Vapaus, January 14, 1960

              M
. ..-r^ ' " . , ' , . ' , . ' . . . „ .....v . , C • ' " . . . : v..>.-^.,.- - ! : •
V^Sivu 2;''^" ' Torstaina, tammik. 14'p. — Thursday, Jan. 14, 1960
VAPAUS
( L t B E R T Y ) — Independent Labor
Organ ,of Pinnish^Canadlans. Es-}
t a b l i s h e d - N o v . 6.' '1917.> AUthorized
as second class Tmail by the° Post:
Office Department, Ottawa. >Pub-';
lisfied thrice xveekly: Tuesdays,
Thursdaysand?Saturdays;by Vapaus
\Publishing Company L t d . , at 100-102
E l m St. W., Sudbury, Ont., Canada.
cTelephones: Bus. O f f i c e OS. 4-4264;
E d i t o r i a ! Of f ice OS.; 4-4265.)Manäger
E. Sölcsi. Editor W . Eiclund. l ^ a i l i ng
address: Box'69, Sudbury, v O n t a r i o .
Advertising-_rates upon application.
T r a n s l a t i o n free of charge., ,
^' ' T I L A U S H I N N A T : " .
Canadassa: 1 vk. 8.00.6 kk. 4.25
3 k k 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk'. 4.80
Suomessa: - 1 vk. 9.50 6 k k . 5.25
Fleming jä Jodoin
iten voima
iröshiman ja
Canadan ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestön
(CLG:n) presidentti Claude Jodoin, ja liittohallituksen raha-asiain
ministeri Fleming pitivät" maanantaijia Torontossa
\ puheet, joita sietää^innastaa~toisiinsa, silla ne kuvaavatjni;
tä-011 tulossa ja^ mihiji suuntaan kehitystä pyritään, joTita-
-rrmäan.-? ':=^^ /' ~ ' . '~ "
''~Ottakäamme~ensiksi mr.'-Jo(^oinin''^he—Tässä" yhteydes^
^sä on syytä~kbrostaa, että kukaan"ei ole tähän^ivään meff^
nessä nähnyt aiheelliseksi "syyttää" mr. Jodoinia liiallisesta
radikaalisuudesta' tai vasemmistolaisuudesta. Toisaalta on
^^^^ f h
viittaavat voimakkaasti siihen, ,että mr. Jodoin ei ole poliit­tisesti
kallistumassa vasemmistolaisuuteen. ^ -
, Mutta kaikesta^tästä huolimatta hän esitti puheessaan
ajankohtaisen ja todella tärkeän varoituksen, mihin kannat­taa
kiinnittää vakava huornlota työväenliikkeessä yleensä.
' Puhuessaan Toronton kauppakamariklubin kokouksessa
hän varoitti,-että Canadan työnantajain ja työläisten välillä
on kehittymässä vakavia taisteluja. Hän osoitti aivan oikein,
. että- tärpän kehittyvän ristiriitaisiiuden ja taistelumahdoUi-suuden
todellisena aiheuttajana on kapitalistiluokka, joka
työnantaja- ja liikemiesjärjestöjä hyväksikäyttäen hyökkää
^? 'nyt laajalla rintamalla;ennenkaikkea ammattiyhdistysH
tä vastaan. Mr;; Jodoin sanoi tämän saman seikan toisin
noin puhumalla siitä, miten Canadan kauppakamari ja työn-
•antajainiyhdistys'vaalivat ammattiyhdistysliikettä heikentä-.^
vää ja rajoittavaa lainsäädäntöä. _ - ^ :
• Mr. Jodoin sanoi työnantajapiirien antavan vain huuli- "
suostuvan siihen vain sikäli kuin laki todella pakoittaa hei-rdät^
kollektiivisesti .neuvottelemaan vtyölä
kanssa.
Tuomittuaan aivan oikein työnantajapiirien ehdotuksen
lakiuudistukseksi, 'jonka mukaan ammattiyhdistykset "lail-listutettaisiin"
niin, etä niitä vastaan voitaisiin pärjestää kal-
. liitä javpitkäveteisiä Jodoin palautti.,kuu- ;
lijainsa mieleen, että Canadan työväenluokka ei ole unhoit-
'tanut sitä, jotta ammattiyhdistysliikkeen ralcentamtsta vas-tdstettiin
ja vaikeutettiin vissien'lakipykälien avulla,' ja että -
sitä samaa menetelmää voidaan yrittää'vieläkin, jos työn-
•antajapiirit onnistuvat saamaan tahtonsa lävitse taantumuk­sellisen
lainlaadinnan tiimoilta.
Kuten näkyy, "mr. Jodoin-on hj-vin tietoinen siitä, mitä
on maassamme nyt tapahtumassa ja mihin työnantajapiirit.
' poliittisten kenttätyön tekijäinsä avulla pyrkivät. Välitetta-
:. .vas^
' tulkoonkaan tilanteen vaatimuksia. Toisaalta on kuitenkin
V : syytävuskoa; ettäJcunmr. Jodoin näistä asipista- puhuu'ke-
•vätlfalvella 'pidettävässä , CLC:n konventionissa, hänellä on
• silloin rnopipuölisempiä ja. tehokkaampia ehdotuksia ammat-
^tiyhdistysväelle, mitä han nyt viitoitti torontolaisille liike-
, miehille, , ' .. " ,
Vaikka valtionvarainministeri Fleming 'ei puhunut suo-
:ranaisesti halaistuasanaatyönantajain ja työläisten välisistä
suhteista täällä Canadassa, niin hänen koko puheensa sisältö
liittyi kuitenkin saumattomasti siihen;k
doin esitti puheessaan.
Mr. Fleming,puhui Canadian Clubin kokouksessa Toron­tossa
ja hän puolestaan korosti, että huomioonottaen kilpai­lun
kiristymisen maailman markkinoilla, kaikenlainen teol-lisuusriita
olisi Canadassa mielettömyyttä. Jatkaen edelleen
tätä teemaansa mr. Fleming sanoi, että lisääntyvä erimieli­syys
työläisten ja työnantajain välillä voi kehittyä avoimeksi
taisteluksi, elleivät osapuolet pääse asioista yhteisymmär­rykseen.
Tähän asti hänen esityksensä edustavat kaunista teoriaa.
Kukaan meistä ei halua aiheetonta taistelua. Kukaan ei biisi
rauhallisesta eteenpäinmenosta iloisempi kuin juuri työ-
' väenluokka.
Muttajyöväenluokalla ei ole hallitusvaltaa tässä maassa,
eikä se voi niinmuodoin asioita järjestää oman mielensä mu­kaisesti.
Kapitalistisessa talousjärjestelmässä vallitsee viida­kon
laki, missä pienet j-a heikot joutuvat suurten ja voimak­kaiden
syötäviksi. Suurpääoman uskontunnustuksena ja pää­määränä
on enimmäisvoittojen tavoittelu. Tämä on täydel­lisessä
ja sovittamattomassa ristiriidassa työtätekevien pyr­kimysten
kanssa, joiden tavoitteena on säädyllinen elintaso
ja parempi elämä tieteen ja tekniikan kehityksen ansiosta.
^Cyöläiset tietävät, että he eivät saa heille kuuluvaa palkka-
Y h d y s v a l t a i n p o l i i t t i s e l l a j a s o ­t
i l a a l l i s e l l e ; j o h d o l l e - o n
Ien alkanut käjrdä tajuttavaksi,
minkälaisen ja miten voimak­k
a a n jäljen maailman yleiseen
m i e l i p i t e e s e e n i ; j ä t t i v ä t 'H
n i a n j a N a g a s a k i n > yllä räjähtä­neet
atomipommit. Se lentäjä,
j o k a koneineen k u l j e t t i ensim­mäisten'
ydinaseitten helvetin-lieskat
noiden ; j a p a n i l a i s t e n - k a u -T
p u n k i e n taivaalle, käsitti tekonsa., joka^ tapauksessa käynyt._
UUDENTYYPPISTÄ
M A R S H A L L - A P U A
1 K e n r a a l i ; G e o r g e M a r s h a l l i n nimi
t u H ^ ^ majjiknansodan . j^
netuiS! i ; ' ^ r i k o i s e s " t i nk. M a r s h a l l -
avun yhteydessä,; j o n k a p u i t t e i s sa
Y h d y s v a l l a t t a r j o s i - t a l o u d e l l i s t a t u ­keaan
a l i k e h i t t y n e i l l e m a i l l e : . M u t ta
k u k a p a o l i s i ; saattanut arvata, että
k e n r a a l i Marshallista; olisi apua
vieläyhänen kuoltuaankin? rNäin on
-sovittamattomuudcn'; nopeammin;
hän l u h i s t u i muutamassa .vuodesv
. s a _ täydelleen sekä moraalisesti
että henkisesti, k u i t e n k i n — e l ­lei
hän o l i s i pudottanut niitä, o l i - :
si sen tehnyt j o k u t o i n e n . ' M u t ta
nyt alkavat nekin p i i r i t , jotka
ovat vastuussa, atomipommin; ulir
reistä, ymmärtää^ että tehty olisi
o l l u t paras jättää tekemättömäkr
si, ehkäpä ei niinkään ihmisuh­r
i e n suunnattoman määrän .vuok-
.si, vaan sen epäedullisen - v a i k u ­tuksen
vuoksi; mikä syöpyi lähte­mättömästi
i h m i s t e n m i e l i i n.
Äskettäin saateUiinÄni
-jijikisHutben .haastatteltn-jonka^ken-rriali
M a r s h a l l i n • sanotti in antaneen
vähän.; ennen kuoiemaansa.v-^
meidän i. on luottaminen .-amerikka­l
a i s i i n h a a s t a t t e l i j o i h i n , : : o l i k e r i r a a -
l i edelleen kiertänyt / j u l k a i s e m a s ta
haastattelua- ennen- kuinr hän; o l i si
k u o l l u t , r .Tällainen j u l k a i s u k i e l to
v a i k u t t a a kuitenkin hyvin.- o m i l u ir
seita, lausunto kun e i sisällä . m i ­tään;
sellaisia^a^^
h y v i n . o l i s i voitu j u l k a i s t a jo vaik­k
a p a vuosi sitten.
l l i i a s t a t t e l u l a u s u n t o a , lähemmin
tiukastellessä. j o u t u u k i n väistämät­tömästi
V päättelemään, että koko
haastattelu on täydellinen 'väären-n.
vsF viöiäpä; e
n e n . Hiroshiman j a Nagasakin t u -
i i o a j a t yrittävät pestä käsistään
i h n i i s n o k e a ja.: p^yrkiessään puhdis-
J . A . H e i n o , Sudbury, Ont.. täyt tautiimaan he eivät epäröi asettaa
läa runnuntama. t a m m i k u u n 17 p n " i k u o l l e e n kenraalin s u u h u n . s e l l a i s ia
35 vuotta. I b i i n o j a , jotka «ovat heidän kannal-
V i l i Kujansuu, Matta\va, On( , | l « J i n e d u l l i M a . Myös he käyttävät
ta>ttaa lauantama, tammikuun i f a ' i i > \ . i k s e e n ' M a i s h a l l apua, \aikka-päivänä
65 v u o l l a . 1 k i n a i v a n uudella tavalla.
Y h d y m m e sukulaisten j : i tutta-{
v a i n onnentoivotuksiin.
TrTröTTnnnrjn5Tnr:B"öTi Ö Ö o o oiTörö
: SYNTYMÄ- l
\ PÄIVIÄ' |
Mitä muut sanovat
" . M E E M M E T I E N N E E T . . ."
-Koko .tämän koristen Mars-hali^
haiistatteUm y d i n on siinä, et­tä
.iMidottaessaan ensimmäiset atO:;
r m l p o m m i n s a J a p a n i i n a m e n k k a l a i -
billa s o d a n j o h l a j i l l a ei ollut aavis­tustakaan,
•että nuo, aseet .tekisivät,
nrin kovMn ikävää:jälkeä,.,Mutla^ot^-
" M A A N P U O L U S T U K S E N "
HOL.MOVS
Y h d i s t e t y n K u n i n k a a l l i s e n Insti , , . ,
. . , , ^ •, ,,i..„,„ A tnk.uimme suora lainau.s: Kenraali
t u u t i n kokouksessa marraskuun 41 ., , ,
kai malttinsa takaisin' kenraali
Groves. K u n m u u a n tiedemiehistä
m e l k e i n kyyneleet silmissä tuli
juosten p a i k a l l e , koska odottamat­toman;
voimakas räjähdys o l i t u h o n ­nut
."nollapisteen" lähellä kaikki
hänen havainto- j a mittausvälineen­sä,
Groves lohdutti mie.stä: " N o ,
jos työvälineet eivät o l e py.synett
koossa, paukku'; on o l l u t a i k a ; vahva.
J r p o m m i n t e h o n - n i e : j u u r i halusimr
mekin saada " s e l v i l l e . "_
Tällaisel^liyat^yininela2at--.tark=i
k a i l u a s e m a l l a , joka sijäitsn yhdek­sän
k i l o m e t r i n ; päässärpomniinvrär:
jäyttämispis^leestäTIMutta- iiyt,;^^^^!^^^
lemansa; jälkeen julkaistussa haasr
tattelussa " K e n r a a l i Marshall ker-toii
että amerikkalaiset eivät;• t u n - ;
teneet .pomminsa tehoa, pudottaes-saan
sen ensi kertaa J a p a n i i n . . ."
E I E D E S M a c A R T H UR
T I E N N Y T . . .
E i ole tilaa tässä yhteydessä
käydä esitetlemään y k s i t y i s k o h t a i ­s
e s t i : k a i k k i a -niitä päättömyyksiä,
j o i t a ' k u o l l e e n k e n r a a l i n suuhun on
s i j o i t e t t u ; ; Otettakoonmiistä k u i t e n ­kin
yksi esimerkki;
" V a s t a muutamaa minuuttia en­nen
- n i i d e n (so: atomipommien . - -
A I R , ) käyttöä sai k e n r a a l i M a c -
A r t h u r ^ tietää", että J a p a n i i n pudov
tettaisiiiT atomipommi."
M a c A r t h u r oli Hiroshiman ja
N a g a s a k i n pommitusten tapahliies-.
sa\ l i i t t o t u t u n e i d e n Tyynen meren
rintaman ylipäällikkö. Mutta hän­kään
ei siis liennyt koko asiasta'
h e i s i n o h j a a m a s s a ' j a hänen äitinsä
n i m e n mukjAn k a s t e t u s s a . ( , ) " E n o -
la Gay"-pommittajassa vain vaarat-loman,
muodostelmastaan eksy­neen
v^viholliskoneen; K e n r a a l i ; M a c -
A r t h u r i n : väärään": . t u r v a l l i s u u d e nr
tunteen, herättämiseen^^^^^p
sotajuonen :;saaltaa:sanoa^7v^^
n e e n s u u r e n m o i s e s t i . — - v a r s i n k in
ottaen huomioon, että hän sai t i e ­don
kok<rasiasta "vasta muutamaa
m i n u u t t i a ennen n i i d e n käyttöä".
%
O'.
o
O'.:
KODIN PURISTA
TOIMITTANUT EEVA
y :'i.Ti;:-ti^:;5j^?i3;;&;';?^
Mustatkin hoitavat terveyttään
o
' o
m
E N T I S T A L I K A I S E M M A T KÄDET
_ Jungk-^ osoittaa teoksessaan I i t .
k u i Sten-; vi rällisten t.^: asiakfr j o j en
avulla,; että J a p a n i n , antautuminen
o 1 i / va I n : aj a n ky sy mys. Sen ; mer i-yhteydet
olivat käytännöllisesti
katsoen : t u h o u t u n e e t j a koko - m a a
oli hitaasti kuolemassa ; nälkään:
Y h d y s v a l t a i n ilmavoimat ryhtyi
täydentämään saartoa miinoitta­m
a l l a J a p a n i n satamia,;"mutta muu­an
amerikkalaisista; s o t i l a s j o h t a j i s ­ta
keskeytti tämän toiminnan y h ­dellä
n i m i k i r j o i t u k s e n s a pyyhkäi-syllä
"Hän l i e s i "paremman kei­n
o n " : - - . atomipommin. "Satamien
m i m i t t a m i n e n e r : : o l e - . s a n k a r i l l i s ta
cikäilmavoimien arvon; m u k a i s t a ",
p o i u s t e i i hän päätöstään.
Tämä mies oli k e n r a a l i ; L a u r i s
Norstadii nykyinen A t l a n t i n - l i i t on
Euroopa.ssa olevien j o u k k o j e n y l i ­päällikkö.
Ki tarvitse omata suuriakaan en­nustajan;
l a h j o j a -sanoessaan, ettei
U S A n sodanaikaisen . j o h d o n onnis­tu
p o s t d k a s i a a n . a l o m i r i k o k s e s l a a n.
onnen k u i n "m4uitamaa m i n u u t t i a " , Jun^'k luonnehti atomipommien
a i k a i s e m m i n ! j käytön nam. " J a tuhansien mitä
K u i t e n k i n juuri kenraali Mac^j k o r k e i n t a tunnollisuutta edusla-
A i l h u r | o l i jo kaksi k u u k a u t t a en? j vien yksilöllisten toimintojen sum-ijon.
w; pommitusta a l l e k i r j o i U a n u l i mii j o h t i l o p u l t a tekoon, j o k a osoil-kaskyn,
jossa k i e l l O l l u n i l m a v o i m i a I t.uitui pöyristyttävää suuruusluok-toistai,
seksi pommittamasta H i r o s h i - : i k a a ^ ,o
.maa; j a ; N a g a s a k i a . ^ M i k s i ? ; Senvuok-.j i i o t t o p u i n d e k s i ."
.^j., elia mainittujen - . k a u p u n k i e n , ,\iutl.i vielä likaisemmaksi käy
vaestö-rsa^at;trisfiTr-tii ud i tet:tiiaH.+H-va l : i
.M.iishali kertoi, eitä a m e r i k k a l a i s e t ' ' ' * " " ' ' * ^ " ^ " " ^ ^ ^ r ' ^ ^ ^ - -^'^ t o d e l l a k i n , ' asettamalla perättömiä lausuntoja
Jdr.J_£uuiuiJi.,vauvajalle, j o k a ei voi enää
Itseään; — . A . . I ; R.
Ghana on astunut itsenäisenä
v a l t i p n a ; i h m i s t e n tietoisuuteen. O n
ehkä:miel]enkiintoistaAsaada : tietää
asiaturitijanrvkuvauksenli p e r u s t e e l la
; k u i n k a ; s e n mustaihoiset kansalaiset
kauneuttaan - h o i t a v a t . ~ ^, —^'^
. Ghanan;, naiset käyttävät mustaa
- p u u t e r i a s i a ^ i s e on --hy-viffniärkeätä
ainetta heidän käsityksensä m u ­kaan
kauneuden -lisäämisessä, sillä
he saavat tummaan ihonsa himmey­den,
siis aivan ^samassav; t a r k o i t u k ­sessahan
valkeatkin naiset käyttä-vät:
puuteria i h o n k i i l l o n poistami­seksi.
Mustan; n a i s e n ; ylväs r y h t i , h i l l i t ­t
y - l i i k e h t i m i n e n j a s u l a v a : kävely-johtuvat
lähinnä siitä, että hän
kantaa ikaikkikuörmansa: • / p y y k k i -
vaatteita,: j a m s i n . j u u r t a , palmun-lehtikasojayvkassavan
varsia päänsä
päällä;; K u n on kannettavana s u u ri
tai p i e n i k i n :kuorma.päälaellai:vei
voi liikkua ; h y p p i e n j a k e i k k u en
miten tahansa, vaan on pysyteltävä
a r v o k k a a s t i . p p : m e l k e i n l i i k k u ­m
a t t o m a n a , ' h a r t i a t k a u n i i s t i jännit-lynej^
nä.. Mustan; naisen kauniiseen
kävelylapaan-vaikuttavat tietysti
vielä sandaalit j a hänen kapea m a : :
bunsa, n i l k k o i h i n asti. ulottuva h a ­meensa,
:.joka:;estää: l i i a n . r a j u t - l i i k ­keet.
Vastasyntyneen: tytön vaatettami­nen
alkaa: j o . v i i k o n vanhana, j o l ­l
o i n tyttölapsi saa ensimmäiset; nai-senmerkkinsä,'
k u l t a i s e t korvaren-;
kaat p i e n i i n m u s t i i n k o r v a n l e h t i i n -
s ä . S a m a l l a : hän saa kapean p u n a i ­sen
helminauhan k a u l a a n s a / j a pol­v
i t a i p e i s i i n s a samoin helmistä tehr:
dyt polvirenkaat;
desta näkyy vanhempien maku ja
v a r a l l i s u u s .
Tytön kihara tukka " vedetään"
suoraksi^ j o k a j^uuntaan j a jäykiste;-,
tään j o l l a k i n rasvalla tai myös ,sa-]
veliä^ja mudalla. M a h d o l l i s i n i i n aa
p a l j a a k s i saadulle päälaelle asete^^
taan kumolleen käännetty k u r p i t -
sankuoren puolikas, j o i c l ^ t e t ä ä n^
h u o l e l l i s e s t i edellämainituin ,tay.oirr
k o v i t e t u l l a t u k a l l a . Sitten koriste­taan
tämä omalaatuinen hiuslaite
k u l t a i s i l l a , suuripäisillä neuloilla,
j o t k a pistetään siihen upeasti k ä l -:
l e l l e e n .
T o i s i n a a n taas ajetaan tytön pää
kokonaan paljaaksi, t a i myös r u u ­t
u i h i n , joka toinen M'uutu: kähärää •
v i l l a v a a tukkaa j a j o k a t o i n e n irius-taa
kiiltävää ihoa. A i v a n paljasiläl?'
l i k s i ajellut tytöt ov^f^lhjiieellisen
näköisiä, ikäänkuin niin liehgist^-
neitä, että heistä^on aine k a r i s s u t -
aivan tyystin -pois. Yleensä nämä
mustat tytöt ovat k o v i n h o i k k i a k i n.
J u h l a - a s u n n\erkkinä on m u s t i l la
tytöillä, kalkkikivellä vedettyjä val­k
o i s i a v i i r u j a j a k u v i o i t a käsivar?:
sissa j a selän yläosassakin. K u i t e n ­k
i n voi - v a l k o i s e l l a l i i d u l l a koristau­tuneen:
nuoren naisen tavata a r k i -
päivänäkin. S i i l o i n jo 'kaukaa tie­tää,
että hänellä on .jokinrilonpäi-vä,
tai v o i p a hän y k s i n k e r t a i s e s ti
o l l a vain i l o i s e l l a , mielellä; sen suu­rempaa
syytä ei t a r v i t a.
Jos hän taas on vihreäksi vedet­ty,
ei o l e syytä p u h u t e l l a häntä k u ­ten
. tavallisessa ; m i e l e n t i l a s s a ole- ;
vaa,; sillä hänellä on s u r u a ; ; ehkä e i • ;
kuolemaa tai s a i r a u t t a vaan pelkää:
m i e l e n h a i k e u t t a , j o k a ei i l o a siedä. V
M u s t a - n a i n e n ; : p i t ä ä r k o r e i l e m i s e s - '
päivänä p.ti B r i t a n n i a n ^''"""'«kon-1 - yksinäineA B c 2 a p n m m i f t a i a J L l . L u u l u i i i . ^ a m a j al
t r o l l e r , k e n r a a l i l u u t n a n t t i ^M' J o i . i ; ^ ^ ^ ^ . '^^^^^^^^^^ ,„kuun 6 päivänä 1945 ' puolustaa itsehi
Cowley Lontoos-a luennon, m.nka P ^ ^ , ' i keskellä kirkastrr pä.vha I l i r o s h i - -
yhtevdessa han v a r o i t t i , •;<^^;«^^ i " ' 1 , , , ^ , , ; , harvi- " i ^ " ^«'ivaalle, vaivautui U..skin k u - _ Las.ku.Uim
ellei peiäli
me:;khy.lämme. : t a i -jos; .käytetään j
m e g a t o n i i o n l m e j a ; . .nvo;; joudunvnie!
pakosta häviölle j a sitä seuraa on
'uettomuus".
Luennon esittämänä a j a t r k s e n a ' l ' " tietämättä, m . ta
oli 'että megaton (ydinasepommm ^^^^^^''^^ N i i n harvinaista e
voimayksikön'määritelmä) pommia olla enaa tottakaan. Onhan l o -
d i s l c i t a ; jotka v p a i v a n s e l v a s t i . k ur
'möavat kÖnraiili ;^^^^^^^^^
a i n i l t l a a l u i s tV
' [ koko hi.stonassa — j o u k k o sotilas-i
j o h t a j i a ;.kayltamäs.'5ä •uiideiuyyppis-se
vair
e l l e i se
Ky-symys on sii.s loppukädes­sä
eri luD*kkien välisistä eduis­ta
j a niiden aiheuttamista,yh­teentörmäyksistä.
_Mutta sa­malla
' kertaa on ky.symys
myös maamme kansalliseduis-ta.
-Kukaarh'^oi-aUarvioi'"ulko-'^
maankäuppamme "Merkitystä
ja tärkeyttä. MUtta tärkeintä
on sittenkin _§uMi>n käuppaiTi-lisää,
elleivät he järjesty ja vaadi parannuksia järjestövoi-mansa
avulla. Tässä kohtaavat toisensa suurpääoma ja työtä­tekevät
— kapitalisti- ja, työväenluokka, eikä mikään voi
poistaa tätä ristiriitaa kapitalismin olosuhteissa.
Mutta mitä ehdottaa valtionvarainministeri Fleming?
Puhuessaan taistelua "mielettömyydestä" sekä työnantajain
Ja/_työläisten^välisen taistelun ^alttämisestä; mr. Fleming
sulkee"'tahaJlaan silmänsä syiltä tosiasialta,- että työnantaja-
- ' piirit hyökkäävät riyt-rajiistfja laajalla rintamalla työväen-
_ .1'ikettä, erikois^ti amnialtiyhdisty'sliikettä\^astaan,-kuten A^a
' mr. Jodoin aivan pikM^n .totesi: Jä vedotessa^tässä tilan^^
iv" _ sa "suureen yleisöön" luokkarauhan säilyttämiseksr, mr.'Fle-'^-'%ie —kotimaälsa. Jos Työläisil-^^
, — ' ming vetoaa asiallisesti puhuen siihen, että työläisten täytyisi lä ja farmareilla, ei ole pienten
r> ' kauppakilpailun, kiristymisen nimissä alistua suurpääoman —
, ede^ä siihen,^ että heidän unionturvaansa heikehnetääriK;^;
. mikä alittamattomasti tarkoittaa työtäekevien elintason huo­nontamista.
-
^ Ja .ettei kenellekään jäisi mitään epäselvyyttä, mihifismi-*
--Flenriing todella- pyrkii, hän vaati mahdollisimman voim^k-
1^.; ' .kaasti ^kustannusten" alhaalla pitämistff,^mikä ahtaa porva-f\
" ' ripropagandisteille tarkoituksellista tukea siinä, että "pal-
1'^ ' ^ kankorohikset vaarantayat ulkomaanmarkkinoitamme ja sik-
"l-^.'/' isi he ovat pahasta". v
^,Valtionvarainmini.steri Flemjng tieiää Juonnollisesti että
m
I M
Ä
{y\ ^ suurpääoman suuret ja yhä kasvavat voitto-osingot sekä ny-
% i ^»'^^.^^«tön .yärustelukilpailu ovat.' todeHisia kustannus-vast^
ian ..ei- t u n n e t a : mi.laän .puoluij-tuskeinoa,
•
Ganadalarnen lähetystö; • j o l i on
k u u l u i ulkoministeri ' G i e e n , ' - v a l -
- t i o n v a i a i n m i n i s t o r i Fleming " ja
p u o l u s l u s m i n i s l e i i Pearkes .seka
a l a s i h t e e r i Robinson lapasi P a r i i ­sissa
N A T O - l i i t o n muita edustajia
hyväksyen - j a - antaen lupauksen,
että Ganada- tulee käyttämään.. 400
miljoonaa dollaria ääntä nopeam­min
kulkevienvlentokoneiden hank-k
i m i s e k s r N.'\TO-c£kaadereille. ;
Canada suostui käyttämään y l i
k o l m a n n e s m i l j a r d i a , dollaria . B r i ­tannian
varoituksista välittämä
T a v a l l i n e n äly sanoo, ett
kääii lentokone voi nultoinkaan
lentää nopeammin • tai^k^upailla o h :
j u s t e n : kanssa milkä/kulkevat: faih
l;»slisella nopeuderfiv j a -,koikou-de.
ssa. Hyökkäykses:äkähn ei len­tokoneista
ole .sjjurla apua
M i k s i s i t t e j P s c l l a i n e n lupaus an­n
e l t i i n ? ,..•>-'
Epäilemättä tämän lupauksen an
l a j i l l a oli parhaat mahdolliset ai­keet
NATO.n . m a a i l m a n l a a j u i s ia
apua silmälläpit^äen. .Mutia hc
erehtyivät siinä mitä t c k i v a l , Ja
su u l i osa tä -.lä ,S4Q0; m il j oon a n ,su m
masla käytetään la-sianluntijain 'se­lostuksen
mukaan sellaiseen t , i r -
koitukseen,:mikä,;tulee. pakosta epä­onnistumaan
ennen valmislumi.i-laan.
— Guelph Mercruy.
UI mu o v i s l a vai m i s l e t tu
kaaa- kaupungin ; a s u k k a i s t a mciio-.i kuorma-auton : o h j a u s h y t l i ; painaa
maan .suojakaivantoihin —( j o t k a , noin 400 paunaa kun vastaavan
muuten, eivät/-to.sin. m l U i a n a u t t a r r i i i e t n i l i sc
neelkaan. K a i k k i näkivät Paul T i b - i . n . j . i - ' - , i • i
Arvatkaapa...
tannusten (tavarain hintojen)
nousussa.
tulojen vuoksi riittävästi varo­ja
omien tuotteidensa hyväksi-,
käyttöä varten, niin mikään ul­komaankauppa
ei pelasta mei­tä
kansakuntana uudesta " y l i -
jäämäpulasla". Kansakunnan
ja myös valtioin edut vaativat
sekä työtätekevien yhteiskun­nallisten
oikeuksien tiirvaamis-tata
että 'tulojen huomattavaa
korotusta ' työläisiJlo, farma.-
reille •^ja s muillepikk^eläjille.
Siis.^myös kanöallisetujeh'kgn-kan-työlätokevipn
t a i t e k i n ' ; kcikcise-n väitteen.
E D U . S T A J A R O B E R T J U N GK
- - U SCI mmi l i e - . 1 u ki j o i s ta m m e -nimi
R o b c i l Jungk leinee tuntematon,
vaikka hänen tärkein Keoksensa,!
ensimmäinen maailmassa k i r j o i t e l ­tu:
täydellinen: atomitulkimuksen
historiaj-on> ilmestynyt suomennet-i
lunakinnimellä -'Tuhansia aurinko­j
a kirkkaampi'". Jungk "valmistau­tui
työhönsä-keräämällä . v a l t a v an
määrän m a t c n a a l i a , haaslaltelemal-,'
Ia j o k a i s t a vähänkin'' h u o m a l l a v a r a - K
paa ameiikkalaisla aloniiliede-'
miestä ija^ sotilashenkilöltä,- kaik­k
i e n asianomaisten.-perheenjäseniä, j
j o p a penkoi luvan- saatuaan; lävitse:
naiden kirjeenvaihdonkinv Tulokse­na
;oli; dokumenttiteos;: j o n k a ::lodis-tusaivo
on kumoamaton.
J u n g k kertoo ensimmäisen koe-poinmin
laukaisemisesta Nevadan
autiomaassa mm. seuraavaa:
" J a sitten kaikki kävi uskomat­toman
nopeasti.; K u k a a n ei. nähnyt
itse atomisalaman välähdystä, vaan
ainoastaan sen häikäisevän: kajas:
tuksen taivaalla ja v u o r i l l a . Ken
senjälkeen uskalsi: katsoa;; hän::näki
huikaisevan . l u l i p a l l o n ; : - ; j o k a Jaaje-ni
laajenemistaan, "Hyvä Luoja,
ovatko ne pitkätukkaiset:päästäneet
(\hjakset käsistään!" huudahti m u u
an korkea-arvoinen upseeri. Carson
M a i k i teoreettisen osaston pätevim
piä kykyjä, ajatteli -— v a i k k a hä­nen
järkensä sanoikin» toista — et­tä
t u l i p a l l o laajenisi laajenemis
taan kunnes se a h m a i s i s i itseensä
taivaan j a maan . . . K e n r a a l i F a r -
r e l . "Koko maailma oli hukkua
huikaisevaan valoon, jonka kirk
k a u s _ _ o l i monta, kertaa suurempi
k u i n keskipäivän auringon. Kolme
.kymmentä sekuntia myöhemmin
kuuifi&räjähdys, ilmanpaine iski
i h m i s i i n j a esi"nejsiin,_ja m i l t e b he
l i sen jälkeen_kuului-_kovaa, J t a m -
moltavaa-yhlämiltaista j s d i n ä ä , ^ o^
ka' o l i - k u i n - v a r o i t u s ; _ _ ^ i D e R ^ v i i ­meistä
luomiot37~jarse sai meidät
.^ir^;«\iv;,u.:;,
K u n ^ lyttö"~^itien osaif-kävellä, ta, m u t i a kenties hän pitää vielä
p a l j o n enemmän h a r v i n a i s i s t a her-!
k u i s t a . Niinpä • k e r r o t a a n : ikarkea-i
h o i n e n musta nainen o l i häpeis­sään
•fkoska:^änd
Mutla;>kun hänen aviopuolisonsa a n - '
toi; häri^llie'laiija;ksiu
ta hän. v o i t e l i s i kehoaan ;sillä, hän
pani voiteen pataan j a - s ö i s e n ./
^(V> f -VV,
^ ^ ^ ^
k u k a pitää s i i u i , cllä lap.sct käyvät koulua.
puetaan hänet, hieman täydellisem
min-. 'Hän: saa- kapeaa,- punaisen- vaa-t
e k a i s l a l e e n , joka kulkee; j a l k o j en
välitse j a onv k i i n n i t e t t y edessä ja
l a k a n a ; ; : lanteiden >ympäri• .kiertä­vään
i k o r a l l i n a u h a a n . Tuo ; vaate e i
t i e t y s t i huolettomalla;; k a n t a j a l l a an
pysy aina ..sille t a r k o i t e t u l l a p a i k a t:
laan,: vaan : j - o i k k u u . punaisena hän^
tänä;^.muslien:ijalkojen välissä, v v ; ^
I s o i l l a tytöillä on mabu. Se on
suorakaiteenmuotoinen kangaskap­pale,'
j o k a kiejtaistaan r l a n t e i l l e j a:
•sidotaan n a u h a l l a . ' A i n a se on n i in
alhaaHa, että sen j a navan •välillä
on paljasta: ihoa ainakin kämme­nen
levfiydeo-verran. • ' -
K u t a isommaksi tyttö kasvaa sitä
enpminän hänellä; on k o r u j a : . H e l ­m
i n a u h o j a k i n : hän ;saattaa kantaa:
n i i n monta.;kuin' m i h i n varat r i i t ­tävät;:
kunnes .;;pääsee miehelään;
A v i o v a i m o l l a saa o l l a vain yksi a i ­noa
helminauha.
Musta mies antaa tukkansa t a ­v
a l l i s e s t i kasvaa melko; l u o n n o l l i s e ­na,
mutta k u i t e n k i n hänellä on s i i ­nä
usein partaveitsellä ajettu j ar
kausTT^Muslan n a i s e n kampaus vaa-.
l i i paljon, työtä;; j a ; a i k a a k i n . T a ­v
a l l i s i n arkikampaus on parikym­mentä
lyhyttä l«ttiä t a i oikeastaan
hiustupsua, jotka ovat jäykäksi
k i e r r e t y t k a r h u l a n g a l l a . J u h l a k a m^
paus on t i e t e n k i n vielä monimut­kaisempi.
^ ,
E r i k o i s e n huolellisesti somiste­taan
naimaikäisiä tyttöjä sitä j u h ­laa
v.varten, jossa heidät, näytetään
koko kylälle,: sillä - tyttöjen . k o m e u -
SiTÄIIIIIIIIiliiJlllllillJ
JA
V A A R A S E L O S T US
•^Yhdysvaltain entinen p r t s i d e n t ti
H e r b e r t HooverJ-jonka aina väitet-;
l i i n puhuvahi- totta,- tunnustaa te^r
neensä virheen a i n a k i n yhden; k e r ­ran-
eläissään. Hän; o l i päässyt nuo­ruudessaan
geologisen, r e t k i k u n n a n V
palvelukseen muulinajajaksi ; j a
«räs-muuli k u o l i ; Hän k i r j o i t t i , et­tä
muuli l o l i ; v a s e m m a l l a ; t a k a j a l a lr
l a a n •kynsinyt oikean korvansa t a -
kao.saai j o l l o i n jalka oli: joutunut
l a k e r r u k s i i n suitsen remmiin ja
m u u l i tukehtui k u o l i a a k s i . '
;Sisäminisleri ei; iuskonut; raport­tia
todeksi ja määräsi HooveVin
maksamaan j n u u l i n h i n n a n $85.
.— -Vehnän, ohran j a m u i t a siemen-lajeja
;on löydetty; j o i s t a k in ; E g y p t in
vanhimmista hautaholveista.
— Neuvostoliitosra on a l e t t u v a l ­mistaa
j o h d i n a u t o j a ; j o i h i n v m a h t uu
200 matkustajaa.
vaistoamaan,,että me, maan mato-
.stH, olimme uskaltaneet häpäiseväl-ni
tavalla kajota v o i m i i n , j o t k a tä­hän
asti olivat olfeet K a i k k i v a l t i a an
hallinnassa . ) ' . "'
Lainatkaamme vielä palanen sa­man
kokeen kuvauksesta:
" J o p a niinkin ^viileä järkimios
k u i n E n r i c o F e r m i , j o k a edeUisinä
v i i k k o i n a käydyissä kesku.stduissa
oli lyötovereilleen .sanonut: "y^lkää
kiusatko m i n u a ' t u n n o n v a i v o i l l a n n e.
Tamahan on sentään kauhista fy­s
i i k k a a ' ' - — o l i syvästi järkyttynyt.
Hän joka' c i o l l u t m i l l o i n k a a n sal­l
i n u t kenekään toi.sen ohjata' a u ­toaan,-
t u n n u s t i nyt e t t e i hän ,kyen-|
nyt itse ajamaan takoisih Los Ala'--
mosiin j a , i.stuutui k u l j e t t a j a n v i e ; ;
fcf-ii ^ . ' r , K a i k k e i n nopeimmin'^sal
PÄIVÄN PÄKINÄ
Tapaus: "Valkoisen hevosen varjo"
J o k i n aika sitten hätkähdytti
kai k k i a • aja t l e l e v i a ca nada laisia v u u-l
i s t i e t o , e l i a ; jättiläiskokoinen. ame­r
i k k a l a i n e n autoyhtiö (GM) o l i
kieltäytynyt; esiltämästä^^:; s
l a u k s q s t a ^ v j i L m i s l e l l u a TV-näylel-mää
siitä syystä, kun yhtiö ci ty
kännyt näytelmän sisäljiistä. ~'
K u t e n - o n nieidänkiii—Ichdessänv
rme ' k e i ' f t t t u - ; C C a n a d a n r y l ^ r a d i o
-(CBG-) esfinlyij^ällöin kiitettävällä
- t a r m o k k u u d e l l a " / j a esitti tämän
"Shadow-öf a_Pale H o r s e " (kaiketi
" V a l k o i s e n hevosen varjo) näytel­män
siitä huoliiiiätla, vaikku ^k.o.
yhtiö kieltäytyi tämän esityksen
makfuimifscsta maino.stuksillaan.
Tässii yhteydessä meitä ci k i i n ­nosta
iriiinkään paljoa .tämän näy­telmän
sisältö j a t a i l c o l l i n c n ta.so.
Riittää kun l o l e a m m c , e l l e i se s i ­sällöltään
ollut niinkään " r a a k a"
k u i n . monet jännärit, vaikka-yhtiö
kieltäytyi sen esittämisestä f i l m i s ­s
ä : esitettyyn ;;hirllämiskohtauksccn
vedoten. T o i s a a l l a k a i k k i tätä- näy­telmää
seuranneet myöntävät kcr-.
naasti, että monta l a i l c e l l l s e s t i keh­nompaa
tuntia he pvat T V : n s a ää-;
ressä ^istuneet. ; ; /
Olkoon näiden asiain kanssa k u i ­t
e n k i n , n i i n \ t a i näin, m u t i a ' p c V us
«is.,.
r i n ja k e n e n ; hyväksi suuryhtiöt
sensuroivat j a ; k o n t r o l l o i v a t meidän
TV-olijelmistoamme'yleensä?:: O l i ko
" V a l k o i s e n hevosen varjo"-tapaus
e r i l l i n e n v y a i v k u v a a k o se-'yleisesti
käytännössä olevaa lapaa? K o n t r o l ­l
o i k o k a i k k i v o i p a d o l l a r i sen, mitä
m e i i r e " TV:stji^ suvaitaan antaa ja
mitä ^ a n n e t a ? -Onko^ " d o l l a r i - t t i r -
T n t l l u l j a mädännyttänyt^ T V - o h j e l -
m i s t o n k i n s a m a l l a _ l a v a l l a k u i n ^e
o n i l u r m c l l u l * a m m a t t i p a i n i n ' j a i i a m -
i n i i t t i u r h c i l u n ' yleensä? - ^
Eräs vastikään " i l m e s t y n y t ame­r
i k k a l a i n e n j u l k a i s u kertoo, miten
erään hyvin; tunnetun: dramaattisen
TV-näytelmän järjestäjäyhtiö asi­aan
suhtautuu. Väiteltyään näytel­mäkirjailijan:
kanssa^: eräästä näytel-mä^
lä, k.o. sponsor- e l i järjestäjä-yhtiön
edustaja k i r j o i t t i k i r j a i l i j a l ­le
k i r j e e n : , ,
/ " M e i d i i n i a v o i t l e c m m c on yhtiön
kuva (image). Me haruamm*e muo­dostaa
mahdollisimman ystävälli­sen''
kuvan. M c emme halua loukata
k a t s e l i j a a emmekä kehittää.'epäys­tävällistä
suhtautumisia tuottei­siimme,
ts,- minä en .perusta rah­tuakaan
siltä minkälaisen dfamaat-.
tison v o i k u l u k s c n näytelmänne lop­pu
antaa. Teidän näytelmänne l o p -
-täkin heppua ( s l o p ) : : j o s s a k i n ; j o U a l a C l i m a x osti sen j a m y i - :^
on puolidollaria taskussa minun
tuotteitani varten, se on; s i l l o i n Vää­r
i n ja se j ää pois. Väittelyn l o p p u ."
Melko selvää puhetta! Mikä ei
;mainostajaa syystä t a i toisesta m i e l ­lytä,
sitä ei l i i o i n yleisölle anneta!
Canadian Tribunen pakinoitsija
L e s l i e Morris kiinnittää viimeksi
ilmestyneessä - numerossa huomiota
tähän samaari ilmiöön ja viittaa
e r ä i s i i n y h t ä r ä i k g i s i i n esimerkkei­hin
^seuraavasti:
" P l a y h o u s e 90" näytelmässä o l i -
sana "kaasukammio" kuvat-lJu'aa.,
laatiia olev«i j i i erittäin Jär- pu on kii.staa aiheuttava. Sen y u o k -
|<cä'ky.^ymy.'i bntämil:' Mi.ssii 'inäli- .si ao on väilrii,!'.'Jos " s e l o u k k a a "yh-"
taossa^-Dachaun ja Buchenwindin
hirmutapahVumia, Näytelmän yksi
sponsor- : e u m a i n o s l a i ( j 5 s : o n i k a a s j^
yhtiö. N i i n p o i s t e t t i i n sana-^kaasu-kämmia'\^
jttei j o k u _ " h e p p u " v £
täisi sellaista johtopäätöstä, että
kaasua voidaan käytlää_ i h m i s t en
t a p p a m i s e e n k i n . "
J o t k u t TV-ohjelmah ' tuottajat
suuttuvat j a puhuvat asiat h a l k i.
Y k s i heistä k i r j o i t t i:
"Se on m i n u n tietääkseni ainoa
t a i l e e n h a a r a missä l i i k e a s i a t kapua­vat
niin nopeasti j a häpeämättö-mästi
samalle vuoteelle. T e tiedätte
kumpi niistä tulee v i e t e l l y k s i ."
] . : Eräs /TV-näytelmien k i r j o i t ­t
a j a sanoo:', " E t t e voi k i r j o i t t aa
T V : t a varten tuntematta alinomaa,
että j o k u katselee olkapäännc y l i ,"
• Hän tietää mistä puhuu. Hän " k i r ­j
o i t t i näytelmän "Sumu" (The
F o g ) , kuolettavasta kaasusta, mikä
l o p u l t a todettiin suuren, tehtaan;
s a v u p i i p u s t a t u l l e e k s i m y r k y l l i s e k si
kaasuksi. S e ' o s t e t t i i n ' "Studio O n e"
Qhjblmistoon. i W . e s t i n g h o i i s e ' ' l i y i k^
yhtiölle.. Yhtiön ohjeiden mukaises­ti
k i r j a i l i j a k i r j o i t t i näytelmästä
u u d e l l e e n 40 sivua, riistäen todel­l
i s e n sisällön siitä, mutta k u n y h ­tiö
v a a t i - s u m u n k i n p o i s t a m i s t a näy-;
telmästäiniin s i l l o i n hän käveli *vi-hapäissään
pois. Yhtiö omisti hä­nen
näytelmänä j a k u n ; se l o p u l ta
e s i t e t t i i n , i h m i s i e n tekemästä p a - -
heiden myrkystä t u l i vaaraton pa-hentaja,
viaton luonnonilmiö j a l ä ­hiseudun
suo . . .
Tällaista on siis " d o l l a r i k u l t t u u -
ri".—Sillä ei ole - s u u r t a k a a n e r o a -
verraltuiiä niihin aimtiattipainei-
' h i n , mTssä_ v i l l i n ' l ä n n en elokuvien '
m a l l i i n " ^ j u T l m i e s n o f e a J y ö ^ p o t -
kii-ja=^puree aikansa ja sitten " h y - t lT
vä" mies, j o k a ihmeenrstäJ<yllä, e i
.saa naarmuakaan^potkuista, lyön­neistä
j a _ p u r e m i s i s t a , s e l v i y t y y k u i - „ a c =
l e n k i n yleisön suureksi riemuksi '
" v o i t t a j a n a " !
M u t t a missä määrin ylläesitetyt- \
e s i m e r k i t kuvaavat todellisuutta
yleisestä käytännöstä? • .
Amerikkalaisyhtiöt kuluttivat v.
1959 $1,315,000,000 TV-mainos-
J u k s e e n — ja se on hirveän suuria
ral^asumma. Ilmoittajat maksavat
siis v i u l u t ja määräävät l u o n n o l l i - '
sesti myös tahdin. Suuret mainos-yhtiöt
ovat kiintyneitä taiteeeseen,
v a i n sikäli k u i n siitä o n ' n i i l l e ta-',
l o u d e l l i s l a hyötyä. " M c o l e m m e lii- /;
kemichiä ja, ostamme (TV:ssa) mair; i
nosaikaa l i i k e t a r k o i t u k s i i n " , ' sanoi
heistä y k s i . ."Meitä ei k i i n n o s t a tai­ten
cdisthminon (sp^sor). ' ' , ' :;
•';Tä? k o r u l o n t ' q n , k e r t o m a a . ''
i — Känsäkoura.
mmm mm
si sen, ,3amoinlRlnyhuosc;00.' Liipujl^