Vapaus, July 25, 1922

              V A P A U S
Ja hallitus on h>-vityspolitiik^5a sitoma. Se ei voi
sitä harjoittaa vastoin guurkapitaalin tahtoa, joka ka-
« . . . j 1 . -.-^ , ^, , ^x. j 1 I pitaalivallallaan voi pakottaa hallituksen-sekä rahalli-fBfflttidan
iraometosentySväestön äänenkannattaja, flmeffi.;'^ ... ... , *^ .,, i , c-
^ Sadburyssa, Out, joka tiiaui, torstai ja lauantai. jseen seka poliittiseen vararikkoon. Myös Stmnes-puo-l
H. PUEO, J. W. SLUP Ilue varoo kiihkeästi, ettei mikään poliittinen tilanne'
gr«8taavft tomittais? ToimitBsgihteeri. l . . . r r - . . . . . . ....
" • •! vahvista sen valtaa, lasta syystä suojaavat stinneslai-setkin
monarkisteja, joiden lahtarijärjestöt muuten
saavat kaiken rahallisen tuksensa suurkapitaalilta. Ja
TOINEN EPISTOLA
FABM ABEILLE
V A P A U S
(Uberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pob-
]ishe4 in Sudbuiy, Ont., every Tuesday/; I^ursday and
Sa^orday.
Advertising rates 40c per col. fnch. Minimum charge
for single insertion 75c. Diecount on standing advertisei
ment. The Vapaus is the best advertising medium among
tiie Finnish People in Canada.~
Ilmotuahinta kerran julaistuista ilraotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden teskstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2,00 kerta ja 50c, Jisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c,
kerta, ?1.00 kolmekertaa; avioeroilmotuI(^et |2.00/kerta,,,^,,
13.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-T ^" poiiiuisesii proieiariaaiin epaaujivjsuuucu
lutaantieto- ja osoteilmotukBet 50c. Jcerta, $1,00 kolme-f takia etukynnessä. Juuri tämän vuoksi voi suurkapi-tähän
taantumuksen suojavalliin murtuu jokainen hai
lituksen yritys.
Mutta nyt syntyy kysymys, miten tämä valtaa vail­la
oleva hallitus ylipäänsä voi lainkaan olla olemassa?
Tähän saadaan yastaus työväenluokan valtasuhteesta.
Hallifus on olemassa kahden todellisen voimatekijän»
kapitalistisen vastavallankumouksen ja proletaai-isen
vallankumouksen välisen tasapainotilan nojalla. Halli­tus
nojaa kuitenkin enemmän edelliseen, koska kapi­taali
on poliittisesti proletariaatin epäaktiivisuuden
kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raba seurata mu
kana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk
81.50 ja yksi kk. 76c,
' Yhdyavaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk
$3.00 ja kolme kk. $1.76, a,„a5«
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
gaitsi asiainieaten joillg on takaukset.
taali puristaa hallitukselta konsessionin toisensa jäi
keen. Mutta tämän vuoksi ei hallitus myöskään voi
. käydä mitään todellista taistelua perivihollistaan, mo-narkistikoplaa
vastaan. Ja siitä syystä kiristyy niin-
•• ikään vihdoin työtätekeväin kansanjoukkojen riisto
1, ja poliittinen sorto kiristymistään.
o
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Ume St., Puhelin li)38. ^-vPoatiosote: -
Box 69; . Sndbury, Ont
BegiBtered at the Post Office Department, Ottawa, as
i^ond class matter.
er
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauanfeiina, torstain lehteen tiistaina ja lauantam
lehteen torstaina kello 3.
Italian ammatillisen liikkeen
kommunistiuminen
Italian metallityöläisten liittopäivät jotka pidettiin
. Genuassa osoittivat kommunistisen vaikutuksen kas­vua
metallityöläisten keskuudessa. Yleislakkoa koske­vassa
ratkaisevassa äänestyksessä sai kommunistien eh­dotus
yleislakosta kautta Italian 37,000 ääntä. Sosiali­demokraattien
ehdotus lakosta vain metalliteoflisuu-dessa^
saavutti 47,000 ääntä. 14,000 ääntä jätettiin
kuiteakin kokonaan käyttämättä. Kommunistien pro-sentHtnäärä
metallityöläi^liitossa on viime aikoina
suuresti kasvanut.
Milanon rautatieläisten esimiehistön vaalissa voitti
Punaisen Ammatillisen Internationalen kannattajain
lista suurella enemmistöllä.
Suomen eduskuntavaalit
Heinäkuun alussa toimitetuissa eduskuntavaaleissa
valitsi iSuomen työväki 27 Sosialistisen Työväenpuolu­een
edustajaa eduskuntaan, sosialidemokraattien saa­dessa
30« ja porvaripuolueet saaden loput 200 edus­tajasta.
Kun ottaa huomioon, että sosialidemokraa-leilla:;
ja väi^sinaisilla porvaripuolueilla ei ole juuri
mitään eroa, on Suomen porvaristolla eduskunnassa
vielä valta lujasti käsissään, joten sen ei tarvitse vielä
ryhtyä toteuttamaan vaalitaistelun aikana antamiaan
uhkfluksia, aseellisesta väkivallasta. Mutta että vallan­kumouksellisella
työväellä tulee olemaan uudessa edus-harnmi
27 edustajaa, merkitsee tämä, että työväen
pohjakerrosten jyrkkäsaiiaiset vaatimukset jä valkoisen
porvarivallan hirmuteot tulevat kaikumaan Suomen
eduskunnan puhujalavalta. Tämä edustajajajoukko tu­lee
olemaan elinomaisena porvariston jo 8Q9ialidemo-i^
vJrösten heräämistä itsetieloiseefl laisteluuri porvari*
vallan hävittämiseksi ja köyhälistön neuvostotasaval­lan
perustamiseksi, rr-js.
Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen vaalitulok-eia
^voidaan pitää jo huomattavana voittona, pitkänä
fiökele^na vallankumouköellisen etenemisen tiellä. Tä­mä
Itidislttti» että porvariston verinen valkoterrori ja
äärlmäinen diktatuuri, jota ee on harjoittanut sosia-liilettiokraattisten
petturien suosiollisella avustuksella,
ei öle voinut hävittää Suotilen työväen vallankumouk»
Sellistä liikettä, vaan se kasvaa, kirkastuu, laajenee ja
'voimistuu jatkuvasti.
Eläköön Suomen vallatakumouksellinen köyhälistö!
Eläköön tuleva Neuvosto-Suomi!
Vanhojen puolueitten vararikko
Canadassa
Maanviljelijäin puolue vallotti viime viikolla toi­mitetuissa
Manitoijan Vaaleissa kolmannen maakun­tahallituksen
ja parlamenttienemmistön, ollen sillä
jo ennestään hallussa Ontarion ja Albertan maakun­nat.
Tämä ei merkitse sitä, että Canadan maanviljeli­jät
olisivat tulleet tietoisiksi luokkataistelijoiksi, mutta
se merkitsee luopumista ja vapautumista vanhojen por­varipuolueiden
johdonalaisuudesta, se merkitsee edis­tystä
ja kasvamista vallankumouksellista toimintaa
kohti. Suuret maalaisraatajajoukot/.ovat saaneet kyl-läkseen
konservatiiveista ja liberaaleista ja hakevat
nyt turvaa ja hiiojennusta maanviljelijäin puolueesta.
Tämä alkeellinen poliittinen herännäisyys johtuu siitä
suunnattomasta riistännästä, mitä rautatiekomppaniat,
konetrustit, pankit, viljaelevaattorit ja kaikenlaiset kis-kurit
harjottavat maanviljelijöitä kohtaan porvarilli­sen
hallituksen avustamaOjB.. Emme vois odottaakaan,
että maanviljelijät tuntiessaan tämän riiston puristuk­sen,
tulisivat heti mukaan luokkatietoisten teollisuus-työläisten
kanssa yhteiseen rintamaan, muodostamaan
varsinaistä-^^köyhälistön liiötkataislelupuoluetta. He
ovat siihen valmiit va9ta ^'pKeiltnaan riiaähvilj^lijäin
reforn^uölueella, jota johtaa «progressiiviset» poliit­tiset
keinottelijat. . .
'Mutta tä&tä maanviljelijäin poliittisena 'herännäi­syydestä
on ainakin se hyöty, elta se saattaa suurka-pitalismin
ppliittisen koneiston_ kaaostilaan, huomatta'
vpsti heikentää sen voimaa, samalla kun sillä seikalla,
että maanviljelijäin liike kuletlaa Canadan maanvil-jelijäjoukot
yhteiskuntapoliittisen;, valisluben . ja har­rastuksen
piiriin, on sangen tärkeä merkitys. Se an­taa
heidän niailmal|een ävaramnMn katsomuksen, an­taa
työläisten vallankumoukselliselle puolueelle tilai­suuden
tunkeutua, maanviljelijäin keskuijteen, osotta-maan
heflle^äinöa pelastukseen-johtava.^ie,, , .
Seuraava taulukko osoUaa . erinäisten poliittisten
puolueitten voirtasuhteet Canadassa.
Kon. Lib. Farm. Työv. Itsen.
xm 44. 12 2
Quebec . . . . . .. • 1« S .74 0 2 0
New Brunswick . . . 11 23 - 8 ' 4 2
Nova Scotia . .. • • • 3 29 7 :-T • ö
P. E. I . . . 5 24 ^- Ö 0 1
Manitoba . . . .. . . . 6 ^ ö 25 5 8
Alberta . . . Ö 15 37 4 5
Saskatchewan . . . . 2 45 0 1 17
Br. Columbia . . . 14 26 0 0 7
71 272 121 32 42
Saksan pikkuporvarihaUituksen
heikkous
Chemnitziläinen toverilehti huomauttaa, että Sak­san
pikkuporvarillis-sosialidemokratinen hallitus oli
Ratiienaun murhaan mennessä solminut uudelleen kaik­ki
suhteet taantumuksen kanssa, mitkä se Erzbergerin,
murhan jälkeen katkaisi. Ja lehti kysyy mistä johtuu
tämän.pikkuporvarillisen hallituksen avuttomuus, sekä
vastaa, että sen heikkous riippuu siitä, että 56 &m
koko olemassaolostaan kiittää vallankumouksen tuka-kutiamista.
Jo yksistään siitä syystä on se kykenemä­tön
käymään taistelua vastavallankumousta vastaan.
Sillä ei ole sitä vastaah mitään mahtikeinoja kä)1Ö8
sään. Koko valtakunnan hallintolaitos on monarkistien
läpikotasin syövyttämä. Hallintokoneistossa saboteera-taah
jokainen ratkaisevampi toimenpide. Se ei kykene
käymään käsiksi, edes murhaajiin. Niillä on käty-rinsä
poliisilaitoksessa alimmasta ylimpään. Ja oike­uslaitos
on yhdessä juonessa. Missään eivät' monarkis
tiset-: murhaajat ole sen paremmassa turvassa kuin
näiden helmassa. Erzbergerin murhaajan, Killenge-rin,
vapauttammen on ollut omiaan kannustamaan mo­narkisteja
uusiin miestappoihin.
Sotilasniahti ei ole tasavallan käytössä. Niin hy­vin
armeijaa kuin poliisilaitosta johtavat monarkisti­set
upseerit.-Lisäksi on monaAisleilla mainiosti jär­jestetyt
lahtarirykraenttinsä, joista kyllä ei olisi taval­liseen
sotaan, mutta jotka kansalaissodassa olisixat ta-eavallan
joukkoja kny^kään^mät.
. yaikkakaan sellaisen maanviljel^aakunnan kuin
Saslcatchewanin lainlaatijakunnassa ei vielä ole yh­tään
maanviljelijäin puolueen edustajaa, on jotenkin
varma asia, että maanviljelijät valtaavat sen pariament-tienenomistön
seuraavissa vaaleissa. Yksin liberaali­puolueen
vankimmassa turvapaikassa Quebecissakin
voimistuu iai..>aripuotue nopeaan, samalla kun se
valtaa huomattavasti alaa kaikissa Atlapnin valtame­ren
makunnissa.
Luonnollisestikin, maanviljelijäin kokeilu farmari-puolueella,
jota johtavat porvarilliset keinottelijat, jot­ka
siihen tunkeutuvat sikäli kuin se takaa heille po­liittisia
etuisuuksia, on maalaisraatajille suuri petty­mys,
lifutta tämä pettymys on johtava hieitä eteenpäin
— poliittiseen liittoon ja yhteenkuuluvaisuuteen teol-lisuusköyhälistön
kanssa, joiika kanssa yhdessä työs­kennellen;
Canadan laajat maalaiskÖyhälistökerrokset-kiii
ainoastaan voivat vapautua kapitalistisesta sorrosta
ja riistosta ja saavuttaa yhteiskunnallisen vapauden.
— Tuotannossa eivät ihmiset ole suhteessa yksin
tuotantoon, vaan toisiinsakin.' He tuottavat vain toi­miessaan
määrätyllä tavalla yhdessä ja vaihtamalla toi­mintoja
keskenään. Tuotairtoa harjottaakseen rupeavat
he määrättyihin suhteisiin toisiinsa, ja vain näiden yh­teiskunnallisten
suhteiden piirissä vaikuttavat he luon­toon,
tuottavat. — Marx.
Kesä on kauneimmillaan, ilmat
ovat suotuisat ja vilja kasvaa niin
että kohisee. Ja farmari, tuo miltei
aina petetty ja pettynyt raataja,
jaksaa vielä toivoa että mahdolli­sesti
hyvä vuodentulo voisi hänen
asemaansa hiukan korjata. Mutta
samaan aikaan herää toiveita toi-saallakin.
Biistäjät toivovat että se
mitä viime vuonna oli pakko antaa
anteeksi saadaan tänä vuonna kor­kojen
kanssa takaisin. Ja että se
saadaan mitä farmarista ja farma­rin
pellosta irti lähtee, siitä pitävät
kaikki kapitalistiluokalle kuuluvat
laitokset hyvän huolen. Konetrustin
agentit parveilevat ympärillä, lai-nakomppaniat
kiristelevät hampai­taan,
lumberitrustif ja kaikki joille
farmari on velassa (ja se onkin
velassa) kokoontuvat kun haaskal­le
ja kaikilla on hoppu ettei jäisi
saaliin jaossa osattomaksi. Farma­ri,
jonka on ollut pakko tehdä
kaikki velkakirjansa syksyllä mak­settavaksi,
on täten pakotettu myy-määij
viljansa niin pian kun saa sen
irti, vaikka tietääkin viljatrustin
juuri' siksi ajaksi laskevan viljan
hintaa ja sen kautta yhtyvän saa­liin
jakoon. Ja että tässä yleisessä
farmarien kynimisessä pankitkin
esittävät heille ehkä määrätyn osan,
sen tulee huomaamaan kun yrittää
heihin turvautua, viljaa vastaan ei
saa senttiäkään lainaksi syksyllä,
sillä se <A\isi keinottelemista ja heil­lä
ei ole lupa antaa keinotteluun ra­hoja
lainaksi». Näin vastattiin tä­män
kirjoittajallekin kun kerran
yritin pientä summaa saada viljaa
vastaan. Kysyin eivätkö \e kos­kaan
lainaa keinotteluun rahaa. <Ei
heidän ainakaan tulisi sitä tehdä»,
oli vastaus ja siihen se jäi. Ja hal­litus
häärii farmareitten <auttaja-na>.
Se julkaisee aina vähän väliä
pieniä kirjasia, joissa selitetään min.
kalainen maanviljelys parhaiten
kannattaa, se neuvoo miten., pär­jätä
mahdollisimman vähällä sa­teella,
se auttaa sonni- ja ori-yh-distyksien
perustamisessa, siltä saa
tilata valmiit liharenlfaan (beef-rings)
säännöt y.m. Nyt viimeksi:
<Koska Canadan farmareilla on tun­tuva
työvoiman' puute on hallitus
ryhtynyt toimenpiteisiin tuottaak­seen
farmikäsiä Hollannista ja ha­luaisi
että farmarit, jotka ovat työ­voiman
tarpeessa, siitä ilmoittaisi­vat.
Näille työläisille pitäisi, taata
yhden vuoden työn, eikä vähempää
kuin $250 palkka vuodelta, sillä
sen vähemmällä ei niitä saada läh­temään
Canadaan.» Näin askartelee
hallitus, /sen «apu» tosin tähtää sii­hen
miten farmarit voisivat lisätä
Juotantoa, mutta miten farmari voi­si
lisätystä tuotannosta itse hyötyä
siitä ei mainita sanaakaan. Sitä
päinvastoin vastustetaan jos farma­rit
itse ryhtyvät toimenpiteisiin suo­jellakseen
itseään. Se, on tullut ml-vimmästi
näkyviin n.s. 'Wheat Board
kysymyksessä, jota parlamentissa on
nykyään jauhettu. Sitähän jo hal­lituksen
puolelta kerettiin selittä­mään
perustuslakivastaiseksL Niin
miltähän se tuntuisi farmareille jos
senaatti sen lopuksi kumoaisi. Ei­köhän
se oliei ansaittu korvapuusti
kansan valtaisuuäharhaiuulolle ja
auttaisi""farmareitakin näkemään ei­tä
on toinen valittava kapitalisti-luokan
ja työväenluokan diktatuu­rista.
Sillä senaatti on se, joka lo­puksi
sanoo laillisesti eteenuäin pyr­kiville
progerssiiveillekin: Tähän
saakka mutta ei edemmäksi.
Ja te farmarit, kuinka kauan te
jaksatte elättää turhia toiveita.
kuinka selväksi pitää teille selvetä
toivoton tilanne, ennenkuin te sen
näette, kuinka ahtaalle teitä täy­tyy
ahdistaa ennenkuin td nouset­te
hakemaan ylospääsyä ahdistetus­ta
tilastanne. Eihän teitä voi ju­malakaan
auttaa niin kauan kun te
luotatte kapitalisteihin. Vaikka tai­vas
sataisi valmiita kultaläjiä pel­loille,
niin kauan kun te niitä vain
nurisematta kokoilette kapitalistien
kassaholveihin niin kuka teitä voi
auttaa.
Ja teille Lake Coteaun, Rock-pointin
ja Coteaun Hillin vanhoil­lisille
farmareille hauaisin lausm
jonkun sanan erityisesti siinä toi­vossa
että teistä edes joku uskal­taisi
lukea Vapaus-lehteä. Miksi
teidän piti laittaa itsellenne huo­not;
/häpeällisen huonot kesäjuhlat,
juuri samalle päivälle kun haalilla
juhlittiin kolmen osaston voimalla ja
johon tekin olisitte olleet tervetul­leita.
Eikö teidän «juhlallanne^ ol­lut
tark(>itus vastustaa sosialististen
juhlain onnistumista? Eikö sillä
seuralla, jonka olette suurella tus­kalla
ja vaivalla mailmaan synnyt­tänyt,
eikö sillä ole sama tarkoitus,
nimittäjif^ vastustaa sosialistiosaston
vaikutusta kansaan ja erittäinkin
nuoriin.
Kuulkaa, nyt minä vetoan tei­dän
arvostelukykyynne, teidän jär-keenne
ja oikeudentuntoonne, sillä
kaikesta huolimatta täytyy teilläkin
jotain sentapaista olla. Te tunnus­tatte
että on /olemassa pääontan-"
omistajain luokka, että tämä luokka
riistää teitä ja meitä yhtäläisesti.
J
Te myöskin hyvin tiedätte että me
sosialistit olemme ottanut tehtä­väksemme
vastustaa tätä riistoa se­kä
toimia niin kauan että se
kerran voidaan lopettaakin. Te tie­dätte
että sosialistit ovat alkaneet
taistelun riistäjämahtia vastaan.niin
vaarallista kuin se onkin. Mutta
kaikesta' huolimatta te ryhdytte so­sialisteja
vastustamaan. Te siis toi­minnallanne
tuette riistäjiänne ja
vastustatte riistäjienne ahdistaj ia.
Jos te tässä luokkien välisessä tais­telussa
ottaisitte sen kannan ^ttet-'
te pitäisi suden eikä lampaan puol­ta
niin olisi sekin jo moittimisen an­sainnut,
mutta kun te vielä ryh-
.dytte suden .puoltajiksi vaikka itse­kin
kuulutte ^lampaisiin, se on pa­heksuttavaa
ja 'jos toiset, lampaat;
sanovat teille että pitäisi ymmärtä^.
hävetä,' niin onko säpjo^ii" liikaa.?*
Teidän ; kaltaistehne arjillahan-;' 'se
Suomen porvaristokin - pystyij.,aij£i|r
maan työväestölle' sellaisen' kauhis­tuttavan
verikylvyn ja teidän kal-taistenne
avulla kai tämä^Amerikan
porvaristokin vielä kylvettää työ-
Iäisiänsä. Nämä ovat katkeria' sa­noja
ja kuitenkaan en haluaisi ^kat­keroittaa-
mieltänne. Muttatotuus
on aina katkera; sille joka sitä Vas­taan
on rikkonut töhi aikoo rikkoa»
Jos teihin enempi'"vaikuttaisi ru­koukset
ja pyytelemiset, niin minä
vesissä silmin pyytäisin teitä: Tul­kaa
pois, yhtykää luokätovereihin-ne,
niin kaftan kun ne vielä voivat
toverillisesti kutsua teitä.
I. Wester.
[RAHAA SUOM
Canadan
dollaristi
s LÄHETYSKUSTANNUKSETt
2 Postissa 15c kaikilla summilta. Sähk&anomalla $3.50 kaiiUita Eumm
s Kysykää erikoiskurssia suurille aummille.
s Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, SD7 Broad-
5 view Ave.
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
s Tiedustelkaa hintoja y. m,
1 Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies,
I BOX 69, V A P A U S, ^^^^^^^^
E Pilettiliike tehtävä J. V. Kannatton. nimessä.
fiiiiriiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiii
lymm taisteluritäialta eri maista
Norjan toveripuolueen
taktiikka
KI:n laajenhetun toimeenpanevan
komiteani pä&toilautelma <iiti.
K'Ommunistisen. Internationalen
laajennetun toimeenpanevan komi­tean
istunnossa hyväksyttiin yksi­mielisesti
seuraava Norjan kommu­nistipuoluetta
kosketteleva päätös­lauselma,
minkä ' toimeenpanevan
komitean määräyksestä oli laatinut
tovereista Smeral, Suharin ja Kuu­sinen
kokoonpantu komitea:
Kommunistisen Internationalen
laajennettu toimeenpaneva komitea
on käsitellyt Norjan Työväenpuolu­een
asemaa ja hyväksynyt seuraa­van
päätöslauselman:
1) Pyrkiessään al\camaan reaali­poliittista
toimintaa on Norjan työ­väenpuolue'
joutunut ehdollisesti
kannattamaan liberaalista hallitus-
;tai -Tänrtä^-lJolitiikkä on -Osoittanut
sellaisia tapilllfeia,'kuin yhden puo­luehallinnon
jäsenen, toveri LJaninf
'ihatkan hallituksen eksperttinä Ge-
'BUäriköftföi^enss:
kollisen" välityso'
KATSAUKSIA
2.
Erehtyy te ainoakin ammattimies.
— Kiinassa synyy joka vuosi kuusi miljoonaa lasta.
Periaatteet tunkeutuvat sinnekin minne ei sota-ar-meij.
a voi tunkeutua; periaatteet onnistuvat siinäkin
missä diplomaatit epäonnistuvat; ei Rheini, ei Eng­lannin
kanaali eikä suuret valtamerelkään voi ikäistä
periaatteellista edistystä; periaatteet lyöntäytyvät eteen­päin
raailman horisontin laajuudessa ja valtaavat alaa
itselleen. — Thomas Paine,
Jokainen tämänkin Jehden lukija
on joskus kuullut pulhuttavan ja ai­nakin
lukenut eräästä Ellis- nimi­sestä
ammattimiehestä. Teollisuus­ala,
josta Ellis on elämänsä vii­meisten
kymmenen ehkä useamman­kin
vuoden ajalla tehnyt, ei ole suu­ri,
mutta riittävän suuri antaakseen
elämisen mahdollisuuden ainakin yh­delle
sen alan työläiselle. Tuota
teollisuusalaa voimme kutsua «hirt-totedllisuudeksi
» ja Ellistä .^en alan
ainoaksi ammattiinsa täysin pereh­tyneeksi
hirttäjäksi. Jotkut kui­tenkin
väittävät ,että Canadassa oli
si tuolle alalle toinenkin ammatti­mies,
mutta me puolestamme väi
tämme, että siinä ei ole suurtakaan
perää. Jos toinen on olemassa, on
hän kaikesta huolimatta vielä oppi-poikanen
ja tarvitsee huomattavan
määrän kokemusta pystyäkseen yli­tä
taitavasti kun Ellis pujottamaan
"silmukan jonkun «rikollisen» tai
rikolliseksi luullun kaulaan ja lau-kasemaan
alustan jättäen sitten uh­rinsa
roikkumaan siksi, että henki
on lähtenyt Väitteemme tueksi ha­luamme
muistuttaa erästä tapausta,
joka tuntuu koko lailla painavalta.
Joku vuosi takaperin hirttäjä El­lis
oli aivan kuin muutkin työläiset
tyytymätöin palkkaansa, joka hä­nen
mielestään oli liian pieni Sän
Tilatkaa Vapaus, To­veri,
Toveritar, Eteen­päin,
Työmies ja Punik­ki!
Tilatkaa ainoas­taan
selviä luokkatais­telun
kannalla olevia
lehtiä.
esitti isännilleen vaatimuksen, ;etta
eiköhän tuota hiuka vo,itaisi hä­nenkin
palkkaansa lisätä. Isäntän­sä
kynsäsi korvallistaan, mietti asi­aa
ja huomasi teollisuusalaa vaani­van
vaaran. Isäntänsä pelkäsi, et­tä
teollisuusala julistettaisiin lak­kotilaan
ja hirtettäväksi määrätyt
jäisivät hirttämättä, sillä toista am-mattimiestä
ei olisi löytynyt, joten
rikkurivoimaan ei ollut luottamista.
Ja niin maata uhkaavan vaaran es­tämiseksi,
vaatimukseen oli suos­tuttava.
Ellis sai pienen palkanli­sän
ja teollisuusalan normaalissa
pitäminen oli taattu. '
Elämäntavoiltaan Ellis on hyvin
vaatimatoin, työnsäkin toimitti niin
levollisesti, että ei kertaakaan rat­kennut
kyyneliin, vaikka uhrinsa
nuora kaulassa, vannoi syyttömyyt­tään.
Vaatimattomasti eläen ja
noin tavallista paremmalla palkalla
olevana, hän' kykeni saamaan itsel­leen
sievoisen omaisuuden. .^Per­heensä
hän kykeni elättämään puut­teista
vapaata elämää, Yhtenä omi­naisuutena
sanotaan hänellä ole­van
sen, että hän on erittäin oikeu­den
tuntoinen ja paheksuu sellaista,
jö^a erehtyy rikoksien teille.
Mutta Elliskin kerran erehtyi, ja
silloin hän erehtyi jopa niinkin pa­hasti,
että oikeuspuntarin oli kat­sottava
hänet rikollbeksi Akkansa
kanssa, jon^a hän väitti «ina koh­delleen
häntä hyvin sattui Ellikselle
pieni kahina, joka päättyi sillä, fet-tä
Ellis lairvautui heikomman asti­an
löylyyttamiseen. TttomariDe, jon­ka
eteen Ellis kuljetettiin i^ngittu-iin,
väliaikaisen pa-keudten
hyväksymi-a^
eri ja haliltukseh tukemisen myös
Jnuissa sen ehdotuksissa.
Näitä tapauksia voidaan tuskin
eroittaa vanhasta reformistisesta po­litiikasta.'
Ne on varmaan perustel­tu
ottamalla varteen eräitä työvä­en
""etuja, 'mutta ne ovat olleet
omiaan lopuksi antamaan alttiiksi
toisia, tärkeämpiä työväen etuja.
Tästä-'politfifcasta 'Vastuussa olevat
norjalaiset toverit ovat epäilemättä
pyrkineet ottamaan varteen vallan­kumouksellisen
luokkataistelun edut,
mutta käytännössä tehdyt virheet
ovat vaikuttaneet näitä etuja vas­taan.
Tyydytyksellä on laajennettu
toimeenpaneva komitea ottanut vas­taan
vakuutuksen, että Norjan työ­väenpuolue
oman kokemuksensa ja
vakuutuksensa kautta on tullut tie­toisuuteen
siitä, että on välttämä­töntä
tarkistaa puolueen tähänasti­nen
parlamenttaarinen poltiikka.
Laajennettu toimeenpaneva komi­tea
lausuu toivomuksensa, että niin
tulee piammiten tapahtumaan.
2) Lianin tapaus on niin ollen
käsiteltävä yllämainittujen Norjan
työväenpuolueen tähänastista poli-tiikkaä
koskevien 'muistutusten ' yh*
na, selitti häh, että silla kertaa ei
hän voinut asiaa, muutoin ratkaista,
sillä eukkonsa suuttuessaan on erit­täin
militanttinen. Ellis siis van­haan
härmäläiseen tapaan sylkäsi
kämmenelleen ja antoi sen sitten
tavallista nopeammassa vauhdissa
kiitää siippanansa kasvoille. Tämä
ei kuitenkaan eukolle ollut riittävä
rangaistus militanttisuudestaan, jo­ten
lisäksi oli turvauduttava amma­tissa
opittuun menefelmään, B.6.
heikomman paikan vieläkin heikom­maksi
tekemiseen. Koko toimitus
olisi käynyt kaikkien ammattisään-töjen
mukaisesti jos vain olisi ollut
lava ja kappale" nuoraa, jonka olisi
voinut kiertää eukkonsa kaulan ym­päri.
Tuomari ei kuitenkaan voinut
olla yhtämieltä hirttäjän kanssa,
vaan selitti, että koska kerran oi-keuspuntari
ei ole akkaa kuristetta­vaksi
määrännyt, ei hirttäjällä omas­ta
päästään ollut oikeutta sellaiseen
menettelyyn. Tuomari määräsi, et­tä
juttua on pitemmältä tutkittava
ja niin asia siirrettiin tuonnempa­na
kokoontuvan oikeuslaitoksen uu­delleen
käsiteltäväksi ja Ellis las­kettiin
siihen asti vapaalle jalalle,
kuitenkin pulittamalla hirttämispal-koista
säästetyistä rahoista tuhan­nen
dollarin takaus. Emme ole
kuulleet uhkaako hirttäjä julistaa
hirttämisen lakkotilaan tuomarin
häntä vastaan antaman päätöksen
nojalla. Niin jotta erehtyy sitä
Elliskin joskus. \
Niin ennen —; nain nyt.
Joitakin viikkoja takaperin Bai-teydessä.
On todettu, ettei puoiu
sa ole kohotettu mitään proM
Lianin matkaa vastaan Genu,
Tämä askel oli laajennetun toim'
panevan käsityksen mukaan virh
linen ja vahingollinen. Mutra c
maila huomioon täten todevan
anhaaran, ettei toveri Liania
da yksinään tekä vastuulliseksi
tä_ askeleesta, päättää laajenn
toimeenpaneva komitea peruu
toimeenpanevan komitean aikais
man päätöksen, joka suunta
Liania vastaan persoonallisesti,
täten pitää tätä mieskohtaista
pausta likviideerattuna.
3)^ Pakollisen välitysoikeuden
väksyminen Norjan pariament
oli hairahdus. Sen seuraubena
ollut, kuten norjalaiset puoluet
rit otaksuivat, oman puolueen
jittuminen kapitalistiko kkia
taan vaan päinvastoin synnyt;ti
tuseroavaisuuksia omissa rive
Ottamalla lukuun suuret vaikei
Norjan työväenliikkeen nykyis
asemassa osaa laajennettu toim
paneva "komitea kylläkin arvo
vastuussa olevain norjalaisten ]
luetöverien pyrkimystä ..lakimä
ysten kautta suojella työläisiä i
aikaisista ja liian vaikeista ta
luista. Vastuuton näennäisden
ratia, joka pyrkii joka päivä ke
mielisissä taisteluissa antamaan
tiiksi työväenjärjestöjen taisteli
man ja tämän perusteella vas
taa "kaikkea työsuhteiden lail
suojelemista, ei. voi luottaa mi
kään Kommunistisen Internati
Ien tukeen. Mutta toisin on työläisten taisteluvapauden si
lemiseen nähdten porvarillisen
tion väliintuloa vastaan lakien £
Ia, tämä puolustus on kommi
tien velvollisuus ja tähän kat
on mainittu pakkovälityslaki j
alusta alkaen ollut varsin arvi
tava. Pakollisten välitystuomio
tähänastiset kokemukset Norj
ovat osoittaneet, että on ollut
haa toivoa, että pakkovälitysoi
den kautta saatavan suojelu
edut olisivat suuremmat kuin
Iäisten toimintavapauden kytk
sestä johtuvat haitat. Tähän k
mukseen ja tietoon ovat norjal
toverit nyt tulleet itsekin. Tä
tunnustavat nyt jokseenkin yle
vaajan nosfcelaisherrat muistivat
paattakin, erään. Vapaudessa o
Sudburyn paikkakuntauutisen
dosta. Tuossa paikkakunta uut
sa moitittiin jäsenistöä leväp
sestä .toiminnasta osaston asic
Selitettiin vain yksinkertaisesti
tä jokaisen vallankumouksel
luokka'puolueeseen kuuluvan tj
sen olisi pyrittävä toimimaan
lankumouksellisen liikkeen edist
seksi, käymällä edes kokook
kaikille yhteisistä asioista neuv
lemassa. Tuo on aivan tavali
ja työväenliikkeessä jo noskela;
den ajoilla käytetty meiiettelyi
että julkaista velvoittavia kirjo
sia ja uutisia. Mutta nykyaik
noskelaiset siitä luulevat löytäi
sä hyvänkin aseen, jolla muka
täisiin iskeä, eikä näy hen
enään olevan muistossa entiset >
lauseensa.
'Sensijaan että tuosta paikka
ta pätkästä nyt tehdään iso
ja selitetään, 'että Canadassa
lankumous on vielä monen vaie
ven takana, antaisimme Rai^'^
entisille canadalaisille toimita
roille pienen hoksautnksen ja
täisimme^^Beitä palauttamaan
leensä sen ajan, jolloin oliva: r
tavallisia kuolevaisia Työka
avulla ja vallankumoukseen kiili
misella'^uistuttarmassa.
entiset Työkansan toimittajat, .
sesHahlista aina Yrjö Mäkeläai
ti jatkuvasti lehden palsto;Ha i
täneet ja antaneet toistenkin
tää, että kunhan vain vielä v