Vapaus, May 10, 1923

              1 1 ( 1 \ t 'l' "I" ', l
Torstaina, toukokuiin lOp.—HiiLMay 10
.VAPAUS
Canadan sDomalaisen työväestön äänenkannattBja. ilmeB«
•T7 Sadhurysiia. Ont, joka tiistai, torstai ja laoantal
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Werkera in Canada. Pab-ibhed
in Sodbury, Ont., every Tnesday, 'Htursday and
«Iftturday. • . ' ' ' • •
Advertieing räte»'40c per col. inch. Minimura cnärge
Co» single iusertion 75c.# Discoiint pn standing advertise»
eient -The Vapaus is the beat advertising medium among
*«>ft Finnish People in Canada;
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. 12.25, kolme kk.
01.50 ja yksi kk. 75c. y , ;
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, $5.50, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei talla lähettämään,
naitsi asiamiesten joill» on takaukset.
IlmotushiRta kerran ulaistuista ilmotulisista ^c.
palstatuu malta. Suurista i motuksista sekä ilinotukfiista,
Joiden tekstiä eJ joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloi^motukset $2X>0 kerta ja'50c. lima
jokaiselta muistovärsyltä; nimermuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$8-00 (kaksikertaa: syntymä^ilmotakset $1.06 kerta; ha-lotaantieto-
ja osoteilmotukset 50e. kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu
Vana. •
Jos ette milloin tahansa saa vastausta eB^mäiseen
Urjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajän per­soonallisella
nimePä.
J. V. KAMNASTO. Liikkenhoitaja.
Tiistain lehteen aijfitut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lanantain
lehteen torstaina kello S.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorne St.j Puhelin 1038. Poatiosöte:
Box 89, Sudbury,'Ont.
Hetristered at the ?nst Office Department, Ottawa, as
'-«•ond clns!» mattfir.
Uudenaikainen imperialismi
Nykyään ei turhaan puhuta maailmansodan mul­listavista
vaikutuksista, kansainväliBten ja tuotannol­listen'
«uhteiden järkkymisistä. 'Sota ei^Iosin eri mai­den
l^alouksissa luonut paljon uutta, se vaan kirvotti
kehity8Jak8on.'?a kypsyydessä olevia taloudellisia voi­mia
vanhoista siteistä ja sysäsi kapitalismin alkuvoi­maiset
tetijät syrjään uuden aikaisen imperialismin
tieltä. Sota anto^ uudenaikaisen käyttövoiman impe­rialismin
hirvittävälle koneistolle. Tänä käyttövoi­mana
esiintyy tällä kertaa kansainväliset velkakysy-mvksetj
sotakorvaukset, konsessionit, pääomain sijo-tukset
ulkomailla ja niiden loukkaamattomuus, sanailu
sanoen uudenaikainen finanssipääoma, dollarimahti.^
Näriiä ne ovat maailmantalouteen astuneen imperialis­min
«lieip ö^UQtoja.
I Tämän impcrioliemin ristiriidat eivät ilmene ainp-,
astaan Saksan ja liittomoldcn sotakorvaustaistelussa
ja läheisen Idän selkkauksissa, Vaan ne ovat nähtävis­sä
ympäri maailmaa. Kuvaavana esimerkkinä tästä
4na!DHtffk9?P sen sijaan Jcurj Yhdysvaltain j8 Mu-
*icoh välisissä selkkauksissa ; täkaVUöSltld Iftkkaafflättd
puhuttiin Mexicossa tapahtuneista AmeifikÄn alamaisia
koskevista väkivaltaisuuksista ja KeiÖälili henkensä suo­jelemisesta,
nykyään puhutaan avoiiftösti, ulkomaalais-
I6n sijotusten turvallisuudesja ^^Mexicon kaivoksissa jä
öljylähteissä. Niinikään kun takavuosina Yhdysval­tain
hallitus Ifihetti sotajouMcoja Haitiin, Santo Do-
' mingoon tai Nicaraguaan, piti niitä ennen kaikkea
jöhetettämän hallitusolojen järjestämiseksi ja ^ame-
Tikalaisten hengen turvaamiseksi. Multa nyt puhu­taan
avoimesti oraerikalaisten omaisuuksien ja sijo-tuslen
suöjaamlseäla. /
Kiina on myöskin silmiinpistävänä esimerkkinä uu-;
denaikaisen imperialismin toiminnasta. Kiina ei ny­kyään
enään pelkää, että 'joku länsimainen suurvalta
hyökkäisi sen kimppuun ja ryöstäisii siltä satafnia tai
maakuntia. Tällaiset hyökkäykset voivat^ tällä ker­taa
Kiinaan ttähden olla mahdollisia vain JaapSnin
•taholla. Kiina ei pelkää niinkään paljon tykkejä,
^ u i n se pelkää ulkomaalaista raharaahtia, dollareita.
EJkä siiinkaan suolta. Dollarivalta mullistaa nyky­ään
Kiinaa voimakkaammin kuin kanuunien voima.
•• Kansainvälinen finanssimahti repii alas Kiinan muu­reja
hirvittävällä ryskinnällä.
Kapitalismin alkuaikainen imperialismi piti ensi-
/mäisenä tehtävänään saatavilla olevien rikkauksien
summittaisen kaappaamisen ja suorastaan emämaa­han
perustuvan hallituskoneiston luomisen sekä pääl
lepäätteeksi kansakunnan sokean verottamisen viimeis­tä
pisaraa myöten. Mutta tällaisen imperialistisen
/ryöstöpolitiikan suoranaisin vastapaino, ryöstettyjen
kansakuntain itsetunnon ja kansallishengen keräämi­nen
ovat saattaneet tällaiset kaappaukset tavattoman
hankaliksi, jopa niinkin vaikeiksi, että se suursodan
jälkeen johti lukuisten kansakuntain omien kansallis­ten
hallitusten luomiseen. Siksipä onkin havaittavis­sa,
että uudenaikainen imperialismi jättää kansalliset
; ' hallitukset entiselleen. Uudenaikainen imperialisti
nen maa ei pidä kotimaista armeijaa ja laivastoa vält-tämättömästi
tarpeellisena Hiaikkien vallanalaisten niai-den
selkkausten varalta. Tämä asia voidaan ratkaista
paljon suoremmalla ja tehokkaammalla tavalla laino­jen
antamisen kautta niiden alueiden sotavoimain yllä­pitämistä
varten, joihin imperialistien kynnet ovat is­ketyt.
Sen; yhteydessä avautuu teollisuuskapifalisteil-
Ie tilaisuuksia rautatietarpeiden, veturien, koneiden ja
tuotantovälineiden hankintaan, joka loppulingassa mer­kitsee
uhriksi valitun maan täydellistä joutumista / im-_
perialismin kontrolliin.
Juuri siihen tähtäävät he uudenaikaisen imperia­lismin
moninaiset toimet, jotka nykyään tunnetaan
«dollari-diplomatian» nimellä. Diploinaattiset^ suun­nitelmat
perustuvat enemmän pääoman sijotu^ahdol-lisuuksiin
ulkomailla ja pankkilaskelmiin- kuin mihin-
, kään muuhun. Tosin virallisesti diplomaatit ovat hal­litusten
poliittisia virkamiehiä kuten ennenkin, tosin
he toimivat hallitustensa virallisilla valtuuksilla, mut-
; ta käytännöllisissä tehtävissään ovat he enemmän lii­kemiehiä,
pankkiireja^ teollisuuden harjoltajia kuin
hallinnollisten asiain toimitsijoita.' Heidän apulai­sensa
muodostuvat raha-asiain ja' teollisuusasiain' eri­koistuntijoista.
Heidän määräyksissään ja vaatimuk­sissaan
on samansuuntainen sisältö kuin mihin teolli-suuskorporalionit
ja panl3dfirmat. tapaavat asiakir­jansa'
pukea. Uudenaikaisen imperialismin diploraa^
tinanJie *ei oU^merkitty oikeuden ja totuuden vertaus-kuvilla^
vaan fokapäiväisillä dollarin merkkiä kanta­villa
numeroilla. Sellaisissa merkeissä tapahtuvat
uudenaikaiset vallotusretkel, ja siten tehdään maailman
kansoja alamaiseksi suunnattomain finanssipääomain
hirvittäville mahtivalloille.
Uudenaikaisella imperialismilla on näin ollen käy­tettävissään
paljon tehoisampia keinoja entisiin verra­ten.'
Sodan aiheiittaraa taloudellinen luhistus antaa
sille tilaisuuden esiintyä uudestaanrakentajan," varari­kon
partaalla olevien maiden yhteiskunnallisen kifr-juuden
,,kuilus;sa , vaehavain kansakuntain avustajan
osassa. Multa tämä hyväntekeväisyydeltä näyttävä
avustus takoo lakkaamalta kokonaisia kansakuntia suur­ten
pääomamahtien. kahleisiin. Unsi imperialismi on
ipaljon vaarallisempi entisiä'sen johdosta, koska sen
valtaustöitä on vaikeampi nähdä ja koska sen orjuu­tuksen
verkot ovat kiinteässä yhteydessä jokapäiväisen
elämän kanssa. Rahapösö, jolla on kiinnitys ympä
rislönsä farmeihin, pitelee ikäänkuin näkymättömin
käsin koko alueen väestöä orjuudessaan. Paljon ka­malampaan
orjuuteen' laskee uusiaikalnen imperiar
iismi maailman kansoja finanssipaäOmamsa ja teolli-su.
uslaitobiin tekemiensä suursijotusten voimalla. Tä­män
hirviön takia on työtätekevien kansanjoukkojen
oltava entisiä vaippaampia, kyetäksemme rakentamaan*
voimiamme kapitalistisen järjestelmän uusien muoto­jen
välttämättömyyksien mukaan.
Vapodei tilaajantäärä
Kamppailu sodan savuavissa
raunioissa
Sanomalehtiuutisten mukaan Ranska on päättänyt
yhä vaan kiristää pistinotettaan Ruhrin alueella. / Uu-sia
kaupunkeja vallataan ja väestö ^rkotetaan joukot-tain
miehitetyltä alueelta. "Kiden tai toisen syyn ni­messä
tuomittuja saksalaisia lähetetään Martiniqueen,
jpsla saksalaiset eivät koskaan pääse vapaaksi ilman
ranskalaisten nimenomaista suostumusta. Näillä Rans­kan
otteilla on kauaskantoinen merkitys. Ne johtavat
iiusiin diplmoa^attisiin selkkauksiin flamalla kun jokai-m
saksalaisen tuontitseminen; ja karkpttaminen mer­kitsee
yhä katkerampaa ja leppymättömarapää kansal-liWihaa
rfl0.9y»lJ3tej) ja saksala^^
Saksan nöyryytetyt lupaukset näyttävät yhä vaan
lisäävän ranskalainen kiristyspoHtiikan painetta. Rans­kalla
on vain yksi intohimo, kirietää ja kostaa, vaatia
kylmässä kullassa käteistä hyvitystä kaikesta siitä, mi­tä
8? aineellisesti ja muuten lasl?ee itsensä suursodassa
karölneen. Sen ^Viioksi se ei halua kuunnella saksa­laisten
ehdotuksia tasapuolisista neuvplteluista sota-korvauskysymyksen
uudestaan järjestämisestä.- Rans­ka
ei odottele.', Se hyökkää. Se puree.
•Jos suursodan hirmut olisivat rajotturieet ihmis­henkien
menetykseen jä aineellisten arvojen hukkaan,
olisi iKbiskunta jo näiden sodanjälkeisten vuosien ai­kana
voinut jättää sodan kaaoksen kauas taakseen.
Mutta sota laski valloilleen (hirvittävät vihan ja kos­ton
voimat, jotka raiskaavat inhimillistä elämää hir^
vittävämmin kuin pommit ja myrkkykaasut. Ranskan
ja Saksan *välinen esimerkki psotlaa, kuinka vaikeaa
on sodan savuavista raunioista pelastuminen.
Ellei meillä olisi eri maissa niin «nopeasti nousevia
työväen liikkeitä, niiii epätoivoiseksi kävisi todellakin
paremman tulevaisuuden varttominien.
Hampaitten kiristelyä vappujuhlien
johdosta •
Muutamassa Canadan porvarilehdessä puhutaan
hampaita kiristellen järjestyneiden työläisten Vappu
na viettämistä juhlallisuirksista ja mielenosotuksista.
Lehti moittii sitä, että työläiset muutamin paikoin, var­sinkin
Montrealissa, olivat Jdrjoltaneet lippuunsa val­lankumouksellisia
tunnuksia, puhuneet kapitalistisen
järjestelmän nurinkurisuudesta ja pitäneet luonnolli­sena
työläisten tasavallan perustamista.' Tämän joh'
dosta olisi lehden mielestä viranomaisten tartuttava
asiaan, ja ehdottaen, että «sellaisille venäläisille ja
ukrainalaisille, jotka eivät pidä meidän 'tyylistämme',
olisi annettava vapaa kyyti sinne, jossa heidän valti­olliset
katsomuksensa ovat muodissa.»
Lehti tietysti ottaa tämän maan samalta kannalta,
kuin mitä porvarit sen yleensä ottavat, nimittäin maa
na, jossa työläisellä ei ole milääfi muuta tehtävää, kuin
olla suurempien ja pienempien pääomain riistonväli-kappaleena.
Alistua ja totella, eikä koskaan nurista
ja vaalia.
Työläisten mielenosotukset juuri pidettynä vappu
na olivat kaikkialla sangen lälieisessä yhteydessä val­litsevan
taloudellisen järjestelmän ilmiöiden, epäkoh
tairi^Ja laitosten kanssa. Kaikkien räikeinlä mieleno-sotusta
vappujuhlissa pii se, kun painostettiin työläi
siä tuntemaan oma yhteiskunnallinen asemansa riistet
lynä työväenliiokkana ja että tämän luokan on^reväis-tävä
itsensä irti porvarillisen maailman katsomuksen
ja politiikan kahleista, liittyvä taisteluun omien elin­ehtojensa
>hä kiihtyvää kiristystä vastaan. _
Sillä huolimatta pon^ariston ^pimityskeinoista ja
eläimelliseen tylsyyteen painavasta raskaasta - raadan­nastaan
työväestö tuntee olevansa kaiken yhteiskunnal­lisen
hyvinvoinnin ja rikkauden luoja. Sen käsien
työllä on noussut kaikki se loistava komeus, jolla kah­deskymmenes
vuosisata ja sen porvarillinen kulttuuri
ylpeilevät. Työläisten luovain voimain oikeuksien esit­täminen
ja niille juhliminen se saa aikaan hampait­ten
kiristelyä porvarien leirissä. •
KesS on yleeiosä sitä aikaa jol­loin
sanomalehtien tilaajallapa ei
kohoa, pikemmin laskee. S^yna tä­hän
lienee luonnon kiehtova;,vietke-ys,
joka siinä määrin heinasevastl
houkuttelee hepposeen helmaansa,
ettei kylmille tasiasioiile tahdo tul­la
annetuksi huomiota. Mutta Va­pauden
asiamiehiä alkoi tänä vuo­tena
kesän viehättävyys vaivaaman
jo silloin kun karhu vieli^.' hangen-al!
a veteli raskaita talviuniaan.
Vapauden tilaajamäärä pl» joitaia
viikkoja sitten hyvin lähellä sitä
minkä edustajakokous asetti mää-rjinpääksi
\>nnenkuin lehteä voidaan
laajentaa. MuMa nyt ovat Canadan
soamälaiset taaskin kerran näytä-neet
että heitä, ei innosta inikään
mikä tuntua kitrehtimiseltä ja niin­pä
tdasjaxnaarä on viimeisinä vtik»
koina päässyt laskeutumaan. Ales-päinmeno
ei kuitenkaan vielä ole
niin tatu-j etteiko sitä vpitaisi'ktr>
jata, jos T a a n halutaan, joten siis
pienellä pohnistuksella taas pääs­täisiin
totiselle sijalle ja toisella
hyvin pienetia ]M>nnistukselIa oltai­siin
siinä etta laajennus voitaisiin
toteuttaa.
Sault Ste .Marie on ainoa isompi
paikkakunta jolla viime viikkoina
on eteenpäinmenoa. Ansio tästä
lankee etupäässä kouluuntuneellc
asiamieskaartille, joka on^öHut jo
pitemmän aikaa toimessaan. Tämän
lisäksi ovat soolaiset vielä ehtineet
sieppomaan palkinhoita toisenpuo­len
lehtiliUckeiienkin kilpailuista.
Cobalt on myöskin pitänyt omansa,
vieläiS mennyt pikkusen eteenkin-pain.
Mutta Timmins, tuo maailman
huomatuin, kultakaivosaiue, alue jol-Vkana. Asiamiehet, ottakaa te ja teh
la työriitaisuudet ovat olleet jat­kuvasti
koko keyäimen esillä ja jos­sa
jo tämänkin tähden tarvittaisiin
luokkavalistusta, juuri tämä alue
osottaa tuupertumisen ja herpaan­tumisen
merkkejä. So Ftorcupine ja
toiset pienemmät Pobjois-Ont^ripn
paikkakunnat eivät ole Timminsiä
kummempia. Jokaisella noilla paik­kakunnilla
on tilaajamäärä laske­nut.
Tämä ei ole teille miiinaripa'-
jat kunniaksi ja sanokaa minun sa«
noneen, että jps teidän lakkotou-hunne
ei öle tarmokkaampaa kuin
puoluelehtien levityksenne, niin ko­ko
hommasta tulee^'— pannukakku.
' Gregoire. Mills, Connaught Stati-on,
Kirkland .Lake ja Rosegrove
ovat myöskin paikkakuntia, joita ei
voi nuhteitta sivuuttaa. Näillä paik­kakunnilla
ei vähennystä kylläkään
ole muuta kuin yksi itse kullakin
mutta paljon parempi olisi jos olisi
yksi tilaaja lisää. Nipigon, Fort
William, Intola, Kivikoski, Finland
Nolälu, Port Arthur, Victorian Mi
nes, Whitefi»h, Worthington, ' Cop
per Cliff, 'Mond,* Quartz, Sudbury
ja Toronto' niinikään ovat paik-kalnratla
joilla on taannuttu. Eten
kin Fort William ja Fort Arthur
ovat antaneet pahasti periksi. Missä
on Kaihi)1aisen sisu ja Ahon sit­keys?
Missä monien . muiden paik
kakuntien asiamiesten kurssi ja
reippaus!
Kuolkaapas pojat ja tytöt, ukot
ja akat. Vielä ei olla kaukana siitä
päämäärästä ' j d l a Vapautta voi­daan
Jjiajentaa. £i päästetä tätä
Eyvaä'asiaa lipsahtamaan kesistä,
vaan puserretaan nyt kerrankin
kurssilla. Teidän oma (ehtenne se
on josta on kysymys ja^^le itse sii­tä
nautitte. Ajatelkaapas miten
mahtava laitos olisi Vapaus kun
saisitte sen kahdeksan sivuisena kä­teenne!
Ja tuohon päämäärään
päästäksemme tarvitsee ainoastaan
pikkusen ponnistaa.
Canadan suomalaiset tyiiläiset
Kaikkialla, sellaisillakin paikkakun­nilla,
joilla ei,Vapaudella ole asia­miestä.
Lähettäkää muutamia tila­uksia
sisälle tämän kuukauden ai
kää pieni kierros talotta taloon ja
lähettäkää^ hiukan tiheämpään tila­uksia
sisälle. Tällä tavalla saamme
Vapaudesta lehden jota eivät toi­senpuolen
lehdet kykene pilkkaa­maan
sentaiiden että se on pierif,
vaan «kintaan paikan kokoinen, ne­lisivuinen
» lehti. Tehdään omasta
lehdestämme suuri ja voimakks-
V^in työläiset tähän pystyvät, tah­tia
ja tarmoa ainoastaan tarvitaan.
'Toverillisesti
Vapauden Levitysosasto.
LÄHETYSKUSTANNUKSETs
dollarista
LÄHETYSKULUT; 40c lähetyksistä älle |30; 50c lähetyks/sin
40: 60c lähetyks. ?40—$60; 75c lähst. $60—SiOO Yli
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. ~ Sähköäni
lähetyksille $3.50 lisämaksu. '^^^mm-
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad.
view Ave-
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimnien valtamerilinjbjen valtuutettu asiamies.
BOX 69. VAPAUS,
Pilettiliake tehtävä J, V. Kannasten nimessä.
SUDBURY. ONT.
säoli sytyttäjän. Ja itse tuli, jonka
ytyttämiseksi hän vuosikymmeniä
sitten samosi ympäri Suomea, se
palaa, se elää."
Kiihkeimmät vainovuodetkaan ei­vät
saaneet Veli Vatasta > lannistu­maan.
Kansalaissodan jälkeen raa­hattiin
hänetkin valkoisen voittajan
vankifaTcomeroihin, ensinnä Heisin:
gini.-Merikasarmille ja sitten Suo­menlinnaan,
Mutta täälläkään A
«Veli». antanut sytyttävän kipinän­sä
Sammua. «Veli», oli yksi iiiitä
larvoja, "joka ei antanut, turhien
'mielikuvien täälläkän pettää itse­ään,
ja innostavasti osasi hän van-kileirimurjuissakin
herättää.
Kun Sosialistinen Työväenpuolue
periistettiin oli «Veli» siinäkin en-simäisinä
mukana. '
'August Vatanen — se oli hänen
virallinen nimensä — syntyi Kart-tulassa
24 pnä maalisk. 1856. '
Puolueen ja j^^^^
asioita
Lumtjokelaiseih nuhde-saarha
Oulussa ilmestyvässä Pohjan
Kansassa ön eräs Lumijoen toveri
saanut aihetta vetastä haivenista
eräitä ylLmerikasta vanhaan maahan
paenneita heimolaisiamme. Jos hiel­tä
täällä tahtoo kismittää nähdes­sämme
oikein härskiintyneen lahta-rly
vääntäytyvän Amerikan rari^i-^
hiri, niin eivätpä vanlianm^an tove­ritkaan
voi olla kynsäsemättä kor­vallistaan
muutamien täältä palan­neiden
Sakujen suhteen. Näin Lu­mijoen
toveri haastelee:
«Minusta näyttää, että teillä, vii­me
vuosina Amerikasta saapuneilla,
taitaa olla hyvin huoiip muisti,
koskapa teitä niin harvoin ' näkee
täällä työväentalolla edes iltamissa,-
puhumattakaan siitä että ottaisitte
osaa mihinkään toimintaan työväen­liikkeen
hyväksi. Olen kuullut, että
Atlannin takania ollessannfe olette
olleet eturivin henkilöitä, ;Vai ette­kö
kehtaa vanhassa maassa hom­mata
mitään toverienne hyväksi.
Onko ne muutamat sadat dollarit
joilla olette saanut Evähän enemmän
Suomen paperia vaihdetuksi, saanut
teidät niin kylmenemään koko työ-väenpyrkimyksiin,
että ette muista
enään Amerikan trustikapitalistien
teille antamia opetuksia. Heristäkää
hyvät toverit korvianne jä muistel­kaa
Amerikassa saamianne opetuk­sia,
niin eiköhän muistinne jälle«n
palaa, ja ruvetkaa seuraamaan edel­leen
järjestyneen työväestön riveis­sä
koko maailman" työväenliikkeen
pyrkimyksiä ja kehitystä. Silloin ei
minunkaan tarvitse teitä toiste
muistuttaa.»
Kysymyksiä ja vasta-
Ensimäinen kirja Canadassa pai­nettiin
maaliskuun 22'päivänä vuon­na
1765. Sitä ennen kun Canada
oli vielä Ranskan kerruuden - alai­nen,
oli kaikki kirjat tuotava Hans*
kasta. Englannin vallan alle jou
duttua ja kirjapainovälineiden ke­hityttyä
alettijn Canadassakin sit­ten
painaa omissa painoissa kirjo'
ja. Ja niin porvarilllneh sivistys pis­ti
kaikkien* ensiksi «Kirkko Kate­kismus
» nimisen kirjan tämän maan
väestön käteen.
kia ihmisiä jonkun aikaa, mutta te
ette voi narrata kaikkia ihmisiä
kaiken ,.aikaä»rt Lincoln käytti pu­heissaan
monia muita erittäin kek­seliäitä
lausuntoja ja sanotaan hä­nen
tehneen ahkeraan työtä tällaiS'
ten terävien johtopäätelmäin keksi­miseksi.
'.' . :'* •
— «Mustaksi, surmaksi» sanotaan
neljännentoista vuosisadalla Euro-passa
riehunutta kulkutautia, joka
surmasi ihmisiä hirvittävässä mää­rässä.
Rutto oli alkuperäisesti läh­töisin
Kiinasta, josta se levisi vas­tustamattomalla
voimalla Europan
puolelle. /
Uusia kysymyksiä
Onko Pohjois-Amerikassa * asunut
ihmisiä ennen indiiaanefja?
— Englanninkielisissä lehdissä,
varsinkin Canadan ja Amerikan asi-oitlen
. yhteydessä, näkee usein sa­nan
«Reciprocity». Mitähän tämä
mahtaa sisältää?
» •
Onko Canadan hallituksella n/
k. diplomaattisia edustajia tai mui­ta
senluohtoisia hallituksen agent­teja
Yhdysvalloissa?
'• ' *
— Miksikä ranskankieltä tavalli­sesti
kutsutaan «diplomaattiseksi»
kieleksi? .
Veli Vatanen kuollut
ViiiAeisiminät Suomen lehdet tuo­vat
viestin Veli Vatasen pitkän
Ja monivaiheisen elämänlangan kat­keamisesta.
Hän kuoli sydänhalva-ukseen.
Kuka ei tunne Veli Vatasen elä­mää
ja työtä? Jokainen työläinen
sen nimen on kuullut. Tuhansiin
tölleihin ja torppiin ympäri koko
Suomen oli Veli Vatanen ensimäi-senä
selvittämässä luokkataistelua.
Kesällä ja talvella, helteessä ja sa­teessa
kulki hän, silloin kun työ­väenliike
tässä maassa kulki ensi
taivaltaan, palkattomana, omalla
kustannuksellaan töllistä tölliin työ­väen
kirjallisuutta levittäen, herät­täen,
innostaen ja aina valmiina
valistamaan yksinkertaisintakin sa-lonmiestä.
Monet ovat ne jutut, joita Veli
Vatasen herätysmatkoilta kerrotaan.
Kaikki n^e leikillisyydestään huoli-m.
atta osottavat tVeljen» uupuma­tonta
intoa, kärsivällisyyttä ja hor-
— Se oli Yhdysvaltain kuudes­toista
presidentti .Abraham Lincoln,
jo'ka eräässä puheessaan taistcUes- -jumatonta luokkataisteiukantäa.
saan orjien vapauttamisen^ pumesta
sanoi, että cTe voitte narrata joi­tain
ihmisiä kaiken aikaa ja kaik-
Vatasen toiminta työväen luokka­taistelun
herättäjänä on kantanut
kasvavan hedelmän. Hänet elämän-
Levackin Osasto kokouksessaan
huhtikuun ensimäisenä päivänä päät­ti
lausua jyrjtän, paheksumisensa si­tä
järjestöin edustajakokouksen
enemmistön tekemää kerrassaan
lurjusmaistä päätöstä vastaan, että
Työkansan toverilainat jätetään
maksamatta. Samalla yhdymme e-dustajamme
tov. J, Virran (teke­mään
esitykseen ettäv osastojen saa­tavat
kuoleennutetaan jä yksityis­ten
saatavat maksetaan takaisin. Jos
ei muuten niin ainakin maksuaikaa
pitentämällä nämä yksityiset toveri-lainat
voitaisiin takaisin maksaa.
Miksi meidäil pitäisi pettää niitä
herkkäuskoisia työläistovereitamme
jotka silloisten tupa-agitaattorien
ja ' muun agitatäioönin yllytyksestä
lainasivat Työkarisall^ kun se .oli
avun tarpeessa, korpien komerois­ta
ja maankuopista ansaitsemiaan
niukkoja säästöjään sillä ymmärryk­sellä,
että heidän rahansa ovat var­massa
tallessa ja vielä työväen­liikkeessä
sijoitettuna työväen .hy­väksi?
. Tässä yhteydessä voisi ehken mai­nita
että Levackin , osasV)n jäsenet
eivät tulisi saamaan yhtään senttiä
vaikka nuo toverilainat tulisivat
maksettua. !
Levackin osaston puolesta
Jani Ponnel Kalle Kopsala.
Puheenjohtaja Sihteeri.
. •. * .
EdcUäolevassa ilmenevän
väärinymmärryksen takia asian
laisemiseksi julkaisemme alempana
edustajakokouksen hyväksymän pää­tösponnen.
Työkansan «toverilainat».
Useiden osastojen ja 6 piirin ko­konaisuudessaan
esittäessä, että
Työkansan toverilainat jätettäisiin
maksamatta.
Edustajakokous asiaa vakavasti
harkittuaan päättää että
1. Koska sanotuista lainoista on
jo suoritettu "kaikille velkojille noin
60 prosenttia,
2. Koska kolmattakymiijentä osas­toa
on pyytänyt lykkäystä sanottu­jen
lainojen maksusta ilmoittaen
olevansa kykenemättömiä niitä suo­rittamaan,
^. Koska järjestömme edustajat
juuri koolla olleessa puoluekonven-tionissa
katsoivat puoluetoiminnan
nostattamiseksi ja englanninkielisen
työväestön herättämiseksi ja valis­tustyön
vqimaperäistyttämiseksi ole­vansa
velvolliset suostumaan huo­mattaviin
uhrauksiin «Workersin>
ylläpitämiseksi viikkolehtenä, teh­den
tuo , avustuslupaus $2000.00
vuodessa,
4. Koska Työkansa, ei koskaan
ole ollut suoranaisesti järjestömme
omistama lehti, vaan ainoSstaan sen
äänenkannattaja,
5. ja koska näiden lainain maksa­matoin
summa tekee vielä Jiogfia
75, katsoo edustajakokous e t t ä k aV
ki.nämä seikat fiuomioon ottae^"
olemme Velvoitetut vapauttamaai
järjestömme osastot Työkansan iy
verilainataakasta, käyttääksemme
kaikkine mahdollisen voiman ja ko.,
koon saamamme aineeHiset var^'
uudten puolueemme avustamiseksi a
yleensä, tämänpäiväisen työväeni
fceen ja sen luokkatasitelun tukemi­seksi.
'
Ponsivaliokunnan enemmistö,
J. W. Ahlqvist, H. Puio;
Tässä päätösponnessa esitetääit
eri -seikat joiden perusteella edii<:.
tajakokous perinpohjaisesti ja vaka­vasti
harkittuaan vahvisti edellisea
edustajakokouksen hj-väksymän kan­nan
ja päätti' kokonaisuudessaan
lakkauttaa lainojen jälellä olevan
osuuden maksun. Toimeenpaneva,
komitea toivoo että jäsenistö ja to- •
verit yleensä ymmärtäisivät että
päätös on tehty, puoluetoimintamme
ja canadalaisen työväenliikkeen val-länkumo|
Uksellisten voimien tämän­päiväisissä
ponnistuksissa välttämät­tömän
välineen, englanninkielisen
sanomalehdistön nostattaminen mah­dollisuudet
etutilalle asettaen ja
siis luokkataisteluliikkeen kokonais­etujen
voimakkaimmalla tavalla e-teenpäin
viemä^en pyrkimyksessä.
Edelleen luotamme että Levackin
osastokin näin käsittäisi asian oi­keassa
valossaan.' • /
Toverillisesti
Can. Työläispuolueen S. Järj.
-Tp.'komitean puolesta
• Ä.. T. HILL, sihteeri,
uutisia
Partiopoikaliikkeen iial kenraali
luutnantti Baden-Ponell jä hänen
rouvansa vierailivat täkäläistä par-tiopoikaliikiettä
tarkastamassa. Mai­nittu
suuruus on kulkenut yli laa­jan
Dominion pienemmätkin kes­kukset
tarkastaen. Point Grcyhin,,
jossa täkäläiset juhlat pidettiin huh-tik.
21 p:nä' olikin kokoontunut'
1500 partiopoikaa, opastyttöä ja
suden penfua (Eoys Scouts, Guide
Giris ja Wolf Cubs), uniformuihm
puettuna kuulemaan tuon porvaris­ton
tukipylvään neuvoja, tukipyl­vään
jonka partiopoikaliikkeen kä­sikirjassa'poikaset
oppivat käsitfa-mään
oikeana urhona isän raVf'
haaja ^joikasta, joka kylmäverisesti
sanoo: «;Isäni sinä'olet kuollut, mi-.
nä tapoin sinut». — Joka puolella,
kaupunkia vUisikin noita poikia,'tyt-töjä
ja pentuja partiopuvussaa ,
pojilla noin 5 'jalan seipään pätki
sillä paikalla ja asennossa kuin so­tilaalla
kivääri.
Tuon suuruuden rouva sanoi
täällä pitämässään puheessa, etta
liikkeessä on jäsenenä 1,500,000
poikaa ja 500,000 tyttöä.
Kas .isillä tavalla! Porvarillinen
koulu ei. enään riitä' pitääkseen nou­sevaa
polvea kylliksi susimaisena ja
luotettavana. 'Viesti maailman val­lankumouksen
. alkaneesta voitosta
voisi ilman erikoistoimenpite.ti
saada itämisen mahdollisuuden nou­sevassa
polvessa. 'Sen ehkäisemisek­si
muodollinenkin sivistys uhrataan
että kaikkivaltias verinen kapitall^
mi pysyisi valtaistuimellaan.
JöT minkään niin- edelläolevan.
täytyyv .'olla kylliksi osottamaan
kuinka välttäm&töntä on työläisten­kin
puolelta antaa nousevalle Pal­velle
muutakin opetusta kuin m'-^
alkeiskoulut antavat. Helmikuu.'»
pidtettiin Torontossa Canadan Kois-munistisen
Nuorisoliiton pcrustavji
kokous. Huhtikuulla pidetty W. _P-
7men piirin. edustajakokous päätos-^
lauselmassaan painosti Kommun-sn-sen
Ntioriso-osastojen perustamis­ta.
.Nyt i. on jokaisen meidän teh­tävänä,
1 jotka käsitämme noiden r
denpenti«en olevan; lähitulevaisoo-.
dessa vklmiina hyökkäämään kimr
puumme uusimmilla murhakonei-varustettuina,
ottaa- syaämenasias-