Vapaus, October 16, 1956

              Sivut Tiistaina, lokakuun 36 p. — Tuesday, Oct. 10,
i i i i i i l i i i
mBDKPn limSepcndeot'IrBbor
•ccimiil <Sbu> JBSiI. fcjr ttie Foft^
lltiMd tbxke meoar- Timdajrs,
n^urpdsjv and S^turdays tqr yapaus
PubUtUng Company x.td., at |00«102
lEIm B t W^ Sodtnny. Ont, CaxuOa.
TeJqäKnet: Boi. Offlee CB> 4*«aM;
Sditorial Office C S . 4-«28». SttJMfcr
E.SidC2L EditorW.aiund. MaHmg
sddren: Box «9« Sodtaiy. QntHio. TMBsIstian Irce of ctauxe.
TXLAUBBDflMT:
Janadaa»; S vk. 7JOO e tk. S,7»
J kk. 2.2$
mdjmraOoina: l vk, 8i)0 6 kk. 430
Jtiomeata: . } vk; aA>« kk. 4.19
Varoitus ja hyvä neuvo
Torontossa viime viikolla vieraillut Britannian ylähuoneen - ja-
:^sen;parooni Braintree: antoi sanomalehtimiehi^
telun yhteydessä ajankohtaista ja tärkeätä ajattelemisen (aihetta
my£is meille canadalaisille yleensä ja erikoisesti valtiovallan peräsintä
' lioitavllle politiikoillemme.
, H u o l i m a t t a siitä^ toteutuuko hänen ennustuksensa sir Anthony
-Edenin valtakauden päättymis
tai eikö se toteudu, parooni Braintree esitti mielestämme hyvin mie­lenkiintoisia
ajatuksia Britannian taloustilanteesta.
~r Hänen kerrotaan sanoneen^ että kuva Britannian talousitilanteen
kehityksestä on kaikkea hiuuta muttei lupaava.: Todettuaan tässä yh-
> tQrdessä sen, että Britannian kansojen yhteisöönkin kuuluvat maat
— Australia^, Uusi Seelanti ja Etelä-Afrikka — ovat nostaneet tulli-
' muureja Britanniaa vastaan ja siten' tehdessään loukanneet Britan-
^ nian vientiteollisuutta, mikä sellaisenaan pitänee paikkansa ainakin
suurin piirtein/, parooni Braintree sanoi, että Britannian autoteolli-i
suuSi;qncjoutumassavhunnm^ sen vuoksi kun Bri­tannia
salli Länsi-Saksan riistää johto- ja aloiteaseman pois käsis­tään
pienten autojen tuotannon alalla.'
V Topaasia onkin^ kuten viimeaikaiset tilastotiedot osoittavat, että
;sama]la kun Britannian autoteollisuus joutuu rajoittamaan tuotan­toaan/
ja yähentämään työvoimaansa. Länsi-Saksan pikkuautojen
vienti on .lisääntynyt äärettömän nopeasti, totta on sekin, että tä­mä
tilanne ei muodostunut sen paremmin sattumalta, tai jonkun
yliluonnollisen voiman tahdosta^ vaan Britannian tofyhallituksen ul­kopolitiikasta,
mitä labpuristit ovat i^iVumennen sanoen kannattaneet
miltd' näihin päiviin asti. Kylmän sodan ulkopolitiikka, jonka sau­mattomana
osana oli Saksan imperialismin uudelleen aseistaminen
''kommuhismivastaiseksi Jinnakkeeksi"," on auttanut Saksan Imperia­lismia
jaloilleen siinämäärin, että se kykenee jo kilpailemaan ja lyö­mään
laudalta maailman .markkinain monilla aloilla automarkkinain
lisäksi sekä brittiläiset lettä ranskalaiset kilpailijansa.
' J a jos'katsomme* nyt omaan poveemme, silloin näemme, että
" Canada oh myös joutumassa samoista syistä kuin Britanniakin talous­elämän
jännitystilaan. Tukemalla Yhdysvaltain hallitukseh kylmän
, sodan p o i i t ; i k ^ on liittohallitus .uhrannut' niin suuria raitamääriä
puolustuslaitoksen ylläpitämiseen ja laajentamiseen, että^Canadassa
on tällä kertaa kehittymässä voimakas infIaatioaalto^''reIi' rahan-
. arvon alenemisprosessi. Ja vaikka liittohallitus onkin jNime^lkoina
yrittänyt korjata aikaisempia virheitä järjestämällä l^iuppayhteyksiä
vissien Euroopan maiden, m.m. Xeuvostoliiton kanssa, tämä/lcehitys-suuntalon
vielä aivan.liian hiljaista.' Edessämme on yha suureneva
kauppatappio*— sillä Yhdysvaltain kanssa käytävä ka.vppavaihto
aiheuttaa'asiantuntijain arvion mukaan Canadalle lähe^ihnll^jaardin
dollarin/kauppatappion .tänä vuonna. ^ "'^ s :
Piitiuen erilioisesti'Britannian .taloustilanteesta parooniiB|ftiintree
sanoi Torontossa, että tilanne ei olisi läheskään niin synkkä, jos
"KilnjOTTO^tÄttätoirsivä avoinna" sillä se auttaisi hyvin pdjfon, ja
häriky^n,>'Mitä hyötyä on kenelläkään Kiinan markkinain sulkemi­sesta?'^
. \' ' V , ' . ' \
Liittohallituksen" velvollisuus Canadaa kohtaan vaatii, että tä­hän
ky^mykseen„ vastataan myös Canadassa. "Mitä hyötyä on
ollut Kiinan, markkinain sulkemisesta'' Canadalle? Ei kerrassaan
mitään t ; Vaikka' tutkisltnme tätä asiaa vallitsevalta poliittiselta kan-
* naita katsoen, niin siUoinkih tulee-esille sama vastaus — Kiinaa koh-
; taan Iiarjoitetusta kauppasaarroista ei^ole ollut'edes poliittista hyötyä
sen paremmin porvareille kuin kapitalistisen järjestelmän kannatta­jillekaan.-
Historiallista kehitystä ei ole voitu Kiinassa estää tämän
• kauppasaarron avulla — pikemmin sitä on nopeistettu, sillä por­varillisen^
maailmankatsomuksen omaavat kiinalaiset eivät voi miten­kään
hyväksyä omaa maataan vastaan kohdistettua painostusta ja
kauppasaartoa. Sen vuoksi ovat' monet sosialistista kehitystä epäile-
^'vät ja vastustavatkin voimat antaneet Kiinassa kannatuksensa ja tu­kensa
uudelle — sosialismiin pyrkivälle suunnalle.
Mahdollisesti on kauppasaarron avulla voitu pitää Kiinan kansan
/elintaso hiuksen Vverran alempana.mitä- se normaalitilanteessa olisi,
; mutta samalla kertaa on pakoitettu kiinalaiset miltei yliluonnolUs^^^^
'ponnistuksiin teollisuutensa rakentamiseksi ja uudistamiseksi, mikä
asellaisenaan lähentää sitä päivääj jolloin Kiina ei ole enää lainkaan
riippuvainen siitä, tekevätkö länsivallat sen kanssa kauppaa tai ei­vätkö
tee?
Ja kuitenkin, samalla kun me kansakuntana kohtaamme jatku-ti
vaikeuksia ulkomaakaupan alalla, Canadalla.ulisi mahdollisuus
myydä Kiinaan :kaikki traktorit ja muut maatalouskoneet, autot ja
rmuutmoottoriajoneuvot, mitä Canadassa voidaan suinkin tuottaa.
Mielettömyyttä, ja poliittista lyhytnäköisyyttä on se kun tästä
I, mahdollisuudesta on kieltäydytty vain siitä ^ilosta!> että liittohaIIi-
; tuksen vissit ministerit saavat noudattaa Yhdysvaltain^ m
hallituksen sanelemaa ulkppolitiikkaa—^^ m
' on tuottanut ulkomailla^Yhdysvalloillekin pelkkää harmia, jatkuvia
tappioita ja lisääntyvää vihamielisyyttä.
SYNTVA4Ä-
PÄIVIÄ
Ale Sofkeia, Tlmmiot, tSyttf ^
Uu, lokakotm 15 i ^ v S n i 70 vuotta,
JatanaH ffcnkatpfp» Sault Ste.
Slarie, OnU tSytm tänään loka­kuun
16 pnä 72 vuotta.
M», HfJda BimOnea, Saatb Por-eupiöe,
täyttää sunnuntaina, loka­kuun
25 pnä 81 vaotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-yain
onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KIRJE
A-pommien pannajulistusvaatimus
a - K y s y m y s atomi- ja vetyf>ommien; pannajulistuksen toteuttami­sesta
on muodostumassa yhdeksi ratkaisevaksi kysymykseksi Yhdys­valtain
presidenttivaaleissa, mitkä suoritetaan ensi marraskuussa;
Kuten muistettaneen, demokraattipuolueen presidenttiehdokas
Adlai Stevenson esitti äskettäisessä > puheessaan vaatimuksen vety­pommien
kieltämiseksi.
Pitäen ilmeisesti lähtökohtana sitä, että Yhdysvaltain ^valitsi-J
jat tulevat antamaan kannatuksensa sille presidentin ehdokkaalle,
jonkai luulevat parhaiten toimivan rauhan säilyttämisen hyväksi>
republikaanien ehdokas, mr. Eisenhower piti mr. Stevensonille ensin
isällisen nuhdesaarnan; siitä, ettei hänen olisi muka pitänyt vetää näi­den
joukkotuhoaseiden kieltämiskysymystä vaalitaistelukysymyksek-si.
Mutta kun ei siitä tuntunut olevan apua, niin presidentti Elsen» i
'hower yritti vakuuttaa kuulijoilleen^; että hänen hallituksensa on
muka: tehnyt kaiken voitavansa vetypommien kieltämisen hyväksi
ja tulee edelleenkin työskentelemään rauhan säilyttämiseksi ja joukko-
:tuhoaseiden kieltämiseksi: , Tässä oli luonnollisesti hieman toisenlai­nen
nuotti, kuin esimerkiksi Yhdysvaltain hallituksen alaisten johta­vien
kenraalien ja amiraalien puheissa niiden vakuuttaessa, että ato-mif
ja vetypommeja pitää edelleen tehdä jotta voidaan tarp^ntuPen
panna koko maailma matalaksi.
Mutta Yhdysvaltain tavallisten kansalaisten rauhantahto on-jo
tullut niin voimakkaaksi, että kysymys joukkotuhoaseiden pannaan
Jullstiamisesta tulee presidenttiehdokkaidenkin väliseksi taisteluhaas­teeksi.
PIISPA GUUNfA
lEUULEMASSA'
Minulla oU lukemani perusteella
jonkinlainen tuntemus piispa Guli­nista,
mutta nyt hänen käydessään
Timminsissä: oli minulla myöskin
tilaisuus näkemiseen. Se oli minul­le
suuri elämys, kun säin tavate hä­net
Ja puhutella häntä. vKuulinkyl-latomilla
korvillani, kun joku sa­noi,
että mitä tuokin täällä. Se oli
juuri sellaista esiintymistä, jota
piispa Gulin koettea puheillaan ih­misistä
poistoa.
Suomen lehtien selostusten mu­kaan
otalcsuin häiif n olevan saman­laisen
kuin yhdysvaltelainen evange-listi,
Joka saa paljon ihmisiä kuule­maan
itseään; Pastori> Tiilikainen,
Josto ei ole paljon kirjoitettu, oli
myöskin niin olemuksensa kuin pu­heittensa
puolesto hyvin puoleensa­vetävä.
Ehkä matkan järjestäjät
ovatkin ottaneet huomioon kaikki
nuo seikat.
Olin puheissa heidän molempien
kanssa ja pyysin -heitä vaikutta­maan
; täällä - olevien suomalaisten
pappien käyttäytymiseen. Selitin,
ettäihe paremminkin kärjistävät Ca­nadan
suomalaisten keskeisiä risti­riitoja.
Mainitsin heille, että kun
eräs^ paikkakuntemme pappi koetti
esiintyä piispa Gulinin tavalla,^ niin
hän leimattiin "komniunistiksi". He
lupasivat ottoa yhteyden väärin
ymmärretyn papin kanssa.
Kehoiten ihmisiä kuulemaan piis
pa Gulinia ja' myöskin hänen seurä-laistean
pastori Tiilikalste.' Kuulin
jo nuorena poikana Jeesuksen teker
mästävallankumpuksesta; mutta, en
oikein ymmärtänyt sitä.' Nyt piis­pan
puheesta se ,kävi selväksi, että
se oli siveellinen vallankumous.
Muu ei oUuticaan mahdollinen mah-tovan
V Rooman oijavallan alaisuu­dessa.
•
Harvoin liikkuu tuollaisia kiertä­viä
puhujia, joitten kanssa saa kes^
kustella. H eiltä sai tietoja moniste
mielenkiintoisista maailman; asiois-to.
— Mainari.
Canadan intiaanit elävät
kurjuudessa ja puuttee.ssa
Kun lueo It^kkMia Canadasta
siävmeitA (iedoituksia siitä; liuinka
maamme alkuasukkaat, jntiaanii, e
lävät puutteessa ja kurjuudessa olen
väkisinkin pakoltettu esittämään
kysymyksen: Koska Canadan valimo-iboiset
asukkaat tulevat huomioi­maan
tämän epäkohdan Ja rybty
mään toimenpiteisiin sen poistomi-
Mitä muut sanovat
AIKAKApTEMME HULLUUTTA
Sota'on likaista-hommaa. Tiede
ei ole kyennyt tekemään siitä sen
puhtaampaa. Aikakautemme hul­luudesta
on osa se; etä'aikuiset mie­het
voivat käyttää sanaa "humaa­ninen"
selostaessaan vetypommia.
— Ralph E. Lapp, tunnettu yhdys­valtalainen
fyysikko. \
seksi?
Juttu ei suinkaan ole mikään uu
tuus lukijoillemme, mutto siitä
huolimatto: einme voi olla 1 ääneti
emmekä voi hillitä suuttumustamme
sitä virallisto kantaa kohtaan. Joka
sallU 158,000 maamme asukkaan
elää sellaisessa kurjuudessa ja puut-tee^.
Viime viikolla saapui torontolai-selle
Globe and Mail-lehdeUe Ro­bert
Duffyn kirjoittama raportti
Ungavan alueelta Quebecista:
'Vnob Laken teollisnnsrikkank-sfen
keskellä kummittelee .riejar
lelnen haamu, pieni Jankko intlaa-.
neja. Joiden esi-isille koko maa
aikoinaan kuului.
'leiriytyneinä Järven rannalla
noin mailin etäisyydessä Schef-fehviUesta;
he ovat suurimmalta
osalta puoli nälkiintyneitä, fiitUi-mättomästivaatetettujaj
pienissä
hSkkeleissä tai teltoissa . asuvia,
toivottomia ja sairaita."
: Sanomalehtikirjeenvalhtaja kertoi
erään 'nuoren^ Iron Ore-yhtlön palve­luksessa
olevan oppilaan sanoneen
hänelle: "En tiedä kuinka fcaiian
sietäisin katsella sitä' kun intiaani­naiset
tonkivat kylän jätteiden kaa­topaikalla
kun täällä kerta on> niin
paljon rahaa."
--Maamme toisella rannikolla, Van­couverin
lähellä Secheltin ja Pollys
Pointin intiaanireserveillä on tilan­ne
jokseenkin samanlainen. Joita­kin
kuukausia: sitten Labor Progi:'es-slve
puolueen Port Albemin klubin
toimesta lähetettiin maakunnan pää­ministeri
. Bennettille kirje, jossa
protesteerattiin sellaisten olosuhtei­den
johdoilta "joiden alaisuudessa
jotkut canadalaiset alistetaan niin
häpeälliseen olotilaan, jotta voisim­me
asettaa kyseenalaiseksi väitteem­me
sivistyneisyydestämme."
Joiltakin siellä asuvilta intiaaneil­ta
on / joidenkin teknillisten veruk­keiden
perusteella evätty vanhuu-deneläke
j a niin he ovat pakoitet-tuja
elämään $9 kuukausituloilla.
Saskatehewanissa erästä intiaania
oli;.syytetty >vakavasta /^rikoksea^.
Kun oikeudenkäynnissä selostettiin
Saulteauxin reservillä vallitsevia; o^
losuhteita tuomari G. E. Taylor oli
pakoltettu sanomaan:
/ ^ ' O n todella kauhistuttavaa ha­vaita,
että sellaisten olosuhteiden
sallitaan, vallita missään paikassa
Canadassa."
Lakimies J . N . Conroy kuvasi re­serviä
"hiekkasina ja kivisinä mä­kinä,
jotka eivät ole viljelykselle
kelpaavia.?; Siellä, asuvat intiaanit
"eivät voi Jcirjöittaa eikä lukea. Hell
lä ei ole kouluja. He eivät tiedä
mitään sivistyksen uskonnosta, ta­voista
ja siveellisyydestä."
Saskatebeivanlssa m nykyään 18r
Ien itse omin silmin nähnyt kuinka
he elävät Olen itse «min korvin
kuollut kuinka beitä petetään Ja
kuinka'heihin kohdistetaan diskr^
minatiota. Silta huolimatta näillä
"ylistetyillä Jceskitysleireillä"; joik­si
eräs partamenttijäsen niitä kut­sui
parlamentin istunnossa, on ra­kennettu
vain 62 uutta rakennusta
viimeisen vuoden kuluessa.
Näitä esimerkkejä voisin kertoa
vaikka sivukaupalla. Kaikkialla i n ­tiaanien
keskuudessa on havaittavis­sa
mitä suurempia puutteellisuuk­sia.
^
Canadassa asun nykyään 158,000
intiaania 608 beimosäa ja;2,200 rer
sorvilla. Heidän holhouksestaan
huolehtii intiaaniasioiden depärt-mentti
(jota ktitfuttiih " ^ a n n i u -
denasioinustoksi" parlamentin ala­huoneessa);
John Pickersgillln jph-dolla
ja liittovaltion intiaanilain no-jaUa.
1t
Intiaaneilla ei ole mitään muuta
mähdollisuutto kuin vedota m r . Pic-kersgilliin.
HeiUä ei ole mahdom-suutta
asioidensa käsittelyyn. tairal
lisin oikeustein;. / *
Canadan takimiesyhdistyk^^
kouksessa Montrealissa; viime kuus­sa
tehtiin {syytös,' että: itse Canadan
intiaanilaissa loukataan : sitä .sopi­musta
joka solmittiin intiaanien' Ja
valkoihoisten,välillä ja'jonka tulee
olla voimassa "niin kauan kun au­rinko
loistaa ja joiet virtaavat me-leen."
. JLakimiesTfodlstyksen asiaa tutkf
neapfcomiteai raportissa «anotaan;
«ftä intiaanit nauttivat vain barvoiis'
<a niistä yksityisistä Ja siviiUoikei±-
sisla Jotka ovat muilla canadalaml-la.
Yksistään ministerillä on oikeus
päättää siitä annetaanko intiaanille
äänioikeus tai ei. Hän kontrolloi
yksinvaltiaasti reservejä Ja heiiccr^
jen päällikköjen sekä valtuutettujen
vaaleja. '
Kuten sanottiin lakimiesyhdis­tyksen
raportissa: ^Kai#Uen näf^
den asioiden käsittelyssä etMsallita i
v^etoamista ministerin .päätokscf-
(ä eikä ministerin päätöstä voida
uudelleen hariuta eikä rajoittaa
minkään lakipykälän tai ennakko
päätöiden perosteeUa."
Viime elokuussa kun parlamentis^
sa käsiteltiin intiaanilakia ja joi­denkin
muutosehdotusten perusteet •
la annettiin ministeri Pickersgillille
vieläkin enemmän. valtuuksta, ,asi&
otettiin esille vasta kuninkaallinen
komission vaatimuksesta.
. Useat intiaanijohtajat ovat sitä
mieltä, että on aikaansaatava paran­nuksia
heitä: koskevaan lakiin^ jotta
intiaanit pääsisivät vtasa-anrolsiksi
muiden canadalalsten kanssa,
McGillln\ yliopiston professori
Frank. Scott sanoi: laklmelsyhdistyk-selle:
' ,
"Minä uskon, että' meillä valko­ihoisilla
on oltava velvollisuud«i
tunne 158,000 intiaania kohtaan . . .
todellinen sisäinen velvollisuuden
tunne."
liilenialioiiaksuiis-
Hmxm liikoisia
fllMiiilaisuutEil
F a i i Axibur, ISbSn mennessä
<m saatu valmiiksi kaikki Jäljestetyt
fnternational-osuosUjkkeen 30-vuo-tisjuhl2u>^
.valmistamiseksi. Lauan­t
a i n ^ lokakuun 20 päivänä alkaen
kello 7>illalla tarjotaan ukrainalais­ten
naisten apujärjestön valmistama
illallinen ukrainalaisella haalilla
PUOLUENEUVOTTELUJA
SAKSOJEN VÄLILLÄ
SÄHKÖÄ RIITTÄVÄSTI
ALGÖMAN PIIRISSÄ
Star-lehti 'suosittelee vieraanvaraisuiiltta;
.soolai^t odottavat vielä enemmän vieraita.
BerlllhL lAiisl-^SakBan Vai^
demokraattisen pnolneen Ja Ita-
Saksan r llberaalls-demokiaattlsen
puolueen ^ ^ ^ i ^ ^
neuvotteluista on annettii tiedonan­to.
Jonka makaan ' neavottelajenv
keskipisteenä ovat olleet Saksan
ranhanomäiseen yhdistämiseen > Uit-:
tyväi kysymykset -sekä'molempien'
pnolaelden: yhtetBtyfimahdolUsnadet
tämän päämäärän 'SiaTattamiseksL
Suuri lääkärikokous
Mos/kovassä
Moskova. — Yli 2.000 tiedemiestä Ja
lääkäriä monesta eri maasta on par­haillaan
koolla 14. terapeuttikongres-sissa.
Joka lokakuun 8 pnä avattiin
am m a ttiyhdistylcsen huoneistossa
Moskovassa. Kongressissa ovat mm.
Kiina. Ranska, USA. Itä-Saksa,.Puo­la,
Ituotsi,; Bulgaria Ja
vakia edustettuina.
Neuvostoliiton terveydenhoitominis-teri
Kovrigina piU tervehdyspuheen.
Jonka; Jälkeen poDfe^sprt; akatemian
Jäsen Anitshov esitelmöi nykyaikai­sesta
käsityksestä' verisuonten kalkr
keutumiskysjntnyksessä. > P r o f e s sori
Masnikov piti esitelmän verisuonten
kalkkeutumisen hoidosta ^ Ja selvitteli
tääöin nUtä ttitkimuksia, Joita on
suoritettu NeuvostolUton lääketieteel­lisen
akatemian terapeuttisessa lai­toksessa.
Puolueiden erilaisesta .poliittisesta
perustasta huolimatta ilmeni monia
yhteisiä käsityksiä käytännön tiestä
yhdistämisasian edistämiseksi. Tässä
yhteydessä: mainitaan mm. malidolli-suus
asevoimien Ja varustelujen ra­joittamiseen
Saksan molemmissa osis­sa.
Molempien puolueiden edustajat
päättivät yhteisesti tukea Saksan mo­lempien
osien, välistä Julkista mielir
piteiden vaihtoa, yhdistämisen sisäi­sistä
edellytyksistä.' Samoin päätet­tiin
Jatkaa puolueiden välisiä neuvot­teluja;
Mainittakoon, että Weimarin
neuvottelut olivat Jo kolmas kosketus
puolueiden välillä.
. länsi-Saksan sosialidemokraattien
keskuudessa on Vapaiden demokraat­tien
esimerkki voimistanut huomatta­vasti
niitä ääniä. Jotka vaativat kos­ketuksen
ottoa sosialidemokraattien
puolueen ja Saksan sosialistisen yhte-näisyyspuolueen
välillä.
Isoäiti eksyi
. Holyoke, Mass. -— Kun 3-vuoUas
Catharina Elizabeth Cady harhaili:
pois isoäitinsä luota Holyoken lii­kennekeskuksessa
viime tiistaina,
niin isoäiti oli siitä hyvin huolis-i
saan.• . <^
Mutta terävä-älyinen Catharine
tiesi mitä pitää tehdä. Hän meni'
poliisin luo ja sanoi hänelle:
"Minun isoäitini on eksynyt."
Ilolla on myös pantava merkillej että lisääntyvä määrä amerik­kalaisista
oppineistakin liittj-yniihiuj jotka vaativat hetikohtaisia
toimenpiteitä joukkotiÄioaseiden kieltämiseksi. Viimeisin näistä;
hsrvin tunnetuista oppineista on yhdysvaltalainen atomitutkija tri
Lapp, joka viikko sitten sunnuntaina esitti radiohaastattelussaan vaa­timuksen,
että vetypommikokeet on välttämättä julistettava pannaan
ja esitti toivomuksen, että Yhdysvaltain |>itäisi tehdä aloitteen tällai­sen
kiellon toteuttamiseksi. Radioaktiivinen strontium, jota kehit­tyy
räjäytyksistä, voi aiheuttaa parantumattoman luurankosyövän;
joskin kestää jonkin aikaa, ennenkuin radioaktiivisuus tulee kyllin
^«imakkaaksi murtaakseen ihmisen vastustuskyvyn, sanoi tri Lapp
^vaatimuksensa perusteluksi.
Sault Ste. Marie, — Great Lar
kes Power yhtiön virkailijat ovat
tiedoittaneet, että Algoman pii4
rissa ertule olemaan sähkövoiman;
puutietta tiilevana talvena^ tai ensj
vuonna, koska varastoissa Sfont-:
real joen^padoissa Ja Superior-järvessäon
tarpeeksi vesivoimaa,^
johtuen se tämän vuoden kesän-ja
syksynr sateisesta^' säästä ja
myös uudistustöistä.
Tosiaankin on täälläpäin satanut
jatkuvasti vettä jokseenkin joka
päivä', noin kahden j a puolen kuu­kauden
ajan, ,
' V Montreal joen yläpadon raken- -
nustyö valmistuu tämän vuoden
loppuun mennessä,'' ilmoittaa mai­nitun
yhtiön eräs virkailija. Pa­toa
on korotettu 33 jalkaa ja ve^
den syvyys padon luona on 248
Jalkaa ja antaa 388,000 eekkeri-jalkaa
vettä varastoon.
Lisälcsi rakennetaan parastaikaa
lisäys yläpadon voimahuoneeseen
joka tuottaa 30,000 hevosvoimaa l i ­sää.
.Kaikkiaan tulee Montreal-joen
/yläpadon sähkövoimalaitos
tuottamaan 55,000 hevosvoimaa säh­köä.
Paikka^ sijaitsee A. C Ryn
joen y l i kulkevan sillan luona. '
:; Lisäksi ön rakennettu uusi 'pato
j a voimalaitos 9 mailia. alajuoksuun
nykyisestä yläpadosta;' Uusi pato Ja
voimalaitos maksaa noin neljä ^ ja
puoli miljoonaa doltarla. ja valmisr
tuttuaan tuottaa 28,000 hevosvoimaa
sähköä lisää. Yhtiö arvioi, että uu­distukset
ja laajennukset «valmistu­vat
V. 1958:n alkupuolella.
LEHTI SUOSITTELEE
KOHTELIAISUUTTA
Paikallinen sanomalehti kehoittaa
äskeisessä toimituskirjoituksessaän,
että ottakaamme täällä vieraileva
Neuvostoliiton? . puutavarateoUisiiu-denv
valtuuskunta kohteliaasti vas­taan
ja näyttäkäämme heille cana-äalaista
vieraanvaraisuutta. Lehti
huomauttaa, että Vaikkakin monella
heistä on vastakkaisia mielipiteitä
kommunismiin nähden niin ei ole e-päilystäkään
siitä mikä tulisi ole­maan
velvollisuutemme Neuvostolii­ton
hallituksen virallisia diplomaatr
tisia edustajia kohtaan, koska he
ovat täällä meidän hallituksemmeoa
Canadan Lumbermens Association
kutsusta. Meillä ei tulisi olla mi­tään
persoonallisia tunteita tämän
vierailun: johdosta, vaan olisi koh­deltava
heitä tervetulleina vieraina
tähän kaupunkiin,: huomauttaa lehti.
On myös huomautus: paikallisille
kommunisteUle' ja- samalla äärim­mäiselle
^ oikeistolle; ettei pitäisi
näyttää poliittista kiihkoilua vierai
lun johdosta. «
Aikaisemmin oli samassa lehdessä
miltei päinvastainen tolmltusklrjoi-lus,
missä koetettiin osoittaa, että
ystävällisyys ja vastavierailu Neu­vostoliiton
Ja muiden kansandemok­raattisten,
maiden kanssa: on vaaral­lista
Canadan deniokratialle ja y-leensä
canadalalselle väestölle, kos­ka
muka siten hämääntyy kommu­nismin
todellinen uhka ja mahdolli­nen
sotakysymys.
' Tämä on ilmeisesti jälkikaikua
nyt ;kuolinkamppailua .käyvästä
McCarthylaisesta punakauhun
lietsonnasta. Toivottavasti pai-kaUinenlehtlei
enää näe niitä pa­hoja
"painajaisunia".
VIERAITA LAIVOJA
T A A L L A SOOSSA
St V Lawrence Seavvaykomlssionin
puheenjohtaja, kapteeni F; Manzut-ti
on tiedoittenut, että kaksi saksa­laista
laivaa saapuu tänne tämän:
kuun aikana tuoden Saksasisa val­mistettua
koneistoa tänne; Koneet
High St. Ja Second Ave. kulmassa.
Lippuja 'on saatavana kaikissa
osuusliikkeen kaupoissa Ja kehol­tamme'
ostamaan - lippunne ajoissa^
^T^iianf^lha'lokakuun .26:^päiväna
kello T ibälta kutsumme^kaikkia
osuusUikkeen v^nhattajia^^teekut-suiile'^
osuusliikkeen auditoriumlin.
Ovipalkintdna j annetaan $25 arvoi­nen
h^elmälcaakku.
Osuusliikkeen filmi-nta :i>idetääh
Intolassa: lokakuun, 2&p. alkaen IxH
lo 8 Iitalla Suomalaisen Järjestön
haalilla.' •
Kaministiqulalaisla varten on'jär-jestettji
filml-Uta Pohjolah haalliie
lokakudn 28 päivän illaksi alkaen
myös, kellp 8. Sisäänpääsy on va­paa
ja kahvia tarjotaan.
GSJ:n'^ort Arthurin osaston haa­lilla
esitetään filmejä sunnuntaina
lokakuun '21 päivänä. •
Tarmp^pn j a : ympäristön väkeä
varten on. järjestävän, komitean ta­holta
esitetty filmi-iltaa lokakuun
27 Päiväksi alkaen kello 8 illalla.
Aikaisenunln oli ehdotettu tätä ti­laisuutta
lokakuun 13 pälväicsl, mut­ta
päivän suhteen oI| tehtävä muu­tos,
siUä; aikaisemmin oU järjestetty
toinen tilaisuus Juuri samaksi illak­si-
V - -
Filmit on hankittu osuustoiminta­liikkeen
filmivarastosta •Winnipegis-ta
lukuunottamatta yhtä pienempää
filmiäni joka on filmattu Iskun puis­tossa
viime kesänä.
Komitea toivoo runsasta osanot­toa,
erikolsestikin tänä vuonna kun
juhlitaan osuusliikkeen perustami­sen
30-vuotispäivää. Saapukaa ta­paamaan
tämän. suuren liikkeen
uranuurtajia, perustajia. Ja lopuk­si,
puhukaamme osuusliikkeestä
naapureillemme. — E . N .
SITA
I A TÄT
—' 'Siikaan e l ijile
Voitte kaptaa vaikka vettäkin i
lassa — ^05 olette valmis odc
maan kunnes se J ä ä ^ .
Egypti..ei osallistu
Melboumen kisoilbiii
Melbourne. 'AT Lokakuun 12 pnä i l ^
moitti Egypti'sähkö^nomalla, että se
:ei tuYe';* oisallistumaan: ensi •marras­kuussa
» ;täällä alkaviin olympiakisoi­hin.
Sähkeessä sanottihi, että lähem­min
asiaa selvittävä kirje on; lähetet­ty."''^'
syynä~»Kkotaan olevan Sueztn'
asiasta syntyneiden erimielisyyksien.'
Egj^tniä oli aikomuksena lähettää
Melbourneen kaikkiaan 100 urheilijaa.
KOKOUSKUTSU
st. Catharlnes. — Kuten toisessa
paikassa^.lehteä Julkaistavasta ilmoi­tuksesta
näkyy, v.- jä u.-seura Starin
tärkeä- kuukausikokous pidetään Port
Wellerissä Jokakuun 28 pnä kello 2 ip.
Älkää Jäsenet unhoittako' tätä ko­kousta.
— U. H. ' ,
;• ':; . —-•" "y -. - • - • -
menevät Cutieriin uudelle tehtaalle.
Vierailevat laivat ^vat "S. S. Ad-riana"
Ja-"S. S; Alexandra Sartorl'',
jotka molemmat lähtevät Hampuris­ta
Saksasta;, Ensinmainitussa on 330
tonnia ja toisessa 450 tonnia konels
toa. i,
Täällä käyl äsken Algoma Steelin
laiturilla laiva "S. S. Himing" joka
otti mukaansa L503: tonnia ammonia
sulphatea(kalissuolaa) terästehtaal­ta,
vieden, sen Corklin, Irlantiin.
. Toivotaan, että tännepäin saa-pu's\,
lisää vieraita eri ptfolilta
maälinäa, sillä se vilkastuttaa pai-käliistalilke-
elämää. — L .
Iskun Tfimeiseii talkö<
Hokakuim 21 päivänä
Port Arthur. — TSallä pidet
Iskun viimeiset syystalkoot si
nuntaina,) lokakuun 21 pnä ke]
9' aamulla urheilukentän kuniai
tamiseksi tulevan kesän suui
urheiin- Ja lanlnjnhlla vartc
.Talkoot fe^taa koko päivän. T
IkoolaisiUe vara xuol
(Yksi^iröhtaise^niln torstaiises
Vapaudessia. pJ
Elina Mäki MM
South Porcupiness
South Porcnpine^ Viime viii
tiistaina,: tk: 9 päivänä nukkui h
lon tmeen, kotonaan: paikkakunt
me yksi vanhimmista kansaläi
tanune Jenny Eiina Mäki (.0^.Ström)'. Mrs. Mäki oli .syntyi
Merikarvian; Ylikylästä ja Iältään
vuotias. Läheisimpinä omaisina
vainajaa muistamaan hänen mieh
sä John Mäki, sekä yksi poika
kaksi tytärtä perheineen.
Mrs. Mäki oli myöskin yksi ni
kanstdaisiamme^ joka: j o " nuon
tyttönä ollessaan saapui synnyli
joiltaan siirtolaiseksi asettuen ali
si Yhdysvaltain puolelle vuon
1903. Täällä hän työsknteli nses
massa eri valtiossa, tuntien kaii
ne vaikeudet mitkä siirtolaisen
salleovat niin ominaisia. Siellä h
sai myöskin kokea' enslmmäisei
raskaan surunsa, sillä hänen ei
mainen, miehensä kuoli tapaturni
sesti 1914 Wyomingin kivihiilil!
voksessa. Selvittyään näistä raskj
ta vuosista meni hän naimisiin Jo
Mäen kanssa.
Vuonna '1929 matkustivat Mi
Canadaan, asuen aluksi Port Artl
rin perukoilla, sen jälkeen sudi
ryssa ja lopuksi täällä South Pon
pinessa, missä kuluikin useita nä
tä elämän vuosista. Ahkerana lul
ihmisenä: ja aikaansa seuraava
kansalaisena oli mrs. Mäki myösls
lehtiömme Liekin ja Vapauden vai
tuisia.lukijoita.' Lehtien/ jotka t
vat virkistystä ja iloa vielä sair
vuoteen kiduttavaan ilmapiirllnkii
Hautaus toimitettiin täkäläisej
Thomasin hautaantoimistosta tk;:
.päiy^n^,,, Vainaja, lepäsi .siellä 1
kuisten kukkalaitteiden ja seppel
den ympäröimänä. Ruumiinsiunau
sen toimitti Yhdistyneiden kirkli
jen pastori,* H . C. Mateer. Paikh
kuntamme: uudella hautausmaan
Kantajina palvelivat Eeli Niemel
Lauri Järvi, Aukusti Korköakosl
Arvi. Makij Toivo Svensk ja En
lankila. H. . ^
Kalideni lentäjän
ruumiit löydetty
Edmonton. '— Viime torstaii
löydettun 5 mailin päästä Cold L
kelta kahden RCAFrn lentäjän ru
miit GF-100 jet taistelukoneen jää
nöslen joukosta; Kuolleiden todc
tlln olevan koneen ohjaaja Robe
Frost-Hunt New Westminsteristä
navigaattori -^Leonard Neumeye
Laurieriste, Man.
^ Heidän lentokoneensa katosi vi
me keskiviikkona^ ollessaan-tavan
maisella'harjoituslennolla lentoas
maltai joka sijaitsee Cold Lakell
:150 mailin päässä Edmontonista.
RCAFm puhemies sanoi, et
kaikki mitä tällä kertaa voidaan i
moittaa rajoittuu siihen, että m
lemmat koneessa olleet miehet lö
dettiin kuolleina.
"Suomen heimoiiteipälajit"
•Viikonr-vaihteessa Suomen lehtiä
tutkiessa tulimme huomaamaan- ker­ran
uudelleen, että aika poikia .ovat
urhellukärpäsen pineman:'saaneet
penkkiurheäijatkin, Ja^erikoisesti ur-,
heiluun''kiintyiieet pakinoitsijat.
• Saaden in^iraationsa (tarkoittaa
Innoitusta) Suomen:; urheilijain" voi­tosta
- tiukassa inaaottelussa ruotsalai­sia
vastaan. 'I>y5kan^ Sanoniain
"Jiiorkunnan Jussi" . toteaa, että
"huIppu-urheUu ' kiristyy". Ja että
.'.'kiristjniäi vaatimuksia-ajatenen, on
siihen: voiton .saantiin valmistaudut­tavaa'suunnitelmallisesti
Ja tieteeOi-sella
tarkkuudella.'» -
Tämän, tärkein- toteamuksen Jäl­keen:
"jiiorkunnan:: Jtissi": siirtyykin
selvittelemään syntyjä syviä a m ^ n
Suoini-neidon: huippu-urheilun :v'tii­moilta
'Ja erikoisesti sen korkeimman
huipun saavuttamiseksi.: 'BSa kirjoit-;
taa: •
VoUto:on:meidän paras mietfemme;
Miksi? Tämän kysymyksen selvittä­minen
antaa avaimen koko^urjt^um-m'e
kohoamiseen yoiton. Ja yoiton t a -
soUe. Voitto Hellsten on.Uetysti^hy-vä'^
rintterirsiksi. että hän on tur­kulainen.
Ttu-kiiläisilla on aina kiire.
Eivät- he ennätä puhuakaan-niinkuin
me hitaat muut suomalaiset. Katupo-
Jatktn kun riitelevät, sanoo toinen:
Pirsuskl: Ja'' toinen, pastaa: Piritl
Selviä aprhitterin alkuja kaikki. Tur­ku
ja sen jmapäristö: mont^lisoitu-koot
siis pikajuoksuihin:
Loistaa; pituushyppääjä^^^^^^V^
Ja altaJuokdJfT Mildh; oyat^^ helsinki­läisiä.
: (Helsingin: maasto tarjoaa joka
päivä' haijoitiistä näissä lajeissa:^ Räi-
Uovaunuihin - e i ' usfeirikaan -efeocU'T'var;
hemmällä kuin seitsemän jnetrin^ hy-'
pyllä Ja'-poliIslvlränomaiset ovat''ystä­vällisesti'
>ip^«tyt^eet: ^; kadnnkiiimHn
aitoja; Joiden Vh me tavalliset penkU-tu-
helMJatkin >'saamme • yhtä mittaa
loikkia, .i^mä lajit siis Helsingin
heinlksL , ' ' ' y '
Keihäs tuotti^^^meUIe pettymyksen.
Nikkinenlon tavattoman hyrämies^
mutta savolainen. : Keihään heitto el
mitenkään. voi::soveltua: savolaiseen
luonteeseen.'Ja-^Nikkinen on-hämmäs­televää'
^kunnioitusta ansaitsevalla
tavalla murtanut luonnbnesteiden lä­pi
:vahtessaan' tämän' lajin.;: Iteihäs
Ja-moukari. fcuuluvatveteläpOhJalalsil-le.
Jotka ^ v a t niistä korvikkeen
puukolle Ja:: ptmtariUeV: x Savolaisten
laji sensijaan :on aivan ilmeisesti kor-kensbyppr.
he kun. ovat, synnynnäisiä
pieII]^midi&;:Nuoren kuopiolaisen
Salmisen menes^s tällä alalla jo
osoittaa; mistä ; körkeushyppääjätäh-det
löytyvät.
Kiekko ta^ös oU heikoissa'kanthnis-sa.
Ja - ihmetellä täytjry,:että tällaiseen
lajiin'-'pannaankin -pohjoiskarjalaisia,
hämäläisiä^ ja pohjanmaalaisia.;;kun
meilläi'bn'Olemassa sellainen: kiekko-kaiQiuhki
^kutn Hamina; r 'Hamii^
set ovat> ympyrämuotoon, niin pereh­tyneet
että heidän päätään ei kiekko
pane ^pyörälle edes maaottelussa.
: Pitkän matkan juoksuihin on kou­lutettava:
karjalaisia. Jotka ovat: par­haita
taktiikkapoikia. Taipale tosin
on satakuntalainen,: mutta • veikkaam­me
hänen esivanhempiensa lähteneen
paljon Idempää:
; Hämäläisille ilman muuta* lankeaa
kaula;^ Sen-käiisfea ei tarvitse pitää
kiirettä;
; iKahiuim ' ja::^F
korpimailla on varmasti estejnokäja-kykyjä
vaikka t n lM mitalla, kun^n^
sieltär.rvaih'noukitaan esille. Ja näin
ovatkin'Suomen kaikki heimot saa­neet
"leipälajinsa.' Mikäli i Joku on
unohtunut.'voi esittää ehdotuksensa
allekirjoittaneelle.
: Speäialiäbituminen on: nykjraikalsen
tieteen Ja tekniikan a^ ja o. Se on
toteutettava, urheilussakin sopusoin­nussaluonnon
edellytysten kanssa.
Luovutamme;: ^ keksintömme TX7L:n
SVDLinJa Urheilun.Tuki Öyn va­paasti
käytettäväksi . .
MäinrfJuorkunnan Jussi".
Sf^S^^^y^v^:'/^
Niille meistä; jotka olemme saaneet
lähe&PTnmln:: seurata Suomen vtyö-väenlehtiä,
tdlee tässä vuoden vaih­teessa:
?Ueman kaihoisa., tunne sen
johdolta kun Helsingin kaksi mäiitio^
ta tySväeniebt^ . 8 K D L : n piiä-ää-nenkannatteja
Vapaa Sana Ja SKP:
pää-äänenkannattaja Työkansan Si
nomat lakkaavat iltnestymästä. Tui
tuu.jo etukäteen siltä;; että synnyiE
maasta tuleva posti ei ole sitten enä
sitä, mitä seon tähän; asti ollut.
Mutta iloa ja innostusta antaa'kul
tenkhi tieto, että näiden lehtien il
mestymisen loppuminen ei ole sittei
kään merkki heikkouden tai vanhuu
den: oireista, vaan kasvusta Ja edi9
tyksestä.- Yhdistämällä näiden mo
lempien lehtien 'Voimat lukijakunnas
temuihinkannattajita sekä toimitun
voimlta j a konttoriväestöön saakk!
alkaa: Helsingissä ilmestyä ivuod^
alusta ' uuden - uutukainen, työväe
suurlehU. Kansan 1Jntiset;vMesaain
me olla 'vakuuttuneita siitä, että yh
distämällä nämä;kaksi lehteä, Kansai
Uutiset lehdestä tulee paljon enem
män kuin nämä kaksi urariuurteja
lehteä yhteensä.
Suomen kansan ja valtion parast
toivoen; me siis toivomme etukäteei
onnea; Ja menestystä; Suomen työläi^
ten uudelle suurlehdelle. Kansan JJa
tiset-lehdelle. ja lausumme sen' terve
tulleeksi vieraaksi myös tänne «^pa
kon" taakset
Ja .'"Juorkunnan • Jusdn*^ tbivomuk'
seen takertuen me ehdotamme lisSyfc'
seksi hänen urheilulliseen "keksin
töönsävicaikilleVpenkkiurheiUjoille
Ja siihen Joukkoon'soidl,miltei koto
Suomen sukuhien väestö •>-^ speäa^
soitumista yhteisyötä ja työtäteke­vien
yhteishyvää edistävien sanoin»
lehtien levittämisen ja pukemisen bj'
vaksi nttr» Suomessa kuin tääUäUn.';
«K^Tigäirmira. >