Vapaus, January 22, 1953

              .UM
ikSbeUok
ita varus.
littue
vnto,€iil
, LJtt.C.C.
mieti
>AD
a)
IT.
Iit:
a K L 8015
i'-' • 'lii
Canadan hallitais noudattaa Canad
etujen vastaista kauppapolitiikkaa
- K I B J . NELSON C L A E K E '
7ERS
JLOBS
IstuslUke
ra Ja herfiV
me huoldit
Icuuluvai
EkaupUDgis
In GE. 7149
i n GE. m
lllaOa)
tys.
Ontailc
ON
[O 5464
ce Ave.
Ontario
kari
}ntarlo
NTIÄ
], Ja noin
palvelus.,
iolUalsaa,
6a£katcbewanin pääministeri T. C.
Douglas osallistui arvokkaalla taval­la
yleiseen Isskustelmm. Canadan
farmareita uhkaavasta markkioapur
lasta. Puhuessaan Reginan Feople's
<Forumllla taminik. 4 pnä. Julisti mr.
(Douglas, että "mikäU lännen maan­viljelys
on kysymyksessä, me teem­me
parhaamme suorittaaksemme
(taloudellisen itsemurhan". Selostet-r^
tuaan Canadan lihan ja mimien
Ifl markkinoiden menettämistä Iso-Bri-
^lliitanniassa hän kysyi: "Kuinka kauan
me kykenenune säilyttämään veh-nämarkklnat?"
(Pääministeri Douglas luonnehti tä­män
pxilman ilmenevän Iso-Britan-iiian.
Yhdysvaltain ja-tämän maan
välisen perinteellisen kolmitahoisen
Luupankäsrnnin luhistumisessa. Meii^-
neinä vuosina, kykeni Canada myy­mään
tuotteitaan Iso-Britanniaan,
isaaden siten rahaa tavaram osta-'
mlsta varten Yhdysvalloista. Britan­nia
ei ole kuitenkaan enää pankkii­rin
asemassa Ja maailman kauppa­keskuksena.
"Britannia ei jcykene
nyt korvaamaan Jonkin maan kau­pan
-tappiota toisen maan kaupan
voitolla vaan on pikaisesti Joutumas­sa
siihen asemaan, missä se kybanee
ostamaan Jostakin maasta ainoas­taan
. siinä: määrin kuin se kykenee
myymään tavaroitaan samaan maa­han."
. •• .- ••
Siitä Johtuu, sanoi mr. (Douglas;
että Britannia on alituisesti päkoi-^
tettu vähentämään Canadan farmi-ituobteiden
ostamista siihen määrään,
miiikä Canada kykenee vuorosta:an
ostamaan Britannian tavaroita.
Siltä huolimatta on Canadan far-mituottelUe
löydettävä markkinat
"Euroopan suurista teollisuuskeskuk-sista'V'eikä
Yhdysvalloista, jonka ta­lous
kilpailee meidän taloutemme
!kanssa farmituotteisiin nähden, sa­toi
puhuja.
iPääministeri sanoi näk<3vänsä län-si-
Canadassa maataloudellisen l a -
laannuskauden samaan aikaan kun
Canadan muissa osissa saattaa vallita
vam-aus, tuottaessaan raaka-aineita
dysvaltain teollisuuskoneistoa var­ten.
- - • -
VASTALÄÄKETTÄ VÄLINPITÄ-
MÄTTÖMYYTTÄ VASTAAN
Pääministeri Douglasin ituisunnon
irvo on siinä tosiasiassa, että suuren
naatalousmaakunnan pääministerinä
lan on kohdistanut yleisen huomion
markkinoiden pulman vakavuuteen.
Hän antoi lisää voimaa sille varoi­tukselleen
minkä hän iantoi S a ^ t -
chewan Pärmers' Uniolle heU Eng­lannista
palattuaan 'Viittaamalla sU-hen
että meidän vehnämarkkimun-me
ovat vaarassa Ja samoin myös
lurjamarkkinamme. : f(SPU:n - ko­kouksen
aikana hän näytti olevan
taipuvainen uskomaanr että: vehnä-;
pulma ei ole min vakava, vehnälau-takunnan
"järjestetyn kauppaami­sen'"
Johdosta, rtämä on näkökanta,
minkä vielä omaavat Jotkut huoma-:
tut- maatalousmiehet. Jättäen huo-^
mioon ottamatta sen tosiasian, että
milaän kauppaamiskoneLsto ei ky­kene
sellaisenaan ratkaisemaan ka­toavien
marbiinain pulmaa.) '
Pääministerin voimakkaat lausun­not
ovat'tehokkaana vastalääkkeenä
sitä välinpitämättömyyttä vastaan
mitä liberaalien puhemiehet ovat
saattaneet aiheuttaa, ruusunhöhtel-silla
.puheillaan Jatkuvasta vaurau­desta.
UUTTA POLITIIKKAA
KAIVATAAN
(Labor-Prcgressive-puolue terveh­tii
pääministerin ottamaa asennetta
koska LPP on jo vuosikausia viitan­nut
siihen, että lännen farmarit ovat
pian vakavan kriisin edessä kun mei-
.dan perinteelliset markkinamme Iso-
Britanniaan romahtavat.
LPP on taistellut aUtuisesti sel­laisen
Canadan uuden kauppapo­litiikan
puolesta, m i l ^ edistäisi
farmituotteiden vaihtamista Iso-
Britannian ja kaikkien muiden
maiden tavaf^pUiln keskinäisten
etujen pohjalla. Käydessään kak­si
kcnkautta sitten tässä maakun­nassa,
esitti LPP:n kansallinen
johtaja Tim Buck voimakkaan ve­toomuksen
kaupankäynnin kehit­tämiseksi
Canadan Ja kansojen
yhteisön maiden kesken, että os­taisimme
niistä saman verran ta­varoita
kuin myymme niihin, dol-i
lari dollaria vastaan.
Me tervehdimme vilpittömästi
pääministeri Douglasin liittymistä
tähän taisteluim laajemman kaiipan
kehittämiseksi Iso-Britanniaan Ja
kansojen yhteisön maihin-Ja uudis­tamme
sen ehdotuksen . mikä • esitet­tiin
hänelle joku aika sitten — etta
hän ja' hänen hallituksensa «tekevät
aloitteen suuren lännen maakuntien
Icaupftkonferenssin koolle kutsumi-
Cl
lELTÄ
uiiken-maassa
DR. R O M A N PNIEWSKI
Monivuotinen praktiikka Euroopan hnomatnimmissa sairaaloissa
Erikoisalana sisustaudit, naisten, lasten ja veneriset taudit. Nielurisat
leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti ihnan veren vuctoa.
Vasfaainottotannit: Kello 3—8 ip. ' - "
353Y PARK AVE. Puh. HArbour 3623 MONTREAL, QUE.
FARIO
8-15-22-29)
isen.
, joka
^nnin.
•TE?
mt voivat
imaattlsta
Ikeallatai
ceraa ma-luimausttf,
ta vatsan
lATMENT
miltä V8r
immainäi
astaan $6
SA
1, sanovat
eumaatti-iviin
barr
Q, ajettu-
»lhin,lan-
L tuntuun.
„ selkäö-
MIZABH-käyttämS.
astaan $5
mukana-
Uusia kirjoja saapunut Suomesta
ÄITINI, MARIE CURIE »
Kirj. Eve Curie
441 SIVUA — HINTA SID. $3.50
Tifisä elämäkertateoksessa, Jonka on sanottu kuuluvan ihmi^unnan
suurimoicn äikaflctrjajen joukkoon, Eve Curie kertoo suuren aitlnsa
legendaarisen" tarinan. Lämpimästi ja sydämellisesti hän kuvaa Mana
SkIodow5kan lapsuusvuosia ja kouluaikaa kotona Puolassa, äariimnai-sen
puutteen rasittamia opiskeluvuosia Pariisin Sorbonnessa ja vilidoin
sitä suurta .uhrautuvaa tieteellistä tutkimustyötä, Joka oU tekevä
Marie Curiestä ihmiskunnan hyväntekijän. , . . ^ ^ ^
Tämän teoiksen arvostelut puhuvat itse puolestaan, Joita lainaamme
tähän seuraareiff: ...... x t.. »~,:»,v,« •^^
"Tällä teoksellaan Eve Curie on pystyttänyt mita hienoimman, ten-hoavinxman
Ja mittasuhteiltaan suuriplirteisimmän muistomerkin aidU-leen.
vuosisataiselle nerolle. Joka herikensä ylevyyden, sisäisen näke­myksensä
terävyyden, syvän inhimillisyytensä Ja ^ylenpalttisen vaati­mattomuutensa
takia kohoaa hamnaiseen karkeuteen." V. A. Hcis-kaneoii
Suomalainen Suomi. . . . . •..
'•ffipjSlisuuden kauneimpia ja vaikuttavimpia teoksia." - Berhngske
Tidende.
M A L T T A M A T O N SYDÄN
453 SIVUA — HINTA SID. $3.00 •
Stefaii Zweigln nerokas kertodri^taide Ja tyylin lojstellaisuus kuvas-tuvat
^ r o m a a n i s s a parhailta puoliltaan. NeroMcaana ihm^te^^^^^
salalsöra^jatusten ymmärtäjänä Ja kaiken 'inhimillteen taitavana
t Ä i S n a bto p a l j S ihmisen sisäisen olemuksen kaikesta tdko-
SSSSSesSTxlisuttuna. kaunistelemattomana Ja todellisena lukijan
nähtäväksL
Eris Knight:
L A S S I E P A L A A K O T I IN
• 262 SIVUA — HINTA SID. $250 /..
Miljoonat ihmiset ovat koko sydämdläto nratoimeläen s e ^
LSe^Äm urheata, koko kesän kestänyt^ «»ivailusta kohU^et^
K£tgitTasSSrsieSikkailuja oikeudenistunnossa ja temppujentekijän mat^ sen ilastumista rankkurien f uupumtotT-^Ja vihdoin nääntyneen vaeltajen paluuta kotiin. Jofe-.
pojan luota». ' v
TrygveGulbranssen: • '
T U N T U R I L T A T U U L E E .
306 SIVUA — HINTA NID. $1.00 ' •'
"Tunturilta tuulee" kuuluu kolmiosaiseen sarjaan. Jota to^^ maail-mas^
onerriSelillä painettu noin viisi m « J « » n f a . ^ P P ? Ä , J t S in
Ä öhiäaaÄoJoa vanhojen talonpoikalskuninkaiden jälkeläisiä kum
edellisessäkin, "Metsien humina"-romaanissa.
Läpsitte suomenkielen opiskelua varten:
K O T I A A P I N E N
48 SIVUA — HINTA NID. 60c
^ i k u v i n somistettu lastcnkh-Ja. ,
Tilatkaa osoitteetta:
Vapaus Publishing Company
Box 69 SUDBURY, ONTAHIO
eeksL Sen pltöisi edustaa lännen
maataloutta. työväi«3ä^ osxtustoimin'-
taa Ja like>elämän Järjestöjä. Gellai.
nen laaja konferenssi lujittaisi län^
nen mielipiteet taistelussa kansojen
yhteisön välisen kaupan kehittämi­seksi
Ja olisi samalla. voimakkaana
vipuna sellaisen Canadan kauppa­politiikan
puolesta:- mikä perustuisi
Canadan etuihin. . ^;
'Pääministeri iDouglasin, ottama
asenne -edellyttää, ett^ hänen pitäisi
kutsua koolle • sellainen konferenssi.
Se olisi seuraava ja Johdonmulcainen
askel hänen : Reginassa pitämänsä
puheen jälkeen. \,: v ^,
HALLITUKSEN itOLITnkKA
ON CANADAN VASTAINEN
Pääministerha esittämissä väitteis­sä
on joitakin ;Seik'koja. jotka kaipai­sivat
selventämistä.
lEtsiessäänisyltä tähän "taloudel­lisen
itsemurhan* politiikkaan, asetti
pääminis4eri pääsyyn Itä-Öanadari
suojelustullipolitiikan puoltajiin. Jot­ka
käyttävät vaikutusvaltaansa kor­keiden
tulUeh pitämiseksi brittiiäisfä
tavaroita vastaan.
Tosiasia on, että nämä suojelus-tuDlen
puoltjstajftt ovat toimineet
Canadassa pitkän aikaa mUtta siitä
huolimatta on nykyinen kauppakrii-si,
kuten pääministeri on itse vih­jannut,
seuraus Siitä uudesta tilan­teesta,
mikä on vallinnut sitten- toi­sen
maailmansodan päättymisen.
Pohjimmaisena syynä tähän t u ­hoisaan
kauppatilanteeseen on se
Canadan-kansallisten etujen vastai­nen
politidcka minkä Caiiadan hal­litus
on omaksunut kun Canadan'
koko talous on alistettu Yhdysval­tain
talouden täydennysosaksi, min­kä
multaan Canada on tehty yhtäällä
Yhdysvaltain teollisuuden halvaksi
raaka-ainelähteeksi ja toisaalla Y h ­dysvaltain
teollisuustuotteiden kaa­topaikaksi.
Sellainen poUtilkka ei voi
johtaa muuhim kuin kansojen yhtei­sön
maiden kaupan kuihtumiseen ja
lännen maatalous on ollut kokonaan
riippuvainen juuri '£ästä kaupasta.
MIKÄ ON RATKAISU?
Kun tämän kirjoittaja ja LPP:»
ehdokkaaksi Reginasta nimitetty
.Norman Brydy selostivat tämän t i ­lanteen
Reginan Forumin keskuste­lussa,
sanoi mr. Douglas että hän on
"melkoisessa määrin" samaa mieltä,
tämän analyysin suhteen, että Cana­dan
talous sidotaan todellakin en­tista
suuremmassa määrin 'Yhdys­valtain
talouteen,
' Hän ryhtyi sitten syyttämään tätä
'tilannetta kauppaministeri C. D.
;Howen pyrkimyksestä ajatella sellai­sesta
(taloudesta , mikä pohjautuu
kauppaan • lännen maiden banssa.
Tosiasia kui/enkin on, ettämr, Howe
on vain osa, siitä i>olitlikasta, joka
menee paljon-syvemmälle-kum paä-
•mmisterin.analyysi.. Se on Canadan
alifitamista sodan kautta Yhdy.sval-taln
maailmanherruuteen. Keskei­nen
tosiasia on, etta mr. Douglas ei
vielä totea ja oman puolueensa
Marshall-suunnitelmalle ja Atlantin
sotaliitolle antamasta kannatuksesta
johtuen on vastenhakoinen totea­maan
nllta ilmiöitä, jotka todistavat
sa s6n takia, että bän haluaa saada
aikaan yhdet maaHmanmärklcinat,
mikä edellyttäisi kauppaa ooslalisti»
sen Ja kapitalistisen maaliman kes­ken,
työskentelee hän laonnolUse&ti
Un perusteellisesti oikealla linjalla.
Mutta siihen voidaan, päästä al>
ncastaan siten, että vallitsevat maa-
Hinänlmhhat ratkaistaan vauhalliäel-lä
täVäHa. KapitsOlstisen ^ ^ m a n '
ny^viiteh Mhtfelden- p i l r l ^ f ihikä
tahansa sellainen "maailmanpankki",:
mikä rajoittuisi' kapi^tallstisiin mai­hin;
joutuisi, perusteellisesti lYhdys-valtein
vallitsemaksi Ja ,sitä' Icäytet-täisiin
yhdysvaltalaisen imperialis­min
etujen edistämiseen.
LÄNNEN KAUPPAKONOFERENSSI
Tämän pulman hetikohtainen rat­kaiseminen
olisi suhteellisesti ^yksin­kertainen.
Meidän el tarvitsisi teh-.
dä mitään muuta kuhi ostaa Ylidys-:
valloista vähemmän vissejä raaka-aineita,
kuten esimerkiksi puuvillaa.
Ja ostaa niitä sen asemesta kansojen
yhteisön maista; ostettava vähem­män
vissejä yhdysvaltalaisia tehdas-tuotteita
ja ostettava niitä sen ase-,
mesta Iso-Britanniasta. IMe voisim­me
siten pikaisesti^muodostaa luot­toja
punta-alueille Ja se takaisi, että
me voisimme, el ainoastaan pelastaa
maatalousmarläinamme Iso-BrltanT
nlassa vaan vieläpä laajentaakin
niitä.
Laaja keSkustelu länsi-Canadan
väestön keskuudessa, Johtaen lännen
kauppakonferenssin pitämiseen, t u ­lisi
selvittämään näitä asioita. Sel­laisten
keskustelujen avulla kykeni­sivät
kalkki ratkaisua etsivät, pää­ministeri
Douglas mukaan luettuna,
muodostamaan, sellaisen kauppapoli­tiikan,
mlLu perustuisi tcdellislin
Canadan etuihin ja mikä tekisi meil­le
mahdolliseksi ostaa kansojen yh­teisön
maista jokaisen doUarhi ar­vosta
minkä olemme saaneet myyn­neistä
näihin maihin.
PAUL ROBE^ÖNigr
miehuullinen taistedm
Kirj. M. Mazvanov
Paul Robesonilie on annettu kan-sainväUnen
Stalin-palkinto "Kan­sojen
välisen raudan lujittamisesta".
Miljoonat ihmiset maapallon kaikil­la
puolilla ovat ottaneet tämän pää­töksen
vastaan, suurella Uon Ja tyy-
Yhdysvaltam herruutta muuhun ka-pitalistiseen
maailmaan nähden, C a ­nada
mukaanluettuna.
Taman. virheellisen analyysin per
rusteella on mr. Douglas esittänyt
"ratkaisuja" kailppapulmaa varten,
mutta valitettavasti ne eivät ole rat­kaisuja.
"
Han esittää kaupank«iyntirajoitus-ten
poista-mista mutta se ei auta niin
pitkään kuin Canadan kauppapoli­tiikka
on kytketty Yhdysvaltain sa-nele-
maan politiikkaan. Jos Canada
poistaisi huomenna kalkki tullitarif­fit
nykyisen politiikan vallitessa, el
S3 johtaisi suurempaan brittiläisten
tavarain Canadaan myyntiin vaan
Cafnadan markkinain tulvaamiseen
)rhdysvaltalaisllia tehdastuotteilla,
suureksi vahingokxji Canadan teolli­suudelle
Ja lopulta kalkille canada-laisUle.
MUUNTAMISPETOS
Pääministeri Douglas esitti edelleen
sellaista järjestelmää, että maailman
eri maiden raha olisi muunnettavissa
tarpeen muicaan mihin rahaan ta­hansa.
Tämän muuntamisen täydel­liseen
selostamiseen ei ole tilaa tämän
:urJoituksen rajoissa.
Moantatnlssuunnitelma, kateo
yleensä käsitetään, on VVashing-tonifl
ja Wall Streetin laatima i a l -
t9s, joka tekisi Yhdysvaltain dol
larista kaikkivaltiaan kaikkialla
kapitalistisessa maailmaOTa, teh­den
yhdysvaltalaisille mahdolli­seksi
sysätä tieltään Britannian
punnan ,. taisteile&»3n raaka-ai­neiden
saannista ja se tekisi B r i ­tannialle
entistä vaikeammaksi
maksaa Canadasta tai muista
maista ostamistaan mokatorvik-keisia
kcska pannan arvo dolla­riin
nähden laskisi JyrkästL
Kun pääministeriltä kysyttiin tätä
asiaa nLn tän vastasi, että hän ei
tarkoita sellaista mutmtamista; Sel­lainen
vapaa muuntaminen, sano.
mr. Douglas "muuttaisi Britannian
raunioiksi noin kohnessa viikossa."
Sen vastineeksi mr, Douglas teki eh-dotulsen
sellaiÄsta maailmanpankis­ta,
mikä tekisi mahdolliseksi luotto­jen
avulla vaihtaa puntia, dollareita,
marklcoja ja ruplia..: Jo» pääminis­teri
sisällytti ruplat suunnitelmaan-
Työttömyysvakuutus
piisi maltsettava
myösl(in sairaille
W1nai5ör, t)nt. — Trades and Labor
Oongress of Canadan presidentti
Percy R. Bengough esitti täällä p i ­detyssä
Ontario' Federation of L a -
borin vuosikokouksessa vaatimuksen,
että työttömyysvakuutusta ' ' i j ^ i s i -
maksaa työläisille myöskin sairauden
johdosta. Hän esitti tämän vaati­muksen
eräänlaisena tilapäisenä toi­menpiteenä
kansallista 6ab*ausvaa-kuutusta
kohden, mutta lisäsi, että I
sitä ei saa missään tapauksessa kä­sittää
täydellisen terveysvakuutuksen
vastikkeeksi. Työväen on kaikesta
huolimatta edelleen taisteltava täy­dellisen
terveysvakuutuksen puolesta,
sanoi mr. Bengough. Hän sanoin että
nykyinen järjestelmä ei ole olkea
kun työttömät saavat työttömyys­vakuutusta
mutta se kielletään niil­tä.
Jotka ovat sairauden takia työt­töminä.
Han esitti, että työläisten
pitäisi maksaa työttömyysvakuutus­maksunsa
Iloksi hiukan enemmän
tämänlaista sairausvakuutusta var­ten.-
•.
Kansallisen terveysvakimtuksen
arvellaan muodostuvan kuumaksi
vaalitaistelukysymykseksi koska CC-
(P:n taholta on ryhdytty keräämään
nimiä' maanlaajuiseen anomukseen
terveysvakuutuksen puolesta ja kos­ka
monet työväenjärjestöt kannat­tavat
vaatimusta. Sen johdosta ovat
havainnoitsijat arvelleet, että mr.
Bengoug!h:n vaatimus on samalla
suunnattu tätä vaatimusta vastaan.
Suomi oli äidin­kielenä
31,771
suomalaisella
Ottawa. — Vaikka Canadan suo­malaisten
lukumäärä lisääntyi 2,062
hengellä sinä kynunenvuotiskautena
jnikä päättyi kesäk. 1 päivään 1951,
niin samaan aikaan sanotaaix vä­hentyneen
niiden suomalaisten luku­määrän,
Joiden äidinkielenä on
suomi.
Viime vilkoUa täällä julkaistussa
.Canadan tilastollisen toimiston bul-letiinissa
I—IT, mikä lusskee maan
lEUkkalden äidinkieltä, «anotaan
Canadassa olleen vlraeksi toimitetun
vaenlaskun aikana 31,771 sellaista
asukasta, Joiden äidinkieleksi ilmoi
tettlin 'suomi. Koska vuonna 1941
toimitetussa väenlaskussa todettiin
maassa olleen 37,331 sellaista asu-
Jcasta, Joiden äidinkieli oU suomi, on
^hän ryhmään kuuluvien;suoma­laisten
lukumäärä vähentjoiyt sen
mukaan 5,560 hengellä, siitä hiloli-matta.
että 'samaan aikaan maan
msmalaisten lui>jmäärSn ihnoitetäan
lisääntyneen 2;062 hengellä.'
Koska kesäk. 1951 toimitetussa
väenlaskussa todettiin Canadan suo­malaisen
väestön lukumääräksi 43.-
745 henkeä, olisi tästä maassa maini­tun
bulletilnhi mukaan 11.947 sel­laista
suomalaista, joidäa äidinkieU
ei ole suomi. Vuoden 1941 vaenlas­kun
mukaan oli <näitä suomalaisia
kymmenen vuotta aikaisemtitlti 4;352
henkeä.
dytyksen tunnolla pitäen sitä ansait­tuna
tunnustuksena siitä suuresjta
työstä. Jota tämä lahjakas laulaja Ja
Yhdysvaltain edistysmielinen y h ­teiskunnallinen
toiäiibenkilö on kan­sainvälisessä
liikkeessä .tehnyt rau­han
asian voiton hyväksi. :
Robesonln laulut ovat- rauhan Ja
kansojen ystävyyden lauluja. Ne kai-'
kuvat Kvhi taisteluktitsu maiden Ja
mantereiden yllä herättäen- ihmisissä
kansallisen omanarvon tuntoa Ja
"Synnyttäen heissä uäcoa mahtavan
rauhanrintaman järkähtämättömyy-teen
ja Itaikkivoittavaan voimaan.'
Laulaja-Robeson con myöskin kiih­keä
puhuja. (Hänen hehkuvat puheen­sa
lukuls'ssa Ja' kongresseissa-pal­jastavat
uuden maailmansodan liet-sojien
suunnitelmia Ja salajuonia,
kutsuvat kansoja taisteluun oikeuk­siensa
puolesta, vapauden ja onnen
puolesta, koLo maailman rauhan puo­lesta.
'!Robesonin nimestä", kirjoittaa
"Pravda" lehdessä kansainvälisten
Stalin-palkintojen komitean puheen-ijohtsja
akateemikko D. Skobeltsyn,
"on tullut soiTetun neekerikansan
lippu, kallEkien rehellisten amerilt;-
kalaisten lippu heidän taistelussaan
imperialistista taantumusta vastaan
joka valmistaa Amerikan kansalle
tuhoisaa ja hävittävää sotaa.''
Paul Robeson on kulkenut vaikean
ja mainehikkaan, elämäntien. Köy­hän
neekeripapin po^an, jonka isä
oli nuoruudessaan orjana Etelä-Ame­rikan
plantaaseilla, täytyi voittaa
suuria vaikeuksia ja lehdä kovaa
työtä saadakyeen kotimaassaan kor­keakoulusivistyksen,
keskikoulussa ja
sittemmin Columbian yliopiston Ju-riidisessa
koulussa. Paul Robesbnin
täytyi kesäisin olla renkinä farma-renia,
lastaustyöläisenä,. tiilitehtaassa
Jä' tarjoilijana' ravhatolassa; Ja kun
hän vihdoin suoritti loistavasti pääs-tötutklnnot
Ja sai pergamenttikäärön,
joka antoi virallisen oikeuden "olla
lakimiehenä Amerikan Yhdysvalto­jen
alueella," niin ei hänelle kuiten­kaan
löytynyt työtä: massa vallinnut
rotusyrjintä osoittautui volmalukaam-maksl
Columbian ylIoi>l8ton päästö­todistusta!
't&iuläjari" Ja näyttelijän luönnol-lifien
lahjakkuus saattoi Paul Ro^.
*cfeonIn näyttämölle. Taiteessa hän
löysi sen, mitä hän toivoi valmlstues-saan
lainopilliselle alalle. Hänelle
tarjoutui mahdollisuus puuttua ak­tiivisesti
elämään, taistella Yhdys-r
valloissa vallinnutta hirvittävää nee-keyisortoa
ija mleUvaltaa vastaan,
Jo ;ensinunalsessä konsertissaan New
Yorkin Greenwloh ViUage-teat-terissa
huhUkuussa 1925 Robeson
eslhityl todellisena kansannäytteli-
Jänä. Sän kyllä lauloi neekerien
hengellisiä lauluja, mutta hänen
äänessään ei tuntunut kristillistä
nöyrtymistä Ja orjamaista alistumis­ta.
Siinä sointui sorretun neekeri-kansan
suru ja viha, sen vuosisatai­nen
Ja valoisa vapauden toivo, viha
sortajia kohtaan...
Robesonln ensimmäisestä konser­tista
on k u l u n u t yli neljännes-vuosi­sata,
Ja koko tämän ajan on Paul
Robesonln taide palvellut toansaa,
sen parhaimpia toiveita ja aatteita.
Koko näyttelVän elämä, kaikki se,
mitä hän on saanut kokea Ja nälidä
kotimaassaan ja sen ulkopaoliella,
on varmistanut Robesonissa vahvan
uskon siihen, että hän on oUcealla
tiellä, eivätkä mitkään valkeudet Ja
vihollisien uhkaukset voi kääntää
häntä tältä tieltä, eikä sammuttaa
haliessa ehtymätöntä tarmoa Ja tu­kahduttaa
hänenmahtavaa ääntän­sä.
Paul Robesonln laulut ja hänen j a ­lo
yhteiskunnallinen toimintansa, jo-
L«a on suunnattu rotusyrjlntää, fasis­mia
Ja kalkkia niitä vastaan. Jotka
asevoimalla tahtovat päästä maail-manherraksi,
ovat saaneet osakseen
kalkkien maltden miljoonien taval­listen
rehellisten' ilmilsten suuren
suosion 4a lämpimän rakkauden.
•Robesonln konsertteja Ja hänen heh­kuvia
puheitaan ovat saaneet kuulla
Espanjan taistelevan tasavallan so­tilaat,
Algerian talonpojat, Rarskan
satamatyöläiset. Englannin kutojat
ja Ruotsin merimiehet.... Vuosi vuo­delta,
konsertista konserttiin on mie-huullistunut
ja vahvistunut laulajan
taistelutaito. Espanjassa olemisensa
jälkeen ilmaantid hänen ohjelmis­toonsa
rinnan amei-itialalsten (ja
neekerilaulujen Icanssa espanjalaisia,
neuvostoliittolaisia, englantilaisia,
saksalaisia Ja kiinalaisia lauluja.
Espanjassa Paul Robeson lauloi en
si kerran neuvostoliittolaisen laulun
'Xaaja on mun kotimaani kallis...",
joka on kulkenut sen Jälkeen hänen
mukanaan ympäri maailman.
Paul Robeson on käynyt monta
kertaa Neuvostoliitossa Ja Joka kerta
on päässyt yhtä suurempaan var­muuteen
siitä, että neuvostokansa on
kaikb;in tiskollisin Ja johdonmukai­sin
taistelija rauhan puolesta. "Olen
ollut, «Ien Ja tulen aina olemaan
Netrvostolilton uskollinen ja vilpitön
ystävä", saxux» Robeson kokouksissa
Ja konserteissa kapitalististen maiden
työtätekeville, hän laulaa heille ncu-vostpliittolalsla
lauluja, rikkoo niitä
hirveitä valheen ja parjauksen vuo­ria,
joiden avulla amerikkalaiset i m ­perialistit
Ja heidän palkkarenkinsä
koettavat salata kansoiltaan totuuden
suuresta sosialismin maasta. "Todel­lisen
elämOn yliopistobil" sanoo Ro^-
beson niitä aikoja. Jotka hän Qn viet^
tänyt Neuvostoliitossa, Jokainen Neu-;
vostoUitossa käynti antaa hänelle
uutta voimaa Ja avaa hänen eteensä^
uusia näköaloja... • • r;--
Robesonln suuri kuuluisuus j a hä->
nen rohkea äänensä uuden maail­mansodan
lietsoiUa .vastaan synnyt­tää
vihaa Ja kiukkua. rauhan vihol-'
ilsten leirissä. Jotto koettavat kaikin'
keihohi tukahduttaa taiteilijan Ja
puhujan äärien. Käyntiin on pantu
kalkki tJ^inot. alkaen ulkomaanpas­sin
kieltämisestä häneltä ja päättyen
yrityksiin tehdä selvä hänestä ^'Lyn­chin
lailla', kuten Peakskilllssa
tahdottiin tehdä vuoden 1949 kesällä.
Mutta heidän yrityksensä ovat >t>l-leet
turhia. Poliislterrorlsta huolif
matta Yhdysvalloissakin kajahtavat
yhä voimakkaammta Robesonln to­tuudenmukaiset
Ja miehuulliset pu­heet
Ja laulut. Jotka -ovat täynnÄ
syvää uskoa kansan voimaan; Paul
Robeson eräänä ensimmäisenä i l ­maisi
Amerikan L^ansan protestin;
Korean sotaa vastaan. Monissa suu­rissa
kokouksissa hän on sanonut
suoraan, eitä tätä sotaa tarvitsevat
miljardi - ja miljoonamiehet. eikä
Amerikan^ kansa. Robeson on Afrikan
asiain kansallisneuvoston^ Johtaja^
Joka neuvosto järjestää apua Ja tukea
Afrikan kansoille niiden taistelussa
vapauden ja riippumattomuuden
puolesta. Hän oc Amerikan edistysi-mielisen
puolueen varapuheenjoh
taja. Tämä puolue on Amerikassa
ainca puolue. Joka viime valeissa Ju
liÄti Kansallisen •rauhanohjelmans?.'.
Hän on neekerien "Vapaus" - nlm'sen
lehden tolmltusbjllegion johtaja ^e
kä myöskin rauhan puolesta taiste­levien
amerikkalaisten Järjestön eräs
Johtaja.
Saamatta mahdollisuutta matkus
taa ulkomaille Robeson on henkisesti
läsnä kaikissa-kantalnvällslssä taxi-hanpuolustuskongressei&
a,' ääniJiaU'"'
halle kirpditettu' R o b ^ n i n ' ääni' elf
tarvitse matkustuslupaa,'se^saaptni
merten taakse Ja'kaikua ^maailman
vapauttarakastavien bjinscdto: äänen
yhteisessä kuorossa. Yhd^^svkltöjen
vh-anomalset, eivät pä^täileet PäUl
Robesonia -r Maailman Rauhan-^
neuvoston J ^ n t ä -- kansdj^n' raU-"
-hanpuolustuskongreiBsiIn, Mutta nol-'
na päivinä kajahii hänen' äanensäi'
erikoisen yolmakkastl raiihan^uolta-jaln
kokouksissa, joissa liä'n'kiih)ceä8-
tl keholtti moninkertaistamaan rau-:
hanpuoltajain: rivejä Yhdysvalloissa,,.
(Minulla on ollut suuri kunnl^ esit­tää
PaUI Robesonln osaa (näyttämöt-lä
John Robertsoiiln osaa) Pushki-
''nille nimetyn Moskovan draama­teatterin
esittäiiiässä näytelmässä
"Rauhansotllas John". Joka kerta,
kun menen näyttämölle puettuna Ja
naamioituna maailmankuuluksi lau­lajaksi
Ja Yhdysvaltojen edistysmie­liseksi
yhteiskunnalliseksi toimihen­kilöksi,
tunnen suurta iloa siitä, et­tä
minun taitoni ja taiteeni ylistävät
Paul Robesonia — miehuullLsta tais­telijaa
kansan vapauden ja onnen
puolesta, rauhanpuoltajaln monimll-Ölyoikeudet
antaa
luvan luonnonkaa-sun
tuhlaamiseen
Lontoo. Brittiläisen salaneuvos-ton
lainopillinen Jaosto on selvittä­nyt
monien Albertan maakunnan far­marien
aseman öljy- ja kaasuoikeuk-siln
nähden. Maakunnassa on pal­jon
farmareita, Jotka eivät omista
maansa alia olevaa öljyä. Jonka
omistusoikeudet ov^t muiden hallus­sa.
Koska farmarit ovat väittäneet
tällaisissa tapauksissa, että luonnon-kaasu
kuuluu 'heille Ja että heidän
pitäisi sada korvaus siitä kaasusta
mikä pursuu 3^des8ä öljyn kanssa
esiin maanpinnalle, on siitä kehitty­nyt
riitaisuuksia, Jotka olivat erään
Albertan farmarin, C P R : n ja Impe­rial
Oli Co:n vetoomusten johdosta
salaneuvoston käsiteltävinä.
Michael Borys-niminen farmaH-oli
välttänyt, että Imperial Oli CO. el
^ saa porata öljylcaivoa Oiänen mailleen
koska öljyn yhteydessä virtaa maasta
hänen kaasuaan. Oikeus myönsi hä-.
nelle estetuomion öljyn etsimistä vas­taan.
CPR Ja Imperial Oli vetosivat
päätöksestä *^maakunnan '»^oiicelm-paan
Oikeuteen, joka sääti, että Bo^
rys omistaa kaasun mutta ei sitä kaa.
sua mikä on sekaantunut öljryyn. Sa­malla
oikeus peruutti estetuomion.
Salaneuvosto on nyt vahvistanut tä­män
päätöksen Ja sääti:
1, Että öljy Ja kaasu ovat kaksi eri
ainetta.
2, OlJyoikeuksUn sisältyy myöskin
oikeus öljyn tuottamiseen.
3, Imperial Oil e* ole velvollinen
suojelehtaan Borysin kaasua.
Vaikka Canadan Korkein Oikeus
on nyt maan korkein «ikeusasta, rat­kaistiin
tämä Juttu salaneuvostossa
koska Se pantiin vireille^ marrosk.
1949, Jolloin Canadan Korkeltf Oikeus
61 ollut vielä maan korkein oikeus­aste,
•
Joonaisen armeijan uljasta soturia!
Os^Ocsenl on tullut suuri kunniar
«anoo Paul ^Robeson. Mutta tämä
3uurl palkinto. Joka dn minuUe ah^
Torstaina, tamroik. 22 p,
•''''',!-i*y^;'<i.W>%'.i
sivu 5.
w t t u VÄStimattomastÄ työstä ^ . ^ ^
hyväksi.' ei kuulu ykslstMn mmttUe/
vaan se kuuluu >kaib:Ue< j^eUlsUlgr^,
amerikkalaisille,. Jotka', hom^
äänensä .rauhaa p^ol^st4l^ei£si^
K^ikukoon uudella voimalla Paul
Rcbszonin ihana :Ja mahtava fläni.
Joka synnyttää rauhantaistelljolssa *
rakkandentuntca Ja vihaa -^sbdiEm* '
UetSOJiSSa. ' ;K!b;|<>J;J -
^Väiiikaa äänilevynhe fästii miestä
ÄÄNILEVYJEN
Mm
i l
i
m- VALIKOIMASTA
joka on juuri saapunut kauppaamnie
® C O L U M B IA
• 9IY Z Af, AI, miten ptenlmosti, valssi, Eugen Malmsten
Marf ona ~ Tango-Bomba, Eugen Malmsten
® T R I O LA
T 4042 Ennen Muinoin, fox-^rot. Kipparikvartetti
Vain lavallinen (yttö, slov-fox, "Hertta"
T 4044 Maasta se pienikin ponnistaa,'Jenkka, Vilho Vartiainen
Tee näin— älä näin, valssi, Vilho Vartiainen
i;.4045
T 46^7
Minä laulan onnestafn, tango Veikko Tuomi
.Aatoksin luokse armaan, valssi, VeMoo Tuomi
4(
i
Palaan luoksesi, tango, Vilho Vartiainen
Hälpymätita muisto, valssi, Vilho Vartiainen
T;4048:-Naati onnestasi, tango. Vilho Vartiainen
Kaipaan fcatseitas, valssi, Vilho Vartiainen
T40S0 Ensbnmäfsenä Iltana, Olavi Virta
Taivaalla loisteli kultainen kauhut, ballaadl Kauko Käyhkö
T 4051 MiiäsW taitelUJat, valssi. Kipparikvartetti
• PjThkinaro, Jenkka, Kipparikvartetti
T 4052 Mamman pikku pipana, foksi. Kipparikvartetti
Kimmon puuhevonen, lastenlaulu. Kipparikvartetti
T 405t^ Viimeinen valssi, Velfcko Tuomi
i J: tPfeni hymysuu, föksi. Veikko Tuomi .;
T 4055 Osa elämääni, tango, Olavi Virta
Mr. Törrönen, Jenkka, Olavi Virta Ja ICulkurit" t
T.4«5fi .Syyamletteifä, valssi. Veikko Tuomi
• Onnen-pyörä valssi Kauko Koklsnnen kumppaneineen
T, 4057 Nuori ihanteeni,, tango, Olavi Virta
• Aliken-Antti, Jenkka, Olavi Virta Ja "Kulkurit"
T 40S8ii?J[apfn4«nkl(a^VlUio.VaÄiaInen Ja "Kulkurit" ^^i"%/A
Blnk^VUlen polkka, Vilho Vartiainen Ja "Kulkurit*^ ^
T 8031 On laotalla plef^o|nen Juhvila. Kipparikvartetti
Tukkipoika pottfcnttaapL' polkka, Kipparikvai-tcttl
fff; %
\ B 6131 ftaviraSdäU tytlöi Jenkka, Justeeri
Baviralli, Jenkka, Justeeri
• tiEUONÄ
T 5065 .Kesäilta, polkka, Tapio Rautavaara
TaloiQMikalsseressadl, valssi, Tapio R^
T.5066 lAhfdvalssf, merim. valssi, Tapio Rautavaara
tOriokte, aTssaap ikoa nRpaiuuctaisvsaaa rma otto vääiftim ladnlla; kuplettifox-
HINTA $1.25 KPL.
(Ostajan malueilava lähetyskolot)^^^ ]^ ^
Postitilauksen tulee käsittää vähintäin kolme levyä.
Lähetämme levyjä IcaUifidalle iCanadassa. ;.
Tilatkaa osoitteella: '
. VAPAUS PUBLISHING CO LTD.
P. OySfOX 69
SI
m
11';
k
ii
11
•st',-
a
il
n
e
I-
"Ytiif:;
i i