Vapaus, November 8, 1924

              Lauantaina, mamfik. 8 p, Sat, Nov> 8 f l i , 1021
VAPAUS
Cmmäan imr"*^"*—" tydvSestfo iäsenkaniuttiija, ilioM-taj
Sadbaryasa. Ont, joka titatai. btrt^ JSf*^
TOgtaava. tolmitgMpplalnen.
VAPAUS (Liberty) -
The only otsan of Hnnisb Workeni in Canada. Pob-fidied
in Sodbory, Ont, erery Taesday, Tfaonday and
fiatmjaay. ___
Advertisiog rates 40e per eoL ineh. Minfntom ebarge
for single inBertion 75e. Disconnt on standing advcrtise-sent.
The Vapa'^ ia the best advertisiflg mediom
•mong the Plnpi/h People in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk. $2.25, koine kk.
$1.60 ja yksi kk. 75c
Yhdysvaltoihin ja Soomeen, y k d vk. 16.50, pooli v L
13.00 ja kohne kk. $1.76.
Tilanksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämMn,
•paitsi asiamiesten joilla on takaukset
Ihnoitoshinta' kerran julaistuista Umoitaksista 40c
palstatuumalta. Saurista ilmoituksista. sekS flmoitok-aista.
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolonilmoitukset (2.00 kerta ja 60c
lisää jokaiselta muistovarssyltä. Nimenmuuttoilmoitok-
•et 50c kerta, |1.00 kolme kertaa.' AvioeroOmoituksei
12.00 kertik, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
tl.OO kerta. Halutaantieto- j a > osoteilmoitukset 50e
Jcerta. Sl-00 kolme kertaa. Tilapaisilmoituksista pitää
raha seurata mukana.
Tiistain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain Jehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Kegistered at t,he Post Office Department, Ottawa,
second class matter.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lome
St; Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sodbnry, Ont.
Jos ette milloin i tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen Iiikkeenhoitaja.i
persoonallisella nimellä. i
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
MjöYallantaonta
loisto
'Näinä päivinä kokoontuu maailman vallankurao-i
nki^Ilinen työväestö viettämään Venäjän vallankumo.
;ukaen vuosijuhlaa jo seitsemännen kerran. Marras­kuun
seitsemäntenä päivänä tulee kuluneeksi seitsemän
vuotta siitä, kun bolshevikit tarttuivat vallanofajaksiin
j a ovat fliita saakka urheasti taistelleet työläisten ja ta-lonpoikain
hallituksen puolesta koko maailman taan-
Itumukse^lisia voimia vastaan. Yöllä marraskuun 7
päivä vastaan valtasi Pietarin työv^stö ja kumouksel­linen
sotaväki Talvipalatsin, joka silloin oli kerenski-laisen
ministeristön päämajana. Ministerit, vangittiin
ja j|ii«kÄ^ asemosta ottivat työväen neuvostot koko val­tiovallan
käsiinsä. Kaikki tämä tapahtui nopeasti,
-noin tunnin kuluessa. Talvipalatsia^ p
imaista koottu ckuolemon pataljoona» ja j
j^o^sto sdcä verrattain harvalukuinen ministeristöä
JyiiM^ttava 'sjviiliryiiinä, eivät' kestäiieet v^llanku^o-u%
Hi8ten tulisita r^n^lcköa. " '
y Vallankumouksen tapahduttua, ensimäisiä askelei­ta
otettaessa, oli selvänä Venäjän proletariaatin etu­joukolle,
että ennemmin toi myöhemmin on konsainvä»
lineti pääoma hyöUcäävä .vallankumouksellisen,proleta­riaatin
kiinppuun, ön nostattava. sisäiset vallasta syös-tyt
voimat avukseen, palauttadcseen takabin kapitalis­tien
herruuden s^kä hävittäakseen Vaaralliseksi muodos­tuvan
meikin» maailman köyhälistöä kapinaan kutsu-,
»van ensimäisen työvlenvallan.
Seitsei^än vuotta on kulunut/ Ja koko tämän ajan­jakson
kansainvälin^^ kapitalismi on: ollut kukistamas*.
aa yenäjän työtätekevien valtaa. Saksan imperialismi^
ollessaan :yielämahtavuid^
tyä tjistä' uudesta vallasta «^ienoimmin.» Se heitti
Brestin ^ rauhansopimuksen, aikoen sen sillä hirttääf
Mutta veto ei onnistunut Saksan imperialismi hirtet­tiin
itse. \^ .
Sen jälkeen
santarmit, englantilais-ranskalaiset pankkihuijarit, pörs-sirosvot
ja aatelisloiset Lakkaamatta ovatkin he sit­ten
käyneet päälle. Mestaustoimessa ovat olleet^ Puo­lan,
latvian. Viron ja Suomen asejoiikot Etelästä ja
jpohjoisesta, ffdästä ja'^-j[ännest^
ärmeijoineea «uuden Venäjän» synnyttäjiä: Kaledin,
Kornilov, I^iikin, Koltshak, Miller, Judenitsh, Wran-gel.
- Hampaitaan ovat narskutelleet ja purreet suoma­laisetkin
Isontalon Antit ja «Ilmariset» V.
Mutta Venäjän työläisten vallankumous on kestänyt
kaikki koetukset Kaildd sen tuhoamiseksi järjestyneet
aseelliset hyökkäysjoukot ovat kärsineet tappion. Vuo­desta
vuoteen on työväen valta vain lujittunut Ja vii-
. me ^vuosina, päästyään vihdoin aseellisista kamppai­luista
voittajaa selviytymään, on se ditinyt jo huo-v;
mattavasti viemään taloudellistakin elämää uusille rai'
. teille.
Sankanitis, voima ja uhrautuva toiminta- ja taistelu-
; valmius on todistuksena siitä, että työtätekevä Venäjän
r kansa dntimtenut. asian omakseen,^o^
tavansa omaa asiaansa.: Taisteleva köyhälistö on myös
nähnyt, että toisten maitten työtätekevätkin ovat.niin
^vahvoja, että ne ovat kyenneet pidättämään oman
^ymaansa: k a p i ^ ^ yhtenäisestä sotifaallisesta hyök-
. icäyksestä Neuvosto^Venäjää vastaan. Ja'^ se, että venä-äJäiset"^^
työläiset^ ovat jaksaneet sankarillisesti seisoa rin-
/ tamaosallaan,':onv innostanut tabteluun toisten maittai
: ;työläisiä. Proletariaatin etujoukot ovat olleet selvästi
; tietbfeiaÄ^ vähemmän
; tietpisellc^ k^ vain
"Venäjän^'kepit^jjuninl^^ vaan koko maail-
;^7nan'rlcapitdismin herruuden^f^^ Kysymyk-
'^i^je^vy on'^^1^^ prol^ariaatin voiton asia.
/ ,>.->7a-voidaanpä sanoa, että kailddalla jokainen rthel-
Uneskjtfol^n^ aViuia jo käsittää, että Venäjän prole-tariäatih'
vaikea taistelu on ollut taistelua hänenkin
publesAaaii Venajäp proletariaatti on käynyt ensi-
; xnäistf taisteluttyön ja pääoman välillä, on suorittanut
«nsimaiset^ suuret etuvartiotappelut häviävän kansain-väJl£
en kapitalismin ja vastustamattomasti valtaannou-sevan
proletariaatin välillä.
Me voimme kaikkien parhaiten tehdä kuruiaa Ve­näjän
vallankumoidcselle ei ainoastaan yksinkertaisesti
muistamalla sitä ja tunnustamalla sen suuren historial­lisen
roeikitykseD, vaan oppimalla ymmärtämään, itse
omissa oloissamme rakentamaan niitä voimia, jotka
kerran itsetietoisilla rynnistyksillään on murtava alas
kapitalismin mahtivallan.
• • •
Rautatienihtiiiaiden mielivalta
Canadan näkymättömän hallituksen yksi voimdces-kus
on lähtenyt taas osottamaan, ettei se halua kuulla
mitään muuta kuin oman voitonpyyntinsä vaatimuksia.
Se ei halua tyytyä edes niihin etuisuuksiin, mita valtio
ja «kansa» on sille aikaisemman vaatimuksensa ja so­pimuksensa
pohjalla myöntänyt.
Canadian Pacific rautatieyhtiön historia on julkeim-man
anastuspolitiikan ja mielivallan historiaa mitä
koko maailmassa tunnetaan. Tämä }^tiö on kermonut
Canadasta parhaat antimet, eikä se suinkaan haikaile
käyttää mielivallan politiikkaansa jokaisessa pienim-massakin
tilaisuudessa. Tämä käy selville taaskin
paraikaa käynnissä olevassa rahtimaksujen riidassa.
Canadian Pacific Rail\iray on suurin Canadassa yk­sityisesti
omistettu rautatieyhtiö. Aikoinaan sen ra­kennuttivat
silloin hallituksessa olleet valtaherrat kan­san
rahoilla, lahjotuttivat sen sitten itselleen ja kaupan
päälle miljoonia eekkereitä parasta viljelys ja mineraa­limaata,
sekä muutamia kymmeniä miljoonia dollareita
liikkuvan kaluston ostamista varten. Kaikki nämä lah­jotukset
tehtiin näille yksityisille v. 1897 Ja vastavuo­roon
sitoutui yhtiö kuljettamaan viljaa vissistä hinnas­ta
aavikolta idän lastauspaikoille ja rautaa, kivihiiltä,
maanviljelyskalustoa, hedelmiä j.n.e. idästä länteen.
Näitten sopimusten perusteella vapautettiin vielä yhtiö
kaiken lisäksi maksamasta veroa suunnattomista omai­suuksistaan.
Nämä rahtitaksat olivatvoimassa vuodesta 1898
vuoteen 1917, jolloin yhtiön onnistui sodan nimessä
kiskoa rahtihinnat samalle tasanteelle kuin missä ne
olivat Yhdysvalloissa. ^
Heinäkuun alussa v. 1924 oli hallituksen ja myös­kin
Canadian Pacific rautatien tultava takaisin entisiin
rahtihintoihin, mutta C. P . R. rautatie ei toteiktanut-kaan
tuota määräystä muissa rautatiekeskuksissaan kuin
siellä, missfe sillä oli rautateitä jo v. 1897.
Syntyi yleinen riita kautta maan ja koko läntinen
Canada ryhtyi protesteeraamaan. Rautatieyhtiön kon­trolloima
rautatiekomissiooni kuitenkin päätti asian
Canadian Pacificin eduksi ja nyt on yleinen vaatimus
esitetty oikeuslaitoksille ja parlamentille, missä Ca­nadian
Pacific rautatie yritetään saada elämään sopi­muksensa
mukaan.
MiMa Mm taisteh
pDolesta
(fannd^n ;tehtailjjat ja finglannih
vaalit
\
Canadan porvaristo^ varsinkin tehtailijat, ovat rie­muissaan
vanhoillisten saaman Vaalivoiton joh(|osta
Englannissa. He toivovat saavansa erikoisia tullietu­ja
uudelta ^hallitukselta. Työväenhallituksen toimesta
nimittäin kukistettiin Englannissa viime kesänä n.k.
McKenna tulliasetus, joka samalla kun se asetti ras­kaita
tulleja erinäisille Englantiin tuotaville tavaroille
myönsi samalla yhden kolmatta osan tullialennusta
siirtomaista, siis Canadasta, Australiasta j a muista alus­maista
tuotaville tavaroille. McKenna tariffien pois-t^
tua joutuivat canadalaistenkin tehtailijain tuotteet sa­malle
listalle toisten maiden tuotteiden kanssa. '
Nyt odottavat tämän maan teollisuuden harjottajat
ja ^kauppiaat entisten tullioikeuksiensa palauttamista
Englannissa konservativien turvissa. Konservativien
voitto ja työväenhallituksen syrjään jääminen on- muu-^
tenkin antanut tämän maan porvaristo! Ie rohkaisua
häivyttää mielestään emämaan- työväenliikkeen kiusalli­nen
ilmestys, vaikkapa tuo painajainen saattaisi seu­raavassa
tilaisuudessa ilmestyä entistä uhkaavampana.
Nykyajan musta virta
Jos rae nykyajan ihmiset saisimme lukea historiois
ta vanhoina aikoina vallitsevasta työttömyydestä, niin
me olisimme kaikki valmiit langettamaan tuomiomme
sellaisille viheliäisille yhteiskunnille, jodta eivät ole
voineet järjestää edes välttäraättömtntä työtä jäsenil­leen.
: Me ihmettelisimme kuinka ihmiset ovat voineet
sellaista sietää tarttumatta kapinan lippuun ihmisten
jokapäiväisimmän oäceuden hankkimiseni.
Mmta vaikka ihmiset ovat olevinaan ja usein ovat­kin
niin kovin herkkiä JolId(Ui etäiselle vääryydelle ja
nurinkurisuudelle, pysyy heidän oikeudentuntonsa kui­tenkin
kylmänä samanlaisille jolcapäiväisessä elämässä
ilmeneville vääryyksille., K(^o sivistyneessä maailmas­sa
on virallistenkin laskelmien mukaan nykyään vähin­täin
kuusi miljoonaa työtöntä, joiden kohtalo ja kärsi
mykset kulkevat mlistana virtana läpi meidän yhteis-kuntamihe.
.Mutta kuinka vähän kiinnitetäänkään huo­miota
työttömäin kirotulle olotilalle. ^Vain sieltä tääl­tä,
kuulee jo^us epämääräisen viittaulcsentyöttömyy
den kirouksesta; mutta mihinkään käytännöllbiin toi­menpiteisiin
ei ääni kanna. Elleivät itse työttömäin
joukot ja sen reunoilla lakkaamatta vaeltavat työläiset
alinomaa ja äänekkäästi kiinnittäisi huomiota tähän
aikamme epäkohtaan, muu maailma tuskin tietäis&aän«
•Erään tanskalaisen lehden Berlt
nin-kirjeenvaihtaja on ollut tilaisun»
dessa haastattelemaan erästä tun­nettua
espanjalaista sanomalehti-miestä
Espanjan Marokossa riff-kabyleja
vastaan käymän sodan joh­dosta
j a on espanjalainen antanut
haastattelijalle seuraavanlaisia tie­toja:
En halua, että nimeäni saatetaan
julkisuuteen,' huomautti haastatelta­va
aluksi, sillä vaikka olenkin Berli-nissä,
olen virallisesti kuitenkin
Madridissa. Tällä hetkellä on vai.
kea minunlaisessa asemassa olevan
henldlSn päästä pois Espanjasta.
En ole tullut sieltä laillista tietä,
olen "salakuljettanut" itseni ulko­puolelle
Espanjan rajojen ja sa­malla
lailla on minun mentävä t a ­kaisinkin.
/
Direktorion vallasta puheen-tullen
huomautti espanjalainen, että sillä
todella tällä hetkellä on sellainen
valta kuin nlkomaillaldn yleensä ar­vellaan.
Aina parlamentista pic-^
nimpään kunnallislautakuntaan asti
on kaikin paikat miehitetty upseeri-aineksella,
joka tottelee sokeasti d i -
dektorion määräyksiä. Mussolinikin,
Primo de Biveran ihailema esiku­va,
on edes nimellisesti valituttanut
parlamentin, mutta Espanjassa ei
sellaista voi puhuakaan.
Siihen miksi^ tällainen on ylipään­sä
mahdollista siviliseeratussa maas.
sa, huomautti haastateltava, että sc
on seuraus sotilaspuolueen häikäile­mättömyydestä
j a kansan välinpitä­mättömyydestä'politiikkaan.
Jo yk­sistään
se seikka, ettei Espanjassa
ole mitään ' sanan todellisessa mer­kityksessä
kehittynyttä työväenpjio-luetta,
selittää osaltaan upseeripuo-hieen
vallansaannin. Ainoastaan
Satalonian maakunnassa on voimak­kaampi
työväenliike, mutta sekin on
koko Espanjan onnettomuudeksi
anarkistinen tai syndikalistinen.
Se^jälkeen kääntyi keskustelu es­panjalaisten
tappioihin vMarokossa.
Haastateltava huomautti, etta^ siihen
on olemassa kaksikin syytä. Primo
de Rivera oli luvannut puhdistuksia
ja uudistuksia valtion laitoksissa.
Eikä voidakaan kieltää, etteikö näi.
den toimeenpano olisi ollut tarpeel­lista.
Espanjan parlamentillisessa
elämässä on ollut paljon lahjomista:
Tästä on tehtykin - loppu, «mutta vain
sillä tavoin, että Primo de Biveran
väki on monopolisoinut itselleen lah-jomisetuoikeudet.
"Nyt johtavat upseerit j a seikkai­lijat
kaikkU valtion laitoksia. Mut-ta-^
tämä kaikki ei kuitenkaan aiheu­ta
Riveran tulevaa kukistumista.
Hän kaatuu Marokoh seikkailun t a ­kia.
Aina vuodesta 1909 «n Espan­ja
käynyt sotaa n-s. riff-bakyleja
vastaan ja kärsinyt jatkuvasti tap^
pioita. Tämä tulokseton sota pien.
tä arabialaisheimoa vastaan on luke­mattomien
ihmisuhrien lisäksi mak­sanut
maallemme y l i miljaardin dol<
laria."
Primo de Rivera lupasi voittaa
Marokossa. Tätä lupaustaan hän ei
kuitenkaan ole voinut täyttää. Es­panjalaisten
onni on siellä ollut
huonompi kuin koskaan ennen. Juu­ri
tämä tosiasia aiheuttaa hänen
kaatumisensa.
. Mikä sitten on oikeastaan syynä
siihen, kysyi haastattelija, että Es­panja,
jossa on 20 miljoonaa asu­kasta
ja jolla on jokseenkin nyky­aikaisesti
varustettu armeija, on
jatkuvasti häviön puoIeUa eikä voi
voittaa riffJcabyleja? Onko riff-kabylien
lukumäärä Icovin suuri?
Leveä hymy ilmestyi espanjalai­sen
kasvoille j a hän lausui: "Te
saatatte kyllä epäillä sitä, mitä n3rt
sanon. Mutta se on kuitenkin tot­ta.
Espanjan armeija tällä hetkellä
käsittää Marokossa noin 180,000
miestä, mutta kabyleilla on aseissa
ainoastaan 2,000 miestä."
Vieraan sotaväen on Marokossa
melkein mahdoton tehdä sotaliikkei­tä,,
ilmanala on europpalaiselle val­lan
turmiollinen. Silloin kun ei sa­da,
on aivan polttava helle. M i ­tään
teitä ei tässä vuorien täyttä­mässä
maassa ole. ' Kabylit kuiten­kin
kestävät hyvin maan ilmastoa ja
tuntevat kaikki mahdolliset kulku­paikat.
iNäin ollen, heillä onkin
sellainen etu, ettei ennakolta edes
voida tietää missä he aivan yhtäkkiä
sukeltautuvat esiin ja ampuvat jon.
kun espanjalaisen ratsuosaston tai
eiuvartioston maahan; Apujoukko
lähetetään, mutta ennenkuin se en­nättää
perille, ovat kabylit kadon­neet
kuin maan alle.: Tällä tavoin
ovat kabylit käyneet sotaa aina vuo-desU
1909' lähtien."
että jokaisen yhteiskunnan sisällä todellakin on näin
huutavia. puutteita.
Ja ellei työväestö olisi laHcaamatta lorottamassa, et­tä
työttömyys johtuu luonnostaan kapitalistisesta tuo­tantotavasta
ja: t ^ n ja pääoman välisistä ristiriidoisla,
niin kukapa osaisi edes ajatella, ^tä työttömyys on
laaja yfateiskuimdUinen ja historiallinai ky^frmys, joka
lopullisesti korjaantuu vain itse kapitalistisen järjestel­män
syrjäyttämisai kautta.
Pöytäkirja
Canadan Suomalaisen Järjes^
tön laillistettu, toimeenpane-
- v an komitean- - V kokouksesta
lokakuun 28 p., 1924.
Saapuvilla olivat toimeenpane­van
komitean jäsenet, Jokela^ Lat­va,
Ahlqvist,, j . Hill, Kivi, J . Kahi­la
ja sihteeri-rahastonhoitaja, Neil.
Puheenjohtajana toimi " J . W. Ahl­qvist.
: .'AnoinalneD^lupakirjan ..saamiseksi
järjestöltä oH esittänyt 'Toronton
osasto. Lupakirja päätettiin myön­tää.
'
Koe.tAsauä: Vapauden lehtiliikkeen
tileistä syyskuulta tarkastettiin ja
hyväksyttiin tilintarkastajain laur
sunnon perusteella.
Vapauden ^ehtiliikkeen johtokun­nan
kokouksen ; pöytäkirja lokakuun
16 päivältä ihettiin, joka ei antar
nut : aihetta keskustelulle. Samalla
luettiin Vapauden j a muiden lehti-liikkeitten
välistä kirjevaihtoa. E i
antanut aihetta toimenpiteille.
Pöytäldrjan tarkastajiksi valittiin
A. J . Kivi ja J . V . Latva.
Kokous lopetettiin. • :
Vakuud^si,
S. G. NEIL,
sihteeri-rahastonhoitaja.
i
> Olemme' tarkastaneet edellä ole­van
pöytäkirjan ja:-. huomanneet sen
kokouksen päätöksien kanssa yhtä­pitäväksi.
A, J . Kivi ^ J, Latva.
(Pöytäkirjan tarkastajat.)
Pöytäkirja
Canadanv K. S. Järjestön toi­meenpanevan.
komitean ko­kouksesta
lokakuun 26 p.,
1924.
Saapuvilla i olivat toimeenpanevan
komitean, jäsenet Ahlqvist, Latva,
Jokela, Kbhlla, K i v i , J . Hill ja sih­teeri.
: Puhetta johti tov. -Ahlqvist
Vapandea rtöimitokselta saapu­neen
kirjeen -. johdosta, jkoskiea t o i .
menpiteisiin ryhtymis^ - Montrealis­sa
olevien suomail^tett työläisten
järjestämiseksi, päätetton kirjöttaa
eräälle siellä olevalle Toronton
osaston entiseOe jäsenelle ja :vtie-dnstella
häneltä Montrealissa ote-vien
suomalsSsten ^oläisten . luka-määrää
y.
Luettua EUpväm osaston kirje.
jolla he ilmottivat. erään osastonsa
jäsenen myyvän väkijuomia ja pyy­sivät
toimeenpanevan komitean lau­suntoa
siit^ voidaanka ' jäsenen
erottaa tämän syyn perusteella, vai
ei, koska osaston jäsenet eivät ol­leet
päässeet asiassa yksimielisyy-tepn;
Päätettiin vastata, että vä-kijuoinien
myynti katsotaan puo.
lueen jäsenille sopimattomaksi ja
että mainittua liikettä harjottava
jäsen voidaan: erottaa puolueesta.
V Vapauden toimitusapuliusen tov.
Arvo Vaaran kirje, jolla hän vaati
palkkaansa korotettavaksi 22 dol­larista
27 dollariin viikolta, luettiin,
ja 'hänen palkkansa päätettiin ko­rottaa
25 dollariin viikolta.
Näytelmien "Veljesvihaa" ja
•'Voitetut sankarit" suhteen, jotka
Yhd. W. P, S. J . Toimeenpanevako-mitea
ilmottaa ostaneensa May-
Tiardin osastolta ja joita Yhd. Näyt-tämöliitto
vuokraa ominaan, pää­tettiin
kirjöttaa Yhd. W. P. S. J .
Toimeenpanevalle komitealle, Mäy-nardin
-osastolle ja näytelmien teki^
jälle tov. JokiruohoUe. ^
Luettiin tov. A . T. Hill'iltä saa.
puneet kirjeet^ joissa esitettyjen
asioiden suhteen- toimenpiteisiin
ryhtyminen jätettiin • sihteerin huo-lekisi.
Suomen tovereilta saapunut kir­je,
joUa he pyysivät aineellista
avustusta;, .vaalitoimintaa j a järjes­tötoiminnan
uudelleenjärjestämistä
varten, luettiin. Mitään yleistä ke­räystä
rahan hankkimiseksi Suomen
tovereitten toiminnan tukemiseksi
katsottiin ei voitavan panna toi­meen
tällä kertaa, koska se koituisi
vahingoksi: järjestömme ja-puolueen
toiminnalle.
' Sihteeri velvotettiin julkaisemaan
lehdessä tilitys Suomen tovereitten
avustusrahastoon syyskuun - alussa
pidetyissä protestikokonksissa ' kerä­tyistä
varoista j a lähettämään r a ­hat-
Suomeen . tarkotnkseeU, käytet­täviksi.
Piirien 1; 2, 3 ja kuudennen; pii­ritoimikuntien
kokouksien pöytakir.
jat luettiin. Eivät antaneet .aihetta
toimenpiteille.
Yhd. W. P, S. J . Toimeenpane­van
^komitean'kokouksen x^jrtäldrja
luettiin.
Sihteön selosti pnolueen toimeen-panevaur
komitean päätöstä puolu­een
työmaajärjestöperost^e jäiv
jestämiskjrsymyksen suhteen j a i l -
motti lähettäneensä Wdrkerissa j u -
laistut kysymystä koskevat puolu­een
organisatsiomkongteanldrjotuk-scrt
Vapaudessa julaiststvaiksa. Sih­teerin
toimenpide hyväksyöSn.
Pöytäkirjaa tarkastajiksi valittiin
A. J. K i v i j a J . V . Latva.
Kokous lopetettiin. V
Vakuudeksi, -
S. G.JmL, sihteeri
* Olemme tarkastaneet edeCä ole-van
K. S. Jm toimeenpanevan ko­mitean
kokouksen pöytäkirjaa ja
hyväksymme *en Hfllaisenaan'.
A- J. Kivi J. Latva.
(Pöytäkirjan tarkastajat)
TiUtys
Suomen tovereittenii «VMtusrahas-tooa
viime syyskuun alussa pide-tyissl
protestikokouksissa kerättyä
rahaa on lähetetty Canadan Kom­munistipuolueen
Suomalaisen Jär­jestön
Toimeenpanevalle Komitealle
eri paikkakunnilta seuraavat sum­mat:
, .
Haliburton, V. Kivinen .$10.00
Toronto, E. Pirttinen . . . . . 24.28
Timmins, Annie Laurila .... 50.31
Bruce Mines, K. Kauhala . . 10.00
Levack, Kalle Kopsala — . 17.20
Chase River, H. Siljanpää . . 44.90
iPort Frances, E. Söderholm 32,79
Meadow Portage, H j . Laurila 5.00
Websters Comers, A . Skytte 55.00
Trochu, David Ranta 16,21
South Porcupine,J. Vuori 34.10
Intola, A. Beck 10.80
Salmon Arm, Wm. Laitinen 10.85
Elspeht, F. Nikkola .. 5.00
Vancouver, J . Gröhn .. 40.75
Coleman, Emil H i l l , . . . . . . 21.60
Wolf Siding, J . Huhta . . . . 4.00
Ladysmith, A. Kotila . . . . . . ' 2 7 , 15
Creighton Mine, H. Luoto , . 46,45
Cobalt, O. Hakala . . , , 75,00
Warspite, S. Lanki . . . 3 . 0 5
Codner, Matt Latva •. 8.25
Kirkland Lake, Hj. Und . . 12.45
Sointula, Uno Salmi 58.40
Rosegrove, S. Savola . . . . . . 8.35
Finland, Emil Lundeen >.,. 6.00
Yhteensä . . . , . ; : ? 6 3 7 . 79
Niitä tovereita, jotka ovat lähet­täneet
rahaa tähän rahastoon, pyy
dän . tarkastamaan ylläolevan tili­tyksen,
ja viipymättä ilmottamaan
keskusvirastoon, jos merkityt 'sum­mat
eivät pidä yhtä lähetettyjen
rahamäärien kanssa, tai jos joku
lähetys on jäänyt kokonaan pois.
,{.yllämainittu rahamäärä »lähetet­tiin
Suomeen tarkotukseen käjrtettä-väksi
tk. 5 p. Jos jollakin paik­kakunnalla^
on vielä tähän rahastoon
kerättyä - rahaa, niin toivottavasti
lähetätte sen Jceskusvirastoon hetL
^Suomen toverien puolesta lausun
toverilliset, kiitokset kaikille niille
tovereille, jotka ovat lahjottaneet
rahaa tähän rahastoon, tai tavalla
tai -toisella toimineet.^ yllämainitiin
rahamäärän kokoamisessa^
Toverillisesti,
S. G. Neil,
. K. S. J:n sihteeri.
Tehkäämme jokaisesta
tehtaasta kommunis­tinen
linnake
Tehdairyhmien täytyy tuUa kom.
mnaiitipuolueemme perussrksi-koikai.
Me -emme rakenna kom
munictisia jonUcopuoIueita nn-delleenjärjestaäksenmie
ne tyo-maaperusteille;
me jarjestaitnme
tehdasryhmien peru»talle raken­taaksemme
jottkkopuolueen;'
K i r j . Tim Buck.
Yksi Kommunistisen Kansainväli-sen
viidennen mailmankongressin
huomattavampia päätöksiä oli se,
joka koskee kaikkien kommunisti-puolueitten
uudelleen järjestämistä
nykyisestä alue-osastojärjestömuor
d osta;' • työmaasolupernstalle.
' Sekaannus ja väärinymmärrys on
vallalla työmaasoluihin, eli, kuten
me niitä nijnitämme,"tehdasryh-miin",
niiden rakenteeseen,' toimin­taan
ja; poliittiseen merkitykseen
nähden. Niin vähän on niihin t u ­tustuttu;
että keskinkertainen puor
lueen jäsen pitää työmaasplua pror
pagandaryhmänä, jolla ei ole . m i ­tään
valtuuksia, eikä mitään järjes-töllistä
toimintaa, ainoastaan mitä
epämääräisimmät tehtävät.
Tämä väärinymmärrys bn ollut
pääasiallisimpana syynä siihen ett'-
emme me ole puolueena kiinnittä­neet
enempää huomiota : tähän jär-jestömuotoon.
On ollut vallalla sel­lainen
käsitys, että tehdasryhmät
ovat puolueen osastojen'" haaroja,
jotka esittävät • :vain toisarvoista
osaa. '
Oikea' käsitys kuitenkin on -koko­naan
erilainen. ^Työmaasolnjen, eli
tehdasryhmien täytyy olla puolueen
perusyksiköitä; jokainen niistä toi­mien,;
kuten osasto, .pitäen .koko­uksia^
perien jäsenmaksuja, hyväk-r
syen uusia- jäseniä, alullepannen j a
kehittäen' omaa toimintaansa, lähet­täen
edustajansa.: - kaupunkien .kes-kuskomtteoihin,
; j a rakentaen ky­symyksessä
olevalle työma^e, e li
tehtaaseen kommunistspuohxeea;:yk­sikön;
järjestäen, valistaen ; j a . joh­taen
työmaan työlaiää,: j a saattaen
heidät jokapuväisten' tmstelojen
kautta' ymmärtämään laajemman 'ja
sjrvemmän::taistelun'työ
vallasta.
Siihen väitteeseen,vettä me: Cana^
dassa emme TOI järjestää tälle pe­rusteelle
luknmääräTmne: pSenanden
«tsiom-toimarunB^^ « |
« a JMkkopuoheitaTB^S*»«ä
rakentaaksemaTtJv?***»» a
i ^ ^ l ^ a Ä ^ ^ g
ia J o S ^ ! ^ i
faalla voidaan kä^ttÄ^"*
ko^unistisen toiiJS^'''^"
Vaikeudet oudeHeenji^j^
Me ^kaikki tiedämme, rr*1
°t ovat ja «itl\r?
^ "HIO, mutta t o r e C;
jtaaa. kaikenlaisia vakavia
jestoista.^ Mikään mSl ^
ei VOI muuttaa sitä toäaäTS
puolueemme perustuu k S f *
le, ja mitkään tehdasryhnäa i L l
tolhset etuisuudet eivät
kielijärjestöjen jäseniä,^
taa sen siteen, minkä nykyise,^
osasto muodostaa.
Toinen Probleemi on «iidea tv&
paikkojen hajanainen lnow,e ,?
sa enemmistö tovereitaimae'i-kentelee.
Se on ilmeistä, etu T
to, josta mitkään kolme 'j»fleBtr*vl
vät työskentele samassa työneaJ
sa, antaa hyvin vähän mahdoSj
ta uudelleenjärjestämiselle, vt
kielijärjestöjen osastojen «gjjjj
voivat kohottaa joissakin tröjjiJ
koissa työskentelevien pnoloeen^
senten lukumäärän suhteelliBen
reksi.,
. Tässä suhteessa meidän mtetssJ
teollisuudessa, kaivosteolliginO
ja rautateillä työskentelevät j - '
nemme ovat hyvin edulliseasa ase
massa. Useat osastoistamme muöj
dostuvat melkein kokonaan ylid«J|
tai- toisessa näistä teolUgniiiäät»!
työskentelevistä tovereista, «tesii
kaivostyöläisten osastot mnodatan
en nykyään melkein samoista jbe.|
nistä, kuin ne tulisivat maodo.ta.l
maan työmaaryhmä-jarjestömDodoal
alaisenakin. Ero on, että te toi­mivat
alueellisina osastoina, tehdi
ryhmien sijasta. ,
Kommuniititen liikkeen
nen pohja.
Se on probleemin juuri, Paoh-j
een muuttaminen siitä, mikä se on,|
puolueeksi, jonka juaret ovat teh-l
taissa, kaivoksissa ja pajoi^ tar-f
kottaa paljon enemmän^ koin pe]i:.|
kä. fyysillinen uudelleenrakenluni-]
^'^«K- -(Sc Meji^jitää ^ d e y j ^ fflBul
tosta puoluetyon perustassa. Sei
tarkottaa puolueen toiminnan •^"il
vaikutuksen" siirtämistä .osaston ko-i
kouksesta puolueen kokouskonees-j
sa — työpaikoille.
Se tarkottaa läheisen ja natts-j
mattoman yhteyden peru^amit» j
puolueen ja joukkojen välille, joai-j
kojen järjestämistä ja vaUankumo-j
uksellisen taistelun j"ohtamIsta tyun-j
antajia vastaan, työpajakomteaJaf
ja työläisten kontrollin puolesta. Sei
todellisuudessa varustaa konunnitis-l
tisen perustan taistelussa TaHisti,!
Hyvä on, sanovat jotkut innosta'j
neet toverit, alkakaamme uudellecE-j
järjestäminen heti. Mutta se ei ote
iivan niin yksinkertaista. Se «Mj
ihanteellista, jos me voisimme ot-j
taa kaupungin, jakaa se alueiä^
tehdä luettelo yhdellä alueella
vista tehtaista .efisin. ja j^n^l
jäsenemme näissä tehtaissa teUö-j
ryhmiin edustuksella kauptup |
keskuskomiteassa, sitten siirtyä ts-siin
aineisiin ja tehdä samoin, Jafi-nes
.koko kaupunki tulisi undelbo-1
järjestettyä ja alueellisten
jeri valtuudet ja tehtävät srifw|^^]
tehdasryhmiUe, joiden ; edustijitl
muodostaisivat kaupungin keskaao-j
mitean.
Tämä voitaisiin tehdä jokais^
kaupungissa, kunnes piiri tuUsi m
konaan uudelleenjärjestett>'a. «1
voisimme . sitten kutsiia piirikoioai:]
sen kooUe ja vaUta uusi punn
meenpanevakomitea, joka olia ^\
ta järjestömuotoa edustava. 1
Me voimme tehdä tämän, fflna*
missä osastoissa j a keskuksissa^ea
Toiset eivät kaipaa uudeUeenj^
tämistä, vaan pelkän mnutoteö
toiminnan perustassa; mutU^pn^
eelle kokonaisuudessaan. ^^^^^\
kuin se nykyään on, on h e t i j^
maajärjestöperusteiUe muuttamisö]
ulkopuolella kysymyksen.
Oppiminen kaytannolK.e.w
nassa.
Meidän täytyy «aada aacaanj-^j
lueemme uudeUeenjarjestamm^
jäljestämällä työmme. ^ \
säännöllinen Paolo**^^^."^
jäsenemme ymmärtämään tyo
toiminnan. -vaUankumouksem^^!
von, tehdasryhmien J^ / ^ T ^ ^ , ^!
järjestömuodon ^ olevan^
ja tietoisesti haluamaan maat«t ]
*^^SSUottaa. - e t t ä m e ^ ^ ,
tyy ^ttää niin p M e | - ^
doUista saada J'>^«"f , . j £ % t o i
hän työpaikassaan.^»^ ^
jäsenet, jotka ^f^'^
«assa tehtaassa. ^^A^^i
s,i,assa tehtaassa ,y''^fZ>S*
toista osastojen jäsenten ,
Vaoaoden konttorUl*
siitä huohma^
^ J t t v l t t e i niitä tuots
Tämän seikan 1
S^Sa tehty soptaitf 5
S ^ S n konttorin kan
^^ÄDkkun lahettaj^^
^ Cdburylaiset voival
S J ^ n matkass
fb e3^imSa a tläeyvesia ^n ivmati,t es dt*
antama vas
i J I e ^ i o 3 taUettaja nii
' * " ' Ä a panldstarp^^
* Korvausta on.yapai
^selta kerralta kun pi
olkoon janc
tjvdä mitään enkoista^ 1
^konttorin tehtavui
S iotka asuvat ulkoa
ä h & 5 i t ä jotka eWi
auttaakseen Vapauden^
^^^nnTnkuin teette 1
PJJOM Vapauden konttori
Jetea oa para.la: poiitaa i
^rt^B korrin vielii tata
L ä h e t y s k u l u t
40e lähetyksistä aUe \
50e. lähetyksistä «8
159.99 asti, TBclähet;
$60.00—199.99 j a $1.0
kSta 1100.00 taikkaVsit
remmiltä lähetyksiltä;
sanomalähetyksille on
$8.50.
Torontossa ottaa rs
tyksiä vastaan S 6. Ne
Broadview Ave.
LaiTapiletteji nyydii
Tiedmtakaa pilettiäsi
tehdasryhmään. Tämän rj
lee raportteerata toiminns
laisessa osaston kokouksc
laisten toimintojen alulle
le on annettava vakava h
niissä mahdollista tulee ry
la vaikuttavaksi tekijäks
elämässä.
Ryhmät, jotka, toimivat
vafla, tulevat olemaan - m
mallaisia, kuin tehdasrylii
puolue tullaan uudellft
mään. Ne eivät ole sijais
tnutteja) ja eivät milläi
tee täydeUistä: muutosta
niaksi; ne tulevat kuitenl
»aan tämän järjestömuoc
mahdollisuudet ja saattam
Hnen täydellisen" muutoks«
lisen helpoksi toteuttaa.
^Olosuhteet ovat sellai
täydellinen uudelleenjär.
tnlee ottamaan melko pai
Tämän tehtävän hpolii
systönaattinen käsittely 1
ti johtaa sellaisecu seka
joka tekisi tyhjäksi ne
mitkä suunnitelmanvOikes
töönpanoa seuraisivat
; Todellisia . muutofcda i
tulee tehdä ainoastaan >
Kesknstoimeenpanevaa Kt
/fsDa ja suoranaisen ohjat
*ena, ja siitenMn ainoast
«naisella huolellisuudella,
lostetun ^ön alkamiseni
faeemme jäsenten aktiivi
«ttaatiseUa elämäänMtäit
&naiiätnnlaisten propagi