1951-07-12-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
UUTTA • ja romaanikirjallisuutta SAAPUNUtr pienitietosanakirja Kak=i osaa nähkaselkäkansissa Ensimmäinen osa: 760_sivua. l^äTO tPkstikuvaa, 169 syväpainokuvaa, 3 värikuvaliitettä, 4 jnonlvärikarttaa, n karttaa. Toinen osa: 824 s i v u a . 1.669 tekstikuvaa. 243 sj'väpainokuvaa, 8 värikuvaliitettä. 27 k a r t t a a. Kokonaan uusittu laitos. . (toiset kaksi osaa ilmestyy myöhemmin) Molemmat osat yhteensä $19.00 JOHN GALSVVORTHY: Herraskartano 283 sivua - Hinta sid. $2.00 Hienostunut romaani itseensä-s u 1 k e u t u nccsta englantilaisesta maalaisylimystosta raskartanossa. vanhassa her- KirMcoherra vaatii $15,000 korvausta huonekaluista Toronto. — Rev. H a r r j - W . Oarbutt Joka v i i k o n alussa e r o t e t t i in OOnfor-t h Ave. anglilcaanikirkon klrUcoher-r a n virasta, on arvostellut piis|>aa siitä tavasta, «jolla hänet e r o t e t t i in J a samalla esittänyt vihjeen, että hän tulee vaatimaan $15,000 korvaukseksi pappilansa kalustamisesta. GUY DE MAUPASSANT: Ihmissyjtän _ „^ 304 sivua — H i n t a a . $2.00 Suuren mestarin syvää Ja t a i teellista rakkauden analyysia. W. SOMERSET MAUGHAM: Kirjava Huntu 287 sivua — ftinta sld. $2,75 Epäsointuinen avioliitto Johtaa kauniin, juhlitun nai.sen luvattomaan suhteeseen; ioka paljastuesi saan aiheuttaa dramaattisen, tapahtumasarjan. Mestarillisen henkilökuvauksen taustana on kaukaisen idän värikäs, villinkaunis maa. AUGE LYTTKENS: Uudet tähdet syttyvät I. osa 277 sivua - I I osa 248 sivua Molemmat osat sld. $5.50 Tämä kaksiosainen menestys romaani kertoo Tollman-suvun Jännittävistä vaiheista 1830-luvun loisteliaassa Tukholmassa ja sen henkilöt ovat tuttuja Jo aikaisemmista suosituista teoksista "Onnen temppeli" ja "Kaipuun sininen kukka". . Suomen kansan suurin k i r j a i l i ja ALEKSIS K I V I Valitut teokset (Kolmas painos) Valitut teokset j a elämäkerta; S i sältää t€ok.s€t: Nummisuutarit. Kihlaus. Runoelmia. Y ö j a päivä, Lea ja Seitsemän veljestä. K u v i tettu. 550 sivua — Hinta sid. $3.25 A. J. CRONIN: Joutsenten talo 307 sivua — Hinta sld. $2.00 Romantiikkaa ja elämänviisautta sisältävä rakkaustarina Kanarian saarilta. P. E. SILLANPÄÄ: - Nuorena nukkunut 494 sivua — Yhdeksäs painos Hinta sid. $3.00 Tämä jomaani on kantanut suomalaisen kirjallisuuden maineen voitolhaena maaliman ääriin j a se on myöskin Suomen kansan yksi rakkaimmista kirjoista. Se on kuin ehtymätön lähde, Josta vaeltaja ajan kuumeisin kiihkon keskellä aina voi ammentaa virvoittavaa vettä. Romaanin varsinainen päähenkilö, Silja, on suomalaisen kirjallisuuden ihammpia naishahmoja. Hän on puhtaiden vaistojensa varassa elävä luonnonlapsi, jonka lyhyeen, ulkonaisesti traagilliseen elämänkulkuun sisältyy kuitenkin koko ihmiselon kauneus ja täydel- ^yys. 16 eri kielellä käännetty Box 69 Tilatkaa osoitteella: ; US PiiMishing any Limited ]::: Sudbury# Önt. lussaan tukea valveutuvalta torppari-väestöltä Ja p a l k o l l i s i l t a Ja taistelun johtoon asettui V. 1899 perustettu Suomen Työväenpuolue. : Suomen Työväenpuolueen perustavassa kokouksessa hyväksyttyyn ohjelm a a n sisältyi Jo vaatimus äänioikeus-uudistuksesta. Siinä e l enää tyydytty esittär^ään pieniä korjauksia, vaan vaatimuksena oli yleinen, yhtäläinen j a välitön äänioikeus k a i k i l l e 21 vuott a täytteneiUe kansalaisille, myös n a i s i l l e . Ja suhteellinen edusttis. Neljä vuotta ..myöhemmin, Forssan puoluekokouksessa 1903 nimensä Suomen Soslalldemokrattiseksi puolueeiksl muuttanut työväenpuolue otti ohjelmaansa vaatimuksen yksikamarlsesta eduskunnasta: "ramän päämäärän saavuttamiseksi oli t a v a l l i s en valistustyön: j a mielenosoitusten lisäksi h a r k i t t a v a tarvittaessa myös suurlakon Järjestämistä, päätös. Johon Umelsesti o l i saatu vaikutteita R u o t s i n työves-tön samanaikaisesta ääniolkeustaiste-lusta. • H a l l i t u k s e n t a h o l l a k i n h a v a h d u t t i in vähitellen huomaamaan, että J o n k i n l a i n e n uudistus on välttämätön Ja senaatti valmistutti vuonna 1904 e s l - tytksen uudistuksista porvaris- j a t a - lonpolkaissäätyjen vaaleissa. Tälmän esityksen mukaan, v a i k k a k i n se o l i si silloisissa oloissa merkinnyt huomattavaa parannusta, varalllsuussensus olisi k u i t e n k i n edelleen säilytetty, äänioikeusikärajaksi o l i s i t u l l u t 25 vuotta, talonpolkaissäädyn vaalit suoritettu välillisinä, naiset J a palkolliset Jääneet i l m a n äänioikeutta j a suurempi varal lisuus oikeuttanut lisä-ääniin, joskin rajoitetummassa määrin k u i n a i k a i semmin. Tämä esitys el tyydyttänyt työväes-töä, mutta se a n t o i epäilemättä lisää pontta sen vaatimuksille äänioikeus-uudistuksesta. Helsingissä vuonna 1904 pidetty sosialidemokraattlseh puolueen ylimääräinen puoluekokous päätti, että samana vuonna suoritett a v i s s a vaaleissa ryhdyttäisiin yhteist o i m i n t a a n v a i n sellaisten puolueiden kanssa, jotka sitoutuisivat myötävaikuttamaan sellaisen tuloksen saavuttamiseksi, että k a l k k i 21 vuotta täyttäneet kansalaiset saisivat yleisen, y h täläisen Ja välittömän äänioikeuden porvaris- ja talonpoikaissäätyjen vaaleissa. Tämä näkökohta olisi o-tettava huomioon myös ehdokkaiden asettelussa sosialidemokraattisen puolueen paikallisten perusjärjestöjen kanssa neuvotellen. K u n työväestön äänioikeutetun osan äänet useissa tapauksissa saattoivat r a t k a i s t a tuloksen p o r v a r i l l i s t en puolueiden välillä, s a i tämä päätös a i k a an k i l p a i l u n vanhasuomalaisen Ja nuorsuomalaisen puolueen kesken äänioi-keusuudlstuksesta annettujen lupaust e n merkeissä. H e t i sosialidemokraattisen puolueen puoluekokouksen jälkeen vanhasuomalainen puolue päätti "periaatteessa hyväksyä yleisen, yntäläisen j a välittömän äähiolkeuden; vaatimuksen Ja käytännössä pyrkiä melkoista lähemmäksi sitä, j a vanhasuomalaisista ko-koonpantu senaatti poisti ääniolkeUs-uudistusta koskevasta esitylKestään k a l k k i lisä-äänet. Nuorsuomalaisten vähäii myöhemm i n Viipurissa pitämä paikallinen puoluekokous hyväksyi samoin periaatteessa yleisen j a yhtäläisen äänioikeuden päättäen kulbenkln asettaa käytännöin päämääräksi v a i n yleisen äänioikeuden. ' FARMARIEN PÄIYÄPALSTA KANAFARMAREITA KIINNOSTAVA KYSYMYS USA ja Aasian kansat "Märkä kuivike kanahuoneessa" on; asia. Joka kiinnostaa k a l k k i a kanafarmareita; K u n siltä kirjoitetaan, a l k a a h e t i saapu lisätiedusteluja, sillä kysym>'s o n s e l l a i n e n , . Joka tarvitsee Jatkuvaa selostelua. Eräs kanafarmari k i r j o i t t a a : "Kysymys kosteasta kuivikkeesta k i i n n o s t i meitä suuresti. Meillä on s u u r i bruuderihuone, jossa on k o n k r l i t t U a t t i a . Rakennus sijaitsee korkeassa maastossa, alue on h y v i n ojitettu Ja rakennuksen alusta k o n k r l l t i n alla on. täytetty soralla. Siltä huolimatta l a t t i a pysyy kosteana. Tuntuu siltä, että sen aiheuttaa sementin hikoileminen kylmällä i l malla. Koko l a t t i a tapaa olla kostea kuivikkeen alla. Olisiko v i l t t i - paperin lattialle levittämisestä apua? T a i auttaisiko uuden konkrllttlker* roksen laskeminen entisen päälle?" Kosteuden kerääntyminen ilmasta k o n k r i i t t l l a t t l a l l e o n y k s i niitä syltä, j o t k a aiheuttavat kuivikkeen kosteaksi muodostumisen. Kysyjä kuvaa sitä somentln "hikoilemiseksi". Olemme nähneet m i t e n kosteus kerääntyy tuopin päälle s i l l o in k u n se täytetään läpi. Se yksinkertaisesti kerääntyy Utessa. Mutta kosteus el tule lasin kylmällä vedellä kuuman i l m a n v a l - kosteasta ilmasta. Tosiseikka on se, että tuopin kosteus kerääntyy siihen kahdesta syystä: 1. T u o p i n p i n t a on.kylmempl kuin sen ympärillä oleva ilma. 2. Ilma on täynnä kosteutta. Tämän olotilan vallitessa osa i l massa olevasta kosteudesta aina muuttuu vedeksi. Kesällä se Ilmenee " h i k o i l u n a ' Jäävedellä täytetyn tuopin pinnalla. Kylmällä ilmalla se ilmenee kosteutena kanahuoneen kylmällä sementtllattlalla J a siltä saa alkunsa märkä-kuivike. Emme usko, että tilanne paranisi l a i n k a a n sillä, että vllttlkerros levitettäisiin scmenttilattlalle tai että t o i n en sementtikcrros laskettaisiin toisen päälle. Varmalta tuntuu, että koska kanahuone sijaitsee korkeassa j a kuivassa maastossa, n i i n mitään kosteutta e i nouse l a t t i a n a l t a . K a i k k i se on lähtöisin kanahuoneessa olevasta kosteasta ilmasta. Tämän tilanteen parantamiseksi voidaan tehdä kaksi seikkaa — p a rempi olisi sanoa kaksi tehtävää on suoritettava. Avatkaa ikkunat t a i osa niistä^ t a i k k a vieläkin parempi — asettakaa k a - nahuoneescen tuulettaja j a pitäkää se käynnissä yötä j a päivää- Siten saadaan kostea i l m a poistumaan huoneesta j a kylmempää Ja n i i n o l l en kuivempaa i l m a a sen t i l a l l e. Toiseksi, estäkää tuo k o n k r i l t t l l a t t i a pääsemästä n i i n kylmäksi. Tehkää se peittämällä l a t t i a hienoksi Jauhet u n kulvikealneen Ja kuivettuneen l a n n a n sekoituksella n i i n että kerrosta k a r t t u u a i n a k i n 8 tuumaa paksusti. Sellaisen paksun kulvlkekerroksen rakentamisen yhteydessä t a p a h t u u a i na Jonkin- verran "kuumentumista" j o k a estää k o n k r l l t i n tulemasta k y l - mhk.sl j a s a m a l l a kertaa se a j a a suu* rlmman osan kosteudesta pois - k u i vikkeesta. L i l a n myöhäistä on nyt enää (ryhtyä rakentamaan kulvtkekerrosta. Joten huomio on suuronunalta osalta kohdistettava Ikkunoiden aukipitämiseen lopun osaa tästä kaudesta. Sen Jälkeen valmistukaa ensi talvea varten ryhtymällä rakentamaan k u l v i k e k c r - rosta jo heinäkuulla. M u t t a k u n tässä onkin kysymys bruudcnhuoncesta, n i i n vieläkin h e l pompi on pitää bruuderihuone kuivana. Avatkaa vain ikkunat t ai Ilmanvalhtoluukut Ja a n t a k a a kostean ilman poistua huoneesta. — Työmies-E^ecnpäln. Kirj. J. Mirov Kdko sivistynyttft maaihnaa ovat järkyttäneet äskettäin t J S A : n M a r - tlnsvillessä tapahtunut seitsemän syyttömästi tuomitun neeko-ln o i keusmurha j a M a c G e e n oikeusmurha Mississipissä. Samoihin a i k o i h i n k u n MartinsvlUcn neekerit hiiltyivät sähkötuolissa, vapauttivat amerikkalaiset miehitysviranomaiset Länsi-Saksassa kj-mmeniä saksalaisia sotarir kollisia. Jotka olivat s y y l l b t y n c c t m i l joonien ihmisten surmaamiseen. Amerikkalaiset rotupolitllkot ovat u s k o l l i s i a omalle olemukselleen: he m u r h a a vat neekereitä, mutta tarjoavat kättä saksalaisille murhamiehille. MATKA KUUHUN 50 Y. KULUTTUA; MITÄ UUnA ON SITTEN? B r i t a n n i a n "Interplanetary Societ y n " puheenjohtaja Vai Cleaver ennustaa rakettimatkaa kuuhun viidenkymmenen vuoden sisällä sekä samanl a i s t a matkaa M a r s - Ja V e n u s - t a h t i in sadan vuoden sisällä. M r . Cleaver on y k s i niistä tiedemiehistä, jotka ovat Julkaisseet ennus, t a k s i a vtielcelUsestä kehityksestä t n - levän sadan vuoden aikana. Nämä JUURI SAAPUNUT Suomen kansan rakastetuin kirja Aleksis Kiven SEITSEMÄN VEl-JESTÄ Akseli Gal^en-Kallelan kuvittamana 600 s i v u a hahkaselkakansiin sidottuna - HInla $7.50 (Tämän k i r j a n h i ^ t a nousi Suomessa 215 markkaa) Harvalla maalla on k i r j a l l i s u u t e n s a kulmakivenä teosta, j o k a avautuisi yhtä välittömästi nuorille Ja vanhoille sekä luonteeltaan Ja harra-vtuksiltaan niin e r i l a i s i l l e l u k i j o i l l e k u i n Seitsemän veljestä — Ja vain ani harvoissa tapauksissa voidaan; k i r j a U i n e n merkkiteos [arjota lukijoille taiteellisesti n i i n täysipainoisessa asussa k u h i G a l - Kn-Kallelari soniLstama Seitsemän veljestä. Sukupolville toisensa Jakeen tämä teos merkitsee perustavaa k i r j a l l i s t a J a t a i t e e l l i s ta elämystä. Seitsemän veljeksen sivuja s e l a i l l a t a ihastimelna Jo lopsenä Ja sen sisältöön syvennytään sitä tarkemmin, mitä pltemmäUe Ikä % t on jälleen saatavana AINO WUOLTEEN toimittJEuna ENGLANTIL^^^ S A N A K I R J A ( K O L M A S PAINOS) 575 SIVUA NYKYINEN HINTA $3.75 ^ " " ^ . ^ » " » k i r j a on ehdottomasU parhain eii«;laatflals-«ao«aalaisfxU Tän^? l?^**- Se on tohnltetta nUn myöhiin kuta 1M5. 2ir^h^'^^^'i*o'^olBannen i>ainokwn hlnt» Snomes» kor»t«tUta bini^ ' jouduimme l a i n i myds nyt korotfamaaa sen T i l a t k a a osoitteella: VAPAUS P U B L I S H I N G CO. L T D . • " ^ SVDBUBY. O N T . Vauhti on vähän lisääntynyt V. 1891, Joka ei todellakaan ole n l l ri k o v i n kaukana menneisyydessä, Rocky 'Motmtaln Herald niminen lehti J u l k a i s i seuraa v an tiedonannon: ."Poliiseja on s i j o i t e t tu kuudennelle-tolsta J a C u r t i kaduille saattamaan vdimaan asetusta, joka kieltää ajamasta lujempaa k u i n 4 m a l l i a t u n n i s sa. Surmaavia hevos- Ja kärrykatas-trofeja o n tapahtunut useita. V a i k ka el j u u r i kuoliemaan. johtaneita, viime v i i k o n aiikana. Samaan a i k a a n etelävaltiossa, kokonairieh pertie tuhoutui härkävaljaikon juostessa k a r k u u n ." Se o l i v a u h t i a 59 vuotta sitten. J a nyt meillä o n lentokoneita, j o t k a k u l kevat nopeammin k u i n ääni. K u n mikään puolue ei o l l u t täysin telvästl hyväksynjrt soslalldemoicriaat-tlsen puolueen ehtoja j a . k u n . niyö^ p a l k a l l i s t en ehdokkaiden asettelussa e s i l n ^ i vaikeita r i s t i r i i t o j a , päätti s o - sialldemokraattlneh puolue keholttaa työläisiä vaalllakkpph. Tätä päätöstä ei kuitenkaan k a i k k i a l l a n<mdatettu. vaan monilla p a i k k a k u n n i l l a r y h d y t t i i n kaikesta h u o l i m a t t a yhteistoimint a a n Jomnjarikumman suomalaisen p o r v a r i l l i s en puolueen kanssa. M u u t a m i a sosialidemokraatteja tuli täten v a i i t u k s i valtiopäiville porvarissäädyn vaaleissa.' Xnipikeusuudlstusesityksen käsittely VV. 1904—<)5 valtiopäivillä lykkääntyi v a r s in pitkälle sen johdosta, että v a l tiopäivät olivat joulukuun 31, päivänä 1904 jättäneet haUitsiJalle n», " s u u r e n anomuksen". Jossa v a a d i t t i i n l a i l listen olojen p a l a u t t a m i s t a maahan, Ja että perustuslakikysymysten käsittel y y n ei k a t s o t tu voitavan ryhtyä ennen vastauksen saapumista. THmä aiheutt i kärsimättömyyttä työväestön keskuudessa, joka piti sitä tahalllseha viivytyksenä esittäen Jälleen e r i puol i l l a maata Järjestetyissä suurissa mielenosoituskokouksissa . a i k a i s e m m at vaatimuksensa äänloikeusuudlstuk-sesta. ; K u n h a l l i t u k s e n esitys s i t t en h u h t i kuussa 1905 Joutui valtiopäivien käslr telytäväksl, muodostui tulos pettymykseksi ääniolkeusuudlstuksen Icannatta- Jille. Ainoastaan talonpoikalssääty hy väksyi yleistä Ja yhtäläistä äänioikeutt a koskevan vaatimuksen kahdeti a - lemman säädyn vaaleissa papiston r a joittaessa sen v a i n miehiä koskevaksi j a aateliston Ja p o r v a r i s t on sihtäessä a,<ilan r a t k a l s im ."auraaville valtiopäiville. J a t k uu ennustelut J u l k a i s t i i n B r i t a n n i a n fes-tivaalinäytöksessä dokumentaarlsMSa filmissä. T r i Harrle S. Wi Massey, Lontoon yliopiston ~ f y s i i k a n ' ' professori sanoi ennustuksessaan, että vounna 2051 atomivoima käyttää koneita, laivoja Ja lentokoneita, sekä planeettojen välillä kulkevia raketteja; T r i Massey lausuu: " K e l n o a u r i n k o Ja voidaan saada parantamaan p a l k a l l i s i a ilmastosuhtelta. Kemikaalista tutkimustyötä tehostetaan molekyyl i en rakenteen muuttamiseksi Jotta voimme valmistaa tehdasmaisesti n i o - k a a Ilmasta, vedestä j a auringonvalosta, kuten sitä valmistavat kasvit," Vilja kasvaa nyi opiumin tilalla uud<^8a Kiinassa yäan. K i i n a . — V i l j a dn ottanut opiumin t i l a n j a h y v i n v o i n t i astunut nälän paikalle Itä-Slkangin alueella. Viljelysalue, joka sijaitsee TH)etin r a j a l l a , Icäytettiln ennen opluiinin kasvatukseen. Talonpojat pakoitettiin viljelemään öpiumla, koska kuomin-t a n g i n v i r k a i l i j a t vaativat sitä. U s e l l - i a p a i k k a k u n n i l l a hölh 70 pros. viljelysalueesta käytettiin opiumin kasvatukseen, j o k a tietenkin a i h e u t t i v i l j an puutteen j a nälän, oplumla sensijaan p l l runsaasti j a moniet k y l i e n asukkaat käyttivät sitä i t s e k i n . . Nyt o n oplutniri viljelys lopetettu Jä entisillä oplumi p e l l o i l l a yiheriöi r i i s i. Saman aikaisesti o n nälkä karkoitettu pois kylistä. Monet opiumin käyttöön vajonneet. ovat Ilokseen vapautuneet siitä sen Jälkeen kun uusi hallitus k i e l s i opiumin polttamisen. ; Lännen farniarit maksavat eiiein-män tuloveroa Aaavikl^omaakuntlen farmarit maksoivat vlfane vuonna $15,000,000 tuloveroa samalla J c u n Canadan kaikki f a r m a r i t yhteensä maksoivat $19,000,- 000 tuloveroa.; Tämän tiedon antoi tulomlnisterl J . J . M c C a n n alahuoneen istunnon päättyessä:' P a n n a r e l l t a p e r i t t i i n .tuloveroa eri a l u e i l l a seuraavasti: Winhipeglssä $1,588^). Reginassa $3,014,000. Sas-katoonlssa $3/1130,000, Calgaryssa $6,- 160,000, Edmontonissa itmfiOO, Quebecissa $2,000, M o n t r e a l i s s a $47,000, O t t a v a s s a $37X)00, Torontossa $335,- 000 Ja Londonissa $841,000. Farmarit johtavat tapaturmalistalla Mikäli on puhe 6ask. maantietäpä-turmista, n i i n farmarit ovat p u t k i - työl.nistcn Ja l i i k i m n e p o l l i x l e n k in edellä. Äskettäiset tilastot OMlttavat, että farmarit ovat vilmeksikuluneen A N G L O S A K S I L A I N E N BOTU-v P O L I T I I K K A Nykyaikainen anglosaksllalnen r o t u p o l i t i i k k a m u o t o i l t i i n siinä puheessa. Jonka Ohurchlll p i t i Trumanln läsnäollessa Pultonlssa maaliskuun 5 päivänä 1946. Tämän puheen J o h - dosU lausui J , V . S t a l i n " P r a v d a n" edustajalle suomassaan haastattelussa: . ' T O t l e r in ensimmäisiä adteleltä sodan tiellä o l i sellaisen rotuteorian J u listaminen. Jossa s e l i t e t t i i n , että v a in saksaa puhuvat ihmiset saattavat muodostaa täysiarvoisen kansakunnan. Myös herra O h u r c h l l l aloittaa toimenpiteensä sodan Irti päästämiseksi rotuteoriasta Ja väittää, että vain englantia .puhuvat kansat ovat k y l l i n arvokkaita päättämään koko maaliman kohtaloista." U S A : n hallitsevat p i i r i t välttävät, etta amerikkalainen ''elämänjärjestys" olisi saatettava voimaan kaikk i a l l a maailmassa. Amerikkalaiset rotupollitlkot pukevat usein vaivaiset "teoriansa" kosmopoliittisiin verhoih i n j a t a i t t a v a t peistä " m a a l l m a n v a l - t l o n " puolesta. Tämä "maallmariväl-t i o " olisi heidän mielestään amerikkalainen maailmanvalta, jossa kalkkien maanosien kansat — n i i n Aasiah, Austraallan, A f r i k a n k u i n Euroopank i n — o l i s i v a t U S A : n silrtomaaorjla, M A L T H U S I N "TEOBIAr* ' U S A : n halllteevlen piirien Aasian kansoja kohtaan tuntema v i h a ilmenee amerikkalaisten malthusianistien propagandasta. Eräs amerikkalainen malthuslanlsti, korkea-arvoinen virkamies TVllllan Vogt ylistää k e h i t e l lessään vuonna 1948 Ilmestyneessä kirjassaan talstelusuunnltelmaa maapallon " I l l a l l i s t a väestönkasvua" vastaan, K i i n a s s a / I n t i a s s a , Indonesiassa ja muissa maissa vallitsevaa nälänhätää. Hän k i r j o i t t a a : " K i i n a s s a el nälkä ole v a i n toivottavaa vaan välttämätön Umiö", Vogtln mielipiteen mukaan " s u u r i n murhenäytelmä, j o - ' k a voisi kohdata K i i n a a , olisi s en kuoUelsuijden alentuminen''. Amer i k k a l a i n e n rotupollltiUco Vogt antaa siunauksensa prostitutlolle, lasten-muriilUe j a kaikelle, mikä Johtaa väestömäärän vähentymiseen. Vogt el ole a i n o a amerikkalainen. Joka manaa kuolemaa kansojen y l l e . . Vogtln Jälkiä seuraten Ja k a u histuen sorrettujen kansojen k a n s a l l i s t en vapaaslilkkelden paisuvaa voimaa on a m e r i k k a l a i n e n " s o s i o l o g i" Guy I r v i n g B l r c h esittänyt vaatimuks i a A a s i a n j a l a t i n a l a i s en Amerikan väestön kasvun pysähdyttämlseksl, Neuvo.stotiedemlehet samoinkuin ne k a p i t a l i s t i s t en maiden tiedemiehet, j o t k a eivät etsi " I n n o i t u s t a " amerikk a l a i s t en miljardöörien rahalompa-koista, ovat vääjäämättömästi todistaneet, että nykyalikalhch: tuotantoko neisto kykenee elättämään maajjallöl-l a 8 m i l j a r d i a ihmistä e l i neljä kertaa suuremman väestömäärän, Jollei tuo tuotantokoneisto ollsl kapitalistisissa maissa rllstojärjesteimän kahleissa. ^Neuvostoliitossa vallitseva teollisuus on iantanut musertavan iskun ameriltkaiaistcn rotuteoreetikkojen m a l t h u s l a n l s t l s i l l e ''teorioille". Neuvostoliitossa,; jossa k a p i t a l i s t i n e n r i i s to b Ii a i n i a a k s i hävitetty: J a Jossa Johdonmukaista r a u h a n p o l i t i i k k a a toteutetaan, jokapäiväisessä elämässä, kasvavat Jcahsan slyistystaso Ja a i neellinen hyvinvointi päivä päivält^. ENSIMMÄISET A T O M I P O M M it P U D O T E T T I I N A A S I A AN Tällä heticellä liehakoivat USA :n h a l l i t s e v a t p i i r i t J a p a n i l a i s i a x n i l l t a - r l s t e j a Ja päästävät vapauteen japan i l a i s i a sotarikollisia. E» ole epäilystäkään siltä, etteikö amerikkalaist en Imperialistien Ja japanilaisten m i i i t o r i s t l c n yhteistyö ollsf suunnatt u A a s i a n kalkkien kansojen etuja vastaan j a samalla J a p a n i a itseään vastaan. Elokuussa 1945 anfierikkalalsct i m p e r i a l i s t i t suorittivat J a p a n i n kansaa k o h t a a n petomaisen tihutyön j o k a el s o t i l a a l l l s c i t a kannalta ollut välttämätön. Elokuun 6 päivänä/1046. k u n presidentti T r u m a n l n tiedossa j o pH, että Neuvostoliitto aloittaisi kahden päivän kuluttua sotatoimet J a p a n ia vastaan j a siten jouduttaisi toisen maailmansodan päättymistä, pudotett i i n presidentin käskystä atomipommi H i r o s h i m a n kaupungin siviiliväestön keskuuteen. Neuvostoliiton j o ollessa sodassa J a p a n i n kanssa pudotettiin toinen - atomipommi Nagasakin kaup u n k i i n Japanissa. Amiraali Leahy. j o k a toisen maailmansodan aikana toimi presidentin esikuntapäällikkönä, on tehnyt avomielisen tunnustuksen äskettäin Ilmestyneessä muistelmateoksessaan mainiten tästä a s i asta mm.: "Mielestäni tämän barbaarimaisen aseen käytöstä Hiroshimassa Ja Nagasakissa ei o l l u t oleellista apua sodassamme Japania vastaan". U - S A : n entinen puolustusministeri Stimson k i r j o i t t a a niinikään muistelmissaan, että TYumanln tekemällä päätöksellä pommittaa atomipomm e i l l a Hiroshima a Ja Nagasakia oU yksi ainoa tarkoitus, nimittäin pelo-kuuden kuukauden aikana olleet Ui^lmmlssa taimturmlssa kuin • m i n kään toisen .toimialan ihmiset 8as-katchewanlssa. Wämä tilastot osoittavat, että 4/)13 maaseututapaturmassa Ja 330 k a u - punkitapaturmassa oli 1.660 tapauksessa osallisena farmareita. Näissä tapaturmissa kuoli 31 ihmistä. K a u p p i a i t a Ja t e k n i k k o j a Joutui 474 maaieututapatuimaan j a kau-purfkltapaturmaan. Troklnajureltten syntiluntteloon k c r i y i tänä a i k a n a 262 t«paturmaa. t e l ia Neuvostoliittoa Ja saada se t a i pumaan amerikkalaisten vaatimuks i i n . Amerikkalaiset tekivät n i i n ollen kaksi. Japanilaista kaupunkia Ja n i i den rauhalliset slvlUlasulckaat k a n n l - ballstistcn kokeillensa koekentiksi, j o i l l a kokeilla ei k u i t e n k a a n saavutettu sellaisia tuloksia, mitä t J S A :n hallitsevat p i i r i t olivat toivoneet: amerikkalaisten imperialistien el o n nistunut pelottaa Neuvostoliittoa; Joka teki pian lopun U S A : n atomimonopo-l i s t a ; Tällä hetkellä ovat U S A : n h a l litsevat p i i r i t atamlpommeineen u h k a n a k a i k i l l e m a a l i m a n kansoille Ja he ovat vafanllna, syöksemään oman kansansa atomisotaan. Jonka he a i -, kovat päästää valloilleen. Kieltämättömäksi tosiasiaksi Jää k u i t e n k i n •se, että amerikkalaiset pudottivat e n simmäiset atomipommit erään aasialaisen kansan Tauhalllscn siviiliväestön keskuuteen. A M E R K K A L A I S T E N R O T U P O L I I - T I K K O J E N T O I M I N T A Y K : S SA Amerikkalaisten i m p e r i a l i s t i en toiminnassa YK: 8 s a o n h a v a i t t a v i s s a s a ma vl|ia A a s i a n kansoja kohtaan. Y h dysvaltain Ja l E n g l a n n l n edustajat a n toivat kannatuksensa Etelä-Alf r i k an taantumukselliselle hallitukselle, k u n Y K : s s a esitettiin intialaisten rotusortoa Etelä-Afrikan ' liittovaltiossa koskeva valituskirjelmä. Amerikkalaiset imperialistit satcl-l i i t t e i n e en hyväksyivät turvallisuusneuvostossa Pohjols-Korcaa vastaan suunnatun j u l k i l a u s u m a n edes k u u l e m a t t a P o h j o l s - K o r c a n edustajia. H e loukkaavat K i i n a n kansaa sillä, e t teivät päästä sen edustajia Y K h o n. Amerikkalaisten imperialistien käskystä hyväksyi y K : n a m e r i k k a l a i s i l le kuuliainen enemmistö äskettäin häpeällisen julkilausuman, joka o li suunnattu K i i n a n kansaa vastaan j a Joka herätti suuttumusta koko sivistyneessä maailmassa. B O T U P O L I I T I K K O J E N M I E L I P I T E E T K O R E A N S O P A S TA K u u k a u s i sen' jälkeen, k u n U SA hyökkäsi K o r e a n kimppuun, saattoi New. Y o r k Timesin kirjeenvaihtaja SuIUvan tlcdolttaa taistelukentiltä amerikkalaisen s o 111 a späällystön "chauvinistisesta suhtautimilsesta" korealaisiin j a vieläpä siihen eteläkorealaiseen koplaan. Joka o n t o i m i nut amerikkalaisten nöyrinä kätyrel-n ä . " K o r e a l a l s l a nbnltcllään samoill a haukkumanlmlllä" — k i r j o i t t aa S u l l l v a n , " J o l t a amerikkalaisten Joukkojen valkojsct r o t u k l l h k o l l l j a t käyttivät viime sodan aikana Etelämeren saarten alkuasukkaista". Amerikkalaiset imperialistit suorittavat hirmutöitä koreassa. He p u dottelevat palopommeja Korean kaup u n k e i h i n Ja k y l l i n , Hc tekevät K o reasta "koekentän", JoJisa kootaan k o kemuksia tulevaa maailmansptaa varten. Uruqualaincn sanomalehti " E i P a i s " k i r j o i t t a a kyynllllsestl K o rean sodasta yrittäen puolustella ame-rlkicalalsten tunkeutumista K o r e a a n: " U 8 A kokeilee siellä uusia aseitaan Ja sovieltaa käytäntöön uusia sodan-käyntlmerteteJmlä , . , K o r e a o n määrätyssä mielessä erinomainen harjoituskenttä. Jota parempaa el U S A v o i s i aikaansaada." Amerikkalainen sodanjohto on v a r m a a n samaa mieltä. AmerlfckalaHjten Joukkojen ylipäällikkö Euroopassa, k e n r a a l i Hendaye l i nnoitti maaliskuun 13 päivänä: "Län- 8i-<9aksaan sijoitettuja a m e r i k k a l a i s ia Joukkoja tullaan kouluttamaan K o rean sodan antamien kokemusten mukaisesti". Amerikkalaiset imperialistit ovat kohdanneet k u i t e n k i h lujaa v a s t a r i n t a a Korean kansan Ja k i i n a l a i s t en vapaaehtoisten joukkojen taholta, •Täniä vastarinta olkoon h y v i n ansaittuna opetuksena mlellpuollKlIle amerikkalaisille rbtuklihkoilljollle. Matkalla Suomeen New York. —• R u o t s i n A m e r i k an L i n j a n niöoetorilaivaOripsholm lähti t.k, 6 pnä Göteborgini matkalleen m u kanaan 930 i m t k t u ^ J a a . Suomeen m a t k a l l a olleiden joukossa h a v a i t t i in mm. Anton Hovi j a A h t o n Kangas K o l k k a . ' ; - Laivatelakat ovat saaneet urakoita Ottaw». — C a n a d a n laivanraken-nUstoiminta saavuttayee huipptuisa ensi keväänä Ja sen pitäisi pysyä tällä tasanteella vuoteen 1054 a s t i , SlUdIn otaksutaan Canadan 17 l a l v a t e l a k a l la työskentelevän noin i2fiOO työläistä. M a a n a n t e i n a julkaistun raportin mukaan nyt on merivoimien taholta annettu k a i k k i a a n 39 l a i v a n r a k e n n u s - urakkaa. Vhteenla«klen on l a i v a t e l a - k o i l l e annettu laivaston tllaukcla %VEefiOOfiOO »rvo&U. Vihjaa l^nenmeren paktin laatimiseen AiMland, UasI Seelanti. — P ä ö - mintsterl v^ldney O. H o l l a n d sanoi maanantaina, että hän toivoo pian voivansa allekirjoittaa Yhdysvaltain. Austraaliata Ja Uuden S e e l a n n i n kesken tehtävän keskeisen avunannon sopimuksen. Hän lisäsi: ' " M i n u n on v a l k e a lähemmin selostaa tätä asiaa Jouttunatta syvään veteen, mutta minä luulen; s en tulevan J a p a n i n rauhansopimuksen yhteydessä." J a p a n i n rauhansopUnus aiotaan a l l e k i r j o i t t a a Yhdysvaltain /Johdolla S a n Francjscossa ensi syyskuussa.; Naamioidut miehet ryöstivät hotellin SauU Stc. Marie. — K a k s i Isokokoista naamioitua pyssymlcstä porhalsi tiistaina Windsorln hotellin käytävän läpi, pakolttivat: paikalla olleen palvelijan seinää vasten Ja ryöstivät kassasta $105; ; •SI S Terästyölä&teil ^ » u f f l : : i p ^^ C o r p o r a t i o n i a i n o i n 9,500 C työUUsm hyväksyivät täällä.uuden (ydclhtösö^ pimuksen, mikä ;astuu t a a n n e l i tl voimaan toukokuun enatajinafeest^tj päivästä lukien. , , Uuden työehtosopimuksen mtila$äx?-^l työläiset saavat kolmen v i i k o n lcesi^|.Vi loman 20-vuotisen palvelun jäUceen^)^- «entisen 25-vuotisen p a l v e l u n esemeaK^-fl ta) sekä 15—20 s e n t in paBcankorb^tf^ tuksen t u n n i l t a . J a vuorotyöstä kor-,';-.! vauksia siten, että iltapäivftvtiorb^^^ laiset saavat kolmen s e n t i n j a ' ydr^''J vuorolaiset viiden sentin pälkaxM^^ säyksen:''vs;?':-^^^ K e n o r a . —- O n t a r i o n mctslssär ."var^j^ s i n k i n maakunnan k e s k i - Ja-:län8l-'-Hi aslssa riehui aOkuvittoUa Jälleen tuliO?!.' paloja. z'^',.- K c n o r a n lähettyvlUä puhkesi 8Un{''^ n u n t a l n a 400 c e k k e r i n a l a l l a ridhtmuf^;^^ mct.sjlpalo, mutta palovartijat «aivafi'-'% sen laajenemisen estetyksi :kdKO>.y0ii4'. tekemänsä työn avulla. C o c h r a n c n lähettyvillä 8yttyloki^%=^^ metsäpaloa Imellä sitä 10.000 eek» k c r l n a l a a mikä paloi k a r r e l l e kesä-»', kuussa. •m SUOMALAISIA Ä Ä N I L E V Y J Ä RYTMI-LEYVJÄ VR 6023—Tanssi puutarhassa, valssi, laul. Eero Vära^iv^^ Juhannusjenkka. laul. Reino Helismas VR 6074—Arholma-valssi, laul. Rurik Remer Kielon Jäähyyäiset;Tal«8i, laul; Rurik RenuHT: 6082—Ilta Satamassa, tango, laul. Erkki Junkkarinen Ruusuja, valssi, laul. Erkki Junkkarinen VR 6058—Yksinäinen harmonikka, valaai, laul. Erkld Junkkarinen Aron kukka. Foxtrot, laul. Erkki Junkkarinen 7007—Orpopojan valssi, lauL Henry Theel Kulkurin kaiho, valssi, laul. Henry Theel ' TRIOLA-LEVYJÄ T 8015—Saltzburgin kukkia, valssi, Triola orkesteri Odette, valssi, Lasse Pihlajamaa, harmonikka T 8018—Copacabana, laul. Eero Väre ' Adlos Muchachos, tango; lauL Henry Theel ; T 8022—Satu ruskeista silmistä, tango, lauL Veikko Tuomi Wllhelmina, Foxtrot, lauL Olavi Virta T 8026—Vedonlyönti. Blow-fox, laul. Jorma Ikävalko Keinu-Iita, lonkka, laul.' Jorma Ikävalko DECCA-LEVYJÄ SD 5036-^Alla kaupungin katto jeni: valssi, lauL Sulo Sala; Lapin yö, tango, laul. Sulo Sala ' Lähetämme levyjä k a i k k i a l l e Canadassa. HINTA NYT $1.25 KAPPALE (Ostajan maksettava lähetyskulut) . P 0 8 T I ' n L A U S T E N T U L E E K Ä S I T T Ä Ä VÄHINTÄIN K O L M E LEVYJÄ T i l a t k a a osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. P. o . Box 69 Sudbury« Ontario RUOKKIMALLA 5HUR GA N SIANKASVATTAJAA PORSAILLE SAAVAT NE TÄRKEÄÄ RAVINTOA VOIDAKSEEN HYVIN KASVAA ROTEVIKSI» ISOIKSI JA LIHAA TUOTTAVIKSI Meillä on vielä jälellä valikoima aitaa ja metallipylväitä. Käykää katsomassa ja tiedustelemassa hintojanuile. ALPHONSE E. CHÄRETTE & SONS 186 LouU St. JAUHOJA •JYVIÄ • REHUJA TUKUTTAIN J A VÄHITTÄIN . Puh. 3-0531 mi mm Sudhnrr fle/ i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 12, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-07-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510712 |
Description
Title | 1951-07-12-05 |
OCR text |
UUTTA
• ja romaanikirjallisuutta
SAAPUNUtr
pienitietosanakirja
Kak=i osaa nähkaselkäkansissa
Ensimmäinen osa: 760_sivua. l^äTO
tPkstikuvaa, 169 syväpainokuvaa, 3
värikuvaliitettä, 4 jnonlvärikarttaa,
n karttaa.
Toinen osa: 824 s i v u a . 1.669 tekstikuvaa.
243 sj'väpainokuvaa, 8
värikuvaliitettä. 27 k a r t t a a.
Kokonaan uusittu laitos. .
(toiset kaksi osaa ilmestyy
myöhemmin)
Molemmat osat yhteensä $19.00
JOHN GALSVVORTHY:
Herraskartano
283 sivua - Hinta sid. $2.00
Hienostunut romaani itseensä-s
u 1 k e u t u nccsta englantilaisesta
maalaisylimystosta
raskartanossa.
vanhassa her-
KirMcoherra vaatii
$15,000 korvausta
huonekaluista
Toronto. — Rev. H a r r j - W . Oarbutt
Joka v i i k o n alussa e r o t e t t i in OOnfor-t
h Ave. anglilcaanikirkon klrUcoher-r
a n virasta, on arvostellut piis|>aa
siitä tavasta, «jolla hänet e r o t e t t i in J a
samalla esittänyt vihjeen, että hän
tulee vaatimaan $15,000 korvaukseksi
pappilansa kalustamisesta.
GUY DE MAUPASSANT:
Ihmissyjtän _ „^
304 sivua — H i n t a a . $2.00
Suuren mestarin syvää Ja t a i teellista
rakkauden analyysia.
W. SOMERSET MAUGHAM:
Kirjava Huntu
287 sivua — ftinta sld. $2,75
Epäsointuinen avioliitto Johtaa
kauniin, juhlitun nai.sen luvattomaan
suhteeseen; ioka paljastuesi
saan aiheuttaa dramaattisen, tapahtumasarjan.
Mestarillisen henkilökuvauksen
taustana on kaukaisen
idän värikäs, villinkaunis maa.
AUGE LYTTKENS:
Uudet tähdet syttyvät
I. osa 277 sivua - I I osa 248 sivua
Molemmat osat sld. $5.50
Tämä kaksiosainen menestys romaani
kertoo Tollman-suvun Jännittävistä
vaiheista 1830-luvun
loisteliaassa Tukholmassa ja sen
henkilöt ovat tuttuja Jo aikaisemmista
suosituista teoksista "Onnen
temppeli" ja "Kaipuun sininen
kukka". .
Suomen kansan suurin k i r j a i l i ja
ALEKSIS K I V I
Valitut teokset
(Kolmas painos)
Valitut teokset j a elämäkerta; S i sältää
t€ok.s€t: Nummisuutarit.
Kihlaus. Runoelmia. Y ö j a päivä,
Lea ja Seitsemän veljestä. K u v i tettu.
550 sivua — Hinta sid. $3.25
A. J. CRONIN:
Joutsenten talo
307 sivua — Hinta sld. $2.00
Romantiikkaa ja elämänviisautta
sisältävä rakkaustarina Kanarian
saarilta.
P. E. SILLANPÄÄ: -
Nuorena nukkunut
494 sivua — Yhdeksäs painos
Hinta sid. $3.00
Tämä jomaani on kantanut suomalaisen
kirjallisuuden maineen
voitolhaena maaliman ääriin j a se
on myöskin Suomen kansan yksi
rakkaimmista kirjoista. Se on kuin
ehtymätön lähde, Josta vaeltaja
ajan kuumeisin kiihkon keskellä
aina voi ammentaa virvoittavaa
vettä. Romaanin varsinainen päähenkilö,
Silja, on suomalaisen kirjallisuuden
ihammpia naishahmoja.
Hän on puhtaiden vaistojensa
varassa elävä luonnonlapsi, jonka
lyhyeen, ulkonaisesti traagilliseen
elämänkulkuun sisältyy kuitenkin
koko ihmiselon kauneus ja täydel-
^yys. 16 eri kielellä käännetty
Box 69
Tilatkaa osoitteella: ;
US PiiMishing
any Limited
]::: Sudbury# Önt.
lussaan tukea valveutuvalta torppari-väestöltä
Ja p a l k o l l i s i l t a Ja taistelun
johtoon asettui V. 1899 perustettu Suomen
Työväenpuolue.
: Suomen Työväenpuolueen perustavassa
kokouksessa hyväksyttyyn ohjelm
a a n sisältyi Jo vaatimus äänioikeus-uudistuksesta.
Siinä e l enää tyydytty
esittär^ään pieniä korjauksia, vaan
vaatimuksena oli yleinen, yhtäläinen
j a välitön äänioikeus k a i k i l l e 21 vuott
a täytteneiUe kansalaisille, myös n a i s
i l l e . Ja suhteellinen edusttis. Neljä
vuotta ..myöhemmin, Forssan puoluekokouksessa
1903 nimensä Suomen
Soslalldemokrattiseksi puolueeiksl
muuttanut työväenpuolue otti ohjelmaansa
vaatimuksen yksikamarlsesta
eduskunnasta: "ramän päämäärän
saavuttamiseksi oli t a v a l l i s en valistustyön:
j a mielenosoitusten lisäksi h a r k
i t t a v a tarvittaessa myös suurlakon
Järjestämistä, päätös. Johon Umelsesti
o l i saatu vaikutteita R u o t s i n työves-tön
samanaikaisesta ääniolkeustaiste-lusta.
•
H a l l i t u k s e n t a h o l l a k i n h a v a h d u t t i in
vähitellen huomaamaan, että J o n k i n l
a i n e n uudistus on välttämätön Ja
senaatti valmistutti vuonna 1904 e s l -
tytksen uudistuksista porvaris- j a t a -
lonpolkaissäätyjen vaaleissa. Tälmän
esityksen mukaan, v a i k k a k i n se o l i si
silloisissa oloissa merkinnyt huomattavaa
parannusta, varalllsuussensus olisi
k u i t e n k i n edelleen säilytetty, äänioikeusikärajaksi
o l i s i t u l l u t 25 vuotta,
talonpolkaissäädyn vaalit suoritettu
välillisinä, naiset J a palkolliset Jääneet
i l m a n äänioikeutta j a suurempi varal
lisuus oikeuttanut lisä-ääniin, joskin
rajoitetummassa määrin k u i n a i k a i semmin.
Tämä esitys el tyydyttänyt työväes-töä,
mutta se a n t o i epäilemättä lisää
pontta sen vaatimuksille äänioikeus-uudistuksesta.
Helsingissä vuonna
1904 pidetty sosialidemokraattlseh
puolueen ylimääräinen puoluekokous
päätti, että samana vuonna suoritett
a v i s s a vaaleissa ryhdyttäisiin yhteist
o i m i n t a a n v a i n sellaisten puolueiden
kanssa, jotka sitoutuisivat myötävaikuttamaan
sellaisen tuloksen saavuttamiseksi,
että k a l k k i 21 vuotta täyttäneet
kansalaiset saisivat yleisen, y h täläisen
Ja välittömän äänioikeuden
porvaris- ja talonpoikaissäätyjen
vaaleissa. Tämä näkökohta olisi o-tettava
huomioon myös ehdokkaiden
asettelussa sosialidemokraattisen puolueen
paikallisten perusjärjestöjen
kanssa neuvotellen.
K u n työväestön äänioikeutetun osan
äänet useissa tapauksissa saattoivat
r a t k a i s t a tuloksen p o r v a r i l l i s t en puolueiden
välillä, s a i tämä päätös a i k a an
k i l p a i l u n vanhasuomalaisen Ja nuorsuomalaisen
puolueen kesken äänioi-keusuudlstuksesta
annettujen lupaust
e n merkeissä.
H e t i sosialidemokraattisen puolueen
puoluekokouksen jälkeen vanhasuomalainen
puolue päätti "periaatteessa
hyväksyä yleisen, yntäläisen j a välittömän
äähiolkeuden; vaatimuksen Ja
käytännössä pyrkiä melkoista lähemmäksi
sitä, j a vanhasuomalaisista ko-koonpantu
senaatti poisti ääniolkeUs-uudistusta
koskevasta esitylKestään
k a l k k i lisä-äänet.
Nuorsuomalaisten vähäii myöhemm
i n Viipurissa pitämä paikallinen
puoluekokous hyväksyi samoin periaatteessa
yleisen j a yhtäläisen äänioikeuden
päättäen kulbenkln asettaa
käytännöin päämääräksi v a i n yleisen
äänioikeuden. '
FARMARIEN
PÄIYÄPALSTA
KANAFARMAREITA
KIINNOSTAVA KYSYMYS
USA ja Aasian kansat
"Märkä kuivike kanahuoneessa" on;
asia. Joka kiinnostaa k a l k k i a kanafarmareita;
K u n siltä kirjoitetaan,
a l k a a h e t i saapu lisätiedusteluja, sillä
kysym>'s o n s e l l a i n e n , . Joka tarvitsee
Jatkuvaa selostelua. Eräs kanafarmari
k i r j o i t t a a : "Kysymys kosteasta
kuivikkeesta k i i n n o s t i meitä suuresti.
Meillä on s u u r i bruuderihuone, jossa
on k o n k r l i t t U a t t i a . Rakennus sijaitsee
korkeassa maastossa, alue on h y v
i n ojitettu Ja rakennuksen alusta
k o n k r l l t i n alla on. täytetty soralla.
Siltä huolimatta l a t t i a pysyy kosteana.
Tuntuu siltä, että sen aiheuttaa
sementin hikoileminen kylmällä i l malla.
Koko l a t t i a tapaa olla kostea
kuivikkeen alla. Olisiko v i l t t i -
paperin lattialle levittämisestä apua?
T a i auttaisiko uuden konkrllttlker*
roksen laskeminen entisen päälle?"
Kosteuden kerääntyminen ilmasta
k o n k r i i t t l l a t t l a l l e o n y k s i niitä syltä,
j o t k a aiheuttavat kuivikkeen kosteaksi
muodostumisen. Kysyjä kuvaa
sitä somentln "hikoilemiseksi". Olemme
nähneet m i t e n kosteus kerääntyy
tuopin päälle s i l l o in k u n se täytetään
läpi. Se yksinkertaisesti kerääntyy
Utessa. Mutta kosteus el tule lasin
kylmällä vedellä kuuman i l m a n v a l -
kosteasta ilmasta. Tosiseikka on se,
että tuopin kosteus kerääntyy siihen
kahdesta syystä:
1. T u o p i n p i n t a on.kylmempl kuin
sen ympärillä oleva ilma.
2. Ilma on täynnä kosteutta.
Tämän olotilan vallitessa osa i l massa
olevasta kosteudesta aina
muuttuu vedeksi. Kesällä se Ilmenee
" h i k o i l u n a ' Jäävedellä täytetyn
tuopin pinnalla. Kylmällä ilmalla
se ilmenee kosteutena kanahuoneen
kylmällä sementtllattlalla J a siltä saa
alkunsa märkä-kuivike.
Emme usko, että tilanne paranisi
l a i n k a a n sillä, että vllttlkerros levitettäisiin
scmenttilattlalle tai että
t o i n en sementtikcrros laskettaisiin
toisen päälle. Varmalta tuntuu, että
koska kanahuone sijaitsee korkeassa
j a kuivassa maastossa, n i i n mitään
kosteutta e i nouse l a t t i a n a l t a . K a i k k
i se on lähtöisin kanahuoneessa olevasta
kosteasta ilmasta.
Tämän tilanteen parantamiseksi
voidaan tehdä kaksi seikkaa — p a rempi
olisi sanoa kaksi tehtävää on
suoritettava.
Avatkaa ikkunat t a i osa niistä^ t a i k k
a vieläkin parempi — asettakaa k a -
nahuoneescen tuulettaja j a pitäkää
se käynnissä yötä j a päivää- Siten
saadaan kostea i l m a poistumaan huoneesta
j a kylmempää Ja n i i n o l l en
kuivempaa i l m a a sen t i l a l l e.
Toiseksi, estäkää tuo k o n k r i l t t l l a t t i a
pääsemästä n i i n kylmäksi. Tehkää
se peittämällä l a t t i a hienoksi Jauhet
u n kulvikealneen Ja kuivettuneen
l a n n a n sekoituksella n i i n että kerrosta
k a r t t u u a i n a k i n 8 tuumaa paksusti.
Sellaisen paksun kulvlkekerroksen
rakentamisen yhteydessä t a p a h t u u a i na
Jonkin- verran "kuumentumista"
j o k a estää k o n k r l l t i n tulemasta k y l -
mhk.sl j a s a m a l l a kertaa se a j a a suu*
rlmman osan kosteudesta pois - k u i vikkeesta.
L i l a n myöhäistä on nyt enää (ryhtyä
rakentamaan kulvtkekerrosta. Joten
huomio on suuronunalta osalta kohdistettava
Ikkunoiden aukipitämiseen
lopun osaa tästä kaudesta. Sen Jälkeen
valmistukaa ensi talvea varten
ryhtymällä rakentamaan k u l v i k e k c r -
rosta jo heinäkuulla.
M u t t a k u n tässä onkin kysymys
bruudcnhuoncesta, n i i n vieläkin h e l pompi
on pitää bruuderihuone kuivana.
Avatkaa vain ikkunat t ai
Ilmanvalhtoluukut Ja a n t a k a a kostean
ilman poistua huoneesta.
— Työmies-E^ecnpäln.
Kirj. J. Mirov
Kdko sivistynyttft maaihnaa ovat
järkyttäneet äskettäin t J S A : n M a r -
tlnsvillessä tapahtunut seitsemän
syyttömästi tuomitun neeko-ln o i keusmurha
j a M a c G e e n oikeusmurha
Mississipissä. Samoihin a i k o i h i n k u n
MartinsvlUcn neekerit hiiltyivät sähkötuolissa,
vapauttivat amerikkalaiset
miehitysviranomaiset Länsi-Saksassa
kj-mmeniä saksalaisia sotarir
kollisia. Jotka olivat s y y l l b t y n c c t m i l joonien
ihmisten surmaamiseen. Amerikkalaiset
rotupolitllkot ovat u s k o l l i s
i a omalle olemukselleen: he m u r h a a vat
neekereitä, mutta tarjoavat kättä
saksalaisille murhamiehille.
MATKA KUUHUN 50 Y. KULUTTUA;
MITÄ UUnA ON SITTEN?
B r i t a n n i a n "Interplanetary Societ
y n " puheenjohtaja Vai Cleaver ennustaa
rakettimatkaa kuuhun viidenkymmenen
vuoden sisällä sekä samanl
a i s t a matkaa M a r s - Ja V e n u s - t a h t i in
sadan vuoden sisällä.
M r . Cleaver on y k s i niistä tiedemiehistä,
jotka ovat Julkaisseet ennus,
t a k s i a vtielcelUsestä kehityksestä t n -
levän sadan vuoden aikana. Nämä
JUURI SAAPUNUT
Suomen kansan rakastetuin kirja Aleksis Kiven
SEITSEMÄN VEl-JESTÄ
Akseli Gal^en-Kallelan kuvittamana
600 s i v u a hahkaselkakansiin sidottuna - HInla $7.50
(Tämän k i r j a n h i ^ t a nousi Suomessa 215 markkaa)
Harvalla maalla on k i r j a l l i s u u t e n s a kulmakivenä teosta, j o k a avautuisi
yhtä välittömästi nuorille Ja vanhoille sekä luonteeltaan Ja
harra-vtuksiltaan niin e r i l a i s i l l e l u k i j o i l l e k u i n Seitsemän veljestä —
Ja vain ani harvoissa tapauksissa voidaan; k i r j a U i n e n merkkiteos
[arjota lukijoille taiteellisesti n i i n täysipainoisessa asussa k u h i G a l -
Kn-Kallelari soniLstama Seitsemän veljestä. Sukupolville toisensa
Jakeen tämä teos merkitsee perustavaa k i r j a l l i s t a J a t a i t e e l l i s ta elämystä.
Seitsemän veljeksen sivuja s e l a i l l a t a ihastimelna Jo lopsenä
Ja sen sisältöön syvennytään sitä tarkemmin, mitä pltemmäUe Ikä
% t on jälleen saatavana AINO WUOLTEEN
toimittJEuna
ENGLANTIL^^^
S A N A K I R J A
( K O L M A S PAINOS)
575 SIVUA NYKYINEN HINTA $3.75
^ " " ^ . ^ » " » k i r j a on ehdottomasU parhain eii«;laatflals-«ao«aalaisfxU
Tän^? l?^**- Se on tohnltetta nUn myöhiin kuta 1M5.
2ir^h^'^^^'i*o'^olBannen i>ainokwn hlnt» Snomes» kor»t«tUta
bini^ ' jouduimme l a i n i myds nyt korotfamaaa sen
T i l a t k a a osoitteella:
VAPAUS P U B L I S H I N G CO. L T D .
• " ^ SVDBUBY. O N T .
Vauhti on vähän
lisääntynyt
V. 1891, Joka ei todellakaan ole n l l ri
k o v i n kaukana menneisyydessä, Rocky
'Motmtaln Herald niminen lehti J u l k
a i s i seuraa v an tiedonannon:
."Poliiseja on s i j o i t e t tu kuudennelle-tolsta
J a C u r t i kaduille saattamaan
vdimaan asetusta, joka kieltää ajamasta
lujempaa k u i n 4 m a l l i a t u n n i s sa.
Surmaavia hevos- Ja kärrykatas-trofeja
o n tapahtunut useita. V a i k ka
el j u u r i kuoliemaan. johtaneita, viime
v i i k o n aiikana. Samaan a i k a a n etelävaltiossa,
kokonairieh pertie tuhoutui
härkävaljaikon juostessa k a r k u u n ."
Se o l i v a u h t i a 59 vuotta sitten. J a
nyt meillä o n lentokoneita, j o t k a k u l kevat
nopeammin k u i n ääni.
K u n mikään puolue ei o l l u t täysin
telvästl hyväksynjrt soslalldemoicriaat-tlsen
puolueen ehtoja j a . k u n . niyö^
p a l k a l l i s t en ehdokkaiden asettelussa
e s i l n ^ i vaikeita r i s t i r i i t o j a , päätti s o -
sialldemokraattlneh puolue keholttaa
työläisiä vaalllakkpph. Tätä päätöstä
ei kuitenkaan k a i k k i a l l a n |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-07-12-05