Vapaus, March 15, 1955

              Sivu 2 TiistaJna, Jnaalisk. 15 p. — Tuesday^ March 15,1955
V A P A U S
(UBEBTD ~ Xndepesdest Ubox
Olgan of FloBiflb Caojodlan*. E»-
teUlBlbed Nov. 6, mi. AutluntEed
M ceeosd dacs maU tqr tbe Pott
Office Depaxtment, Ottawa. Pub*
Utfbed tbriee weekly: Taesdaya
Ibttndajrs and S a t u r d a n by Vapaua
PoUisbing Company JML, at 100-lca
d m St. w.. fiodbiuy, Ostw, Canada.
Telepbonei: Sua. Office OS. 4*42W
Editortal Office OS. «-«265. Kanager
E . Saksi. Editor w. E k l i m d KaUiag
addreaa; g o « eg, Sndbtay. Ontajto.
AdrertiaiDg retea upon appUcatlon.
Tranalation ftee of ebasge.
ULAUSBINNAT:
i ffc. 7JOO 6 kk. 9.7S
t kk. <L35
TbdyavallolMa: i vk. «DO « kk. 4 ^
1 «k. 8 J 0 6 kk. 4.79
Pikkukauppiaat ovat myös lujilla
Eräissä äskettäisessä Ottawan uutistiedossa kerrottiin kuivan
islallisesti, että Canadan vähittäismyynnit laskivat viime vuonia 1.4
prosentilla edellisen vuoden myynteihin verraten — mutta siitä huo­limatta
ketjukauppojen myynnit lisääntyivät 86 miljoonalla dollarilla-
Toisin sanoen, tämän vapaayritteliäisjyden maan kulma- ja muut
pikkukauppiaat ovat joutuneet kaksinkertaisen painostuksen uhreiksi.
Työttömyyden lisääntyessä ja faiiiirväestön ostokyvyn huonontuessa,
vähenee kysyntä. Tavarat jäävät -'ylijäämävarastoihin" myymättä
kun kansanjoukoilla ei ole varaa ostaa niitä tavaroita, mitä he joka-päiväsessä
elämässään tarvitse^'at. Tämä sellaisenaan on jo huoles­tuttava
seikka myrjs pikkuliikemiehen kannalta katsoen. Mutta asia
pahenee edelleen sen kovan kilpailun johdosta, minkä suurelta osalta
amerikkalaisen pääoman turvissa toimivat ketjukaupat nurkka- ja
muiden pikkukauppojen omistajille sekä osuusliikkeille aiheuttavat.
Vaikka nurkkakaupan omistajat yrittävät tehdä perheineen "pyö­reitä
päiviä"', niin sittenkin tulee elämä entistä tiukemmaksi ja niin
he joutuvat yksi toisensa jälkeen tunnustamaan, etteivät voi kilpailla
suurten ketjukauppojen kanssa. NMin he sulkevat oven.sa ja joutu\'at
monessa tapauksessa varattomina työttömien armeijaan.
Niinpä esimerkiksi-täällä Sudburyssa on noussut suuria ketju-kauppoja
vähittäiskaupan alalle kuin sieniä sateella — ja ne ovat
luonnollisesti työntäneet tieltään pois heikommat kilpailijansa, pielet
kulmakauppojen pitäjät. Dollareina ja sentteinä laskien on koko
maata kä.sittävä tilanne yllämainitun Ottawan uutistiedon perusteella
seuraava. •
Canadan vähittäismyynnit vähenivät viime vuonna 1.4 proseur
tilla edellisen vuoden myynteihin verraten. Siitä huolimatta lisääntyi
ketjukauppojen myynnit 86 miljoonalla dollarilla. Toisaalta yksi­tyisten
vähittai.skauppojen myynnit vähenivät samaan aikaan ncljan-
.nesmiljaardilla (254.4 miljoonalla) dollarilla!
Ylläolevat -kuivat tilastotiedot" puhuvat voimakasta kieltä siitä,
että työläisten, farmarien ja pikkuliikemiesten edut.vj^alivat entistä
läheisempää yhteistoimintaa. !Mone'n pikkuliikemiehen "kunniaa" on
kutkuteltu sillä, että yksityi-syrittäjinä heillä ei ole muka mitään teke­mistä
työläisten palkkataistelujen ja farmarien hintaliikkeiden kanssa.
iMutta tosiasia on kuitenkin osoittanut, että työläisten ja farmarien
ostokyvyn laskiessa, laskee myös pikkukauppiaan tulomahdollisuudet,
jotavastoin pikkuliikemiehelläkin on paremmat elämisen mahdollisuu­det,
jos työläiset voittavat palkankorotuksia, jos työttömyyttä voidaan
vähentää ja jos farmareille voidaan taata paremmat tulot. Kaikista
pinnallisista iimiöLstä välittämättä on .sittenkin totta, että pikkuliike-miehillä.
on paljon enemmän yhteisiä etuja työläisten ja farmarien
kuin suurpääoman kanssa. Siksi pitäisi pikkuliikemiesten kaikissa
tilanldssa aktiivisesti tukea työläisten ja farmarien taistelua elin­tasonsa
kohottamisen puolesta. ,Sik.si-pitäisi työläisten ja farmarien.
antaa liikekannatuksensa ennenkaikkea sellaisille liikelaitoksille —
olkoot ne sitten osuusliikkeitä tai yksityisten omistamia ''kulmakaup-poja"
— jotka suhtautuvat myötämieli<;esti työtätekevien taisteluihin,
heidän järjestöihinsä ja lehtiinsä;
<• Yllämainituissa ••kuivissa tilastotiedois.sa"' on myös eräs tähän
astu mainitsematta jäänyt seikka. Kun kansakunnan kulutus laskee
— ja sitä vdhitiäismyyntien lasku tarkoittaa—^ 1.4 prosentilla yhden
vuo^den aikana edelliseen vuoteen verrattuna, kuten tapahtui Cana-dassa
viime vuonna, niin.se on valtiovallalle vakava varoitus. Tässä
yhteydessä on muistettava, että miljoneerien ja muiden porvarien
kohdalta ei ole tarvinnut kulutusta vähentää. Täten siis nähdään,
ettäoslokyvyn vähentyminen on paljon suurempi kuin 1.4 prosenttia
tavallisen kansanosan keskuudessa. Ja kun vielä muistetaan, että
täraan vuoden aikana, jolloin Canadassa vähittäismyynnit laskivat,
lisääntyi Canadan väkiluku sekä luonnollisella tavalla että siirtolai­suuden
avulla, niin silloin vasta nähdään tilanteen koko vakavuus. :
Vallitse\'an työttömyys- ja raaatalouskriisin takia olisi valtio­vallan
ryhdyttävä pikaisiin ja päättäviin toimenpiteisiin. Olisi sanot-tauduttava
irti talouskriisiin johtavasta \Tidysvaltan sotapolitiikasta,
jotta voitaisiin järjestää ystävälliset suhteet kaikkien maiden kan.s.sa
ja siten lisata ulkomaakauppaamme Britannia.ssa ja kriisistä vapautu­neissa
sosialistisen maailmanosan maissa. Olisi luovuttava työttö­myyttä
ja köyhyyttä aiheuttavasta sotavarustelun ohjelmasta ja va­rusteluun
haaskattujen varojen avulla järjestettävä laajakantoisia
yleishyödyllisiä töitä. • .
.Tässä niyus voivat työläiset, farmarit ja i)ikkuliikemiehet — sekä
kaikki patrioottiset kansankerrokset — liittyä yhteistoimintaan, ja
vaatia maan ja kansan etujen vaatimusten mukaisesti liittohallituk­selta
uutta ohjelmaa.
'Puolimatkassa''
Poikkeuksia lukuunottamatta me ihmiset olemme sittenkin h>Tin
toivorikkaita. . Vaikka tehtaiden porteilla on seisovana ilmoituksena
että 40 vuotta täyttäneiden tyonhakijain ei tarvitse vaivautua, niin
me sanomme sittenkin, että ''elämä alkaa neljästäkymmenestä". Viisi­kymmentä
ikävuotta tayieiiyamme me olemme sisäisesti vielä par­haassa
nuoruusiässä ja sanomme päässeemme elämämme "puolr\'äliin".
Vaikka tätä kirjoittaessa (i^erjäntaina) ei ole vielä tietoa siitä
missä määrin on Vapauden le\'itysryntäys edistynyt maaliskuun 15
päivään mennessä, jolloin nämä rivit näk°e\'ät päivänvalon, me roh­kenemme
kuitenkin ilmaista sen toivorikkaan katsomuksen, että puoli
tehtävästä on jo täyietty — ja kun ort herran hy\;ään alkuun päästy;
niin täytettävissä on vielä toineii puoli, että Vapaus saa vähintäin 250
uutta tilausta, mikä tarkoittaa sitä, että A'apauden Vakituinen lukija-piiri
lisääntyy noin tuhannella hengellä.
Ryntäystuloksien lisäksi tai ohella on kuitenkin todettava, että
puoli levityskampanjan ajasta on jö kulunut. Seuravan kahden viikon
ja kahden päivän työstä ja toiminnasta riippuu se, kuinka.hyvin tässä
tehtävässä onnistumme. Kysymys onkin juuri siitä kuinka aktiivisesti
työskennellään Vapauden le^-ittämisestä, sillä tähänastiset tulokset
osoittavat, että Vapaudelle voidaan nyt saada entistä helpommin uusia
tilauksia, kuten vanhat ja kokeneet asiamiehet ja -naiset orvat selit­täneet.'.
•
-Valmistukaamme siis päättävään loppurynnäkköön, että tehtävä
tulee täytetyksi —että Canadan patrioottiset rauhanpuolustajat saa-vat"
lisää kannatusta Canadan suomalaisilta hyvän tahdon ihmisiltä.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Jalmar Laon», Huaisr.iUei OnU
täytfäH tänään, maaJlÄkuun 15 pnä CO
vuotta,
AUJU Eklnod, l/x:lierby, Qnt., täyt­tää
tänään, maalL-Auun 15 pnä 50
-vuotta. . .:•••
L«s•e SlnlMlo, Elma. Man., täyttää
huo-Tienna, njaallsJcuun 10 pna 60
vuotta, .. •
iiandra Bfaici, Löckerby, Ont., täyt­tää
huomenna. maaJislcuun 16 pnä,
73 vuotta. .
Yhdynune sukulaisten Ja tuttavam
onnentoivotuJcrtin.
Yhdysvallat leikkii tulen
kanssa Formosan saarella
Sanoi canadalainen senaattori IViUiam Euler
puiiaessaan joku aika sitten senaatissa
Mitä muut sanovat !
MIKSI TOLMITTAJAT OVAT
MIN IKÄVIÄ KAVEKEITA
Lukijaimme valLstamiseltsl ja tai
huviJtai olemme suomentaneet •Wan
Street Journalin toimitusslviilta .".eu-raavaa:
.
•Wall Street toimittaja: .
Ollessani alakuloinen tai pessimis­tinen
. mlna luen lehdistä 'kirjeitä
toimitUJille." SellaLsta auringonpaah-
Enlinen Canadan haUJtakeen
Jäsen, senaattori IViUiam Eoler
puhuj joku aika sitten parlamen­tin
ylahuoneeiMa Formosan tilan-.
teen Johdosta Ja sanoin etta $e on
tekopelja kun väitetään, etta For­mosan
(Taitran) kontrolli on tar­peellinen
Yhdysvaltain puolusta­mista,
varten, lian sanoi pelkää­vänsä,
etta ''tämä Yhdysvaltain
politJiidui. sisältää, vaaran Joutua
uuteen .sotaan" Ja etta t'jos me,
kannatamme Yhdysvaltain poli­tiikkaa
niin me leikimme kirjai­mellisesti
puhuen tulen lianssa."
! Senaattori Eulerin puhe oli seuraa-
! vanlainen: •
! Kunnioitettavat senaattorit! Minun
i havaintojeni kohdetta ei ole vielä
] mainittu ta.S3a kericustelussa jamma
I totean, etta .se mita mmä sanon saat-
1 taa olla varsin riidanalaista. Mahdol-
1 lisestj &e on hyväkin jo.s.ie Johtaa kes-d7
ett"ä ! SellaL; s^t a "to i. vorikkautta. Kr uin- c1 iustel,u n jatkumLseen tästä tärkeästä
. ••• ,^ .• ., I a.siasta.
ka Ihana ihana maailma! ottaesmni osaa tahan keskusteluun
Tanaan a.in lukea, etta liittovaltion > ^^^^^ ^^^^^ tarkoitukseni Umais-velka
on "illusioni" (aistirihalrah-dus).
Muutama paiva sitten luin
kalkkien olevan yksimielisiä slita, et­ta
me olemme suurcmma&sa vauraus-kaudessa
mitä Henry Wallace osasi
uneksuakaan. Herra, tä.nia todellakin
hämmästytti minut — ja vaikka me j "
emme voikaan saada Ihttovaltion tar
lousarvloa tasapainoon taa>a rajatto­massa
vauraudessa, nnn se on kaikki j
hyväksi, sillä me kulutamme rahaa
vain pysyaJjsemme pois sodasta. Ja jos
olisi sota, meidät ohsi tuhottu, eiko
niin? Minulla on mlljoneenn tun-ta
huolestuneisuutenP-— ja minaus­kon
monien Canadan kansalaisten
huolestuneisuuden — .sen uuden poh-tfikan
johdosta minka meidän eteläi­set
naapmimme ovat omaksimcet sii­hen
nähden m i K a voidaan määritellä
Formosan kysymykseksi" — politiik­ka,
mika minun kasityka3m mukaan
kasittaa sodan .vaaran,, mika talla
I atomikaudella saattaa merkitä sivis­tyneen
maailman tuhoa, sellaisena
kuin me .sen tunnemme Ja mina toi-?
von, etta Canadan hallitus kuin myos-
nelma Nyt me vo.i mme nauttia yau-j, k^m^j ^jb^r-ji^tt iläinen haUitus asettuvat sita
raudesta ilman sotaa edellyttäen, että
kulutamme enemmän kuin anfrtit-senune
pysyäk-semme pois sodaitta Ja
huolimatta siltä kuinka paljon vel­kaannumme,
se on kuitenkm vain
"Ulusioni".
J5yy. miksi te toimittajat olette niin
harmaan ikäviä, on siinä, kun te ette
lue omaa sanomalehteanne. .
USA:n sanotaan
sekaantuvan
Albanian asioihin
Vaikka minä.olenkin suuri Yhdys­valtain
ihailija — kuten uskon kaik­kien
canadalalsteh olevan — olen
kuitehkin taipuvainen uskomaan.,että
me olemme lilan talpuvaia3t seuraa­maan
heidän johtamistaan: liian mo­nissa
tapauksissa. Toisin sanoen, eittä
me olemme eräänlaisena heidän lei­jansa
hantana. Tama ei kuitenkaan
— W. S Greathouse, Seattle, Wash.'i saata olla varsin hyvä vertaus koska
hanta ainakin jossain maarin vaikut­taa
leijan suuntaan j ä minä uskon,
että cänadäläisten vaikutus Yhdya-valtain
politiikkaan oh Itäytännöl-llsesti
katsoen mitätön/- Antaakseni
ei'ääh esimerkin ön minun sanottava
t ä t e n : Minä UiSkcn, että Canada olisi
nouäattanut iso-Britannian esimerk­k
i ä— tai toiinmut omasta aloitteesr
Moskova. Albanian; h, allitus on (taan^ ^—^ ^ ^d^ip^l^o^m aattisen tunnusta^mj^i-,
-hyljännyt presidentti Eisenhowerin; ,^ ^^^^^^^ suuttumuk-tarjouksen
löJiettaa ruokatavaroita, ^^^^^^^^^^^^
Albaniaan. . : ^ ..| g^jj^ ystävällisen maan politiikan
Presidentin lausunto, etta Albanias­sa
on ruokatavarain puutetta, on her­jaus,
sanotaan Tiranasta saapuneessa
tiedonannossa, joka Julkaistun keski­viikkona.
Tiranan tiedonannossa sanotaan,
että Yhdysvallat pyrkii julkeasti se-kantumaan
Albanian sisäisiin asioi­hin
ja Albania ei odota "apua Ame­rikan
imperialisteilta. Albanian van­noutuneilta
vihollisilta". I
Tiedonannossa sanotaan, etta Yh­dysvallat
haluaa hyokata ja miehit­tää
Albanian vapauttamisen nimessä.
arvosteleminen saatetaan joidenkin
taholla käsittää sekaantumiseiui sel­laisiin
asioihin,; jotka ewat kuulu
meille; mutta nykyisessä maailmassa
:i3 on ktUtenldn miltei jokaisen maan
velvollisuus. Mma sanon sen tasta
syystä: Jos Yhdysvallat joutuisivat
a-naksumansa politiiKan johdosta so­tahan
sotaan. On totta, etta me
saattaisimme jonkin aika viivytellä
liittymistä Yhdysvaltain aloittamaan
se kannattaa Kreikan vaatimusta.j sotaan tai sellaiseen sotaan, johon
saada osan Albanian eteläosasta ja; yjidysvaliat osallistuvat, aivan sa­maan
tapaan kuin Ylidysvallat yiivytr
lehvät kahteen edelliseen sotaan näh-valmlstuu
salaisuudessa kukistamaan
kansanhallituksen seka estämään
Albanian paasyn Y K : n jäseneksi.
Ensimmäinen veturi
valmistui Intialle
Kingston. — Ensimmäinen niista
120 höyrj-vetiu-ista. joita valmistetaan
Intialle^ valmistui taalla tiistaina.
Ottawassa oleva Intian yhkomissio-neri
tn M A . Rauf ja Canadan kalas­tusministeri
James Sinclair olivat
mukana uuden veturin koeajossa.
Nama veturit valmistetaan Intialle
Colombosuuniutelman puitteissa. T ii
Rauf sanoi, etta veturit menevät In­tiaan
••h>-\'antoivon lähettiläinä'.
Nama veturit auttavat huomattavassa
määrässä parantamaan maan kulje­tusliikennettä
ja Intian kansallisen
talouden elpymistä.
cien. •
SODAN VAARA
Minkälainen on tilanne Siihen poh-tufckaan
nähden mista mma puhun?
USA:n presidentti on uhannut «oti-laallisella
toiminnalla jos Punainen
Kiina ynttaa miehittää rannikon saa­ret
tai Formosan. Mina luin muuan-na
paivana eraasta julkaisusta, etta
Yhdysvallat on ollut kyirmienen vunie
kuukauden ajan sodan partaalla —
nunun on tarpeeton esittaa raitaan
y.-:sityiatohtia — ja etta vain itsen.sa
presidentin ponmstusten johdosta
maa ei ole joutunut sotaan Mutta
han nayttaa nyt omaksuneen pain-vastaisen
asenteen.
Monet meistä tietavat varsin hyvin,
etta jotkut Yhdysvaltain johtavat
valtiomiehet ovat ehdottaneet pom­mien
heti pudottamista — joko K i i ­naan
tai Venäjälle —silna nuelessa.
edelleen, eit&rkommxmys^
pysäfadyttämään sotatoimien avulla.
Mah<ioJIifie.<^i en ole Umala>iut mie-iipiteitäni
S^YSJAUXXÖM edel»
ieen tcdetä. että ol^a Ki^
miäi^et n ä i l ^ jEäarin nahdeh mieles­tämme
;Oiiteat tai väärät, muodostaa
Kiinan vaatinousteh; kiistänäneh^-s^^
laisen vaaran' mitä^Fomiosani omis--
taminen ei kykene lähimainkaan kor­vaamaan..'.
IMinulla on eräs artikiuili viimeisestä
XjLfe-julkaisuäta;, mic^
västi mitä atcmisota tulisi nyt' merr:
kits^iiääiL Minä lainaan siitä. 1 ^ -
sä artiklcelissa on meidän kaikkien
tunteman kenraali MacArthtirih lau­sunto
ja se alkaa seuraavalla tavalla:
Douglas MacArthur piti 75. syn­tymäpäivänään
viime viikolla pal­jon
puhuvan elätnäniuransa ehkä
enite;ri sahbväh puheen. Hänen
aiheenaan oli sota ja asnpoist^
misen välttämättömyys. Hän
lähti puhumaan tästä pahasta ja :
vanhasta asiasta Davidin ja
Goliathin päiviltä iälxtiien. nykyi- :
seeh"tietiBellis€h tuhon voittoon"
saakka. Hän sanoi, että sota on
kehittynyt sellaiseksi, että kukaan
ei kyene sitä enää. voittamaan...
Miksi siis alotettaiiilin sota?
"Tiede ön selvästi tehnj-t sodan
vanhanaikaiseksi suotavana rii­taisuuksien
selvittäjänä." Hän
luetteloi sitte|n-nie loistavat seii-raiikset
mitkä johtuisivat sodan
pbistamiseiiia — "valtavin sivis­tyksen:
edistyminen sitten vuori­saarnan
päivien;"
\ "Pitääkö meidän; jälleen sotia
ennenkuin opimme? Milloin on
jollakin: sUunniehellä. riittävästi
mielikuvitusta, ja henkistä, roh-;
" keiitta muuttaa , todeksi, tämä
maailmanlaajuinen toivomus .—
mikä, on joutuisiasti muuttumassa
maaibnanlaajuis^i yälttämättö- :
myydeiö'? . . . : Meillä on nj-t vii­meinen
mahdollisuus. Elleirime
kykene kelcsimään jotain suurem- ;
paa ja tasapuolisempaa Järjestel­mää,
ovat tuhomme päivät öyel-
••••.la.": ; :'V,':.
Toimitus esitti sen johdofta-seuraavat
kominentaarit:
Ma<xArthur ei ole ainoastaan
oikeassa vaan myöskin Varsin hy-
, vässä seuraft5a; hyljätessään so­dan.
Paavi;, ön • samaa n\ieltä:
"Täydellisen • tuhon sotaa ei saa
salUa 'inistään syystä." Myöskin.
• Eisetihower ron psaihait v mieltär f
,."Tä.-nä kauhu el saa tulla!" (Mi-:
nä pelkääii, että hän on peräänty­nyt
hiukan asenteestaan, sanoi
V sen. Euler) .
Myöskin Churchill ori &ainaa;
mieltä: "Se jättäisi meidät VDltol- ,
le — vöittajaksL raunioihin."
Adlal SteVenson. sanoo: "Kuole- :
vaisiä Ihmisiä ei ele sitten ve-denpaisumiiksen
iihannut sen
suurempi vaara kuin on atomi­sota."
Ja -neläpäMalenkov sa­noo:
"Uusi niaailmansota. meirklt-sisi
maailmah sivistyka3n tuhoa."
Me emme voi saada tämiin kor-tceampia
auktoriteetteja siihen näh­den
mitä atomisota tulee merkitse­mään.
Käiden lausuntojen valossa
ininä sanon, että meidän pitää kart­taa
vähäLsintäkin vaaraa joutua sii­hen
hävitykseen mikä tuhoisi maail­man.
Ehkä mlnim ei ole tarpeellista lukea
tämän enempää. Haluan kuitenkin
lisätä nämä sanat: ,
MacArthiuin puheen erikoisuus el
ollut siinä mitä hän sanoi vaaii siinä
nuten ja millom han sen sanoi. Han
ajan kommunismin pysahdyttamiseen, ] sanoi sen silla tavalla, etta. han esitti
mutta se on minun mielestäni hiukan s-yyn mille miehille, jotka ovat vallas-myöhäista.
Minun vakaumukseni on ' .sa: "Johtajat ovat takapajuisia. Val-
I kun sanon, etta peli on keksitty Y h -
1 dysvalloissa. yhdy^raltalalset ovat
hyviä pokerjnvpelaajia, xnutta on ole­massa
sellamen mahdollisi;us. että
Yhdysvallat aloittaa pokenpehn vää­rien
ihraisten kanssa, kuten on ollut
asianlaita min usein.
Maailma unohtaa, etta nykjTJäivien
Kiina ei ole sama kuin 23 tai 30 vuot­ta
takaperin, jolloin .se,oh heikko, ha-janamen
ja mätä. oltuaan vuosia län­nen
maiden nistettavanä. Nykyinen
Kiina on yhtenäisempi kuin koskaan
ennen. Se tuntee \'oimanJii ja tietää
Venajan auttavan sita. Mina uskon,
kuten tämän aamun lehdissä' ilmoi­tettiin,
että Venaja on luvannut aut­taa
Kiinaa— liittolaistaan.
Pidämmekö siitä tai ei. mcidan on
kuitenkin huomioitava tämä tilarme.
Ajettuaan Chiang Kai-.shekin pois
marmermaalta on Kiina vakuuttunut
silta, etta se on oikeutettu liittämään
Kiinaan luin rannikon saaret kuin
Formosankm silla silta ei ole epäilys­täkään,
etteiko ne kuuluisi luonnos­taan
Kiinalle. Kiina käsittää, etta
Yhdysvaltain fokaantuminen on K i i ­nan
asioihin sekaantumista. Kiinan
kansalaissotaan sekaantumista, kuten
se Siellä käsitetään. Koska se.on K ^ -
nan vilpitön käsitys on siten luonnol­lista,
etta se pitaa jai-kahtamatto-mästi
kiinni , vaatimukoistaan ottaa
haltuunsa sen mmka Kuna katsoo
lucnnsstaan sille kuuluvaksi. Jos
Yhdy.ivallat sitten noudattavat presi-denttinsa
julistamaa politiikkaa,
aloittavat Yhdysvallat, sodan; ja
mahaollisesti Venaja tulee Kiinan
avuksi — siten meillä on jälleen maa­ilmansota
ja kaikki »2 mita atomisota
meiiiitsee, itsemurhamainen sota, jo­hon
mekin joudumme koska me emme
kykene silta pelastumaan.
Mina en saata kasittaa miksi Yh.-
dysvallat on min härkäpäinen Formo­san
suhteen. Olin muuanna päivänä
teatterissa Ja nam siellä presidentti
Eisenhowerin kuvan ja han ilmoitti
mm., - etta Foimosa on välttämätön
Yhdysvaltain turvalliruutta - varten.
Sanon kaikella arvonannolla suuren
valtion päämiestä kohtaan, etta se on
minun mielestäni Hyvin teennäinen
lausunto. For.mosa on 10,000 mailin !
etäisj-ydessa Yhdyivalloista. rhaailr
man toisella puolella. Formosan hai- j
lussaan pitäminen, on kertakaikkiaan •
taipeeton. Yhdysvalloille voidakseen.:
ehkäistä Kiinan tai Venajan kaytta- '
iTjastä .'ilta ponnahduslautana, jos si- j
ten halutaan sanoa, hyokätakseen j
Australiaa tai, jotain muuta maata |
vastaan. Sillä Kiina voi aloittaa sel­laisen
hyökkäyksen iinannermaalta.
Jas yritetään perustella Yhdysvaltain
asennetta Formosan tamtsemLseen
nähden on samaa kuin vältettäisiin,
että sen pitäisi saada turvallisuuttaan
varten haltuunsa myöskin Newfound-landm
tai Vancouverin saan ja ehkä­pä
Queen Ciiarlotts-saaret. Samaan
tapaan voisi Venaja sanoa, etta jos
Kertoen miten t£
Chiangille 1945 jä
ren asukasta tei
1947 kapinan joh
Tyhmää saivartelua on väillä.
Formosa ei moka kuuluisi Kiif
! Sanoi 6|obe and Mailin foimitita^ J.B,
I McGe^eby: puhuessaan CBCm radioverko;
j "Minusta tuntuu tyhmältä «aivar-j .tejuihln." I telujtatam .sanotaan, kuten nyt Ba-j Han Eclosti saari
j notaan ? niin "• VTa-shingtonissa kmn ' taaltseen, että For
iXiontöossakia,'. etta Formosa el olisi j sen kiajalamen ma
\ osa Kiinasta koska eitä ei ole muo- | «Ulä se/on ' satoja
i dollisesti siirretty sitä varten tehdyllä \ Kimasta.' Han k
! BOpimukeeH*". sanoi J . B. McGeachy i Formosan miehity
I pulvuessaanCBCtn kansalliselle kuu-» rial-^tiseksi anastuj
f lijakunnallev jBiitiäessäan viikonlopun
• kstsaukim^belmik. 6 pna. Mr. Mc-
{ Geachy » n torontolaisen Globe and
Mail-lehdejivfoimittaja. :
Mr. 2tfcg«itac.Hy tutki katsauksessaan | miten Yhdysvallat
j Formosan kysymystä "oikeuden" ja ; ka selvästi tunnt
) "turvaUIsttttden" ; näkökohdista ja imulcsen saareen
j valtti, että iftirmosa kuuluu Kiinalle; senkin jälkeen ku
r o:keude^f'-Iainnalta katsoen. ! perustertu Pekmgi
i * Mikäli';jtur*alllsuu3 on kysymyk-= ren pitämisestä Ci
'• sessä. mjöp^enysaata käsittää sitä väi-! ^Vuosien 1945—:
i tettä, että'^J5aan olisi elintärkeä Yh- j na, siis Korean
dysvaltaln-turvalhsuudelle — Ja mi- saakka ei kukaan i
nusta näyttää' silta kuin Joidenkin
yhdysvaltalaisten ajatukset tasta ky­symyksestä
ovat lievemmin sanoen
hassuja?';
Han ei-näe mitään "jarkevaa syy­tä",
"melim: pitämiseen" Formosan ja
sen asukkaideif hyvinvoinnin johdos­ta.
Hänenit«elestäan on mahdollista,
että saaren'^ väestö saattaa perustaa
itsenäisen tasavallan jos se saa tilai­suuden
äänestää asiasta. Mutta ku­kaan
ei tiedä suostuvatko "Kiinan
kommunistit vapaan äänestyksen"] tasiirron jos Yhc
toimittamiseen "koska kukaan ei ole l siirretään Pohjois-sita
kysynyt", sanoi puhuja. . !• Sen väitteensä
Pekm^m .habitukselle on talla het-t Yhdysvaltain Porr
kellä -'hyvät syyt epailla Yhdysval-. "kiero" hän .mainj
tain hyvaa jtahtoaJ' etta Formosa olij
Hän 'huomioi, että Yhdysvaltain tettyna sotilaallis
valtiosihteerm apulainen Robertson j teellä samaan aikt
'sanoo sita (Pekingin halhtusta^ uh- kataan siita, etta
maavaksi huiputtajaksi ja Washing- den laukauksen i
ton pitaä edelleenkin kiinni siita ta- sen laiv.isto kaj
rinasta. että Chiangin- hallitus on soutuveneitä."
Kiinan hallitus."
Mr. McGeacby luonnehti "Chiangin
kannattamisen'' olevan syynä yhd^e-valtain
nykyiseen Formosan politiik­kaan
ja sanoi, etta "niin kausfn kuin
tämä kannatus jatkuu, mma en voi
rehellisesti käsittää miten punaisten
voitaisiin otaksua ryhtyvän neuvot-etteikö
saari olisi i
sanoi mr. McGeac"
Kimasta niin Pel
•on jotakin olkeul
voidaan tuskin nm
jos se ynttaa pu
f rauhallisilla kein
Han kannatti I
antamaa tunnus^
mieliin Bntannis
alussa antaman
Kiinan voidaan ot
Sellainen asioio
vastaisella tavaili
mahdotonta. "Yh
sa seUtetäan kon
muodostavan vaa
julistetaan, etta s
sotilaallisessa sul
Review, maaliskui
taan Kiinan kanssa ja .siita koituisi! Yhdysvallat tamitsee saaien. jOKä on
yleinen sota. joutuia Canada miltei ^"'OOO maihn etäisyydessä sen rajois-kiertamattomastl
vedetjksi mukaan ' ^^^^^^ ilmailuasemat muodot.- ^
tavat Jo renkaan Venajan ympäri, pi­täisi
Venajan saada turvallisuuttaan
varten; haltuunsa Kuuban tai jonkm
muun saaren Yhdysvaltain läheisyy­destä.
.
CTässa yhteydessä senaattori Reld
huudahti: Mutta Iso-Britannia käsit­tää,
että sen pltaa omata Gibraltar. )
Niinpa tietenxm, vastasi ft.ihen se­naattori
F.Jler. Mutta kaksi V ä ä r y y t ­tä
el muodosta yhtäkään oikeaa, eika
nama tilanteet ole.verrannollisia. M i ­ta
mma olen tahtonut sanoa on se,
etta. Yhdysvallat arvc-lee nyt olevan
Nainen 11. kerran
Ont. prospektorien
"päämieheksi"
Toronto. — Mrs. Vlola MacMlIlfUi
valittiin uudelleen 11. peräkkäisen
kerraai Ontarion Prospectors and De-velopers
^ Associationin. presidentiksi.
C. JT. Young vai; ttiin varapresidentik­si
ja F. H.iJowsey sihteeriksi. Yhdis-tykajn
taalla pidetyssä vuosikokouk­sessa
todettiin, etta Ontarion maa*»
kunnassa oli viime vuonna noin 15,000
sellaista henkilöä, jötka olivat lunas­taneet
vilsi dollaria maksavan pros­pektorien
toimiluvan, mikä oikeuttaa
mmeraalivaltausten tekemiseen. .
lanhimon tauti nayttaa sekoittavan ja
hämäännyttävän heidät."
Tämän artikl^lm lukemisen pitäi­si
saada senaattorit jälleen selville
atccnistJdan valtavuudesta, sen vaka­vista
seurauksista ja siltä tosiasiasta,
etta me emme ole Formosan omista­misen
tähden oikeutetut omaksumaan
sitä vaaraa, etta Canada joutuisi so­taan.
Jos me kannatamme Yhdys­valtain
ohjelmaa mm me Kirjaimelli­sesti
puhuen leikimme tulella, vaik­ka
se vaara raattaa joidenkin mieles­tä
olla varsin vahainen. Mlna to­tean
Yhdysvaltain omaksuneen sellai­sen
asenteen, josta sen on vaikea pe-laantya
kansallisylpeyden vuoksi. Me
voimme vain toivoa, etta Kiina el saa­ta
asiaa kiistanalaiseksi ja etta, jos
se min tekee, etta kummatkin puolet
tulevat jancunsa ennenkuin ai on
myöhäistä. ,
Tekstiility
taisteleva
alennuksi
Toronto. _ Tex
(CIO-CCL) Canac
vat tdälla torstain!
lakkorahastoa tär
palkana lennusyrit:
Noin 25 tekstiilii
sukkatehtaita, on
alennuksui,) tiedoi
tapauksissa' on eh<
1 jen alentamista 3
( CTO:n menetty
I dotti sen 9D can
i etta ne ryhtyisiv
i korahastoä taiste
alentamisyntyksia
Ijakkokassan su
eri paikkojen osa:
Voitot ovat
niin myös t^
Toronto. — C a i
ka vat tämän vi
neljänneksen ai
voitto-osinkoma
716 eh yhseitsem
ria enemmän kuu
taavana aikana, t
Tunmms & Co:n
ijen perusteella. V
tällä \iionna pa.
viune vuonna täh
tlöiden voitot siit
ta runsaammat.
"Tuntematon sotilas"
Tämä $21,000 900 . arvoinen tilausj että aloitettaisiin eräänlainen "ehkäi-tulee
täytetyksi kuluvan vuoden ai­kana.
Jokaista veturia kokeillaan
tänne valmistetulla erikoisradalla,
jonka jälkeen ne hajouetaan Inti.ian
lähettämistä v a r t e n / ^ ^ ^ ^.
Intian yllkomissionerl kiitti Cana­dan
Locomotive Companyn ja Mont­real
Engineering VVorksln virkailijoita
isuunnitelman täyttämisen
sesta. •
Viime \'ilk6lla saapiii Väpaiiden Icir-jakäuppaaii
uusi suomalainen sotaro­maani
"Tuntematon sotilas", joka pn
kirjoitettu sotilaan näkökulmasta £o-sysota."
. j taa ja sodan .tapahtumia katsellen.
Mina muif('an miten, kun ensim-l Tama uusi suomalainen sotarcmaa-mamen
maailmansota lähestyi, minä j ni poi.kkeaa kaikifta muista talvi- ja
en uskonut sodan mahdollisuuteen sil­lä
minä uskoin, että me emme olisi
niin hulluja, että rj-htyslmme sotaan.
Mutta me olimme! Kun toinen maa-
Canadan kultatuotanto
lisääntyriyt 7.3 pros.
Ottawa. — Viime \-uoden aikana I t v i v ä t.
auttatni- i sanoin: "Maalima on varmaankin
I saanut opetuksen eikä tule uudista­maan;
sitä mielettönij->-ttä!" Mutta
; maailma ryhtyi jälleen sotimaan ja
';,!nie hjTvin tiedämme mink.ilai3;en
j kuntoon se jäi kun" vihollisuudet päat-
Minä toivon tällä kertaa ole-tuotcttlln
Canadassa kultaa kaikkiaan ! valli väärässä kun sanon ihan päin-
4,366.506 unssia cli 7.3 prosenttia J vastaisella tkvalla, että minä jjelkään
enemmän kuin 1953. jolloin tuotannon i tästä Yhdysvaltain politiikasta joh-niäärä
oli 4,086,516 unssia, todetaan ; tuvan uiiden sodan alkamisen vaaran,
tilastollisen tolniiston julkaisemlf»-,a j Minä keskustelin , eräiden virkavel-tiedolssa..
Kullasta saatiin 3,854,863 \ jieni kanssa ellen Illalla tästä sodan
unssia kvartsi-jä kultalilekkakalvan- vaarasta. Erää heistä sanoi: "Ei ole
noista ja loput 511,643 unssia sivu- , mitään pelkoa, että Kiina r>-htylsi so-tuotteena
muiden metallien k.iivqmi- taan .sillä se pelkää sodan alolfamlsta
sen yhteydessä. .'Ylidysvaltoja vastaan." Silloin tuli
Enemmän kuin puolet maassa tuo- | nilnun mieleeni eräs vertauksen ta-tetusta
kullasta eli kaikkiaan 2,344.223 ipainen. Minä en ole itse pokerin pe-unssla
saatiin Ontarion maakunnasta. ' laaja mutta tiskon olevani oikeassa
riemusodasta kirjoitetuista romaa­neista
jyrkästi siinä, että se ei ole hal­pahintainen
sodan Ja kuoleman ylis­tysvirsi,
eikä ala-arvoirien totuudesta
ilmansota oli lähestj-mässä. niin mirtä-f piittaamaton propagaridatekele, jol­laisissa
suomalainen sotilas kuvataan
säteilevänä sankarihahmona j ä vihol­linen
typeränä ja saastaisena rauk­kana.
•
Tällä tecksellaan on entinen sotilas
Väinö Linna noiissut päätään pitem­mäksi
kaikkia toisia auömalalsia sota=;
romaanien kirjoittajia ja aiheuttanut
suoranaisen keskestelun ja väittelyn
myrskyn. .^'
Sodan ihannoitsijat, ne piirit jotka
tahtovat edelleenkin pitää yllä sota-henkeä,
jotka vaalivat povellaan toi­vetta
uudesta revanshisodasta, ovat
ilmaisseet kauhistuksensa isen johdos­ta,
että Llrma "Tuntemattomaaja so-tlläa-
ssaan" el säästä röyhkellevää
upseeria enempää kuin upseerien
kanssa porsastelevaä lottakaan ja et­tä
hän muutenkin riisuu sodalta ro­manttisen
verhon.
Arvostelu pääasiassa rajoittuukm
tällaisiin yksityiskohtiin, koska kyn­net
eivat muuhun pysty;
Ta.ssakin suhteessa on arvostelijain
Jä "Tuntemattoman sotilaan" tuomit­sijani
yTltykset täysin turhaa rapis­telemista,
koska yleensä kaikki tietä­vät,
että monesta suomalaisesta up­seerista
ja lotasta olisi paljon enem­mänkin
sanomista.
yasemmistolaisissa piireissä taas
orvostellaäh kirjaa siltä puolelta, että
siinä ei kyllin .voimakkaasti ja eläväs­ti
tuoda esille Suomen työkansan so­taa
vastustavaa mielialaa.
Toiselta puolen kuitenkin viimeksi­mainituissa
piireissä myönnetään
"Tuntemattoman sotilaan" suuri an-
.sio rehellisenä soda;n ja sotilaiden
elämän kiivaukferia.
Näissä piireissä myönnetään, että
"Tuntematon sotilas" on koristelema­ton
ja elävä kuvaus siltä, ktUnka suo­malaiset
sotilaat vaatimattomina ja
vaieten taistelivat kärsivät ja kuoli­vat,
rauhan kaipuu sydämessään ja
tuntematta mirDtäiänlaisba sankaruu­den
Iloa.
, Siinä kuvataan, kuinka niistäkin
jotka olivat lähteneet ahtaan loista­vasta
sankaruudesta Ja uroteoista ku­vitellen,
karisi tällaiset ajatukset so­dan,
harmaassa ja toivottomassa
synkkyydessä.
Linnan "Tuntematon sotilas" el ole
kapinallinen. Se karsa, taistelee ja
kuolee vaieten, !vallcka se sydamer«-
saan tunteekin sodan toivottomuu­den
ja turhuuden, tuntee sen mielet­tömyyden
ja Vääryyden.
Vasemmistolaisten piirien arvoste­lu
rajoittuukm pääasiassa siihen, et­ta
Linna ei "Tmitemattomassa soti-laas.
saan" jaksa tuoda esille aita so­tilastyyppiä
joka täydellisesti osoit­taisi
suomalaisen kansanmiehen tie­toisesti
sotavastalsen mielipiteen.
Kaikesta huolimatta pn "Tuntema­ton
sotilas" voimakas vetoomus rau­han
puolesta sotaa vastaan. Tavalli­sen
keskinkertaisen Isänmaallisen
suomalaisen kansanihmisen rehelli­nen
näkemys sodasta. T
, Se ön saavuttanut ennenkuulumat­toman
meiiestyksen Suomen kaikissa
yhteiskimnallislssa piii-eissä.
Sodanjiunalöitsijain, amerikkalais-mielisten
revanshisodan imticsijain
vastalauseet ovat hukkuneet kansan
hj^-ä-liuutojen valtavaan kohuun. Ne
ovat jääneet merkityksettömäksi •viki­näksi
ja ruikutuk:«3ksl. .
Jo tähän mennessä on "Tuntema­tonta
sotilasta" myyty enemmän kuin
Suomessa on myyty mitään muuta
kirjaa milloinkaan. Siitä on otettu jo
kuusi painosta, viimeisen painoksen
oUessa 43.000. edellisen 33,000.
Ja seitsemäs painos on parhaillaan
Werner. SÖderströemln kirjapainosaa
valmistumassa.
Kuten aluö.sa I
ma Suomen suuri
romaani nyt saa
pauden kirjakau]
mastl kmn kuum
Sen menekille
vauhtia, se etta
Sana, jolle miki
Jä rehellisyyteen
jonkin muun as
kauhistus, on ner
likaa "Tuntemai
taan.
Erasta sotaa
siteeraten Kivip
hopsotyksessaan
Helsingin Sanon
mfä kyssmiykfcä
mä sanoo kirjan
tuvansa "elävän
taa vastaan."
Tästähän se k
Kivlperän Pe
kokomustatkin, I
itunistä elävää V
vatä sodalta ja
Mutta tnitäpä
järjettömLntä ho
Kim "Tuntem
saatavissa täälli
heti hatikklmaai
peräisemmän ku
ta sotilaista ja S
ta sodista, kuin
mennexiML saane<
Lähettäkää s
ette ehdi päästä
neesta läljeOrkse
taa päivää, pää
raavaan lähetyfc