Vapaus, October 30, 1952

              f; M' ul'lM i . 'Iti Ii i
suuiinunan
toiulusteJuja
.täneelle VapaudeJk
'öläiset kautta caaaUmaa
aa ja W»invointi!
nainen
Vaacoma 6, B.
;ankaria
l^mme!
itm Osasto
Columbia
ONNITTELUMME
[KKIBÄ
lahn
. Lapio
«öm ^
1W. Haapalainen ;
I. Kuusisto
•. Kauppinen
.In Pyyhtiö
JOKIMZES
1. koVEROKOSKI
3 STRÖM ;
JUSSI
BIPPA HIRVONHir
is,,.
tmö.'.
CARTTUNEN '
PPOLA
ÄVA
>'
ROABO
I>ZJA E. ERKKILX
IVAR PABTANB»
K. HXETTALA
L MÄKELÄ
VAKUUTUS- JA MATKAILUTOIMISTO
49 Cedar Street - Sudbury
EI MIKÄÄN TYÖ OLE
LIIAN PIENI EIKÄ ISO
mmki mmm co.
9 Beech E.
Puh.'3-7127
Sudbury
WOODCRA?T
Puhelin 7-7438
79 Regent St. North
Su^ury, Ontario
Pimnnniiiiiiinnininnfliiiiiniiiiiiir.
N
LIHA- JA RUOKA­TARVIKKEITA
136 Durham Street South
Sudbury^ *'
ONNITTELUT
MIESTEN JA NAISTEN
RAATALI
Puhelin 3-4953
93 Rtyerside Drive alakerrassa
SUDBURY
Damlnin tieteellinen vaUaitlmmoiis vastasi
luonnontieteen alalla Marsin ja Engelsin työtä
talous- ja yhteiskuntatieteen alalla
' Jos meitä keboitetaan ntmpfianHgn
uudenajan — Ja samalla Ihmlskun
faan s sivistyshistorian — kolme suu­rinta
mullistaja-tiedendestä,' tuskin
ep&rölmme - vastatessämme: 'Kopeml-kupuolella
Koipemikus teoksenaan
'^Dex zevolutionibus oi4)lum caeles-tiumf:
faabmoitteli axurlidEokeskeisenr
maailmankäsi^ 113.'
kopemikaanlsen ^ ' vallankumoukseni
tähtitieteessä Ja kosmologiassa. Joita
siihen saakka oli vallinut Aristoteleep
Ja Ptolemaioksen arvovaltaistama'Ja
kirkon pyhittämä maakeskeinen
maailmankäsitys: IfiSO^luvulla > Dtur-iwinteok5eUaan
''Lajien synty'^kU7;
mosi siihen : astiluonnontieteessä]
<valiineen käsityksen lajien alkuIuo«i
misestä Ja muuttumattomuudesta
osoittaen, että kaikkea organista elä^r
mää hallitsevat kehityksen, olemasr
saolontaistelun Ja luonnollisen valinri
nan lait. Samanaikaisesti Ja vähän
myöhenimm Marx teoksissaan "Fo-lUttisen
talouden arvostelu}' ja ''Päär
oma" suoritti talous- Ja yfiteiskunta-tuoiantovoimim
Ja ^suhteiden jtehi-
^ksen, sekäulttiikkatdistelua ^liisto-riallisen
kehityksen pexusvoimiksL'Jo­kainen
näistä toteen ivallankumouk-jileteen
vapauttamisen idealismin 'Ja
luidäcarajoitusten kahleista Ja osoitti:
TERVEHDYKSEMME
HALLITUKSEN LUPAKIRJALLA
TOIMIVA TILINTARKASTAJA
67 ElmStreet East
•Sudbury
iiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiii>!^
ERIKOINEN ILMOITUS
SUOMALAISILLE
Mielihyvällä Ilmoitamme suomalaisil­le
asiakkaillemme, että palveluk­seemme"
on ryhtynyt KARL NIEMI.
Kart Niemi haluaa täten ilmoittaa,
ystävilleen ja tuttavilleen sekä yleen­sä
suomalaisille, että hän tekee par­haansa
/ antaakseen tyydyttävän ja
avuliaan palvelukse;i kaupassamme
käyville. x l
Muists&aa -että käupasamme on yksi
suurin huonekalualaan kuuluva va­rasto,
josta voitte helposti löytää miel­lyttäviä
kalustoja ja esineitä. ^
LAATUJEN TALO
Durham StTeet;South
Puhelin 4-4243 .
Sudbury
TERVEHOYKSEMME
TUOTTAJAm JA KDLUTTAJAIN
OSUÖSMEIJERI
PUHELIN 6-6485
231 Spruce Street Sudl^ury
TERVEHOYKSEMME
Kaikenlaisia, ^
urheilutarvikkeita '
joihin si9ältyy ^
tu'heilukalastus ja - •
metsästystarvifckeet
31 Elgi^i Street North
Sudbury
sista on ratkaisevalla' Ja 'mullistavalla;
tavalla oikaissut Ja laajentanut tietää
mystämme :todelllsuudesta: r sattuma
tuskin on, että Jokainen niistä sa-r
maila on ollut musertava- Isku^^kJEm-soja
orjuuttaville uskonnolllsiUeideo-logioUle
JokalscUar näillä tieteen kolmeUa
suurella vallankumoultsellisella on oli
lut edeltäjänsä:: KopemikukseUa A-ristarkhos,
Darwinilla isoisänsä Cras-mus
sekä ranskalaiset Lamarck Ja
Saint-HUaiie. Marxilla Hegel. Ouiepi
Ja Smith. Jokaisella on ollut myös
työtoverinsa, seuraajansa Ja' täyden­täjänsä:
Kopernikuksella Keppler Ja
Newton^ Darwinilla Wallace Jia Hux­ley,
Marxilla Engels, Lenin Ja Stalin.
Kuitenkin Juuri heidän tekonsa on
ollut ratkaiseva. Icäänteentekevä.
Niin myös Daiwinin. Jonlta kuole­masta
on kulunut 70 vuotta.
Charles Robert Darwin syntyi 1609
Shrevsburyssä; Englannissa suvusta.
Jossa luonnontiede oli perinteenä; jo
hänen isoisänsä. OBrasmus O. oli - oK
lut: merkittävä luonnontieteilijä, po­janpoikansa
aatteiden ennakoija,
Lapsuudestaan saakka Charles; turisi
läheistä kiinnostusta luontoon, mut­ta'aikoi
]yrkeakoulu-aikanaan kuirv
tenkm valita toisen uraxu ensin lää-katin,
sitten papin; Hänen elämän^
sä:: mullisti: matka, ^ Jonka': hän vv.
lasilv^, hieman yli parinkymme-'
nenvuotiaana, sai suorittaa maailman
ympäri kapteeni Fitzroyn komenta­malla
Beagle-sotalaivalla. <E>i maan­osien
luonto avautui hänelle tällä
matkalla: Ja sen tuloksena oli silrty
minen kertakaikkiaan luonnontietee-'
scen, kotiinpalattua.laajan ainehiEf-ton
huolellinen seulota sekä Julkaisu^
ttfimita Johon kuuluva "Luonnontie
teilijän matka maailman ympäri"
01645) muita teoksia, erikoistutki­muksia/
kansantajuisempana saikaii'
sainvälisen' menestyksen, yuodesta
1B42 lähtien Darwini Jonka tervey'
den ulkomaanmatka oli murtanut," eli
Jokseei^kin eristyneenä maatilallaah
Kentissä valmistellen pääteoksiaan
Lajien synty". Joka ilmestyi 16S9i
jairihmisen polveutuminen". Joika lii
mestylf itsra. -Hänen hiljaisen työ­teliäs,;
sairauden vaivaama eraikkq-:
elämänsä päättyi kuolemaan 19.4.1802
hänen hautansa on Englannin suur­miesten
pantheonissa, Westminister
Abbeyssa.
<* * * .
';Darwlnin tärkein teo8"Laiien syn­ty"
ei ole mitään helppoa tai haus­kaa
luettavaa, ei mitään nautintoa
sille. Joka etsii tyylUlIstä loistoa tai
mullistavia aJatuskeskityksiä;huo-lellineti
perusteellisuus Ja tieteellinen
varovaisuus tekevät sen sivut har**;
maiksi muille kuin ammatti-ihmisille.
Kuitenkin se on mullistanut ajatuk­sia
kuin vain harva yksityinen teos.
Siinä esitetään peruista niille laelUe^
Joiden Darwin katsoo elimellistä
luontoa hallitsevan. Ladit eivät ole
kukin erikseen "luotuja", pysyviä Ja
mtmttumattomia; miljoonien vuosien
kuluessa ne muutamista harvoista al<>
kutyypeistä ovat kehittyneet muuttur
neissa olosuhteissa. Joissa'yksilöiden:
runsaus; on Johtanut alituiseen tals^;
teiuun olemassaolosta, alituiseen olor
suhteisiin soveltautumiseen Ja vain
soveltuvimplen säilymiseen; luonnol­liseen
valintaan.
! ^ Darwinin teok­sen
loppusanoja: ^
"Mielenkiintoista on tarkastella
^ reheväJcasvuista rinnettä, Jota ver-
Ihoavot monenlaiset kasvit^ Jossa
V linnut laulavat pensaikossa. Jossa
«rilaiset hyönteiset liihoittelevat
Ja madot ryömivät Jcosteassamul-
. lassa. Ja samalla ajatella, että nä-^
« mä tieten rakennetut muodot, jot-ka
niin suuresti eroavat toisistaan
|MJa niin moninaisin tavoin ovat toi
l sistaan riippuvaisia, ovat kaikki
!' samojen: luonnonlakien synnyttä^
'miä. Jotka vieläUn vaikuttavat
ympärillämme. Nämä, käsitettyi-
' nä laajimmassa merkityksessä, o-
; vat kasvun Ja suvunjatfcumlseiit
laki, perinnöllisyys. Joka miltei sl-j
sältyy suvunjatkumlsecn, ipiiuUt^
• levalsuus, Joka Johtuu ellnifrhtbjen
iivälUlisestä Ja suoranaisesta vaiku^^
tuksesta ynnä käytöstä Ja käytön
I puutteesta, sekä lisääntyvälsyys;
Joka on niin suuri, että se Johtaa
' taisteluun elämästä, 4osta on seti*'
^ rauksena luonnollinen valinta^ ml^:
' k ä taas tuo' mukanaan ominal|i
r suuksien erilaistumisen Ja väbeml
^ män kehittyneiden muotojen kuo^
! lemlsen «(tduipuuttoon. liuonnosr
: sa: valUt&evasta sodasta, nälästä
f ja kuoleoiasta on siis suoranaiset
h na seurauksena ylevin Jlmiö, mitä
> voimme ajatella, nimittäin ylem­pien
eläinten syntyminen."
'Darwlnln oivalluksen kauaskantoi­suutta
emme voi yliarvioida: koko
eilmellistä luontoa hallitsee tästä-l
^ n kehitysajatus, sinänsä anti-kohiServatUvinen
ja kitkon oppeja
iiorjuttava; kysymys orgaanisen elä-vaäa
alkuperästä ja kehityksestä,
luonnon tarkoituksenmukaisuudesta
valkaistaan matcrlaUstlseUaixäMalte
ja kun täftän toftonaisuateen Oar-ngtrinhi
toisessa pääte(&sessa«4JoUe^^^
taan, a]yö9„Uu^lj;ieD»,H
on;'arvojen muUistus
jNiin alkaa Juonnontl^niJaklikott
välillä ivuosilQnnmeiUä kestanyt^^^^
t^u; jonka lyfint&vätsyrjäS&tva«te
lUUdet; taisteluky^ymykset: ja k l i ^
taktillinen EopeutumUnenvvälttäm&t-
IdmBän pahaan. lyielseen Indttuuri-elämään
on- iDatinrinin^ oppien vaiku­tus
miltei yhtä mullistava kuin'tie­teeseen
erikoisesti 1S70- ja QO*IuvuU
la se ylittää jopa marxllal&uudCTkln
vc^ikutuksen. Yleisessä' aatetalste-lussa
Darvinlri oppi :on uusien aattei­den
sotaiippMa: Herbiart Spuieer so^
veltaa sen psykologiaan, spsiolCKgiaan
ja slveysoppliiii Xfietzche ottaa siitä
aineksia yli-ihmis-filosofiaansa; Hoe-ckelikehittää
siltä monismi-niinisen
maailmankatsomuksen; romaani ja
näytelmäkirjallisuudessa ^ Darnlnla
opit innoittavat kokonaista koulu­kuntaa,
naturalismia.
initeiskunnalUnenkcbitvs on tär­keänä
tekijänä niin Darwinin oppien
synyssä kuin niiden'
kehityksessään. Ei ole sattuma, että
hän ~ ja hänen; ympärillään koiko<^
nainein biologinen koulukunta —
syntyy ja^elää Juuri Gnglannisa.;ka­pitalistisen
jä teollisen kehityksen sU-lolsesa
etummaisessa maassa ja ajaa
Johtavassa maailmahvallassa: t«oUi-suuden
vallankumous avaa hänelle
olemassaolon taistelun karmean; to­dellisuuden
myös yhteiskunnassa,
maailmanvallan: mittavuus r luonnon
koko monimuotoisuuden, f Vieläpä
englantilaisen porvariston liberalisti­nen
kehitysajatus on antamassa
6uuntaa hänen tieteelliselle peruskat-
Eomukselleen. Joka korostaa evolu-tiota,
hidasta,'tasaista.kehitystä,. rc-volutiota,
valiankumoukfiellista hyp-
Jatkuu 18. sivulla
Torstaina, l o k a ^ 30 plivlna ^ Timsiay, <fctoiNap a£5^" | |
iSliSiÄilÄ^KIii^M
mmmmmmmmm^
m0M 'it
Pohjois-Ontarion suurin päiväfehti^ ^ r , ^ ^
':y';;•:w•-•:;:,:•:^.•^•.!A•^v•'\•':i^::^^
Onriiftelerhme
35-vuotiasta
Vapaus-lehteä
RADIOITTEN JA
SÄHKÖLAITTEIDEN
MYYNTI JA
PALVELUS
98 Elm St. W.
Sudbury
^ ^ ^ ^ ^
!tli^Jttffl!IHttHHt->iinlHHI!!lilllJ!'ti!H!l}1!|i!'tffi
m
> n
S
im 1
mii
fl
'f.
3:
StjpBURYN SUUIUN MIESTEN PUKIMa
ife(fl«milW«WWWII«W(MMWWWIH^^
S,
ONNITTELEMME UNIOUIICKEiN YSTÄVÄÄ
mm
nm
SUDBURY NINE/MIU & SNEtTER tÖRKERS Mli j
f l l D B Ö R ^ S ^ i - f i i i i ^ ^ ^ ^ B
f i i ^ TER VEHD YKSEMME
mmmmmmSMmgilg
Lome kadun alikäytävän vieressä
m
esiigiiiiiliii^^
mm