
ajautumaan proletariaatin kumouksellisiin riveihin.
Porvariston häikäilemätön diktatuuri, jota se käyttää
työläisten taistellessa elintasonsa polkemista vastaan,
on omiaan toiselta puolen tekemään selväksi kapita­listisessa
yhteiskunnassa vallitsevat luokkaristiriidat ja
hävittää yhä nopeammin n.k. kansanvaltaisissa maissa
työläisjouMcoihin lujasti kiteytyneet «demokraatiset»
harhakuvat ja saattaa ne jyrkän luokkataistelun tielle.
tämän vuoden Vapunpäivä suuremmassa määrin
kuin koskaan ennen on muodostuva päiväksi, jolloin
taisteleva proletariaatti kaikissa maissa kautta maa­pallon,
rientää sankkoina joukkoina viettämään taisle-lujuhlaansa,
säälimättömästi paljastamaan kapitalisti­sen
yhteiskunnan mätähaavat, sen rikoksellisuuden, sen
rappeutuneisuuden ja vallassa olijain kykenemättö­myyden
ja haluttomuuden uudestaanrakentaa yhteis­kuntaelämää
siten, että se tyydyttäisi työväenluokkaa.
' Samalla on se muodostuva taisteluhengen liestomis-päiväksi
vielä heräämättömiin ja porvarillisen yhteis­kunnan
pimittäjien tuudittamassa unessa nukkuviin
työläismil Jooniin.
Mekin täällä Canadassa asuvat suomalaiset saam­me
tänä vuonna tilaisuuden ensi kerran viettää kan­sainvälisen
työväen suurta juhlapäivää vasta perus­tetun
Canadan Työläispuolueemme -taistelulipun suo­jissa.
Rientäkäämme lukuisina yhteisiin juhliin ja
värvätkäämme uusia sotilaita kumouksellisen puolu­eemme
riveihin. Muodostukoon tämä Vappu meillekin
todelliseksi taisteluun vihkiytymisen päiväksi.,
. Eläköön kansainvälisen köyhälistön juhlapäivä!
Eläköön Kolmas Internationale!
Eläköön Työväen Unioitten Punainen Internatio
nale!
Eläköön kansainvälinen köyhälistövallankumous!
ai maakunnan alaisille pienemmille hallintopiireille.
Sodan aikana oli tuo lautakunta täysin laillinen. Mut-a
nyt herrat selittävät sen laittomaksi.
Kuitenkaan ei ole vaikea tietää miksi se on nyt
laiton:^. Yksinkertaisesti siksi, että yhdistyneet vil-jatruslit
ovat asettuneet jyrkästi tuollaista heidän riis-to-
oikeubiensa rajoittamista vastaan. Huomaatteko
iis maanviljelijät, kenen ääntä liberaalinen ja teidän
oman puolueenne tukema hallitus kuuntelee? Vilja
paroonien. Sehän on selvä.
Mutta eikö progressiivipuolue mahda sitten mitään
maanviljelijäin asialle? Tietysti se voisi, koska sillä
on 65 edustajaa parlamentissa. Se voisi ainakin nos­taa
aika metakan parlamentissa. Mutta sen edusta­jien
ja johtajien aika menee liehakoidessa nykyistä
hallitusta. Se pelkää porvarien syytöbiä, että «prog'
ressiivipuolue edustaa jotain ryhmää tai luokkaa». Se
tahtoo välttää näitä syytöksiä ja palvella suurkapita
listeja mieluummin kuin valitsijoitaan ja edustamaansa
maataviljelevää väestöä.
Canadan maanviljelijät, te näette nyt selvästi, että
teidän puolueenne ei edusta teidän etujanne, vaan
vaikenee kun niiden valvominen on kyseessä.
Käy siis yhä selvemmäksi, että teillä ei ole mitään
saavutettavissa progressiivipuolueen kautta. Teidän
puolueenne ja johtajanne pitävät enempi hyvästä so­vusta
suurkapitalistien ja heidän etujaan ajavan hal­lituksen
kanssa, kuin teidän vaatimustenne täyttämi­sestä,
ja siksi he ovat valmiit jokaisessa tilaisuudessa
pettämään • teidät. ,
Te voitte vapautua viljatrustien, rautatiekomppa-niain
ja pankkiirien riistosta ainoastaan liittymällä
Canadan teollisuustyöväen kanssa samaan puolueeseen
— Workers' puolueeseen — joka on sekä teollisuus-työläisten
että maalaisköyhälistön puolue.
Maanviljelijäin etujen ajaminen
„lakivastaista"
Canadan maanviljelijät, heidän asemansa jatku­vasti
kurjistuessa, ja viime vuoden ajalla käydessä
kokonaan sietämättömäbi, uhaten suoranaisella peri­kadolla
maataviljelevän väestön suurta enemmistöä,
ovat ryhtyneet voimaldcaasti vaatimaan lainlaadintaa,
joka edes jossain määrin turvaisi heitä suurriistäjäin
saalistukselta. Länsimaakuntain maanviljelijät ovat yh­tenä
toimenpiteenä vaatineet sota^aikaisen viljan hin-noittelulautakunnan
uudestaan virkaansa asettamista,
jonka tulisi määrätä alin hinta viljalle. Heidän edus­tajansa
ovat tehneet useita matkoja Otlawaan, ja juuri
näinä päivinä on länneltä pääkaupungissa useita A l ­berton,
Saskatdivvanm ja Manitoban ministereitä pää-mini^
teirin ja muitten vastuunalaisten hallitusviran-
Porvarien logiikka
John D. Rockefellerin perustama instituutti Rus­sell
Sage Foundation on tutkinut pehmeän kivihii-lituotannon
tilannetta ja «työläisten asemaa» tällä tuo­tannon
alalla. Ja tämän laitoksen tutkijain raportti
vetää sellaisen johtopäätöksen, että hiilenkaivajain
asema on kyllä huono, mutta että sitä on mahdoton
parantaa, koska Yhdysvalloissa on muka liian paljon
hiilikaivantoja. Oikeastaan raportissa annetaan ym­märtää,
että kapitalistit ovat olleet niirf yrittelijäitä,
että ovat «kehittäneet» hiilituotannon niin laajalle ja
korkealle nykyaikaisilla tuotantomenetelmillä ja jär­kevällä
tuotannon johdolla, että sen sijaan kun maas­sa
kulutetaan ainoastaan 500,000,000 tonnia pehmeää
hiiltä, kykeneisivät kaivokset tuottamaan 700,000,000
•900,000,000 tonnia vuodessa. Näin ollen tästä joh­tuu,
että hiilenkaivajat saavat tilaisuuden työ^ennellä
keskimäärin vain 214 päivää vuodessa, joka tekee
mitättömäksi kaikki «korkeat palkat», jota hiilenkai­vajat
tämän laitoksen tutkijain mielestä n^tävästi
nauttivat.
Vähänkään taloustiedettä ymmärtävälle käy selväksi
kuinka porvarilliset tutkijat osaavat sovittaa logiikkan­sa
riistäjien saalistamista peittäväksi, tosin kovin köm­pelöllä
tavalla. Sillä onhan selvää, ettei kaivobien
paljous pelaa tässä kysymyksessä mitään osaa, vaan
se, että työläisistä puristetaan niin paljon työtä, että
heille ei riitä työtä koko vuodeksi.
Mutta tutkijakomitean logiikka on vieläkin selvem-nin
käsitettävissä, kun otetaan huomioon, että Rocke­feller,
joka ylläpitää edellämainittua laitosta, kontrol-eeraa
Yhdysvaltain kivihiilituotantoa, joten hänen ins­tituuttinsa
tutkijakomitean velvollisuus on jpestS puh-aaksi
hiiliparoonit kivihiilenkaivajain" kurjuudesta.
— Tri Nansenin vetoomukseen, jossa bän kehottaa
Rumanian hallitusta liittymään Venäjän nälänhädän
avustajien joukkoon, vastaa pääministeri Take Janes-cu,
kuningattarensa nimessä, että Rumania ei ole .pysy­nyt
kylmänä naapurimaan kärsimyksille, josta todis­tuksena
esittää, että juuri parhaillaan Rumanian yle­vien
kansalaisten avustamana hallitus ruokkii Wrange-
Iin armeijan 100,000 sotilasta (joita ^ralmistetaan
hyökkäämään Venäjän nälänhätäisten kimppuun);.
Ylevä todiste kapitalistien ihmisystävyydestä.
-— Canadan maanviljelijöitä nylkevät ja heidän
tiluksiaan vaanivat pankkiirit selittävät, että maan­viljelijäin
velkain lykkäysanomukseen suostuminen
merkitseisi maanviljelijäin keskuudessa «yrittelijäi-yyden
alentumista». Pankkiireille on siis annettava
vapaat kädet myyttää maanviljelijäin tiliibet ve­loista.
— Työväen Unioitten Punainen Kansainvälinen
pyrkii keräämään kaikki työläisten taloudelliset Voi­mareservit
lujasti yhteenliitetyksi mailman proletari­aatin
kansainväliseksi teolliseksi punaiseksi armeijaksi.
•—Työväen oma sanomalehti on väsymätön agi­taattori,
valistuksen ja tiedon välittäjä. Siksi älkää
hetkdcsikään unohtako kaikin tavoin avustaa.sen le­vittämistä.
— Kommunistisen yhteiskunnan toteutuminen mer­kitsee
palkkaorjuuden hävittämistä.
edellyttämissä merkeissä koko ma­ilman
proletariaatti tulee viettä­mään
Vapun päivää, tuota kan­sainvälisen
köyhälistön suurta juh­lapäivää.
Kansainvälinen proletari­aatti
on omaksunlat tuon päivän
omaksi juhlapäiväkseen. Vuonna
1889, Pariisin kansainvälisessä
kongressissa, samassa kongressissa
missä perustettin Toinen Interna­tionale,
joka sittemmin niin sur­keasti
petti hiailman proletariaatin,
päätettiin viettää Vappu-, touko­kuun
ensimäisen päivän, juhla. Sil­loin
tuohon kongressiin kokoontu­neet
eri maiden työläisten edusta­jat
päättivät tolakokuun ensimäisen
päivän juhlaa viettää proletariaatin
voimien mobilisoimispäivänä, tais­telun
päivänä, kaikkien maitten työ­läisten
veljeyden ja sosialistisen
propogandan päivänä. Tuon juhlan
tarkotuksena oli vaatimukset sellai­set
kuin kahdeban tunnin työpäi­vän
vaatimus, vakinaisella kannalla
olevien armeijain hajottaminen ja
taistelu sotaa vastaan. Sellaiset oli­vat
Vappujuhlissa 32 vlaotta sitten
esitettäväksi aijotut vaatimukset.
Ja noita vaatimuksia kiinteästi, nou­datettiin,
niitä noudatettiin siihen
asti kun Toisen Internationalen pe­tolliset
johtajat, mailman sodan puh­jetessa
asettuivat tuossa kongres-,
sissa tehtyjä päätöksiä häpäisemään,
tekemällä\ linnarauhan * kapitalistien
kanssa ja asettjumalla kannattamaan
työväenluokan kustannuksella, sen
veren hinnalla käytävää ja kapita­listien
hyväksi suoritettua ryöstö-sotaa.
Nuo Vapunpäivinä lausutut vaa­timukset
ovat vieläkin mailman
proletariaatin vaa(;imuksia, sil­lä
eroituksella vain että tänä päi­vänä
mailman köyhälistö ei tyydy
enään lausumaan noita vaatimluksia
pelkkinä vaatimuksina, vaan kehoi-tuksena
toimintaan, mitä tarmok­kaampaan
toimintaan oikeuksiensa
ottamiseksi ja kapitalistisen riisto-järjestelmän
juurineen hävittämi­seksi
ja tilalle luomiseksi työläisten,
talonpoikain ja sotilaitten Neuvos­to-
Tasavallan.
Ja turhaahan proletariaatin enään
fiaksia kuin juuri sivuutetun talven
ajalla. Yleismailmallisia paniikkiti­lanteita
on ilmennyt aina aika ajot-tain,
mutta silloin niistä on enim­min
joutunut kärsimään juuri
palkkatyöläiset, ne jotka ovat jou­tuneet
työvoimaansa kuluttamaan
kapfitalistien yksityisomistusoikeiij-den
perusteella omistamissa teolli-suluslaitoksissa
ja yleenä teollisuu­den
palveluksessa. Mutta nyt val-liteva
kriisi ei ole tyytynyt kuris­tamaan
ainoastaan palkkatyöläisiä,
vaan sen pihtimien puristukseen
ovat joutuneet mitä ankarammin
myöskin talonpoikaisluokka, maan­viljelijät
ja eritoten juuri sellaiset
plkkumaanviljelijät, joilla ei ole ol­lut
aikaisemmin kokoonkerättyjä ja
huonojen aikojen varalle hankittu­ja
säästöjä. Juuri Canadassa, jota
on pidetty yhtenä mailmSn huo­mattavimmista
v i 1 j ankasvattaja-maista,
josta vuosittain viedään ulos
miljooneja tonneja viljaa, on tuol­laisia
pikku-farmareita tuhansittain.
Jos milloinkaan, niin juuri Hillu­neen
talven ajalla Canadan pikku-viljelijät
ovat saaneet tuntea kapi­talistisen
puristuksen, puristuksen
sellaisen, että sen pitäisi täysin ym­märrettävästi
osottaa, että heidän
asemansa ei ole yhtään parempi kuiii
kaupungin teollisuustyöläisten. He
ovat jouttaneet täydellisesti tavallisen
palkkatyöläisen veroiseksi, vaikkakin
ovat välillisesti olleet ulkona suora­naisesta
teollisuustyöläistä painavas­ta
työttömyydestä. Kapitalistinen
jäi^jestelmä on täydellisesti painanut
maalaisköyhälistön tahtonsa alaisek­si.
Se on tehnyt suunnattoman mää
rän pikkumaanviljelijöitä suoranai­sesti
omistamattomaksi köyhällstöluo-kaksi,
riistämällä heidän työnsä tu­lokset
niin perinpohjin, että he ovat
joutuneet äuoranaisen nälkökuole-man
partaalle. Mutta ei siinäkään
vielä kylliksi, se on tämän lisäksi
vielä riistänyt pikkumaanviljelijäin
aikaisemmin omistamat tilukset mor-kettikomppanian
antamien lainojen
takauksena suurille trusteille ja
rahayhtymille.
Äskettäin suoritettu mailman so­ta
antoi taloudelliselle elämälle sel­laisen
kolahduksen, joka synnytti
nykyisen kriisin. Tuon ryöstö- ja
valloitussodan aikana/syntyivät ny­kyisen
kriisin edellytykset, joka sit­ten
on ijuhjennlut koko kapitalisti­sessa
mailmassa. Mikään maa ei ole
tuon kriisin synnyttämästä puris­tuksesta
Vapaa. Kaikkialla on lii-ke-
elänva seisäUbissa ja mitään
merkkejä ei ole tilanteen tasaantu­miseen.
Tosin tilannetta on kun­kin
maan kapitalistit pyrkineet pa­rantamaan
m.m., sellaisillakin iöu
menpiteillä, ettäv^itetään maan ta­loutta
järjestää ja kuntoon saat­tamaan
oman maan teollisuustuot-teitten
käyttämisen edellytybellä,
rajoittamalla ulkomailta tuotavat
tlaotteet mahdollisimman vähiin.
Tuota tarkoitusperää palvelevat sel­laiset
toimenpiteet kuin tullien aset­taminen
visseille tavaroille,. joiden
maahan tuontia siten koetetaan eh­käistä
toisesta maasta. Kuitenkin
sekin keino on osottantnnut Icelvot-tomaksi
taloudellisen aseman tasaa­miselle
ja teöIfiöUuden 'uudestaan
elvyttämisetlö.
Jos kiukaan niin juuri köyhalis-töluokkä
oh nykyisestä Icriisista jou­tunut
kärsimään, sillä ovathan ka­pitalistit
kaikkein ensimäisenä ryh­tyneet
liikevoitto jaan lisäämään
juuri työväenluokan kustannuksel­la.
Sen elintaso on poljettu alem­maksi
kuin Se oli ennen "sotaa. Työ­läisten
palkkoihin on isketty ensi­mäisenä
ja vaikkakin "hUomattäVaa
laskua on tapahtulilut elinkustan­nuksien
hinnoissa on se verrattain
vähäistä huomioon otettuna palkko­jen
alennukset. "Mutta sekään, että
työläisten palkat on laskettu "ätih-teettoman
alas, ei ole kapitalisteil-,
le riittänyt, vaan niiden päämää-,
ränä on ollut paljon tärkeämpi teh­tävä.
Kapitalistit ovat kansainväli­seltä
rintamallaan "lähteneet teke­mään
työväestöä vastaisuudessakin
vaarattomaksi. Työläisten järjesföt
ovat niitä joita kapitalistit enim­min
pelkäävät ja slbi koko kapi-talistimailman
hillitön viha on koh­distettukin
juluri työläisten järjes­töjä
vastaan. Ne olisi saatava murs­katuksi
ja työväenluokka siten täy­dellisesti
riippuvaiseksi kapitalistien
mielivallasta. Ja helppohan kapita­listien
onkin nykyisen tilanteen val­litessa
ollut kuristaa työväenluok­kaa
mielin määrin, työväenluokkaa,
joka suurimmaksi osaksi vielä tällä­kin
hetkellä on tietämätöintä luok-kienvälisista
eroavaisulobista.
Edelläolevanlainen on nykyinen
mailmantilanne. Tuon tilanteen tajaanne VapaUtta!
Vijme viikkoina on Vapaudelle
tullut paljon uusia tilaubia, mut­ta
armottomat könttorityttömme
ovat katkaisseet siinä määrin tila-uksiensa
uudistamisesta hnolehti-mattomien
henkilöitten tilalnksia,
että tilaajamäärä on kasvanut ai­noastaan
muutamalla kymmenellä.
Timmiiu el ^tyennyt pitamSan
aseipaanta.
Timmins, josta «viimeisissä katsa-uksissamme
jouduimme, niin paljon
hyvää toivomaan, ei voinutkaan pi­tää
paikkaansa, joko sitten vallata
ensimäistä sijaa Port Arthurilta.
Port Arthur on lujittanut entistä
asemaansa, ja Toronto on vallan­nut
uudelleen toisen sijan, jota se
on niin kaluan hallussaan pitänyt.
Toronto ja Port Arthur eivät ole
tosin paljon menneet eteenpäin,
mutta Timmins on mennyt aika ta­valla
taksepäin. Vieläpä Soossakin
näkyy merkkejä, että se^ aikoo ke­sän
tullen vallata sen hallussa ol­leen
kolmannen sijan takaisin, sil­lä
Soosta on tullut iso tukku uusia
tilauksia.
Copper Cliff, Sudbury ja Garson
kannattavat kuitenkin erikoisen
mainitsemisen tällä kertaa. Naapla-rikylästä,
Copper Cliffistä on ri-mittäin
tullut lisää tilaajia Vapau­delle
26, Sudburysta 21 ja <;arson
Mainilta 17:ta. Puhutaan huonosta
ajasta, ja tehdään se syyksi, ettei
.saa tilauksia. Mutta jos missään on
nykyään huono aika, niin Copper
Cliffissä paniikki on oikein kiljuva,
ja kuitenkin siellä yhfäkkiä tilaa­jamäärä
voi kohota 26:11a. Eikä ole
ajan kehumiseen syytä Sadburyyn
ja Garsoniinkaan nähden. Asia on­kin
oikeastaan siten, että työläiset
aina tilaavat omaa lehteään, he ot­tavat
tilausmaksun vaikka kiven si­sältä,
kunhan heille asia oikein se­litetään,
kun' on mies matkassa,
joka ei ensimäisiä estelyltä säikäh­dä.
Näitten uusien tilauksien han­kinta
onkin toveri Helinin, Keski-
Ontarion piiritoimikunnan ja Va­pauden
kiertävän asiamiehen ansio.
Monilta muilta Keski-Ontarion
farjjnikyliltä, missä toveri Helin on
Ben lisäksi tunnettava-den
tärkeä sija k ö ^ s i v " ^^
rakentamisessa. i / S ^ ^ E^
tm. 'kunhan osaavat 1-^'
käyttää t.auk.ia
niiehumme snenty^ään ^
jaenemprkuin tähän aa^??"^
i>a8 .sellainen a.iamJ ^'''«1*
ottaa . i „ e l , « r : * ^ " !'
Pistaa kuittikirjan
lunohtaa viikkokausiksi "-"'^
ta tointa tässä .l^.:'"^ ^
Pauden asiamiehen S 'T-hen
velvollisuus on saatuaan
kirjan, etsiä paikkakunnat,"T"^
18-
laiset, joille ei tule Vapautta « '
jälkeen järjestelmällisesrk^^^!^
he^_cympärinä.„,kunne:^£
100 pro.e„ti„ a,iami,hi5 Urn^
Me tarvitsemme loo ,
asiamiehiä kaikkialle. Ja ion::2^
laisia saisimme, niin o isi Tel t
kohottaa Vapauden tila i a ? -
6.000:teen r^^t^^Jt^Vapauden levitysosasto.
olisikaan vaatia yksinomaan esim.
kahdeksan tunnin työpäivää, koska
taloudellinen kehitys on W.ilkenut
niin pitkälle, että tuokin työpäivä
on jo liian pitkä. Meidän vaati­muksemme
ja ennen kaikkea toi­mintamme
on kohdiSjtettava, eittä-mättömästi
kohdistettava, ottamaan
itsellemme, koko mailnun proleta­riaatille
määräämisvallan yhteis­kunnallisiin
asioihin, jolloin työtä
tehdään vain niin paljon kun vält­tämätön
tarve vaatii. Sellaiset ovat
meidän vaatimuksemme nyt. Niit­ten
toteuttamiseksi meidän on toi­mittava.
Kun me tämänlaisissa merkeissä
käymme viettämään tuota koko ma­ilman
työläisten sujurta juhlapäivää,
niin tehkäämme kaikkialla vointim-me
sen mahdollisimman tehokkaaksi
saattamiseksi, igitöelraamalla kaik­kialla
mahdollisimman suuret jou*
kot ottamaan osaa tuohon juhlaan,
ja selittäkäämme kaikille niille, jot­ka
kärsivät ^ tavalla taikka toisella
kapitalistista riistäntää, että talou­dellinen
tilanne ei korjaannu keino­tekoisilla
tempuilla, vaan että se
on korjattava toiminnalla koko jär­jestelmän
hävittämiseksi. Kun me
tämäii teemme, silloin meidän ei
tarvitse hävetä toimintamme velt­toutta,
sillä siten olemme tehneet
voitavamme mailman vallankumo­uksen
valmistamiseksi ja nluden pa­remman
yhteiskunnan luomiseksi,
nykyisen yksityisoikeuteen perustu­van-
riisto^ ja Sörtöjärjestelmän t i ­lalle.
Muistakaamme, että työväen­luokka
kulkee voitoaan kohden
oman voimansa kautta. Uudista­kaamme
Vappuna suluren tieraivaa-jamme
Marx'in lause: KaOckien
•huiitten työläiset, iliittykää .yhteen.
Teillä ei ole mitään menetettävää,
mutta koko mailma voitettavana!
Siis Jjokaihteri Vappuna liikkeelle!
Tunnussanamme olkoon: Eläköön
mailman Vtelladkumduv!
—••—-o-—
- Muistakaamme Ve­näjän
urheita esitaiste­lijoita
jotka nyt kamp-,
pailevat mailman histo-r
i a n himttävimmän
nalkärutsauksen -kans­sa!
Levitköön prole­tariaatin
kansainväli­sen
veljeyden ja solida-risuuden
tunne tänä
Vapunpäivänä kaikkiin
mailman ääriin!
- "Muistakaa Vappu­na
omaa äänenkannat
kierrellyt, on tullut paljon ulisia
tilauksia, suhteellisesti väkilukuun
nähden. Ja uskokaa pois, - näillä
farmaritovereilla on raha nykyään
lujassa. Mutta kuten sanottu, kun
asia selostetaan siten, että se käsi­tetään
ei ainoastaan tärkeäksi, vaan
välttämättömäksi, yhtä sivluuttamat-tomaksi
kuin ruumiin ravinto, niin
silloin henkilö ei mitenkään sivuu­ta
lehden tilaamista.
Kaikilla asiamiehillä opittavaa.
Toveri Helinin asiamiestoimesta
olisi kaikilla meidän asiamiehilläm-me
opittavaa. Hän teki syksyllä
menestyksellisen matkan Pohjois-
Ontarioon. Silloin jotkut sanoivat,
että siellä onkin nyt hyvä aika,
joten tilauksia on helppo ottaa.
Mutta tilausten otto ei ole milloin­kaan
helppo asia. Sitäpaitsi liän
osotti nyt, että köyhästä, työttömäs­tä
Keski-Ontariosta lähti paljon uu­sia
tilauksia. Talvella oli aikomus
lähetttää toveri Helin Port Arthu­rin
aijue^elle, mutta sikäläinen alue­toimikunta
vastusti, joka meidän
nähdäksemme oli suuri erehdys.
Kuinka 'asiamies voi onnistua?
Toveri Helinillä on omat keinon­pa
ottaa tilaubia. Ja on oikeastaan
vaikea sanoa millä tavalla asiamies
voi paThaiten onnistua, vaikka me
haluaisimme tuon «salaisuuden»
neuvoa kaikille asiamiehillemme.
Mutta toinen asiamies voi onnisöua
toisella menettelytavalla ja toinen
toisella. Välttämätöntä ja tärkeää
kuitenkin jokaisen asiamiehen on­nistumiselle
on, että hän ensiksi­kin
pitää asiansa itse tärkeänä;
toiseksi, että liän ajaa asiansa tar­molla,
mutta tarmokkuutta ei pidä
käsittää röyhkeydeksi; nähkääs asi­an
voi esittää tarmokkaasti, mutta
silti arvokkaasti ja asiallisesti, asia­miehen
joka meinaa onnistua, pitää
varoa antamasta itseään provosee-rata
liermostumaan, sillä silloin on
asia pilalla. Monet ajattelevat että
asiamiehen täytyy välttämättä olla
hyvin suulas. Totta että toiset on­nistuvat
n.k. «hyvällä supliikilla»,
miitta on myöskin paljon sellaisia
hyviä liikemiehiä, jotka ralahallisel-la,
sävyisälE ja vakuuttavalla
esiintymisellään "voivat panna kau­pan
kiinni. Ja 'varma onnistumisen
avu on kaikille millä liikealalla hy­vänsä
tdimivaflle, tuntea' ihmisten
psykologiaa (mielentilaa), niiden
jotka sitä itnntevät, ei tarvitse luot­taa
yksinomaan ylivoimaiseen kun-tinsa
«ylitsepuhumiseen», vaan he
kykenevät saavuttamaan menestjra-tä
asiansa varmuudella ja saamalla
kjantinsa vakuutetubi kuinka tär­keää
on, että hän tekee tämän
kaupan.
Joskin meidän asiamie^mme on
toimittava jonkin "verran samojen
liikeltdden mukaisesti kuin yleensä
llikemaOman "henkilöitten, <on niiclen
TILITYS
Järjestön toimeenpanevalle komite­alle
lähetetyistä iltama- ja keräys-tuloista
Neuvosto-Karjalan hädän­alaisten
avustamiseksi:
Aikaisemmin tilitetty .... $1709,38,'
Kivikoski s. s. osasto (H.
Lappalainen) 22.77'
So|'jth Gillees (P. Paul-son)
i,5j.
Cobaltin s. s. osasto (0.
Hakola 13.00
Finland s. s. osasto (M.
K i v a n ) 11,05
Nepigon s. s. osasto (J.
Salo) 28.1}
North Branch s. s. osas­to
('K. Mantere) 14.00
Sault Ste Marie s. s. osas­to
(W. Lehti) 40.2»
Sudburyn s. s. osasto (K.
Nurmi) 10,4»
Nummolan s. s. osasto
(Svante Kivelä) 31.01)
Trochu s. s. osasto (D.
Ranta) 4.00
Tarmola s. s. osasto (E.
W. Smolander) 64.65
Timmins- s. s. 0. Ompelu­seuran
puolesta Annie
Saib moo
Sioux Lookout (K. Antti­la)-
16.09
Lappi s. s. osasto (A. Kä­ki)
10.0D
Qluibell s. s. osasto (J.
Majanen) 24.50
Yht. ?2100.6()
TILITYS
Järjestön toimeenpanevalle komite­alle
lähetetyistä varoista Neuvosto-
Venäjän nälänhätäisten avustami­seksi:
Aikaisemmin tilitetty ...... ?4961.74
Kivikoski s. s. osasto (H.
Lappalainen) ^•''^
Elspeth s. s. osasto (F.
Nikkola)
Sointula s. s. osasto (Uno
Salmi) :
Timmins s. s. osasto (D.
Louhi) -
Jacksoboro (J. Lind)
Nepigon s. s. osasto (J.
Salo)' ••
Salmon Arm s, s. osasto
(Wm. Laitinen) , •
Myrsky s. s. osasta (Emil
Salo) •••••
So. Porcupine s. s. osasto
(Hilma Vuori) •
Fort William s. s. osasto
(Kari Merikallio)
Emil Steinvall, Tashiia,
Ont.
PbttSville & s. o:to (Matt
Wesa)
Rosegrove s. s. osasto (Dan
Hela) •
Fort William s. s. osasto
; (A. Heikkinen)
So. Porcupine s. s. osasto
(V. Tsacson)
Sarniä (Emil Eklund) ••••
Counnought Station (Mat­ti
Vuorio)
97.05
96,25
144.50
4.09
36.15
32.65
56,20
20.45
23.15
5.00
16.2}
29.90
16,50
119.80
36.50
39.75
Yht. ?5'^2.54
Canadian Friends of Soviet
sia svustusyhdistykselle on jr
mennessä «itetty $5700. O t^i=
tiukseen käytettäväksK Ai ettem
lähetetty kaikille o-^^stodle
silla paikkakunnilla -y^f^Zrl^
verelle cROLL CAII. (-^^"-'^
listoja kiertokirjeen yhtey*»:*