Vapaus, March 17, 1956

              mmt l-auantaijaa» roaalisk, 17 pr— Ssturday, Slgrch J7, J956
A U S
fttaMlll««RtQplX7lM, at 100-202
CdttorisI Offb» OS. Itfanagar
fL£{dEs^ E(iitorW.flcJn8tf. JiC«Sing
tOärtss', Box m, BtObaxf, OtiUaäo. MxextitiD^ TAV» vpon apj^UaoL
mo0l»tion Cree of ax$Tge*
TOAVSmSfiATi
3 kk, i25
TbdjmrsOoSm: } vk, 8;00 6 kk. 4 ^
Saomes»: 1 vk. 6 kk. 4.75
sanovat
' \- Paikallisen T V : n uatiskoTDeDtaaltori tai oikeammin hänen si­jaisensa
esitä viime besitmikkona katsauksen Waters townsh{pj;sä
.isjaitsevan Incon rautatehtaan ensioimäiseitä TOaJmiJäbetyfesestä j a
. kyseisen laitoksen tuotantomahdonisuuksista.
Hänen selostuksensa mukaan — j a snies myönsi saaneensa lunt-
- tans^ Incolta — tämän rautatehtaan kapasiteeiti on 250,000 tonnia
rabtamabnia Vuod.s£a.> -;
^ Todettuaan nämä myönteiset puolet rautatehtaan rakentamisen
suhteen pVjtiMja^ ^'iittasi siihen tosiasiaa?!, että meiiiä on Sudburyn
parissa äärettömän rikasta ja arvokasta' rautamalmia, että <ne;dän
käytettävissämme <»n hyvät rautatiet ja'melkoinen maantieverkosto,
«ttä teollisuuden kehittämistä varten saadaan l u u l t a ^ t i pian luon-
' nonicaasua Albertasta, ja etta kaiken tämän lisäksi Sudburysta on
' tulossa tnerisafamakin, sillä St. Lawrencen vcsitiesuunnitelman to-jteuttamin^
n tarkoittaa, jotta valtamerilaivat voivat nousta aina M a -
; ititouliniin asti<--5ii$ Sudburyn takapihalle. Huomioituaan nämä tunni^.
t u i tosiasiat |a ne suuret mahdollKuudet mitä ne tälle alueelle tar­joavat,
puhuja kysyi;> "Mikä estää valmisteiehtaidcn rakentamisen
tanner* • — - -
, Jatahan kysymyksejo oli värkätty valmis'patenttJvastauskin:
".Työläisten korkeat p ^ k a l " . Meillä on kuulemma keskeinkertaisesti
koi^eanunat palkat kuin muualla Canadassa ja kun palkat ovat kor-tesat,"
niin teollisuusmiehet eivät luonnollisestikaan hallia rakentaa
rl^itav teloja niuita valmistefcjhtaita tänne Sudburyyn, vaan kul-jeäavat
meiäätt'rikkaan rautamalmimme yhdysvaltoihin vaWsteU
. ^ v ^ i . ^ . sillä eikö jtiuri tätä varten ole ryhdytty laajentamaan Little
Currcntin satamalaitteita?.
, \Sudburyn'"kprkeitten palkkojen" .takia Tncolla ei ole .mitään ai-
3conius)a ralcentaa valmistitehtaita Sudburyyn, .sanoi k.o. radio-
Clonnetaattori. Me puolestamme tiskomnr-*, ettei Incolla ole mitään
faikomuksia Icuin .kiskoa mahdollisimman suuria voittoja Sudburyn
,j:Jkustaimuksella. Koko Incoh 'historia osoittaa, että se haluaa kahmia
^tälJ^ itselleen nUn paljon*kturr mahdollista ja jättää palkalHseii väes-
^tö^'käytöksi nuX »'äbän kuin m^^^
. i l u t t a i'korkeiIla palkoilla" ei ole -mitään tekemistä "halujen" tai
-"haluttomuuden" "kanssa. Tosiasia nimittäin on, että Yhdysvaltain te-j
a rautatehtailla anjftsetaan huomattavasti korkeampia palkkoja
4^ ^kuin Canadassa - 7 - mutta siitä huolimatta meidän xrkkaaat ja arvok-
' flucai fautamalmimme kuljetetaan rajan eteläpuolelle raaka-ainejna!
-.Yhdysvaltalaisen suurpääoman tarkoituksena on pitää canada-
2laisct^ *'vedcn\kantajina ja puiden hakkaajina"'— halvan raaka-laineen
ammättftaitfpttomma tuottajina. Sc olisi amerikkalaihiib mii-
Pioneereille k e r r a ^ ^ h edullinen tilanne. Siten he saisivat täältä piik-
"tUahinnaJla sellaisia raaka-aineita ^ kuten rautaimalmia, nikkeliä ja
*Öljy'i, mistä 'heillä on kova puute. Siten he voisivat pilaa omat teh-
«taan^ käynnissä — ja kaiken tämän perusteella myydä kalliista hin-
« ^ i a meille rautaa» terästä j a multa tchdastuotteila. Se olisi, ja on
^ytidtysyälUlaisille rähäniiehille'erlttäii^, tuottoisaa ^^'liiketoimintaa" ;
^TamaoA lodelUnen syy, miltsi Inco kieltäytyy toistaiseksi rafc^^ta-
^tnjtSta-^jrairoistctehtaita Sudburyyn — ja se kieltjiytyy siitä niin kauan
^kulnOinadän yleinen ^mielipide sen sallii. Puheet "kork<?ista palkois-,
*ta***'on'tarkoitettukin vain silmien peitoksi ja vähemmän tietoisten
^iteaistcn^jyimäyttämiseksi, , ^ ^
Tosiasiassa puheet '"korkeista palkoista*' pah'elec Incoa tällä ker-
' taa kalcsiteräisenä miekkana. Sen avulla yritetään lykätä työläisten
IkannetCavakst syy,siitä; ipiiksi . ; i Sudburyyn rakenneta näitä valmiste-k
tehtaita, mitä kaikkia sudburylaisci haluavat. Toisaalta ja tämä on
'päivänpolttava kysymys, bn mtiokatlava «laaperää Incon työläisten
J l^kankorotusvaatimuksia vastaan.
* ^ Kuten tiedetään, ^^line-^Mill oinion toimesta on esitetty pian al-
- * s t ^ n 'palkkaneuvottelujen yhdeksi perusvaatimukseksi Sv'," että nik*
^•keliteoUisuudcn' työläisten paikkoja on kor)>tcttava 20 sentillä tun-
..nissa. ^ '~
* Kaikki seikat huomioonottaen tämä on perin vaatimaton palkka-
*l£oroiusvaatimus. Porvarillisissakin piireissä myönnelään, että kun
lyhtlö saa «nnätysmääräiscsti voittoja, kun sen tuotanto on työn kiih-tdytyksen
ja teknilliseri kehityksen |ohdosta kohonnut, ;iiin silloin
^l^uulutt oikeutetusti palkankorotus työläisillekin. Juuri näin on ta-
^pahtnnut Incon laitoksissa: "Incon'laitoksissa saa^nitettiin'v. 1955
^Canadassa uusia ennätyksin, bruttotulojen, osakevoitlojen jaon . . .
^ja «aaanalaisen mahnituotannon suhteen"' selitetään Incon äskettäin
.^julkaisjanassa vuosiraportissa.
r ' Joulukuun 31. päivään mennessä 1955 päättyneen vuoden aikana
Incon canadalaisten laitosten kokonaistulot olivat $9|,.Sö6,566, ver-
Ifatluna edellisenä vuonna saavutettuun ennätystuloon, mikä oli $65,-
J295,184. ' ' ' ^
X i i n suuresti ovat fncon tulot lisääntyneet että viime vuonna se
'maksoi voitto-osinkoa §6.40 jokai.sta osaketta kohti, vastaavan luvun
r ollessa edellisenä vuonna $4.341
, Seh'ästikin Incon työläiset ovat oikeutettuja saamaan sievoisen
3 palkankorotuksen tänä vuonna! Selvästikin M i n e - M i l l unton esittämä
: 20 sentin palkankorotusvaatimus tunnilta on peri •
^ Mutta Incolla ei ilmeisestikään ole mitään aikomusta maksaa työ­läisilleen
säädyllistä osuutta lisääntjvistä tuloistaan, Se sanoo työ-jäisilleen
*'ei*', kuten se sanoo yleensä canadalaisille "ei"' valmiste-teollisuuksien
rakentamisasiassa. , ^
, Että Inco tulee vastustamaan kaikin mahdollisin kemoin työläis-tensä
oikeutettuja palkkavaatimuksia se ilmenee yhtiön ja sen palk-
' kalaisten propagandalinjasta, että "palkat ovat liian korkeat!''
Kuinka naurettavaan tilanteeseen tämä ''itku korkeista palkoista'*
^ johtaa näm'äammatti4tkijät, siitä saatiin keskiviikkona oikein malli-
"~ esnnerkki.
- -Vain muutama minuutti*sitä enhen kun meille kerrottiin sydän
verta vuotaen, että valmisteteollisu uksien rakentamisen esteenä ovat
' : l i i ^ korkeat palkat'', mainostettiin eräässä muussa tarkoituksessa
•päilallisen kauppakamarin A-astavalni^ jossa fari­seuksen
lailla rintoihin lyöden kiitetään — mikäli voidaan Jdrjan
oiamostukseen luottaa — Sudburyn seudun työläisten korkeata palk-
;:äkatasoa. cvaroen: tietysti mainitsemasta sitä tosiasiaa/ että uskollisena
flncim asiapoikana, kaup]Xikamari on kaikissa kaäntei
palkkaneuvottelujen aikana ollut Incon puolella palkkojen korotta­mista
vastaan!
TwjMe uskomme, että Incon työläisillä on tänä A-uonna mahdollisuus
iknpittaa heille oikeutetusti kuuluva palkankorotus. Se Xfaatii luon-änöjUsesti^^^^
\
sieasita^ettei anneta pettää itseämme ei
"-kokeista palkoista"'. *
iaoJu rsarteen Toatr^on vOaut kcu-käuäen
sikana tuHut kaikkein cuosi^
tuJminakaf laulaksL Knikitsa, "ftike"
l konelisA layJaa tämä Jevy. Lauju ei
I ote uu£i. Sitä on Jauletta kymmen
kiintz vuotta, xmittä vasta viime vuo­tina
te on tullut ertkolsen huomion
kobieeXBL
Mielenkiintoista on tietää, että
edustajahuoneen epäamerliskalalseD
toiminnan komitean £enaikuinen pu-fteenJohtaja,
ha'lituk6enpett:uttaml-sesta
vankilatuomion palveliatJ.
Parnell Thomas kirjoitti v, 1947 pai­netun'
17& sivua käsittävän teoksen.
Jossa kaivosnjlcsten Jaulu "Sixtecn
Tons" asetetaan "subversllvistcn"
laulujen JoulEkoon. Kirjassa sanotaan
"Sixteen Tons, agitationiiaulu hiilen-kalvaJlCe"
Ja selitetään laulun kuu-
'nvan "kaplnalliäten laulujen" Jouk­koon,
*
< Kuinka: monet miljoonat ovat soit­taneet
tuota- "Jcapinallista' laulua
tuskin tietämättä, että se kuuluu kiel­lettyjen
laulujen joukkoon vapaassa
JA demokraattisessa'Amerikassa. Sen
soittaminen ia f kuunteleminen,, saa­tikka
sitten laulaminen, saattaa mer­kitä
matkaa : edustajahuoneen epä-ameriickalalsen.
toiminnan - komitean
eteen. ^
.Kuinka alas tämä maa saa'mennä
ennenkuin kansa kyllästyy ja ryhtyy
nostamaan maatamme takaisin siihen
arvoonjakuimiaan;- jossa se kerran
oli. — Työmles-Eteenpäin.
Teollisuuclessa olevien naisten
minimipallcat Canpdassa alhaiset
« h j . 3Iark Frank
TeoJIisoudessa olevien naisten, s u -
cimipalkat ovat keskimäärin vähin­tään
1^ pienemmät viikottain Imin
miesten.
Äskettäin Julkaistun liittovaltion t i ­lastotoimiston
raportin mukaan;mies-ten
keskimääräinen palklca oli 163-98
viikossa verrattuna «33.90 naii^^^jSa.
ma suhde pitää paikkansa myös-:kou-kausipalkkalaisiin
Ja konttorityjjläi-siin
nähden. Viimeksimalnltnina'aloil-
'a ero oh i28 viilansa paikka xiais
työviikko on yleensä lyhempi kuin
miesten.
Alempana annamme Joitakin esi­merkkejä,
jotka osoittavat, e^tää nai.
set y'eensä saavat huonomman .pal­kan
samanlaisesta ^östä; Ja että Siei-dän
joukostaan ön vielä useita-alhai.
sempipalkkaisiakin töissä. Molmmat
seikat Johtavat sii^n^ että naiset jou.
tuvat tekemään työtä erittäin alhai­silla
palkoilla.
Työ Miethille Naisille
Kannuttimo $46.80 $2650
Tupakkatuotteet 64JB0 50JB0
Tekstiili 49.60 '^39.40
Miesten vaatetus 50.90 / 31.30
^Autotuotanto , 73.50
X^perituotanto 62.70 36.10
Alhaisin teoUisuudessa naisille
maiceettu palkka on :Newfoundlandis-sa;
Jossa maksetaan naisille: kedd-määrin
$21'viikossa Ja m i ^ I e 461
rojttoietaan alhaisin
«likassa.
scusk^^btksien palkeistsi, $39.T0, iSaa^
ttaOissak $3530, Tonmtoaa $39£0.
HämStoniaa i a Vancoaveriesa f f Q ^ .
' MhilmiraTkat nairiHe kautta Ca­nadan
ovat hämmästyttävän alhaiset.
^t".,..
$1940 TUKOSSA
Torontossa tarjotaan 20 vuoden ko­kemuksen
;omaavil'e tarjoilijattarelle
niinkin vähän kuhi $19 viikkopalkkaa
täydestä kuuden päivän työviikosta
eräässä suurimmassa kaupungin' r a -
•vintolassa.-
Näin kertoi eräs kokenut tarJoiU-Jatar.
Botedl and Restaurant Workers-unlon
Jäsen, kuljettuaan kautta kau­pungin
etsien työtä.
Tämä ravintola. Joka on hyvin tun.
nettuYimiovastaisesUr kannastaan,- on
Chlldsof Canada Ltd.^UiiK on C a ­nada
^Food FroductBryhtiön: alaosasto
Ja sQlä Oh ;,yhte3*sia> Muirheadr Ja
Honey aDew-xavlntoIaketjuihin ja
muihin. CSbildsrravintoIaliikiceellä on
viisi rayinto"^ Canadassa; IrolmeTo-rontosBa;
t ylcsi^M^ Ja ^ yksi
Winnipegi5Sä.
-Sienen^ paikan .^lisäksi tarjoilijatar^
tapyydetthn tuomaan mukanaan oma:
pukunsa Ja piimään se itse puhtaar
na. ' ^ "
Tarjous oU 1 ^
moin ktm Sapphire-ravintolan teke^
mä tarjoiis--'$16 viikossa tottuneel-.
le tarJoiUJattarelle.
Sak$an kysymyksen ratkaisii
kuuluu itselleen Saksan! kansalle
Kirj. D. Melnikoy
Eräiden maiden valtiomiehet ja
diplomaatit: tahtovat. iTlistää :•.Saksan
kansalta 'Jokaise'le^^> suvereeniselle
kansakunnalle klistämättömästi kuu­luvan
elementaarisen oikeuden — it-sensä'.
määrätä J maansa kohtalosta.
Juuri sitä ajaa takaa itse asiassa niini;
sanottujen 'vapaiden vaalien" jär­jestäminen
'Baksassä, Koko näihin
vaaleihin valmistautuminen aina vaa.
lilain valmistamiseen asti Jätetään
ulkovaltojen' edustajien tehtäväksi,
ts.' otetaan pois Saksan kansan toi­min
ta vallasta.
Saksan iQrsymykscn ratkaisusuun­nitelmasta,
jonka länsivallat esittivät
jo ne!jän.vallan Berliinin ulkominis­terikokouksessa
Ja toistivat sitten
neljän vallan ^Geneven ulkoministeri,
kokouksessa; viime syksynä, puuttuu
Saksan yh,tenälsy}-den palauttamis-prosessin
käytännöllisen ratkaisun
tärkein edellytys — yksimielisyyden
aikaansaaminen saksalaisten kesken
Saksan jälleenyhdistämisen teistä Ja
keinoista.
Länsivaltojen^ e san­gen
taipuvaiset kertomaan siltä, et­teivät:
he voi olla ottamatta huo­mioon
Saksan liittotasavallan mieli­pidettä.
Mutta heti. kun kysymys kos,
kee Saksan toista osaa .... Saksan de­mokraattista
tasavaltaa, niin he ei­vät
näytä tietävän mitään sen ole.
massaolostakaan!
Mutta kuinka voidaan olla ottamat.,
ta huomioon tätä saksan toista osaa?
Voidaanko olla välittämättä maan
itäosassa asuvan 18 miljoonan saksa­laisen
tahdonilmauksesta? Voidaanko
Saksan kysj-mys ratkaista vastoin
väestön tämän osan. tahtoa. Jota, ku­ten
kaikki tietävät. - kannattaa sak­salaisten
huomattava osa myöskin
maan länsiosassa? < "
Lännen diplomatia karttaa kajoa,
masta. kalkkiin näihin kysymyksiin
julistaen ne ••olemattomiksi". Kysy.
myksen tällaisella asettamlsel'a ei ole
tietenkään mitään tekemistä asiain
todellisen tilan tunnustamisen kans­sa.
Syrjään vetäytyminen elämän it­sensä
asettamista kysymyksistä mer-kitsee
elämän todellisten tarpeiden
hylkimistä. Saksan s<htenäisyyden to^
dellisten palauttamiskelnojeu^ hyl­käämistä.
Mikäli nykyisen, kansainvälisen ti­lanteen
tositapahtumana on kahden
vartion olemassaolo Saksan alueella,
niiden lähentymison^elma tulee ole­maan
päiväjärjestyksessä niin kauan
kuin se tiilee ratkaistuksi. Tämän oi­valtavat
hj-vin ei v«dn maan Itäosassa
asuvat saksalaiset, vaan myöskin Län­si-
Saksan hallitsevien, piirien terve-järkisemmät
edustajat. Liike maan
itä_ ja länsiosassa asuvien saksalais­ten
lähentymisen »puolesta saa j-iiä
suuremman laajuuden.,
Monet saksalaiset näkevät tällai­sen
lähentymisen reaalisena keinona
yleissaksa'aisen neuvoston muodosta­misen;
Saksan demokraattisen tasa­vallan
hallituksen sekä Saksan liitto­tasavallan
hallituksen edustajista.
Essenin suuressa kokouksessa viime
vuoden lopulla tunnettu por\'arillinen
Julkisuuden edustaja, professori d a -
rar-Maria I-aisbin^d^ kannatU jyr-kasti
ylelssaksalaisen, neuvoston muo-dostamlsehdotusta.
Pasifistisen 'Saksalaisen rauhan-seuran"
kokouksessa lÄnsi-Berliinissä
tätä ehdotusta kannatti Welsbadaun
hallinto-oikeuden" pres. Friedrich
MUller. ^Kosketuksen aikaansaamista
SDT:n Ja STL:n välUlä on vaatinut
maapäjvlen Vapaan demokraattisen
puolueen edustaja Rademacher. Täl­laista
kosketusta ovat vaatineet myös
'monet sosialidemokraattisen puolueen
edustajat, mm: eräs SSYP:n Johtaja
'Wiener. SDT:n ja SLT:n lähentymi­sen,
puolustajista voidaan - vihdoin
mainita Länsi-Saksan sellainen tun­nettu
Julkisuuden edustaja kuin
'^Blanidn toimiston" entinen työnte-kijä,
eversti Bonin.. 'rRheinischerr
Westfaliscbe nachrlbhtenVrlehdessä:
hän on vaatinut ylelssaksalaisen neu­voston
perustamista Saksan demo­kraattisen
tasavallan: ballituksehc.^ja
Saksan hittotasavallan:: halutuksi
edustjiata.
; Maan. itä. Ja länsiosassa tdäuvlen
monien^miljoonien saksalaisten näkö.
kantojen ilmaisija on demokraatti­sen
'Saksan Kansallisrintama,'Joka
yhdistää Saksan kummassakin osas'-
sa asuvia: kansalaisia heidän yhteis-,
kunnallisesta ^Ja^ omistusasemastaan
sekä poliittisista Ja uskoimoi:isi6ta
vakaumuksistaan riippumatta; Hilr
Jattain Julkaistussa erikoisessa julki­lausumassaan
Saksan yhdistämiskei-noista
Demokraattisen Saksan. Kan-salllsrintaman
Kansallisneuvosto Mej
lä kerran korostaa; että Saksan yhte­näisyyden
palauttaminen < on ennen
kaikkea. Saksan kansan oma asia;
Kansallisneuvosto -Itse. puoltaa sakr
san kummankin valtion lähentymis-,
tä ja Vleissaksalaisen neuvoston muoi
dostamista.
Yrämainitut esimerkit puhuvat
riittävän selvästi sen puolesta, että
esteiden asettaminen länsivaltojen .-Ja;
SLT:n liallituspilrien taholta :Sovin-non
aikaansaamiselle 'saksalaisten
kesken Ja kahden Saksan valtakun­nan
lähentymiselle on ristiriidassa el
vain Saksan demokraattisen- tasa<>
vallan väestön, vaan myöskin 'Länsi-
Saksan väestön huomattavan osan
vaatimusten kanssa.
Neuvostoliitto on sillä kannalla, et­tä
Sak'san kysymyksen ratkaiseminen
kuuluu ennen kaikkea itselleen sak­san
kansalle. Kirjeessään 'VOidysv&l'^
tain , presidentille D: fElsenhowerflle
helmikuun 1. päivältä 1956 Neuvostör
liiton ministerineuvoston puheenjoh­taja
N:. A.; Bulganin vielä kerran ko^'
rosti: "Koska sodanjälkeisenä aikana
Euroopassa on muodostunut Ja va­kaantunut
kaksi ^ k s a n valtakuntaa
erilaisine yhteiskui\iiallis-taloudelIi-sine
rakenteineen Ja erilaisine käbl-:
tyssuuntlneen. kysymystä Saksan jsrh-tenäisyj*
den palauttamisesta rauhan­tahtoisena
ja demokraattisena val-i
Uona ei voida tietenkään ratkalstti
ilman asianomaisen sovinnon aikaattr
saamista itsensä saksalaisten kes­ken
. . . "
:On helppo huomata, että tällaisen:
sovmnon , aikaansaamista edistää
ratkaisevasU Euroopan kollektUvIsett'
turvallisuusjärjestelmän luominen^
johon kuuluisivat molemmat Saksaii
na^takunnat. ^Kummankin Saksan
valtakunnan kuuluminen Euroopanl
yhtenäiseen turvallisuusjärjestelmään'
poistaisi uuden agression vaaran Sak-;
san imperialismm taholta, joka nos­taa
päätään Länsi-Saksassa Se syn-i
nyttäisi sellaisen otollisen kansain­välisen
ilmapurin, jonka vallitessa
voitaisi menestyksellä ratkaista *sei-
.'ainen pulmakysjTnys kuin soviiinon
aikaansaanU SDT.n ja SLT:n välillä:
Juuri siksi Neuvostoliitto on sitä miel-i^
tä, että Saksan ongelman ratkaisend-nen
pitäisi^ aloittaa Euroopan koUek-^
tll\isen turvallisuusjärjestelmän luoi
misesta. Tämä antaisi Saksan kan­salle
mahdollisuuden käyttää suver
reenista oikeuttaan ja ryhtyä asian-'
omaisen sovinnon aikaansaamisen jäL-keen
saksalaisten kesken lännesÄ Ja
idässä toteuttamalla maansa jälleen»
yhdistämistä.
Yhä suurempi ihmisluku maaUman
kaikissa - maissa ^valrauttautuu. siitä,
kuinka reaähstinen on Neuvbstoliiton
näkökanta Saksan * probleeman; rat­kaisemisen
kysymyksessä; Tässä' suh­teessa*
on kuvaava' tunnetun ranska­laisen
'sanomalWtimiehen>:v(^^
Douvergetln kisjoitus L a Mönde-leh-dessä,
' • Kalkki"' näkevät", kirjoittaa
hän, :''fettä: kTunpikin' Saksa 'pääsee
eräänä kauniina' päivänä kiertäcnättä
kos^etulcseen.tolnen-i^isensa: kanssa.;
Kieltäytymällä suostumasta- siihen
Länsi -yksixikertaisestl' tuomitsee' it^
sensä topplotilaan hetkellä.; kun tä­mä
kasketuSvtu'^tositapahttunaksi.'v
•Samanlaisia ' ajatuksia ' saattaa yhä
useamminnähdä salvottavan eri'mai-den
sanomalehdistössä.
: V
sen^ :K(tk4isutm'^7n^kit3^^
kansainvääseh til£uateen'^ tahieide^^^^
kansainvälisten^ kiistakysymysten,-^ sii­nä
luvussa myös Saksan kysymyksen
todellisten^; ratkaisukeinojenoikein
ymmäirtäntlstä; Yhtenäisen ^ rauhan-taatoisen
demokraattisen Saksan luo­misen
tie kulkee; kiertämättä ylels-eiurooppalalsen'
• turvalUsuusJärJesteL.
mäniiluomlsen ja sovinnon aikaansaa­misen;^'
kautta 'Saksalaisten kesken
tnaansa' yh^tämisen teistä ja kei-noistai..
Sairaaloiden ylläpito-,
ku^tanniiikset kohoavat '
Ottawa. ^ Mielisairaiden huoltami.
nen Canadassa on' kohonnut Icolmin-kertalsestl
vv. 1943^3 välisenä'ai­kana
samanaikaisesti; kun muiden po­tilaiden
huolto on tullut maksamaan
kaksi kertaa'enemmän. \ \
'Parlamentissajulkaistun raportin
mukaan mielisairaiden huolto maksoi
98c päivässä V. 1943 jotävastoto: se
maksoi $2.70 y. 1953. Yleisten saUräa-loiden
kulut olivat v. 1943 $4:08 poti­lasta
kohden vuorokaudessa Ja v. 1953
se oli kohonnut $10.77:een' , ~
• SSaxä/iakkeet odottavat, että hen­kilökunta
isaisi Zcpvn tarvttsemlstaan
xaholstar'' juomarahojen ; muodossa.
Mutta'ce kuitenkin on jotenkin epä-varmaa
tuloa. "
Tarjollijatartuttai^amnc kertoi
mefllCf että vihdoinkin onnistui saa­maan
työtä, Jos;^ saa $ ^ viilcossa,
nmtta Joutuu Imitenkin käyttämään
£iitä $6 viikossa taksa-autoihin, sillä
hänen työnsä päättyy, aina jälkeen
ptiolenyön.
'•. J(ski$ieessä Ontarion Provtodel Fed­eration
vöfXaborin konventiossa atäs
Hotel and Sestauranl Workers-milon
edusta ja kertoi kuinka hän ei onnis­tunut
'saamaan työtä'kuin: 20 tun­niksi
viikossa. Josta hän sai palkak^
seen vain-$11. Siitä summasta hänen
oll-maksettava $7 huoneensavvocflE^
raan ja $1' katuvaunulippuihin, joten
hänelle jäi 'vain $3 viikossa muihin
tarkoituksiin.
$22 ONTARIOSSA
i(Minimip3<kkalait^ ^^^^^^^
tuskin suojelevat naisia missään mää.:
rässä. TTnion pöhemieheti kertoivat,
että minimipalkat pyrkivät muuttu­maan
maksimipalkoiksi.
' Ensimmäinen *. määräys naisten ml-;
nimipalkoista Newfoundlandissa mää_-
rittclee sen 35 sentiksi tunnflta. On­tariossa
on minimi $22 viikossa, Que­becissa
51 senttiä tunnilta/ paitsi keit.
täjät, joiden minim) on 58 senttiä,
Manitobassa on 'minimi kaupungeissa
55 senttiä tunnilta ja: Saskatcheiva-nissa
$26 vlikos^. BC:n: tehtaissa on
minimi 40 senttiä tunnilta.
UNION VAATIMCKSET
•Mitä uniot ovat sanoneet ja teh­neet
tämän tilanteen johdosta? .Yh­dysvalloissa
käydyn kampanjan Joh­dosta
on aikaansaatu huomattavia
minimipalkkain kohoamisia noin kah.
dellemiljoonalle työläiselle. Alkaen
maaliskuun ensimmäisestä päivästä
siell^'kohbsi minlmipakkä 75 sentistä
1 dollariin tunnilta. Canadassa ol­laan
paljon jä'essä tässä stöiteessa.
Ontarion Proviriclaf Federation oi
Lalx>r on ilmaissut kannattavansa
naisille 75minimituntipalkkaa; joka
merkitsisi $30 viikossa 40-t!!Ihtisesta
työviikosta, vaatimus on 10 - senttiä
tuntia kohden pienempi*uinOPPL:n
lilttojärjestö Canadian ^iTra^' aD6
Labor Congress vaatii. ; : V
Ontario 'Federation I. of Laborin
(CCL) kannan mukaisesti naistyöläis.
ten tulisi saada vähintään $1 tunnil­ta.
United Auto Workersin alue järjes­tö
äskettähikehoitti hyväksymään
$125 : ^minimipalkaksi niin naisille
kilin miehiUekin.' ' ' ' ' '
Sanfeeo ofkeuS'
juHo alkoi torsfalna
llew Yoilttssa
Neir.ir«iic Suurta kobua aibeot;,
tanut ^^maileri'Wes6anteea «Slonisf
juttu Yhdysvaltain' Amatdjariujlheilu-liittoa
vastaan ialkoi Nev Tcffkin kor^
^refrnTJ»"^ oikeudessa torstahia.
maaliskuun 1$ päivän.
Santce yrittää oikeuden päätffltsel-la
kumota Yfady^altain Amatööri-urheihiliiton
päätSksen helmikuim 19
päivältä, jonka mukaan tSautee julis­tettiin
ehnkautisesti kilpailukyvyttö­mäksi
saifvuoksi, että hän otti vuo-
SITÄ
TÄTÄ
den 1935 kfpailuistaan kohtuuttoman
paljon ^^'maksua;'' ^ - >
6antee voitti aikaisemmin väliakai^
sen: estetnoroion täUe kilpailuko
muu;g)äätökseUe,niiitta nyt tulee asia
lopuBisestir käsiteltäväksi ^oikeudessa,
' missä todistajia ' kuullaan; valaehtoi
sestL t Santeen lakimldien" "strate­giaa
ja taktiikkaa*^ kuvaa se, )että hän
yrittää s a ^ kumotuksi Santeen; kil-pailukyvyttomyys
juUstulcsen selittä­mällä:
^ / .
r'Oikeudella Irälme toimenpide^
perustaa: " ' •"
1) Että Yhdysvaltain Amatöözi-ur-heiluliitolla
-ei; ole pero^ääntöjensä
äliakai^
kelVotto
Lasifaloja
Saksan demokraattisessa tasaval.
lassa laajenee joka vuosi yhä enem­män
lasista valmistettujen rakennus-amelden
käyttäminen.
Valtion omistama "Glasswerke Gre^
fenrod" tehdas valmistaa lasista
muuritiilejä ja . monenlaisia kattotil-
'ejä, räystäskounija ja vesirännejä.
T^män tehtaan tuotteet eivät pelkää
kosteutta eikä happoja Ja lipeäainelta.
' •Lasikattoon ei> tarvitse tehdä ul-lakkoikkimoita,
sil^ä katosta pääsee
UllakoUe valoa riittävästi. Ei myös-^
käänv tarvitse tehdä peltisiä räystäs-kouruja
ja vesirännejä; joita on aina
•varjeltava" ruostumiselta • ja kulutet­tava
varoja niiden'maalaamiseen.
Tehdas valmistaa lasirautabetoni-sia
prisihalevyjä välikattoja .varten,
jotka saadaan niistä -niin kestäviä,
että tuotanto'aitok5issa :ne Icannatta-vat
sisäiset kuljetuslaitteet. ; Lasile­vyjä
voidaan käyttää myös välisei­niin.
j a sivusääntöjensä perusteella oikeut.
ta erottaa Santeeta eikä ketään mtnu
takaan:, \- ,
2) Taikka sillä olisikin (tämä erot­tamisoikeus);^
kokous: ei ollut osanot­tajamääränsä
"perusteellavpäätdsvalr
täinen siUotoitom Santee Julistettiin
kUpaHukelvottomaksi Ja tämän ^vuok­si
tämä päätös, oli ^laiton;
3) Matkustus, jä kUIunkimenoja
koskevat säännöt ovat kuolleet silä
Yhdysvaltain . Amatööriurheiluliiton
tapana on jättää ne : huomioimatta
sellaisten > huomattaujern:mrheilijain
kuin TVes Santeen suhteen.
A^'Me vollÄmme,*^ Jos ^voitanune yhden
näistä kyhäyksistä', nautta heidän
(amatööriurheöulilton) täytyy voittaa
kailcklkoime" sanoi Santeen lakimies:
Varas «U clkendessa vastaamasEa
ktdttosiEtaan Tncnnan iatesi. että
Tikos ei kannata.
Varas: — SaisixäBO-kysj^. mistä
toomari sittm e'Sä? '
• ^ •• •
IHMETTELI
:*01ctte cnttäin -.^ myöhässä tänä
aamtma"/ sanoi toimisttmjohtaja.
fUiin, a n t e l i , nukuin lilan myö-hään"
'Liian myShään! Nokut^ko vielä
kotcnakin?"
CaiUida ^menettänyt
Vaneonver. Canada , menetti
kaksi i mahdollis^; osallistujaa f tule­viin
olynq)iaIaisihi kun'täällä äsket-tähi,
ilmoitettiin, että nyrkkeilijät
Hugh M ^ e ja;JohxmleCreanza ai­kovat
ryh'^ä anomattHaisiksL
Canadan amatöörinyrkkeilyn höy-heiisarjan;
mestah^ hävisi
knockoutilla Creanzalle^jtpsimmäises-fiäi-
erässä; British Columbian Golden
Gloves^)ttelussavtääim- vihne^
lopulla.
Nämä nyrkkeilijät tulevat kohtaa­maan
toisensa neljän erän\ammatti.
laisessa ^alkuottelussa^ täällä maalis­kuun
22 p.. ^
Kiinassa raikeiinetaan
lisää rautateitä .
; V 'Viimeksikulutieen: kolmen : vuoden
aikana Kiinassa- on rakennettu' uusia
rautateitä yliteensä 2.700 kilometriä.
iEtakenteilla olevaa: L ^
siangiii—Alma Atan; rautatietä tul-
Iaan:^jatkamaan vuonna 1956 Kiinan
alueella lYomingta naftalähteiUe astL
iBaotc!hin--Tchenduni rautatie. Joka
sitoo Lounais-Kilnan : Luoteis-KIl-naah;
tulee tänä vuoima rakennetuksi
ennen määräaikaa.
NEUVOStO-klRGiSJA
Ke^ct-Aaäan lounaisosassa
V jaltseeTJanShaiiiiivaoristoV jon­ka:
harjanteet: ovat ^^satojäkflo-metrejä
pitkiä. Vupristorinteillä
onvilireitä alpplniltiyjä. Paikpl-teUen
pn~ havu- ja lehtlpumnet-sää.
Vuotien välissä on laajoja
••. arolaabsoja. Joissa virtaa .koskisia
vucristopnroji. Siellä täällä yälk-
: kyy
-joista kaikkein kaunein, on bsyk<:
Kol-Järvi.
iTjanShanln tienoilla sijaitsee Kir­gisian
vuoristovaltio .-.-yksi vNeuvostÖL
liiton kuudestatoista liittötasavällastaV
Helmikuun 1 pnä 1956, tulee kulu­neeksi
30 vuotta autonpomisen sosia-
Ustissn Khrgisian neuvostotasapllan
perustamisesta:; Tasavalta'muutettiin
vuonna''1956 1iittotasava läksi. Loka­kuun
sosialistisen • vallankiunouksen
herättämä Khrgisian kansa non*.'tänä
aikana^ - saavuttanut suuria 'tuloksia
kazjsantälouden ja kulttuurin alalla.
• .Neuvostotasavahan aikana' Kirgi­sia
:—i entinen - tsaristinen Venäjän
takapajuinen rajamaa on kehitty-
•aytf teollistetuksi koljektiivisen maa­talouden
tasvallaksi.^ Maahan on pe­rustettu
: mitäf^ilalsimpiä teo^suus-aloja
^ hiili-, nafta-, värillisten me­tallien,;
konerakermusr; Icirjapaino-,
sähkövoima-, tekstiili-, nahka-;.jal­kine-,
• sokeri-i ym. Nykyisin tasaval­lan
teollisuustuotanto on 80 pros kbr.
keampl'kilin vuonna 1950. Erikoisen
nopeasti on köhittjmyt tasavallan ras­kas:
teollisuus, jonka : puolenpäivän
tuotanto on - suunnilleen yhfö: suuri
kuin Kirgisian koko vuosituotanto
1913.
; Myös. ;:tasava!lan maatalous, i joka
on' sih-tiTiyt alkeellisista työvälineistä
nykyaikaisIin'fTnaatalouskoneisiin ke-,
hitty^' jatkuvasti:'- Nykyisin traktore­ja
Ja leikkuupuimureita: käytetään
TJan-Shan' ja PamiroAIäin vuoristo­jen
etäiisimmillä^ kolkilla: KollektUvi-tilojen
talonpöikaisto on rakentanut
laajan kasteluverkoston- udismallle..
Loppuvaiheissa : ovat' suuren Tshuis-kin
kanavan ja vesisäiliön rakennus­työt.''
Nä!llä voidaan, kastella 116,000
ha Tshiskin laakson ^hedehnäUistä
maata.
Kirgisian tasavallan tiedfe, kulttuu­r
i ja'ntaid'e'^wat'menneet suuresti
eteenpäin: Tasavallan kouluissa opis­kelee
yli 300,000 oppilasta, 10 korkea­koulussa
ja 29 erikoisammattikoulus-sa
opiskelee y"i 20000 ylioppilasta.
Kirgisian kaupm^eissa on; 10 teatte­ria
mm; valtion: ooppera ja baletti­teatteri.
Kaupungeissa; Ja fcj'lissä on
72 kulttuuritaloa, l;120: ammattiyh­distysten;
erilaisten virastojen ja kol-lektlivitUojen
kluhia, 390 lukusalia ja
742 khrjastoa, joiden yhtetoen kirja-määrä
nousee yli 4 miljoonaan nitee­seen.
Kirjat ovat khgisian- yenäjän-uzbekien.
ym. kielisiä. Tasavallassa
onyli 400 elokuvateafteria.
Payon^on Kirgisian kansa ^
tanut neuvostovallan: aikana.: Kirgi­sian
kansa kulkee nyt kulttuurin ja
talouden uudella tiellä. — SIB
Victoria, B. C. — LUttovaltion maa-ta!
ousministeri Gardiner ilmoitti tääl
U, että Saanichista. läheuä täältä, on
ostettu seitsemän eekkerin maapala
liittovaltion metsälaboratorion raken­tamista
varten: Mainittu maapala on
ostettu John.Hensonilta $26,500 hin­nasta.
PÄIVÄN PÄKINÄ
EM» hyvä sauna auttaisi?
Viikko sitten T^ön Puiston sau­nassa
käydessä oU allekirjoittaneella
onni'pääs^'samoihin löyly&inJÖ^
maailmansodan; V jälkeen : Suomesta
tulleen kolmen nuorenmiehen kanssa.
Toisiasiassa "pojat öUrat
Ja kuten suomalainen hyvä tapa edel­lyttää;
k^kustelu: oli vilkasta ja sy­dämellistä.
- .
Kesktisteltm aiheena ?: oli: Suomen
yleislakko:: 'Kyllä: se on si!lä^ tavalla.;
ettei tässä' maassa pystytä vielä sel­laista
^voimanäytöstä^ antamaan pit­kään
aikaan", sanoi lauteiden järven-piiöleisessa:
päässä' ]Stunut:;UiheiUja-
1$^plnen ja rivaicannäkömen nuori­mies.
^
"Niin se on, ja.se voitetaan", vasta­si
vakavalla,äänensävyllä:toinen; i l ­meisesti
hiljaisempaa ^;^^
nuondcainen.
<;^'KOkomaata;:kSsittävan: yleislakon
Järjestämisessä itaivltaankin sivisty­nyttä
ja tietoista kansaa"; sanoi en­simmäinen:
puhuja. ,
on-tSäTä; Canadassakin ollut
työläisten/rsuuria. ja ilmoittavia voi-nianäytökää".
pisti väliha aUekurJoit.
on nyt Suomiessa", sanoi se -nlkaspu.
helnen nuorimies.
"Täällä oli rijs. :Winnipegin; suur­lakko
jo ensimmäiseni maailmanso­dan
Jälkeen", intti klekirjoittanut.
«M^dolllsesti kaupunitia ja maa­kuntaa
käsittäviä .lakkoja on oUut
mutta ei sellaista yleislakkoa kuin
' Suomessa: Ja sanokaa - mitnin - sano­neen,
että se lakko voitetaan."
'vVoitetaan :ja sitä: toivotaan sanoi
allek^joittanut ja: siitä sukeutunut
toverillinen ::keskustelu -osoitti, että
nuoresta iästään huolimatta pojat oli­vat
aiyvin: tietoisia siitä "mistä men­nään".
: Olemme piihuneet; vpojista'' ei vain
siksi, että he ovat nuoria: al'ekirjoit-taneeseen
verraten, vaan siksi,; että ei
tuUut ;ky:^rtyksi: heidän ^^^^^^i^
Suomalaisiin hyviin; sa-unatapoihin
kuuluu ystävyys kaikkien kesken -il­man
muodollisia esittelyjä Ja. siksi ei
tanut. ~ Jav^nottakx^ tarr-
Jcoituksella saada lisää vauhtia k ^
taisteluun., . ' '
;tiyiutta ei sellaista y|^[|isIakkoa;naika
allekirjoittanut halunnut udella tois­ten
'nimiä.
• » •
Tämä' miellyttävä saunareissu Ja
siellä tapahtunut keskustelu tuli nyt
unde!Ieen mieleen lukiessamme To­ronton-.
Vapaa :Sanastapakinapaha-sen.
missä aivan suurten porhojen
tavoin maalataan i paholaisen; kuva
seinälle siitä, että 'kommunistir ovat
siellä Suomessa panneet: hulinaksi
yhtä; aikaa: useissa Icaupungeissa"
ja: i^iaommunisteja" ovat tietenkin
kaikki ^öläiset; jotka eivät nurku­matta
alistu isoisten edessä.
Toronton Vapaa;Sanan toimitus on
jo itse {hermokohtauksen' partaalla
yleisla^orT Johdosta, kosia se -valittaa
että .se .'tuntuu jokaisessa -kolkassa
ja muodc^^u. nopealla vauhdilla her.
moja )(^'iväksi; yhteiskunnal*iseksi
vaa^ Ä ^ ' ; ; ' "
;, Todellakin "yhteiskunnalliseksi vaa­raksi"
sii^li, että,' pikkuihmisetktn
saisivat leipää' Ja^särvintä: vatsan täy­deltä,
sekä vuotamattoman katon
päänsä päälle! . s
; , J a icaiken tämiUi s y y^
ma;—^ Wrottu maito, "isen; (maidon)
hinta kun, :^hkääs; kohosi;niin se
selsaufti; Suomi-nimisen valtakunnan
taloudellisen valtimon* aykinnän. Ja
niin Suomen yleislakko on aiis taval­laan
"maitosota".
S; ^Toisin sanoen: Yleislakko aiheuttaa
•yhteiskunnallisen -vaaran"'jä tällai­sen
: yhteiskunnallisen: vaaran^; ne
kiittämättömät fsröiäiset järjestävät
ainoastaan,senpikkuseikan:takia; eti
tä ^ maidon hinta on kohonnut"; Eli
kuten Vapaa Sana sanoo. Yleislakko
on sama kuin maitosdta!
Helmikuun pupUvälissä lulkalstiissa
SAKm Julkilausumassa-yleislakon
syyksi sanotaan se. että •tuottaja, Ja
•vrittaaiflirels^ , m - :haivai)ynTatt5-
mäsU* ja seurauksista välittämät­tä
." . ' "
Ja, kuten; :an: useampaan; kertaan
Vapaudessakin selitetty, yleislakon
aiheutti hintojen suuri kohoaminen
kautta Unjan. SAK:n.puheenjohtaja
Eero Antikainen: sanoi mainitun kesr
kusliiton ylimääräisessä kokouksessa
hehnikuun pubUväUssä näistä yleis­lakon
perusteista mm. seuraavaa: '
"Margarihiista on tullut markki­noille
uusi laatu:. , -.Tämä on mer­kinnyt
'hinnannousua 40—50 mk ki­lolta.
Perunanhinta on jatkuvasti
nouöut- Ja ylit^ä jo 40 marldcaa ki-lo'ta:
TSmä tietää jopa 20 markan
teiinViinnqn- nousua . *'Tunnetun.
.iräkslh^hinnan köhoaiininen on mer­kinnyt;
12% nousua vjoulukuim tasos­ta;
Samantapainen hintojen nousu on;
tapahtunut inyös halkojen ja muiden
polttoaseiden,osalta. Edelleen ovat
kundtavaWlden ; ja^p
hinnat^ nousseet 3 ^ prosentilla. Ka­lan
ja -vihannesten hinnoissa on nou­susuunta
-vallalla . . . Yleiset taastot.»
kin osoittavat mm. elokuva!^ujen
ja"; sähkötaipeiden hintojen nou­sua
. . ."
Se siitä. . ^
r Mutta Toronton Vapaa sana, ptfliua
vain "maitosodasta" ja sen muka ai­heuttamasta
suuresta • yhteiskunnal-,
lisesta vaarasta".
s.'Suomalaisessa vanhassa ja viisaas­sa'
sananlaskussa sanotaan että ^ jos
sauna Ja viina ei paranna, niin tauti,
on kuolemaksi".
'AHekirjoittahnt ehdottaakin, että
Vapaa iSanian toimittajat menisivät
hermojaan: lepuuttamaan hyvään suo­malaiseen
; saunaan ja kuuntelisivat
siellä, mitä enemmän tai vähemmän
aikaa tässä maassa olleet suomalaiset
ajattelevat «nomen. tyfflcaasan val-ta-
rasta: voimanäytöksestä, yleislakos­ta.,—.
sansäköura.
::iBi: