Vapaus, April 27, 1963

              ! II ! ' I I I' ' i ' m
Sivu 2 Lauantaina, huhtik 27 p - Saturday. ApHl 27, 1963 f^g jgn„ jjjg y
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A 8 0 R ÖRGAN yhlyjnä NLn laiva-
OF FINNISH GANADIANS
(LIBERTY) ' Established Nov. 6. 1917
Bditor: W. Eklund Manager: E. Suksi
• Telephones: Office OS 4-4264 — Edltorial OS 4-4265
Published thrice weeUy: Tuesdays, •mursdays and Saturdays by Vapaus
l»ilbll8hlng Co. Ltd;. 10(W02 E lm St. We3t,Sudbury. Ontario. Canada.
MaUing address: Box 69,
Advertlsing rate.s upon application, translations free of charge.
:Authorized as second Oass mail by the Post Office Department, Ottawa,
• ^ ' ' and for payment of poBtage in cash. ,
' ' TII^VSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 « k)c. $4.25 USA:ssa:
-3 kk. 2.50; Suomessa:
1 vk; $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
.....CANADIAN LANGUAGE-PRESS
varten
Jipan Grimaun murhasta
^-«.«iVaikka francolalnen fasistihallltus hukutti taas ihmisyyden hätä-
Huvdon ibmisvereen ja teloitutti v i i m e v i i k o l l a vihatun diktatuuriko-
. 'njeiitensa yhden huomatun vastustajan muodollisQn oikeuspäätöksen
perusteella; niin tämä oikeusmurha edustaa, kuitenkin rikosta "jota
.eJi^Koida hyvittää" kuten sanoi asiasta italialainen sosialistijohtaja
Pietro Nenni.
"">"Ja vaikka oikeusmurhan kohteeksi tässä tapauksessa joutui hen-
Jtääfcohtaisesti Espanjan kommunistisen puolueen urhea johtaja, J u -
.DiaoGrimau, n i i n kumoamaton tosiasia on kuitenkin, että hänen mu-
3(anaaD o l i henkisesti teloitettavana kaikki fasistisia tyranniutta vas-lustavat
kansainväliset voimat Espanjassa— eikä vain Espanjassa.
f ; V a i n tämä selittää sen,'miksi Julian Grimaun oikeusmurha nos-
^etatti n i in laajan vastalause- jäprotestimyrskyn varsinkin Euroopassa;'
•Varsinkin: nuorison j a ylioppilaiden toimesta järjestettiin viikon vaih­teessa
eri p u o l i l la Eurooppaa mielenosoituksia Francon diktatuuri-
«konientoa vastaan. Uutistiedot kertovat, että esim. Zyrichissa louk-
Jcaantui 4 poliisia yhteenotoissa nuprten mielenosoittajien kanssa Es­p
a n j a n lähetystön ulkopuolella. Espanjan suurlähetystöä kivitet-
' t i i n , Brysselissä osoitti mieltään 600 espanjalaista ja suuri määrä nuo-riaobelgialaisia.
"Voitte tappaa ihmisen, mutta ette hänen aatteitaan",
^ ^sanottiin mielenosoittajien julisteissa. Tukholmassa oli mielenosoitus
JEspanjan lähetystön ulkopuolella jne. ^
i--' ;;)nityen näihin fasisminvastaisiin protesteihin ihmisyyden ja kan-
^sanvallan puolesta, me julkaisemme Suomen laajimmin leviävän työ-
*väenlehden, S K D L : n äänenkannattajan. Kansan Uutiset-lehden asiaa
kSisittelevän, viime sunnuntaiseh toimituskirjoituksen, missä sanotaan;
"Francon fasistinen hallitus on vastannut siihen ihmisyyden huu-
'toon, jonka maailmanlaajuinen vastalauseliike on nostanut vangitun
espanjalaisen kommunistijohtajan ja fasisminvastustajan Julian G r i -
, maun pelastamiseksi,^ teloittamalla hänet eilen aamulla. Ainoa syy
; Grimaun teloittamiseen oli se, että hän muiden espanjalaisten fasis-minvastustajain
ja vapaustaistelijain, kommunistien, sosialistien, va-
• paamielisten poi-varillisten intelligenttien ja katolisten lailla, on teh-
\ nyt-kaikkensa vapauttaakseen maansa siitä kauhistuttavasta julmuu-
: desta, riistosta j a terrorista, johon Francon hirmuhallitus on Espan-
' j an kansan sortanut: Heitä vangitaan, pahoinpidellään, kidutetaan ja
i teloitetaan. Näin tapahtuu tänään vielä Euroopassa, maassa, johon
^ Suomikin ylläpitää diplomaattisia j a taloudellisia suhteita.
'. Hirveänkin terrorin oloissa Espanjassa kuohuu ja kansa taistelee. :
' ' V i i m e vuoden huhti-toukokuussa tunsi kenraali Franco ensimmäisen
: kertiin maaperän järkkyvän jalkojensa alla. Eri puolilla maata puh­kesi
työläisten j a talonpoikien lakkoliikkeitä niin, että Francon o li
' osittain peräydyttävä eräiden «palkkavaatimusten edessä. Mutta sa-
• •' maila tiukennettiin • terroria entisestään. BKPn edustajakokouksessa
j u u r i vieraillut maansa kommunistisen puolueen edustaja Santiago
' Alvarez kertoi, että yksistään kuluvan vu^aden kolmen ensimmäisen
kuukauden aikana on Espanjassa ollut 14 poliittista oikeusjuttua. S i -
. v i i l i - j a sotllasoikeudet'ovat langettaneet näissä jutuissa tuomioita 143
henkilölle, joista 132 on saanut yhteensä toista tuhatta vuotta van­keutta^
Pedro Ardiaca tuomittiin maaliskuun alussa 23 vuodeksi
kuritushuoneeseen, tohtori Gutierrez ja kolme muuta syytettyä saivat
6 vuoden vankeustuomion, Angel Mariinezin tuomitsi sotaoikeus 14
vuodeksi. Vasquezin 18 vuodeksi, Antonio Alvarezin, Cristino Sean
ja Agapito Recion 14 vuodeksi vankeuteen. Maaliskuun 30 pnä tuo-
' mitsi • sotaoikeus Enrique Lerman ja kolme muuta syytettyä 12 vuor :
' deksi vankeuteen ja samassa jutussa sai v. 1946 poliisien murhaaman
i kommunistin 20-vuotias tytär Maria del Carmen.4 vuoden vankeustuo-
' m i o n vain muutamia oikeusmurhia mainitaksemme.
Kammottavinta on, että jopa nuorillekin tuomituille 10—20 vuor
' den vankeus merkitsee Espanjassa samaa kuin kuolemaa, sillä vankila
olot ovat täysin epäinhimilliset ja lisäksi Franco kostaa poliittisille
• vastustajilleen kiduttamalla näitä. Niinpä eräs englantilainen lääkäri,
' joka o l i saanut tavata Grimaun maaliskuun lopulla kertoo tämän näyt-
! täneen haamulta kaiken kidutuksen jälkeen. Hänen kasvonsa oli ruh^
jottu, luita inurskättu ja kädet halvaantuneet. Kun tietoja Grimaun
' kiduttamisesta pääsi vuotamaan julkisuuteen, väitettiin Madridista,
\ että hän olisi muka yrittänyt itsemurhaa: Nyt on paljastunut, että
' Francon poliisit'kiduttaessaan Grimauta olivat heittäneet hänet alas
' päämajansa parvekkeelta, jolloin hän ruhjoutui. Raajarikoksi pahoin-
< pidelty Julian Grlmau j u l i s t i pelottomasii fasistisen oikeuden edessä:
. "Olen ollut kommunisti 25 vuotta j a kuolen kommunistina." Niin on
'•: nyt käynyt; ja hänen kohtalonsa odottaa vielä monta muuta espanja­laista
vapaustaistelijaa, kommunisteja, katolilaisia, liberaaleja, baski­laisia
ja katalonialaisia isänmaanystäviä.
Maailma käsittää, etteivät Espanjassa ole vastakkain vain kom­munismi
ja fasismi, vaan ennen kaikkea ihmisyys ja mitä julmin epä­inhimillisyys.
Hitlerin natsivaltakunta sai kansojen tuomion, mutta
! kuinka maailma sietää vielä tänään saman kauheuden jatkumista
; Francon Espanjassa. Älköön Grimaun kohtalo lakatko kolkuttamasta-kansojen
omaatuntoa niin lännessä kuin idässäkin. Espanjan kansa,
tuhannet tuomitut ja kuolemaansa odottavat espanjalaiset on pelas:.
tett^va.' Kasvakoon moninkertaiseksi kansojen vastalauseliike, jolla
' e i vielä pystytty pelastamaan Julian Grimauta, muttajonka avulla
> voidaan pelastaa monet muut •••^^ •
Rauhanoniaineii riimikkaiselo
. ••• Kolme skotlantilaista telakka-:
yhtiötä on i. muodostanut konsor-:
tien huomattavan neuvostoliitto--
laisen laivatilauksen saamiseksi.
. Mainitut / kolme yhtymää. Jobu v
Brown ^ Co., Alexander Stephen !
Co. ja Scotts Shipbuilding Co.
ovat jättäneet Ne^.yostoUit0n
tiedustelun johdosta tarjonbsien,
jonka mukaan ne ovat valmiit ra­kentamaan;
Neuvostoliiton tiliin
useita pyyntialuksia sekä 6 uivaa
kalatehdasta, joiden vicntiafvo on
noin 15 miljoonaa puntaa.
Mainitut kolme skotlantilaista te­lakkaa
sijaitsevat Englannin kaikr
kein vaikeimmilla työttömyysalueil;:
la. Sekä telakoiden johtohenkilöt
että työläiset ammattiliittonsa kaut­ta
ovat kääntyneet voimakkain ve­toomuksin
kauppaministeriön puo­leen
neuvostoliittolaisten tilausten
pikaiseksi saamiseksi. Eri puoluei-f
den lehdet ovat puoltaneet kaupan
saamista. ; Skotlantilaisten telakoi­den
tukalaa asemaa voivat tällä het­kellä
ja nopeimmin parantaa vain
neuvostoliittolaisten laivatilausten
vastaanotto, kirjoittaa skotlantilai­nen
Yorkshire Post-Iehti. Arvoval­tainen
Financial Times puolestaan
toteaa, että vallitsevan suurtyöttö­myyden
johdosta hallituksen on
vaikea torjua telakkateollisuudelle
apua tarjoavia tilauksia.
M o s k o v a . — ^ Neuvostoliiton
saavutukset kymmenenä Stalinin
kuoleman'jälkeisenä vuotena sekä
rauhallisen rinnakkainelon poli­tiikka
tulivat korostetusti esiin
maanantaina, kun Moskovassa
vietettiin Lenin syntymän 93'vuo-tispSivää.
Avatessaan Kremlin ko­koussalissa
pidetyn tilaisuuden
sanoi. pääministeri Hrushtshev
maailman kommunistisen liikkeen
nykyisen voiman .kertovan^ Lenin­in
edustaman^ asian kehityksestä.
Hän korosti Neuvostoliiton kom-:
munistisen puolueen tekevän
kaikkensa maailman kommunisti­sen
liikkeen eheyden puolesta ja
sanoi N K P : n noudattavan johdon­mukaisesti
leniniläistä rauhano­maisen
rinnakkainelon periaatet­ta
toimiessaan rauhan suojaami­seksi.
Ydinsodan estäminen on
kaikkien marxilais-leniniläisten
tehtävä, hän huomautti.
sa kohottamista, mufta samaan: ai­kaan
Neuvostoliitto toteuttaa rau-hanpolUiikaansa;
Leninin huomau­tuksen
siitä, että maailmansodan es­täminen
on kokonaisen elämän
lyön arvoinen tulisi olla tämän päi­vän
marxilaisrleniniläisille monin
verroin tärkeämpää, .piihuja sanoi
jatkaen että rauhanomainen rinnak­kainelo
on luokkataistelua koko
maailman mittakaavassa.
YHTENÄISYYS YHÄ
TÄRKEÄÄ
-~Ponomarev korosti myös, etteivät
sosialistisen maailmanjärjestelmän
j a kansainvälisen kommunistiliik­keen
yhtenäisyys ole nyt yhtään vär
hemiriän tärkeät kuin silloin, k un
työväenluokka oli vielä heikko.
Moskovassa vubnna 1957 ja 1960 pi­dettyjen
kommunistisen puolueiden
Sotilaskaappaus
voi olla tekeillä
Argentiinassa
Buenos Aires. — Argentiinan
hallituksen kukistuminen näyttää
selvältä päätellen viimeaikaisista vi­rallisista
tiedotuksista ja hallitusvi-ranomaisten
ja sotilashenkilöiden
tapaamisista^ sanoivat poliittiset
huomioitsijat Beunos- Airesissa per­jantaina.
Tavallisesti luotettavista lähteistä
sanottiin, ettei presidentti Jose Ma­ria
Guido ole suostunut antamaan
tukeaan sisäministeri Enrique
Rauchin järjestämille pidätyksille,
joissa useita pankkimiehiä; liike­miehiä
j a älymystöön kuuluvia on
viety poliisin kuulusteltaviksi.
Presidentin viimeksi julkaisemas­sa
tiedonannossa sanottiin, että hal­lituksen
viranomaiset ja- armeijan
edustajat ovat neuvotelleet maassa
vallitsevasta tilanteesta j a armeijan
osuudesta demokratian ja rauhan
palauttamisessa maahan.
.Buenos Airesissa kiertelevät hu­hut
tiesivät kertoa myös presidentin
aseman olevan nyt vaakalaudalla.
Armeijan julkaisemassa tiedotuk­sessa
sanottiin, että maan pulmien
ratkaisemista yritetään vetoamalla
valitsijoihin. Rauch puolestaan jul- virtauksia vastaan'sekä teörian^jä
Juhlavasti koristettuun Kremlin
kokouspalatsiin oli Leninin vuosi^
päivän viettoon saapunut y l i 6,000
vierasta. Joukossa Neuvostoliiton
korkeimman johdon edustajat Brez-hnev,
Suslov, Mikojan, Kuusinen-
Kosygin. y,m., joiden rinnalla kun­niapaikalla
istui tunnettuja työläi;
siä, vallankumousliikkeen vanhoja
veteraaneja y.m. Kansainvälisten
vieraiden joukossa oli mrii. Espan­jan
legendaarinen Dolores Ibarrmu-r
i . .. . ,
KOLME V A L L A N K U M O U K S E L - /
LISTA VOIMAA
Juhlaesitelmän pääministerin
Hrushtshevin johdolla pidetyssä is­tunnossa
piti NKP:n keskuskomi­tean
sihteeri Boris Ponomarev, joka
totesi, ettei yksikään toinen yhteis­kuntaoppi
ole vaikuttanut historian
kulkuun niin .ratkaisevasti kuin
marxismi-leninismi. Maailmassa on
nykyään kolme tärkeää vallankumo­uksellista
voimaa: sosialistinen maa­ilmanjärjestelmä,
kapitalististen
maiden työväenluokka j a kansalliset
vapautusliikkeet. Puhuja tarkasteli
erikoisesti viime mainittua todeten
tässä yhteydessä Leninin asettamuk-sen
siitä, että alikehittyneet vapau­tuvat
maat voivat siirtyä sosialis­miin
kapitalistisen kehitysvaiheen
sivuuttaen olevan erään tärkeimmis­tä
marxilaisista perusasettamuksis­ta.
Ponomarev sanoi Lenin kehittä­neen
marxilaisuutta enemmän kuin
yhdenkään toisen, mutta hän teki
sen taistellen niin revisionistisia
kuin kaavaoppisiakin katsomuksia
vastaan.
NKPn J O H T A V A T P E R I A A T T E ET
Ponomarev sanoi NKP:n viime
vuosien johtavien periaatteiden ole­van
kiteytettävissä seu raaviksi: us­kollisuus
marxismi-leninismin teoi-i-alle,
sen luova kehittäminen, taiste­lu
dogmaattisia ja revisionistisia
neuvottelukokousten julkilausumien
tulee olla kansainvälisen kommunis­tisen
liikkeen yhtenäisyyden pohja­na,
puhuja sanoi korostaen, ettei
'vasemmistolainen" 'opportunismi
ole nykyään yhtään vaarattomampi
kuin revisionistinenkaan suuntaus.
Hän sanoi N K P : n tekevän kaikken­sa,
jotta tulevasta kommunistisen
liikkeen neuvottelukokouksesta tu­lisi
uuden yhtenäisyyden j a eheyden
perusta.
KODIN PURISTA
TOEMITTANIJT EEVA
Pidiittekö kalasta?
Kalaa ei milloinkaan syödä välin­pitämättömästi
• — . 'sitä joko pide^
tän tai siihen pliaan perin harmis­tuneita.
Viimemainittu johtuu ruo-
Tilaisuuden kokousosa päättyi. doista. Hyvin valmistetussa Jcalassa.
'Kansainväliseen" jonka laulamisen
pääministeri aloitti vilustuneella,
mutta kantavalla äänellä. ' Eläköön
marxismi-leninismi! Voitto, voitto,
voitto!" huudahti pääministeri lau­lun
jälkeen, kun yleisö hajaantui vä-liajalle
ennen suurenmoista juhla­konserttia.
NL tarjoaa jättiläistilauksia
Epglannille
Neuvostoliitto on tarjonnut Eng
lännille sijoitettavaksi vielä kulu­van
vuoden aikana noin 300 miljoo­nan
punnan koneiden ja kokonais-on
esittänyt maksuajaksi 5 vuotia
ja kokonaisten tehtaiden osalta 8
vuotta. Englantilaiset yritykset ovat
olleet valmiita kauppoihin, mutta
ten tehtaiden tilaukset kerrotaan ovat vaatineet Englannin hallituk-kaisi
tämän jälkeen tiedotuksen lu­vaten
vapaita vaaleja.
Huolimatta virallisista lupauksis­ta
kesäkuun 23 päiväksi määrätyt
vaalit tuntuvat olevan kaukainen
mahdollisuus useimille argentiina­laisille,
jotka ovat erityisen huoles­tuneita
tiedoista, että sotilasjohta­jien
välillä vallitseva juopa on kas­vamassa.
ia teloitettu Espanjassa
. Madrid. — Espanjalainen kom­munistijohtaja
Julian Grimau Gar­cia
teloitettiin ampumalla lauantai­aamuna
huolimatta siitä, että sel­laistenkin
henkilöiden kuin Neu­vostoliiton
pääministeri Hrushtshe­v
i n taholta oli esitetty armonano-imul^
ia hänen puolestaan.
^Samanaikaisesti Vatikaanista kuu­lui
huhuja, että paavi Johannes
Xbt^ oli esittänyt armonanomuk-rs^
nsa kenraali Francolle. ** •
. Kuitenkin Neuvostoliiton<: päämi-
{nisterl Hrushtshevin ja muiden
|merkkihenkilöiden armonanomuk-
;8is^ 5sekä Jcautta Euroopan pide-
Hylatfi; mielenosoituksista huolimat­ta
Franco, jonka joukkoja vastaan
Grimau taisteli vv. 1936^^39, ei
muuttanut mieltään.
Viidenkymmenenkahden vuoden
ikäinen Grimau vietiin silmät pei­tettynä
teloitusjoukon eteen Cara-bancehlin
vankilan pihalla lähellä
Madridia ja ammuttiin.
— Maailmassa lasketaan olevan
tällä hetkellä käytännössä jo y l i lOO
miljoonaa tv-vastftanotinta.
— Etelän risti nimisen tähtikuvi­on
eteläpuolella olevaa tummaa Ja
tähdistä köyhää täplää nimitetään
' hiilisäkiksi".
Thresherissa koko
ajan monia vikoja
Portsmouth, New Hampshire.
Amerikkalaisessa sukellusveneessä
Thresherissa aliupseerina 'toiminut
Frank de Slefano kertoi perjantai­na
Portsmouthissa, että sukellusve­neen
laitteet olivat toistuvasti epä­kunnossa.
De Stefano oli saanut siirron toi­selle
alukselle päivää^ennen kuin
Thresher. lähti viimeiselle matkal­leen./
-
Hän väitti antaessaan todistajan­lausuntonsa,
että miehistö joutui
sukellusveneessä siinä määrin suo­rittamaan
erilaisia korjauksia, ettei
hälytys- ja pelastusharjoituksia en­nätetty
suorittaa juuri nimeksikään.
Samansijältöisen lausunnon" o li
torstaina esittänyt Thresherin säh-köupseeri,
luutnantti Raymond J .
McCoole, joka myöhästyi alukselta
ja on siten tavallaan ainoa Thres-heristä
pelastunut.
Tutkimustuomioistuin kuuli myös
useita muita todistajia suljettujen
ovien takana: De Stefano sen si­jaan
antoi lausuntonsa julkisesti.
Hän sanoi m.m. että Thresherin
venttiilijärjestelmä oli vanhanaikai­nen
j a että laivaston telakalla yli­päänsä
oli tehty Thresheriä raken­nettaessa
huolimatonta työtä.
Portsmouth, New JIampshire.
Yhdysvaltain laivaston tutkimusko­missiolle
ilmoitettiin lauantaina, et
tä suuri muovipala, joka löydettiin
atomisulkellusvene Thresherin huk-kumispaikalta
oli osittain hiiltynyt
ja on palanut "erittäin nopeasti".
Noin 45 senttimetrin pituista ne­liönmuotoista
muovipalaa käytetään
suojaamaan Thresherin tyyppisten
.sukellusveneiden atomireaktoria,
sanottiin lauantaina tutkimuskomis
sion istunnossa.
käytännön yhteys. Kymmenen yk-silöpalvonnan
seurausten hävittämi­sen
vuoden aikana on puolue johta­nut
maassa täyskäännöksen, joka on
tehnyt mahdolliseksi niin taloudes^
sa kuin muillakin aloilla tapahtu­neen
kehityksen.
Näinä vuosina on marxilais-leni-niläistä
teoriaa kehitetty enemmän
kuin koskaan Leninin kuoleman jäl­teen.
Itse puolueessakin on tapah'
lunut suuria muutoksia, jotka hei­jastuvat
mm. jäsenistön valppaute-la,
rakentavana puutteiden arvoste­luna,
puolueen entistä suurempana
eheytenä jne.
K U L U N E I D E N 10 V U O D EN
K E H I T YS
Todettuaan NKP;n johtaneen
maan viimeisen 10 vuoden aikana
teknilliseen j a tieteelliseen vallan­kumoukseen
sanoi Ponomarev.
10 vuodessa tuotetun noin 500
miljoonaa tonnia terästä eli enem­män
kuin tätä edeltäneinä vuosi
iia yhteensä. Qljyntuotto on vuo­den
1953 jälkeen ollut suurempaa
kuin viime vuosisadalta vuoteen
1953 yhteensä. Tunnustaessaan
Neuvostoliiton kehityksen tunnus­tavat
vastustajatkin samalla leni­nismin
voiman. 10'viime vuoden
aikana on lähes puolet Neuvosto­liiton
väestöstä eli 103 milj. ih­mistä
saanut asunnon uudesta ra-keni^
uksesta. JTyöpäivä on lyhen­netty
6—7 tuntiin, alimmat palkat
kohotettu, eläkettä saa 24 milj.
ihmistä jne. '
R A U H A N O M A I N EN
R I N N A K K A I N E LO
Korostettuaan Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen vastustavan
päättävästi rauhanomaista rinnak­kaineloa
ideologisella alalla totesi
puhuja rauhanomaisen rinnakkain­elon
syntyneen Lenin esittämänä jo
1919, mutta silloin sen käytännön^
toteuttamiseen ei Neuvostoliitolla
ollut voimaa. Neuvostoliiton nou­dattama
rauhanomaisen rinnakkain­elon
politiikka ei johdu sen heik­koudesta.
Tarvittaisiin vain 3 %
Neuvostoliiton nykyään hallussaan
pitämistä ydinaseista USAn hävittä­miseen.
Neuvostoliitto tietää imperialis­min
olevan edelleenkir)! voimakkaan
eikä se voi tästä johtuen lyödä h e t
keksikään laimin puoluslusmahtin-
Lontoon teollisuus- ja pankkipiireis-sä.
Kauppoja on valmisteltu jo p i t
kän aikaa, mutta niiden siirtymistä
käytännön asteelle ovat estäneet
luotto kysymykset. Viranomaiset
Dvat näissä asioissa osoittaneet häm­mästyttävää
joustamattomuutta, ko­rostetaan
Cityn piireissä; Äsken
kävi myös Kiinasta suuri valtuus­kunta
tutustumassa suurten kone^
ja tehdastilausten : sijoittamisesta
Englantiin; Kauppoja ei vielä syn
tynyt, mutta neuvotteluja jatketaan
myöhemmin. .Tässäkin tapauksessa
kauppojen päättäminen on ollut
kiinni luoltoehdoista.
Lontoosta saadut tiedot kertovat
että Neuvostoliitto on esittänyt suur­kauppojen
ehtona luottojen suuruu­den
sekä maksuehtojen ja -ajan
yleisten periaatteiden sopimista en­nen
yksityiskohtaisia sijoituksia.
Konetilausten osalta Neuvostoliitto
seita vientitakuita näin suurien
kauppojen ollessa kysymyksessä.
Hallitusviranomaiset ovat puoles­taan
esittäneet, että ensin on tie­dettävä
joka kaupan yksityiskohtai­nen
sisältö ennen kuin vientitakuita
voidaan myöntää.. L i i k e j a pankki
p i i r i t vaikka Neuvostoliiton kauppa
poikkeaakin tavallisesta englanti
laisten käytännöstä, ovat kuitenkin
sitä mieltä, että viranomaisten jous­tamattomuus
on pääcsteenä kauppo­jen
syntymiselle. Cityn piireissä
ei kuitenkaan ole ruotoja tai ne on
helppo poistaa syödessäkin.
Ihanteellisinta olisi syödä itse
pyydysttettyä kalaa.; Silloin saisim­me
sen varmasti tuoreena. Torilta
j a kalakauppiailtakin saamme toki
kunnollista veden antia, jos vain
osaamme erottaa tuoreen kalan van­hentuneesta.
Tuoreen kalan kiduk:
set ovat punaiset ja silmät kirkkaat
— kuhalla tosin voivat kidukset olla*
harmaat vaikka kala olisikin tuore.
Valmistimmepa kalan miten ta
hansa kannattaa niistä isommat aina
leikata fileteiksij jolloin ruodoista
keitetään liemi. Pienet kalat jau­hamme
taas ruotoineen' lihamyllys-sä
tai keitämme niitä hiljaisella tu­lella,
j o l l o in maku jää' liemeen, joka
siivilöidään. Liemestä voi valmis­taa
sitten kastiketta tai keittoa,
joka höystetään kasviksilla tai
vaikkapa kalapalleroilla^ Kalan mie­toa
makua voi korostaa erilaisilla
mausteilla. Jos valmistamme keitet
tyä kalaa, maustamme liemen sipu­l
i l l a , porkkanalla, purjolla, pippuril­la
ja suolalla tai jos haluamme
erikoisempia makuvivahteita —
rosmariinilla, fenkoolilla ja papri­kalla.
Myös t i l l i , persilja ja ruohosi­puli
kuuluvat "^aina "kalan seuraan.
Keittäessä pannaan pienet kalat kie­huvaan
ja suuret kylmään veteen.
Jos taas syötte Italan paistettuna,
huomautetaan, että hallitus on ehr rukistakaapa samassa pannussa pi -
timiseen korostanut että Englannin parjuurilastuja ne antavat hyvän
talouden elpyminen pitkäaikaisesta
ja syvästä taantumasta on ratkai­sevasti
riippuvainen vientiekspans-sion
tehostumisesta. Tämä sopii
huonosti yhteen hallituksen käytän­nön
kauppapolitiikkaan, kun on ky­symys
Neuvostoliiton jättiläismäisis­tä
tarjouksista korostetaan Cityssä.
LABORATORIO K U U H UN
ENNEN IHMISEN L E N T OA
Moskova. — Ensimmäinen ava­ruuslentäjä
Juri Gagarin on sano­nut
toivovansa, että hän pääsisi
ensimmäisenä Kuuhun.
Vastatessaan TASSin edustajan
kysymyksiin; jotka tämä esitti 12;
4. vietettävän avarauuspäivän
johdosta, Gagarin arveli, että
Kuuhun toimitetaan ennen ihmis­tä
tarpeellisia laitteita, ehkä ko-.
konaisia laboratorioita. — Onhan
tärkeätä tietää esimerkiksi, mil­lainen
maaperä Kuussa on —
peittääkö sitä pölykerros vai huo­koinen
massa. Se on tärkeätä ke­hitettäessä
avartiuslaivan laskeur
tumismenetelmiä. On mahdollis'
ta ,että Kuuhun lähetetään ensin
eläviä organismeja ja tarkkail­laan,
miten niiden käy Kuussa.
Tämä on erityisen tärkeää tietää
ennenkuin ihminen
Kuun pinnalle.
laskeutuu
Gagarin lausui, että säteilyvaara
ei ole ylitsepääsemätön este ava­ruuslennoissa.
Säteilyn vaikutusta
elimistään voidaan vähentää aluk­sen
erikoissuojalla. Lisäksi on mah­dollista
laskea avaruusaluksen len­torata
Kuuhun kiertäen vaarallisim­mat
sä.'oily vyöhykkeet
Avaruuden valloitussuunnitelmia
toteutettaessaan Neuvostoliiton 'tie­de
suorittaa yhä uusia kokeiluja.
Niiden tarkoituksena ei ole vanhan
toistaminen, vaan kulkeminen
eteenpäin, uusien tietojen saaminen
luonnonlaeista, huomautti haasta­teltava.
Kirjeenvaihtajan kysymykseen,
valmennetaanko naisia avaruuslen­toihini
Gagarin vastasi leikillisesti:
maun ja ne voi tarjota kalan kera.
Ne, jotka pitävät enemmän pari­loidusta
kalasta, tarjoavat kastik
keeksi hierottua, raastetulla pipar­juurella
(horseradish) maustettua
voita.
H E R K K U S M E L T I T
Smeltit leikataan fileiksl ja la­dotaan
' vuokaan nahkapuoli ylös­päin.
Jokaisen kerroksen väliin
laitetaan runsaasti hienonnettua til­liä.
Kalojen päälle kaadetaan liemi
jossa on I dl (dl on noin kkp) ruo­kaöljyä,
1.5 d l etikkaa, valkopippu­ria,
suolaa, sokeria ja sinappia.
Liemimäärä riittää noin 20 smel-tille.
Kalojen annetaan seista lie
messä pari päivää, jonka jälkeen
ne ovat valmiit tarjottavaksi.,
SMELTTIHYYTELÖ
2 paunaa smelttejä, 4 kkp vettä,
sipuli, suolaa, valkopippuria, tilliä
keitetty kananmuna^"" tomaatti, 1-
pussi, shelatiinia.
Smeltit perataan' ja niistä poiste-,
taan 'selkäruoto. Lihapuolelle ripo­tellaan
vähän suola-valkopippuri>
-seosta ja hienonnettua tilliä. Kala
kääritään rullalle päästä pyrstöön
päin j a rullat keitetään hiljaisella
tulelle sipulilla ja suolalla mauste-'
tussa vedessä noin 10 minuuttia, •
.\alat nostetaan liemestä^ joka siivi­löidään.
Shelatiini sulatetaan : lie-
"mcen. llyytelövuoan pohjalle kaador
.taan oiiut,kerros lientäi jonka hyy­dyttyä
pohjalle ladotaan koristeeksi
tomaatin j a kananmunan viipaleita.
KalaruUat asetetaan vuokaan kau­niiseen
järjestykseen ja loppu l i e \
mi kaadetaan päälle. Kun se on
hyytynyt kumotaan hyytelö vadille/
K A L A M U R E K E
Noin 2 paunaa smelttejä (perkaa- ,
mattohiana punnittu) koippujauho-ja^
margariinia, 1 kupillinen kermaa
tai' kermamaitoa, 3 munaa, suolaa,—
valkopippuria.
Suurista kaloista poistetaan ruo- i
dot," fnutla pienet voi, jauhaa ruo­toineen
lihamyllyssä. Jauhettu ka­lan
liha sekoitetaan vaahdoksi vat-kattuaan
margariiniin. Korppujau­hot
liotetaan kermassa ja lisätään
joukkoon. Lopuksi lisätään vatka
tut kananmunat ja mausteet Seos '
kypsennetään murekkeeksi keittä­mällä
sitä vuoassa vesihauteessa n.
tunnin ajan tai siitä valmistetaan
pieniä pyöryköitä, jotka keitetään
maustetussa liemessä. Siitä voi vaK
mistaa myös kyljyksiä, jotka voidel­laan
munalla, korppujauhotetaan
ja paistetaan margariinissa.
K A L A K U K K O
'Neuvostomaassahan on toteutettu
miehen j a naisen täydellinen tasa­vertaisuus".
Keskustelun päätteeksi Gagarin
tähdensi, että olisi tarkoituksen­mukaista
yhdistää Neuvostoliiton
ja USArn tiedemiesten avaruuden .
valloittamiseen tähtäävät ponnis­telut
— Tässä otettiin jo.ensim-v
mainen askel allekirjoitettaessa
sopimus avaruuden yhteisestä tut-klmls3sta.
Olen joutunut useita
kertoja puhumaan siitä, miten
edullista näiden molempien mai­den
kansoille j a koko ihmiskun­nan
edistykselle olisi tutkia ava­ruutta
yhteisvoimin. •
2 paunaa smelttiä tai muuta ka-
.. .-. .laa. •. • -.
2 . r k l . suolaa.
l',^--paunaa silavaa
Kuori
IV2 paintia vetä
• 1 r k l suolaa
1 t l . hiivaa.
2'^4. paunaa ruisj.
Vz paunaa ruisleslyjä
Kalat perataan, huuhdotaan hyvin
Ja pannaan valumaan. Veteen sekoi­tetaan
suolaa, hiiva j a vähän j au
hoja niin. että saadaan sakea taiki-;
na. Taikina pannaan leivinpöydäl-
Ie, jossa se vaivataan jauhojen
icanssa sitkeäksi ja kaaviloidaan
noin puolen tuuman paksuiseksi le­vyksi,
jolle kylvetään jauhoja se­kä
kaloja ja silavaa ker­roksittain.
Suolaa ja pippuria kyl­vetään
väliin. Kukko ummistetaan
hyvin ja silitetään tasaiseksi päältä
ja paistetaan kovassa lämmössä
^kaikkiaan 4—5 tuntia; Voidellaan
silavalla silloin tällöin, jos se vuo­taa
niin paikataan tähteeksi jääneel­lä
kuöritaikinalla, jottei mehu pää- ;
Sentin nakkipeti on OK!
Joitakin äärimmäisiä fanaatikkoja täytäntöön panemista^
ehkä. lukuunottamatta arpajaisten
ja varsinkin uhkapelien kohdalta
muuten luukuivassa maassamme ei
kukaan enää j u u r i korviaan höristä
sentin nakkjpelin ja siihen verrat­tavien
.'Mhkapelien" tiimoilta.
Kirkkojen ja seurakuntien sekä
muiden sellaisten laitosten ravinto­lahuoneissa,
voimistelusaleissa, kel­lareissa
ja pyhätöissäkin järjestä­mät
jatkuvat bingo- j a muut seura-pelit
ovat siitä oivana esimerkkinä.
Edustaako se" edistystä katsomus­ten
ja uskomusten avartumisessa,
vai ' viimeisen ajan villitystä", siitä
emme maallikkona.halua sanoa sitä
emmekä tätä— ~
Mutta eräässä mielessä ylläesitet
ly '"vapaamielisyys" heijastaa myös
poliittisen vapaamielisyytemme pin­nallisuutta..
Meille sanotaan, että demokraat
tisen järjestelmämme olosuhteissa
on kansalaisilla oikeus arvostella
kaikkea olevaista nimenomaan sii-
;nä mielessä, että sen tilalle saatai­siin
— enemmistön toivomusten
mukaisesti — ajan vaatimia muu­toksia
ja korjauksia.
Se päteekin — a i n a hallituksen
vaihtamiseen asti, mikäli yhden
porvarillisen hallituksen tilalle va­litaan
toinen, myösT kapitalistista
valtakomentoa kannattava puolue.
Mutta jos vaaditaan syvällisempiä
muutoksia ja uudistuksia, esimer­kiksi
suurpääoman vallan lopetta­mista,
monopoliyhtiöiden ja -laitos­ten
kansallistamista j a sosialismin
n i in silloin,
muuttuu ääni kellossa. Demokra­tiamme
ei ulotu n i i n syvälle.
Sama. demokratiamme pintapuoli­suus
näkyy vallitsevan oppilaitoksis-sammekin,
vaikka meille vakuute­taan,
että professoreilla ja korkeim­pien
oppilaitosten opiskelijoilla täy­tyy
olla • täydellinen oppivapaus —-
että koulunuorisolla täytyy o l l a " o i -
keus poliittisten virheittenkin te­koon",
jos mielitään kansainvaltais-ta
yhteiskuntaa jatkaa ja kehittää.
-=-Mutta jos opettajat ja opiskelijat
sattuvat ottamaan kirjaimellisesti
nämä vapaudet sikäli, että omaksu^
vat eräisiin "vääriin ajatuksiin" pe­rustuvia
toimintaohjeita itselleen,
s i l l o in he joutuvat valtiollisen polii­sin
kortistoihin "epäluotettavina"
yksilöinä, joille on työnsaantikin'
myöhemmin miltei yhtä vaikeata
kuin "kamelin mennä neulansilmän
läpi" ja " r i k k a a n päästä taivasten
valtakuntaan."
Poliittisesti on siis oikeus pelata
sentin nakkia, bingoa ja n i i h in ver­rattavia,
mutta auta armias häntä,
joka rohkenee tarttua johonkin suu­rempaan
yritykseen!
^Yhtenä todella, hälyttävänä, esi­merkkinä
tästä saatiin pari viikkoa
sitten siitä, kun eräs Western On­tario
yliopiston filosofian professori
32-vuotias t r i Peter A. Angeles esit­t
i Torontossa pidetyssä "Ontario
Educational Associationin" kokouk­sessa
mielipiteen että mitään "tuon­puolista
elämää ei o l e ".
Tällaisesta kerettiläisyydestä —
I ja hän puhui omasta erikoisalastaan
! filosofian kysymyksistä, toisille
i opettajille ja opiskelutyöhön osallis-
! t u v i l le maallikkojohtajille — pro­fessori
Angeles oli kuulema joutu­nut
yliopistossaan korkean raadin,
eli yliopiston presidentti tri G; Ed­ward
H a l l i n eteen, ja tämän puhut
telu päättyi siihen, että syntiseltä"
otettiin pois yhden oppiaiheen luen­not?
Toisin sanoen, hänen opetta-jatyötään
ja ansiomahdollisuuksi-aan"
rajoitettiin jyrkästi sen vuoksi
kun hän uskalsi esittää rehellisen
mielipiteensä jostakin sellaisesta,
mistä asiasta tiedemiesten enem­mistö
on melko yksimielinen hä­nen
kanssaan. Kansaa ei kuiten­kaan
saa 'villitä" tosiasioista puhu­malla!
Antaen-tiedon tästä "rangaistuk-sesta'Mri
Angelesin kerrotaan kiel­täytyneen
selittämästä asiaa sen yk--
sityiskohtaisemmin siksi kun hän
" ei halua joutua-enempää kuumaan
veteen"! Se palauttaa mieliin his­toriallisesti
kuuluisan "mutinan"
'se pyörii sittenkin".
Sivumennen sanoen prof. Angeles
käytti luennossaan muutenkin epä­tavallista
"tehokeinoa". Prof. A n ­geles
hämmästytti ensin kuulijansa
sanomalla, että hän kuolee syöpään
noin 3 kuukauden kuluttua.' -Myör.
hemmin hän on selittänyt, että hän
aikoi luentonsa jälkeen oikaista tä'
män "tehostusvalheen", mutta hä­nelle
ei enää annettu siihen tilai­suutta.
Saatuaan "kuolemanuutisellaan"
kuulijakuntansa mielenkiinnon pi^-
ristetyksi prof. Angeles selitti huh-_
tikuun 15 pnä, kuten saiiottu, ettei^
elämällä ole mitään kosmillis­ta
merkitystä.' Aika on laaduilistii
hän sanoi ja s e l i ^ i i , että kaikki
muuttuu ja kuolee.
Ihminen el ole ainutlaatuinen, se­l
i t t i ' "j^rofessori Angeles, smutta jos
hänestä ei tule Jumalaa tässä maa-tlttfankaikkeudessa,
hän ei voi säi- JÖ^ia Ceikä tosiasiassa säilykään. .
^;:y"l^misen ja luonnon välisten
mahdollisten suhteiden edellytys
on, että ihmisestä tulee Jumala.
Maailmankaikkeus on rajaton. Sil­lä
ei?ole mitään loppua . . . E l ole
mitään epäluonnollista."
- T r i Angeles selitti edelleen, että
maailmankaiickeutta ei ole luotu i h - :
mlselle, eikä se perusta ihmisestä
yhtään sen enempää kuin muista­kaan;
Ihmisen täytyy taivuttaa
maailmankaikkeus tahtonsa alle,
jos hän mielir säilyä, selitti puhu­ja-,
.
Ihmisen suurena ristiriitana on
se, että mitä enemmän hän oppii
tietämään, sitä suurempi on mah­dollisuus,
jotta hän tuhoaa itsensär
mutta ilman, tietoja luonto tulee tu­hoamaan
hänet.
Elämällä el ole mitään kosmista
merkitystä; on ikuinen elämä jolla
ei ole alkua eikä loppua. "Ottakaa
'siitä (elämästä) jotakin ja silloin
ette halua siitä mitään muuta. Elä­mä
on urheilua ja meidän täytyy
päättää, mitä osaa me siinä pelaam­me,
sekä antaa kaikkemme sille.
Siis, mitäpä siitä jos kuolemme,
meillä on ollut huvia elämämme pe-
' . 'tällainen oli pääpiirteissään pro­fessorin
li^ento, missä hän kosket
teli eräitä farisealaisia tabu-käsittei­tä-
yhteiskunnassamme.
J a kuten sanottu, professori An­gelesille
oli aikaisemmin . uskottu
kolmen filosofiaosaston opetustyö ',
ensi vuonna, mutta .Toronton pu-t
heeiua jälkeen häneltä otettiin niis-. ' :^
4ft^i^si'pois::^<i^i;|^^
Puhe-, opetus- Ja opisReltiVai>|aUw
• i