Vapaus, July 12, 1951

              Sivu 4 Torstaina, heinäkuun 12 p. — Thursday, July 12,1951
v in vähän fanomalchtlen pal^toilU.
Tämäkin kirjoitus tulee myöh&^ty-neenä,
ko;ka kesä on Jo kohta lopa^
sa. Allekirjoittanut haluaa kuitenkin
lausua ajatuksensa ke<säIoman suhter n
Ja kjfsyä lukijalta: vietätkö lomasi oi­kein?
Otsikossa olevaan kysymykseen on
hyvin vaikea antaa sellaista vastaus-ta.
Joka tyydyttäisi kalkkia Jce^äloman
viettäjiä, aukä «bje yhdelle on hy­vä,
on toiselle vahingoksi. Terveet,
voimakkaat Ja nuoret suunnittelevat
lomansa aivan toisin kuin heikot, iial-raat
Ja vanhemmat ihmicjCt. On kui­tenkin
yksi sääntö. Joka sopii kalkille
fhmlsille Ja se on- vietä acesaloma^i
» i in laiskasti kuin voit, Jos haluat p i ­ristyä
Ja virkistyä lomastani Ja toi­seksi
koetat saada suurta vaihtelua
ftiihin olosuhteisiin mitä olet talven
aikapa Ja työtä tehdessä Joutunut
viettämään, etkä ajattele työoloja c!<
kä muitakaan asioita, ne ovat mieles­tä
poistettava Nämä ovat paaohjcet
kesälomaviettoa varten Ennen kaik­kea
koeta saada loma-alkana>,i paljon
vaihtelua elämääsi, silla onhan ylcl-
M i t e n vietät kesälomasi?
Kesäloman vietoista kirjoitetaan hy- i ec£ti tunnustettu sääntö, että vaihtelu
'virktetää.v
Tuhannet liiroiiet rientävät jäiiden
rantaan ja antavat lämpöinen veden
yiriistäviis|i vaikuttaa ruumiiseensa.
Vesi onkin vanhin Icaikista parannus­tavoista
va-^^-njystä ja . henriostunei-suutla
vastaan, kun sitä osaa oikein
käyttää, Samöiii; aurinkö Ja Järven-ra
ntahiekka vaikuttavat paran ta väisti,
kuri osaa niitä kohtuuden rajoissa
käyttää, ettei niin kylve että nahka
lähtee.. VanhemjJlen j a heikompien
llimlsten on parempi^ olla auringosta
ja järyeifitä pois, nauttia muuten ralt-
, tiiijta llma£ta j a olla n i in lalslkaeti kuin
voi, : ••.•.'7
Ahkcruas i l o m m e 'TM^ pus-kciriincnkaah
el ole vli:i;a»ta. Välttä­mättömän
levöri ja virkistyksen lai­minlyönnistä'
seuraa usein luonnon
r-angälBtus> Liikarasituk.sct kuluttavat
ttTvcyttä j a juuri hermojen terveyttä;
Nu6njiisvuc«ina,::kim:voima aliia kcr
hlttyy ja kasvaa, c i tunneta väsymys­tä,
eikä hermöstuhcLsuuUa, ja kalkki
saattaa ^ncnnä silloin hyvin,- Mutta
myöhemmällä iällä, vbl väsymyksestä
koitua niin vakaVa j a äkllllneri seu­raas
että on pakko jättää syrjään elä­män
tärkeät tehtävät.
; Vlinic vuosina on tullut yleisemmäk­si
kesäloman vietto matkustelemalla.
Jossa ei ole mitään pahaa., kun pysy­tään
kohtuuden rajoissa. Mutta pit­kät
juna- ja autorcisut ovat väsyttä­viä,
et«nkl" J i " " automatkoilla on i h ­misillä
alihönjälncn kiire. Ajetaan
yhtaii mitta a pitkiä ja väsyttäviä mat­koja
tarpeettomasti, hirmuisen kiireen
valiltcssa ja väsyneessä tilassa; Monet
väsyneet IJimlset hermostuneena heit­täytyvät
. riautintbalneldeil valtaan,
Eiyätkii huomaa kuinka suuresti hei­dän
terveyteiisä pääoma lllkarasltuk-scHta
käfsll. Kun seuraat tuollaisia
ihmisiä jotka aina täydellä höyryllä
puskevat eteenpäin, päivin Ja öin, nllri
huomaat kuinka ä.rtylsiä ja väsyneen
näköisiä he ovat. He eivät näe, että
Heidän elimistönsä on luonnonlakien
alainen ja joka lubnribnlakla tikkqo. ei
jää rankaisematta. Jos haluat mat-ku.
stcHa. niin laiva- ja veiiematicat
ovat virkistäviä, etenkin jos kauniit
ilmat ovat mukana, ne antavat vaih­telua
elämän harmaaseen yksltplkkoi-suutcen,
Tplvbh, että tämän kirjoituksen o-sulsi
Jokii kiireellinenkin lukemaan,
pysäyttäisi hetkeitsi jUok.sun.sa Ja raU-haill.
se.sti miettisi k ja
seurauksia,, niin Varmasti tulisi alle-klrjbittahecri
karissa saniaan tulokseen
— että kun viettää kesälomansa nllh
laiskasti kuin voi, silloin loma on terr
veydcksi ja hyvinvoinniksi. — Juha,
NELSON GARAGE
AUTOKORJAAMO
Puhelin KI. 7658
497 Spadlna Avenue
Toronto Ontario
WHcox Steam Baths
AND SHOVVERS
Lake Avenue (South Road>
Lake Wllcox
Auki keskiviikkona, pcrJanUina,
laoantalna Ja sunnuntaina
fceUo 3—12 lp.
(28-5-12-19;
^ ONTARIO AUTO BODY
• M o o t t o r e i t a ja kaikenlaisia autoj»
B korjataan,
H Autojen hinauspalvclu
H Puhelin PL. 4187
• uusin EM. 4-6569
H98 John St. Toronto, Ont,
i i t t i i i i i i H i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i m i i i i m in
Parkway Bakers
valmistaa ruoka- Ja kahvileipää
Leivoksia, nimipäivä- Ja hääkaak-kuja.
korppuja yjn. lelpomoalan
tuotteita.
PUHELIN EM3.7676
290 Queen gt. W. Toronto, Ont
ONNI TERVO
Soinfulalainen on
rakennuflanuf ^
merenkulkualusfa
Äskettäin laskettiin Sointulassa
Jolm Andersonin veneveistämöltä ve­sille
"Tvria 8isters"-nimlnen kalastus-laiva
Joka on 52 Jalan pituinen Ja 15
Jalan levyinen nuottalaiva. Alus on
raSeennettu B. C : n fir-puusta Ja sisus-r
tettu mahongilla. 3£r, Anderson oli
rakennuttanut aluksen kahden Alert
Bayn kalastajan, Jimmy Sewidin Ja
Robble Bellin tilauksesta.
Aluksen vesille laskeminen tapahtui
poikkeuksellista juhlallisemmin sillä
" T w i n Sisters" oli mr, Andersonhi r a ­kennuttamista
aluksista, kun otetaan
lukuun myöskin soutuveneet, järjes­tysluvultaan
kuudessadas. Tilaisuu­dessa
oli saapuvilla lukuisia asianhar­rastajia,
jotka onnittelivat tätä kuu­luisaa
veneenrakentajaa saavutusten­sa
johdosta,
(Mr. .Anderson ryhtyi rakentamaan
veneitä Solntulassa vuonna 1918, Hä­nen
harrastuksensa eivät rajoitu k u i ­tenkaan
veneiden rakentamiseen sil­lä
hän on OEalllstunut huomattavalla
tavalla myöskin CSJ:n'tolmintaan ja
muihin yhteisiin rientoihin Solntulas­sa.
Kaiken lisäksi hänet tunnetaan
myöskin runoilijana. Jonka kustan­nuksella
ilmestyi V, 1938 80-sivulnen
"Sepän polka"-nlmlnen kokoelma r u ­noja,
ja kupletteja, käsittäen yhteensä
15 runoa ja 14 kuplettia, Veneenra^
kentajamme lienee ollut. solntulalals-ten
hovlrunolllja sillä kokoelma.5sa on
m.m. hänen kirjoittamansa juhlaruno
"Solntulan suomalaisen työväenyhdis-tyk.
sen kaksikymmcnvuotlsjuhlaan v.
1927,"
Suomen sosdemlt sodan
puolesta rauhaa vastaan
Allaoleva on lainatta Snomen TU­Len
pslvelnksesss monia roosia ol­leen
Toivo Salosen kirjeestä, catia-dabisetle
tattavaUeeu Toivo S»-.
lone n erotettiin ä»kettäin TULrn
paivefoksesta sen tähden, että häh
Julkaisi raobantoiminfaa pnolnsta-van
kirjoitokscn.
. ; . Rauhan kysymys on tämän
hetken tärkein asia. Millä tavalla
tämä kysymys ratkaistaan, siitä rilpr
puu maailman kansojen tuleva kohta­lo:
seuraako pitkäaikainen tuho vaiko
rauhallisen kehityksen aikakausi. Jos
kaikki rauhaa rakastavat kansalaiset
päättävästi asennoituvat rauhanrinta­maan,
niin sota voidaan välttää, mut­ta
jos ihmiset suhtautuvat rauhanky-symyk.
seen välinpitämättömästi ja jät­tävät
a.sioiden johtamisen suurpää­oman
omistajien ja heidän palkka-laisteasa
käsiin, niin Ecurauksena ei
voi olla mikään muu kuin uusi hir­vittävä
sota. Amerikkakaan ei ilmei­sesti
tällöin cnäa .säästy hävityk.seltä.
On siis tehtävä kaikki mahdollinen
sodan estämiseksi..
Amerikan raharuhtinaat ovat tä­män
hetken johtavia sodanlietsojia.
Amerikan teollisuus on n i in ivalta va ja
täanän teollisuuden omistajien rahan-hhro
niin .suunnaton — johtaen heidät
tuhoaan kohti. Amerikkalaiset kapi­talistit
tarvitsevat, yhä uusia riisto-alueita
j a tuotteilleen mcnekkialueita.
Kun useimmat alkuasukaskansatkin
ovat heränneet puolustamaan ihmi.s-oikeuk-
siaan, niin amerikkalaiset " l i i ­kemiehet"
pyrkivät assitten avulla
maailman herruuteen, kuten Hitler
viime sodassa, käyttäen kommunismi-
Neuvostoliiton Icoilektiivi-talonpoiiden
vapaa elämä
i i i i i i i i m i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i ii
CRESTON MOTORS
KAISER - HENRY J - FRAZER
Myynti- Ja hnoltopalvclus
Täydellinen korjauspalvelu kai­kenlaisille
autoille
Ontario Motor League hinaus
läheltä ja kaukaa.
Kalkille hyvu palvelus.
PuheUn ORchard 4562
3211 Dufferin St. Toronto. Ont.
BOND CLEANERS
DYERS AND TAILORS
Suomalainen puhdistusliiko
" S i i s t i ulkoasu on edustava ja herät­tää
luottamusta," Teemme huolella
kaikki puhdistusalaan kuuluvat
työnne. Kotoa haetaan. Kaupungin
laajuinen palvelus.
925 Pape Ave. Pahelln GK, 7115
216 0'Connor Dr. PuhrIin GK. 2D10
(Voi soittaa myös Illalla)
Vakuutettu säilytys.
Toronto Ontario
Parhaita kesäkuun
tuloksia Euroopan
urheilussa
Tukholman kilpailuls.sa hyppäsi
Ragnar Lundberg seipään vara.ssa 430
j a oli Vähällä päästä 442. Malmös­sä
.suomalainen Valtonen ponkasl p i ­tuutta
704 ja Strand pinkoi 1,500 m.
3.53.
Neuvostoliitossa on Heino LIppIn
kuula tehnyt 16.27 kaaren ja Qor-
Jalnövin 1.5-32. Golubjev ja Potter
pinkoivat 100 m. ajassa 10,8.
Bry(i.':.sclin kilpalluis.sa Gaston Rcllf
juoksi komeasti 5,000 m, voittaen sen
uudessa Belgian ennätysajassa 14.10,8.
i^aiisktin Mlmouh jäi y l i 12 sekuhttiä.
-^.Uutiossa Ranskassa (Canadassä)
kiiylännössä. olleen läänityslaitoksen
aikana perusteltiin kaikkiaan 150 lää-riity.
stä, joiden omistajista 27 koro­tettiin
paroonciksi. varakreiveiksi.
krcivdik.';l Ja markiiseikHi — ja yksi
hcrttiiaksi.LälinityslaitoS lakkautet­tiin
vuonna 1051. :
DR. E. C. AHO --Hammaslääkäri
HUONE 640 PHYSICIANS- & SUUGEÖNS' BUILDING
86 Bloor Street West Torohto. Ontario
Puhelin KInBsdalc8:J37
ME HALUAMME
MUSTIKOITit
KORKEIMMAT MABKklNAHlNNAT
CHAS. S. SIMPSON CO.
LIMITED
Ollut tolmlnuMsa yli 35 vuotta
PIKAISET
SUORITUKSET
Merkitkää lähetyksenne:
CHAS. S:
68 Colborne St.
Si:OSITIIKSET MISTÄ
PANKISTA TAHANSA
SIMPSON CO.
LIMITED
Toronto. Ont.
Pyy takaa tanaan omaa lähctyslclmaslntannc.
Alkaa lainatko leimasimia.
5, 12, 19, 26 — 2, 9, 16
DR. ROMAN PN IEWSKI
Monivuotinen praktiikka Euroopan huomatalmmissa sairaaloina
ERIKOISALANA Blsustaudit, naisten, lasten Ja vcncrlsct taudit.
Nielurisat leikataan uudelta menetelmällä kivuttomasti
Ilman veren vuotoa.
Vastaanottotunnit: Kello 3—8 tp.
tsrt PARK A m PUH. IL4rbnur 7623 Montreal, Qm.
VOKS'in kutsusta käsi Neuvos­toliitossa
hlUattaln Snomen pien­viljelijäin
valtuuskunta. Se vie­raili
Neuvostoliitossa tonkoknnh 26
päivästä kesäkuun. 11 päivään Ja
kävi Rostovln, GorJkin Ja Vladimir
rin alueen kollektllvitalonksissa,
neuvostotiloilla sekä ; kone- Ja
traktoriasemiUa ja tutustui tieteel­listen
maatalonslaitosten Ja maa'
talonsopistojen työhön.
Alempana julkaisemme aslkka-lalsen.
pienviljelijän Roobe Lehti­sen
kertomuksen käynnistään
Neuvostoliitossa tämän : valtuus­kunnan
mukana.
Suomen porvarillinen propaganda
väittää, että sosialistinen talousjär­jestelmä
tekee lopun kilpailusta^ jonka
vuoksi ei voi' olla mitään kiihoketta
työn tuottavuuden kohottamiseen ja
tuotteiden laadun parantamiseen,
PorvarillLscn propagannan väittämän
mukaan sosialistisessa yhteiskunnas­sa
on tällaisena kiihokkeena pakotus,
Neuvostoliitossa käydessäni minä sain
hyvin tarkkoja tietoja tästä kysymyk­sestä
ja voin täydellä syyllä sanoa, et-,
tä kaikki nämä poFvarilllsen propa­gannan
tällaiset -väitteet ovat sosia­lismin
j a Neuvostoliiton todellisen
elämän parjaamista. Ottakaamme
esimerkiksi kollektllvltaloudet. Ne
ovat sellaisia yhteLstalouksla, joihin
talonpojat ovat vapaasta tahdostaan
yhtyneet paremman elämänsä Järjes-tämLscksI.
Koko talouselämä raken­tuu
suunnitelmalliselle perustukselle
j a kalkki työt tehdään hll^ä niiden
suunnitelmien mukaan, jotka talon­pojat
ovat Itse laatineetkin. koUek-tlivitalouden
työntekijät ovat kalkki
tällaisen kollektiivin jäseniä ja"^ koko
sen rikkauden omistajia. He tekevät
yhdessä työtä ja yhdessä nauttivat
työnsä tuloksista .Mitä paremmin he
tekevät työtä, Eitä eneminän, he an­saitsevat
siltä, kollektilyitalpudessa
el ole kilpailua sanain sellaisessa mer­kityksessä
kuin se on tullut ymmär­retyksi
kapitalistisessa yhteiskunnas­sa,
mutta siellä kbUektiivItalonimjat
j a : vieiäpä. eri työryhmätkiri kilpaile­vat
keskenään. Sellaisen kilpailun
tarkoituksena oh pääistä parempiin
tuloksliri työssä. NeuvoistoUItossa sitä
sanotaan spsiaiistlseksi kilpailuksi.
Kixkaan ei pakota koUektiivitalonpoi-kla
sosialistiseen kilpailuun; vaan he
^ itse tahtovat tehdä työtä niin hyvin
kuin suinkin mahdoillsta. sillä he
tietävät, että hyvästä työstä ori myös­kin
hyvä palkka. Oh sanottava, ettei­vät
valtiovallan elimet pakota ketään
kollcktiivltaloutccn. kuten porvarilli­nen
propaganda välttää täällä Suo­messa.
Kalkki kollektitvltaioopojat
tekevät työtä yhteisessä taloudessaan
suurella ilolla ja innostuksella. Pyr­kimys
valoisaan tulevaisuuteen ja va­rakkaaseen
elämään on juuri se k i i ­hoke,
joka.antaä työlle iloa ja herät­tää
halun päästä mitä parhaimpiin
tuloksiin. Kaikki kollektlivitalonpo-jat
Uetävät, ettei heidän työnsä he­delmiä
anasta kukaan, vaan että he
saavat Itse nauttia täydellisesti työn­sä
tuloksista. Juuri siksi Neuvosto­liiton
kollektiivltalonpojät tekevät
n i in suurella innostuksella työtä kol-lekUivitaioutensa
hyväksi. Heidän
työnsä on tosiaankin vapaata, se tuot­taa
iloa, se on riistosta vapautuneiden
ja onnellista tulevaisuutta rakenta­vien
ihmisten työtä.
Neuvostoliiton kollektiivi talonpoikien
työ tuottaa Iloa vielä siksi, että se bn
sangen tuottavaa, sillä kaikki maa­taloustyöt
on koneistettu. Kollektiivi-talouksien
hallussa ori vohnakkalta
traktoreita Ja vielä lentokoneitakin,
joiden a\-uUa lannoitetaan peltoja ja
taistellaan rikkaruohoja ja maatalou­den
tuholaisia vastaan. Kaikki tämä
tekee työn suunnattomilla maa-aloilla
sangen tuottavaksi ja samalla helpok­si.
Se ei vaadi ylivoimaista fyysillistä
ponnistusta, mikä on aina pienviljeli­jäin
vitsauksena yksityisessä koneiS'
tamattomassa taloudessa.
Käytyään Neuvostohlton monissa
kollektUvltalouksissa Suomen pienvilr
jelljäin valtuuskunnan jäsenet saivat
omin silmin nähdä, kuinka voima­kasta
nousukautta' elävät kollektiivi-taloudet
Neuvostoliitossa ja kuinka
ne vaurastuvat vuosi vuodelta, Kol-lektllvitaloukslen
vaurastumisen kans­sa
paranee myöskin koUektiivltalon-polklen
elämä. Joka kerta, kun me
kohtasimme iloisia, hymyileviä ja vie­raanvaraisia
kpllektiivltaloppoikia,
me pääsimme yhä suurempaan' var­muuteen
siitä, että Neuvostoliiton kol­lektiivltalonpojät
ovat toslaankhi va­paita,
heidän työn.sä on jaloa j a se
tuottaa iloa. Kollektiivltalonpojät
ratkaisevat kalkki asiansa laajalla de­mokratialla.
Puhutellessamme useita i:
kollektlivltalonpoikla me pääsimme Timmlns. - Lähes kaksi ja puoli
varmuuteen, että porvarillisen propa- vuosisataa takaperin teki ryhmä r o h -
gandan väite jostakin "pakkodemo- kelta ranskalaisia tutkimusmatkan
vastaisia- ttmnuksia.
Me täällä Suomessa elämme myös
klihkeitten poliittisten taistelujen
pydrteis£ä. Valtiolliset vaalit ovat
Juuri kynnyksellä. Muutamien päir
vien kuluttua ratkaistaan miten Suo­men
kansa suhtautuu sodan Ja rauhan
kysymykseen. Jos kansalle selitettäi­siin
kysymys selvästi, niin ei olisi
epäilystäkään kumman :;se valitsisL
N i i n ei kuitenkaan ole asianlaita.
Porvariston ja sosialidemokraattien
harjoittama politiikka on kieroa Ja
petollista. Tästä Johtua, että kysymys
sodasta Ja rauhasta on muodostunut
hyvin monimutkaiseksi. Ihmiset eivät
ole päässeet selville totuudesta Ja siksi
heidän ratkaisiinsa on myöskin epä­määräinen.
Politiikasta perillä olevat ihmiset
näkevät kuitenkin selvästi, että pää-taistelu
vaaleissa tapahtuu sodan ja
rauhan ky.symyksen ympärillä. Siitä
huohmatta vaikka vaalit tapahtuvat
useiden puolueiden nimissä, n i in todelr.
lisuudessa ovat nämä kaksi a.siaa vas­takkain.
Maamme porvaristo yhdes­sä
sosdemien kanssa edustavat sodan
linjaa ja rauhan linjaa edustaa vain
S K D L . . .
Helsingissä'pidettiin kesäkuun 11-14
pnä T U L : n liittokokous. Tähän ko­koukseen
olivat sosdemlt hankkineet
monenlaisten rötösten j a vaaliväären-nysten
avulla enemmistön (68-12).
Väkivaltapolitilkka paljastuu siitä kun
sanon, että vaaleissa yhtenäisyyden
kannalla olevat: saivat 30,351 ääntä Ja
sosialidemokraatit 33,452. Siltä huo­limatta
sosdemlt saivat 68 Ja yhtenäi-syysväkl
12 edustajaa. Jos vaalit olisi
toimitettu rehellisesti,: niin yhtenäl-syysväki
olisi voittanut selvästi.
Vääryydellä ja petoksella järjestetty
liittokokous teki myös sen mukaisia
päätöksiä. Vasemmisto syrjäytettiin
miltei tyystin l i i t on johdosta. Liiton
säännöt muutettiin epäkansanvaltai-siksl,
Jonka avulla taataan sosdemeille
jatkuva vallanpito ainaidn 8 vuodeksi,
muuttui; jäsenistön mielipide millai­seksi
tahansa.
Aihe jonka perusteella minut erol-tettlin
oli Lapin TUL-lehdessä ollut
rauhan asiaa koskeva kirjoitukseni,
jossa mainitsin, että T U L : n oikeisto-johto
on kääntänyt selkänsä rauhan
asialle. Kuten tästäkin havaitset, on
rauhan kysymys tämän hetken kipein
kysymys,. Sosdemlt pyrkivät "tappa­maan"
rauhan asian vaitiololla j a sa­maan
aikaan heidän lehdistönsä on
täynnä amerikkalaista sotapropagan­daa.
Tällaista on Suomen sosdemien
rauhan tahto.
Kumityöläiset hylkä­sivät
tarjouksen
New Toronto. —• Goodyear Rubber
Corn työläiset hylkäsivät vihne vtt-r
kolia toisen kerran yhtiön tarjoaman
11 sentin palkankorotuksen. Joka oli
3 senttiä korkeampi kuhi ensbnmäl-nen.:
Ensimmäisen tarjouksen Jälkeen
työläiset lakkoutuivat, mutta palasi­vat
työhön uhion toimitsijain. kehoi­tuksesta,
että neuvotteluja voitaisiin
jatkaa.
Ontarion puutavara-tiiotanto
V. 1949
Ottaira. — Canadan Tilastolleen
toisilsto ihnolttas. että Ontarion maa­kunnan
pöutavarataotannon^rvo oli
Vuonna 1949 yhteensä €2.739,000 mil­joonaa
dollaria eli lähes neljä miljoo­naa
dollaria enemmän kuin edellisenä
vuonna. Puutavaratuotannossa työ^
.kenfell 8,971 tielaista j a heille makr
settujen ptdkkoJen yhteinen määrä i l ­moitetaan:
I4.m,420 dollariksi. Edel­liseen
vuoteen Terrat/ina oli työläis­ten
lukumäärä lisäänl^nyt 228 henki­lönä
Ja palkat 883,Ti!91 dollarilla. Vuon­na
1949 sahatun puutavaran määrä
oli 793,039,000 lautajalkaa eli lähes
33,000,000 lautajalkaa enemmän kuin
V. 19*8.
Eduskuntauudistus
Suomessa v. 1906
Suomen äskeisten edoskanta-vaaUen
johdosta on syytä palanttaa
• mieliin se pitkäaikafaien talstehi,
jota käytiin Suomessa ednsknnta-laitoksen
nndlstamiseksl. Ja Joka
Johti snotolsaan päätökseen snotol-sah
ajankohdan Johdosta 45 vuot­ta
akaperin. Tämä kirjoltns on
PauU Martinmäen kynästä.^'
Matka syntyperään, virka-asemaan
tai varallisuuteen pohjautuvasta nell-jakölsesta
säätyedustuslaitoksesta yk­s
i - tai kaksikamariseen kansanedus-kuntaan;.
joka vahtaan yleisen ja y h ­täläisen
äänioikeuden pohjalla, on
Ijehityshistorlalllsestl varsin pitkä. E r i
maissa sen pituus ajallisesti vaihtelee
hyvin suuresti ja kulkee ueissa tapa­uksissa
erilaisten välivaiheiden kautta.
Melirä Suomessa tapahtui tämä siirty­minen
sekä ajallisesti että kalkki vä­livaiheet
sivuuttaen suoraan säätye­dustuslaitoksesta
yksIkamariseenV e-duskuntaan.
Ennen eduskunnanuu-dlstuksen
suorittamista oli mästssam-me
tosin jo y l i 10 vuoden ajan käyty
taistelua tämän kysymyksen merkeis­sä,
mutta se ei johtanut sanottaviin
käytännöllisiin tuloksiin ennen vuo­den
1906 perusteellista muutosta.
Suomen teolUnen kehitys aikoi suh­teellisen
myöhään, mutta tapahtui
sitten nopeassa tahdissa. Jo 1800-
luvim loppuun meimessä se oli luonut
lukumäärältään huomattavan teolll-suustyöväestön
josta työväenliikkeen
koulussa kasvoi nopeasti yhteiskunnal­linen
voimatekijä. Sen aikainen a h ­das
säätyedustusjärjestelmä Jätti kui­tenkin
sen" miltei kokonaan vaille valr
tiolllsla oikeuksia. Sinoista tilannetta
Suomalaiset ryhtyivät ensimmäisinä
kaivamaan Itultaa Porcupinen alueella
Vikki Matson ja P. Haart alkoivat kullan .
kaivamisen Night Häwk Laken saaressa 1906
kratlasta": kollektiivitalouksissa on
silkkaa valetta. Neuvostoliiton kollek­tiivltalonpojät
ovat kohtalonsa Isän­tiä,
he tekevät työtä itseään varten
ja neuvostovaltio j a koko yhtelskimta
antaa heidän työlleen suuren arvon.
Korkeimmassa kunniassa maaseudul­la
ovat kollcktiivitalouksien parhalm-ma,
t työntekijät, siksi ei ole ihme, että
jokainen koilektilyitalonpoika tahtoo
päästä mitä parhaimpiin tuloksiin
ty&sään. Se on mahdollinen vain
siinä tapauksessa, kuri työ on tosiaan­kin
vapaata j a tuottaa iloa ja kun sitä
tekee mielihyvällä. Neuvostohitoin
koUektiivItalonpoikain työ on juuri
sellaista. . .
Hyviä tuloksia
heinäkuun 3 pnä
Helsingissä
Helsinki: \S-S) — Kesäk. 23--29
päivinä cli Stadionilla jälleeri huo­mattavat
yleisurheilukilpailut, joihin
osallistui omiemme lisäksi saksalaisia,
belgialaisia, jugoslavialaisia ja ruotsa^
laisia tekijämiehiä. Ensiinmälsen
päivän kilpailut tapahtuivat täysin
saksalaisten merkeissä, sillä he voitti­vat
kaikkiaan viisi lajia. T\iloksista
parhaaksi nousi Scliaderi 5000 ririi
voittoaika I4;16.6, joka samalla on
Saksan uusi ennätys. Erinomainen
suoritus o!l myös saksalaisen Haasiri
400 metrin juoksu, kun ottaa huomi-ocn,
ettei rata suinkaan ollut sateen
jälkeen parhaassa mahdollisessa kuri.-
nossa ja aika oli silti 47.8, •Moukari-häkissä
pyörähteli , pyylevä Karl
Storch. jolla on hallussaan 11 yubderi
takaa Stadloniri ennätys tässä;^jls-sa.
Nytkin syntji niin hyvä tulos
kuin 5554. Kun korkeushyppy oli
mennyt Ruotsin Svenssonin nimiin t u ­loksella
196, el kansainvälisistä lajeis­ta
'jäänyt kiiln keihäänheiton voitto
kotiin. Toivo Hyytiäinen,, himittäiri
heitti parikiri kertaa yli 71 metriä p a ­remman
ollessa 71.49.
Kilpailujen toisena päivänä olivat
\niorostäan belgialaiset ja jugoslavia­laiset
ennen kaikkea tulessa. Belgian
suurjuoksijan. Gastori Reif f in aiko­muksena
oli juosta kaljdella mallilla
uusi maailmanennätys, mutta radan
heikko kunto Ja kolea ilma tuomitsi­vat
tämän yrityksen epäonnistumaan.
Kaikesta huolimatta Belgiari ylpeys
osoitti nlevanusa huippuluokan Juoksi­ja.
Täysin Reilfin esityksen rinnalle
Ottawa-jcelta James Bayn rannalla
olleeseen Hundson's Bay-yhtlön Moose
Factoryn kauppakeskukseen. Heidän
arvellaan olleen ensimmäiset valkoiset
miehet, jotka näkivät Porcupinen
kulta-alueen,
: Vaikka tämän retkikunnan" kerror
taan tavanneen merkkejä hopeasta,
jatkoi se matkaansa edelleen sillä sen
ainoana tarkoituksena oli päästä
Moöse Pactoryyn, joka. sijaitsee Hud-son-
lahden eteläisimmässä kohdassa,
Tämä pieni retkikunta yUtti Night
Hawk Laken ja kulki sisn saaren ohi,
josta löydettiin kultaa parisataa vuot­ta
myöhemmin.
Seuraavan: vuosisadan aikana sai
Porcupinen alue olla miltei rauhassa.
Mopse Factorysta tiedetään kuitenkin
tehdjTi tutkimusmatkoja etelään, jos­sa
käyilin ttffkiskauppaa. Mattagaml-joelta
sanotaan hyvin kuljetun polim
muodostaneen tien Abitlblin turkis-kauppiaita
varten: MUtta pian turkik­set
ehtyivät ja kuri turkisten kauppa,
päättyi niin täriiä tie kasvoi irmpeeri.
Viime vuosisadan loppupuolelle
saakka pysyi Porcupinen alue koske­mattomana
erämaana kunnes Onta­rion
maakuntahallitus lähetti liikkeel­le
retkikuntia tar^tamaäri luonnon­rikkauksia
Suurten, järvien pohjoisi-ptiolella
olevilla alueilla. Retkikun­nat
ilmoittivat alueella olevan valta­vat
metsärikkaudet, runsaasti kalaa,
rikasta savimaata ja nmsaasti vesi­voimaa
kuiri myöskin mineraaleja.
Ennen vuaslsadan loppua lätietettiin
alueelle kaksi geoloogista retkikuntaa.
Vaikka kummatkin totesivat alueella
olevan kultaa, el kukaan,kiinnittänyt
siihen mitään huomiota ja yleisenä
käsityksenä oli* että Ontariosta ei
koskaan muodostu se huomattava
kullan tuottaja kuin se p n nykyään.
Kaikesta huolhriatta päätti maa-kimtahallitus
^myöntää niäärärahan
rautatien rakentariilsta varten North
Baysta Timiskariiingin savlvyöhyk-keelle.
kohosi pienen jugoslavialaisen Seger
dlnin mainio 3000 metrin estejuoksu.
Siitä huolimatta että matkassa olivat
Ruotsin Elarlsson, Belgian Schoopijans
j a meidän Blomsterimme, irroittautui
Segediri heti lähtölaukauksen pamah­dettua
omaan vauhtihisa ja voltti
ylivoimaisesti aJaUa 9.07.2, Jugosl, Ce-raj
voitti vuorostaan 1500 m. Jukka
Plirorien vastasi toisen kllpalupävän
suomalateaarathkfesta hyppuämäll"»
seipäällä kesän kärkituloksen 420.
HOLLINGEB 1901
Se tapahtui, 1901. Siihen aikaan
tuotettiin Sudburyn alueella Jo huo­mattavasti
nikkeliä ja kuparia, mutta
sieltä pohjoiseen sijaitsevista alueista
ei vielä siihen mennessä tiedetty imei
mitään, varsinkaanmineraalirikkauk-siln
nähden, Algoma Centsral-rauta-tie
lähetti silloin erään prospektorin
etsimään rautaa. Vaikka hän kulki
alueen halki Ja edestakaisin aina
James Bayhin saakka, ei hän löytä­nyt
rautaa. Paluumatkallaan syksyl­lä
1901 häh löysi kvartslsuoneri'. Joka
sisälsi kultaa, sillä palksdlä missä on
nyt Hollirigerin kaivanto. Hänen
näytteensä osoittivat, kiven sisältävän
kultaa ainoastaan $5.20 arvosta tprinia
kohden. Silloisilla menettelytavoilla
Itäsi telien ei moinen oori ollut kan­nattavaa
J a koska alueelle ei ollut
rautatietä, ei sitä kannattariut ajatel­lakaan./
'' ;
Vuonna 1905, neljä vuotta myöhem­min;
sivuutti eräs Holllnger ffillin tie­noilla
työskennellyt prosp^ktorl mil­joonien
dollarien kaivannon vain
muutamilla jaaTdeilla. IHän lähti pois'
alueelta osalllstuakseeri hopean «tsin-tään
muualla. .
SUOMALAISET 1906
Seivaavana vuonna kun rsuitatie oli
rakennettu .Cöbaltiin, alkoi Porcupi­nen
alueella jälleeri prospektöintikuu-me
kuri rautatieri läheisyydessä olleet
alueet olivat tulleet tutkituiksi Ja val­latuiksi.
Porcupinen alueelle lähte­neiden
prospektorien joukossa- oli
kaksi suomalaistakin. V i k k i Matson Ja
P. Haart. He löysivät Icultaa Ja pe­rustivat
pienen kaivannon eräälle
Night Hawk Laken pienelle saarelle.
Mutta tuli hävitti kaivannon vuonna
1908 ja n i i n yritys hylJättUn, Seu­raavien
vuosien aikana tehtiin Night
Hawk Laken alueella lukuisia valtauk­sia,
mutta rie eivät johtaneet mihin­kään
kaiväntotöiden alkamiseen koska
G o ^ a r i d a n hopealöydöt kiinnittivät
puöleerisa silloin kaikkien prospek­torien
huomion.
Porcu|}inen alueen icehittyminen a l ­koi
huomattavammalla tavalla vasta
sitten kun rautatie rakennettiin alu-eeUe,
kun keväällä 1911 pääsi rauta­teitse
South Porcupineen saakka.
Miitta se on asia erikseen j a siitä
voidaan puhua toisessa yhteydessä.
— RikolUssiirtolaisla tuotcttihi
Rariskasta Canadaan ensimmäisen
kerran vuorina 1723, Osa heistä oli
nuoria miehiä. Joiden perheet olivat
ehdottaneet heklät karkoitettaviksi Ja
muut pikkurikollisia. Viimeinen lä­hetys
tapahtui 1749, Jolloin m-xahari
saapui 680 henkeä.
kuvaa se, että koko maan väestöstä
vuonna 1890 kuului
aatelissäätyyn 0,12 %
; pappissäätyyn 0,26 .,
porvarissäätyyn 3,11 ..
••. talonpoikaissäätyyn 26,15 ,.
sSfiiyien ulkc^uolelle 70,36 „
. (Mainituista prosenttiluvuista porva-:
rissäätyä koskeva kohosi jonkinverran
1890-luvulla Ja 1900-luvtiri alicuvuosina
sen Johdosta, että työväestön parhai­ten
palkattu huippukerros pääsi tie­tyn
tulorajan saavutettuaan äänestä­mään
porvarlssäädyn: vaaleissa, mutta
tämä muutos-ei kyennyt tekemään
tyhjäksi sitä tosiasiaa, että n. 2/3 vä­estöstä
oli koikonaan suljettu säätye-dustuksen
ulkopuolelle. Lisäksi on
huomattava,: että aatelissääty j a pap-pissääty.
Jotka yhdessä edustivat vä­hempää
kuin puolta: prosenttia väes­töstä,
saattoivat äänestää kumoon
kaikki uudistusesitykset j a että msrös
poryarissäädyssä Ja talonpoikaissää-dyssä
pieni vähemmistö tosiasialli­sesti
määräsi edustuksesta varalli­suuden
mukaan kohoavan ääniastei-kon
perusteella.
Näyttää siltä kuin suomalaisen y h ­teiskunnan
etuoikeutetut kerrokset e i ­vät
olisi täysin ymmärtäneet yhteis..
kunnallis-taloudellisen kehityksen a i ­heuttamien
muutosten merkitystä Ja
sitä seikkaa, etiä ne ajanpitkään vaa­tisivat
muutoksia myös valtiollisessa
elämässä, Työväenyhdistykset tekivät
eri paiJEkaikunnilla 1880^ Ja 1890-lu-vuilla,
huomattavammassa määrin
1890-luvun puolivälistä alkaen, vaati-riiattomia
uudi;5tusesitykslä. Ne koski­vat
yleexisä vain sensuksen alentamis­t
a porvarlssäädyn vaaleissa j a yhdelle
henkilölle säädetyn korkeimman ään­ten
luviui rajoittamista. Jotta työvä-
&tö edes Jossakin määrin pääsisi vaa­teissa
vaikuttamaan. Näitä muutok­sia,
joiden, tekemisen kunkin kaupun­gin
raasUivankokous saattoi ratkais­ta,
ei kuitenkaan useimmissa tapauk­sissa
saatu toimeenpantua. Etuoikeu­tetut
ryhmät jarruttivat itsepäisesti
^ienimpiäkhi uudistuksia. Ja mikäli
^tten pitkän vitkastelun jälkeen ol­t
i in valmiita pieniin myönnytyksiin,
ne tulivat yleensä liian myöhään ja
Ulan mitättöminä.
Samanaikaisesti työväestö kasvoi
lukumääräisesti, sen sivistystaso ja
yhteiskimnallinen valveutuneisuus ko­hosi
Ja se järjestäytyi entistä ylei­semmin
ja tiiviimmin. K u n se sitten
havaitsi, että sen vaatlmattomimmat-k
in esitykset osallistumisesta valtiolli­sen
vallan käyttöön torjuttiin j a että
vuosi toisensa jälkeen kului hedelmät-tömäissä,
taistelussa pikkUparannuk-slsta,
Joihta etuoikeutetut luokat ja
ryhmät suhtautuivat kielteisesti, al­koi
työväestön keskuudessa voitta a
alaa ajatus perusteellisemmasta refor-
Viista^ jonka toimeenpariba olisi tar-
Vlttaesisa tuettava joukkovoimalla,
Ääriiolkeustaistelusta. muodostui ke^
•hittyväile tepllisuustyöväestölle kes­keisin
taistelukysymys. Se sai talste-
JOHN ^
PAUL •
;Piihelfanet:
^•.•'.-*OTnN''>:/^ • •^'STAND -
- 5 - 6 4 4 2 ' 5-6644
280 Bay St. Port Arthur, Ont.
SAL:n
LAHJAPAKET]
tekee Jokaisen päj,
iUHLAKS
sukulaisillenne
SUOMESSi
•.4
Kahvia ei Suomessa a
enää vapaasti. Se meni
iille viime lokakuun ai
Neljänneskilo (puoli pan
on kolmen kuukauden a
yhdelle Hengelle.
Teidän valittavana on kbli
SAL:n lahjapakettlvaliota
TYPE "FA"
HINTA $10.80
4 paunaa kahvia
2 paunaa nisiä
2 pak. sekahedGlmlä
1 pauna luumuja
4-r4 unssin pakettia makea
suklaata
V^paun. Bakerin kakaota
2 pakettia savukkeita
1 pari Nylon-sukkia, vain
No, 10
Kokonaispaino 14 panoai
TYPE "FB"
HINTA $7.60
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. riisiä
1 paketti kuivattuja . .
hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
l'/2 unssia kaneelia
Kokonaispaino 11 pannu
TYPE "FC"
HINTA $5.95
4 PAUNAA KAHVIA
Kokonaispaino 7 pannat
Antakaa meidän huoltaa Tä
pakeUilähetyksmm.
VAPAUS TRAVE
AGENCY
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
BOX 69 SUDBUBY; O
Saatavana pihaid
lähetystä varten
• Interlbr Trin»
• Insul-Bric SIding
• Plyvrpod
• Märonita
• Asphalt Shingle»
• Fibre Glass Insulaiioi
MILTON FRANCl
LUMBER CO _LTI
Puhelin Dial 5-7394
99 S. Cumberlarid St
Port Arthur OnW
Langila & Waugh Hardware Co.
RAUTATAVARAA — PORSLIINITAVARAA
. "BEACH"-mJNEJA — "CONNOB"-PYYKKIKONEITA
"PHILCO"-RADIOITA — •'ELTO"-ULKOLAITAMOOTTpBElT'
: y
Puhelimet: 5-5912^ 7581
10 N. Cumberland St. Port Arthur. Onlarto
itä
ENSI RAKENNUSKAUDELLE
Tulkaa valitsemaan rakennustarpeenne meidän
liikkeestämme.
Välitämme ensiluokan rakemiustarpeita.
WANSÖN LUMbER
PoriAriltiir
Puhelin Dial 5^-6589 Onö*