Vapaus, February 26, 1955

              sanos, Jtuinfe? vanJjajBj arvioit
neiti Hiemis^n? ^,
am tiedän, että Jjän on täyt.
t kuusikyromentä vuotta, v a j ^ ,
näyttää vUsHcymmenvuoti&än^
hän sanoo olevansa neljäkyja.'
ruotias. pukeutuu k u i n kolnica.
nenvuotias j a käyttäytyj-ikymmenvuotias.
; M,:: • . : [ ' ' » : ; .'.'•Iv;
SAXOI SUORAAN
äkäri: — V o i s i n , t i e t e n k in selit.'
tapauteenne, hyvä rouva, mah.'
äinunan tieteellisesti, mutta uu.
teidän ymmärtävän paremäiij^
anon suoraan, että olette hystej.
1 a k k a . ' -
PIKAISTA TOIMINTAA
rAADITAAN TYdTTd-lYYDEM
JOHDOSTA
iruce Magmison valittiin uuddleen L P P :n
järjestäjäksi hmOeis^Ontanon alueelle
VA.^BAN PAIKKA
imo; — Tässä lehdessä sanotaan,
keittiössä : t a p a h t u u onnettoi •
isiä enemmän kuin missään
ssa työpaikassa.
es: — N i i n , j a meidän täytyy
i ne k a i k k i.
»laajan
on elintasoa
itetään olevan
ssä puuhissa
t a a n ei asianomaisen henkilön
ilökohtainen; maksukykyisyys'
l u o t o n kohteen arvo ' luottoa
l a v a i i a tekijänä.
distussuunnitelmalla tulee ajan
l a n olemaan vaikutuksensa myös
syystilanteeseen. Ensimmäisen
uotisfiuunnitelman aikana arvi-in
esimerkiksi t a r v i t t a v a n 84,000
s t a mnmattityöntekijää, suunni-m
. toteutfamistyössä. Heihin
i u h a l l i n n o l l i s t e n työntekijäin
a opettajia terveydenhoitoalan
:ekijöitä, mekaanikkoja j a eri-i
työnjohtajia, insinöörejä jne
mitelmaan, jota e n s i ' vaiheessa
Ltetaan 1200 alueella, on käyty
s i jo 847 alueella. O n odotetta-
, että suunnitelman työllisyyttä
ivä vaikutus ulottuu myös muU-Jille.
Maataloudessa työskentele-elintason
j a maatalouden tuot-
Iden parantuessa lisääntyy kulu-'
r v i k k e l d e n j a e r i l a i s t en palvelus-'
tysyntä. Niinikään laskelmoi-maaseudun
pienteollisuuden l i -
yvän suunnitelman vaikutuk-;
aseudun yieissuimnitelman ohel-';
n olemassa erilllssuunnltelma
j a pienteollisuuden elvyttämi-j
o k a niinikään on budjetoitu
;tain. Yleissuunnitelmasta vas-.
.ri keskuselimen lisäksi on perus­suunnitelman
toliheenpanoa
va r i n n a k k a i s e l i n , j o n k a tehtä­v
ä t luonteeltaan lähinnä kon-i
v i a.
Pori Artbvr,— L P P : n JLounals-On-
»äTOD järjestön kaJKlpäiväinen alue-
Tkous p i d e t t i in helmat, W ja 20 pnä
alaisella ukrainalaisten l i a a l i l l a.
n alussa esitti alueen jär-estäjä
B n i c e M a g n u s o n . j o k a o n t u -
e^.issa maakimtanraaleissa puolueen
[ehdcikaana Port A r t b u ^ T b u n d er
East väUtsijapiiriatä, poliittisen
selostuksen tilanteesta ja l a u a n t a i - i l -
lana oli edustajiUa kokousIllalUnen
usfaiiialaisten h a a l i l l a P o r t W i l l l a -
alissa Tässi tilaisuudesao olivat o h -
jeL-nan s u o r i t t a j i n a alueen työväen-ja
urheilujärjestöjen edustajat, jotka
esittivät kolme tuntia'k^täneen m a i ­nion
kulttuuriohjelman Juhlamenor
en ohjaajana toimi A r n o l d Vester-
Ijack, joka on. L P P r n ehdokkaalla
yoit W i U i am — Thunder Bay W e s t
valitsijapiiristä tulevia maakuntavaa­leja
varten. . -
Aluekokouksen pääkysymyksinä o l i ­vat
uhkaavan taloudellisen k r i i a in
vaara j a vakava maailman atomlso-^
dan vaara, johtuen ' k i m i m a t k i n pää­asiassa
Y h d y s v a l t a i n imperialismin,
ludattamasta. j a sanelemasta p o l i ­tiikasta
Taistelusta: taloudellista
kriisiä ja työttömyyttä vastaan h y ­väksyi
kokous lausunnon, koakien
.Tieidän luonnonrikkauksiemme edul­lisempaa
käyttämistä j a uusien tuor
tantoalojen kehittämistä, erikoisesti-in
Järivienpään terästeollisuutta. S i i ­na,
sanotaan m m :
Meidän työväeltämme on riis­tetty
lähes kymmenentuhatta
työpailduia. ECautaoorimme sa-lattamisesta
j a valmistamisesta
saatavat palkka-ansiot on viety
Yhdysvaltoihin, mikä merkitsee
suurta menetystä kansalle j a lii­ke-
elämälle. Monet verodollarit
menetetään myöskin k u n l u o n ­nonrikkautemme
myydään pUcai-sen
v o i t on tähden, mikä p o l i t i i k ka
johtaa ulkomaiseen omistukseen
ja k o n t r o l l i i n . .
U H K A A V A TYÖTTÖMYYS
Mikäli tulee kysymykseen taistelu
kehittyvää kriisiä j a , työttömyyttä-va:
i;aan, hyväksyi kokous J . B . S a l s -
bergin m a a k u n n a n l a i n l a a t l j a i k u n n a lr
Ja päätU
esitettyjiä
anituötattto 1956
fina, Sask. _ Maakunnan luon^
ikkauksien m i n i s t e r i J . H . Brock-k
' o n ilmoittanut, että ennakko-
Imien m u k a a n saavutetaan tässä
.unnassa ensi vuonna noin 40
onan d o l l a r i n uraanituotanto ja
se kohoaa n o i n sataan miljoo-nionna
1957, j o l l o i n tämän maa-an
a r v e l l a a n tuottavan noin 40
n t t i a C a n a d a n uraanista.
K o r k e i n kohta maailmassa on
s t - v u o r e n huippu, 29,141 jalkaa,
tiaisin p a i k k a o n KuoUut meri,
on 1,292-jalkaa raerentason ala­l
l a.
veljeyden vaUItsevan palkkaor-
1 hänen Isäntänsä kesken. Sillä
inen veljeys edellyttää ennen-ea
taloudellista vapautta j a t a*
soisuutta, mikä ei ole mahdol-tämän
"länsimaisen sivistyksen
mokratian"' olosuhteissa;
vaikka Raamatussa puhutaan
i s t i veljeydestä n i i n siltä huo-
-a o n tämän maan kirkkokun-nenettely
veljeyden kieltämistä
nnössä. E l l e m m e ole v a r s i n vää-kleitävät
tämän maan kaikki
rat k i r k k o k u n n a t i rotusyrjinnän
ssa. iMutta siltä huolimatta el
1 .uskontokuntien seurakuntien
k s l oteta neekereltä, josta syys-m
e r k i k s i "Pyhässä Torontossa"
rlt ovat joutuneet perustamaan
seurakimtiaah, vaikka n i i n vai- i
s i l l a k u i n m u s t a i h o i s i l l a k i n p i - j
»11a y k s i Ja s a m a J u m a l a . Nee-avat
yleensä t a r s l n uskonnollis- '
:eä k o s k a he ovat orjuudessa ol-jj;
n joutuneet elämään isäntiensä '
in nuhteessa" Ja n i i n o l l e n he ;
TUt kuolemansa jälkäbn päästä 1
l i l s i m m i l l e metsästysmaille" ja ;
i Joutumasta siihen toiseen .
tan,' Jossa sanotaan vallltseyap ]
1 t u s k a n Ja: hammasten kiris- ^
i. Josta neekerit Ja monet muut f
t, sorretut J a r i i s t e t y t ovat saar ;
aemmän k u i n k y l l i k s e e n Jo tääl- v
atoisessa maailmassa."
Iän mielestämme o n t u r h a a p a r ' v
rinää J a petosta k u n klrkkomle- ;
i h u v a t veljeydestä n i i n kauan
he eivät pääse samaan klrk-ralkoifaolsten
kanssa,
lastaan työväenliikkeessä P J ^ ' )
loudattamaan veljeyttäneäce*.»
atissa, t o i m i m a l l a heidän k a s s ; '
udoissa. puolueissa ym^ J ä r ) » *
Kirjakauppaamme
on saapunut •
Halpoja romaaneja
Grazia Deledda:
Pakq Egyptiin
' . Romaani
238 s i v u a Hhita n i d . $1.00
K a t r i Ingman:
Lahjakas tytär
184 sivua — H i n t a n i d . $1.00
R o m a a n i
Selma A n t t i l a:
Elämän kiirastulessa
, Romaani
289 s i v u a — H t a t a n i d . $1.00
•Esti Heiniö: .
Viileä suvi
R o m a a n i
212 sivua — H i n t a n i d . $1.00
Esti Heiniö:
Ojan takana
R o m a a n i
215 sivua — H i n t a n i d . $1.00
Selma A n t t i l a:
Nuoret kauppiaat
R o m a a n i
347 sivua — H i n t a n i d . $1.00
T i l a t k a a osoitteella:
VAPAUS
P U B L I S H I N G C O . L T D .
Bor 69 Sndbory, Ontario
l e alistaman ehdotuksen
k e h a i t t a a tukemaa» siinä
toimenpiteitä, j o t t e ovat seuraavat:
£ t t » olisi vvUpymättä kutsuttuva
koolle liittobaUituksen. maaikuntien
t-i^kuntien konferenssi Msittel«nään
seuraavia a s i o i t a : ,
a) BUttävä avustus työttömille ja
heidän perheilleen.
b» Yleisten, hyödyllisten J a s u u r i -
suuntalaten töiden aloittaminen.
: c) Brittiläisten kansojen yhteisön
maida n k a u p a n uudelleen elvyttämi­n
e n s a m o i n k u i n kaupankäynnin e l ­vyttäminen
k a i k k i e n niiden maiden
kanssa, j o t k a haluavat olla k a u p a n -
synnissä C a n a d a n kanssa.
: d) Teollisuuisiemme suojeleminen
Y h d y s v a l t a i n • d u m p i n g - v a a r a a vas-;
taan.
e) Luonnonrikkauksiemme käyttö
siten, että siitä saadaan canadalaisille
mahdollisiroman p a l j o n työtä;
f) Että s i i h e n mennessä k u n näi­h
i n toimenpiteisiin on ryhdytty on
O n t a r i o n h a l l i t u k s e n täytettävä vel­vollisuutensa
tilanteen johdosta C a ­n
a d a n perustuslain mukaisella t a ­ivalla.
R A U H A N P U O L E S TA
Kokouksen hyväksymä päätöslau-s
e l h i a taisteluapa atomisotaa vastaan
käsittää kuusi pääkohtaa, päätyen
siihen, että a t o m i - j a vetyaseiden v a l ­mistaminen
x>lisi kiellettävä j a että
sellaiset aseet o l i s i tuhottava yhdessä
b a i t e e r i - y m s aseiden kanssa. K o ­kous
ipäätti (kannattaa Maailman
Rauhennemvoaton alulle panevaa a l ­l
e k i r j o i t u s t en keräystä maailmanver
toomiikseen r a u h a n puolesta.
Lähestyvään maakunnan v a a l i ­taisteluun
osallistumista v a r t e n teh­t
i i n tarpeelliset suunnitelmat ja
Bruce Magnuson v a l i t t i i n uudelleen
puolueen järjestäjäksi Luoteis-Onta-r
i o n alueelle.' : : •
Canailalalsten
jpälBfltfcoilJiaJn
4)»teUi|fr|efity6
P e r j a n t a i n a tk. 25 pnä »Jkavlssa
i jääkiekon maailmanmestaruuskilpai­luissa
j o u t u u C a n a d a n Joukkue otte?
Jeajsan seuraavje» m a i d e n Joukkueita
vastaan mainitussa Järjestyksessä:
.Hetoiik. 25 pnä U S A i t a vastaan
H e l m i k . 2 6 p.tsbekkiläiaiä vastaan.
HeJm:?s; 27 pnä P u o l a a vastaan, i
H e l m i k . 28 pnä Suomea vastaan. !
Maälisk; 2 pnä Sveitsiä vastaan. ;
M a a l i s k . 3 pnä B u o t s i a va^taan^
- M a a l i s k . 4 pnä S a k s a a vastaan.
M a a l i s k . 6 pnä N : l i i t t o a vastaan. : ^
iiii^iiiiii^^
Pentidon pyytänyt
lisää apuvoimia
Dysseldorf, Länsi-Saksa.—r C a ­n
a d i a n Amateur Hockey Associa-.
t l o n i n presidentti IV. George
o n ilmoittanut, että hän o n pyy-r
tänyt oikeutta lisätä' P e n t i c t on
V : s joukkueeseen kaksi peluria»
Jotka Usäisiyät tämän IT. niiestä
käsittävän Canadaa edustavan
joukkueen .voimavaroja Doitman-^
dissa perjantaina, helmik. 25 pnä
albavi£sa jääkiekon maaihnan-mestaruusotteluissa.
Vielä ei ole
tiedossa keitä o n ailiomus lisätä
tähän 'jonkkueeseen, joka joutui
ensiksi t u l e e n Y h d y s v a l t a i n jouk­k
u e t t a vastaan. ;
C a n a d a n jääkiekon johtavat
miehet oUvat aikaisemmin var­mat
sUtä, että P e n t i c t o n i n j o u l i -
kue ei tcaipaa lisävoimia mutta
C A H A : n johtajat ovat n y t i h n e i -
sesJJkin muuttaneet kantaansa,
e r i k o i s e s t i k in s e n o t t e l un johdos-,
t a millä s u o r i t e t t i i n viime v i i k o l la
Prahassa Tshekkoslovakian jouk­k
u e i t a vastaan Ja mikä päättyi
tulokseen 3—3.
p a n a d a n joukkue j o u t u a pelaa­m
a a n tshekkiläisiä vastaan lau­a
n t a i n a Dysseldorf issa j a s u n n u n - .
t a i n a Puolaa vastaan Kölnissä.
Suoplainen tyttö
oilirt 138 päivää
tiedottomana
Vancouver. — 22-vuotlas Esther
: B o l p a i n e n sivuutti f^fc^i5i«a>«ä
General Hospitallssa tk. 18 pnä
138 päivän tiedottomassa tilassa.
Hän on oUnt tiedottomana sen
jälkeen k u n h än l o u k k a a n t o i l i i ­kenneonnettomuudessa
lokaiu 6
pnä. Tapauksen kerrotaan ole­v
a n laatuaan toisen mainitussa
sairaalassa. Edna Arhtjnnichuk
o l i 96 päivää tiedottomana, myös-
, k i n Uikenneonnettomuoden joh­d
o l t a . M u t t a hän o n s en jälkeen
t o i p u n u t jossakin määrin v a m -
:moistaan.
M i s s Holpaisen tapaus on saat­t
a n u t lääkärit hämilleen sillä hän
ei o l e menettänyi painoaan ~mna-t
a k u i n h y v i n vähän v a i k k a hän­tä
o n pitänyt ruoUkia verisuonten .
k a u t t a .
vt» äea driitscbm fotsvoik
«leicbt" eli vspusli aiotmmti''
Imu: ^mfiloiiitMn ci IUIJUMU» «Ie
päSusft niihin «aarutukslin Iniio
tafctalabifn |sUwymki^ Tiu»
fifU» on prnfsin runosta. |ok» Idy-iyy
JUtoifii-SatfMiMB vuoden aJoH»;
llaiertyoeetiä "SoIdatjenlMlrnden*
IQSSiStaT i a Ismä «'soUIaakslen-leri"
poolettaan on peräisin
nili!:t» kiihkonatslstisista v<rima-pureistä
» Jolta oyl Pariisin; «opi- ;
muksen pnlttelss» vivutaan yUin-s{-
Saks3«sa valtaan. Kalenteri
osoittaa- omalta osaltaan kiistat­ta
» ett» näillä plireUlä on vain
yksi päämaall: uusi maallmansptar
K a l e n t e r i o n j u l k a i s t u a l m a n a k a k s i
j o s k i n allakkaslvut jäävät kokonaah
sotatekstln varjoon. jTämä 200 s i v ua
käsittävä,-kaUiisU p a i n e t t u j a s i d o t tu
teos, jota Länsi-Sahassa j o . t a m m i ­k
u u n loppuun mennessä, o l i m^^ty
pitkälti toistasataatuhatta, kappa­l
e t t a , suorastaan pullistelee sotahen-keä.
- v a l o k u v i a j a HitTer-tunnfelmia.
Pääsävel lyödään j o h e t i johtavassa
a r t i k k e l i s s a , j o k a on ent. k e n r a a l ir
sotamarsalkka R i t t e r v o n L e e b i n : kä­s
i a l a a j a esittäämm. s e u r a a v i a mietr
teitä:
" K a h dessa maailmansodassa
saksalainen' sotilas on taistellut
v i h o l l i s e n a a n koko; m a i l m a . Hä­n
e n tekonsa ovat olleet y l i - i n h i -
uiUislä. Raskaimpina päivinä
h a n o n maassa, meressä j a i l ­massa
pitänyt p i n t a n s a v i h o l l i s en
y l i v o i m a a vastaan Ja osoittanut
sotilashenkensä k a i k k i a l l a J a k a i ­k
i l l a r i n t a m i l l a . Tänään Länsi-
CSJ:N PORT ARTHURIN
OSASTON VUOSIKOKOUS
TARKISTI TOIMINTAA
Aiitounion varat
Detroit. — ISäUä j u l k a i s t u U n i t ed
Auto Wori£ers U n i o n tilinpäätös osoit­taa
u n i o l l a olleen viime vuoden a i k a ­na
tuloja k a i a d a a n yU 27 mUjoonaa
d o l l a r i a j a että l u i l o n omat varat o l i ­vat
vuoden l o p u l l a lähea 20.5 m i l j o o ­n
a a d o l l a r i a , -josta käteistä r a h a a o l i
$2337,210. Varoista oU y U 7 m i l ­joonaa
kansainvälisessä Jakkorahas-tossa.
•.,
KIITOS
Kiitän sydämellisesti k a i k k i a niitä ystäviä j a tovereita, j o t k a olivat
mukana r a k k a a n mieheni V i l j o Isak Mäntysen hautajaistilaisuudessa.
K i i t o s W i l l i am EklundlUö k a u n i i s t a puheesta V i l j o n muistolle J a A i mo
Mäelle osanottokorttien esittelystä. K i i t o s Sävel-kuoroUe kauniista^ l a u ­luista
j a k a n t a j i l l e viimeisestä palveluksesta. Kiitos ystäville j o t ka
huolehtivat k a h v l t a r J o U u s t a P I n n i s h - h a a l i l l a . K i i t o s k a u n i t e t a k u l^
laitteista. J o i l l a k u n n i o i t i t t e mieheni muistoa. K i i t o s kaikiUe. Jotka
olette lohduttaneet Ja tukeneet m i n u a tässä raskaassa surussani.
A N N I MÄNTYNEN
Lockerby, Ontario
— Kalle Terä.
KIITOS
^ H a l u a n lausua sydSTnfl<<fftn''"^" ^»tnkBeni S a m i a n Ja ympäristön
suomalaisille, k u n n i i n s u u r i l u k u i s i n a saavuitte yUätÄen viettämään
syntymäpäivääni k o t i i n i h e l m i k u u n 20 pnä, tuoden syömiset J a Juomlr.
set tullessanne.
KUtos suuresta r a h a l a h j a s t a . Jonka Jätitte käyntlnnemuIstoksL K i i t os
Ivär K i t u s e l l e mieltäni l i i k u t t a v a n k a u n i i s t a puheesta. Samoin kutos
homman a l k u u n p a n i j o i l l e W a l t e r Suonpäälle Ja E m i l Kumanulle k e ­räyksestä
J a t a r j o i l u s t a . K i i t o s morfiskin emännille J e n n y Suonpäälle;
M a r t t a KummuUe. O l g a KoskelaUe Ja A u n e Isomäelle sUtä herkullisesta
k a h v i - J a voilelpäpöydän Järjestämisestä.
i s i i t o s henkilöille, Jotka otitte osaa keräykseen, mutta ette o l l ^t
kodissani läsnä.
T i l a i s u u s tulee säilymään >kaunlina muistona elämäni loppuun a s t i.
Vielä teitä k a l k l s ^ k e r r a n kiittäen,
ED. KXJUSELA v M9 M n r p b y Ed. Samia, Ontario
P o r t A r t h u r . — O S J : n Port A r t h u ­r
i n osaston vuosikokous p i d e t t i i n t i i s ­t
a i n a helmikuun 8 päivänä. Ensiksi
k u u l t i i n raportti osaston menneestä
toiminnasta. Mennyt toimintakausi
o l i ollut monivaiheinen, o l i a n n e t tu
huomio monille erinäisille kysymyk­s
i l l e sekä o s a l l i s t u t tu erinäisiin k a m ­p
a n j o i h i n avustaen .rahallisesti^ k u t en
C a n a d i a n Tribunea, Neuvostoliiton y s -
tävyysliittoa, s i v i i l i v a p a u k s i en hittoa,
lastenkesäleiriä, historiarahastoa, ja
ennenkaikkea Rauhan työtä Jossa
p a i k a l l i s e i i e rauhanneuvostolle on
maksettu v i i s i d o l l a r i a kuukaudessa Ja
lisäksi m i i i t a lahjoituksia. On o s a l ­l
i s t u t t u n i m i e n Ja äänienkeräykseen
r a u h a n puolesta, m u t t a tämä työ v a a ­t
i i j a t k u v a a toimeliaisuutta j a tais­telua
pj'syvän rauhan takaamiseesi.,
S a n a t o r i u m i n suomalaisille sairaille
l a h j o i t e t t i i n joululahjana $25.00 eli
yhteensä ifaistenkerhon k a n s s a $50.00.
T o i m i n t a k u l t t u u r i s e l l a a l a l l a o n o l ­l
u t ripeätä j a m o n i a s u u r i a näytelmiä
o n vuoden ajalla esitetty. NlUlä on
o l l u t hyvä taloudellinen kannatus,
m u t t a vielä parempana voidaan pitää
sitä, että on s a a tu p a l j o n n u o r i a näyt­telijöitä
ottamaan osaa näytelmlhi.
Heistä k e h i t t y y u u s i a l u p a a v i a voimia
näyttämötoiminnan a l a l l a j a h e v a r ­masti
tulevat jatkamaan näyttämö­t
o i m i n t a a vanhojen veteraanien vä-sähtäissä
t a i kaatuessa.
K u o r o n toiminta on o l l u t v i l k a s ta
j a saatu paljon uusia nuoria l a u l u -
v o l m l a mukaan sekä k u o r o n puolesta
o n järjestetty u s e i t a arvokkaita t i ­l
a i s u u k s i a 'menneen vuoden aikana.
Tätä voidaan pitää suurena saavutuk­sena,
samoin sitä, että kuorolaiset
osaUlstulvat viime kesänä T i m m l n s i s -
sa pidettyyn C S J : n l a u l u - Ja solttOr
j u h l a a n . Se o l i s u u r i a varoja kysyvä
m a t k a j a kuorolaiset Itse tekivät k a i ­k
e n tuon suuren työn kootessaan v a ­r
a t m a t k a k u l u j a varten. Se k y s y y i n ­nostusta
sekä ymmärrystä a s i a n tär­keyteen
jonka puolesta he toimivat
sillä'se ei v a r m a s t i k a a n o l e l a u l i u i l a u -
lunvuoksi vaan siinä o n korkeammat
pyrkimykset. Voidaan o l l a k i l t o l U s l ai
että meillä on o n n i s t u t t u saamaan
s e l l a i n en hyvä johtaja k u i n o n mrs.
S t e l l a T r y l l n s k L Hän v a r m a s t i elää
työnsä mukana koko taidollaan Ja
s i e l u l l a a n .
Talossamme o n vuoden aikana j o u ­d
u t t u tekemään monia uudistuksia
k u i n myöskin puistossa Jotka k a l k ki
j a t a v a i n sillä, että meillä o l i s i enem­p
i naisia järjestössä, että el t a r v i t s i si
o l l a tehtävissä usein. Me kyllä
olemme olleet siinä kiitollisessa ase­massa,
että o n o n n i s t u t t u saamaan
r a v i n t o l a a n naisia, j o t k a eivät o l e Jä-;
seninä osastossa, eikä n a i s t e n kerhos­sa.
Osasto h a l u a a k i n kiittää heitä Ja,'
k a l k k i a naisia siitä uhrautuvasta työs­tä
jota he ovat taaskin menneen
vuoden aikana tehneet osaston t o i - '
m l n n a n hyväksi. : J a edelleen - toivoo,
että saamme teidän apuanne viedes-sämme
toimintaamme eteenpäin. • :
Vuosikokouksessa v a U t t l l n monia
komiteoita;' johtokunta^ näyttämö- ja'
h u v l t o l m l k u n t a , ; v a l i s t u s t o i m i k u n t a,
^järjestystoimlkunt^, j a m o n i a erinäi­siä
.pienempiä ' k o m i t e o i t a j a t o i m i n ­n
a n edistäjiä
: K o k o u s myöskin o t t i e r i k o i s e n huo­m
i o n alaiseksi maaliskuussa olevan
jäsenrjnitäyksen Ja se o n k i l p a i l u na
k a h d e n ryntäävän sarjajoukon siis
n a i s t e n j a miesten välillä Sitten
m a a l i s k u u n 20 päivä kello 8 i l l a l la
o n erikoinen ohjelmallinen tilaisuus
sekä s a m a l l a uusien Jäsenien vastaan­otto
tilaisuus. Johon t o i v o t t i i n saata­v
a n o s a l l i s t u m a a n suuret joukot; var­s
i n k i n uusia jäseniä.
Osaston kokoukset on muutettu
t o r s t a l - l l l a s t a tlistal-Ulaksl Joten
osaston kokoukset nyt pidetään j o k a i ­sen
kuukauden ensimmäisenä t i i s t a i ­na
kello 8 i l l a l l a Ja J o h t o k u n n a n k o ­kous
samana i l t a n a kello 7 i l l a l l a.
T o i v o t a a n jokaisen pitävän. mieles­sään
kokous a j a n j a s a m a l l a toivo­t
a a n jokaisen a i n a : s a a p u v a n osaston
•kokoukseen. Uudet Jäsenet ovat ter­vetulleita
jokaisessa kokouksessa.
— T A S .
bvat kysyneet h u o m a t t a v i a rahasum­m
i a . Läämltyslaite o n u u s i t t u koko­n
a a n j a pe maksoi yU 2,000.00 d o l l a r i a.
R a v i n t o l a n uudet pöydät J a l a t t i a,
että rairlntola n y t meillä näyttää a i ka
mallikelpoiselta, v a i k k a t o s i n vieläkin
b i i s i tehtävä J o i t a k i n mtikavuusväU-heltä.
Näyttämöllä t ^ t i m i s o n l a l n en
uudistus, siirtäen yläkertaan pukeu­t
u m i s - Ja maskeeraus Ja näin saatito
näyttämöUe enempi tilaa, että n yt
v o i d a a n siellä esittää i s o m p i a k i n näy­telmiä.
E r i k o i s e s t i kokous htUHUioi myöskin
n a i s t e n työn, sillä naiset osastossa
k u i n myöskin n a i s t e n icethon nai^t
ovat vieneet erittäin huomattavaa
osaa osaston toiminnassa, e l ainoas­t
a a n antaen apua t o i m i n n a l l a a n v a an
he ovat antaneet apuaan rahallisesti­kin.
Osaston ravintolassa työskente­ly
on ollut kokonaan naisten harteilla
Ja tämä työ el varmastikaan ole vä­heksyttävää.
Ravlntolahenkliöt ehrät
koskaan voi todellalcaan seurata cb-
Jehnaa, eikä näjrtelmlä muuta, kuin
osalta Joltakin kohtia ja monasti sa­mat
naiset joutuvat olemaan ravinto­lassa
k?»f>{1«»t* tilaisuuksissa.
Tämä epäkohta kai vDttalsUnkor-
Suomen sneUmannit
muutetaan uusiksi
stohlbergeiksi
H e l s i n k i . — Suomen uudet setelit
tulevat olemaan k a i k k i saman k o k o i ­s
i a e l i s u u n n i l l e e n n y k y i s e n d o l l a r in
suuruisia. Leveys o n sama, mutta
pituus h i e m a n pienempi. Ne .valmis­t
e t a a n myös paremmasta . paperista
k u i n nykyiset sataset • j a vilsisataset,
nimittäin samasta p a p e r i s t a k u i n n y ­kyiset
. v i i s i t u h a t l a p p u s e t . kerrottiin
Suomen P a n k i s t a . Uudet r a h a t nä­kevät
päivänvalon: tämän vuoden a i ­kana,
»vaikkei n i i d e n Uikkeeseen - l a s ­kemisesta
ole annettu vielä asetusta.
Nykyisissä 5,000 m a r k a n seteleissä
oleva S n e l l m a n i n k u v a "korotetaan"
nyt 10,000 m a r k a n setehin, SXXM) m a r ­k
a n seteliin tulee S t o h l b e r g l n kuva
j a tuhatlappuseen P a a s i k i v i . 500 j a
100 m a r k a n seteleihin el tule h e i i k i -
lökuvia. S e t e l i t ' o n s u u n n i t e l l u t l a s i ­t
a i t e i l i j a T a p i o V i r k k a l a,
T a r v i t t a v a uutta setclikonetta ei
ole vielä, aseimettu paikoilleen. Ja
myös p a p e r i n h a n k i n t a vie,, oixian a i ­kansa.
Setelipaperi valmistetaan
T e r v a k o s k e l l a — nykyisin tehdääif
paras ^setelipaperi käidn Ja' setelit
p a i n e t a a n Helsingissä uudessa 'seteli­painossa.'
; V i i d e n t u h a n n e n m a r k a n r a h o j a on
Suomessa s a n o t t u snellmanneiksi, a r ­v
a t e n k i n niitä r u v e t a a n tästä lähtien
nimittämään stohlbergelksL
SAATANAN I 8 X T7TTXBIN£EK^
Erään lahltolalsen saarnaajan tytär
hieni feinasclhhi vastoin Isänsä; tah­toa.
Isä halusi putlcaa vihaansa aa­miaispöydässä
sanomalla: '^Hyvää
huomenta saatanan tytärt" '
tyttö heti vastasi: 'TETyvaä huoi
menta isai"
Saksa, ^^^ falmliHjigriBJg»» fluiM-
$^ vipam nw»Hwnti lumm». e«i.
iäamt ImUaut iindeUe. miomn-oalle
«ukupolvt^,
.Me «•anbst sotiloal valnne
» i n ioivoa. ctf» niUle mtiUIe
Joukoille on omiffalrt» se san»
lukoiusnodeo, tovmiiiMlf», kestä-
J^deo Ja tUiraotnvalfaniden IM^
ki. Jota osoittivat ne MtUaat,
jotka kantoivat aseita Itahdessa
edellisessä maailmansodassa . . /f
Sama - h e n k i " , Auschvltzit, Lldicet
J a Oradour-sur-Glanet muistaen tä­män
-heneen^Maatu tuskin tarvitsee
lähempää esittelyä. J a j o t t a sormi­t
u n t u m a "henkeen" säilj-tettälsiin
löytyy kalenterista m>ös a m i r a a l i v on
Dönitzin ylipäällikön ominaisuudessa
toukokuun 9. pnä> Wehrmacihtllle
osoittama viimeinen päiväkäsky;, jos­s
a sanotaan m m .näin: -
: . . saksalainen sotilas o n va­lalleen''
uskollisena, kansansa
• puolesta suurenmoisen panoksen :
antaneena - osoittanut Jotakin, '
j o t a ei m i l l o i n k a a n unohdeta
V Dönitzissä vilpyäksemme sisältää
k a l e n t e r i kokosivun k u v a n tästä tuo­mitusta
sotasyyllisestä j a kuva on
v a r u s t e t tu huomautuksella, että. a m i ­r
a a l i n h a h m o el voi o l l a S a k s a n k a n ­salle
"yhdentekevä". Tähän m a i n i n ­t
a a n kätketty vihje.selviää h y v i n a r ­t
i k k e l i s t a , j o n k a otsikko kuuluu " V a ­paus
sotavangeillemme j a t u o m i t u i l ­lemme."
Artikkelissa sivuutetaan
lQ'lmästi tuomittujen suorittamat r i ­kokset
j a vaaditaan, että S a k s a n h a l ­l
i t u k s e l l a el n y t ole v a i n ' m o r a a l i n e n"
vaan myös suorastaan j u r i l d i n e n o i ­keus
ryhtyä toimenpiteisiin, j o t ta
•".. . t ä l l e sotahistoriamme mitä
• surullisimmalle luvulle voidasm; ;
lopulta panna piste . .
"MUISTOPÄIVIÄ"
VSöldatenkalendernlssa", kuten sa--
nottu, esiintyy sentään alraanakka-osastpkin
j a siitä o n mielenkiintoista
panna merkille, mitä päiviä "kunnon
saksalaisen s o t i l a a n " tulee pitää
• muistopälvlnään". Siltä löytyy imm.
päivämäärä, jolloin' H i t l e r nimitet­t
i i n valtakunnan kansleriksi, päivä­määrä,
jolloin hän toteutti yleisen
asevelvollisuuden, päivämäärä, j o l l o in
"saksalaiset sotilat pääsivät 22 k m rn
päähän Moskovasta", päivämäärä,
j o l l o i n . "Condor-legioona" asetettiin
Francon käyttöön Espanjassa, päivä­määrä,
j o l l o in viimeinen V-2-ase lä­h
e t e t t i in kohti Lontoota jne.
Huomattava määrä kalenterin 200
sivusta on omistettu viime mailman-spd^
n; tapahtumille, j o l t a tarkastel-
'laan':> yksinomaan altonatsistlsesta
kulmasta. Muistellaan saksalaisten
hyökkäystä belgialaiseen linnoituk­seen
Eben Emaeliin, johon hyökkäys
s u o r i t e t t i in ennen sodan julistusta,
muistellaan hyökkäystä Neuvostolilt-toon*
Pultavan pommitusta j a P o h ­j
o i s - A f r i k a n taisteluita. ViimS m a i ­n
i t t u artikkeli päättyy hälA: "Sillä
k e r t a a aika el kuitenkaan o l l u t A f r l i -
kassa miehille otollinen"
Edelleen on kalenterissa luettelo
henkilöistä, jotka ovat saaneet H i t ­l
e r in urhoollisuusmitalin — Wehr-m
a c h t i n upseereita siis. Tilanpuut­teen
vuoksi on m u k a a n v o i t u k u i t e n ­k
i n liittää v a i n ne, j o t k a ovat saaneet
korkeimpia mitaleja, r a u t a r i s t l n , r a u -
t a r i s t l n tammenlehvin jne. Luette­loon
mahtuu 169 nimeä j a t u n t uu
k u i n lukisi luetteloa sotarlkoUlisIsta.
He ovat tässä k a l k k i , he, jotka te­l
o i t u t t i v a t panttivankeja, järjestivät
verilöylyjä siviillväessön keskuudessa,
j o t k a polttivat kyliä, jotka tekivät
m u r h i a J a lähettivät v a s t a r i n t a l i i k ­keiden
miehiä j a n a i s i a keskityslei­r
e i h i n .
M u t t a "Sbldatenkalendem" on
puleerannut heidät kunniaan ja
loistoon. Kalenterin vastaisissa
vuosikerroissa luvataan luetteloa
j a t k a a .
PETTYMYSTÄ B E R L I I N IN
K A A P P A U K S E N V U O K SI
Eipähän kuitenkaan katsele k a l e n ­teri
v a i n taaksepäin — rautaristein
köristetulUe "sankareille" on toki
kartoitettava • tulevaisuuttakin. Itä-
Euroopassa tällä hetkellä vallitseva
t i l a n n e määritellään ilman- muuta
" v o i m a p o l i t i i k a n tulokseksi". " Y h ­deksän
miljoonan saksalaisen v a a t i ­mus
: p a l u u s t a kotiseudulle lepää o i ­keudenmukaisella
pohjalla." Näiden
vaatimusten tulee o l l a Saksan idän-p
o l i t i i k a n ehdottomana ];>erustuksena;
sanotaan edelleen. Samanlaista " i t ­semääräämisoikeutta"
luvataan myös
ItärEurobpa^ kansoille sen jälkeen,
kun iänal-Saksan ' u u s i Järjestys" o n
l u o n u t "oikeuden j a vapauden", H i t ­l
e r i n viljelemä "Neuordnung" tulee
etsimättä mieleen, :
Muuten' näyttää "sotilaskalenterl'*
olevan « l t f i j » l e M , « t t Ä ^ " B « a l j ä r»
Jestys" «aattoisl Jo olla toteutettM,
Jos paxemmla oltei ymroftrrety h^völt-
6i Itäyttää Serllinin mellakoita Itesä-
'"IrfinslHMksataiselr civU yo»-
' lairtiocci"; opellM kalenteri
imni pystysai. "ItAyttAi hyväk-seen
«itft ympäri koko mMllmän
bMännytia nilflenhllatm. jota
levottommtdet lAnsl-Sakaan Ur-koUuaperien
hyviksi beriUtlviit.
lie oUvat liian hitaita, he bsaa-kaslvBt
alkaa. Slfcst vyöbykera-
Jal Jakavat <in& päivänA ukaa-laisia
. . Jonka jälkeen v ^ä
vakautetaan, ettii ^urhoollisuus
on vielä kerran ratkaiseva tnle-valsnuden."
PEBUSTEEIXINEN OEOANISATIQ
M i t e n perusteellisesti saksalainen
sotilasorganlsatlo on jo niyt järjes­tetty
ilmenee nun. kalenterissa j u l ­kaistusta
luettelosta. Jossa, esitellään
saksalaiset sotllasyhdistykset Ja muut
järjestöt, «Luettelo täyttää 18 t i ­heästi
painettua sivua, jotapaitsi
huomautetaan, että kalenteriin on
v o i tu o t t a a v a i n järjestöt. i ' j o t k a t o i ­mitus
tuntep"; Kuitenkin niitä on
yhteensä tässä 749. Eikä missään t a ­pauksessa
pidä l u u l l a , että nämä o l i s i ­vat
hilpeitä turinakerhoja. Niiden
johdossa o n Pääkallodivisioona S S : n ,
Adolf H i t l e r i n kammoksutun kent-täpolUsln,
H e r m a n n Göring-laskuvar-jodtvlsloonan
jne, upseereita.
"Soldatenfcalendem" ilmestyy, ;
natsismi.herää— eivätkö ibmiaet
ole oppineet mitään maailman
sodista? Kyllä vata. Kalenteris­sa
on arUkkeU otsikolla "Mitä
olemme oppineet kahdesta maail-man8odaata.
V Siitä ilmenee mm.»
että!rauha on pelkkää "utopiaa"
ja että "aikamme totaalista stra­tegiaa"
voi hallita vain ••johtaja-ryhmä".
Joka on "vapaa kalkista:
puoluesltcistä alaspäin."
Eikö näitä sanoja ole k u u l t u a l -
kalsemmUikin? Ja sen jälkeen on
k a t s e l tu ihmiskrematorioiden sauhu­j
a , nähty rauniolta, r a i v a t t u niitä Ja
taas rakennettu maailmaa, joka n yt
elää rauhanaikaa, Joskin "'kylmän
sodan" varjossa.'
' S o l d a t e n k a l e n d c r n l n " toimittajat
j a kannattajat eivät ole oppineet m i ­tään.
Mitä- ovat muut oppineet —
Suomessa j a muualla maailmassa?
Heidän käsissään o n . tulevaisuuden
avain.
I
KOLME
Rosenberg-puölisoiden
puolustuskomitealta
vaatiitaan "veroja''
Waahington. — VIimelain valhe Y h ­dysvaltain
h a l l i t u k s e n harjoittamassa
Rosenberg-puolisolden vainossa o n se,
että hallituksen viranomaiset. ,ovat
esittäneet näiden oikeusmurhan u h ­r
e i k s i joutuneiden puolustuskomiteal­le
vaatimuksen tuloverojen maksamlr^
a3sta. V a a d i t t u summa o n k a i k k i a an
$118,358, m i h i n Ilmoitetaan sisälty-rvän
korot k u i n myöskin sakot siitä,;
eitä komitea ei ole tehnyt tuloveron-moltu&
ta.
Kysymyksessä oleva komitea toimi,
w . 1952 j a 1953 J u l i u s j a E t h e l R o s c n -
bei-gien puolustamiseksi, että saatal-
.siln kumotuksi heitä v a s t a a n noaietut
syytteet Ja annetut tuomiot. Tämä
aviopari telotettiin- k u i t e n k i n kesäk.
1953.
Puolustuskomitea on tämän vero­vaatimuksen:
joAdosta pyytänyt <A-k
e u t t a ratkaisemaan onko . komitea
o l l u t s e l l a i n en voittoa tavoittelematon
hanke, mikä c i ole verovelvollinen;
o l l en ells toisin sanoen verovapaa
Järjestö, joka on toiminut s i v i i l i v a ­pauksien
puolustajana. Tulovcrovi-ranomaia3t
väittävät komitean o l ­leen
verovelvollisen liikeyrityksen,
mikä jokaisesta vähänkin asioita kä­sittävästä
henkilöstä tuntuu aiheet­tomalta
kiusanteolta.
X
M t o A JtulJin rauhaUisesti vaimoni
Ja moJejODplen lAsten kanssA.VJA V«-
oeton p o i k k i J» s e l o s t ih beiUennnbM
roomalaista J t u l t t u u r i a Jä ^vm^iM»i*;
l a i s en demokratian etuja, K u l j ^^
seisoi tämä i h m i n e n p o l i i s i n luUypjT'
mussa. Muistan erittäin tiyvUi„ ettijt
k a d u l l a e i muuten ollut ketMn. I 4 - :
hellä meitä pamahti r i k k i o l x t e i k k u -
i i a n r u u t u , h y v i n todenniiköifieatisuti-:
ren kuumuuden takia. atfinHeolOia-iiittänyt
s i i h e n mitään huomiota^ -Ja
p u h u i n edelleen amerikkfllais^r\^-6^,
m o k r a t i a u eduista. S i l l o i n täiQi;a(Uea
univormussa astui m i n u n luokseni Ja
k a r j u i : ".
" K e r r o , s e l l a i s t a ette saa tehdä!"
Täydellä syyllä minä oletin, että
hän a i k o i estääRiinut täällä i t a l i a ­l
a i s e l l a k a d u l l a selostamasta amerik­k
a l a i s e n demokratian etuja, J a , J a t ­k
o i n edelleen selitystäni. SlUoln l>än
kävi käsiksi. Itsepuolustukseksi k o ­h
o t i n käteni kasvojeni eteen. J a hän
törmäsi n i i h i n nenälleen. Sitten
vuoti verta. Siinä k a i k k i , mitä minä
v o i n kertoa tuosta oiinettomasta.ta­pahtumasta.
I I
Minä kuljin -mieheni ja lasten
kanssa V i a V c n t o n poikki. Mieheni
o l i hieman hajamielinen Ja vaitelias.
Meidän edessämme k u l k i eräs p o l i i s i;
O i kyllä, se o n hän. Minä tunneh
hänet pikimustasta tukastaan. L u o n ­nollisesti
hän l u u l i olevansa y k s i n kaV
d u l l a j a o l i ikävystynyt: Minäkin
o l en Ikävj-stynyt -yksin ollessani, '
Yhtäkkiä hän noEttl maasta t i i U k l -
v e n j a h e i t t i sillä erästä näyteikku­naa.
Minä kirkaisin. Lasi särkyi
tuhansiksi s i r p a l e i k s i . P o l i i s i aäU^äh-tl
lUQhpOlUttMti lieoMyuUl Jft'lMl»d(0»'
tanl. Hiin vs9sfm-mm& nfUi» i»t
|ut«a!iti,iadtft.. Sitteo M n 1);^^
viusa^ kunpjniua j » ittfjui; *%im,\
«eUaista «ttc « a » i e W
Umelsesu tOln Aikoi meti. ir}emtftft
«yyn »eldto, Arocrttan kaiiMJaivm
perheen ol«koUie. Miebeoi p u i o^
tautul caokarllUsestr j » 4«ki tuot»
vytöntft valehtelija iMUfromin. sysnft
n&ln verta Ja pyOnylo. Bea jSlkeen
en tiedft cnäS ml^tx.^
Me kt^
perättä, ^a lie rUt^Vvät.. ?9PP»"«e-;
liftl: •'Jo» minä viem kerran topaaiii
aen narrin sinun seurattasi, nlJi^ mi*
cä katkon. kaikki hänen luunsa ykaf-'
telleni" Sitten Hän vld& sanoi: «"^JTa
sinun luusi myös". ' - ;
Sitten hän otti kiven maasta ja
heitti sillä erääseen näy teikktmaruur
tuunr PoIUsiherra. Joka seisoi kul­mauksessa,
tuli hänen luokseen ja
sanoi:
"Herra, sellaista ette saa tefbää.^*^'.
Pappa selitti että hän J^ai ja' että
^kuka häntä aUtä aikoi kieltää i a että
PQlislherralla ei oUut sUhen mitäftn
sanomista. Herra poliisi tol9tl«^valn
että pappiek el soohut lyödä rikld ik^
kunaruiituja, Ja'pappa sanoi; totta>
kai. Sitten herra ipollisi sanoi, ettfi
meidän on kaikklenvtuUtava: hänen
mukanaan; Ja paippa Idi hähtil ojyiicil-lä
nenään. Josta heti <valul verta. Mc
katsoimme ^päältä^ Ja mamma 'vSi$iA
i|a herra poUislnkanssa^vmeremmi
menneet.
Kttlkiklen todistajien ybdenmukttis-ten
lausuntojen perusteella polIla
Paolo,verotettiin heti valtion palve­luksesta
AAmerikon kansalaisen: louk­kaamisen
takia. ' . ..
Canadan intiaanit
Ottawa. — P a r l a m e n t i n alahuoneel­l
e annettujen viimelaten t l e t o j e n n u i -
k a a n asui C a n a d a n i n t i a a n i e n reser-v
i a l u e i l l a 151,942 intiaania, joiden
käytettävänä oji kalldclaan 2,223 r e -
senvialuetta, j o i s t a 1,628 o l i B r i t i sh
Columbian maakunnassa. Siitä h u o l i ­m
a t t a o l i i n t i a a n e j a eniten Ontarion
maakunnassa.
P. W. VIIKERi
Suom. SilmälasIspeslaUsti
Silmien tarkastusta
HamUtonissa — 21 MeNab St. N.
Puh. 8-4579
Torontossa; — 3 0 Sandford
Puh. HA. 126»
Joka kcskiv. %-% lp.-
Ave.
MIKSI VOTYTTELETTE JA KARSITTEf
Vatsa-, sappi-, makta-I munuais- ja virtsarakkoUvot voivat
olla vaarallisia. Ne aiheuttavat seDcäldpua, retnnaattlata
särkyä Ja kipua, painostavaa kaasua rintanne alle, oikealla tai
vasemmalla puolella, vatsahappoja, hapanta Ja katkeraa ma-
Icua Ja kuivuutta suussanne, päänklvlstystä Ja liuiniausta,
ruokahalun puutetta, utnpitautia tai epäiibrmaallsta vatsan
tolmhltaä. Käyttäkää sUlohi heti RUSCITBEATMENT
STOMACH REMEDY-lääketta välttyäksenno enlnunlltft va­kavilta
sairauksilta; ajan Ja rahanhukalta. Heti fnaimmftlnen
pullollinen auttaa. Kaikille tunnettu. Hinta alnpMstaan |0
pullollinen.
iseklftn oaoitteenune on: mm.mm\i LIHITED
5 » BATHimST STREET TOBONTO K HmMMMO
S U U N N I T T E L E T K O VIERAILUMATKAA
SUOMEEN
ENSI K E V A A N A T A I iOBSANA?
Nyt olisi aika tilata hytti^oikkatme, kun vielä on
valinnan varaa ja hyviä paikkoja saatavana
MatkaUutoimistomme edustaa kaikkia Johtavimpia valtomerilittjoja,
antaen palvelusta kaikissa matkaakoekevlssaaslolflsa. kuten passien
Ja viisumien hapktonassa.
Ruotsin Amerikan Linjan kulkuvuöröt:
New Yorkista Ja HalUaxista Oijiteboxgihi:
"Sipckholtn" Hal|faxlita,ma«liskaim 17
"Sioekholm" New Yorldila fcubiSkuua 13 paH
"Kungsolm" Nevir Yorldota huhttkiiun 19 pnä
"Stockholm" Nevir Yorkisia toukokuun 10 pnK
"Kungaholm" New Yorkista toukok. 18 pnft
"Stockholm" New Yojkiata kesäkuun 7 pnä .
"Kungsholm" New Yorkista kesäkuun 14 pnä
"Stockholm" New Yorkista heinäkuun 2 pnä
"Kungsholm" New Yorkista heinäkuun 9 pnä
Ruotsin Amerikan Linjan 22.000 tcnnin loistolaiva ^'Kungsholm" ja
äskettäin uudelleen sisustettu ^Stockholm" tarjoavat matkustajille
kaikki mukavuudet. Vain ulkohyttejä kummassakin laivassa.
HOME LINJAN uusi 26,000 tonnin loistolaiva
a s . "HOMERIC"
alkaa liikennöimään Canadan Ja Englannin välillä, poiketen myfis
kulkuvuorolllaan Le Havressa, Ranskaasa.
Home Linjan loistolaivan SB.'^Homertcln'r ensi vuoden kulkuvuorot
Quebecista Southamptoniin tai Le Havreen:
Huhtlk. 23 p. Toukok. 28 p. Helnäk; 1 p.
Toukok. 11 p, Kesäk. 14 p. Hetnäk. 17 p..
Käyttäkää hyväksenne tämän uuden loistolaivan mukavuuksia. '
CANADIAN PACIFIC LINJAN
laivojen kulkuvuorot Montrealista Liverpooliih, Englantiin, Josta
voimme järjestää matkanne edelleen Kööpenluuntnan katitta
Suomeen:
^ Kolme laivaa liikennöi Montrealin Ja Liverpoolin väiHlä;
"Empress of Scotland" ~ "Empress France"
26.300 tonnia 20,400 tonnia
"Empress of Australia"
19,400 t o n n ia
Ensi kevät- ja kesäkauden kulkuvuorot
Montrealista Liverpooliin:
"Empress
"Empress
"Empress
"Empress
"Empress
"Empress
'Xmpress
"Empress
"Empress
"Empress
"Empress
"Empress
of France" huhtikuun 26 pnä
of Scotland" toukokuun 3 pnä
of Australia" toukokuun 10 pnä
of France^' toukokuun 17 pnä
of Scotland" totikokHun 24 pnä
of Australia" toukokuun 31 j p »^
of France" kesäkuun 7 pnä
of Scotland" kesäsk. 14 pnä .
of Australia" kesäkuun 21 p.
of FranceT kesäkuun ;;Z8 pnä
of Scotland" helnäkutuDi 5 pnä
oi Australia" heinäkuun 12 pnä
NORJAN AMI9BIKAN LINJAK
MJ3. OSLOFIOBIP' Ja - SiS; "STAVANOEBPJOBIT lUkenndivät
New YorUn, Norjan Ja Tanakan välillä.
Ensi kevät- ja kesäkauden kulkuvuorot
New Yotltlsta Joko Osk)on tai RiSöpetthaml^^
"OslofJord" huhtikuun 13 pnä
"Stavangerfiord" huhtikuun 29 pnä
Oslofjord" toukokuun 11 pnä ^ '
"Stavangerflord" toukokuun 25 pnä
"Osloflord" kesäkuun 8 pnä
"Stavangerljord" k;esäkuun 22 pnä
Hyvät yhteydet Kööpenhaminasta Suomeen.
Lähempiä tietoja saatte kirjoittamalla osoitteella; ^ - - ^ ' ' w
VAPAUS TRAVEL AGiHXy
P. o, BOX 69 SUDBURY* ONTABIQ: