Vapaus, September 24, 1970

              V Sivu 2 . T o r ^ , syyak.;24ThuisdayrSept. 24^ 1970 H .Loomiter: ,
OP^INNISfl CANÄOIANE
INOBPBNbKNT LABOR ÖROAN
«ah.;;; '
Oo; UaMeO, lOO-lOSi Btan S t . ä u d b i m r . Ontaito. OaomkL
^ ^ ^ ^ ^ ^
CANADIAN LANGUAOE-PRFSS
TBMJSBDfHATi
Oäoadassa: 1 vk. tlOm, 6 kk. $5.25- XJOAtht 1 vk. IlLOO; 6 kk. |».75
V 3kk.$3X)0 SuodOfcn: 1 vk. ^ A » . « kk. ( 8^
Hyljätfävä ehdotus
KASVAVA TYÖTTÖMYYS ,
Automatisointi saattaisi avata
ihmisille houkuttelevat runsau­den
ja hyvinvoinnin näkymät,
mutta Amerikan työtätekeville
siitä seuraa vain lisääntyvää riis­toa
ja epävarmuutta huomispäi­västä.
Viime 20 vuoden aikana on
tuotannon määrä Amerikan teol-
ITSENÄISYYDESTÄ
J A MUUSTAKIN
Laiin äskettäin Suomessa ilmes­tyvästä
"Ylä-satakunta" nimises­tä
sanomalehdestä Karviassa .asu
van herastuomari Keskitalon
elämäkerrallisen kirjoituksen, jos
sa hän myös sanoo taistelleensa
kansalaissodassa sen alusta lop­puun
asti, Turun pataljoonassa.
Hän mainitsee, että nyt arvioi­daan
tuota sotaa toisin perustein
kuin silloin, mutta niissä oloissa
kun elettiin silloin sen 33^tyes-sä,
se oli välttämätön, juuri saa­vutetun
itsenäisyyden tukemisek-
Herastuomari on rehellinen sa­noessaan,
että olimme saaneet it­senäisyytemme.
Kysyä voi, ketä
vastaan he sitten lähtivät asevoi­min
murhaamaan omaa kansaan-
ALkaisempien vuosiraporttien^ yhteydessä eräitä järkeviä
ehdötiiksia ja katsomuksia • e s i t ^ y t < Canadan talouaäeuvosto
(Ecohoniic Ck)uncil öf Canada) löi mielestämme pahanlaisesti
kirveensä kiveen seitsemännessä vuosuraportisaaani mikä julkais­tiin
Ottawassa viime maanantaina. Mti1;ä enemmän sen raportin
avainehdotuksia tutkitaan, sitä ilmeisemmääkai tulee, että sen,
täytäntöönpano ei varmaankaan; edistä ; pääministeri Trudeaun
lupaaman "oikeudenmukaisen yhteiskunnan" luomista. Toisaalta
se yhtyy kuitenkin saumattomasti kautta maan nyt käynnissä-olevaan
suurpääoman^ hyöikkäysoperatioon työtätekevien ^ oikeuk­sia
ja elintasoa vastaan; Siksi olisi toivottavaa, että tämän ta­lousneuvoston:
nyt esittämät ehdotukset taioudellisen lisätaalkan
sälyttämiseiksi yhtäältä sairaittencanadalaisten j a toisaalta opis­kelevan
nuorison kannetta-vaksi, k<rfitaisi kansanjoukkojen ja ensi­kädessä
työläisten j a farmarien Horjumattoman vastarinnan.
Kuten on uutistiedoissa jo kerrottu, talousneuvosto väittää,
että meitä kohtaa kansakuntana koffkurssi ja taloudellinen peri-'
' kato, jos medicaren ja opetusalan kustannukset saavat nousta
nykyistä vauhtia. Tosiasiassa neuvosto väittää, että vuoteen 2000
mennessä koko kansantulo (kansallisen tuotannon ja palvelun
yhteinen arvo) menee terveyshuoltoon ja opetukseen, jos ei ryh­dytä
nostattamaan esteitä tämän nousun tielle.
Merkillepantavaa on, että talousneuvosto ei puhu halaistua
sanaa siitä suurenmoisesta haaskauksesta mitä harjoitetaan maan
puolustuksen nimissä yleensä j a erikoisesti osallistumalla N A T Om
ja, NORAD:in toimintaan/ Mitään ei maiirita eri hallitusportais-sa
suurpääomalle maksettavista suurista korkomenoista, mitä
kaikkia vähentämällä ei loukattaisi ketään talousvaikeuksilla.
Ilman muuta on selvää, että terveyshuollon jo opetuksenkin
alalla on haaskausta. Vaikka kaikki canadalaiset pitävät oikeu­denmukaisena
sitä, että pitkäaikaisen opiökelun panttina olevasta
lääkärien ammatista maksetaan parempi korvaus kuin esim, jois--
takin muista vähemmin vaativista ke^iluokkalaiaten ammateista,
niin tuskinpa sentään $100,000 vuositulot ovat tarpeellisia pa­remmillekaan
spesialisteille, kuten nyt on asianlaita. E i ole mi­tään
järkisyyttä, että suurille, useimmissa tapauksissa ulkomaa­laisten
kontrollissa oleville läälcetehtaille maksetaan Canadassa
suurempia voittoja kuin missään muussa maassa koko maailmas­sa.
E i ole järkevää pitää sairaaloita vakituisesti ylikansoitettuna
vain sen vuoksi kun ei ole käytännöllisiä j a loppujen lopuksi hai- \
vemmiksi tulevia hoitopaiWkoja kroonillisesti sairaille, päiväpoti- lastenlapsemme voivat huolehtia
1 n - * -^-j 11 . itseltään." Hemmetm kuuseen
laille, toipilaille jne. siTlasten lapset ja heidän pe-
Säästämisen mahdollisuuksia on tavallisen kadunmiehenkin rillisensä kunhan rahamiehetsai-kannalta
katsoen yltäkyllin myös terveydenhoidon alalla. Mutta sivat vain nyt nopean rikastu-
Canadan talouskomissioni ei tartu kiinni mihinkään^ ylläesitetyn- »«»sen .mahdollisuuden voimare-laisiin
seikkoihin, vaan hyppää yli siitä, missä aita on matalin srussiemme myynnistä.
\, , . / . „ . . . . . . ^ Tosiasia tietenkin on, että
ehdottamalla, etta terveydenhoidon alalla otettaisiin täytäntöön canadan ja Yhdysvaltain viran-eräänlaiset
"pidätysmaksut" joiden perustana on se mieletön kä- omaisten ke^en käydään nyky-sityskanta,
että terveydenhoidosta muka "säästetään" jotakin, jos ään jatkuvasti neuvotteluja täs-sairaat
ihmiset joutuvat maksamaan osan lääkärin ja sairaala-: asiasta, j a että Yhdysvaltain
maksuista. Liberaalihallituksen toimesta on Saskatchewanissa otet- ta"'*ainOTÄa^^\ästäk8ee^^
tu ensi asikel tähän suuntaan siten, että sikäläisen potilaan pitää ^^J^c^^^an lSofnonresu"rssei-medicare-
maksujensa lisälcsi malksaa lääkärissä käynnistä (siis toi- jijn.
seen kertaan) $1.50 kerralta j a sairaalansa olosta $2.50 kultakin Yhdysvalloissa on lisääntyväs-päivältä.
Ontariossa on sama menetelmä lääkärien kohdalta s i - s ä määrässä puutetta luonnon^
ten, että medicare maksaa vain 90 prosenttia lääkärin laskuista, kaasusta, vesiresursseista ja ÖIT
Tällainen , "sVää stö" ..'^o n tieten; kin Mi k k e a muuta kuin todel- jtya^n^uft/ ca^nad^ala^isteSn ^öljy^ku^ntio^i-lista
saastöa. Ensinnäkin se syi^jii sairaita ihmisia vaatimalla, deh vähentämistä, millä yrite-että
heidän täytyy maksaa medicare-menonsa, kuten muidenkin tään nopeistuttaa erikoisesti
ja sen lisäksi vielä tämän "pidätysmalksun" lääkäreille ja sairaa- maakaasun myyntiä Canadaata
loille Yhdysvaltoihin.
Se on suoranaista rosvousta sairaitten kustannuksella. Toi- Toisaalta alkuviikon uuitstie-
, ,.. . ^ dolssa kerrottiin, etta NDP:n
saalta se estaa vähävaraiset ("pidatysmaksuista" huolimatta r * - kansallinen johtaja T. C. Döug-kaat
käyvät lääkärissä ja sairaalahoidossakin milloin haluavat) las oli OttawasSa arvostellut n i i -
kääntymästä aikanaan lääkärien ja sairaalain puoleen, mi'kä voi tä jotka haluavat kenkätä— ja
tarkoittaa taudin pahenemista ja terveyshuoltomenojen suurta ko- 8'itä on tässä kysymys — kor-hoamista
tällaisen 'säästön" johdosta. r^u^SLe^me "\l^^^^^^
Yhtä epäoikeutettu on talousneuvoston ehdotus, että kor- ^n^^norStä jos C a ^ d a suos-keimpien
oppilaitosten lu)kulkausima(ksuja korotettaisiin. Vähän tuu myymään Yhdysvalloille 9.3
toistakymmentä vuotta sitten, jolloin Sputnik ' nousi miehineen triljoonaa kuutiojalkaa maakaa-avaruuteen
.hätääntyivät tämän mantereen valtapiirit hellittä- sua seuraavan 20—25 yuoden äi­mään
kutokarojensa nauhoja niin, että vähävaraisemmatkin nuo- i ' » " » , kuten on uumoiltu, silloin
ret saivat tilaisuuden opintojensa jatkamiseen. Nyt ollaan kaiketi 'ZZms^n n i i s t ä k o S ^
pääsemässä 'normaalitilaan" missä valtapiirit haluavat karsia vä- m^t hinnat maakaasusta,
hävaraisten nuoret pois oppilaitoksista sillä juuri sitä lukukausi- Pinnallisesti katsoen ja van-maiksujen
korottaminen tarkoittaa, huolimatta siitä,, minkälaisia hojen talousteoriainmulkaan luu-
"paliöteitä" muka joillekin erikoisen lahjaJdkäille varattomille opis- ' ' S J . että maakaasun hinta ale-kKeeliiiijooiililiee
jiäärrjieesstteettttääiissiiiinn . sääntyy valtavasti Tois"i^ny ^o"n* 'k ui
Vallitsevan työttömyystilanteen johdosta, jolloin opiökelijoil- te^j^jn käytännössä asianlaita,
la on entistä suuremmat vaikeudet kesäansioiden saantiin, ja joi- Monopöltt, s joiden kontrollissa
loin on "heitettynä~työttömien ameijaan lähes miljoona työläistä, nämä resurssit ovat tai tulevat
luku-kausimaksujen korbttamisehdotUs taricoittaa samaa kuin kor- olemaan, näkevät kultaisen mah-keampien
"oppilaitosten ovien sulkemista tuhansille'työläisnuorille, dollisuuden kotimaisten hintojen
« X .4,. . , X . . .i"., , . r , , \. Korottamiseksi Silloin kun hei-
Kuten sanottu, meidän mielestämme nämä ehdotukset ovat -^^^ tuotteillaan on paljon ulko-siksi
taantumuksellisia, lyhytnäköisiä ja epäolkeudenmuikaisia, maista kysyntää,
että niiden toteuttamista pitäisi koko työväenluolkan vastustaa Tämä- on kuitenkin vain yksi
yhteisin voimin. puoli asiasta. Täilkein seikka on
• se, että Canadan tulisi käyttää
voimavaransa muiden resurssien-
. - ; sa kehittämiseksi kotimaassa — Raha ja kansa vastakkain i^aiiisuus j a muiden tuotantoiai-
•» tosten rakentamiseen ja kaynnis-
Viikon alussa.saivat cana^alaitiet tutustua siihen, miten pää- sä pitämiseOrai. Jos meillä on
oman ja kansan edut törmäävät nylkyaikana vastaSrikain. kansakuntana käytettävissä riit-
Puhuessäan Winnipegissa Manltoban erään finansslmiesryh- ^lll^IlTS
•••\r,.'-^^ v^' i , , . i , v voidaan menestyksellisesti kii­man
kokouksessa. Toronton osakepörssin puheenjohtaja W. Ha- p^ma koti- ja ulkomaiden mark-mllton
sanoi viime maanantaina, että Canadan tulisi neuvotella kinoilla. Jos nämä luonnonre-
Yhdysvaltain kanssa voimeresurssien käytöstä ja myydä niitä sursait kenkätään nyt pilkkahin-jouMkomitassa
jenkkien käytettäväksi. Pilkaten niitä canadaJais- "»ata jenkeille, silloin ei Cana-
TofeijkjäiallfiiUM^n maatalous), on työntekijämäärä
I&ffl(un^Duk§eii kjädtj^ö^aUfc^ Tämän vaUiltiKiinioakäeit pe- supistunut 3 ^ miljoonalla heA^«l-nastana
«n «utoin^tiaointi«vS« 5 ^ vaikuttanut kaikkiin talouselämän '~' '
^öimti;^i0) V ^ i i j t ; ^ ^ Vadtijits^öä liik«Ialto$tett, virasto­jen
» kirjapainoteönisuiiderif lilkent^ti, temydenKoltolaiicläten,' rä
JttfMusteoUtsiiifden ja inaataltmden'toimintaan.
. : ukidme astumassa tietokoneiden aikakauteen. V . 1945" ei
tietököhetiä vi^Iä öltäf. KS^tiiMenen Vuoden kuluttua oli USA tssa toi-
Minnassa jo 244 tietokonejärjestelriiää. Nykyiiän niitä on jo ^3,4)00
]a oletetaan, 6ttä v. 1975'.niiden liilHumää^ nousee 128,000zeen* Ne
i^uorittavat mitä ihoninaisimpift fejitäviä. Tuotantoprosessien oh­jauksen
lisäksi tietokoneita käytetään esim. palkkojen laskentaan,
laskujen käsittelyyn s6kä yksinkertaisten hallintotehtävien ratkai-i
- Automatisointi ja tietokoneiden; käytön kastu yhdessä mdid«tt
teknisten saavutusten kanssa on johtanut työn ttiottaviitiden huö-matfavaaniisääntymiseen.
Virallisien tietojen mukaan kasvoi työn
tuntituottavuus U S A m keko yksiiyisell|k talonssektörilla vuodesta
1909 vuoteen 1947 noin 2 prosenttia vuodessa^Vuodesta 1947 lähtien
on kasvu ollut 3.2% vuodessa.
lisuuden avainaloilla huomatta­vasti
kasvanut, mutta samoilla
aloilla työskentelevien määrä su­pistunut.
Vuosien 1963 ja 1966
välisenä aikana niiHä teollisuuden
aloilla, joilla on sovellettu laajasti
automatisointia (teräksensulatus-hiili-,
öljy-, tupakka-, tekstiili-, ja
metsäteollisuus sekä rautatiet ja
sa, vieraan vallan (Salksan) tu­kemana,
jolle he luovuttivat tuon
itsenäisyyttnsä vaan joka kanso­jen
kohtalo kuitemkin esti.
Ja jos ottaisimme huomioon
vain kuinka paljon murhattiin
tuossa sodassa, mutta kun läh­dettiin
vielä kosto-murhiin, jossa
murhattiin syyttömiä, omia kan­salaisia
kymmeniä tuhansia. Ja
kumka pitkälle sitä olisi jatku­nutkaan
ellei ulkovaltojen tahol­ta
olisi tullut vaatimus sen es­tämiseksi.
Mutta tuo verenhimo
0:' niin voimakas herastuomarin
ja Suomen herrasluokan taholla,
että niidenkin, jotka yrittivät r a ­kentaa
rauhaa .elämää uhatiin.
Ritavuori ammuttiin Parlament­titalon
rappusille, presidentti
muilutettiin Venäjän rajalle —
aikomuksella tappaa, että saatai­siin
syttymään sota. Sitten vielä
ilmeni Mäntsälän kapina y..m.
hulinointia Neuvostoliittoa koh­taan,
jolta Suomi oli saanut tuon
itsenäisyytensä. Tehtiin Saksan
kanssa uusia sopimuksia joiden
perusteella Suomesta olisi tullut
Saksan osavaltio, joka suunnitel­ma
paljastui vasta sodan jäl­keen--,
.
Rauhansopimus, mikä tehtiin
Neuvostoliiton kanssa, on luonut.
Suomen kansalle historiansa ai­kana
enempi kansanvaltaa mitä
sillä kokkaan ennen on ollut.
Mutta onko Suomen herrasluok-ka
nyt tyytyväinen omaan työ­kansaansa
? Säröjä jo ilmenee.
Presidentti Kekkostakin. jo syy­tetään
liiallisesta radikaalisuu­desta
ja Venäjän ystävyydestä ja
Venäjän painostuksesta ulko­maankauppaan
nähden . . .
Kysyä voi, menettikö Venäjän
kansa itsenäisyytensä silloin kun
se kukisti sen itsevaltiaan kei­sarivallan?
— r.s.
lä. Tietokonit syrjäyttävät vi
rastoista toimihenkilöitä. •
liillainein kohtalo odottaa teh>;
taista lilos potkaistuja työläisiä?
Siitä Itertovat luvut. Viralliset las
kelmat osoittavat, että vucd«n
1947 jälkeen työttömyyden taso
ei ole laskenut USAissä kertaa^
kaan alle 4 prosentin' k6ikki6n
työtätekevien määrästä, paitsi Kb
rean sodan aikana ja • jossakin
määrin v. 1985. Nyt on työttii-^
myys .noussut 5% j a työttömänä
ön y l i 4 milj. henkeä. Näin tapaH-^
tuu sotaoperaatioiden laajetessa
Indokiinassa ja sotilasmenojen
kasvaessa, - Viralliset _ l u v u t o v i B i t
huomattavasti pienempiä kuin
työttömien todellinen määrä. JoS
lisäämme noihin lukuihin vajaitia
työviikkoja tekevät j a niiden hen­kilöiden
määräh, jotka oVat jo l a ­kanneet
etsimästä työtä, niin voi­daan
väittää, että toisen maail­mansodan
jälkeen on työttömyys
USA :ssa ollut Jatkuvasti • yU 6
prosentin luokkaa.
Automatisoinnin johdosta ta­pahtunut
monien ammattien lak­kauttaminen
tai kokonaisten teh-.
taiden sulkeminen on myös vai­kuttanut
monien työtätekevien,
etenkin iäkkäiden ihmisten ase­maan,
joiden on ikänsä vuoksi
vaikea löytää työtä. Useat heistä
eivät sitä löydäkkään. Toisten
taas on pakko pitkän työttömyys
den jälkeen mennä alipalkattuun
työhön. '
Nykyään ainakin yksi amerik­kalainen
seitsemästä elää köyhyy­dessä
ja suunnilleen yksi neljästä
ansaitsee niin vähän, että ansio
jää toimeentulominimin alapuo-:
lelle. Kokonaisia alueita on joutu­nut
lamaan, varsinkin Appalak-kien
vuoristoseutu, missä kaivos­miesten
työnmenetys on saattanut
monet äärimmäiseen kurjuuteen.
. Maatalouden koneellistaminen
on köyhdyttänyt U S A : n eteläosan
vuokraviljelijät ja maatyöläiset.
Heille on jäänyt keinoksi vain jo­ko
kiertää ympäri maata työn­haussa
tai asettua asumaan suur^
kaupunkien slummeihin työttö­myyden
ja köyhyyden uhreina.
Ihmisten tulviminen jo ennestään
kin liikakansoitettuihin slummei­hin
on lisännyt niissä asuvien
yleistä kurjuutta ja puutetta. Tä­mä
on yksi syy Amerikan kau­punkeja
viime vuosina vavisutta-neisiin
kapinoihin.
RIISTO LISÄÄNTYY
Automatisointi on johtanut riis
ton jyrkkään kasvuun. 12 viime
vuoden aikana on riiston taso
USA:n jalostusteollisuudessa kas
vanut 25 prosentilla. Työläiset
kirjaimellisesti nääntyvät raskai­den
työolojen vuoksi. Ylenmääräi­nen
riisto on johtanut työväen­luokalle
tulevan tuotannon,osan
supistamiseen. Vuodesta 1969 läh
tien ovat yhtymien voitot kasva­neet
veron maksun jälkeen lähes
kaksinkertaisi ksi, mutta työnteki
joiden palkat ovat kohonneet vain
33% ja lisäksi inflaatio on syönyt
huomattavan osan palkankoro­tuksesta.
Työtätekevien harteille
on langetettu lisäksi suurin osa
Indokiinan sodan kuluista. Sen
vuoksi työtätekevien reaaliansiot
todellisuudessa pienenevät.
Luulisi, että automatisointi on
omiaan helpottamaan työtä ja l i ­säämään
vapaa-aikaa. Mutta t u l -
(Jatkuu 3 sivulla;
I|dhbpilH8essa kuulustelussa,'että bkri ei ryhtynyt miiiinkääh,toimen-^',
piteisiin laatuaan tietää, että tällä rmiijonääri^iikemiehellä on ri^^
KÖllitten menneisyys . . . Hän (korpkwdi John Doherty) todisti-rekis-'
teröineensä v. ;t965 j a vuoden 19(56,alkupuolella mr Pukelle v i i s i ''
asetta — 'konökiv^krin j a neljä sivUasetta. Hän Sanoi toisinaan •
vl6hfeensä itse aseet rekisteröitäväksi. ' '-^
Iltapäiväistunnossa saatujen tietojen mukaan OPP:n tilastot
osoittavati että mr Duke on rekisteröinyt 79 pyssyä—-revolvereistpir
ISRAEL E I H A L U A K A A N NEUVOTTELUJA
Washirigton. — MerftilUnen Gtolda Meir on lähtenyt pois> j a . Y h ­dysvaltain)
ja Israelin välinen jännitys tuntuu lieventyneen"melkoi­sesti
. . . M r s . M e i r i n Vierailun jälkeen on helpompi > nähdä, yähän
paremmin mitä on tapahtunut (viimeksikuluneitten) kuukausien
aikana. Ensinnäkin nyt tiedetään, ettei Israel uskonut lainkaaii,
jotta Yhdysvaltain ehdotukset johtaisivat neuvotteluratkaisuun (ja
sillä on vieläkin vähemmän luottamusta siihen n y t ) v M r a i M e i r i n ;
hallitus suostui (ampumisen lopettamiseen ja neuvottelujen aloitta­miseen—-
V) vain THidysvaltain voimakkaan painostuksen johdosta
iosta vaikuttavin oli Israelin olettamus, että Amerikka uhkaa löpet-^
taa Phantom-hävittäjien antamisen, joita Israel pitää välttämättö­mänä
turvallisuudelleen.
. . . Kaikesta huolimatta näyttää, että CEgyptin — V) ohjus­asemia
ei työnnetä taaksepäin ilman sotilaallista hyökkäystä' ifeä
kohti kanaalin y l i . Mutta kun mrs, Meir meni kotiin ilmaisten ole­vansa
kohtalaisesti tyytyväinen vierailuunsa, hän vei mukanaan
epäilemättä ymmärryksen, että sinne (Israeliin) tulee riittävästi
Amerikan lentokoneita ja muita sotavälineitä uuden sotilaallisen
tilanteen Käsittelyä varten Suezilla , ,-, — Tom Wicker, Globe and
Mail, syysk. 23 p.
HIDASTUVA AIKATAULU
Alkukesästä näytti siltä, että
Puola j a Länsi-Saksa jos yleensä
mitlkään, pääsisivät pikaiseen so­pimukseen.
Nyt Neuvostoliiton ja
Länsi-Saksan allekirjoitettua E u ­roopan
status quon vahvistavan
sopimuksen on asia joutunut uu­teen
valoon.
Kesätauon jälkeen ei maiden
keskeisiä neuvotteluja ole aloi­tettu,
ja seuraavan kontaktin
oletetaan tapahtuvan huomaamat
tomasti puolueettomalla maape­rällä,
nimittäin Y K : n täysistun­non
varjossa tämän kuun 23 pnä
uskotaan ulkoministeri Walter
Scheelin tapaavan puolalaisen
virkaveljensä Josef Winiewiczin.
Puolalaiset pyrkinevät tällä het­kellä
sopimukseen, jossa lopulli­sesti
taattaisiin Oderin—Neisaen
linja Puolan länsirajaksi, siis
rauhansopimukseen. Vaikka ilmei­sesti
Brandtin hallituksella ei
asiaa vastaan paljoa olekaan, niin
syksyn osavaltiovaalit kuitenkin
näyttävät pelottavan. Viivästymi­nen
tuskin pahoittaa mieliä Var­sovassakaan,
. sillä tuntuu uskot­tavalta,
että muut sosialistimaat
haluavat ennen omien sopimus­tensa
allekirjoitusta nähdä Bon­nin—
Moskovan sopimulcsen rati­fioinnin.
Ratifioinnin ehdoksi on Willy
Brandtin hallitus ilmoittanut
Berliinin järjestelyn: Tiukasti sa­lassa
pidettyjen liittouneiden Ber­liini-
neuvottelujen kulusta ei to­sin
kenelläkään ole täysin selvää
kuvaa,. mutta varmana pidetään
kuitenkin sitä, että syyskuun 30.
päiväksi siirretyssä seuraavassa
neuvottelussa Neuvostoliitto te­kee
esityksen — joko yksin tai
DDR:n kanssa —- Berliinin tilan­teen
normalisoimiseksi,
fierKinr-ncuvotteluissa ei tällä
hetkellä ole kantona kaskessa
suinkaan Neuvostoliitto tai DDR,
kuten virheellisesti joillakin ta­hoilla
väitetään. Berliiniläisläh-teiden
mukaan Yhdysvallat on
erittäin epätietoinen j a siksi ha­luton
järjestelyihin, joista se tus­kin
kykenee hyötymään tippaa­kaan.
Tarkkailijat laskevat kui­tenkin,
että Neuvostoliiton ehdo­tuksen
julkaiseminen -— ilmeises­ti
lokakuun puolella — tulisi pa*
kottamaan Yhdysvallat sopimuk­seen.
Neuvostoliittolaisten esityk­sen
näet odotetaan vastaavaiilän-sisaksalaisten
toiveita. Lähinnä
kulkuyhteydet, Länsi^Berliinin ta
loudelliset, oikeudelliset ja kult­tuurisiteet
Länsi-Saksaan j a sen
poliittinen erityisstatus muodos­tanevat
sopimuksen rungon.
Länsi-Saksan liittokansleri W i l ­ly
Brandt on jo pariin otteeseen
huomauttanut, että hänen puolesr
taan myös Saksojen dialogia, voi­taisiin
jatkaa. DDR ei tähän men­nessä
ole reagoinut tähän. V i i ­meksi
tätä problematiikkaa käsi-teli
valtioneuvoston puheenjohta­ja
Walter Ulbricht Rostockissa
heinäkuu puolivälissä. Tuolloin
hän suositteli suhteiden paranta­misen
, aloittamista molempien
Saksojen YK-jäsenyydestä j a lä-!
hettiläsvaihdosta eikä pyyhkäis­syt
pois neuvottelupöydästä myös
kään modus vivendin — väliaikai­sen
ra ja järjestely n — mahdolli­suutta.
Tarkkailijat odottavat
DDR:n osallistuvan Berlinin jär­jestelyihin
vain . Neuvostoliiton
rinnalla ja olevan kiinnostunut
aloittamaan neuvottelut Bonnin
kanssa vasta Moskovan—Bonnin
sopimuksen ratifioinnin jälkeen.
Mutta tuskin kenenkään kannat­taa
hämmästyä, vaikka puhelin
tai kaukokirjoitin välittäisi neu­vottelukutsun
Berliinistä Bonniin
tai päinvastoin jo sitä ennenkin.;
Kiosmos-362
Moskova, — Nsuvcstoliitto lau­kaisi
viime viikolla Kosmos-362
tekokuun jatkamaan avaruuden tut­kimuksia
aiemmin julkaistun ohjel­man
mukaisesti. ,
Kosmos-362:n alkukiertonopeus on
95,7 minuuttia, suurin etäisyys
Maasta 854 kilometriä ja pienin
etäisyys 281 kilometriä. Kiertoradan
kaltevuus on 71 astetta.
PÄIVÄN PAKINA
OLKOON AUTTAMATTA!
piirejä, joiden . mielestä nykypolven tulee huolehtia myös siitä, dasta tule ehkä kosikaansuurta
ett» tulevilla s*u*oW.14 o„ .VöIma- ja «uita « a u « « 3 « käytett».
vissä, mr. Hamilton sanoi olevansa "valmiina veikkaamaan, että ^^t,
— Antamisen ilo on hänen
elämänohjeensa, sanoi ammatti­nyrkkeilijä-
isästään entinen pik
kupoika. Hän ei yrittänytkään
selittää sen "vastaanottamisen
iloa".
Tämä vanha tarina tuli al­kuviikolla
mieleen lukiessamme
uutistiedoista miten vissit län­simaat.
Yhdysvallat ja Länsi-
Saiksa etunenässä, ovat tehneet
valmisteluja Jordaniassa ole­vien
"kansalaistensa auttami­seksi
ja pelastamisetksi".
Näitä rivejä kirjoitettaessa
(tiistaina) ei ole vielä tietoa,
miten tämä '^auttämisasia" ke­hittyy.
Toivottavaa kuitenkin
on, että se "apu" jätettäisiin
antamatta, sillä imperialistien
"avunantoon" ori tällaisissa ta­pauksissa
aina kissa haudattu-na,'
Tunnettua nimittäin on, että
imperialistit ovat kautta aiko­jen
käyttäneet keppihevosenaan
omien kansalaistensa j a omai­suuksiensa
puolustamista mais­sa
j a alueilla, minne ne halua­vat
päästä sanduehtojaan lu­kemaan.
Näiri on tapahtunut
Aasiassa, Latinalaisen Ameri­kan
maissa ja Afrilkassa.
Mitä tapahtuisi Jordaniassa,
jos Yhdysvaltain asevoimat
lietettäisiin sinne amerikkalai­sia
ja heidän' omaisuuksiaan
"auttamaan", se on ilman muu­ta
selvä asia. So tarkoittaisi
sotatoimien laajentamista j a sy
ventämistä lähi-^idässä.
Ransflcan presidentti Georgse
Pompidou korosti maanantaises
sa lausunnossaan nimenomaan
sitä, että kolmansien maiden
sekaantuminen Jordanian tais­teluihin
voi vaarantaa koko
maailman rauhaa .Hän pahoit­teli
Jordaniassa kehittynyttä
"veristä konfrontaatiota" j a sa­noi
Ranskan "vakaasti katsovan
että mikä tahansa ulkopuolinen
sekaantuminen tulisi lopulta a i ­heuttamaan
maailman rauhalle
vaarallisen tilanteen."
"^Washington tietää luonnolli­sesti
tämän. ,
Mutta siifä huolimatta sikä­läisissä
uutistiedoissa kerrottiin
Yhdysvaltain tehneen sotilaalli­sesti
kokonaisen sarjan siirtoja
siltä varalta, jos Washington
päättää sekaantua Jordanin ta­pahtumiin.
•
Pentagon — USAn sotapää-maja
•—leimasi nämä siirrot
"valmiustoimenpiteiksi" siltä va
raita/ jos on evokoitava yhdys­valtalaiset
pois sisällissodan
raatelemasta arabimaasta —
siis Jordaniasta.
Pentagonin puhemiehen, Jer­ry
Friedheimin kerrottiin sano­neen
maanantaina, että Waflh-
Ingtonissa on ollut sarja ko-koutksia,
missä on keskusteltu
Jordanian tilanteen huononcml-
Bösta.
"Sotilaita komennettiin val­miustilaan
eilen illalla" "hän sa-noi
"Priedheim sanoi m a a n a n t a i ­na,
että Yhdysvaltain ja Län­si-
Saksan asevoimia on saatet­tu
''lisääntyvään" valmiusti­laan
, . . Tämä koskee armeijan,
laivaston, merijalkaväen ja i l ­mavoimien
yksikköjä jotka voi­daan
ehkä siirtää lähi-itään,
hän selitti. - / -
Mainitun uutistiedon mukaan
valmiustilassa oli USAn 82:n
Airbome Divisionan 10,000
miestä suuressa Fort Bragg,
N.C, tukikohdassa ja Friedheim
sanoi C-141 juihku-transportti-koneiden^^
saapuneen sikäläiselle
lentoCkentäile koko divisionan i l -
makuljetusta varten.
Pentagonin erään puhemie­hen
kerrottiin samassa yhtey­dessä
paljastaneen, että yhtenä
suunn itelmana on se, jotta Y h ­dysvaltain
asevoimat kaappaa­vat
Ammanin lentokentän kont­rolliinsa
saadaikseen siten "pa­kotien"
ei vain Jordaniassa ole­valle
400:lle yhdysvaltalaiselle,
vaan myös Palestiinan arabisis-sien
kontrollissa olevalle 54: lie
"panttivangille".
Lainaten edelleen asiatietojar
samasta uutistiedoeta, presi­dentti
Richard Nixon oli jo vii­me
viikolla selittänyt —• antaes­saan
Chicagossa sanomalehtien
toimittajille taustatietoja — et­tä
Yhdysvallat sekaantuu Jor­danin
asioihin, jos niin menet­telee
jdko, Syyria tai Irak.
Toisin kuin tarkoituksellises­ti
sellaisen kuvan antaneet uu-tistiedot,
että Syyria oli lähet­tänyt
asevoimiaan Jordanin ku­ninkaallisia
voimia vastaan,
USAn ulkoministeriö väitti maa
nantaina, että Syyriassa-olevia
Palestiinan sissejä, oli liittynyt
taisteluun Jordaniassa olevien
Palestiinan sissien puolelle.
Ulkoministeri William Rogerä
esitti hallituksensa puolesta
lausunnon, jonka mukaan Wash
ington oli vaatinut, että Syy­ria
vetäisi taJcaisin alueiltaan
Jordaniaan lähettetyt "Pales­tiinan
sissijoukot".
Mutta lehtien palstoilla pu­huttiin
suurellisesti "Syyrian
joukkojen' tunkeutumisesta Jor­daniin
ja niiden osallisumisesta
taisteluun kuningas Husseinin
joukkoja vastaan.
Oliko tämä tarkoituksellista
maaperän muokkaamista sikäli
että voitaisiin muka Syyrian
sekaantumisen varjolla lähettää
nyt jo "valmiustilassa" olevia
amerikkalaisia j a länsi-sajcsalai-sia
joukkoja vapauttamaan Y h -
dysvltain kansalaisia j a Pales­tiinan
sissien pitämiä pantti­vankeja?
Toivottavasti näin ei tule ta­pahtumaan.
Toivottavasti veri­set
taistelut lopetetaan Jorda-,
niassa. Toivottavasti yleineh
mielipide yhtyy Ranskan pre­sidenttiin
vaatien, että kolman­sien
maiden, erikoisesti Yhdys­valtain,
tulee pidättyä "avustuk­sen"
antamisesta, jotta maail­manrauhaa
ei vaarannettaisi pa­hentamalla
jo entuudestalan kur
jaa tilannetta Jordaniassa. •
Känsäkoura.