Vapaus, February 9, 1954

              ..J
m
Tiistaina, helmik. 9 p. — Tuesday, Feb/^ 1S54
• j i B i i i ^
UUmed Vov. e, 1917. Autbor]24^
«Mcpbones: BosUMpi Oflle» 4-4304
BOitorial Ottlce 4HU09. Masager
•&£uksL £ditcirW.EUttiid.MaUb]g
addreae:>Box «9. SiMlbury, Ontario. Atfvertising rates upon appUOiUoD.
Translation free of cbacge.
Qfilce Department, Ottava. Pub*
'IlÄ6d ••• t
> llion(Ss bjriV&paus
Publisbln? Company Ltd.^ at 100-102
Klm St. W.. fiudbmy. Oat., Canada.
. TILAUSHINNAT:
Canadaaaa: l vlc 7iW « kk. 3.75
3 kk. 3.25
YhäysvaUoiau: t vk. BM 6 kk. 430
Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
'Ma, Canadan*-NL:n ystävyyskuukausi
Uudet tuulet puhaltavat kautta maan, ja ne lupaavat hyvää Ca-radalle.
«Me tarkoitamme sitä, että kaikkialla Canadassa suhtaudutaan
uijiiella, yslävällisemmällä tavalla Neuvostoliittoon. Maan johtavat
valtiomiehet puhuvat, että Canada,on valmiina aloittamaan "kaupan­käynnin
Neuvostoliiton kanssa, .Surullisen kuuluisan Gousenkon ju-iun'
jälkeen on jälleen vaihdettu diplomaattiedustajia Canadan ja
/Neuvostoliiton välillä. Ja mikä tärkeintä, Xeuvo-stoliitossa on pitkäs-täraikaa
CI';n kirjeenvaihtaja, joka lähettää päivittäisiä uutisia .siitä,
miiä tapahtuu tai paremminltin, mitä hän henkilökoTitaisesti havaitsee
])^hjoisessa naapurfmaassamme tapahtuvan.
Tämä on äärettömän mielenkiintoinen seikka, ja kuten sanottu,
• se lupaa hyvää Canadalle, .sillä pulakauden kehittyessä Yhdysvallois-
"Sa,';Canadaa uhkaa suuri ulkomaakaupan krii.si, mitä ei voida ratkais­ulta
muuten kuin järjestämällä kauppasuhteet Neuvostoliiton, sekä Kii-
" nan ja muiden kansandemokraattisten maiden kanssa.
Tassd tilanteensa on erittäin lämpimästi tervehdittävä Canadan-
•'Neuvostoliiton Ystävyysseuran helmikuun ajaksi järjestämää ystä-
"vyyskuukautta, jonka aikana ja, avitlla edistetään ystävällisten suh­teiden
edelleen kehittämistä Canadan ja Neuvostoliiton,' kahden
"naapurimaan välillä.
Kaikki merkit viittaavat, siihen, että miljoonat canadalaiset ru-
' peavat vähitellen näkemään <j^ oivaltamaan, kuinlia tärkeätä on maal­lemme
ja Canadan kansalle, sekä koko'maailmalle se, että järjestettiin
-ystävälliset suhteet Canadan ja Neuvostoliiton välille. Kysymys ei ole
"ainoastaan" maittemme välisistä suhteista eikä "vain" rauhanasian
- edistämisestä, vaan myös oman arvomme säilyttämisestä. On nimit-'
iäin muistettava, että ihanimmatkin pilvilinnat häviävät tosiasiain
_>(i£ltä kuin ^ippuakuplat tuulessa.
Ottakaamme esimerkiksi Torontjssa ilmestyvä Vapaa Sana, joka
liiittoa vastaan. Sen'"tolniitaskirjoiiuksen otsikkona komeili: "Puute
tyhä jatkuu Neuvostoliitos.sa'\ Ja varsinaisessa toimituskirjoituksessa
lainataan "argumentin" perustaksi erästä uutistietoa seuraavasti:
'}i • "^oviettivaltion talpudcllisen elämän koneisto on tullut yläosasta
'{niin raskaaksi, ettei/s4»'^lapsat Jaksa kannattaa sitä. Se tuottaa vuo-
\ ' J^sittain 35 miljoonaa tonnia terästä ja 300 miljoonaa tonnia kivihiiltä,
jmutta ei kylliksi vehnää, perunoita^ lihaa, ja maitoa». Raskaan teolljT
^uuden tuotanto on fncmntan J;uin Ixaksinkertaistunut^sitten yuoden
g 9 4 0 . . . " ^ ' I I [• "'\ ' \ * ,r..5.
'Mainittu Vapaa"5äfia^on vuosikausia hekutnoinut^itsepetoksen '
^urmiotilassa ja väittänyt kiven kovaan, ettei Neuvostoliitossa ole mi-
;;Jään eikä voikaan ojlaljfi. -Mutta/^nyt se^jqutuu myöntäiTipö;,| kuteh
^< ^'euvostoliitossa'bn'"'seUt«tty'ja myös Vapaiidessa keffott"u,1että siellU '
>:. ' ^ n tähän asti pantu^pääpaino "raskaan teollisuuden" kehittämiseen ja
^'-cfttä siinä on saatu huimaavan suuria saavutuksia, srllä "raskaan teol-
Ilisuuden tuotanto on eh^m^än kuin kaksinkertaistunut sitten vuoden
; 1940 . . Kun öikeih-kovalle ottaa, niin koiranenkin potkii — ja
;JVapaa Sana myöntää'totuuden! ' '
~ Vapaa Sana yrittää kuitenkin vieläkin pettää itseään puhumalla
^palturia kuluttjistaryikk^idpn tilanteesta.Vaikka mainittu lehti, kir-
> joittaa aivan pötyä vehniin "suhteen — sillä Neuvostoliitossa on vilja-ftkysymys
"lopullisesti^^^^kaistu'' — niin tunnettua tietysti jpn, etta
"siellä «f ole voitu tähän" iriennessä kiinnittää riittävästi huomiota kulu­tustavarain
tuottamiseen. 'Mutta tosiasia on, että ^rakentamalla ras­kitaan
teollisuutensa sellaiseksi voimatekijäksi, mikä se nyt oi?,' Neu-c-
vostoliitto voi lyhyen kolmen vuoden aikan^ kohottaa kulutustavarain
viuotantoa siinä määrin^ etta siellä tulee vallitsemaan "yltäkylläisyyden
' '^aikakausi", kuten sen nykviset suunnitelmat edellyttävät.
"" Canada on luonnollisesti "vapaa maa" missä Vapaa Sana ja sii-
"hen verrattavat lehdet voivat tuudittaa itseään uniuskoon, millä ei ole
«-mitään tosipohjaa Neuvostoliitossa. Mutta kansakuntana Canadan
velvollisuus on hankkia tositietoja siitä, mitä on tapahtunut muutaman
^ °%hyen vuoden aikana,Neuvostoliitossa, jnitä on siellä tapahtumassa
, , ^jamitä on nyt odotettavissa.-
Kaikkein ajankohtaisimpana muistutuksena tästä on viime per-
"jantaina 'Moskotvasta saatu tieto, että Neuvostoliitto on tarjonnut
Britannialle 1,200 miljoonan dollarin jättiläistilausta koneiden, lai-
'vojen ja muiden tavarain suhteen, mistä brittiläiset liikemiehet sai­sivat
suuret tulot ja työläiset luovaa työtä pitkäksi ajaksj.
. , ' Canadalla on myös tilaisuus saada suuria tavaratilauksia Neu-
-vostoliitosta, Kiinasta ja 'Euroopan kansandemokraattisista ipaista.
''Talouspulan kehittyessä Yhdysvalloissa ja täällä, Canadan täytyy löy-j
l ä ä uusia markkinoita ulkomailta. Mutta näiden uusien markkinain
"^saannin "'ehtona" on se, että suhtaudumme asioihin sellaisina kuin
;^e ovat, eikä sellaisina, mitä toivoisimme niiden olevan. Ja tosiasia
, ^ on, että sosialistinen järjestelmä on olemassa, että se pysyy ja voi-
-mistuuj ja että kapitalistisen maailman täytyy oppia elämään sen rin-
/nalla. ,
Juuri tässä yhteydessä on lämpimästi tervehdittävä nyt täällä
-vietettävää Canadan-Neuvostoliiton ystävyyskuukautta.
. \ : Se antaa tuhansille canadalaisille-mälidollisuuden tutustua siihen,
mitä on Neuvostoliitossa tapahtunut kuluneen 35 vuoden aikana — '
^-että tsaarinaikaisesta takapajuisesta maatalousmaasta on tämän lyh-
, , käisen ajan kuluessa kehittynyt valtavan suuri ja voimakas teqllisuus-
,jma, joka kykenee esim. tarjoamaan Britannialle yli miljaardin dollarin
^ arvoista* kauppasopimusta, kuten tapahtui'viikon lopulla. ' ,
\ Kun Vapaa Sanan toimittajat vaikeroivat, ettei '''Neuvostoliitos­sa"
de muka imirään edistystä tapahtunut muualla kuin raskaan teolli-
=^^uuden alalla, niin heille 'muistutetaan joistakin tunnetuista tosi-lasioista
seuraavaan tapaan: 'Esimerkiksi jalkineteollisuuden,tuotanto
" / , ?oH Venäjällä vuonna 1913 ainoastaan 8.3 miljoonaa Sparia, mutta
/ / ^ 9 5 4 yksinomaan liittoteollisuuden tuotantolaitokset tuottavat nahka-jalkineita
200 miljoonaa paria. Neuvostoliitossa on' viljaa yltä-
.'* kyllin. Viljan tuotanto vuosina 1952—53 oli.^40.4 miljoonaa tonnia
:A3^itävastoin kuin vuosina 1926rr—27 10.3-miljoonaa tonnia.: :'ilut-
'-"ta kevytteollisuus"on sittenkin jäänyt jälkeen raskaan teollisuuden,
' l"äärettömän suuresta kehityksestä, ja siksi on siellä tarkoitus no-
Lihan tuotanto on vuonna 1956 noin 2.4 kertaa suurempi kuin
4 j y , 1950^ voin tuotanto 2 kertaa suurempi, kalatuotteiden imäärä 2.1
keuurempi, sokerin tuotanto 2;I kertaa suurempi, säilykkeiden tuotanto,;
SYNTYAAA-PÄIVIÄ
Nestor J.Vick) Uätiaen Torontosta
saavuttaa huomenna t't. «JO pnä 50
vuoden iän,
Mrs. 5IarJ3 Miettfnen C^b^ltista
täj-ttää huomenna t.t. 10 pnä 75
vuotta.
Edla Marttinen Long LakeHa saa­vuttaa
t k . 11 pnä 84 vuoden Iän.
Gusti Lehtinen Port Arthurista saa-m
u a t k. n pnä 78 vuoden fan.
Yhdymme omaisten ja:y|Uvien on­nitteluihin.
St. Lawrencen syvän
meritien rakentaminen
Canadan edut ja Yhdysvaltain isuhtautiiminen
yritykseen vaativat, että Canadan on yksinään
ryhdyttävä tämän yrityksen toteifttamiseen
Viime vuosisadan -ajoilta; saakka
vir«Iä olleen St. Lawrencen syvän
meritien rakentaminen on tällä,erää;
ehkä pite.-nmalläkuinkoskaanennen.
Ainoana tä.Tiän yrityksen: toteutta­minen
enteenä on tällä kertaa, n i i n sa^^
nDtaan hallituksen taholla,, asian lo-:
puUinen ratkaiseminen yhdysvaltain
kongressissa. Tokaalta on kuitenkin
selitetty, «ttä ellei Yhdysvaltain h a l -
<\it\js: osallistu tähän' hankkeeseen,
ryhtyy.Canadä yksinään tämän suur­työn
spr.tta-niseen.
Viimeisimmät tiedot Ybdysvaltairi
kongressissa .tapahtuneesta r asian
Icäsittelysta osoittavat, että-Canadal­la
ei olermitään syytä Jäädä odotta-.
maan kongressin: päätöksiä asiassa
vaan että Canadan' on ^pikaisessa jar-
Jestylisessä ryhdyttävä rakennnstöi -
den aloittamiseen.
Kirjoittaessaan: tästä asiasta i muu­tama
paiva sitten, totesi Toronto
Työväeii yuotuirien
basaari pid^ään
Vancouverissa
' Vancouver. ^ ^ V a ^ ^
' K u n AaUmi kyntää Ja »EeVa keh­rää
ncln kuka cn silloin jouten" vaih­detaan
täällä helmik. 28 Ja 27 pnä
toiseen sananparteen: ' ' K u n Eeva
ke.', tää ja Aatami palstaa niin kuka
silloin saa' ensimmäisen .palkinnon?''
Se saadaan nähdä perjantaina hei- Daily Star, että Yhdysvaltain ,kon-miki
26 pnä klo 8 illalla «astings A u -
dltorlumissa. alkavassa Vancouverin
työväen toisessa vuotuisessa basaaris­sa,
jonka kohokohtana on omenapii­rakan
valmistuskilpailu niin miehille
kuin naisillekin; Kummankin kilpal-,
lun voittajalle .annetaan ; ^erikoinen
palkinto.
Ta;hän mennessä tehdyt valmistelut
osoittavat, että tilaisuudesta muodos­tuu
erikoisen kiinnostava kummaller
kln sukupuolelle. Sinne järjestetään
silloin mitä erllaatuisempien tavarain
myyntikojuja, kaikenlaatuiset kotite­koiset
ruoat, Teivokset,: makeiset ym.
mukaaii i luettuna,
clemäah myöskin lasten ja pienokais­ten
vaatetusta, kotitaloustarvikkeita,
vaatetuksen koristeita, käytännölli­siä
leikkikaluja, kirjoja ja paljon-muuta-
kauppatavaraa, minkä pitäisi
• kiinnostaa jokaista, joka haluaa tehdä
edullisia kauppoja.
Kaiken Tsäksi varustetaan tilai­suuteen
erilaatuisia pelejä Ja lyhyt
"mutta hnivlttava'ohjelma, jossa.suh-,
teessä JfirjF^stävällä komitealla on y h ­tä'
Ja ttlsttf hiai^'äan, niistä se ei h a -
IJlkttelidä paljastuksia etukäteen. B a - ,
sl^krl piföttyy öittfen Idudntal-lllan ko-j
melslin tansseihin.
, Kilpailuista ,Ja iinuista tilaisuutta
«koskycisli'asioilta *vbl saada yksityis­kohtaisia
tietoja soittamalla mrs. C.
Evansille. ^ Pa'jrmount 1471L, 4274
, S : p h i a St. Va-.couver, B . C.
gres3:ssa oh asetettu .Yhdysvaltain
osallistumisen ehdoksi sellaisia vaati­muksia;
joihin Canadan taholta ei
voida : missään tapauksessa suostua.
»Canada on entuudestaan sijoittanut
valtavat * pääomat; Wellandln. kana­van
rakentamiseen; ja koska .tämä
kanava muodostaa tärkeän renkaan
suunnitellustameritiestä, j a koska
Canada on yksinään rahoittanut na-r
ma kustannukset min viitaa se s i i ­hen
mitä' on; edelleen .tehtävä,, etta
Canadan on / ryhdyttävä vykslnäan
tämän yrityksen toteuttamiseen.';;.Se
Oh tehtävä sitä- suuremmalla; syyllä
koska tästä ;yrityksesta saattaa- muo­dostua:
Canadan valtiolle vakituinen
tulolähde, mikä riippuu tietenkin sii­tä
minkälaisiksi taman meritiennka-nava-
i; j a käyttömaksut maarataan.
Esimerkiksi;;Suezin kanava;on.eras
maailman eniten voittoa tuottavista
li.keyrltykslstä.
; -Nykyiset suunnitelmat ja laskelmat
edellyttävät tämän; syvän meritien
tulevan maksamaan yli 300. miljoor
naa dollaria. Mutta Yhdysvaltain
senaatti on acettanat Yfadysvaltain
osallistttmisen ehdoksi, : e t t » , siihen
sijoitettaieiinainoastaan. 105 mlljQO-.
naa dollaria: eli ainoastaan kolmas­osa
arvioidolsta kustannultsista Ja s i l ­ta
huoL'mat(a on :£en&atiUa;jaUieptta
Vaatia, että^ YhdysvalUin pitäisi pääs­tä
Canadan . kanssa tasavertaiseksi
osakkaaksi tähän yritykseen..'Cana­dan^
pitäisi sen v mukaan sijoitaa mai­nit
uista 300 m il Joonasta kaksi kolmas-osaa
tämän hankkeen toteuttamiseen
siitäkin huolimatta; että Canada-on
entuudestaan aivan yksinään rahoit­tanut
Wellandin Icanavan rakentamia
sen. Jos julkeat jänkit olisivat o l ­leet
~ ehdotuksissaan' jossain; määrin
säädyUi&iä nUn olisivat he ehdotta­neet;
että: Setä Samuli malcsaa kalisi
kolmasosaa kustannuksista.
: Koslca on ilmeistä; että Yhdysval­tain
senaatin asettamat ehdot jäävät
kongressin ; päätöksiksi tässä kysyr
myksessa, pitäisi jokaisen vähänkään-oil.
oamleljsen Ihmisen käsittää, että
Canadan on lähdettävä toteuttamaaxj
tata; yritystä puhtaasti ;canadalalse-na
hankkeena; V J a alati lisääntyvän
työttömyyden.; johdosta ollsi raken-r
nustoihin ryhdyttävä.niin pian kuin
se suihkin on mahdollista.
Fräana tärkeänä seikkana tämän
hankkeen yhteydessä on Yhdysvaltain
senaatin vaat;mus silta, että "Yhdys­vallat
pääsisi tasavertaiseksi ; osakr
kaaksi tähän yritykseen — tai o i ­keastaan
määräävään asemaan. Sillä
USA:n senaatissa sanottiin; että ellei
Yhdysvallat pääse; Canadan, kanssa
sopimukseen meritien käyttömaksuis­ta,
olsi nämä malaut määrättävä
si:na;tapauksessa Yhdysvaltain;; o i ­keuden.'
päätöksellä , — . j a tietenkin
Yhdysvaltain kapitalistien etujen mu-.;
kaisesti. . K u k a a n kunniallinen cana-:
dala:nen ei varmaankaan, halua alis­taa
maansa etuja'ratkaistavaksi Y h ­dysvaltain
oikeudessa - ^ i j a siinä ta­pauksessa
tietenkin maansa ja sen
asukkaiden vahingoksi.
Tämä meritien käyttömaksujen
määrääminen on varsin tärkeä selto-ka
ja se velvoittaa Canadan halli­tuksen
ryhtymään yksinään meritien
rakennustöihin. Asla on siten, että
jois Yhdysvallat pääsisi osalliseksi t ä ­män
meritien' hallintoon edeUamai-nitullla
ehdoilla, saattaisi se Johtaa
siilien; että canadalaiset joutuisivat
maksamaan meritiestä aiheutuvat
tappiot jcs ja kun Yhdysvaltain t a ­holta
.maaräittäisiin meritien Ijjiytto-maksut
nun 'alhaisiksi; että se joh­taisi
vuotuisiin tappioihin; .Ja koska
Yhdysvaltain kapitalistit omistavat
valtaosan Suurten; jai-vien: liikentees­sä
olevista laivoista ja koska sen
maan; kaiippalai vasto; o n ; valtavasti
paljon: suurempi kuin Canadan. kaup-'
palaivasto n i in olisi yhdysvaltain :etu-
Jen mutaista — ja varsinlcin laiva-kapitalistien
etujen mukaista -—että
maksut asetettaisiin mahdollisimman
alhaisiksi. Se merkitsisi sitten sitä,
että. Canadan veronmaksajat joutui-
Sivat^ näiden tappioiden i maksam'sen
kautta maksamaan tukirahaa yhdys­valtalaisille
kapitalisteille.
: Koska Yhdysvaltain konsressi esiin­tyy
näin julkealla: tavalla ta«sä me-;
ritien rakentamisasiassa; pitaisi nyt
olla kaikille selvänä, etta Canadan
hallituksen, - on: luovutta\ a :kailijlsta
aikeista'^ ryhtyä minkäänlaiseen y h ­teistoimintaan:
Yhdysvaltain kanssa
tämän- yrityksen toteuttamisen: suhr.
teen. Edelleen pitäisi olla selviönä
myöskin se, että kun tama yritys on
saatu valmiiksi,;;etta; sen käyttämi­sestä
perittäisiin: niin riittävät mak­sut,
että sen käyttämisestä perittäi-;
sun niin riittävät: maksut, että; C a ­nadan
; veronmaksajat -eivät .joutuisi
mDlaan tavoin suorittamaan min-:
käanlaisia tukimaksuja sen parem­min;
yhdysvaltalaisille ;kuin. canada-;
Iäisillekään ;laiväkapitalistellle;; Pain-vastoin
olisi m aksut määnteltavä niin
runsaiksi,; että; niistä jäisi voittoakin;
Sillä onhan :valtio; yhtä :oikeutettu
saamaan yrityksestään voittoa kuin
kaiken maailman yksityisyrittäjätkin.
. Canadalaisten kärsivällisyys Yhdys-valtain;
taholta harjoitettuun vehkeir
lyyn j a viivästelyyn tässä .tärkeässä
asiassa on päättynyt. : Canadalaisten
-Jean-Jules; Richard, ;;hyvin:tunnettu
que^ecllainen; kirjaili ja:; vetosi^Toronr
tossa pidetyssä vkongressissa neuvotel­lun
rauhan puolesta Canadan;kansal-'
lisen yhtenäisyyden puolesta julistaen,
että "maantieteelUset seikat ja! kleU-kysymys
et ole yhtenäisyyden viholli­nen.
; Sota on kansallisen yhtenäisyyr
deii: pahin ^vihollinen?.;; Hän; keholtti
kansakuntaa ^työskentelemään: :f'rau-han,:
vamrauden, kaupan, terveyden ja
kulttuurin hyväksi".
SITÄ
N L :h luohiips Saksan
rauhah^opirnu varten
Yhtenäinen. Saksa, mieliitysvoimat pois;
kansalliset asevoimat,jftttvelat^ pyyhitään
'•ml
Mli
;:i®Ä
tärkeintä on /kuitenkin tämä: /Sosialistisen järjestelmän
r tulla mitäiintalauspulia; vaan kansan ostOf,
jatku%'asti.
Selvästikin meidän velvollisuutemme kansakuntana itseamrtie ja
r.;f,{^^litessa ei ole, eikä vof
iM^S^fe^vaa ja kehittyy ji
Kapitalismin anarkia
lääkintähuollon alalla
Länsi-Saksassa
</?"Ei ole mikään salaisuus, että l i i t ­totasavallassa
on nykyään jo y l i 4,000
'lääkäriä:työttömänä. Samoin ei-ole
mikään/sala's'uus «ttä lilttotasaval-la.=
i3a pian tulee olemaan.; 19,000, laär
käriä, joilla el ole mitään toiveita
säädä lähiaikoina toimeentuloa omas­sa
ammatissaan"; kirjoittaa tohtori
Nagel Pranbhirt am Mainisat " V l r k a -
lääfcäri"-lehden joulukuun numerossa
lääketieteen opiskelijain asemaa kä­sittelevässä
artikkelissa.
< T r i Nagel selvittelee tämän epä­normaalin
tilanteen syitä ja .tekee
seuraavan johtopäätöksen: "Syytä
näln-suiuinattoman laäkäriyUJaämän
muodostumiseen on usein pyritty et­simään
lääkärien .ammatitkuhnasta^
iählnnäiUelääkcUeteen opiskelijoista
kun todellisuudessa kuitenkin on ky-:
symys - vain valtiovallan laiminlyön­nistä."
Han katsoo Adenauerin hal­lituksen
olevan vastuussa siitä, että
tuhansia länsisalualaisia lääkäreitä
on työttömänä. Terveydenhoito-olot
on uudistettava, hän vaaUi. koska
lääkärien lukumäärä ei ole Ulan suun.
vaan koska lääkärien ammattitaitoa
el käytetä riittävässä määrin hy­väksi;
Pää vaatimuksena esittää t ri
Nagel:"Jälkikasvusta on huolehditta­va^
paremmin.: Salraalain ; ja;, terv.eyr
denholtolaitostsn - - työntekijöille. on
maksettava kohtuullista palkkaa."
(PV)
Saksan aseistamista
kehoitetaan vastusta­maan
Tanskassa .
Kööpenhamina. — Radikaalisen
kaiisankäräjäryhinänii puheenjohtaja
Jörgen Jörgensen. vjoka monet kerrat
on omaksunut poliittista avainasemaa
merkitsevän ; kaiman.-; on(lausunnos­saan
Jydsruplssa ••• voimakkaasti :^vasT
tustanut Saksan jälleenvarustamista.
"Tanskan kannalta on lyhytnä-kysymyksessä
V i '
yenstre Ja konseiTvatiiyi;t ovat pettä­vällä,
poKjaUa.^^^ M
mukaan olisi • nykyisessä- tilanteessa
tärkeätä, että sosialidemokraatit
äsetuisivat ^'uusien lippujen alle" sa­malla
tavalla kuin vi&raiden lento*-
Joukkojen sijoittamisessa Tanskaan
rauhanaikana",:;Jörgensen sanoi: ;
Canadän^-J
1952 paperi- ; Ja puumassatuotanto,
jonka arvo oli 14238 miljoonaa. dolla­ria.
Tuotannossa työskenteli 57,291
henkeä.
koisia sallia-tilapäisen :;voimaryhmlt . - . ,
t d y n m ä ä r ä t l s e n kfentä. :^aksalals^'tunraamaanSaksan kansalle raabdol-
' Moskova. 2. 2. (SIB) — Neuvosto-hiallituksen
luonnoksessa Saksan rau­hansopimukseksi
- lausutaan mm. •:;• :
vSaksaa vastaan käydyn sodan:päät­tymisestä:
o n kulunut lähes yhdeksän
vuotta, mutta Saksalla: el: vieläkään
ole rauhansopimusta; maa. on .jakaan­tuneena
;i j a yha edelleenkin • epat^ga-arvoisessa
asemassa muihin valtiolhan
nähden. Tästä': epänormaalista;.ti­lasta
on; tehtävä loppu. Se vastaa
kaikkien i rauhantahtoisten ; kansojen
pyrkimyksiä, - Solmimatta pikaisesti
Saksan- kanssa rauhansopimusta' ei
voida • turvata oikeudenmukaista suh­tautumista
Saksan kansan laillisiin
kansallisiin etuihin.
; Saksan rauhansopimuksen.solmimi­sella
on tärkeä merkitys rauhan lujit­tamiselle
Euroopassa; Saksan rau­hansopimus
tekee mahdolliseksi toi­sen
maailmansodan * seurauksena
nousseiden kysjonysten lopullisen rat­kaiseminen.
Näiden kysymysten'xat-.
kaisemistä vaativat hitleriläisten agg-recSiostavkärsimaanjoutunelden.-
Eu-rocpan
valtioiden, varsinkin .Saksan
naapureiden :ellnedut.; Kauhansopl-muksen
solmiminen Saksan kanssa
tulee myötävaikuttamaan ikansainvä-lisen
tilanteen parantamiseen koko­naisuudessaan
ja siten edistämään
kestävän rauhan aikaansaanusta.
Saksan rauhansopimuksen solmimi­sen
Jouduttaminen on välttämätöntä
siltä syystä, että jo kaksi-kertaa maa-'
ilmansodan aloittaneen Saksan: m i l i ­tarismin
uudelleensyntymisen vaaraa
el ole poistettu.:. Kcska; Potsdamin
konferenssin asianomaiset'päätökset
ovat: yhä ;vielä;:täyttamätta. Saksan
rauhansopimuksen ; . , on
Saksan militarismin ja Saksan ;agg-
. ression; ; uudistumismahdollisuuden
hävittäminen.
^Rauhansopimuksen solmiminen
Saksan kanssa,; antaa Saksanjikan-:
salle kestävät rauhanolc"c .tulee ^edis-.
tamään Saksan kehittymistä yhtenäl-.
senä riippumattomana demokraatti-:
sena ja rauhaarakas ta vana valtiona
.Potsdmin päätösten mukaisestL. Ja
sopimuksen pohjalEsi on asetettava
seuraaivat perusteet:
SAKSAN RAUHANSOPIMUKSENv'^
PERUSTEET
••^^^v7;'^:-;'-=;;.v^':. ^;^;r:i^:;-^-
. Osanottajat
Iso-Britannia; Neuvostoliitto, USA;
RaTiska,'Puola, Tshekkoslovakia,-Bel­gia;
Hollanti j a muut valtiot; jotka a -
sevoimlneen osallistuivat sotaan Sak^
saa vastaan.
FoUittiset määräykset
;1. Saksa palautetaan ; yhtenäiseksi
valtioksi. .Täten tehdään; loppu Sak­san
hajaannuksesta, ja: yhtenäinen
Saksa saa mahdollisuuden: kehittyä
riippumattomana^;;; demokraattisena,
rauhaarakastavana valtiona.
2. Kaikki, miehittäjävaltlon asevoi­mat
on ptistettava Saksasta :vlimeis-tadn
;;vuoden - kuluttua ; rauhansopi­muksen
voimaanastumispäivästä. S a ­manaikaisesti:
tämän?: kanssa" hävite-taän.
r; k a i k k i : ulkomaiset ;.sotilaalliset
tukikohdat Saksan alueelta.
; 3.. • Saksan kansalle - on turvattava
demokraattiset oikeudet, niin että
kaikki Saksan oikeudenkäytön: piiris­sä
olevat henkilöt rotuun, sukupuo­leen,
kieleen tai;uskcntoon katsomat­ta
voivat nauttia ihmisoikeuksia ja
perusvapauksia; joihin; sisältyvät; sa­navapaus,
painovapaus, uskonnon va­paus,
vapaus poliittisiin mielipiteisiin
sekä kokcontumisvapaus.
4. \ Saksassa on «ttUTrattava demo­kraattisten-
puolueiden ja järjestöjen
vapaa toiminta j a annettava niille o i ­keus
vapaasti päättää sisäisistä- asi­oistaan,'
pitaa: edustajakokouksia ja.
jnuita ; kokouksia ja :käyttää hyväk-.
seen -paino- ja julkaisuvapauttä.; V: %
5. Saksan alueella el saa sallia de­mokratialle
ja rauhansällyttämisen a-
:sialle;vAamIelisten järjestöjen oler
massaoloa. " ^
6. Kaikille entisille; Saksan, armei­jassa
palvelleille henkilöille, heidän
joukossaan- upseereille Ja kenraaleille,
ja kaikille entisillenatseille, lukuun­ottamatta
niitä. Jotka ovat kärsimässä
oikeuden langettamaa rangaistusta te
kernistään ;rikoksista, on; annettava
samat kansalais- ja poliittiset oikeu­det
kuin kaikillfe muillekin ; Saksan
kansalaisille, jotta :>he .voisivat osallis­tua
rauhaarakastavan demokraattisen
Saksan rakentamiseen,
7. Saksa sitoutuu olemaan yhyttä­mättä
mihinkään llSttoutumiin t a i so-tilalllsiin
liittoihn, jotka on suunnattu:
Jotakin sellaista-valtiota vastaan, joka
on osallistunut; asevoimlneen Saksaa
-vastaan käytyyn sotaan.
i itsenäisyys j a edut vaativat, että t ä ­män
hankkeen toteuttamiseen ryhdy­tään
puhtaasti canadalaisena;yrityfc-senä
ja mahdollisimman pian. Ca-f
nadalaiset,kykehevät^rakentamaan ja
rahoittamaan tämän yrityksen täysin
canadalajsena yrityksenä.;; <Ytadysval-tain;;
samoinkuin;;muidenkin; maiden
laivat voivat sitten käyttää tätä reit­tiä
kohtuullista korvausta; vastaan...
^ 8. Saksalle ei aseteta m.täan poliit­tis-:,
tai sotilallisluontoisla velvoituk­sia,;
jotka aiheutuvat; niistä; sopimuk­sista
tai Välipuheista jctka Saksan
liittotasavallan Ja-Saksaan demokraat­tisen-
tasavallan hallitukset ovat SOIT
mlneet; ennen .: Saksan rauhansopi­muksen
solmimista j a . Saksan yhdis­tämistä
yi-'tenäiseksi ivaltioksl. ^ .
Aluemääräykset
Saksan alueen määräävät ne rajat,
jotka.. vahvistettiin .' suurvaltojen
Potsdamin .konferenssin päätöksissä.
Taloudelliset määräykset
1. Saksall^ ei aseteta mitaan rajoi­tuksia
sen kehittäessä rauhanomaista
talcutta;;jonka::tulee palvella Saksan;
kansan hyvinvoinnin;; lisääntymistä; =
. Saksalle; el •myös .tule rolemaanml-r:
.jisiil i i i
KELTXOLI VABAST^TTU
: ^ k s i nuorta ^«äveltäjäa olivat
joskus ennen vanliaan 'haastaneet'
toisensa oikeuteen, Isoska he syytöräi
toisiaan erään sävelmän varastaml-s
sesta. O.keuden mielestä savelmli"
mu:stut.rvai paljon tols.aan, muttat
he" eivät millaan voineet ratkalsta.r
kumpi puoli b l i oikeassa; Varmuiidö'
vuoksi kutsuttiin Franz Lehar räi^
kaisemaan asia.
— Herra Lehar, keneltä on vaisc--
tettu?
— Offenbachilca, vastasi' Lelufi
rauhallisesti. - ' '-
^yÄAKXRVLhE TpLI K H R E ' '
Ruotsin eräällä:: paikkakunnalla •ijli
sotilailla .tavanomaiset; ;;harjoitulcse^^^^^
:Yksl/autonkulJettajista turisi •itsenä'^
huorisvointiseksi j a meni • ambulai»is
siautoon. • '
— Tässä, sanoi lääkäri, on \eille
pari tablettia; Ne auttavat kaaikkeeit:
- — Aah. Sepä hienoa, sanoi auto»>
mies. Antakaa sitt;en viejjä muuta-t
mia, että yoinv; pistäävkenklini.sillä':
jalkojani paleltaa n i i n ' vietävästi,.''i
Lääkäri po.stul paikalta kiireestL'"
tään rajoiluksia muihin-malhin suuifi'
tautuvaan: kaupankäyntiin, merenkid>^'i|
kuun ;ja maailmanmarkkinoille päa-!!^
s j j n nähden. ' ' .T
2. Saksa^ vapautetaan täydellisesti^j
maksamasta "USAlle,; lso-Britannialle,-= j
Ranskalle ja SNTLlle sodan. jalkeisS:
valtiovelkoja, lukuunottamatta kaiR"
pallisia sitoumuksista johtuneita vei-*,
koja. ' r i
Sotilaalliset määräykset
1; Saksan sallitaan pitää maan puo*3J
lustukseen tarpeelliset kansalliset ase<
voimat (maar; ilma- ja merivoimat).
: ; Näitten as^-voimien; määrää, rajoi­tetaan
s;sä:stä luonnetta olevan, ra-;:
jojen palkalhsen. puolustuksen ja ;il-]:j
mavoimapuLlustuksen-tehtäviä vas-"^!
lääviksi.
.: 2. Saksan sklHtaan tuottaa sotama-'!
teriaalejä ja teknillisiä sodankaynti-i
valmejta,: joiden maaraja mallit eivit
saa ylittää; sen puitteita:mikä:on rau-v
hansopimuksessa Saksalle säadetyilie.
asevoimille tarpeen.
Saksa ja yhdistyneet kansakunnat'^ )'
' S a k s a n - kanssa rauhansopimuksen;|
solmineet valtiot tukevat Saksan a-nomustasen
ottamisesta Yhdislynei-|
den Kansakuntien jäseneksi.
VHyväksyköön-iCanadan parlamentti ja halUtuspäätösIausdman^^^^
Canada:;el tule koskaan; ensimmäiseksi käyttämään atomiaseita;-ja että
;tämä maa on valmlsriiittymään kaikkiin muihin maihip tällaisen julis-<
tuksen; antamisessa", lausui tri James' Endicottjiuhuessaan Torontossa.
toista viikkoa sittenpidetyssäkonjgressissa neuvotellun; rauhan
Kuka haluaa vapaita vaaleja?
lisuuden .: raiihalliseen: yhteistoimin-,
taan muiden kansojen kanssa. .
.Ottaen.«tämän pohjaksi Neuvosto-:
liiton, Amerikan Yhdysvaltain, Iso-
Britannian Ja Ranskan halIitukset\o-
-vat päättäneet viipymättä ryhtyä, laar
timaan Saksan rauhansopimustaV:'
SNTLn, USAn, Iso-Britannian-Ja
Ranskan halUtukset ovat sitä mieltä,
että Saksan tulee osallistua rauhanso­pimuksen
valmisteluun yleissaksalai-i-sen
hallituksen kautta Ja että Saksan
tulee; ; osallistua: rauhansopimuksen
valmisteluun yleissaksalaisen '^halli­tuksen
kautta Ja e t t ä Saksan rauhanr
Neljänsuuren neuvottelut ovat par-haillaan-
käynnissä;Berliinissä. ^
: Jos olette; tlukeneet kapitalistien
turvattava-Päivälehtiä :taikka itcrontolaisen K i v i -
Vperän r JPekan I;'-niakulätuuriä", n to
varmaankin Jo tiedätte, että 'fryasät"
siellä; taas :Juonittelevat;.ja-panevat
.?:yiattomlen" ja niin i o v a s t i lammas­nahkaisten
länsimaiden -^pääasiassa
yhdysvaltain ^ esitykset;piiallev/if:^
: 'Ajatelkaa, ensin ne venäläiset kehf-ta^
ivat esittää, että l ö i n a n ^ K^
tasavalta, jossa ei ole':kuin vaivaiset
500,000,COOWihmistä. otettaisiin-tasa-
!vertaiseijav.';kuroppaninav^ keskustele­maan;;
maailman asioiden järjestele­misestä.
Olihan selvää, että "oikeamieliset"
länsivallat^ Puuesine johdolla, torjui­vat
päättävästi tuollaisen ."kokonaan
sopimattoman" esitykseni; $ehän olisi
ohut .'^sivistyneelle: lännelle"'murhaa­va
v; loukkaus, jos tuollainen, mitätön
aasialainen valta ;* olisi .* hyväksytty
neuvottelukaveriksi. ^ *
Varsinkin kun siellä Aasiassa ön
sellainenkin. kuin PormosanisaM
amerikkalaisten tyklöenvarä^^^
röttävä; Chiang; Kal-shekin •'suurval­ta";;
Jonka: puoleen voidaan kääntö
alita silloin^: kun \Aasian aälbisÄ ^CMS
vvaltiplamniej^anfoiv l^^pilB^SlSSI^P
maamme »Neuvostoliiton Jtanssa.' • , ' lainen iänsiinaisen sivistyskäsitteen
iä(MMKil'iS;«Sri^ i:;;::::;:^-;::;.-:: ';:.:fc--;;;:,:^
loukkaus;torjutuksi> kiitos mr.;I>ulle-sin
päättävän esiintymisen.^
:iMutta Molotbv.rja M n e n tonssaan
Berliinin kokoukseen osallistuvat toit
set bolshevikit (tekisi mieli sanoa pit­käpartaiset)
ryhtyivät yrittämään
uutta::klkkaa länsimaisen "sivistyksen
elämäntavan pään menoksi.
Tämä tapahtuu nyt Saksan kysy-
"myksen käsittelyn ylrteydessä. .
•; . Isäntämaan puhemiehen mr.DuUe-sin;
toimesta kuuluu olevan esitetty ja
etukäteen .annetun.niääräyksen ^mu­kaan
ovat Ranskanja Britannian ,e-dustajat
sitä kannattaneet, että Sak­sassa
nyt alkutuimaan Suoritettaisiin
'vapaat vaalit", jotka „myöskin rat-
Icaisislvat minkälaisen poliittisen h a l -
Jinnan alaisena Saksa yhdistettäisiin:
Nyt kuuluu tuokin ''jalo" ehdotus
kilpistyneeni kommunistisen'ja »sydä­mettömän"
Venäjän vastarintkan.
Sen sijaan, että oli siiiu-esti iloiden
hyväksynyt: OuUesln: lämmUfeydämi-senesltyksen.
tekeekin Molotov vasta­esityksen
..Ja sanoo, että ensiksi on
kaikki vieraat Joukot,'amerikkalaiset,
englantilaiset, ranskalaiset ja myös­kin
venäläiset, kuskattava pois Sak-sasta
j a sitten vasta toimitettava vää-
Moltovilla ja.bslshevikieilla yleensä
kun.kuiUuu olevan seilaillen läntiselle
elämäntavalle kokonaan vieras käsi­tys,
että \apaat vaalit voidaan toi­mittaa
parhaiten silloin, kun el jota­kin
määrättyä puoluetta tukevat, vie­raan
maan pistimet; ole kutittelemas­sa
takamuksia ;vaalikokouksissa eikä
'vaaliuurnilla.
Mutta ihyvät ilroiiset — huutavat
meidän, suuret tietovälineemme 4-^
mitä tulisi "vapaista vaaleista", jcs
amerlkKäla-iset, englantilaiset ja: rans­kalaiset
: pistimet ::vietaisin /^pog Sak­sasta.
Kuka voisi silloin taata, että kansa
•äänestää oikein", jos eivät amerikka­laiset
politiikot ole sotavoimiensa 'tu­kemana
katsomassa, että kaikki ta­pahtuu
"sääntöjen mukaan".
Olisi ehkä hiukan toinen asia, jcs
Länsl-^aksalla olisi jo voimakas a r ­meija,
silloin : amerikkalaisten'käski-iEikä
Saksanl^an -kansan enem-|l
mistö kaimata amerikkalaisten kapini
talistien ja^ valtiomiesten • viisaitajl
suunnitelmia. Heillä kun cn liianJl
läheisessä: mustossa. — aivomet haa-jl
vat vieläkin, kirvelevät — minkalai'|j
seen onnettomuuteen asefistautummen|j
Ja suuret armeijat johtavat. |l
Yleisesti näyttää, että kansat usko-J
. vat paremmin: ;Moltovin ohjeltnaan,'j
että, Saksalle :samöln > kuin koko Ea-jj
roopalleclisi; paljon suuremmaksi;
neksl se, jos Saksan isuhteen menetd";!
täisiin.vllmei^maailman.sodan: lopiHl»! j
kolmen :;suuren -tekemien sopimustöMJ
mukaisesti. ^ J
Tässä mielessä . h än suositteleeld»;|
amerikkalaisille a i v a n vierasta menet^;f
telyä, että ka&kl ulkomaiset mielii-'
tysjoukot viedään pois Saksasta M
jäinsä kanssa sydämellisessä yhteis- sitten suoritetaan vaaUt siten, ettill
ymmärryksessä .toimiva kansleri Ade-nauer
voisi taata, ettei "vapaissa vaa-leissä"'.
äänestettäii5l väärin, että "länl
vsimaiselle. elämäntavalle" annettäl^n
enemmistö äänistä.
, Mutta sitä Saksan armeijaa ei vielä
ole,ja;sen pystyttäminen näyttää käy-i
vän ^ yhä, vaikeammaksi. Varsinkin
ranskalaisia; on vaikea; saada käsittä­mään
kuinka tärkeä se ollsi "läntisen
sivistyksen"' iturvaainiseksl. v .
'Ranskalaiset muistavat vielä niin
peijakkaan 'hyvin, minkälaiset' olivat
seuraukset, kun ensimmäisen maail­man
sodan haavojen vasta Vähän a r -
jeennuttua aseistettiin Saksan uudel-leen
lännen suojaksi Idan barbarismia
vastaari. ' ' ' i
'Pahuoksen- ranskalaiset epäilevät,
että nyt''saattalsi käydä samoin kuin
^ ö i h k i n ^ t ^
kaikki ihmiset saisivat osallistua, M
äänestää täysin vapaak' *harkintanO^
mukaisesti;-
(Edelleen, että s a k ^ n asetstautuiä'|
nen rajoitettaisiin vain järjestyi
ylläpltovolmiin, 'jotta „ sUlä ei
mahdollisuus i- muodostua i^naapu
taan.;Ja .-koko. maailman rauhaa ui-?
kaavakslvolmaksi.
Nyt .kuitenkin näyttää, ' että tox-i
Dulles, 'Brltannian.ja Ranskan balli-l
Jtusten tukemaiÄ, saa - torjutukstj
tuollaisen i:'amerikkalaistaielä,mänta-;^
paa'^:'vaaranltavän sopimuksen synty-|
misen.*!
Mutta sittenkin pn Euroopan «r*^
meij[an muodostaminen j a Saksan
seistaminen V idinnl • k a j i ^ ^
kin se silta enää Dulleshi kiskoo
suuntaan...lähteekaä»; heillä
mferkit viittaavat «iihen. e t t ä '"
on kääntymässä etelään^. —,ÄulkMrf;|
yhtiöt "fa
jiiättömäsjl
Bmglay, Alta
oJtiin Siina luii
;• komcn Albert»
'Kiin.ajan rata:
;}:uun poulivalU
pois. Kolmait-ts
n totisesti 20^
nollan ja-lunta
Olen ruokkii
•••• nelisenkymmen
-'kerran näin sei
:i{a haukkasi ro
rautalapio sen
sian juostessai,
se hirvxttävi
:]ii}±unut; paikl
;uhriksi joutui;';
:.i3a- minunkin;
tapausta aheut
'.-•'.'••'•••.:.;-:.;• '':••;:•.:•:•;*'-'
•' Aivan •vanTiln
asukkaista kuol
jola. ;Hän o l in
Eteedareia" jok
nut suuren laj
-••alkuisik£i;;:kans,
.-hassa, Smä hyv
. Myös . aivan
Lauri Hella ku
Han oh vasta -
;äi hänen puoli
]ua:kaj'vaä lasta
dallesi, kaikkier
•Kyllä meitä:':
•'Kunkkakymmc
•jotka, joutaisimi
mm kuin n äm
va'i:ka askel ;or
selkä koukistxm
la aika jäykkä.:
*
Rocky Mount
borkm ympärist
kampat ovat
käynnissä, :mutt
vasti laskettu •(
I maisemat;-ovat;'
i Iäisten kulufri;-!!
Iolevan- miltei:-;:
I vanhaa kaartia;
|si HakalmJflkk
Ennen täällä
I ruotsalaisilla/sa
[ollut -JO.pari;vii
jpo-wer-sahat;;En
het' tullessaan;^ a
ja", mutta;se:ru
teille Kapuslkj
sani 60.vuotta
siihen: tosiylla
Kiitos^^Tahjc
"Minä kum
jolloin koko ,
i mansa kimnii
•maailman Joi