Vapaus, November 2, 1968

              KULTAA JA KUNNIAA
UINTI
Miesten k < ^ s l ^ y t : l') itlails ti-biasi
Italia 164.18,2) Alvaro Gaxiola
• Meksiko 154.49, 3) Edwin Youftg
USA 153.93.
< Miesten 1,500 m: 1) Mike Burton
USA 16.38.9 (uusi oe), 2) John K i n -
sella' U S A 16.57.3, 3) Greg. Brough
Äust. 17.04.7. 5) Ralph Hutton Ca­nada
17.15.6.
N a i ^ n 4x100 mm vapaauintivies^
ti: 1) Yhdysvallat (Debbie Heyer,
Sue Peterson, Kayc Hall, Jan
Henne)-4.02.8 (uusi oe), 2) Itä-
Safksa4.05J, 3) Canada (Angela
Coughlan, Marilyn Corson, Blaine
Tanner, Marion Lay) 4.07.2.
Miesten 4x100 m:n sekauintivies­ti:
1) Yhdysvallat (Charles Hickcox,
Don MoKenzie,Doug Russell, Ken
Walsh) 3.34.9 (uysi me j a oe), 2)
Itä-Saksa 3.57.5, 3) Neuvostoliitto
4.0a7, 7) Canada 4.07.3.
N Y R K K E I L Y
Kevyt kärpässarja: 1) Francisco
Rodriguez. Venezuela, 2) Yong-Jua
J«e E-Korea, 3) Harland Marbley
U S A j a Hubert Skrzypeczak Puola.
Kärpässarja: 1) Ricardo Delgado
Meksiko, 2) Artur Olech Puola, 3)
Servilio de Oliveira Brasilia ja Leo
R)wabwogo, Uganda.
Höyhensarja: 1) Antoni Roldan
Mieksiko, 2) (mitalia e i jaettu)* 3)
P h i l i p Waruingui, Kenia j a Ivan
MichailQv, Bulgaria.
. Kääpiösarija: 1) Valeri Sokolov
NUv;2) Eridadi Mufcvvanga Uganda,
3) Soon-Kill Ghang E-Korea ja E i j i
Morioka Japani.
Kevytsarja: 1) Ronnie Harris
, USA, '2) Josef Grudzien Puola, 3)
Caliätt*at Cutov Romania ja Svoni-m
i r V ö j i n Jugoslavia.
K^vyt':,välisarja: 1) Jerzy Kulej
Puola, 2)' Enrique Regueiferos Kuu­ba,
3) Arto Nilsson Suomi j a James
Wellington USA.
VaUsarja: 1) Manfred Wolfce Itä-
Saksa, 2) Joseph Bessala Kamerun,
3) Vladimir Muselinov N L ja Mario
GuUloti Argentiina.
KAVjrt keskisarja: 1) Boris Lagu-tin.
NIi,5 2) Rolando Garbey Kuuba,
3) John .;Baldwin USA ja Gunther
Meir-Länsi-Saksa;,
KeskiEarja: 1) Christopher Finne-gan,
Engl;, 2) Alolcsei Kisehv N L ,
3) Agustin Zaragoza Meksiko ja A l ­fred
Jones USA.
Raskasi keskisarja: 1) Dan Pozd-niafc
N L , 2) l on Monea Romania, 3)
George^StankoV Bulgaria j a Stanis­law
Dragan Puola.
Raskassarja: 1) George Foreman
U S A ' 2 ) I o n e s Tshepulis NL, 3)
Giorgio Bambini Italia ja Juan
Rooha Meksiko.
, Rekki: 1) Mihail V o r o n i n N L ja
Aldmuni iNa:kä3ama Japani 19.550, 3)
RizöKenmotsti Japani 19.375.
P A ^ I
Kärpässarja; 1) Peter Kirov Bul­garia,
2) Vladimir Bakulin N L , 3);
Miroslav Zeman T-slovakia, 4) Imre
Alker Unkari', 5) Rolf Lecour I>
Saksa, 6) Jussi Vesterinen Suomi.
Kääpiösarj«^l) Janos Varga, U n ­kari,
2) l o n B a c i u Romania, 3) Ivan;
Kotshörgin NL^ 4) Othoh Moscliidis
KreifckaTTS) Kouji Sakurama Japani
6, Kaya Oscan Turkki.
Höyhensarja: 1) Roman Rurua
NL; 2) Hideo Fujimoto Japani, 3)
Simion Opescu Romania, 4): Dimitar
Kualintchev Bulgaria, 5) Hizor A l a -
kov Turkki; 6) M a r t t i Laakso Suomi
\ Kevytsarja: 1) Moneji Munemura
Japani, 2) Stefan Horvat, Jugoslavia
-3) Petros Galatopoulas.Kreikka, 4)
Klaus Rost L-Saksa, 5) Eei-o Tapio
Suomi, 6) Werner Holzer USA ja
Gennadi Sapunov N L .
Välisarja: 1) Rudolf Vesper Itä-saksa,
2) Daniel Robin Ranska, 3)
Karoly Bajko Unkari, 4) M . Zarev
Bulgaria, 5) 1. Taranu Romania, 6)
Jan Karström, Ruotsi.
Keskisarja: 1) Lothar Metz Itä-
Saksa, 2) Valentin Olenik NL, 3)
Branislav Simis J-slavia, 4) Nicolage
Negue Romania, 5) Wayne Baugham
USA, 6) Petar Kroumov Bulgaria.
Raskas keskisiffja: 1) Boylan Ra-dciv
Bulgaria, 2) Nikolai Jakovenko
NL, 3) Nicolae Martinescu Roma­nia,
4) Per Svensson Ruotsi, 5) Tore
Hem Norja, 6) Caj Malmberg Suo­mi,
Peter Jutzler Sveitsi ja Waclaw
Orlowski Puola.
Riaskassarja: 1) Istvan Kozma Un­kari,
2) Anatoly Ro&hin N L , 3) Petr
Kement T-slovakia, 4) Ragnar Svens
son Ruotsi, 5) Konstantin Bosoi Ro­mania,
6) Stefane Petrov BuIgaria.
P — Heldnki — Kiinnitäinme inmmio
tamte* niihin jatkuviin hy|)kkäyjksiin,<
joita - USAn imperialistit monopoJiensa
vfiKtyföeHäv ja Kansainvälistä valuut­tarahastoa
ja Latinsdbisen Amerike^
maiden hallituksia hfyväksl käyttäem-suorittavat
näiden maiden t y ö t ä tÄ
vien taloudellista ja sosiaalista as»r
maa ja ammattiyhdistysten toiminta-oikeuksia
vastaan. Rafccnnustyöläjsten
kansainvälisen unionin tiedoitoslehdeh
toivomus jäsenliitoille asiasta vast­ikään
lähettämässä ktrielimässä.
Aivan , äskettäin olemme saane^et
kaksi kirjettä Latinalaisen Amerikjan
pakennus!tyWäistovereilta; tdsen Urii-guaysta
ja toisen Kolumbiasta; Mo­lemmissa
kerrotaan samaricaltaisista
ilmiöistä, toimenpiteistä, joista kerto­vat
myös muista Latinalaisen Ameri­kan
maista saadut uutiset.:,
Kansainvälinen . valuuttarahasto —
tavallisimmin devalvoinnin yhteydessä
— määrää Latinalaisen Aimerikan hal­lituksille
harjoitettavaksi palMcasulku-pölitiikkan,
johon liittyy myös muittf
työläisten toimintaoikeuksien rajoitta-mistoimia;
Uruguaiyn toverit kirjoitta­vat:
"Tietänette, että kesäkuun 13 pnä
,1968 astui voimaan työläisten, ja kan­sanvallan
vastainen parlamentin hy­väksymä
asetus"turvaHisuusmäärä-yksistä'',
jotka initätörvät ammatillis­ten
järjestöjen toimintaoikeudet. Ko­kousten,
mielenosoitusten ja muiden
tilaisuuksien' järjestäminen on kidlet-tyä.
Myös kaikki vainoja vastaan:
suunnattu julkaisu- ja tiedotustoiminta
on kielletty. Monet ammattialat on
otettu sotaväen haltuun. Työläisiä on
erotettu kun he ovat vastustaneet jia
esittäneet vaatimuksia. Tuhansia työ-l^
jsi^vVirfÖEJJniehiä ja^ töknihenkaöitu
pn pidätetty ja-satoja heistä on van­gittuina."
'Koh«nbian toveria (ceatovat puoles­taan,
että eräillä'aloilla r-^ hailituksen
haujoittatnan paildcasullaqjolitukan l i ­säksi
>-• ovat työnantojat^^^r^
työehtosopimusten ; päät^ressä esittä-rtväfin
"VBStavaatlmuksia", joissa- esi­tetään
poistettaviksi jo aiteisemmin
saavutettuja etuja.
Syynä ' n luokkataistelun
kärjistymisen myös tässä maanosas­sa
on jo vuosia Latinalaisen Amerikan
maissa jatkunut kriisi. Inflaatio on ol­lut
ja on edelleen voimakas, eivätkä
palkat ole kyenneet seuraamaan elin-kustannusren
nousua. Siten' työtäteke­vien
elintas5~ön laskenut voimaklkas-ti.
Esimerkiksi Uruguayssa rakennus
alan palkat ovat vain noin neljännes
siitä, mitä virallisesti pidetään vält­tämättömänä
kaksilapsisen perheen
elättämiselle.
Rakennustuotanto on vihne vuosien
aikana jatkuvasti laskenut ja työttö­myys
sen mukana noussut. Esilmer-kiksi
Uruguayssa rakennusalalla on
työssä vain vajaa puolet siitä työvoi­masta,
joka työskenteli vv. 1960—
Hallitus kuitenkin; suunnittelee parla-mfentinhyväksiyttäväksi
lakia, jolla
eläke-etuja heikennetttäisiin, korotta­malla
eläkeikärajaa, mikä tietysti l i ­säisi
entisestään työttömyyttä.
Tilanteessa, jossa vaadittaisiin työ­tätekevien;
kansan ja maan etujen
mukaisia ratkaisuja, näiden maiden
hallitukset turvautuvatkin aivan päin­vastaisiin
toimenpiteisiin USAn impe­rialistien
kehoituksesta: työtätekevien
elintasoa alennetaan ja heidän toimin-taoikeuksiaan
rajoitetaan. ;
Palkkasulkupolitiikka ja: toimiiitaoi-iceuksien
rajoittaminen ovat; ristiriit
dassa Kansainvälistti työijärjestön so­pimusten
no 87 j a 98 kanssa. Uruguayn
vakion edustajat ovat' olleet hyväksy­mässä,
näitä sopimuksia ja* Urugjiayn
hallitus on ratifioinut .ne. Kansainvä­lisinä
sopimuksina ne moraalisesti vel­voittavat
myös Kolumpianhallittista,!
vaikka se ei olekaan ratifioinut niitä.
Jälteen kerran voimme havaita,, että
hallitukset: hyväksyisivStkin • kansain­välisiä
sopimuksia^ voivat sopimukset
toteutua vain työtätekevien j a heidän-järjestöjensä
abtilvisen toiminnan "an­siosta.
On selvää, etteivät työläisiin kohdis­tetut
vainotoilmei^iteet kykene estä­mään
työväenluokan, taistelua oikeuk­siensa
puolesta. Niinpä Latinalaisen
Amerikan hallitusten harjoittama
USAn imperialistien ' j a jmpinopolien
etujen mukainen politiikka tulee koh­taamaan
ankaraa vastustusta työläis­ten'
tholta, ja luultavaa on, että näissä
maissa syntyy laajoja työtaisteluja.
.Mikäli näin käy, Knsajnvälinen liit­tomme
tulee tälläkin kerralla vetoa­maan
alojemme työläisiin ja kehoit-tamaan
heJtä tukeen ja solidaarisuu-.
teen Latinalaisen Amerikan veljiä
kohtaan, heidän taistellessa luokkavi--
hollisia vastaan. . ,
Tiedotuslehden toimitus
Lauanitai, .ijniaxfrask. 2 p^. — SafcimiÄy,- Nav. 2,-1968 ' - . .Smoi 3
Mlnisfj^ Ele AHeriiiiis
36-2 ss' SKDL lujittaa edelleen ystä-
Hdsiold —-Jotkut ovat rtlettaneel [a
eräät toivoneet, « t ä SIG!)L:n' asenne
Suomen ja Neuvostoliiton ystäväUjsten^
suhteiden ja yhteistyön kehHtSmiseen
olisi viimeaikaisten kansainvälisten
tqjahtumien vuoksi muutttmut; TäHai-sUle
aiveluUle 'pv ole vähKisintäkSän
katetta, korosti ^15KDL:p:puheeiqoJjta-ja,
ministeri Ele Alenius puheenvuo­rossaan
liittoneuvoston kokouksessa
viime sunnuntaina' Helsingin' Kulttuu­ritalossa.
SKDL .jäsenjärjestöineen on toisen
maailmansodan jälkdsenä aikana dlut
johdonmukainen Su6men uuden ulko-politiittisen
linjan;tidtija,:eikä sillä ole
mitään syytä muuttaa asennoitumis­taan
tässä suhteessa; Tämän oli y l i
kahden. vuosikymmenen kokemus
meille osoittanut, huomautti' Alenius
edelleen. . . ,
Kieltämätfa SKDL:llä ja Neuvosto-lihon
poliittisella johdolla on erilainen,
oleellisilta kohdiltaan hyvinkin paljjon
toisistaan poikkeava käsitys kehityk­sestä:;
Tshekkoslovakiassa ja elokuisis-' nisteri Alenius.
ta tapalhtinnifeta, jatkoi puhuja. Mutta
SRDL:t{a ei ple pienintäkään t«ikoi-tustä
heikentää tämän vuolisi aihtei-
•tsm, ia. heikentää tämän, vuoksi yh­teyksin
neuvostoliittolaisiin, saati sit­ten
valtioidem välistä ylit^,^imintaa;
Myöskään ei ole thitään .qsoitusta
siitä, että Neuvosfoliitontaln^
haluttu maamme: valtiojojbdon tai'
SKDLVn j a sen jäsenjärjestöjen^ kan--
nanottojen antaa vaikuttaa suhteisiim­me..
Tapahtumien aiheuttamassa_sinänsä
arassa tilatrteessa tietysti toryitaan
avointa asennoitumista j a valmiutta
luottamuksellisim keskusteluihin.^ Pää­sihteeri
Aimo Haapasen jol^tama
SKDL: n valtuuskunta saattoi käydä
tällaisia Neuvostoliiton matkallaan vii­me
heinäkuussa. Pidämme iiyödyllise-nä
tällaisten keskustelujen jatkamista^
j a sen vuoksi näkisimme midell^mme
NeuYostoJiiton . kansdaisjäijestöjen
valtuuskunnan SKDL:n vieraana Suo^
tnessa lähitulevaisuudessa, sanoi mi-^
TSHEKKOSLOVAKIASSA VIETETTIIN
JUHLIA PUHEIN JA KOKOUKSIN
SKDl:i^ tiiftoneuYOsYon j ä M
vaafivat hajofusfyön lopettamhta
VOIMISTELU
Renkaat: 1) Akinori Nakajama J a ­pani
19.450, 2) Mihail Veronin NL
19.325, 3) Sawao Kato Japani 19.225
Permanto: 1) Sawao Kato Japani
19.475; 2) Akinori Nakajama, Japani
19.400, 3) Takeshi Kato Japani
19.275.
Hevonen: 1) Miroslav Cerar Jugo­slavia
19.325, 2) .Olli Laiho Suomi
19.225, 3) Mihail Veronin N L 19:200
Hypyt: 1) MihaiJ. Voronin N L
19,000, 2) J u k i o Endo Japani 18950,
3) Sergei Diomidov N L 18.925,
Nojapuut 1). A k i n o r i Nakajama
Japani 19.475, 2) M i h a i l Voronirt N L
19.425, 3) Vladimir Klimenko N L
19.225.
V E S I P A L LO
1) Jugoslavia, 2) Neuvostoliitto,
3) Unkari.
L E N T O P A L LO
. Naiset: 1) Neuvostoliitto, 2) Japa­n
i , 3) Puola.
. Miehet: 1) N-l"iitto, 2) Japani,
3) Tshekkoslovakia.
MAAHOCKEY
1) Pakistan, 2) Australia, 3) Intia
Knippin ei tarvitse
myydä kaivolcsiaan
ja tehtaitaan
HdsinkL — SKDL:n lidttoneuvo.sto
päätti viime fiunnunitaina kiireelli-'
aen «rvlon. ja erit*e4yn suorittamises­ta
halllitusr - ja yhteistyöpolltdlkasta
sekä SKDL:n haiUifcukseen osallistu­misen
edeBytyksldtä täetä eteenpäin
lähtien va&emmdston — erityisesti
SKDLini ja SDP:n sekä todsaapjta, va­semmiston
ja keskustan yhteistyöhön
tähtäÄväJi peruslinjan pohjalta. Jos
tiJamineaTvlodiiiti aiitaa aihetta harkita
merkittäviä Iin jaitarkastuksia, edellyt­tää
tämä tehdyn päätöksen mukaan
MlttoneuvDston ylimääräiseni kokouk­sen
koolle kutsumista.
llllllllllllllllilllllHilllllllllilllliillliilli'
Mielenkuntoineii ja
opettava teos näyttämö­taiteen
harrastajille!
K. S. Stanislavski:
näyttämötaiteen
patveti^ksessa -
447 SIVUA
HINTA NID. $2.60
K. S. StanJslavdkla (1863-1938).
Moskovan Taiteellisen l^eatterin
luojaa, pidetään yhtenä länslmalV
sen näyttelijän- ja ohjaajantal-teen
suurimmista, uudlatajiata jä
hänen muistelmateostaan kutsu­taan'
länshnalssa "teatterin raa­matuksi".
Stanislavski pyhitti koko «la­mansa
teatteritaiteelle Ja näytte­lijöille,
hänen muistehnansa s i ­sältävät
värikkäitä kuvia vuoed-sadah
alun teatterielämästä, sy­vällistä
talteen filosofiaa ja nerok­kaan
näkemyksen leimaamaa käy­tännön
ammattitietoa:
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
OOÄHPANy L I M I T ED
P. O. Box 69. Sur^buryi Ont.
iillillllillllllliililiiliiiiiiiiiliiililiiiiliiii
Lontoo — Läntiset suurvallat ovat
poistaneet viimeisetkin muodolliset
esteet Krun> konsernin kehittämisek­si
uudelleen Länsi-Saksan suurasepa-jaksi.
USA, Ei^lanti ja Ranska ovat
ilmoittaneet, että liittoutuneiden so­dan
jälkeen solmima sq)imus, jonka
mukaan Kruppin on myytävä hiilikai­voksensa
ja terästehtaansa, on nyt ku­mottu.
Liittoutuneet sopivat toisen maa­ilmansodan
jälkeen, että Krupp-kon^
semin asetehtaat on hävitettävä ja sen
hiilikaivdcset ja terästehtaat on ha­jotettava
myymällä ne. muille. Tästä
myymisestä ei kuitenkaan tullut mi­tään,
kun kyllin rahakkaita ostajia ei
ilmaantunut, Kruppin taholta esitet­tiin.
Länsiliittoutuneet hyväksyivät tä­män
perustelun vuodesta toiseen.
Kun Krupp^onsemin viimeinen pää­mies
Alfried von Bobien und Hallbach
kuoli viime vuonna j a konserni muu­tettiin
suurpankkien hallitsemaksi
säätiöksi, ovat Knippin velvoitukset
myydä hiilikaivoksensa ja terästeh­taansa
kumoutuneet', ilmoitetaan Lon­toosta,
Washingtonista ja Pariisista.
Aloitteentekijä on ollut Englanti.
Kuusituntisessa, keskuatedussa vaar
dlttiin useissa puheenvuoroissa SKD-L
: h halMtuspolllliilkaai terävöiit,tämistä
ja sen perusteiden itarkastamista. Te­hokkaan
politiikan toteuttamisen kan
naita pidettiin välttämättömänä liik-keesni
sisäisen hajaannuksen poista­mista
ja yhtenäisyyden palauttamis­ta.
KeskuBtelui (tilanteesta ja kunnal-
Msvaaleistaan käytiin oeastopaällikkö
Jalo Lepolan alustuksen pohjalta. —
Mielestäni teemme väärän Johtopää­töksen,
Jos vaalitappiosta aseitamme
syyt raitkadsevasti hallituspolitiikan ti
Iille. Muualta peruss30*. on haetta-va.
Puhuja piti vaditettavimpana asias­sa
sltäi että hadlituspolibiikkaa yleen­sä
Ja erältä sieOIä tehtyjä ratkaisuja,
Jotka läheskään eivät kaikki ole .syn­tyneet
SKDLrn edustajien vastuulla,
on käytetty aseina sisäisessä taiste­lussa
SKDLrn Ja SKPrn Johtoa ja
yksityisiä tovereita vastaan.
Lähes kalkissa puheenvuoroissa
nähtiin erityisen kielteisenä kansan­demokraattisen
liikkeen menestyksen
kaiMiailta SKPrn sisällä Jatkuva op­position
työ, Joka vaaileissa avoimesti
suuntautui iilkkeen omaa politiikkaa
vaataan Ja hyödytti vastustajia. LUt -
toneuvosfto kateoi .tarpeelliseksi ve­toomuksen
esittämisen SKPrn kes-kusellmiillle
puolueen yhtenäisyyden
palauttamisekisl sääntöjen Ja . telity-
Jen päätösten pohjaltai.
Liilttoneuvoston mielestä sisäinen
haijaamius on ramoin eriittäln keskei­nen
syy vaikeuksiin. Jolta esiintyy
täytymistä sivuun .^kä yleisen aryo-vailan
menetystä Ja auumnanneet voi­mia
ulospäin .suuntautuvan työn si­jasta
sisäämpäin. todettiin kokouksen
hyväksymässä kunnai'jlispollltti.sessa
tilannearviossa.
. EdeDeen arviossa todetaan, että vaa
Iit suoritettiin ajamkohtana, jolloin
maamme talouden tila on sekä ul­koisista
että kotoisista syistä ollut
vadkea. Työttömyys Ja sen tuomaf puu­te
ovat horjuttaneet: .luottamusta
hallitukseen, ja tyytymättömyyttä on
Usännyt yhtelskunnaic.isen kehityksen
murroksesta; aiheutuva epävarmuus.
TSHEKKOSLOVAKIAN
TAPAHTUMIEN OSUUS
Myös tapahtumat Tshekkoslovaki­assa
aiheuttivait epätietoisuutta ja
uutta SKDLrn järjestöväeile ja kan­nattajille
oli se, että SKDL Ja; sen
JäsenJäTjestöt ottaes-saan maailman
kommunististen puolueiden Ja .so.s.ia-llstisten
liikkeiden enemmistön' ta­voin
klelteifjen periaatteellisen kan­nan
viiden Varsovan aiifton maan toi­miin
olivat eri mieltä Neuvostoliiton
kanssa, todetaan arviossa.
Epätietoisuutta lisäsi Jäsenistössä
merkittävästi se, etitä erimielisyys
näiden tapahtumien arvioinnissa otet
tiin yhdeksi taisteluaiseeksl kansande­mokraattisen
liikkeen sisäisessä kamp
pailussa, huomauttaa lUutoneuvosto
arviossaan."
SKDLrn poliiittisen linjan määritte­lyssä
Ja sen toteuttamisessa.
Sisäiset rilstlrildat ovat aiheuttaneet
Jäsenistössä tympääntymistä Ja ve-
KAUNEIMMAT KUKAT
edesmenneen tuttavamme
FRANK KOIVUN
MUISTOLLE
Hänen muistoaan kuninädittaen.,
Martha Mäki
Kerttuja Toivo Leppä
Alina Ja Wm. Eklund
Laimi 3a Niilo Niemi
MUJa la Lauri Aho .
Vilma Ja Eino Lehtola
SUDBURY
Impi Ja Frank Tommila
Senja Ja Edwin Suksi
Hilma Ja Ensio Wuori
Hilda' Kauppila
Lempi Ja 01av4 Hirvelä
ONTARIO
USÄnvaatiennusteet
jälleen ykskieli^iä
New York. — Yhdysvaltain vaali­taistelussa
on nyt menossa viimeiset
päivät.
Kaikki mielipidetutkimukset ovat
yhtäkkiä yksimiehisiä siitä, että v-aa-leista
tulee demokraabbien Hubert
Humphreyn Ja republikaanien Rich­ard
Nixonhi välinen tasaväkinen yh­teenotto.
Nixonilla elokuussa ollut
vahva johto äänestäjien keskuudessa
on kaventunut niin muutamaksi pro­sentiksi,
ebtäuselmplen tarkkaili joi­den
mukaan el ensi viikon' keskivii­kon
vaaMen tulok.sesta voi ennustaa
militääni varmaa. Humphreyn kiivas
kamplanja muistuttaa Harry S. Tm-manin
kampanjaa 1948 eikä enää ole
mahdObonita, etteikö Humphrey saat-itaisi
uusia Trumanin fiensaatiomaista
voittoa.
Kolmannen ; puolueen ehdokas
George Walllace on yhtäkkiä alkanut
menettää- maaperää; vaikka hän ko­vaäänisesti
vastustaakin mielipidetut­kijoilta
ja lupaa heidän menetelmien^
sä Julkista itutkimLsta. On Ilmeistä,
että entinen Alai>aman kuvemööi*i on
nyt ohittanut kansansiuosionsft -Imi -
pun.
On luonnollisesti toki mahdolliata,
että WaUace voittaa puolellleen tar­peeksi
osavailtloita estääkseen Nlxmi-in
(tai Humphreyta saavuittamasta
270rtä . valltsijamiestä, ' jotka ovat
edeHytykaenä valituksi 'tulemlseille.
Useimmat poliittiset tarkkailijat us-kovait
kuitenkiln vaalim muodostuvan
demokraaitUen Ja repulbHkaanlen kes-fcinäisekBil
kamppalAuksi, Jossa jom-mankumanan
onnilatuu saada Itselleen
kylliksi .valltsljamiehlä, vaikka se ci
äänistä salalkaian yli 60r.tä prosenttia.
Sekä kummankin pääipuoluem eh­dokkaat
että presidentti Johnson pu-hulvait
sunnTmtalna sodan Ja rauhan
kyfiymyksifltä.
.män viiikon maanantaina tasavallan
perustamisen 5(WuotiBrjuhlia pääasi­assa
kokouksin j a puhein. Virano-maiset
olivait 'kehottaneet kansalai­sia
luopumaan kokoontumisista ja
mielenosoitulksista 'kaduilla. Tästä
huolimatta Prahassa pari tuhatta
nuorta järjesti mielenosoituksen,
joka suuntautui lähinnä. Neuvosto­liittoa
.vastaan. Marssi Prahan lin­nan
suuntaan, jossa Tshekkoslova­kian
kommunistisen puolueen kes­kuskomitea
ja maan hallitus pitivät
juhlaistuntoa ei kuitenkaan johtanut
vakaviin välikohtauksiin.
: Juhlaistunnossa puhuivat puolue­johtaja
Aleksander Dubcek ja pre­sidentti
LudviikSvobodaj jotka
kummatikin korostivat, että Tshekr
koslovakian tulee edelleen kuulu­maan
sosialististen maiden yhtei­söön.,
. ^ • ••
Maan juhlapäivän johdosta Pra­haan
saapuneiden onnittelujen jou­kossa
oli myös Neuvostoliiton val-tiopäämiehen
Nikolai Podgornyin
tei-vehdys seicä Neuvostoliitto—
Tshekkoslovaikia-seuran onnittelu-sähke.
NKPrn päälehti Pravda j u l ­kaisi
maanantaina lisäksi presidentti
Svobodan ilaajan 'kirjoituksen Tshek­koslovakian
valtion vaiheista. Svo-boda
ja pääministeri Oldrich Cer-nik,
joka kirjoitti juhlapäivän joh­dosta
sunnuntain Izvestijassa, eivät
kumpjikaan viitanneet artitekolei?-
saan elokuun tapahtumiin.
Sosialistisen Tshekkoslovakian
työläiset viettivät maanantaina
Tshekkoslovakian tasavallan itsenäi­syysjulistuksen
50-vuotisjuhlaa. Pra­ha,
Bratii-lava, Brno, Osirava ja
muut kaupungit ja kylät oli koris­tettu
lipuin ja julistein.
Prahan linnan espanjalaisessa sa­lissa
pidettiin maanantaina TKPrn
keskusikoinitean juhlaikokous, joka
oli omistettu Tshekkoslovakian 50-
vuotisjuhlalle. Tilaisuudessa olivat
läsnä presidentti Ludvik Svoboda.
TKPrn ikkrn ensimmäinen sihteeri
Alexander Dubcek, -pääministeri
Oldrich Cerniik, kommunistisen puo­lueen
j a muiden puolueiden j a kan­sallisen
rintaman järjestöjen johta­jia.
Avatessaan juhlaistunnon Alexan­der
Dubcek kosketteli tshekkien ja
slovafckian vallanikumoustaistelun
historiaa taistelussa- saiksalaista im-pea*
ialismia vastaan oman valtion
puolesta j a sosiailististen ihanteiden
toteuttamilseiksl. Tshekkoslovakia ori
ollut, on j a tulee olemaan elimelli­nen
osa sosialististen maiden yhtei­sössä;
Liittomme Neuvostoliiton ja
muiden sosialististen maiden kanssa
tulee edelleenkin olemaan Tsbefc-koslovakian
uUcopolitiikari strategi­nen
1 inj a. Yhdessä Neuvostoliiton ja
muiden sosialististen maiden kanssa
Tshekkoslovakia taistelee imperia­lismia
ja länsisaksalaista militaris­mia
jä revanshismia vastaan rauhan
turvaamiseesi.
Presidentti Svoboda fcoirosti Lxrica-ikuun
suuren sosialistisen vadlanku^
mouksen ratkaisevaa merkitystä
Tshekkoslovakian valtion muodostu­miselle
ja vallankumoukselle, joka
muutti voimasuhteet kansainväli­sellä
näyttämöllä. Munchenin ope-tukset
ovat johtaneet Tshekkoslo-vakian
tasavallan uuteen asennoi­tumiseen.
Tämä asennoituminen,
perustuu maamme maantieteellisiin
ja poliittisiin olosuhteisiin ja ennen,
kaiikikea siihen, että kansa on itse
päättänyt kulkea sosialismin tietä.
Tshekkoslovakian (kuuluminen so­sialististen
maiden yhteisöön ja l u ­ja
liitto NeuvOitoliiton kanssa, jon­ka
armeiiia vapautti tasavaltamme
vuonna 1945, ovat perustana siinä
politiikassa, jotai on harjoitettu e i ­len,
tänään ja tullaan hai-joittamaan
huomenna, korosti Ludvik Svoboda.
Tämän yhteisön puitteissa on kehit­tynyt
sodanjälkeinen historiamme.
Tässä yhteisössä Tshekkoslovakial­la
on paikkansa, jolle annetaan ar­voa
meillä ja koko maailmassa.
SVOBODA PRAVDASSA
Tshekkoslovakian presidentti Lud­vik
Svoboda kirjoitti Pravdassa
Tsihekkoslovakian tasavallan muo­dostamisen
50-vuotispäivän omiste­tussa
suuressa artikkelissa, että
Tshekkoslovakian kansa ei ole saa-nut
omaa valtiotaan lahjaksi Enten-le-
valtioilta. Tshekkoslovakian val­tio
on tulos Tshökkoslovakian kan­san
vallanikumouksellisesta taiste­lusta.
Tämän vuoksi sen syntyminen
on historiallinen, todella demofcraat
tinen tapahtuma..
to valhvisti kommunistisen puolueen
vaikutuevaitaa j a Tshekkoslovakian
kansa, nogaten sen voimaan ja sosia­listisen
yhteisön tukeen, aloittt k u l ­kuosa
ainoalla mahdollisella teellä.
Artikkelissa todetaan, että huolir
matta kiistattomista. menetyksistä
llsheMcoslovakian kehityksessä i l .
meni myös joukko vakavia puutteel-lisuttksia.
Menneen kauden kokemuksista ja
virheistä oppineina "me pyrpnme
ratkaisemaan menestyksellä u l a m ­me
taloudellisen ja yhteiskunnalli­sen
elämän täilkeät ongelmat, jotta
sen tuleva kehitys saataisiin täysin
suorjelluiksi kaikilta vaikutuksilta ja :
tendesseiltä, jotka i-ibkovat sosialis-lista
tietämme tja sosialismin yhtei­siä
kansainvälisiä etuja tai sosialis­tisten
maiden turvallisuutta.
NUORTEN MIELENOSOITUS
TXJhattnet nuoret tshekkoslovakia-laisat
murBivat maanantaina poliisi-ketjut
j a marssivat Hradcanyn linr
naan huutaenr. "Neuvostoliittolaiset
naenkää kotiin." Poliisit yrittivät-sulkea
linnaan johtavat kadut. Puo­lueen
ja hallituksen jc^htajat olivat
kooUa linnassa viettämässä msan
itsenäistymisen SO-vuotispäiväS.
— Menkää kotiin. Saatte synty­mään
vaarallisen tilanteen, huusi,
vat poliisit kovaäänisten; kautta mie-lenosoittaaille.
Nuoret ottivat polii­sien
kehoitukset vastaan ivahuudoin
ja toistelivat: "lEläköön Svoboda".
Svoboda on sökä maan presidentin
nimi että tshekin kielen vapputta
merkitsevä sana. Nuoret mieleno­soittajat
pysähtyivät vanhassa; kau­pungissa
aukiolle; jossa on roviolla
poltetun usikonpuhdistajan Hussin
patsas. He hiljentyivät hetkel^i ja
lauloivat Tshekkoslovakian kansal­lislaulun
ennen kuin jatkoivat mat­kaansa
y l i Moldaun kohti Hradca-nyä.
Seurapelejä Vidtnamiii
laisten hyväiisi
t^n Arthur —• Canadian Coi%ress
of \Vomen, Järvienpään osasto, jär­jestää
seurapelitilaisuuden kesldviik-kona,
marraskuun 6 päivänä, alkaen
kello 2 iltapäivällä. Tilaisuus pidetään
osuusliikkeen juhlasalissa ja saatavat
tulot käytetään Vietnamin lasten h y
Helmikuussa 1948 saavutettu v o i t vaksi. Kaikki tervetulleita. — L . A .
Jouluksi Suomesn OSALLISTUKAA ILONTAYTEISEENJOULUHUVIMATKAANI
KUN6SH0Lflffl...J0UlUKUUII 5 paiS, 1968
N«W Yorkilla GSttborgiln, joila •rinemoiMt yhltydtt «rt puolill* SuamMU
Matkan johtoio KrUttan Haakonsan.
Matkatavara» voidaan tähettöä tuoraon N«W Yorkilla Helsinkiin tat Turkuun.
JOULUKSI SUOMEENI5 PROS.ALENNUKSELLA
Jot ottalle mtno-paluullpun MManaikalMt^ noita 15%in atannuktm
tttäiliikauden on»-way-liInnosta. CvTMpatsa olo KM
ktstas35paiv«ä.saan»turlsHluokouaon)7«.--IaIluokatta$114, l'
MUUT LAIVAVUOROT
New Yorkista: -
ORIPSROLM KUNO»HOLM — tkoeoskäokk .i ,2 9, im196 9 (Sumni huvimatka)
elokuun 14, 1969
Göteborgista:
GRIPSHOIM -r- marrMk. 12 1968 kesäk. 28 1969
KUNG6HOLM — .tanunlk. 7, 1860 ~ . kesäk. 18, 1969
r — eloknuB S9^ 1069
SAFITyiNrPKMATiON
The GRIPSHOIM ond KUNGSHOLM, boih reglttarsd In mäet Intarnattonal Safety
Standardi for now ships developed In 1960, ondmMtIha 1966 (iratafatyrequlramanli.'
Kaanlvl^Ma maricojoinfiUlof na ainiaan fal tuoraon.
Swedish American Line
MONTREAL I, QUE., CANADA . . . . . . . . ..... 465 Stv John Street
WINNIPEG 2rMan„ CANADA DaU S.S. A(oy., Ltd., 32S Lbffan Ave.